AURINKOENERGIAN TEKNOLOGIA- JA MARKKINAKATSAUS. Tekes-projekti 594/480/00 Road-map for solar energy technology and markets in Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AURINKOENERGIAN TEKNOLOGIA- JA MARKKINAKATSAUS. Tekes-projekti 594/480/00 Road-map for solar energy technology and markets in Finland"

Transkriptio

1 AURINKOENERGIAN TEKNOLOGIA- JA MARKKINAKATSAUS Tekes-projekti 594/480/00 Road-map for solar energy technology and markets in Finland SOLPROS helmikuu 2001

2 ABSTRACT The objective of the Tekes project "Road-map for solar energy technology and markets in Finland (Solar Road Map)" is to prepare a action plan for solar energy in Finland as a part of the national promotion programme for renewable energy sources. The project is part of the Climtech-programme and is coordinated by Solpros. This report analyses the national and international solar energy markets and their trends as well as the state-of-the-art of the technology and technology challenges. Copyright SOLPROS AY,

3 ESIPUHE Tekesin yritysprojektin 594/480/00 "Road-map for solar energy technology and markets in Finland (Solar Road Map)" tavoitteena on laatia aurinkoenergialle toimenpidesuunnitelma kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Edistämisohjelma on osa kansallista ilmastostrategiaa. Solar Road Map-hanke on osa Tekesin Climtech-ohjelmaa ( ). Sen tavoitteena on selvittää ilmastonmuutosta rajoittavan teknologian kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia ja tätä kautta tukea suomalaisen teknologian käyttöönottoa ja kaupallistamista. Solpros koordinoi Solar Road Map-projektia ja sen tukena on eri toimijoista koostuva yhteistyöryhmä. Käsillä oleva raportti on Solar RoadMap-projektin lähtökohtaraportti, jossa on analysoitu aurinkoenergian kansainvälistä ja kansallista tilannetta. Edelleen on tarkasteltu alan liiketoimintaperusteita, näkymiä ja teknologisia haasteita. Raportti antaa yrityksille myös yleiskuvan aurinkoenergia-alasta. Raportti on tehty Solprosin toimesta. Helsingissä, helmikuun 15. päivänä 2001 SOLPROS AY Copyright SOLPROS AY,

4 SISÄLLYSLUETTELO ABSTRACT... 1 ESIPUHE... 2 SISÄLLYSLUETTELO LÄHTÖKOHTA VISIO AURINKOENERGIASTA AURINKOENERGIAN LIIKETOIMINTA LIIKETOIMINNAN PERUSTEET AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMIEN ARVOKETJU AURINKOLÄMPÖJÄRJESTELMIEN ARVOKETJU AURINKOENERGIAN MARKKINAT JA NÄKYMÄT AURINKOLÄMPÖ Aurinkolämpöjärjestelmien markkinat Aurinkolämmön markkinasegmentit Teollisuuden näkymät Markkinanäkymät vuoteen AURINKOSÄHKÖ Aurinkosähkön markkinat Aurinkosähkön markkinasegmentit PV-teollisuuden näkymät lähivuosina PV-markkinat vuonna TILANNE SUOMESSA MARKKINATILANNE JA POTENTIAALI Aurinkolämpö Aurinkosähkö KTM:N EDISTÄMISOHJELMA YRITYKSET TEKNOLOGIAN MAHDOLLISUUDET KANSALLISEN AURINKOENERGIASTRATEGIAN PERUSRAKENNE Copyright SOLPROS AY,

5 1. LÄHTÖKOHTA TEKES:n CLIMTECH-ohjelman ( ) tavoitteena on selvittää ilmastonmuutosta rajoittavan teknologian kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia ja tätä kautta tukea suomalaisen teknologian käyttöönottoa ja kaupallistamista. SOLPROSin koordinoimassa CLIMTECH-ohjelman hankkeessa "Road-map for solar energy technology and markets in Finland" (lyh. Solar Road Map) selvitetään aurinkoenergian mahdollisuuksia ja kehittämistarpeita ilmastomuutoksen hallinnan näkökulmasta. Solar RoadMap-hankkeen tavoitteena on laatia aurinkoenergialle toimenpidesuunnitelma kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvien energialähteiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Projektissa tunnistetaan teknologian painopistealueet ja kehittämistarpeet suomalaisen teollisuuden aseman vahvistamiseksi globaaleilla markkinoilla. Selvityksen teknologinen painopiste on aurinkosähkössä ja -lämmössä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on laadittu tilannekatsaus aurinkoenergiasta ja analyysi alan liiketoiminnan perusteista. Tämä raportti toimii myös taustamateriaalina yrityksille kun seuraavassa vaiheessa selvitetään tarkemmin teknologia- ja kaupallistamiskysymyksiä. 2. VISIO AURINKOENERGIASTA Maailman energiataloutta hallitsevat tällä hetkellä fossiiliset polttoaineet (85%). Ydinvoima, vesivoima ja ei-kaupallinen biomassa täydentävät kuvaa pienellä osuudella (15%). Uudet uusiutuvat energialähteet kuten aurinko- ja tuulienergia ovat vielä vähäisessä käytössä(<<1%). Maailman energiatalouden muutokset ovat hitaita. Historiallisessa yhteydessä energialähteen nousu merkittävään markkina-asemaan saattaa kestää jopa vuosisadan. Syyt energialähteiden muutoksiin energiataloudessa ovat vaikeasti ennustettavissa. Tällä hetkellä vaikuttavia trendejä ovat mm. öljyn pitkäaikainen saatavuus ja hintakehitys; energiamarkkinoiden säännöstelyn poistaminen; energiatuotannon ympäristövaikutukset erityisesti ilmastoon; Copyright SOLPROS AY,

6 uudet teknologiset innovaatiot. Nämä tekijät muovaavat energialiiketoimintaa ja synnyttävät uusia toimintatapoja kuten hajautettuja energiaratkaisuja, energiapörssejä, energiapalveluyrityksiä, energiaa tuottavia rakennuksia, yms. Uuden energiateknologian kannalta em. trendit ovat merkittävä mahdollisuus. Aurinkoenergiaa pidetään yhtenä öljyn jälkeisen energiatalouden mahdollisena globaalina energiaratkaisuna. Shell Internationalin ylipitkän aikavälin energiaskenaariossa aurinkoenergia vastaisi noin 30% maailman energiatuotannosta vuonna Tällöin esimerkiksi aurinkosähkö olisi halvempaa kuin perinteinen energia (kuva 1). Kuva 1. Shell Internationalin skenaario maailman energiatalouden kehityksestä Aurinkoenergia on strateginen innovaatio, joka lähtee liikkeelle pienellä markkinaosuudella, jota voisi kuvata nicheksi. Jos visio toteutuu, muuttuu tämä niche vallitsevaksi liiketoiminnaksi pitkällä tähtäimellä. Aurinkoenergia on siten kehityskaarensa alussa, jolloin teknologialla ja sen kehittämiselle on vielä hyvin suuri merkitys. Sopivien liiketoimintamallien löytäminen, joilla kaupallistetaan teknologia ovat yhtä lailla tärkeitä. Suomen kannalta aurinkoenergia on lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä teknologiaan painottuva vientimahdollisuus. Kotimaan pienetkin aurinkoenergiamarkkinat voivat tukea teollisuuden kehittymistä ja sen kilpailukykyä (learning by doing, learning by using). Pitkällä tähtäimellä aurinkoenergian merkitys kansallisessa energiataloudessa kasvaa. Vuosisadan lopussa aurinkovety voisi olla perustana kestävälle ja lopulliselle energiaratkaisulle. Copyright SOLPROS AY,

7 3. AURINKOENERGIAN LIIKETOIMINTA 3.1 Liiketoiminnan perusteet Aurinkoenergiajärjestelmien liiketoiminta käsittää useita eri tasoja ja erilaisia toimijoita. Kaupallisista tuotteista lähdettäessä aurinkoenergian liiketoiminta kattaa seuraavia teknologia- ja palvelutuotteita: suunnittelu ja projektointi; perusmateriaalien toimittajat; aurinkoenergiamoduulien valmistajat; energian varasto tai liitäntä energiajärjestelmiin; säätöyksikkö ja ohjauselektroniikka; perinteisen teknologian oheislaitteet; aurinkoenergiajärjestelmän toimittajat; asennus, huolto ja kuluttajaneuvonta. Keskeiset liiketoiminnan alueet ovat aurinkoenergiamoduulien valmistus ja kokonaisten aurinkoenergiajärjestelmien toimitus. Moduulit edustavat ydinteknologiaa, jota ilman ei synny kaupallista lopputuotetta. Järjestelmätoimittajilla on ydinosaamista, jota taas tarvitaan toimivan ja myytävän sovelluksen aikaansaamiseksi. Pienillä markkinavolyymeilla toimittaessa liiketoiminta on usein vertikaalista eli yritykset kattavat niin komponenttien, moduulien kuin järjestelmien toimittamisen. Tuotantomäärien kasvaessa on liiketoiminta selvästi muuttunut enemmän horisontaaliseksi, ts. yritykset kohdentavat toimintaansa ja erikoistuvat. Näin on syntynyt mm. pelkkiä moduulivalmistajia tai systeemitoimittajia. Aurinkoenergia-alalta löytyy runsaasti jälleenmyyjiä. 3.2 Aurinkosähköjärjestelmien arvoketju Aurinkosähköjärjestelmän ydin on aurinkosähkömoduuli, joka valmistetaan puolijohdemateriaalista. Valmistusprosessi on vaativa ja siihen liittyy useita vaiheita. Prosessin viimeisessä vaiheessa puolijohdekennot laminoidaan kokonaiseksi paneeliksi. Tämä vaihe on varsin suoraviivainen ja helposti hallittavissa. Valmiita PV-paneeleita yhdistämällä ja oheislaitteita liittämällä syntyy aurinkosähköjärjestelmä. Oheislaitteista tärkeimmät ovat säätöyksikkö, akut ja invertteri. Näin syntyvän PV-järjestelmän arvoketju on esitetty kuvassa 2. Copyright SOLPROS AY,

8 Aurinkosähkön arvoketju (kum) Piikiekon valmistus (silicon wafer) $ 1/W p Aurinkokennon prosessointi (solar cell) $ 2-2.5/W p Aurinkopaneelin valmistus (solar module) $ 3-4 /W p Aurinkosähköjärjestelmä erilaisissa sovelluksissa (photovoltaic systems) sähköverkkoon kytketty PV (invertteri, yms.) $ 5-10/W p autonomiset energiajärjestelmät (akku, varavoima, yms.) $ 10-15/W p $ 15-20/W p $ 20-25/W p Kuva 2. Aurinkosähkön (tuotepohjainen) liiketoiminta ja arvoketju. Aurinkosähköpaneelien maailmanmarkkinahinta on tällä hetkellä noin $4/W p. Korkea kysyntä on pitänyt hinnan tasaisena jo useita vuosia, mutta tulossa olevat kapasiteetin lisäykset saattavat pudottaa hintaa. Sähköverkkoon kytketty valmis PV-järjestelmän (esim. rakennuksen PV-katto) maksaa $5-10/W p. Sähkönverkon ulkopuoliset autonomiset PVjärjestelmät ovat selvästi kalliimpia mm. akuista ja varavoimalähteestä johtuen. Esimerkiksi pienet kesämökeille tarkoitetut PV-paketit maksavat $15-20/W p. Kuvassa 3 on esitetty PV-järjestelmien kustannusjakautumaa eri komponenttien välillä. Verkkoon kytketyissä järjestelmissä PVmoduulien hinta dominoi ja voi olla jopa 80% koko järjestelmän hinnasta. Moduulit ovat tällöin usein erikoisvalmisteisia ja sopivat rakennusintegrointiin. Autonomisissa järjestelmissä PVpaneelien osuus on tyypillisesti noin puolet kokonaishinnasta. Copyright SOLPROS AY,

9 Verkkoon kytketty PV invertteri 15 % muut 5 % PV-moduli 80 % Autonominen PV-järjestelmä muu 10 % akku/varavoima +säädin 40 % PV-moduli 50 % Kuva 3. Aurinkosähköjärjestelmän kustannusjakautuma. 3.3 Aurinkolämpöjärjestelmien arvoketju Aurinkolämpöjärjestelmän keskeinen komponentti on aurinkokeräin. Itse keräin on suhteellisen helposti rakennettavissa, mutta korkeaa teknologiaa edustavat siinä käytettävät materiaalit mm. selektiivinen absorptiopinta ja erikoislasikate. Aurinkokeräimen teollisen mittakaavan valmistustekniikka ja sen automatisointi ovat haasteellisia. Aurinkokeräin yhdessä oheislaitteiden, joista tärkeimmät ovat varaaja, lämmönvaihdin ja säätöyksikkö, muodostavat Copyright SOLPROS AY,

10 aurinkolämpöjärjestelmän. Kuvassa 4 on hahmoteltu aurinkolämpöjärjestelmän arvoketjua edellisen pohjalta. Aurinkolämpöjärjestelmän arvoketju (kum) Absorptiopinnan valmistus Selektiiviset absorptiopinnat mk/m 2 Musta absorptiopinta Läpinäkyvä kate Eriste Yhdysputkisto lämmön siirtämiseksi sovellukseen Keräimen lämmönsiirtoputkisto Aurinkokeräimen valmistus Suuret keräinmodulit mk/m 2 Pienet keräinmodulit mk/m 2 Keräimen puinen kehysrakenne Aurinkolämpöjärjrstelmän kokoaminen Pienet aurinkolämmitysjärjestelmät mk/m 2 Suuret tai integroidut aurinkolämmitysjärjestelmät mk/m 2 Kuva 4. Aurinkolämmön (tuotepohjainen) liiketoiminta Copyright SOLPROS AY,

11 Aurinkokeräinten hinta riippuu tuotantovolyymistä ja automaatioasteesta. Hinta vaihtelee välillä mk/m 2. Suuruudesta saatavat hintahyödyt näkyvät myös kokonaisen aurinkolämpöjärjestelmän hinnassa. Vaihteluväli on mk/m 2, jossa ylempi hinta vastaa pientalon aurinkolämpöjärjestelmän ylärajaa ja alempi hinta suuren aurinkolämpölaitoksen alarajaa. Kuvassa 5 on esitetty järjestelmän kustannusjakautumaa. Aurinkokeräin on merkittävä kustannuserä etenkin suurissa kohteissa. Pienissä järjestelmissä lämpövarasto on merkittävä kustannus. Asennuskustannukset ovat selvä menoerä myös. Suuret aurinkolämpöjärjestelmät Muut 10 % Asennus 15 % Lämmönvaihdin/ Varaaja 15 % Pienet aurinkolämpöjärjestelmät Muut 10 % Aurinkokeräin 60 % Asennus 20 % Aurinkokeräin 35 % Varaaja 35 % Kuva 5. Aurinkolämpöjärjestelmän kustannusjakautuma. Copyright SOLPROS AY,

12 4. AURINKOENERGIAN MARKKINAT JA NÄKYMÄT Aurinkoenergian liiketoiminnan voi karkeasti jakaa kahteen alueeseen: aurinkosähkö ja aurinkolämpö. Tämä lisäksi löytyy joukko sovelluspohjaisia pienempiä liiketoiminta-alueita, jotka usein ovat osa talotekniikkaa (mm. passiivinen aurinkolämpö, luonnon valo, aurinkojäähdytys), mutta nämä jäävät tämän selvityksen ulkopuolella. Aurinkosähkön maailmanlaajuinen liiketoimintavolyymi oli vuonna 2000 noin 13 mrd. mk. Aurinkolämpöjärjestelmien kohdalla tämä on vastaavasti noin 5 mrd mk. Vuosittainen markkinoiden kasvu on ollut keskimäärin luokkaa 15% viime vuosikymmenen ajan. EU:n tavoite uusiutuvan energian käytön kaksinkertaistamiseksi vuoteen 2010 merkitsisi lyhyellä tähtäimellä 200 mrd. mk investointeja aurinkoenergiaan. Shellin skenaario liiketoiminnaksi muutettuna vastaa ylipitkällä tähtäimellä mrd. mk aurinkoenergiaan Aurinkolämpö Aurinkolämpöjärjestelmien markkinat Aurinkolämmön kapasiteettia kuvaava perusyksikkö on aurinkokeräin-m 2. Miljoona m 2 eli 1 km 2 tuottaa Suomessa vajaat 0,5 TWh lämpöä vuodessa. Maailmassa on yhteensä noin 30 milj. m 2 aurinkokeräimiä käytössä. EU:ssa on runsas 9 milj. m 2 aurinkolämpöä käytössä. USA:ssa ja Japanissa on suurinpiirtein saman verran. Aurinkolämpöjärjestelmien markkinat ovat EU:ssa kasvaneet vuosittain keskimäärin 18% Vuonna 1999 asennettiin aurinkokeräimiä yhteensä 0,9 milj. m 2, kun vastaava luku vuonna 1993 oli hieman alle 0,4 milj. m 2. Samana ajanjaksona aurinkolämmön käyttö EU:ssa on kaksinkertaistunut. Markkinoiden painopiste on keski-euroopassa ja erityisesti Saksassa, joka vastaa lähes puolesta koko EU:n aurinkolämpömarkkinoista tällä hetkellä (kuva 6). Saksa ja Itävalta yhdessä ovat yli 60% Euroopan aurinkolämpömarkkinoista. Etelä-Euroopan maiden osuus on 25%. Pohjoismaiden markkina-osuus on 5%. Suomen markkinat ovat vielä kehittymättömät eli alle 0,2% koko EU:sta. Copyright SOLPROS AY,

13 50 Osuus Euroopan markkinoista, % Saksa Kreikka Itävalta Espanja Sveitsi Hollanti Italia Tanska Iso-Britannia Ruotsi Ranska Portugali Belgia Suomi Kuva 6. Aurinkolämpöjärjestelmien markkinat EU:ssa vuonna Asennettu kokonaispinta-ala oli m Aurinkolämmön markkinasegmentit Markkinoilla olevat aurinkolämmitysjärjestelmät voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin (Taulukko 1): Pientalon aurinkolkvjärjestelmät; Pientalon kombiaurinkolämmitysjärjestelmät; Asuintalojen aurinkolämmitys; Uima-altaiden järjestelmät; Ei-asuinrakennusten aurinkolämmitys; Kuivatus; Alueaurinkolämmitys. Taulukko 1. Yhteenveto aurinkolämmön markkinasegmenteistä. MARKKINASEGMENTTI ERITYISPIIRTEITÄ Pientalon ja asuintalojen lkv Tuottaa kesäajan lkv:n ja 40-60% koko lkv:stä. Pientalon/asuintalojen kombijärjestelmät Lämmitykseen ja lkv:een. Tuottaa 15-20% lämmön tarpeesta. Uima-altaat Yksinkertaisia keräimiä ilman lasia, esim. kumi Prosessilämpö ja aurinkojäähdytys Teollisuuden lämmin vesi, yritysten lkv (hotellit, urheiluhallit, camping), maatalouden sovellukset. Aurinkoaluelämpö Aurinkolämpö on täydentävä energia-muoto. Sopii esimerkiksi biomassan kanssa. Copyright SOLPROS AY,

14 Uima-altaat muodostavat oman erillisen laitetyyppinsä. Aurinkokeräin on usein muovista, esimerkiksi muoviletkua. LVI-ratkaisu on sovitettu uima-altaiden tarpeeseen. Rakennustai rakennuksen yhteyteen asennettavissa sovelluksissa perusjärjestelmän kokoonpano on lähes sama. Osien ja komponenttien koko muuttuu järjestelmän koon kanssa. Pientalojen lämpimän käyttöveden järjestelmät ja uima-altaiden lämmitysjärjestelmät muodostavat noin 90% Euroopan markkinoista. Pääasiallisin keräintyyppi on selektiivinen tasokeräin (83%). Uima-altaiden lämmittämisessä käytetään pääasiassa kattamattomia keräimiä (16%). Tehokkaat tyhjiöputkikeräimet ovat vielä marginaalisia (1%), mutta kasvava alue. Kattointegroidut keräinmoduulit tai suurmoduulit ovat uusia kiinnostavia kehityssuuntia. Yksittäisiä pieniä sovelluksia löytyy myös mm. teollisuuden matalalämpötilaisen prosessilämmön tuottamisessa ja absorptiojäähdytyksessä. Uusia kasvavia markkinoita ovat asuintalojen (kerrostalot) aurinkolämpö, suuret aluelämpöjärjestelmät sekä ns. kombijärjestelmät, jotka tyydyttävät sekä lämmitys- että lämpimän käyttöveden tarvetta. Etenkin Keski-Euroopassa aurinkolämpömarkkinoiden kasvun jatkuminen näyttäisi edellyttävän siirtymää näiden segmenttien suuntaan Teollisuuden näkymät Aurinkolämpöteollisuus on varsin kirjavaa. Euroopassa on arviolta 85 aurinkokeräinten valmistajaa, joista pääosa on pieniä muutaman hengen yrityksiä. Suurimmat aurinkokeräinten valmistajat löytyvät Saksasta, Itävallasta, Kreikasta ja Tanskasta. Keräinpuolella löytyy differentioitumista erilaisiin keräintyyppeihin, joilla haetaan teknologista tai hinta kilpailuetua tai hakeudutaan uusille markkinasegmenteille: lasikatteinen tasokeräin (perinteinen aurinkokeräin); pelkkä absorptiopinta (esimerkiksi muovista); tyhjiöputkikeräin (erittäin tehokas); suurmoduulit (3-5 x tavallinen keräin); kattointegroidut keräimet (osa vesikattoa); ilmakiertoinen keräin (ilmalämmitys, kuivatus); yhdistetty PV ja terminen keräin (talon energiajärjestelmä). Copyright SOLPROS AY,

15 Saksan aurinkolämpöteollisuus on kasvanut nopeasti ja 7 Euroopan 16 suurimmasta aurinkokeräinvalmistajasta löytyy sieltä. Mukana on suuriakin lvi- tai lämpötekniikan yrityksiä kuten Viessmann, Buderus tai Stiebel Eltron, jotka tarjoavat aurinkolämpötuotteita eurooppalaisilla markkinoilla. Muissa maissa on havaittavissa samanlaista kehitystä eli suuremmat lvi-yritykset harkitsevat aurinkolämmön mukaan ottamista tuotevalikoimaansa (mm. yritysostojen kautta). Aurinkokeräinvalmistuksessa on myös tapahtunut määrättyä keskittymistä. Itävallassa Green-One-Tec on suuri tuotantolaitos, joka valmistaa aurinkokeräimiä usealla tuotenimellä mm. itävaltaisille ja saksalaisille aurinkolämpöjärjestelmien toimittajille. Tuotantokapasiteetti on m 2 vuodessa, jota kautta aurinkokeräimen hintaa on saatu alas. Green-One-Tec hallitsee aurinkokeräimen suuren mittakaavan valmistustekniikan, kykenee itse suunnittelemaan tarvittavat koneet ja on hyvin laatutietoinen. Tuotantokapasiteetin lisääminen ei tuota ongelmia. Yritys suunnittelee pörssiin menoa. Pohjoismaissa Tanskassa on useita aurinkokeräinten ja aurinkolämpöjärjestelmien valmistajia. Arcon Solvärme A/S on näistä suurimpia ja se on mm. erikoistunut suurten maavaraisten keräinmoduulien valmistamiseen, joita voidaan käyttää aurinkokaukolämpölaitoksissa (mm. Oriveden aurinkolämpölaitoksessa). Batec A/S on toinen tanskalainen yritys, jolla on myös absorptiopinnan valmistusta. Selektiivisten absorptiopintojen valmistajia löytyy useita esimerkiksi Tinox, Teknoterm, Thermafin ja Interpane. Teknoterm on ruotsalainen yritys, jonka tuotantokapasiteetti on m 2 vuodessa. Varsinaisilla aurinkolämpöjärjestelmien toimittajilla on yleensä oma aurinkokeräin joko oman tuotannon tai alihankinnan kautta. Systeemitoimittajilla on muitakin ydinteknologiaalueitaan, mm. säätöyksikkö, energiavaraaja tai/ja oheislaitteet, joilla haetaan suhteellista teknologista kilpailuetua. Asennus- ja huoltopalvelua tarjotaan myös paikallisten asennusliikkeiden kautta, jotka ovat itsenäisiä putkiliikkeitä. Suuria aurinkolämpöjärjestelmien toimittajia Euroopassa ovat mm. Sonnenkraft (A), Arcon (DK) ja Wagner (D), joiden toimitusvolyymi on yli m 2 vuodessa. Liikevaihto liikkuu milj. mk tasolla. Pienemmät aurinkolämpöyritykset liikkuvat muutaman miljoonan markan liikevaihdon tasolla. Copyright SOLPROS AY,

16 Aurinkolämpöjärjestelmien oheislaitteista lämpövaraajat ja säätöyksiköt ovat selvimmin markkinoilla. Lämpövaraajavalmistajat ovat pääosin paikallisia tai kansallisia varaajayrityksiä. Pieniä yrityksiä, jotka ovat keskittyneet säätöyksiköiden valmistukseen löytyy Euroopasta useita. RESOL on yksi merkittävimmistä säätöyksiköiden valmistajista. Viennin osuus Euroopan aurinkokeräinvalmistajien tuotannosta on noin 25%. Keski-Euroopan markkinoiden voimakas kasvu nostanee viennin osuutta jatkossa. EU:n ulkopuolelta Kiina saattaa lähivuosina käynnistää vientiä Eurooppaan. Kiinan tyhjiöputkivalmistus on nousussa ja se tuotti vuonna miljoona tyhjiöputkea aurinkokeräimiin Markkinanäkymät vuoteen 2010 Euroopan Unionin tavoitteena on vuoteen 2010 mennessä nostaa aurinkolämpöjärjestelmien määrä nykyisestä vajaasta 10 milj. m milj. m 2 :iin (40-50 TWh/v). Tämä tavoite edellyttäisi, että nykyinen 18% vuosikasvu kaksinkertaistuisi. Tavoitetta pidetään hyvin kovana ja milj. m 2 lienee vielä realistinen mahdollisuus. Aurinkolämmön pitkän aikavälin potentiaali EU:ssa olisi runsas 350 milj. m 2. Markkinasegmenteittäin katsottuna EU:n arvioima aurinkolämmön potentiaali jakautuisi seuraavasti (Taulukko 2): Taulukko 2. Tuloksia aurinkolämmön markkinaskenaarioista. Markkinasegmentti/sovellus 1994 (milj. m 2 ) 2010 (milj. m 2 ) Pientalojen aurinkolämpö 4 37 Aluelämpö, asuinkerrostalot Uima-altaat Markkinoiden arvioidaan kasvavan nopeinten Saksassa (kuva 7). Vuonna 2003 vuosivolyymi voisi siellä ylittää jo 2 milj. m 2 rajan. Vuonna 2010 Saksan markkinaosuus nousisi 10 vuodessa 70 %:iin koko EU:sta. Saksan energiapolitiikka tukee voimakkaasti aurinkoenergiaa. Kolme johtavaa maata (Saksa, Itävalta, Kreikka) vastaisivat 90% kaikesta asennetusta aurinkolämmöstä EU:ssa vuonna Pohjois-Euroopassa Hollannin viralliset tavoitteet vuodelle 2010 ovat aurinkolämmitysjärjestelmää. Etelä-Eurooppaan ennustetaan myös merkittävää markkinakasvua. Euroopan aurinkolämpöteollisuuden liikevaihto on tällä hetkellä 3,3 mrd. mk ja vuosittainen kasvu on ollut keskimäärin 18%. Mikäli EU:n asettamat tavoitteet aurinkolämmölle toteutuvat vuonna 2000, merkitsee se noin 150 mrd. mk:n investointeja aurinkolämpöön seuraavan kymmenen vuoden Copyright SOLPROS AY,

17 aikana. Komission Campaign of Take-Off kampanja, joka tukee EU:n uusiutuvien energialähteiden käytön kaksinkertaistamistavoitetta, tähtää jo vuonna milj. m 2 lisäykseen, mikä vastaisi 30 mrd. mk investointeja. Asennettu keräinala, milj. m Saksa Itävalta Kreikka Hollanti Espanja Italia Belgia Suomi Kuva 7. Aurinkolämpöjärjestelmien markkinanäkymät EU:ssa vuoteen Eri lähteistä saatujen markkinaennusteiden pohjalta on kuvassa 8 hahmoteltu mahdollisia kehityspolkuja aurinkolämmölle EU:ssa seuraavien kymmenen vuoden aikana. Taulukossa 3 on yhteenveto tuloksista. Alarajana aurinkolämmön markkinoille EU:ssa vuonna 2010 voidaan pitää 5-10 mrd. mk/v ja ylärajana mrd. mk/v. Yläraja määräytyy pitkälti Saksan markkinatilanteen mukaan. EU:n valkoisessa kirjassa asetettu tavoite näyttäisi nykytilanteessa liian haastavalta. EU:n tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi jo lainsäädännöllisiä toimia perinteisten tukimuotojen ohella. Aurinkolämmön vaikutus primäärienergiaan olisi 1,5-5 Mtoe. Taulukko 3. Tuloksia aurinkolämmön markkinaskenaarioista. Aurinkolämpöskenaario Kasvu Myynti 2010 Lisäys Markkinat %/v milj. m 2 milj.m 2 mrd. mk/v BAU- Business as usual 18 5,5 31 3, MIN- Minimi 10 2,5 19 3,3 5 9 EU - EU:n tavoite 35 24,4 92 3, Copyright SOLPROS AY,

18 25 BAU (18%/v) MIN (10%/V) EU (35%/v) 20 vuosimyynti, m vuosi Kuva 8. Aurinkolämpöjärjestelmien markkinaskenaarioita EU:ssa vuoteen Aurinkosähkö Aurinkosähkön markkinat Aurinkosähkön (photovoltaics, lyh. PV) kapasiteettia kuvataan huippuwatilla (W p=huippuwatti, paneelin teho auringonpaisteessa). 1 W p tuottaa Suomessa parhaimmillaan 1 kwh sähköä vuodessa MW p vastaa noin 6 km 2 aurinkosähköpaneelia ja se tuottaa 1 TWh sähköä vuodessa. Aurinkosähköä on maailmassa MW p Aurinkopaneelien tuotantokapasiteetti on kasvanut keski-määrin 15% vuodessa 1990-luvulla ja se on nyt 200 MW p (kuva 9). Alan liiketoimintavolyymi on mrd. mk, josta aurinkopaneelien osuus on noin puolet. Tuotannon lisäykset, tuotantolaitosten koon kasvu ja etenkin aurinkopaneelien hyötysuhteen parantaminen on pudottanut PV:n hintaa (kuva 10). Copyright SOLPROS AY,

19 Maailman aurinkokennotuotanto (MWp) MWp Kuva 9. Aurinkosähkötuotannon kehittyminen Aurinkopaneelien hintakehitys ($/Wp) $/Wp Kuva10. Aurinkopaneelien hintakehitys Copyright SOLPROS AY,

20 4.2.2 Aurinkosähkön markkinasegmentit Aurinkosähkön keskeiset markkinasegmentit ovat seuraavat: (1) Autonomiset aurinkosähköjärjestelmät kuluttajasovellukset (esim. kesämökkipaketit); ammattilaissovellukset (esim. telekommunikaatio); maaseudun sähköistys (esim. veden pumppaus); (2) Sähköverkkoon kytketyt aurinkosähköjärjestelmät PV rakennuksissa (esim. PV-fasadit) Näistä (1) on kilpailukykyinen markkinoilla, (2) edellyttää vielä julkista tukea. Noin 30% markkinasta on kehitysmaissa (Afrikka, Kiina, Intia, E- Amerikka). Päämarkkinasegmentit ovat maaseudun sähköistys ja ammattilaiskäyttö. Kehitysyhteistyöhankkeet ovat tärkeitä (mm. Maailmanpankki). Yksittäiset hankkeet kehitysmaissa saattavat olla hyvin suuria, mm. Indonesiassa 1 miljoona Solar Home järjestelmää. Noin 70% markkinoista on teollisuusmaissa. Tästä Japani on 60%, USA 15% ja EU 22%. Euroopan markkinoilla Saksa on 60%, Hollanti 11%, Sveitsi 7%, Espanja 5%, Pohjoismaat alle 5%, Suomi alle 0,5%. Päämarkkinasegmentit ovat sähkö-verkkoon kytketyt PV-järjestelmät ja kuluttajasovellukset. OECD:n PVtuotannosta menee 40% vientiin. Taulukossa 4 on asennettu PV (kum) maittain. 1% kaikesta PV:stä on asennettu Pohjoismaihin. Niiden PVmarkkinat olivat ,231 MWp (4,5% EU:n markkinoista, 0,6% globaalista markkinasta). Pohjoismaissa kuluttajasovellukset ovat tärkeitä, mutta PV rakennuksissa kasvaa. Taulukko 4. Asennettu PV teollisuusmaissa vuonna PV kapasiteetti, MW p Kasvu , % Saksa 66,2 22,8 Italia 18,5 4,6 Ranska 10,0 25,0 Hollanti 9,5 47,0 Espanja 9,0 12,5 Itävalta 3,5 21,0 Muu EU 7,4 13,4 USA 147,0 14,9 Japani 190,0 42,5 Verkkoon ja rakennuksiin kytketty PV on kasvanut nopeasti Copyright SOLPROS AY,

21 (keskimäärin 30% ) suurista tukiohjelmista johtuen (kuva 11). Kuluttajasovellusten osuus koko markkinasta on länsimaissa laskeva (kasvu keskimäärin 13% ). MWp sähköverkon ulkopuolinen PV(1), MWp sähköverkkoon kytketty PV (2), MWp PV (1), % PV (2), % K a s v u, %/v Kuva 11. Aurinkosähkön markkinakehitys OECD-maissa PV-teollisuuden näkymät lähivuosina Aurinkosähkön valmistusvolyymi kasvaa todennäköisesti lähivuosina ja vuonna 2003 tuotantokapasiteettia olisi käytettävissä korkeimmillaan MW p lisää nykyiseen verrattuna. Aurinkopaneelinen valmistajia löytyisi seuraavasti: 10 suurta valmistajaa (>25 MW p/yr); 50 pientä (< 2 MW p/yr). Markkinajohtajat ovat BP Solar, Kyocera, Siemens Solar, Sharp, Shell. Crystalox (UK) ja Scanwafer (N) ovat keskeisiä aurinkokennomateriaalien myyjiä Euroopassa, kun Bayern Solar (20% maailman tuotannosta) integroitui aurinkomoduulivalmistajaksi. Tärkeitä puhtaan piin tuottajia ovat Dow Corning (USA), Wacker (D) ja Elkem (N). BP-Solar investoi aurinkosähköön noin 50 ja Shell 40 milj. $ vuodessa. Japanilaiset yritykset kaksinkertaistanevat parissa vuodessa nykyisen 100 MW p tuotantonsa osana Japanin suurta kansallista aurinkosähkökatto-ohjelmaa. Copyright SOLPROS AY,

22 Suuret valmistajat ovat usein vertikaalisesti integroituja ja toimittavat moduuleista kokonaisiin aurinkosähköjärjestelmiin. Systeemien toimittaminen on kannattavaa ja voitollista. Sen sijaan pelkkä moduulien tuotanto on pääosin ollut tappiollista toimintaa ja vaatinut hyvän rahoituspohjan. Moduulituotannon kasvaessa ovat suuret valmistajat muuttumassa voitollisiksi (Shellin tavoite vuonna 2010 on 100 milj. $ voittoa ja 15% kasvu). Mikäli PV:stä tulee massatuote, muuttuu yritystoiminta horisontaalisemmaksi PV-markkinat vuonna 2010 Markkinoiden kasvu tulee todennäköisesti kohdentumaan seuraaviin markkinasegmentteihin: Sähköverkkoon kytketyt aurinkosähköjärjestelmät lähinnä teollisuusmaissa PV rakennuksissa (esim. PV-fasadit); tärkeimmät markkina-alueet Japani, EU (etenkin Saksa), USA. Autonomiset aurinkosähköjärjestelmät kehitysmaissa ammattilaissovellukset ja maaseudun sähköistys; tärkeimmät markkina-alueet Intia, Kiina, Etelä-Afrikka, Keski-Aasia, Indonesia. Kansainvälisissä markkinakatsauksissa PV-ala kasvaa keskimäärin 15%/v vuoteen 2010 (business-as-usual). Alan liiketoimintavolyymi olisi tällöin 8, ylärajana 12 mrd. $. Asennettu PV-teho asettuisi MW p välille. Aurinkopaneelien hintataso tullee putoamaan vuoteen 2010 mennessä tasolle $2/W p, mikä avaa uusia markkinoita etenkin rakennus- ja talosektorilla (verkkoon kytketty PV). EU hintaarvio on 3 EUR/W p vuonna 2005 ja 2,5 EUR/W p vuonna Teollisuusmaissa aurinkosähkön markkinoiden kasvu kohdentuu pääosin PV-rakennuksiin. Aurinkosähkön kilpailukyky tällä sektorilla ei vielä ole riittävä perussähköön verrattuna ja valtiot tukevat PV:tä mm. rakennusohjelmin. Suunniteltujen julkisten PV-rakennuksissa ohjelmien volyymi on lähemmäs MW p. Euroopan Komission valkoinen kirja uusiutuvista energialähteistä on asettanut tavoitteeksi näiden käytön kaksinkertaistamisen vuoteen 2010 mennessä. EU:n ehdotus käsittää 500 MW p EU:ssa ja 500 MW p kehitysmaissa, jolloin 2 Copyright SOLPROS AY,

23 prosentissa EU:n uusista rakennuksista olisi PV. Komissio valmistelee direktiiviä, jossa jäsenmaiden edellytetään nostavan uusiutuvalla tuotetun sähkön mm. PV:n määrää vuoteen Saksassa astui voimaan laki (Erneuerbare-Energien- Gesetz), joka mm. määrittää kuluttajan sähköverkkoon syöttämän PV-sähkön hyvityshinnaksi vähintään 99 pf/kwh. Tällä hinnalla PV on taloudellisesti kilpailukykyinen Saksassa. Vuodesta 2002 eteenpäin uusien PV-järjestelmien hyvityshintaa pudotetaan 5% vuosittain. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tärkein markkinasegmentti on kuluttajasovellukset. Copyright SOLPROS AY,

KANSALLINEN AURINKOENERGIAN TOIMENPIDEOHJELMA

KANSALLINEN AURINKOENERGIAN TOIMENPIDEOHJELMA KANSALLINEN AURINKOENERGIAN TOIMENPIDEOHJELMA Tekes-projekti 594/480/00 Road-map for solar energy technology and markets in Finland SOLPROS lokakuu 2001 KANSALLINEN AURINKOENERGIAOHJELMA Yleistä KTM:n

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Aurinkolämpöjärjestelmät

Aurinkolämpöjärjestelmät Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 17.11.2015 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Energiaekspertti koulutusilta Aurinkolämpöjärjestelmät 1. Aurinkolämpö Suomessa 2. Aurinkolämmön rooli

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus Aurinkoteknillinen yhdistys ry Tominnanjohtaja C.Nyman/Soleco Oy 2.10.2014 Aurinkoteknillinen yhdistys ry 35v Perustettu v 1979 edistämään aurinkoenergian

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa 28.3.2017 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti Ympäristöystävällinen, päästötön

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Aurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä

Aurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä Aurinko lämmittää Kotitalouksia ja energiantuottajia Keski-Suomen Energiapäivä 2016 17.2.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys

Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski. Yritys Energia-ilta: Keuruu, Saarijärvi ja Äänekoski Yritys Solartukku Oy on aurinkoenergiaan erikoistunut 2009 perustettu yritys, jolla on toimitilat ja varasto Keuruulla. Ydintoimintaamme ovat aurinkolämpöja

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari

Energia-alan näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari Energia-alan näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kalajokilaakson suurhankeseminaari 15.9.2017 Viimeiset 10 vuotta ovat olleet isoa energia-alan muutosta Muutos on ollut politiikkavetoista ja pääajurit

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali 2020-2030 14.3.2019 Raimo Lovio Aalto-yliopisto Potentiaalista toteutukseen Potentiaalia on paljon ja pakko ottaa käyttöön, koska fossiilisesta energiasta luovuttava

Lisätiedot

Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new

Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new Solar Arena Our mission is to bring the products, services and the up-to-date knowledge about solar energy to everyone and to boost the solar markets to a new era Solar Arena Mikä? Aurinkoenergian online-markkinointityöväline

Lisätiedot

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy

ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014. Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla. Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy ATY AURINKOSEMINAARI 2014 2.10.2014 Katsaus OKT- ja rivi-/kerrostalo ratkaisuista suomen tasolla Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoenergian potentiaali Aurinkoenergia on: Ilmaista Rajoittamattomasti

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO

Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013. Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Uudet energiainvestoinnit Etelä-Savossa 7.5.2013 Aurinkokeräimet Jari Varjotie, CEO Esityksen sisältö Aurinkoenergia Savosolar keräimet Aurinkolämpöenergiaa maailmalla Aurinkolämpöhankkeita Etelä-Savossa

Lisätiedot

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma

Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Tornio 24.5.2012 RAMK Petri Kuisma Sisältö Aurinko Miten aurinkoenergiaa hyödynnetään? Aurinkosähkö ja lämpö Laitteet Esimerkkejä Miksi aurinkoenergiaa? N. 5 miljardia vuotta vanha, fuusioreaktiolla toimiva

Lisätiedot

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan

Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan Energiayhtiön näkökulma aurinkoenergialiiketoimintaan globaalisti ja Suomessa Aurinkoenergiaseminaari 11.2.2013, Wanha Satama Petra Lundström Vice President, Solar Business Development, Fortum Oyj Sisältö

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014

TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Sundial Aurinkolämpöpivät 12.02.2014

Sundial Aurinkolämpöpivät 12.02.2014 Sundial Aurinkolämpöpivät 12.02.2014 09.00 Aamukahvit ja Sundial Esittäytyy 09.15 Aurinkolämpöjärjestelmät 10.00 Vesitakka osana aurinkolämpöjärjestelmää, Linnatuli Oy 10.45 Sundial Mökkikeräin, Jarno

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu

Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu FINNBUILD MESSUJEN AURINKOSEMINAARI 9.10.2012 Jari Varjotie, CEO Aurinkoenergia Lopullinen ratkaisu Joka vuosi yli 1,080,000,000 TWh energiaa säteilee maapallolle auringosta 60,000 kertaa maailman sähköntarve.

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille

Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille Sähköntuotanto ja ilmastonmuutoksen hillintä haasteet tuotannolle, jakelulle ja varastoinnille Seppo Valkealahti Electrical Energy Engineering Tampere University seppo.valkealahti@tuni.fi 1 Energian kokonaisvaranto

Lisätiedot

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast

Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Aurinko lämmönlähteenä 31.1.2013 Miika Kilgast Savosolar, Mikkeli Perustettu 2009 joulukuussa Kilpailuvahvuuksina vahva osaaminen tyhjiöpinnoitustekniikassa ja innovatiivinen, markkinoiden tehokkain aurinkokeräin

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

Aurinkoenergian käyttö Suomessa vuonna 2004

Aurinkoenergian käyttö Suomessa vuonna 2004 Aurinkoenergian käyttö Suomessa vuonna 2004 Lokakuu 2005 SOLPROS AY Tiivistelmä Kauppa- ja teollisuusministeriön energiaosaston aloitteesta on kehitetty tilastointijärjestelmä aurinkoenergian käytön seuraamiseksi

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Aurinkosähkön tuotanto ja aurinkopaneelit. Jukka Kaarre

Aurinkosähkön tuotanto ja aurinkopaneelit. Jukka Kaarre Aurinkosähkön tuotanto ja aurinkopaneelit Jukka Kaarre 9.8.2017 Oulun Seudun Sähkö Perustettu 1921 Toisen asteen osuuskunta Jäseninä 12 sähköosuuskuntaa ja 3 muuta yhteisöä Jäsenosuuskunnissa jäseniä noin

Lisätiedot

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto

Sähköntuotannon tulevaisuus. Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto Sähköntuotannon tulevaisuus Seppo Valkealahti Sähköenergiatekniikan professori Tampereen teknillinen yliopisto Teknologiamurros Katunäkymä New Yorkissa 1900 luvun alussa 2 Teknologiamurros Katunäkymä New

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Naps Systems lyhyesti

Naps Systems lyhyesti Naps Systems lyhyesti Suomalainen, yksityisomistuksessa oleva alan pioneeri Aloittanut Neste Oy:n tutkimus- ja tuotekehitystoimintana Suunnittelee, valmistaa ja toimittaa aurinkosähköjärjestelmiä Kaikkialle

Lisätiedot

Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto

Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 (22.11.2017) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto Taustaa työpaikkojen syntymisestä uusissa energiatekniikoissa

Lisätiedot

Aurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa

Aurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa Aurinkosähkötuotannon mahdollisuudet ja kehityspotentiaali Suomessa Energian primäärilähteet 2012 & 2007 - käytämmekö kestäviä energialähteitä? 2007 2012 Yhteensä Öljy (tuonti fossiili) 24 24% 92 TWh Hiili

Lisätiedot

AURINKOENERGIA SUOMEN OLOSUHTEISISSA JA SEN POTENTIAALI ILMASTOMUUTOKSEN TORJUNNASSA

AURINKOENERGIA SUOMEN OLOSUHTEISISSA JA SEN POTENTIAALI ILMASTOMUUTOKSEN TORJUNNASSA AURINKOENERGIA SUOMEN OLOSUHTEISISSA JA SEN POTENTIAALI ILMASTOMUUTOKSEN TORJUNNASSA Tekes-projekti 594/480/00 Road-map for solar energy technology and markets in Finland SOLPROS kesäkuu 2001 ABSTRACT

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus

Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Juha Hiitelä Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,

Lisätiedot

Aurinkolämmön mahdollisuudet

Aurinkolämmön mahdollisuudet Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkolämmön mahdollisuudet 20.4.2018 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT

Low Carbon Finland 2050 Tulokset. Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT Low Carbon Finland 2050 Tulokset Tiina Koljonen, johtava tutkija VTT 2 Kolme vähähiilistä tulevaisuudenkuvaa Tonni, Inno, Onni Eri lähtökohdat Suomen elinkeino- ja yhdyskuntarakenteen sekä uuden teknologian

Lisätiedot

Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013

Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013 Aurinkoenergian mahdollisuudet maatilalla Pihtauspäivä, Pori 18.3.2013 Sakari Aalto, Ulvila Aurinkoteknillinen yhdistys ry 18.3.2013 Sakari Aalto, ATY 1 Aurinkotalo Aalto m. 1983 Lämpökytkennät 1. Lämmöntuotto:

Lisätiedot

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012

Aurinkosähköä Suomeen. Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Aurinkosähköä Suomeen Jero Ahola LUT Energia 26.9.2012 Esitelmän sisältö I. Johdantoa energian tuotantoon II. Aurinkoenergiajärjestelmien tekniikkaa III. Aurinkosähkö Suomessa IV. Yhteenveto I. Johdantoa

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa

Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa Yhdistelmärakennepiloteilla aurinkoenergiasta liiketoimintaa Rakentaminen 2012 rakentamisen määräykset muuttuvat, oletko valmistautunut? 28.11.2011 Anna-Kaisa Karppinen Oy Merinova Ab Taustaa Aurinkoenergian

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Finnish Solar Industries verkostouutiset

Finnish Solar Industries verkostouutiset Finnish Solar Industries verkostouutiset SISÄLLYS 1 Positiivisia markkinasignaaleja JULKAISIJA SOLPROS solpros@kolumbus.fi puh. 09-777 49 57 internet:www.kolumbus.fi/solpros Oltermannintie 13 A 4 00620

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen

Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy. Johanna Haverinen Energiaa kuin pienestä kylästä Keravan Energia Oy Johanna Haverinen Keravan Energia on energiakonserni Keravan Energia -yhtiöt Keravan Energia Oy, emoyhtiö Keravan kaupunki 96,5 % Sipoon kunta 3,5 % Etelä-Suomen

Lisätiedot

MITÄ JOS KATTO MAKSAISI OSAN SÄHKÖLASKUSTASI?

MITÄ JOS KATTO MAKSAISI OSAN SÄHKÖLASKUSTASI? MITÄ JOS KATTO MAKSAISI OSAN SÄHKÖLASKUSTASI? RUUKKI AURINKOENERGIARATKAISUT Helppoa ja edullista lisäenergiaa. Mahdollisimman pienet käyttökulut ja kestävän kehityksen ehdoilla toimiminen edellyttää,

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus

Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia. Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Biobisnestä Pirkanmaalle Aurinkoenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus Aurinkoenergia Paikallinen, päästötön ja ilmainen energianlähde Aurinkoenergiaa voi hyödyntää sekä lämmöntuotantoon aurinkokeräimillä,

Lisätiedot

Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa 2030. Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03.

Naps Systems Oy. Aurinkosähkö Suomessa 2030. Introduction to Naps Systems Group. Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03. Naps Systems Oy Introduction to Naps Systems Group Aurinkosähkö Suomessa 2030 Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 20.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna

Ajankohtaiskatsaus. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Ajankohtaiskatsaus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Kaukolämpöpäivät Hämeenlinna Muutosten aikaa Maailmanpoliittinen tilanne EU:n kehitys Energiaunioni Energiamurros Maakuntauudistus 2 Energiapolitiikan

Lisätiedot

Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö

Aurinkosähkö Suomessa 2030. TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013. Mitä on aurinkosähkö Naps Systems Oy Aurinkosähkö Suomessa 2030 TkT Mikko Juntunen, teknologiajohtaja Helsinki 29.03.2013 Copyright Naps Systems, Inc. 2013 Mitä on aurinkosähkö Päivänvalon muuttamista sähköksi Polttoaineena

Lisätiedot

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.

EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1. . EU-prosessin kytkös kansalliseen energia- ja ilmastotiekarttaan Energiateollisuus ry Tietoisku toimittajille Helsinki, 15.1.2014 Kansallinen energia- ja ilmastotiekartta Hallitusohjelman mukainen hanke

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Aurinkoenergia kehitysmaissa

Aurinkoenergia kehitysmaissa Aurinkoenergia kehitysmaissa TEP Syyskokous 29.11.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö Aurinkolämpö Muu aurinkoenergia

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat

Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto. Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom ja aurinkoenergia Hankintaklinikan yhteenveto Mikko Östring johtaja, toimitilat Östersundom-klinikan tavoitteet Klinikan tavoite on kuvata uusiutuvaan energiaan tukeutuvan alueen toteuttamiseen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää?

Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää? Miltä Euroopan energiatulevaisuus näyttää? 16.3.2017 Hiilitiedon seminaari Professori Sanna Syri, Energiatekniikka ja energiatalous Aalto-yliopisto Tapahtunut paljon viimeisen 10 vuoden aikana Vuonna 2007

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut?

Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? Aurinkoenergiahankkeiden rahoittaminen mitä SolarCity on opettanut? FinSolar seminaari: Aurinkoenergian kotimarkkinat kasvuun 13.11.2014 Juha Ollikainen / GreenStream Network Oyj GreenStream lyhyesti Energiatehokkuushankkeiden

Lisätiedot

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas 1 Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas Metsäteollisuushistorian suurin investointi Suomessa 1,1 miljardia euroa Sellun tuotanto 1,3

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Smart Generation Solutions

Smart Generation Solutions Jukka Tuukkanen, myyntijohtaja, Siemens Osakeyhtiö Smart Generation Solutions Sivu 1 Miksi älykkäiden tuotantosovellusten merkitys kasvaa? Talous: Öljyn hinnan nousu (syrjäseutujen dieselvoimalaitokset)

Lisätiedot

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012

BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 BIOSAIMAA Hajautettu energiantuotanto ja energiaomavaraiset asuinalueet seminaari 22.5.2012 Aurinkoenergia paikallisessa energiantuotannossa Jari Varjotie Esityksen sisältö Lämmittelyä Savosolar lyhyesti

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot