AURINKOENERGIAN TEKNOLOGIA- JA MARKKINAKATSAUS. Tekes-projekti 594/480/00 Road-map for solar energy technology and markets in Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "AURINKOENERGIAN TEKNOLOGIA- JA MARKKINAKATSAUS. Tekes-projekti 594/480/00 Road-map for solar energy technology and markets in Finland"

Transkriptio

1 AURINKOENERGIAN TEKNOLOGIA- JA MARKKINAKATSAUS Tekes-projekti 594/480/00 Road-map for solar energy technology and markets in Finland SOLPROS helmikuu 2001

2 ABSTRACT The objective of the Tekes project "Road-map for solar energy technology and markets in Finland (Solar Road Map)" is to prepare a action plan for solar energy in Finland as a part of the national promotion programme for renewable energy sources. The project is part of the Climtech-programme and is coordinated by Solpros. This report analyses the national and international solar energy markets and their trends as well as the state-of-the-art of the technology and technology challenges. Copyright SOLPROS AY,

3 ESIPUHE Tekesin yritysprojektin 594/480/00 "Road-map for solar energy technology and markets in Finland (Solar Road Map)" tavoitteena on laatia aurinkoenergialle toimenpidesuunnitelma kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Edistämisohjelma on osa kansallista ilmastostrategiaa. Solar Road Map-hanke on osa Tekesin Climtech-ohjelmaa ( ). Sen tavoitteena on selvittää ilmastonmuutosta rajoittavan teknologian kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia ja tätä kautta tukea suomalaisen teknologian käyttöönottoa ja kaupallistamista. Solpros koordinoi Solar Road Map-projektia ja sen tukena on eri toimijoista koostuva yhteistyöryhmä. Käsillä oleva raportti on Solar RoadMap-projektin lähtökohtaraportti, jossa on analysoitu aurinkoenergian kansainvälistä ja kansallista tilannetta. Edelleen on tarkasteltu alan liiketoimintaperusteita, näkymiä ja teknologisia haasteita. Raportti antaa yrityksille myös yleiskuvan aurinkoenergia-alasta. Raportti on tehty Solprosin toimesta. Helsingissä, helmikuun 15. päivänä 2001 SOLPROS AY Copyright SOLPROS AY,

4 SISÄLLYSLUETTELO ABSTRACT... 1 ESIPUHE... 2 SISÄLLYSLUETTELO LÄHTÖKOHTA VISIO AURINKOENERGIASTA AURINKOENERGIAN LIIKETOIMINTA LIIKETOIMINNAN PERUSTEET AURINKOSÄHKÖJÄRJESTELMIEN ARVOKETJU AURINKOLÄMPÖJÄRJESTELMIEN ARVOKETJU AURINKOENERGIAN MARKKINAT JA NÄKYMÄT AURINKOLÄMPÖ Aurinkolämpöjärjestelmien markkinat Aurinkolämmön markkinasegmentit Teollisuuden näkymät Markkinanäkymät vuoteen AURINKOSÄHKÖ Aurinkosähkön markkinat Aurinkosähkön markkinasegmentit PV-teollisuuden näkymät lähivuosina PV-markkinat vuonna TILANNE SUOMESSA MARKKINATILANNE JA POTENTIAALI Aurinkolämpö Aurinkosähkö KTM:N EDISTÄMISOHJELMA YRITYKSET TEKNOLOGIAN MAHDOLLISUUDET KANSALLISEN AURINKOENERGIASTRATEGIAN PERUSRAKENNE Copyright SOLPROS AY,

5 1. LÄHTÖKOHTA TEKES:n CLIMTECH-ohjelman ( ) tavoitteena on selvittää ilmastonmuutosta rajoittavan teknologian kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia ja tätä kautta tukea suomalaisen teknologian käyttöönottoa ja kaupallistamista. SOLPROSin koordinoimassa CLIMTECH-ohjelman hankkeessa "Road-map for solar energy technology and markets in Finland" (lyh. Solar Road Map) selvitetään aurinkoenergian mahdollisuuksia ja kehittämistarpeita ilmastomuutoksen hallinnan näkökulmasta. Solar RoadMap-hankkeen tavoitteena on laatia aurinkoenergialle toimenpidesuunnitelma kauppa- ja teollisuusministeriön uusiutuvien energialähteiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Projektissa tunnistetaan teknologian painopistealueet ja kehittämistarpeet suomalaisen teollisuuden aseman vahvistamiseksi globaaleilla markkinoilla. Selvityksen teknologinen painopiste on aurinkosähkössä ja -lämmössä. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on laadittu tilannekatsaus aurinkoenergiasta ja analyysi alan liiketoiminnan perusteista. Tämä raportti toimii myös taustamateriaalina yrityksille kun seuraavassa vaiheessa selvitetään tarkemmin teknologia- ja kaupallistamiskysymyksiä. 2. VISIO AURINKOENERGIASTA Maailman energiataloutta hallitsevat tällä hetkellä fossiiliset polttoaineet (85%). Ydinvoima, vesivoima ja ei-kaupallinen biomassa täydentävät kuvaa pienellä osuudella (15%). Uudet uusiutuvat energialähteet kuten aurinko- ja tuulienergia ovat vielä vähäisessä käytössä(<<1%). Maailman energiatalouden muutokset ovat hitaita. Historiallisessa yhteydessä energialähteen nousu merkittävään markkina-asemaan saattaa kestää jopa vuosisadan. Syyt energialähteiden muutoksiin energiataloudessa ovat vaikeasti ennustettavissa. Tällä hetkellä vaikuttavia trendejä ovat mm. öljyn pitkäaikainen saatavuus ja hintakehitys; energiamarkkinoiden säännöstelyn poistaminen; energiatuotannon ympäristövaikutukset erityisesti ilmastoon; Copyright SOLPROS AY,

6 uudet teknologiset innovaatiot. Nämä tekijät muovaavat energialiiketoimintaa ja synnyttävät uusia toimintatapoja kuten hajautettuja energiaratkaisuja, energiapörssejä, energiapalveluyrityksiä, energiaa tuottavia rakennuksia, yms. Uuden energiateknologian kannalta em. trendit ovat merkittävä mahdollisuus. Aurinkoenergiaa pidetään yhtenä öljyn jälkeisen energiatalouden mahdollisena globaalina energiaratkaisuna. Shell Internationalin ylipitkän aikavälin energiaskenaariossa aurinkoenergia vastaisi noin 30% maailman energiatuotannosta vuonna Tällöin esimerkiksi aurinkosähkö olisi halvempaa kuin perinteinen energia (kuva 1). Kuva 1. Shell Internationalin skenaario maailman energiatalouden kehityksestä Aurinkoenergia on strateginen innovaatio, joka lähtee liikkeelle pienellä markkinaosuudella, jota voisi kuvata nicheksi. Jos visio toteutuu, muuttuu tämä niche vallitsevaksi liiketoiminnaksi pitkällä tähtäimellä. Aurinkoenergia on siten kehityskaarensa alussa, jolloin teknologialla ja sen kehittämiselle on vielä hyvin suuri merkitys. Sopivien liiketoimintamallien löytäminen, joilla kaupallistetaan teknologia ovat yhtä lailla tärkeitä. Suomen kannalta aurinkoenergia on lyhyellä ja keskipitkällä tähtäimellä teknologiaan painottuva vientimahdollisuus. Kotimaan pienetkin aurinkoenergiamarkkinat voivat tukea teollisuuden kehittymistä ja sen kilpailukykyä (learning by doing, learning by using). Pitkällä tähtäimellä aurinkoenergian merkitys kansallisessa energiataloudessa kasvaa. Vuosisadan lopussa aurinkovety voisi olla perustana kestävälle ja lopulliselle energiaratkaisulle. Copyright SOLPROS AY,

7 3. AURINKOENERGIAN LIIKETOIMINTA 3.1 Liiketoiminnan perusteet Aurinkoenergiajärjestelmien liiketoiminta käsittää useita eri tasoja ja erilaisia toimijoita. Kaupallisista tuotteista lähdettäessä aurinkoenergian liiketoiminta kattaa seuraavia teknologia- ja palvelutuotteita: suunnittelu ja projektointi; perusmateriaalien toimittajat; aurinkoenergiamoduulien valmistajat; energian varasto tai liitäntä energiajärjestelmiin; säätöyksikkö ja ohjauselektroniikka; perinteisen teknologian oheislaitteet; aurinkoenergiajärjestelmän toimittajat; asennus, huolto ja kuluttajaneuvonta. Keskeiset liiketoiminnan alueet ovat aurinkoenergiamoduulien valmistus ja kokonaisten aurinkoenergiajärjestelmien toimitus. Moduulit edustavat ydinteknologiaa, jota ilman ei synny kaupallista lopputuotetta. Järjestelmätoimittajilla on ydinosaamista, jota taas tarvitaan toimivan ja myytävän sovelluksen aikaansaamiseksi. Pienillä markkinavolyymeilla toimittaessa liiketoiminta on usein vertikaalista eli yritykset kattavat niin komponenttien, moduulien kuin järjestelmien toimittamisen. Tuotantomäärien kasvaessa on liiketoiminta selvästi muuttunut enemmän horisontaaliseksi, ts. yritykset kohdentavat toimintaansa ja erikoistuvat. Näin on syntynyt mm. pelkkiä moduulivalmistajia tai systeemitoimittajia. Aurinkoenergia-alalta löytyy runsaasti jälleenmyyjiä. 3.2 Aurinkosähköjärjestelmien arvoketju Aurinkosähköjärjestelmän ydin on aurinkosähkömoduuli, joka valmistetaan puolijohdemateriaalista. Valmistusprosessi on vaativa ja siihen liittyy useita vaiheita. Prosessin viimeisessä vaiheessa puolijohdekennot laminoidaan kokonaiseksi paneeliksi. Tämä vaihe on varsin suoraviivainen ja helposti hallittavissa. Valmiita PV-paneeleita yhdistämällä ja oheislaitteita liittämällä syntyy aurinkosähköjärjestelmä. Oheislaitteista tärkeimmät ovat säätöyksikkö, akut ja invertteri. Näin syntyvän PV-järjestelmän arvoketju on esitetty kuvassa 2. Copyright SOLPROS AY,

8 Aurinkosähkön arvoketju (kum) Piikiekon valmistus (silicon wafer) $ 1/W p Aurinkokennon prosessointi (solar cell) $ 2-2.5/W p Aurinkopaneelin valmistus (solar module) $ 3-4 /W p Aurinkosähköjärjestelmä erilaisissa sovelluksissa (photovoltaic systems) sähköverkkoon kytketty PV (invertteri, yms.) $ 5-10/W p autonomiset energiajärjestelmät (akku, varavoima, yms.) $ 10-15/W p $ 15-20/W p $ 20-25/W p Kuva 2. Aurinkosähkön (tuotepohjainen) liiketoiminta ja arvoketju. Aurinkosähköpaneelien maailmanmarkkinahinta on tällä hetkellä noin $4/W p. Korkea kysyntä on pitänyt hinnan tasaisena jo useita vuosia, mutta tulossa olevat kapasiteetin lisäykset saattavat pudottaa hintaa. Sähköverkkoon kytketty valmis PV-järjestelmän (esim. rakennuksen PV-katto) maksaa $5-10/W p. Sähkönverkon ulkopuoliset autonomiset PVjärjestelmät ovat selvästi kalliimpia mm. akuista ja varavoimalähteestä johtuen. Esimerkiksi pienet kesämökeille tarkoitetut PV-paketit maksavat $15-20/W p. Kuvassa 3 on esitetty PV-järjestelmien kustannusjakautumaa eri komponenttien välillä. Verkkoon kytketyissä järjestelmissä PVmoduulien hinta dominoi ja voi olla jopa 80% koko järjestelmän hinnasta. Moduulit ovat tällöin usein erikoisvalmisteisia ja sopivat rakennusintegrointiin. Autonomisissa järjestelmissä PVpaneelien osuus on tyypillisesti noin puolet kokonaishinnasta. Copyright SOLPROS AY,

9 Verkkoon kytketty PV invertteri 15 % muut 5 % PV-moduli 80 % Autonominen PV-järjestelmä muu 10 % akku/varavoima +säädin 40 % PV-moduli 50 % Kuva 3. Aurinkosähköjärjestelmän kustannusjakautuma. 3.3 Aurinkolämpöjärjestelmien arvoketju Aurinkolämpöjärjestelmän keskeinen komponentti on aurinkokeräin. Itse keräin on suhteellisen helposti rakennettavissa, mutta korkeaa teknologiaa edustavat siinä käytettävät materiaalit mm. selektiivinen absorptiopinta ja erikoislasikate. Aurinkokeräimen teollisen mittakaavan valmistustekniikka ja sen automatisointi ovat haasteellisia. Aurinkokeräin yhdessä oheislaitteiden, joista tärkeimmät ovat varaaja, lämmönvaihdin ja säätöyksikkö, muodostavat Copyright SOLPROS AY,

10 aurinkolämpöjärjestelmän. Kuvassa 4 on hahmoteltu aurinkolämpöjärjestelmän arvoketjua edellisen pohjalta. Aurinkolämpöjärjestelmän arvoketju (kum) Absorptiopinnan valmistus Selektiiviset absorptiopinnat mk/m 2 Musta absorptiopinta Läpinäkyvä kate Eriste Yhdysputkisto lämmön siirtämiseksi sovellukseen Keräimen lämmönsiirtoputkisto Aurinkokeräimen valmistus Suuret keräinmodulit mk/m 2 Pienet keräinmodulit mk/m 2 Keräimen puinen kehysrakenne Aurinkolämpöjärjrstelmän kokoaminen Pienet aurinkolämmitysjärjestelmät mk/m 2 Suuret tai integroidut aurinkolämmitysjärjestelmät mk/m 2 Kuva 4. Aurinkolämmön (tuotepohjainen) liiketoiminta Copyright SOLPROS AY,

11 Aurinkokeräinten hinta riippuu tuotantovolyymistä ja automaatioasteesta. Hinta vaihtelee välillä mk/m 2. Suuruudesta saatavat hintahyödyt näkyvät myös kokonaisen aurinkolämpöjärjestelmän hinnassa. Vaihteluväli on mk/m 2, jossa ylempi hinta vastaa pientalon aurinkolämpöjärjestelmän ylärajaa ja alempi hinta suuren aurinkolämpölaitoksen alarajaa. Kuvassa 5 on esitetty järjestelmän kustannusjakautumaa. Aurinkokeräin on merkittävä kustannuserä etenkin suurissa kohteissa. Pienissä järjestelmissä lämpövarasto on merkittävä kustannus. Asennuskustannukset ovat selvä menoerä myös. Suuret aurinkolämpöjärjestelmät Muut 10 % Asennus 15 % Lämmönvaihdin/ Varaaja 15 % Pienet aurinkolämpöjärjestelmät Muut 10 % Aurinkokeräin 60 % Asennus 20 % Aurinkokeräin 35 % Varaaja 35 % Kuva 5. Aurinkolämpöjärjestelmän kustannusjakautuma. Copyright SOLPROS AY,

12 4. AURINKOENERGIAN MARKKINAT JA NÄKYMÄT Aurinkoenergian liiketoiminnan voi karkeasti jakaa kahteen alueeseen: aurinkosähkö ja aurinkolämpö. Tämä lisäksi löytyy joukko sovelluspohjaisia pienempiä liiketoiminta-alueita, jotka usein ovat osa talotekniikkaa (mm. passiivinen aurinkolämpö, luonnon valo, aurinkojäähdytys), mutta nämä jäävät tämän selvityksen ulkopuolella. Aurinkosähkön maailmanlaajuinen liiketoimintavolyymi oli vuonna 2000 noin 13 mrd. mk. Aurinkolämpöjärjestelmien kohdalla tämä on vastaavasti noin 5 mrd mk. Vuosittainen markkinoiden kasvu on ollut keskimäärin luokkaa 15% viime vuosikymmenen ajan. EU:n tavoite uusiutuvan energian käytön kaksinkertaistamiseksi vuoteen 2010 merkitsisi lyhyellä tähtäimellä 200 mrd. mk investointeja aurinkoenergiaan. Shellin skenaario liiketoiminnaksi muutettuna vastaa ylipitkällä tähtäimellä mrd. mk aurinkoenergiaan Aurinkolämpö Aurinkolämpöjärjestelmien markkinat Aurinkolämmön kapasiteettia kuvaava perusyksikkö on aurinkokeräin-m 2. Miljoona m 2 eli 1 km 2 tuottaa Suomessa vajaat 0,5 TWh lämpöä vuodessa. Maailmassa on yhteensä noin 30 milj. m 2 aurinkokeräimiä käytössä. EU:ssa on runsas 9 milj. m 2 aurinkolämpöä käytössä. USA:ssa ja Japanissa on suurinpiirtein saman verran. Aurinkolämpöjärjestelmien markkinat ovat EU:ssa kasvaneet vuosittain keskimäärin 18% Vuonna 1999 asennettiin aurinkokeräimiä yhteensä 0,9 milj. m 2, kun vastaava luku vuonna 1993 oli hieman alle 0,4 milj. m 2. Samana ajanjaksona aurinkolämmön käyttö EU:ssa on kaksinkertaistunut. Markkinoiden painopiste on keski-euroopassa ja erityisesti Saksassa, joka vastaa lähes puolesta koko EU:n aurinkolämpömarkkinoista tällä hetkellä (kuva 6). Saksa ja Itävalta yhdessä ovat yli 60% Euroopan aurinkolämpömarkkinoista. Etelä-Euroopan maiden osuus on 25%. Pohjoismaiden markkina-osuus on 5%. Suomen markkinat ovat vielä kehittymättömät eli alle 0,2% koko EU:sta. Copyright SOLPROS AY,

13 50 Osuus Euroopan markkinoista, % Saksa Kreikka Itävalta Espanja Sveitsi Hollanti Italia Tanska Iso-Britannia Ruotsi Ranska Portugali Belgia Suomi Kuva 6. Aurinkolämpöjärjestelmien markkinat EU:ssa vuonna Asennettu kokonaispinta-ala oli m Aurinkolämmön markkinasegmentit Markkinoilla olevat aurinkolämmitysjärjestelmät voidaan jakaa seuraaviin ryhmiin (Taulukko 1): Pientalon aurinkolkvjärjestelmät; Pientalon kombiaurinkolämmitysjärjestelmät; Asuintalojen aurinkolämmitys; Uima-altaiden järjestelmät; Ei-asuinrakennusten aurinkolämmitys; Kuivatus; Alueaurinkolämmitys. Taulukko 1. Yhteenveto aurinkolämmön markkinasegmenteistä. MARKKINASEGMENTTI ERITYISPIIRTEITÄ Pientalon ja asuintalojen lkv Tuottaa kesäajan lkv:n ja 40-60% koko lkv:stä. Pientalon/asuintalojen kombijärjestelmät Lämmitykseen ja lkv:een. Tuottaa 15-20% lämmön tarpeesta. Uima-altaat Yksinkertaisia keräimiä ilman lasia, esim. kumi Prosessilämpö ja aurinkojäähdytys Teollisuuden lämmin vesi, yritysten lkv (hotellit, urheiluhallit, camping), maatalouden sovellukset. Aurinkoaluelämpö Aurinkolämpö on täydentävä energia-muoto. Sopii esimerkiksi biomassan kanssa. Copyright SOLPROS AY,

14 Uima-altaat muodostavat oman erillisen laitetyyppinsä. Aurinkokeräin on usein muovista, esimerkiksi muoviletkua. LVI-ratkaisu on sovitettu uima-altaiden tarpeeseen. Rakennustai rakennuksen yhteyteen asennettavissa sovelluksissa perusjärjestelmän kokoonpano on lähes sama. Osien ja komponenttien koko muuttuu järjestelmän koon kanssa. Pientalojen lämpimän käyttöveden järjestelmät ja uima-altaiden lämmitysjärjestelmät muodostavat noin 90% Euroopan markkinoista. Pääasiallisin keräintyyppi on selektiivinen tasokeräin (83%). Uima-altaiden lämmittämisessä käytetään pääasiassa kattamattomia keräimiä (16%). Tehokkaat tyhjiöputkikeräimet ovat vielä marginaalisia (1%), mutta kasvava alue. Kattointegroidut keräinmoduulit tai suurmoduulit ovat uusia kiinnostavia kehityssuuntia. Yksittäisiä pieniä sovelluksia löytyy myös mm. teollisuuden matalalämpötilaisen prosessilämmön tuottamisessa ja absorptiojäähdytyksessä. Uusia kasvavia markkinoita ovat asuintalojen (kerrostalot) aurinkolämpö, suuret aluelämpöjärjestelmät sekä ns. kombijärjestelmät, jotka tyydyttävät sekä lämmitys- että lämpimän käyttöveden tarvetta. Etenkin Keski-Euroopassa aurinkolämpömarkkinoiden kasvun jatkuminen näyttäisi edellyttävän siirtymää näiden segmenttien suuntaan Teollisuuden näkymät Aurinkolämpöteollisuus on varsin kirjavaa. Euroopassa on arviolta 85 aurinkokeräinten valmistajaa, joista pääosa on pieniä muutaman hengen yrityksiä. Suurimmat aurinkokeräinten valmistajat löytyvät Saksasta, Itävallasta, Kreikasta ja Tanskasta. Keräinpuolella löytyy differentioitumista erilaisiin keräintyyppeihin, joilla haetaan teknologista tai hinta kilpailuetua tai hakeudutaan uusille markkinasegmenteille: lasikatteinen tasokeräin (perinteinen aurinkokeräin); pelkkä absorptiopinta (esimerkiksi muovista); tyhjiöputkikeräin (erittäin tehokas); suurmoduulit (3-5 x tavallinen keräin); kattointegroidut keräimet (osa vesikattoa); ilmakiertoinen keräin (ilmalämmitys, kuivatus); yhdistetty PV ja terminen keräin (talon energiajärjestelmä). Copyright SOLPROS AY,

15 Saksan aurinkolämpöteollisuus on kasvanut nopeasti ja 7 Euroopan 16 suurimmasta aurinkokeräinvalmistajasta löytyy sieltä. Mukana on suuriakin lvi- tai lämpötekniikan yrityksiä kuten Viessmann, Buderus tai Stiebel Eltron, jotka tarjoavat aurinkolämpötuotteita eurooppalaisilla markkinoilla. Muissa maissa on havaittavissa samanlaista kehitystä eli suuremmat lvi-yritykset harkitsevat aurinkolämmön mukaan ottamista tuotevalikoimaansa (mm. yritysostojen kautta). Aurinkokeräinvalmistuksessa on myös tapahtunut määrättyä keskittymistä. Itävallassa Green-One-Tec on suuri tuotantolaitos, joka valmistaa aurinkokeräimiä usealla tuotenimellä mm. itävaltaisille ja saksalaisille aurinkolämpöjärjestelmien toimittajille. Tuotantokapasiteetti on m 2 vuodessa, jota kautta aurinkokeräimen hintaa on saatu alas. Green-One-Tec hallitsee aurinkokeräimen suuren mittakaavan valmistustekniikan, kykenee itse suunnittelemaan tarvittavat koneet ja on hyvin laatutietoinen. Tuotantokapasiteetin lisääminen ei tuota ongelmia. Yritys suunnittelee pörssiin menoa. Pohjoismaissa Tanskassa on useita aurinkokeräinten ja aurinkolämpöjärjestelmien valmistajia. Arcon Solvärme A/S on näistä suurimpia ja se on mm. erikoistunut suurten maavaraisten keräinmoduulien valmistamiseen, joita voidaan käyttää aurinkokaukolämpölaitoksissa (mm. Oriveden aurinkolämpölaitoksessa). Batec A/S on toinen tanskalainen yritys, jolla on myös absorptiopinnan valmistusta. Selektiivisten absorptiopintojen valmistajia löytyy useita esimerkiksi Tinox, Teknoterm, Thermafin ja Interpane. Teknoterm on ruotsalainen yritys, jonka tuotantokapasiteetti on m 2 vuodessa. Varsinaisilla aurinkolämpöjärjestelmien toimittajilla on yleensä oma aurinkokeräin joko oman tuotannon tai alihankinnan kautta. Systeemitoimittajilla on muitakin ydinteknologiaalueitaan, mm. säätöyksikkö, energiavaraaja tai/ja oheislaitteet, joilla haetaan suhteellista teknologista kilpailuetua. Asennus- ja huoltopalvelua tarjotaan myös paikallisten asennusliikkeiden kautta, jotka ovat itsenäisiä putkiliikkeitä. Suuria aurinkolämpöjärjestelmien toimittajia Euroopassa ovat mm. Sonnenkraft (A), Arcon (DK) ja Wagner (D), joiden toimitusvolyymi on yli m 2 vuodessa. Liikevaihto liikkuu milj. mk tasolla. Pienemmät aurinkolämpöyritykset liikkuvat muutaman miljoonan markan liikevaihdon tasolla. Copyright SOLPROS AY,

16 Aurinkolämpöjärjestelmien oheislaitteista lämpövaraajat ja säätöyksiköt ovat selvimmin markkinoilla. Lämpövaraajavalmistajat ovat pääosin paikallisia tai kansallisia varaajayrityksiä. Pieniä yrityksiä, jotka ovat keskittyneet säätöyksiköiden valmistukseen löytyy Euroopasta useita. RESOL on yksi merkittävimmistä säätöyksiköiden valmistajista. Viennin osuus Euroopan aurinkokeräinvalmistajien tuotannosta on noin 25%. Keski-Euroopan markkinoiden voimakas kasvu nostanee viennin osuutta jatkossa. EU:n ulkopuolelta Kiina saattaa lähivuosina käynnistää vientiä Eurooppaan. Kiinan tyhjiöputkivalmistus on nousussa ja se tuotti vuonna miljoona tyhjiöputkea aurinkokeräimiin Markkinanäkymät vuoteen 2010 Euroopan Unionin tavoitteena on vuoteen 2010 mennessä nostaa aurinkolämpöjärjestelmien määrä nykyisestä vajaasta 10 milj. m milj. m 2 :iin (40-50 TWh/v). Tämä tavoite edellyttäisi, että nykyinen 18% vuosikasvu kaksinkertaistuisi. Tavoitetta pidetään hyvin kovana ja milj. m 2 lienee vielä realistinen mahdollisuus. Aurinkolämmön pitkän aikavälin potentiaali EU:ssa olisi runsas 350 milj. m 2. Markkinasegmenteittäin katsottuna EU:n arvioima aurinkolämmön potentiaali jakautuisi seuraavasti (Taulukko 2): Taulukko 2. Tuloksia aurinkolämmön markkinaskenaarioista. Markkinasegmentti/sovellus 1994 (milj. m 2 ) 2010 (milj. m 2 ) Pientalojen aurinkolämpö 4 37 Aluelämpö, asuinkerrostalot Uima-altaat Markkinoiden arvioidaan kasvavan nopeinten Saksassa (kuva 7). Vuonna 2003 vuosivolyymi voisi siellä ylittää jo 2 milj. m 2 rajan. Vuonna 2010 Saksan markkinaosuus nousisi 10 vuodessa 70 %:iin koko EU:sta. Saksan energiapolitiikka tukee voimakkaasti aurinkoenergiaa. Kolme johtavaa maata (Saksa, Itävalta, Kreikka) vastaisivat 90% kaikesta asennetusta aurinkolämmöstä EU:ssa vuonna Pohjois-Euroopassa Hollannin viralliset tavoitteet vuodelle 2010 ovat aurinkolämmitysjärjestelmää. Etelä-Eurooppaan ennustetaan myös merkittävää markkinakasvua. Euroopan aurinkolämpöteollisuuden liikevaihto on tällä hetkellä 3,3 mrd. mk ja vuosittainen kasvu on ollut keskimäärin 18%. Mikäli EU:n asettamat tavoitteet aurinkolämmölle toteutuvat vuonna 2000, merkitsee se noin 150 mrd. mk:n investointeja aurinkolämpöön seuraavan kymmenen vuoden Copyright SOLPROS AY,

17 aikana. Komission Campaign of Take-Off kampanja, joka tukee EU:n uusiutuvien energialähteiden käytön kaksinkertaistamistavoitetta, tähtää jo vuonna milj. m 2 lisäykseen, mikä vastaisi 30 mrd. mk investointeja. Asennettu keräinala, milj. m Saksa Itävalta Kreikka Hollanti Espanja Italia Belgia Suomi Kuva 7. Aurinkolämpöjärjestelmien markkinanäkymät EU:ssa vuoteen Eri lähteistä saatujen markkinaennusteiden pohjalta on kuvassa 8 hahmoteltu mahdollisia kehityspolkuja aurinkolämmölle EU:ssa seuraavien kymmenen vuoden aikana. Taulukossa 3 on yhteenveto tuloksista. Alarajana aurinkolämmön markkinoille EU:ssa vuonna 2010 voidaan pitää 5-10 mrd. mk/v ja ylärajana mrd. mk/v. Yläraja määräytyy pitkälti Saksan markkinatilanteen mukaan. EU:n valkoisessa kirjassa asetettu tavoite näyttäisi nykytilanteessa liian haastavalta. EU:n tavoitteeseen pääseminen edellyttäisi jo lainsäädännöllisiä toimia perinteisten tukimuotojen ohella. Aurinkolämmön vaikutus primäärienergiaan olisi 1,5-5 Mtoe. Taulukko 3. Tuloksia aurinkolämmön markkinaskenaarioista. Aurinkolämpöskenaario Kasvu Myynti 2010 Lisäys Markkinat %/v milj. m 2 milj.m 2 mrd. mk/v BAU- Business as usual 18 5,5 31 3, MIN- Minimi 10 2,5 19 3,3 5 9 EU - EU:n tavoite 35 24,4 92 3, Copyright SOLPROS AY,

18 25 BAU (18%/v) MIN (10%/V) EU (35%/v) 20 vuosimyynti, m vuosi Kuva 8. Aurinkolämpöjärjestelmien markkinaskenaarioita EU:ssa vuoteen Aurinkosähkö Aurinkosähkön markkinat Aurinkosähkön (photovoltaics, lyh. PV) kapasiteettia kuvataan huippuwatilla (W p=huippuwatti, paneelin teho auringonpaisteessa). 1 W p tuottaa Suomessa parhaimmillaan 1 kwh sähköä vuodessa MW p vastaa noin 6 km 2 aurinkosähköpaneelia ja se tuottaa 1 TWh sähköä vuodessa. Aurinkosähköä on maailmassa MW p Aurinkopaneelien tuotantokapasiteetti on kasvanut keski-määrin 15% vuodessa 1990-luvulla ja se on nyt 200 MW p (kuva 9). Alan liiketoimintavolyymi on mrd. mk, josta aurinkopaneelien osuus on noin puolet. Tuotannon lisäykset, tuotantolaitosten koon kasvu ja etenkin aurinkopaneelien hyötysuhteen parantaminen on pudottanut PV:n hintaa (kuva 10). Copyright SOLPROS AY,

19 Maailman aurinkokennotuotanto (MWp) MWp Kuva 9. Aurinkosähkötuotannon kehittyminen Aurinkopaneelien hintakehitys ($/Wp) $/Wp Kuva10. Aurinkopaneelien hintakehitys Copyright SOLPROS AY,

20 4.2.2 Aurinkosähkön markkinasegmentit Aurinkosähkön keskeiset markkinasegmentit ovat seuraavat: (1) Autonomiset aurinkosähköjärjestelmät kuluttajasovellukset (esim. kesämökkipaketit); ammattilaissovellukset (esim. telekommunikaatio); maaseudun sähköistys (esim. veden pumppaus); (2) Sähköverkkoon kytketyt aurinkosähköjärjestelmät PV rakennuksissa (esim. PV-fasadit) Näistä (1) on kilpailukykyinen markkinoilla, (2) edellyttää vielä julkista tukea. Noin 30% markkinasta on kehitysmaissa (Afrikka, Kiina, Intia, E- Amerikka). Päämarkkinasegmentit ovat maaseudun sähköistys ja ammattilaiskäyttö. Kehitysyhteistyöhankkeet ovat tärkeitä (mm. Maailmanpankki). Yksittäiset hankkeet kehitysmaissa saattavat olla hyvin suuria, mm. Indonesiassa 1 miljoona Solar Home järjestelmää. Noin 70% markkinoista on teollisuusmaissa. Tästä Japani on 60%, USA 15% ja EU 22%. Euroopan markkinoilla Saksa on 60%, Hollanti 11%, Sveitsi 7%, Espanja 5%, Pohjoismaat alle 5%, Suomi alle 0,5%. Päämarkkinasegmentit ovat sähkö-verkkoon kytketyt PV-järjestelmät ja kuluttajasovellukset. OECD:n PVtuotannosta menee 40% vientiin. Taulukossa 4 on asennettu PV (kum) maittain. 1% kaikesta PV:stä on asennettu Pohjoismaihin. Niiden PVmarkkinat olivat ,231 MWp (4,5% EU:n markkinoista, 0,6% globaalista markkinasta). Pohjoismaissa kuluttajasovellukset ovat tärkeitä, mutta PV rakennuksissa kasvaa. Taulukko 4. Asennettu PV teollisuusmaissa vuonna PV kapasiteetti, MW p Kasvu , % Saksa 66,2 22,8 Italia 18,5 4,6 Ranska 10,0 25,0 Hollanti 9,5 47,0 Espanja 9,0 12,5 Itävalta 3,5 21,0 Muu EU 7,4 13,4 USA 147,0 14,9 Japani 190,0 42,5 Verkkoon ja rakennuksiin kytketty PV on kasvanut nopeasti Copyright SOLPROS AY,

21 (keskimäärin 30% ) suurista tukiohjelmista johtuen (kuva 11). Kuluttajasovellusten osuus koko markkinasta on länsimaissa laskeva (kasvu keskimäärin 13% ). MWp sähköverkon ulkopuolinen PV(1), MWp sähköverkkoon kytketty PV (2), MWp PV (1), % PV (2), % K a s v u, %/v Kuva 11. Aurinkosähkön markkinakehitys OECD-maissa PV-teollisuuden näkymät lähivuosina Aurinkosähkön valmistusvolyymi kasvaa todennäköisesti lähivuosina ja vuonna 2003 tuotantokapasiteettia olisi käytettävissä korkeimmillaan MW p lisää nykyiseen verrattuna. Aurinkopaneelinen valmistajia löytyisi seuraavasti: 10 suurta valmistajaa (>25 MW p/yr); 50 pientä (< 2 MW p/yr). Markkinajohtajat ovat BP Solar, Kyocera, Siemens Solar, Sharp, Shell. Crystalox (UK) ja Scanwafer (N) ovat keskeisiä aurinkokennomateriaalien myyjiä Euroopassa, kun Bayern Solar (20% maailman tuotannosta) integroitui aurinkomoduulivalmistajaksi. Tärkeitä puhtaan piin tuottajia ovat Dow Corning (USA), Wacker (D) ja Elkem (N). BP-Solar investoi aurinkosähköön noin 50 ja Shell 40 milj. $ vuodessa. Japanilaiset yritykset kaksinkertaistanevat parissa vuodessa nykyisen 100 MW p tuotantonsa osana Japanin suurta kansallista aurinkosähkökatto-ohjelmaa. Copyright SOLPROS AY,

22 Suuret valmistajat ovat usein vertikaalisesti integroituja ja toimittavat moduuleista kokonaisiin aurinkosähköjärjestelmiin. Systeemien toimittaminen on kannattavaa ja voitollista. Sen sijaan pelkkä moduulien tuotanto on pääosin ollut tappiollista toimintaa ja vaatinut hyvän rahoituspohjan. Moduulituotannon kasvaessa ovat suuret valmistajat muuttumassa voitollisiksi (Shellin tavoite vuonna 2010 on 100 milj. $ voittoa ja 15% kasvu). Mikäli PV:stä tulee massatuote, muuttuu yritystoiminta horisontaalisemmaksi PV-markkinat vuonna 2010 Markkinoiden kasvu tulee todennäköisesti kohdentumaan seuraaviin markkinasegmentteihin: Sähköverkkoon kytketyt aurinkosähköjärjestelmät lähinnä teollisuusmaissa PV rakennuksissa (esim. PV-fasadit); tärkeimmät markkina-alueet Japani, EU (etenkin Saksa), USA. Autonomiset aurinkosähköjärjestelmät kehitysmaissa ammattilaissovellukset ja maaseudun sähköistys; tärkeimmät markkina-alueet Intia, Kiina, Etelä-Afrikka, Keski-Aasia, Indonesia. Kansainvälisissä markkinakatsauksissa PV-ala kasvaa keskimäärin 15%/v vuoteen 2010 (business-as-usual). Alan liiketoimintavolyymi olisi tällöin 8, ylärajana 12 mrd. $. Asennettu PV-teho asettuisi MW p välille. Aurinkopaneelien hintataso tullee putoamaan vuoteen 2010 mennessä tasolle $2/W p, mikä avaa uusia markkinoita etenkin rakennus- ja talosektorilla (verkkoon kytketty PV). EU hintaarvio on 3 EUR/W p vuonna 2005 ja 2,5 EUR/W p vuonna Teollisuusmaissa aurinkosähkön markkinoiden kasvu kohdentuu pääosin PV-rakennuksiin. Aurinkosähkön kilpailukyky tällä sektorilla ei vielä ole riittävä perussähköön verrattuna ja valtiot tukevat PV:tä mm. rakennusohjelmin. Suunniteltujen julkisten PV-rakennuksissa ohjelmien volyymi on lähemmäs MW p. Euroopan Komission valkoinen kirja uusiutuvista energialähteistä on asettanut tavoitteeksi näiden käytön kaksinkertaistamisen vuoteen 2010 mennessä. EU:n ehdotus käsittää 500 MW p EU:ssa ja 500 MW p kehitysmaissa, jolloin 2 Copyright SOLPROS AY,

23 prosentissa EU:n uusista rakennuksista olisi PV. Komissio valmistelee direktiiviä, jossa jäsenmaiden edellytetään nostavan uusiutuvalla tuotetun sähkön mm. PV:n määrää vuoteen Saksassa astui voimaan laki (Erneuerbare-Energien- Gesetz), joka mm. määrittää kuluttajan sähköverkkoon syöttämän PV-sähkön hyvityshinnaksi vähintään 99 pf/kwh. Tällä hinnalla PV on taloudellisesti kilpailukykyinen Saksassa. Vuodesta 2002 eteenpäin uusien PV-järjestelmien hyvityshintaa pudotetaan 5% vuosittain. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa tärkein markkinasegmentti on kuluttajasovellukset. Copyright SOLPROS AY,

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Tampere Aurinkoenergia Suomessa 05.10.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys Ry Aurinkoenergian termit Aurinkolämpö (ST) Aurinkokeräin Tuottaa lämpöä Lämpöenergia, käyttövesi,

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiahuollon ja lämmityksen uusia liiketoimintamahdollisuuksia Rakennusten energiaseminaari 8.10.2015 Raimo Lovio Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu Esityksen sisältö Energiatehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys

Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys Energiakoulutus / Rane Aurinkolämmitys 22.3.2016 Jarno Kuokkanen Sundial Finland Oy Aurinkoteknillinen yhdistys ry Sundial Finland Oy Perustettu 2009 Kotimainen yritys, Tampere Aurinkolämpöjärjestelmät

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Uudet tuotteet Aurinkosähkö

Uudet tuotteet Aurinkosähkö Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Kannattava aurinkosähköinvestointi

Kannattava aurinkosähköinvestointi Kannattava aurinkosähköinvestointi -aurinkosähköjärjestelmästä yleisesti -mitoittamisesta kannattavuuden kannalta -aurinkoenergia kilpailukyvystä Mikko Nurhonen, ProAgria Etelä-Savo p. 043-824 9498 senttiä

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Aurinkoenergiailta Joensuu

Aurinkoenergiailta Joensuu Aurinkoenergiailta Joensuu 17.3.2016 Uusiutuvan energian mahdollisuudet Uusiutuva energia on Aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa (Bioenergia: puuperäiset polttoaineet, peltobiomassat, biokaasu) Maalämpöä

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions

www.ces.ee Citysec Energy Solutions AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Citysec Energy Solutions Uusiutuvan energian ratkaisut Citysec Energy Solutions Tulevaisuus on jo tänään! AURINKOPANEELIT HYBRIDIRATKAISUT Sähkö ja lämmin vesi - yhdellä moduulilla INVERTTERIT TARVIKKEET LED-VALOT KATUVALOT Narva

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo

Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo Lämpöpumput ja aurinko energianlähteinä Energiaehtoo 5.10.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Energianeuvonta Keski-Suomessa Energianeuvontaa tarjotaan

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin

Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin Aurinkosähköä Schücon kanssa Sähköä auringosta moniin kohteisiin 2 Schüco Aurinkosähköä Schücon kanssa Aurinkosähköä Schüco kanssa verkkoon kytketyille ja verkosta riippumattomille järjestelmille Verkkoon

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2006. Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Tilinpäätös 26 Erkki Pehu-Lehtonen toimitusjohtaja Liikevaihto 1985-26 7 6 5 4 3 Infrastruktuuri & ympäristö Energia Metsäteollisuus 2 1 Metsäteollisuus, uusinvestoinnit 12 % vuotuinen kasvu 1985 1991

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi

Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka

Visioita tulevaisuuden sähköverkosta. Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Visioita tulevaisuuden sähköverkosta Kimmo Kauhaniemi Professori Teknillinen tiedekunta Sähkö- ja energiatekniikka Minä ja tiede -luento, Seinäjoki 17.5.2016 & Vaasa 19.5.2016 Sisältö 1. Sähköverkko 2.

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Juho Erkheikki Talousviestintä- ja sijoittajasuhdepäällikkö Sijoitus Invest 2015 11.11.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA

WÄRTSILÄ OYJ ABP 2007 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA WÄRTSILÄ OYJ ABP 27 TULOSPRESENTAATIO OLE JOHANSSON, KONSERNIJOHTAJA 5.2.28 1 Wärtsilä Keskeistä Vuoden 27 tilauskertymä kasvoi vahvasti. Hyvä kysyntä jatkuu vuoden 28 ensimmäisellä puoliskolla Liikevaihto

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen

Toimitusjohtajan katsaus. Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, Toimitusjohtaja Heikki Takanen Toimitusjohtajan katsaus Huhtamäki Oyj:n varsinainen yhtiökokous Helsinki, 27.3.2006 Toimitusjohtaja Heikki Takanen 2 1 Lähtökohdat vuodelle 2005 Tavoite Toiminnallisen tuloksen parantaminen lupausten

Lisätiedot

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa?

Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Jäävuoremme sulavat. Voimmeko rakentajana vaikuttaa? Tero Kiviniemi DI, Executive MBA Toimialajohtaja Suomen rakentamispalvelut 9.9.2010 1 Energia ja ympäristö Globaali megatrendi Kansainväliset ja EU-tasoiset

Lisätiedot

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella

Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus cleantech-alueella Finnpartnershipin ja Finnfundin kohdemaat 2 Finnpartnership lyhyesti Ulkoasiainministeriön rahoittama liikekumppanuusohjelma

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen

Sähköverkkovisio 2025? 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähköverkkovisio 2025? TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Sähkömarkkinat 16/03/2016 Jarmo Partanen Sähkömarkkinat Driving Forces Sarjatuotantoon perustuva teknologia Sääriippuvainen sähkön tuotanto, jolla alhaiset

Lisätiedot

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä

WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA Atte Palomäki, Viestintäjohtaja. Wärtsilä WÄRTSILÄ OYJ ABP PÖRSSISÄÄTIÖN PÖRSSI-ILTA 23.11.2015 Atte Palomäki, Viestintäjohtaja 1 Wärtsilän liikevaihto liiketoiminnoittain 1-9/2015 Energy Solutions, 22% Marine Solutions, 33% Services, 45% 2 Liikevaihto

Lisätiedot

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät

Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energiavarastot ja älykkäät järjestelmät Energian varastointi TEKES -seminaari 24.5.2016 Tatu Pahkala Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti TAVOITE: Uusiutuvan

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment

Smart Grid. Prof. Jarmo Partanen LUT Energy Electricity Energy Environment Smart Grid Prof. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi Electricity Energy Environment Edullinen energia ja työkoneet Hyvinvoinnin ja kehityksen perusta, myös tulevaisuudessa Electricity Energy Environment

Lisätiedot

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit

Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Ekodesign - kestävät materiaali- ja valmistuskonseptit Lehdistötilaisuus 29.8.2012 Professori, tekn.tri Erja Turunen Tutkimusjohtaja, sovelletut materiaalit Strateginen tutkimus, VTT 2 Kierrätyksen rooli

Lisätiedot

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind.

Kärjentie 18, 14770 ETELÄINEN Puh. 040 5406979, fax 042 5406979. Sivu 3. Copyright 2012 Finnwind Oy. Kaikki oikeudet pidätetään. www.finnwind. Finnwind Oy o sähkön mikrotuotantojärjestelmät 2 50 kw o aurinkosähkö, pientuulivoima, offgrid ratkaisut o Asiakaskohderyhmät yritykset julkiset kohteet talo- ja rakennusteollisuus maatalousyrittäjät omakotitalot

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot