Tietoja kuntien jätehuollosta Kysely 2005

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoja kuntien jätehuollosta Kysely 2005"

Transkriptio

1 Seija Paajanen, Marjut Mynttinen Tietoja kuntien jätehuollosta Kysely 2005 Uppgifter om kommunernas avfallshantering Förfrågan 2005 ISBN X Suomen Kuntaliitto 2006

2 2 Seija Paajanen Marjut Mynttinen ISBN X Tunnus Suomen Kuntaliitto Helsinki 2006 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14 PL HELSINKI Puh. (09) 7711 Fax (09)

3 3 Sisältö Taustaa 4 Tietoja kuntien jätehuollosta. Kysely Sammanfattning av svaren från Kommunförbundets förfrågan om avfallshanteringen Yleistä Asumisessa syntyneen jätteen kuljetusten järjestäminen Jätemaksut tammikuussa Käsittelymaksut Painoon perustuvat maksut Tilavuuteen perustuvat maksut Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut Sopimusperusteinen jätteenkuljetus Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Muut maksut Kuormaus- ja punnitusmaksut Eko-, hyötykäyttö- ja palvelumaksut Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut Maksutta vastaanotetut jätteet Kaikki vuotuiset jätehuollosta omakotitalolle aiheutuvat maksut Kunnan alueella vireillä olevat jätteenkäsittely- ja hyödyntämislaitoshankkeet Alueelliset jätehuoltoyhtiöt, kuntayhtymät ja liikelaitokset 30 Liitteet Liite 1 Käsittelymaksut, kuljetustapaa ei huomioida maksussa 31 Liite 2 Käsittelymaksut, kuljetustapa huomioidaan maksussa 38 Liite 3 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut, Liite 4 sopimusperusteinen jätteenkuljetus 40 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut, kunnan järjestämä jätteenkuljetus 44 Liite 5 Eko-, hyötykäyttö- tai palvelumaksut 47 Liite 6 Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut 49 Liite 7 Kaikki vuotuiset jätehuollosta omakotitalolle aiheutuvat maksut 53 Liite 8 Alueelliset jätehuoltoyhtiöt, YTV, kuntayhtymät ja liikelaitokset 59 Liite 9 Kyselylomake Liite 10 Enkät

4 4 Taustaa Suomen Kuntaliitto on jo 1980-luvulta lähtien selvittänyt lähes vuosittain kuntien jätehuoltoon liittyviä asioita kunnille ja kuntien jätehuoltoyhtiöille lähetetyillä jätehuoltokyselyillä. Kyselyillä on koottu tietoja toimintojen kehittämisessä ja vertailussa hyödynnettäväksi. Yleensä on kysytty ainakin jätemaksuihin, jätteiden kuljetuksiin, jätehuoltoyhteistyöhön ja jätehuoltomääräyksiin liittyviä asioita. Kyselyn sisältö on kuitenkin vaihdellut vuosittain. Vuonna 2005 kyselyllä kartoitettiin kuljetusten järjestämistä, jätemaksujen suuruuksia sekä vireillä olevia jätteenkäsittely- ja hyödyntämislaitoshankkeita. Kyselyyn saaduista vastauksista on laadittu yhteenvetoraportti, jossa on sekä kuntakohtaisia että valtakunnallisia tietoja. Tämä raportti löytyy netistä, osoitteesta: > Jätehuolto. Sieltä sen voivat kaikki halukkaat tulostaa omaan käyttöönsä. Jätehuoltokyselyn vastaukset on vuonna 2005 käsitellyt tutkijainsinööri Marjut Mynttinen ja vastausten perusteella laaditun katsauksen kuntien jätehuoltoon on laatinut ympäristöinsinööri Seija Paajanen. Kiitos kyselyyn vastanneille. Yhteenvedosta toivotaan olevan hyötyä toimintoja kehitettäessä ja niitä vertailtaessa.

5 Tietoja kuntien jätehuollosta Kysely 2005 Yhteenveto Kuntaliiton vuoden 2005 jätehuoltokyselyn vastauksista Kyselyyn saadut vastaukset koskevat 368 kuntaa, joka vastaa 83 % koko maan kuntien lukumäärästä. Kyselyyn vastanneissa kunnissa asuu noin 93% koko maan asukasmäärästä. Vastaamiseen osallistuivat kunnat ja kuntien jätehuoltoyhtiöt yhdessä. Jätteenkuljetusjärjestelmän muutoksia vireillä monilla alueilla eri syistä Sekä sopimusperusteisen että kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piirissä on nykyään lähes yhtä paljon asukkaita. Sopimusperusteinen jätteenkuljetus, joka on yleisintä pienissä kunnissa ja jossa kuljetusten kilpailuttamisesta huolehtivat kiinteistöt itse, on aiemmin ollut yleisempää kuin kunnan järjestämä. Viime vuosina on kunnan järjestämän eli käytännössä kunnan kilpailuttaman jätteenkuljetuksen osuus kuitenkin selvästi kasvanut. Kuljetusjärjestelmän muutos oli vuoden 2005 alussa vireillä 35 kunnassa. Pääasiassa kyse oli kuljetusjärjestelmän muuttamisesta sopimusperusteisesta kunnan järjestämäksi (mm. Pylkönmäki, Vehmaa, Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Lohjan seutu), mutta myös sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen oltiin siirtymässä. Sopimusperusteiseen jätteenkuljetukseen siirryttiin Korpilahdella, jossa samalla luovuttiin alueellisista keräyspisteistä sekä Savonrannalla. Kuljetusjärjestelmiä oltiin muuttamassa kuntaliitosten, vanhojen kaatopaikkojen sulkemisten, biojätteen erilliskeräilyyn siirtymisen ja haja-asutusalueiden jätehuoltojärjestelyjen parantamisen takia. Syynä kuljetusjärjestelmän muuttamiselle on ollut myös tarve varmistaa, että jätteet joita varten uusia käsittelylaitoksia perustetaan päätyvät niille. Jätteenkäsittelymaksun nousu aiheutunut pääosin jäteveron korotuksesta Käsittelymaksun suuruus arvonlisäveroineen on keskimäärin 96 /t (vaihtelurajat /t). Se on noussut edellisestä vuodesta 13 % (2/3 noususta aiheutui siitä, että jätevero nousi vuoden 2005 alusta lukien 23 eurosta 30 euroon tonnilta). Käsittelymaksusta 50% on valtiolle maksettavan jäte- ja arvonlisäveron osuutta. Biojätteen käsittelymaksu on noin jäteveron verran alhaisempi eli keskimäärin 62 /t ja energiajätteen käsittelymaksu 53 /t. Rakennusjätteiden käsittelymaksu on keskimäärin 98 /t. Maksujen määräytymisen perusteena on yleensä punnittu jätemäärä siitä riippumatta tuodaanko jäte käsittelypaikalle puristinlaittein varustetussa autossa vai siirtolavasäiliössä tms. Kuljetustapa huomioidaan 64 kunnan maksuissa. Erityisen suuria vaihteluja on sakokaivolietteiden käsittelymaksuissa. Keskimäärin sakokaivolietteiden käsittelymaksu on arvonlisäveroineen 93 /t tai 13,70 /m 3. Jätemaksuja vertaillaan mielellään naapurikuntien ja laitosten kesken. Vertaileminen on kuitenkin vaikeaa, sillä taksat ovat rakenteeltaan hyvin erilaisia. Joissakin kunnissa käsittelymaksulla katetaan myös ns. ilmaispalvelut, joita yleensä ovat ongelmajätteiden vastaanottopalvelut ja hyötyjätepisteiden ylläpitopalvelut. Joissakin kunnissa taas nämä kustannukset katetaan eko- tai hyötykäyttömaksuilla. Taksa saattaa sisältää myös erillisen kuormakohtaisen maksun (keskimäärin 10 ) ja erillisiä alueellisten keräyspisteiden käyttömaksuja. Eräissä kunnissa jäteveron osuus lisätään taksassa hyväksyttyyn maksuun. Myös jätteiden erilaiset lajittelut ja käsittelymenetelmät vaikeuttavat vertailua. Maksuja on määrätty kuivajätteelle, sekajätteelle, karkealle keittiöjätteelle tms. Näiden eri tavoin lajiteltujen jätteiden maksut eivät ole keskenään vertailukelpoisia. Tilavuuteen perustuvia jätemaksuja on määrätty eri jätelajien osalta kunnan taksoissa. Jäteastioiden tyhjennysmaksuissa eroja useista eri syistä Keräysvälineiden tyhjennysmaksuissa on suuria eroja, jotka johtuvat mm. paikallisista olosuhteista, valitusta kuljetusjärjestelmästä, kilpailuttamisesta ja käsittelymaksuosuuden suuruudesta. Usein astian tyhjennysmaksuun sisältyy myös astian pesu, vuokra ja biojäteastian kyseessä ollessa sisäsäkki.

6 Alueellisen jätehuoltoyhteistyön lisääntymisen seurauksena kuljetusmatkat ovat oleellisesti pidentyneet. Jätteitä saatetaan kuljettaa jopa 100 kilometriä. Vielä ei pidentyneiden kuljetusmatkojen vaikutuksista maksuihin ole seikkaperäisiä selvityksiä, mutta väistämätöntä on, että jätteiden kuljettaminen 100 kilometrin päähän on kalliimpaa kuin kuljettaminen 10 kilometrin päähän. Vaikka pääosa kuljetuksen osuudesta aiheutuukin keräilystä, aiheutuu kuljetuksesta käsittelypaikalle eräiden arvioiden mukaan kuormaa kohti kustannuksia noin 1 /km. Sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa ovat jäteastioiden tyhjennyshinnat edelleen korkeammat kuin kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa. Kuljetuksen osuutta tyhjennysmaksuissa on jätesäkkien ja 240 l astioiden kohdalla yli puolet, mutta 600 l astioiden kohdalla käsittelymaksun osuus on suurempi kuin kuljetuksen osuus. 240 l jäteastian tyhjennys maksaa sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa arvonlisäveroineen keskimäärin 5,85 /tyhjennyskerta ja kunnan järjestämässä 5,18 eli noin 11% vähemmän. Vuodessa tämänkokoisen astian tyhjennyksestä maksetaan siis kuljetusjärjestelmästä riippuen euroa. Keräysvälineiden tyhjennysmaksujen suuruuksia on kartoitettu Kuntaliiton kyselyillä 1980 luvun lopulta lähtien. Aina näihin päiviin asti kuntien kilpailuttamat jätteenkuljetukset ovat olleet jätteentuottajille huomattavasti edullisempia kuin sopimusperusteiset jätteenkuljetukset. Erot ovat kuitenkin viime vuosina pienentyneet. Sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen maksujen suuruuksista ei ole ollut helppo saada tietoa, koska useat kuljetusyritykset ovat kieltäytyneet antamasta tietoa maksuistaan. Kunnissa, joissa tietoa ei ole saatu kuljetusyrityksiltä on listattu kuntien omien kiinteistöjen keräysvälineiden tyhjennysmaksuja, jotka ovat kilpailuttamisen seurauksena yleensä muiden asiakkaiden maksuja alhaisempia. Eko- ja hyötykäyttö- tai palvelumaksuja käytössä ainakin noin joka kolmannessa kunnassa Ekomaksuissakin vaihtelut olivat suuria. Niiden suuruus oli omakotikiinteistöiltä keskimäärin 33 /v ja loma-asunnoilta noin 14 /v. Niillä katettiin lähinnä ongelmajätehuollon, hyötyjätepisteiden ylläpito- ja neuvonnan kustannuksia. Alueellisten keräyspisteiden käyttömaksut olivat kompostoivilta kiinteistöiltä keskimäärin 85 /v ja kompostoimattomista kiinteistöiltä 99 /v. Biojätteen erilliskeräys kaksinkertaistaa omakotitalon vuotuiset jätehuoltomaksut Omakotitalo, jonka jäteastia tyhjennetään kerran kahdessa viikossa ja joka toimittaa keräyspaperin alueelliseen keräyspisteeseen, maksaa jätemaksuina keskimäärin 153 /v. Mikäli kiinteistöllä on myös biojäteastia, joka tyhjennetään joka viikko, ovat vuotuiset maksut yhteensä 353 /v. Vireillä olevat jätteenkäsittely- ja hyödyntämislaitoshankkeet Jätelaitoshankkeina vastaajat mainitsivat muitakin kuin varsinaisia käsittely- ja hyödyntämislaitoshankkeita. Mainittiin erilaisia seudullisia yhteistyöhankkeita (8), kaatopaikkojen sulkemishankkeita niihin liittyvine uusine järjestelyineen (3), uuden kaatopaikan /jätteenkäsittelyalueen perusselvitys- ja suunnitteluhankkeita (5), kaatopaikan laajennus- ja kehittämishankkeita (4), biojätteiden ja lietteiden käsittelylaitoshankkeita (8), maankaatopaikkahankkeita (3), siirtokuormaus- ja lajittelulaitos/-asemahankkeita (5), varsinaisia jätteenkäsittelylaitoshankkeita (3). Polttolaitoshankkeina mainittiin Oulun jätteenpolttolaitos, yhdyskuntajätteen polttolaitos (Ekokem, Riihimäki), Porin Kaanaan jätteenpolttolaitos (Porin lämpövoimalaitos), Lahden Kymijärven kaasutuslaitos (Lahti Energia), Lohjan jätteiden energiana hyödyntämishanke (Rosk nroll, selvitellään eri vaihtoehtoja), yhdyskuntajätteen polttoa koskeva tarjouskysely (Satakierto Oy) ja Turun seudun yhdyskuntajätteiden hyötykäyttöpalvelujen kilpailuttaminen (yhteistyö Turun seudun maakaasu ja Energiatuotanto Oy:n kesken, palvelun arvioitu alkamisaika v. 2009) ja biokaasu- ja polttohanke (Lakeuden Etappi). Muina hankkeina mainittiin kuljetusjärjestelmän muutoshanke Rosk n Roll oy:n alueella, kaatopaikan viimeistely- ja kaasunkeräyshankkeet sekä sekajätteen laitosmaiseen käsittelyyn liittyvät ratkaisut (YTV). Yritysten hankkeina mainittiin mm. Päijät- Hämeen Jätehuolto oy:n alueella - L&T:n jätteenkäsittelylaitos Lahteen Kujalaan (käsittelee yht tonnia pakkausmateriaaleja, rakennus- ja purkujätettä, kuivaa yhdyskuntajätettä ja kierrätysmateriaaleja, - Kuusakoski Oy saanut ympäristöluvan vastaanottaa ja käsitellä metallia ja rakennusjätteitä yht tonnia Lahden Kujalaan perustettavassa palvelupisteessä.

7 - PSv-metalli saanut ympäristöluvan vastaanottaa ja sijoittaa kentän rakenteisiin yht syntypaikalla lajiteltua 150 mm betoni- ja tiilijätettä. - Getadeal Oy on saanut ympäristöluvan Lahden Rekolaan metallinkierrätyslaitokselle, yht tonnia metallia vuodessa. Pirkanmaalla - rakennus- ja purkujätteiden käsittely, ylijäämämaan vastaanotto, kaupan ja teollisuuden hyödyntämiskelpoistn jätteiden lajittelu ja teollisuuslietten kompostointi (Hämeen hyötymateriaalit oy ja Pirkanmaan Jätehuolto oy, Hämeenkyrö), Mainittiin myös useita hankintarenkaita, mm. Länsi-Pohjanmaan hankintarengas, joka on hankkimassa biokaasu- ja polttolaitosta (valitus käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa), Etelä-Suomen hankintarengas, joka on hankkimassa kuivajätettä energiana hyödyntävää laitosta Kotkan Energialta, käytössä ehkä 2007 ja Oulun seudun kuntien hankintarengas, joka on hankkimassa jätteiden energiana hyödyntämispalveluita. Yritysten hankkeina mainittiin - Lassila ja Tikanojan energiajätteen keräys- ja varastointilaitos (Imatra), - kierrätyslaitoksen laajentaminen (Kerava, Lassila ja Tikanoja) - Paperinkeräys Oy:n paalaamo, Mikkeli, - Kompostointihanke (Multaravinne, Forssa) - lasimurskaus (Suomen uusioaines, Forssa), - kahden rakennusjätteenkäsittelylaitosten ja autopurkaamon (romuajoneuvojen vastaanottovaltuuksin) perustaminen Nurmekseen, - jätteenpolttolaitos ja tuhkakaatopaikka (Vapo Oy, Yva-menettely alkanut ), - ser-romun käsittelylaitos (Kangasalan kierrätysturva ky, ympäristölupa vireillä),), Biokaasulaitos (Biovakka Oy, Vehmaa lietteiden ja muiden biojätteiden mädättäminen ja energian tuottaminen) Ahvenanmaan hankkeista mainittiin Sottungan vierasvenesataman hyöty- ja ongelmajätteiden sekä vessavesien vastaanottohanke, koko Ahvenanmaan yhteinen jätteenkäsittelysuunnitelma ja Ålands problemavfall Ab:n vaarallisten ja lajiteltujen jätteiden vastaanottohanke ja Ålands renhållning Ab:n sekalaisen talousjätteen ja inertin jätteen vastaanottohanke, Vårdö.

8 8 Sammanfattning av svaren från Kommunförbundets förfrågan om avfallshanteringen 2005 Svaren gäller 368 kommuner, vilket motsvarar 83 % av antalet kommuner i hela landet. I de kommuner som besvarade förfrågan bor 93 % av hela landets befolkning. Förfrågan besvarades av kommunerna och kommunernas avfallsbolag tillsammans. Aktuellt med ändringar i avfallstransportsystemet inom många områden av olika orsaker Det finns i dag nästan lika många invånare inom den avtalsbaserade som inom den kommunala avfallstransporten. Avtalsbaserad avfallstransport, som är vanligast i små kommuner och där fastigheterna själva sköter konkurrensutsättningen, har tidigare varit vanligare än kommunalt ordnad transport. Under de senaste åren har emellertid den kommunala avfallstransporten, dvs. i praktiken transport som konkurrensutsätts av kommunen, klart ökat. I början av år 2005 var det aktuellt med en ändring av transportsystemet i 35 kommuner. Det var huvudsakligen fråga om att ändra ett avtalsbaserat transportsystem till ett kommunalt (bl.a. Pylkönmäki, Vehmaa, Östra Nylands Avfallsservice Ab, Västra Nyland), men det förekom även övergång till avtalsbaserad avfallstransport. Korpilahti övergick till avtalsbaserad avfallstransport och frångick samtidigt användningen av lokala uppsamlingsplatser. Också Savonranta övergick till avtalsbaserad transport. Ändringar i transportsystemen var aktuella på grund av kommunsammanslagningar, stängning av gamla avstjälpningsplatser, övergång till separat insamling av organiskt avfall och förbättrad avfallshantering i glesbygdsområden. En orsak till ändrat transportsystem har också varit ett behov av att säkerställa att det avfall för vilket nya behandlingsanläggningar grundas säkert också hamnar dit. Förhöjd avfallsbehandlingsavgift huvudsakligen på grund av förhöjd avfallsskatt Den genomsnittliga behandlingsavgiften inkl. moms är 96 /ton (varierar mellan 58 och 156 /ton). Avgiften har stigit med 13 % från föregående år (2/3 av höjningen beror på att avfallsskatten höjdes från 23 euro till 30 euro per ton i början av år 2005). Av behandlingsavgiften utgör 50 % en andel som betalas till staten i form av avfalls- och mervärdesskatt. Behandlingsavgiften för organiskt avfall är lägre i motsvarande proportion som avfallsskatten, dvs. i genomsnitt 62 /ton och behandlingsavgiften för energiavfall är 53 /ton. Behandlingsavgiften för byggavfall är i medeltal 98 /ton. Avgiften grundar sig i allmänhet på den vägda mängden avfall, oberoende av om avfallet kommer till behandlingsplatsen i en sopbil försedd med komprimator eller på rullflak i en behållare e.d. Transportsättet beaktas i avgifterna i 64 kommuner. Speciellt stor variation förekommer i behandlingsavgifterna för slam från slamavskiljare. Den genomsnittliga behandlingsavgiften inkl. moms för slam från slamavskiljare är 93 /ton eller 13,70 /m 3. Avfallsavgifterna jämförs gärna mellan grannkommuner och grannanläggningar. Det är emellertid svårt att göra jämförelser, eftersom taxorna är mycket olika till sin struktur. I vissa kommuner täcker behandlingsavgifterna också s.k. gratistjänster som i allmänhet är mottagning av problemavfall och underhåll av återvinningsstationer. I vissa kommuner täcker man däremot dessa kostnader med ekoeller återvinningsavgifter. Taxan kan också innehålla en separat avgift per lass (i genomsnitt 10 ) och separata avgifter för användning av lokala uppsamlingsplatser. I vissa kommuner läggs avfallsskattens andel till den avgift som godkänts i taxan. Också olika typer av sortering och behandling försvårar jämförelsen. Avgifter har fastställts för torrt avfall, blandat avfall, grovt köksavfall e.d. Avgifterna för detta avfall som sorterats på olika sätt kan inte jämföras sinsemellan. Avfallsavgifter som grundar sig på volymen har fastställts för olika typer av avfall i taxan i kommuner. Skillnader i avgifterna för tömning av avfallskärl av flera olika orsaker Det finns stora skillnader i avgifterna för tömning av uppsamlingskärl, vilket bl.a. beror på lokala förhållanden, valt transportsystem, konkurrensutsättning och behandlingsavgiftens storlek. Ofta inkluderar tömningsavgiften också tvättning av kärl, hyra för kärl och i fråga om kärl för organiskt avfall också innersäckar. Till följd av det ökade regionala samarbetet inom avfallshanteringen har transportsträckorna blivit mycket längre. Avfall transporteras upp till 100 kilometer. Det finns ännu inga detaljerade utredningar om hur de

9 9 förlängda transportsträckorna inverkat på avgifterna, men ofrånkomligt är att det är dyrare att transportera avfall 100 kilometer än att transportera det 10 kilometer. Även om största delen av transportkostnaderna orsakas av uppsamlingen, medför transporten till behandlingsplatsen enligt vissa uppskattningar kostnader på cirka 1 /km per lass. I de avtalsbaserade avfallstransporterna är avgiften för tömning av avfallskärl fortfarande högre än vid avfallstransporter som ordnas av kommunen. Transportens andel av tömningsavgifterna utgör över hälften i fråga om sopsäckar och kärl på 240 l, men när det gäller kärl på 600 l är behandlingsavgiftens andel större än transportens. Tömning av ett avfallskärl på 240 l inkl. moms kostar i medeltal 5,85 /gång vid avtalsbaserad transport och 5,18, dvs. cirka 11 % mindre, vid kommunal transport. För tömningen av ett sådant kärl betalas alltså årligen beroende på transportsystem. Storleken på avgifterna för tömning av uppsamlingskärl har kartlagts genom Kommunförbundets enkäter sedan slutet av 1980-talet. Ända tills idag har de avfallstransporter som konkurrensutsatts av kommunerna varit betydligt förmånligare för avfallsproducenterna än de avtalsbaserade transporterna. Skillnaderna har dock minskat under de senaste åren. Det har inte varit lätt att få uppgifter om storleken på avgifterna inom den avtalsbaserade avfallstransporten, eftersom flera transportföretag har vägrat att ge uppgifter om avgifterna. I fråga om de kommuner där transportföretagen inte gett ut uppgifter har avgifterna för tömning av uppsamlingskärlen på kommunernas egna fastigheter använts. Dessa avgifter är till följd av konkurrensutsättningen i allmänhet lägre än övriga kunders avgifter. Eko-, återvinnings- eller serviceavgifter i åtminstone var tredje kommun Också beträffande ekoavgifterna är skillnaderna stora. Dessa avgifter uppgick för egnahemshus till i genomsnitt 33 /år och för fritidsbostäder till cirka 14 /år. Med dessa avgifter täcks närmast hanteringen av problemavfall och kostnaderna för underhåll och rådgivning som gäller återvinningsstationer. Bruksavgifterna för lokala uppsamlingsplatser uppgick på fastigheter med kompostering till i genomsnitt 85 /år och på fastigheter utan kompostering till 99 /år. Separat insamling av organiskt avfall fördubblar egnahemshusens årliga kostnader för avfallshanteringen Ett egnahemshus vars avfallskärl töms en gång på två veckor och vars returpapper går till en lokal uppsamlingsplats betalar i genomsnitt 153 /år i avfallsavgifter. Om det på fastigheten också finns ett kärl för organiskt avfall som töms varje vecka, uppgår de årliga avgifterna till sammanlagt cirka 353. Aktuella projekt kring anläggningar för avfallsbehandling och återvinning Som projekt kring avfallsanläggningar nämndes också andra projekt än egentliga behandlings- och återvinningsanläggningar. Projekt som nämndes var olika regionala samarbetsprojekt (8), stängning av avstjälpningsplatser och anknytande nya arrangemang (3), grundläggande utredningar och planering av nya avstjälpningsplatser/avfallsbehandlingsområden (5), utvidgning och utveckling av avstjälpningsplatser (4), behandlingsanläggningar för organiskt avfall och slam (8), jordtippar (3), anläggningar och stationer för omlastning och sortering (5), egentliga anläggningar för avfallsbehandling (3). Som projekt kring förbränningsanläggningar nämndes avfallsförbränningsanläggningen i Uleåborg, en förbränningsanläggning för kommunalt avfall (Ekokem, Riihimäki), Kaanaa avfallsförbränningsanläggning i Björneborg (anläggning för produktion av värmeenergi i Björneborg), Kymijärvi förgasningsanläggning i Lahtis (Lahti Energia), projektet om energiutvinning ur avfall i Lojo (Rosk'n Roll utreder olika alternativ), anbudsförfrågan om förbränning av kommunalt avfall (Satakierto Oy), konkurrensutsättning av tjänster kring återvinning av kommunalt avfall i Åboregionen (samarbete med Turun seudun maakaasu ja Energiatuotanto Oy, inleds enligt preliminär tidtabell år 2009) och projekt kring biogas och förbränning (Lakeuden Etappi). Andra projekt som nämndes var en ändring av transportsystemet inom Rosk n Roll Ab:s område, efterbehandling av avstjälpningsplatser och gasuppsamling på avstjälpningsplatser samt lösningar för behandling av blandat avfall vid anläggningar (SAD). Beträffande projekt inom företag nämndes bl.a. inom området för Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy - L&T:s avfallsbehandlingsanläggning i Kujala i Lahtis (behandlar totalt ton förpackningsmaterial, bygg- och rivningsavfall, torrt kommunalt avfall och återvinningsmaterial)

10 10 - Kuusakoski Oy har fått miljötillstånd att ta emot och behandla totalt ton metall och byggavfall vid den anläggning som grundas i Kujala i Lahtis. - PSV-Metalli har fått miljötillstånd att ta emot och att i konstruktionerna på området placera totalt ton sorterat betong- och tegelavfall vars storlek är högst 150 mm. - Getadeal Oy har fått miljötillstånd till en anläggning för metallåtervinning i Rekola i Lahtis, totalt ton metall per år. I Birkaland behandling av bygg- och rivningsavfall, mottagning av överskottsjord, sortering av återvinnbart avfall från handel och industri och kompostering av industrislam (Hämeen hyötymateriaalit Oy och Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Tavastkyro). Också flera exempel på gemensam upphandling nämndes, bl.a. en upphandlingscirkel i västra Österbotten som håller på att skaffa en biogas- och förbränningsanläggning (besvär under behandling i högsta förvaltningsdomstolen), en upphandlingscirkel i södra Finland som håller på att skaffa en anläggning för energiutvinning ur torrt avfall av Kotkan Energia som eventuellt tas i bruk år 2007 och gemensam upphandling mellan kommunerna i Uleåborgsregionen som håller på att skaffa tjänster för energiutvinning ur avfall. Följande projekt inom företag nämndes - Lassila & Tikanojas uppsamlings- och lagringsanläggning för energiavfall (Imatra) - utvidgning av en återvinningsanläggning (Kervo, Lassila & Tikanoja) - Paperinkeräys Oy:s balningsanläggning, S:t Michel - komposteringsprojekt (Multaravinne, Forssa) - krossning av glas (Suomen uusioaines, Forssa) - grundande av två anläggningar för behandling av byggavfall och en bilskrotningsanläggning (med befogenhet att ta emot skrotfordon) i Nurmes - avfallsförbränningsanläggning och askdeponi (Vapo Oy, MKB-förfarande börjat ) - behandlingsanläggning för el- och elektronikskrot (Kangasalan kierrätysturva Ky, anhängigt miljötillstånd), biogasanläggning (Biovakka Oy, Vehmaa förruttning av slam och annat organiskt avfall samt energiproduktion). När det gäller Åland nämndes projektet kring mottagning av återvinnbart avfall och problemavfall samt vatten från toaletter i Sottunga gästhamn, en gemensam avfallsbehandlingsplan för hela Åland, Ålands problemavfall Ab:s projekt om mottagning av farligt och sorterat avfall och Ålands renhållning Ab:s projekt om mottagning av blandat hushållsavfall och inert avfall, Vårdö.

11 11 Jätehuoltokysely 2005 Yleistä Kyselyllä pyrittiin kokoamaan nimenomaan kuntakohtaista tietoa jätehuollosta. Osa raporttiin kootuista tiedoista on saatu suoraan yksittäisiltä kunnilta, osa tiedoista on tullut jätehuoltoyhtiön, YTV, kuntayhtymän tms. kautta. Kaikkiaan tiedot koskevat 368 kuntaa, joka vastaa 83 % koko maan kuntien lukumäärästä. Ilman Ahvenanmaan kuntia vastausprosentti on 86 %. Ahvenanmaalta vastasi 1 kunta. Asukkaita vastanneista kunnissa oli , joka edustaa 93 % koko maan asukkaista (ilman Ahvenanmaata 94 % asukkaista). Kuva 1. Kunnat, joita vastaukset koskevat Bild 1. Kommunerna vi fick uppgifter om genom enkäten

12 12 Yhteenvedon tiedot koskevat seuraavia kuntia (368 kuntaa) Alahärmä Alajärvi Alastaro Alavieska Alavus Anjalankoski Artjärvi Asikkala Askainen Askola Aura Dragsfjärd Elimäki Eno Enontekiö Espoo Eura Evijärvi Forssa Haapajärvi Haapavesi Hailuoto Halikko Halsua Hamina Hankasalmi Hanko Harjavalta Hattula Hauho Haukipudas Hausjärvi Heinola Heinävesi Helsinki Himanka Hollola Honkajoki Houtskari Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää Hämeenkoski Hämeenkyrö Hämeenlinna Ii Iisalmi Iitti Ikaalinen Ilmajoki Ilomantsi Imatra Inari Iniö Inkoo Isojoki Isokyrö Jaala Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen Joroinen Joutseno Juankoski Jurva Juuka Juupajoki Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämijärvi Jämsä Jämsänkoski Järvenpää Kaarina Kaavi Kajaani Kalajoki Kalvola Kangasala Kangaslampi Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki Karjaa Karjalohja Karkkila Karstula Karttula Karvia Kaskinen Kauhajoki Kauhava Kauniainen Kaustinen Keitele Kemijärvi Kemiö Kempele Kerava Kihniö Kiihtelysvaara Kiikala Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi Kisko Kiukainen Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki Kokkola Konnevesi Kontiolahti Korpilahti Korppoo Korsnäs Kortesjärvi Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki Kruunupyy Kuhmalahti Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kuru Kuusamo Kuusankoski Kuusjoki Kylmäkoski Kyyjärvi Kälviä Kärkölä Kärsämäki Köyliö Lahti Laihia Lammi Lapinjärvi Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta Lapua Laukaa Lavia Lehtimäki Lemi Lempäälä Leppävirta Lieksa Lieto Liljendal Liminka Liperi Lohja Lohtaja Loimaa Loppi Loviisa Luhanka Lumijoki Luopioinen Luoto Luumäki Luvia Längelmäki Maalahti Maaninka Maksamaa Marttila Masku Mellilä Merijärvi Merimasku Miehikkälä Mikkeli Mouhijärvi Muhos Multia Mustasaari Muurame Muurla Myrskylä Mäntsälä Mänttä Mäntyharju Naantali Nakkila Nastola Nauvo Nilsiä Nivala Nokia Noormarkku Nummi Nurmes Nurmijärvi Nurmo Närpiö Oravainen Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu Oulunsalo Padasjoki Paimio Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersöre Pello Perho Pernaja Perniö Pertteli Pieksämäki Pieksänmaa Pielavesi Pietarsaari Pihtipudas Piikkiö Piippola Pirkkala Pohja Polvijärvi Pomarkku Pori Pornainen Porvoo Pudasjärvi Pukkila Pulkkila Punkalaidun Puolanka Pyhtää Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäselkä Pylkönmäki Pälkäne Pöytyä Raahe Raisio Rantsila Ranua Rauma Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Renko Riihimäki Ristiina Ristijärvi Ruokolahti Ruotsinpyhtää Ruovesi Rymättylä Rääkkylä Saari Saarijärvi Sahalahti Salo Sammatti Sauvo Savitaipale Savonlinna Savonranta Savukoski Seinäjoki Sievi Siilinjärvi Simo Sipoo Siuntio Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sottunga Suodenniemi Suomusjärvi Suomussalmi Sysmä Säkylä Särkisalo Taipalsaari Taivalkoski Tammela Tammisaari Tampere Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva Tohmajärvi Toholampi Toijala Toivakka Turku Tuulos Tuupovaara Tuusniemi Tuusula Tyrnävä Töysä Ullava Ulvila Urjala Utajärvi Uusikaarlepyy Uusikaupunki Vaala Vaasa Valkeakoski Valkeala Vammala Vampula Vantaa Varkaus Varpaisjärvi Vehmaa Vehmersalmi Velkua Vesanto Vesilahti Veteli Vieremä Vihti Viiala Viitasaari Viljakkala Vilppula Vimpeli Virolahti Vuolijoki Vårdö Vähäkyrö Västanfjärd Vöyri Ylihärmä Yli-Ii Ylikiiminki Ylistaro Ylivieska Ylämaa Yläne Ylöjärvi Ylöjärvi Ypäjä Äetsä Ähtäri Äänekoski

13 13 Kyselyyn vastasivat myös seuraavat Jätehuoltoyhtiöt (27) Ab Botniarosk Oy Ab Ekorosk Oy Etelä-Karjalan jätehuolto Oy Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Joensuun Seudun Jätehuolto Oy Jokilaaksojen Jäte Oy Jämsän seudun jätehuolto OY Jätehuolto Satakierto Oy Jätekukko Oy Jäte-Vitonen Oy Kiertokapula Oy KLARA-PSS Saariston Puhtaanapito Oy Kymenlaakson Jäte Oy Lakeuden Etappi Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Mikkelin Jätehuolto Oy Millespakka Oy Mustankorkea Oy Oulun jätehuolto Pirkanmaan Jätehuolto Oy Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Rauman seudun jätehuoltolaitos Rosk'n Roll Oy Ab Rouskis Oy Stormossen Jätehuolto Oy (ASJ) Turun Seudun Jätehuolto Oy Ylä-Savon Jätehuolto Oy YTV Kuntayhtymät Kainuun jätehuollon ky Eko-Kymppi Liikelaitokset (2) Kouvolan jätehuolto Porin Jätelaitos

14 14 1. ASUMISESSA SYNTYNEEN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KULJETUSTEN JÄRJESTÄMINEN Kuljetusjärjestelmän muuttamista koskevaan kysymykseen vastasi 294 kuntaa. Niistä 269 kuntaa (91%) ilmoitti, että kuljetusten järjestämisessä ei ole tapahtunut muutoksia. Vastaajista 35 kertoi muutoksista. Ne olivat pääasiassa kuntien välisen jätehuoltoyhteistyön lisääntymiseen, kuntaliitoksiin (Tohmajärvi ja Värtsilä yhdistyivät Tohmajärveksi ja Kiihtelysvaara ja Tuupovaara liitettiin Joensuuhun), vanhojen kaatopaikkojen sulkemisiin ja biojätteen erilliskeräyksen aloittamiseen liittyviä. Kuljetusjärjestelmä oli muutettu kunnan järjestämäksi vuoden alusta Pylkönmäen ja Vehmaan kunnissa ja sopimusperusteiseksi Korpilahden ja Savonrannan kunnissa. Kuljetusjärjestelmän muutosta kunnan järjestämäksi koskeva päätös Jyväskylän maalaiskunnan osalta on ollut käsiteltävänä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Muutosta koskeva kunnan päätös on tehty vuonna Kuhmo ja Suomussalmi liittyivät Kainuun jätehuollon kuntayhtymään Ekokymppiin, jonka alueella kuljetukset järjestetään sopimusperusteisina. Muhoksen jätteet on ryhdytty toimittamaan Oulun Jätehuollon käsiteltäviksi ja Ristiinan jätteet Mikkelin Metsä-Sairilan jäteasemalle. Vammalan ja Vampulan kaatopaikka suljettiin ja jätteet ryhdyttiin kuljettamaan Köyliöön. Myös Äänekosken jätteiden loppusijoituspaikka muuttui. Jätteet ryhdyttiin viemään Saarijärven Sammakkokankaalle. Myös biojätteiden kuljetuksia järjesteltiin. Esimerkiksi Ylä-Savon Jätehuolto Oy:n alueella yhtiö järjesti biojätteiden kuljetukset viidessä osakaskunnassa kahdeksasta. Kirkkonummen biojätteen kuljetukset siirtyivät YTV:n hoidettaviksi. Pudasjärvellä on ryhdytty keräämään biojätettä taajamassa yli neljän huoneiston kiinteistöiltä. Varkauden seudulla jätteenkuljetukset on kilpailutettu ja uusi, viiden vuoden sopimus on ollut voimassa alkaen.

15 15 2. JÄTEMAKSUT TAMMIKUUSSA Käsittelymaksut Kuntia pyydettiin ilmoittamaan kunnan alueella tammikuussa 2005 voimassa olleet käsittelymaksut ilman arvonlisäveroa mutta sisältäen jäteveron. Tietoja saatiin kaikkiaan 360 kunnan osalta. Kuntakohtaiset tiedot löytyvät liitteistä 1 ja Painoon perustuvat käsittelymaksut Yhdyskuntajätteestä peritty käsittelymaksu oli vuoden 2005 alussa arvonlisäveroineen keskimäärin 95,90 /tonni. Se oli noussut edellisestä vuodesta noin 13 %. Noususta noin 2/3 aiheutui jäteveron korotuksesta. Yhteenveto painoon perustuvien käsittelymaksujen keskiarvoista ilman arvonlisäveroa, on esitetty alla olevassa taulukossa. Tietoja saatiin 345 kunnan osalta. Kuntakohtainen luettelo on esitetty liitteessä 1 ja 2. Käsittelymaksu on määrätty taksassa myös astiakohtaisesti 79 kunnassa (25 % vastanneista). Taulukko 2.1 Punnitukseen perustuvat käsittelymaksut (ilman alv) Tabell 2.1 Behandlingsavgifter baserade på vikten (exkl. moms.) Jätelaji Avfallslag Yhdyskuntajäte *) Yhdyskuntajäte Y1 Yhdyskuntajäte Y2 Yhdyskuntajäte Y3 Yhdyskuntajäte Y4 Biojäte Organiskt avfall Energiajäte Energiavfall Rakennusjäte Byggavfall Erityisjäte Specialavfall Sakokaivoliete Slam Keski- Vaihteluväli arvo /t /t 78, ,50- Keskiarvo /t Keskiarvo /t 69, , Keskiarvo /t Keskiarvo /t Keskiarvo /t 128,00 78, ,38-69, , , , , ,69 80, ,38-73, , , , , ,50 78, ,38-72, , , , , ,69 81, ,96-75, , , , , ,69 50, ,00-44, , , , , ,00 43, ,02-35, , ,00 80, ,93-71, , ,00 115, ,43-98, , , , , ,31 75, ,00-85, , , , ,31 *) Yhdyskuntajäte, sekajäte, kuljetustapaa ei huomioida maksussa. Yleisimmin käytössä oleva yhdyskuntajätteen käsittelymaksu/ Kommunalt avfall, blandat avfall, transportsättet beaktas inte i avgiften Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa/ Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Y2 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan jätteiden keräysastiana käytettävässä siirtolavasäiliössä/ Kommunalt avfall, som transporteras i växelflaksbehållare som används som insamlingskärl Y3 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Kommunalt avfall som transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Y4 Yhdyskuntajätteeksi katsottava teollisuuden ja rakennustoiminnan jäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Avfall från industri och byggverksamhet som betraktas som kommunalt avfall och transporteras på annat sätt än Y1 och Y2

16 16 Yhdyskuntajätteestä (kun kuljetustapaa ei huomioida maksussa) peritty käsittelymaksu arvonlisäveroineen vuoden 2005 alussa oli 95,90 /tonni. Se oli noussut edellisestä vuodesta noin 13 %. Noususta noin 2/3 aiheutui jäteveron korotuksesta. Painoon perustuvien käsittelymaksujen kehitys vuosina on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 2.2 Painoon perustuvien käsittelymaksujen kehitys vuosina (ilman alv) Tabell 2.2 Utveckling av viktbaserade behandlingsavgifter (exkl. moms.) Vuosi Yhdyskuntajäte Y1 /t Y2 /t Y3 /t Y4 /t Biojäte /t Erityisjäte /t Vuosi ,55 27,40 21,66 27,38 14,43 54,07 Vuosi ,15 39,77 39,51 36,83 18,46 55,95 Vuosi ,34 41,79 38,04 41,23 21,71 57,31 Vuosi ,07 45,98 44,94 45,95 23,69 65,34 Vuosi ,36 47,53 44,99 50,81 26,09 68,39 Vuosi ,38 51,01 50,65 51,11 28,10 73,29 Vuosi ,46 58,72 59,63 58,87 36,49 87,64 Vuosi ,22 60,28 62,79 62,20 67,93 38,32 93,15 Vuosi ,18 69,51 73,04 72,30 75,36 44,45 98,58 Vuosi ,60 78,77 80,35 78,80 81,81 50,64 115,77 Alla olevassa taulukossa sekä kaaviossa on esitetty yhdyskuntajätteiden Y1-Y4 sekä biojätteen ja erityisjätteen keskimääräiset käsittelymaksut ( /tonni, ilman alv) kuntakoon mukaan ryhmitellyissä ryhmissä. Taulukko 2.3 Painoperusteiset käsittelymaksut kuntakoon mukaan tarkasteltuna 2005 ( /tonni, ilman alv) Taulukko 2.3 Medeltalet av viktbaserade behandlingsavgifter enligt kommunstorlek 2005 ( /t, exkl. moms) Kuntakoko Yli Alle Koko maa /t /t /t /t /t Yhdyskuntajäte 78,94 79,74 79,64 77,16 78,60 Y1 71,92 80,00 76,70 81,94 78,77 Y2 74,58 84,16 78,93 80,22 80,35 Y3 74,68 80,20 77,62 80,92 78,80 Y4 77,74 86,22 79,72 81,20 81,81 Biojäte 51,40 53,20 48,18 51,37 50,64 Energiajäte 43,01 44,32 42,09 44,71 43,65 Rakennusjäte 82,99 82,21 80,43 78,22 80,34 Erityisjäte 129,81 112,34 116,63 113,13 115,77 Käsittelymaksujen keskiarvoja kuntakoon mukaan ryhmiteltynä ,00 75,00 euroa/tonni 50,00 25,00 0,00 Yhdyskuntajäte, sekajäte Y1 Biojäte Energiajäte Rakennusjäte Yli Alle Kuva 2.1 Painoon perustuvien käsittelymaksujen keskiarvot ( /t, ilman alv) kuntakoon mukaan 2005 Bild 2.1 Medeltalet av viktbaserade behandlingsavgifter ( /t, exkl. moms.) enligt kommunstorlek 2005

17 17 Jätehuoltoyhtiöiden, kuntayhtymien, liikelaitosten ym. käsittelymaksut Alla olevassa taulukossa on esitetty jätehuoltoyhtiöiden, YTV:n, kuntayhtymien ja liikelaitosten painoon perustuvat käsittelymaksut ilman arvolisäveroa, mutta sisältäen jäteveron. Nämä maksut koskevat 317 kuntaa. Taulukko 2.4 Painoon perustuvat käsittelymaksut (ilman alv) Tabell 2.4 Behandlingsavgifter baserade på vikten (exkl. moms) Jätelaji Avfallslag Yhdyskuntajäte *) Yhdyskuntajäte Y1 Yhdyskuntajäte Y2 Yhdyskuntajäte Y3 Yhdyskuntajäte Y4 Biojäte Organiskt avfall Energiajäte Energiavfall Rakennusjäte Byggavfall Erityisjäte Special avfall Sakokaivoliete Slam Vaihtelu -väli /t 78, ,57-128,00 79, ,38-112,69 79, ,38-112,69 79, ,38-112,69 82, ,38-112,69 50, ,00-100,00 43, ,00-90,00 80, ,57-135,00 117, ,39-221,31 75, ,00-221,31 69, , Keskiarvo /t Keskiarvo /t Keskiarvo /t Keskiarvo /t Keskiarvo /t Keskiarvo /t 70, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,49 20 *) Yhdyskuntajäte, sekajäte, kuljetustapaa ei huomioida maksussa. Yleisimmin käytössä oleva yhdyskuntajätteen käsittelymaksu/ Kommunalt avfall, blandat avfall, transportsättet beaktas inte i avgiften Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa/ Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Y2 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan jätteiden keräysastiana käytettävässä siirtolavasäiliössä/ Kommunalt avfall, som transporteras i växelflaksbehållare som används som insamlingskärl Y3 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Kommunalt avfall som transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Y4 Yhdyskuntajätteeksi katsottava teollisuuden ja rakennustoiminnan jäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Avfall från industri och byggverksamhet som betraktas som kommunalt avfall och transporteras på annat sätt än Y1 och Y2

18 18 Yksittäisten kuntien käsittelymaksut Alla olevassa taulukossa on esitetty painoperusteisten käsittelymaksujen keskiarvot sellaisten kuntien osalta, jotka eivät tee edellisessä kohdassa tarkoitettua jätehuoltoyhteistyötä (kaikkiaan 19 kuntaa). Taulukko 2.5 Painoon perustuvat käsittelymaksut (ilman alv) Tabell 2.5 Behandlingsavgifter baserade på vikten (exkl. moms) Jätelaji Avfallslag Yhdyskuntajäte, sekajäte *) Yhdyskuntajäte Y1 Yhdyskuntajäte Y2 Yhdyskuntajäte Y3 Yhdyskuntajäte Y4 Biojäte Organiskt avfall Energiajäte Energiavfall Rakennusjäte Byggavfall Erityisjäte Special avfall Sakokaivoliete Slam Keskiarvo /t Vaihtelu väli /t Keskiarvo /t Keskiarvo /t Keskiarvo /t Keskiarvo /t Keskiarvo /t 78, ,57-99,00 66, , , ,98-66, , , , , ,00 84, ,98-74, , , , , ,50 78, ,98-60, , , , , ,00 77, ,96-82, , , , , ,00 54, ,00-56, , , , , ,73 34,51 2 9,02-60,00 77, ,93-110,00 87, ,43-89, , , , , ,84 77, ,43-56, , , , ,00 *) Yhdyskuntajäte, sekajäte, kuljetustapaa ei huomioida maksussa. Yleisimmin käytössä oleva yhdyskuntajätteen käsittelymaksu/ Kommunalt avfall, blandat avfall, transportsättet beaktas inte i avgiften Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa/ Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Y2 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan jätteiden keräysastiana käytettävässä siirtolavasäiliössä/ Kommunalt avfall, som transporteras i växelflaksbehållare som används som insamlingskärl Y3 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Kommunalt avfall som transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Y4 Yhdyskuntajätteeksi katsottava teollisuuden ja rakennustoiminnan jäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Avfall från industri och byggverksamhet som betraktas som kommunalt avfall och transporteras på annat sätt än Y1 och Y2

19 Tilavuuteen perustuvat käsittelymaksu Tilavuuteen perustuvia käsittelymaksutietoja saatiin 101 kunnasta. Arvolisäverollinen tilavuusperusteinen käsittelymaksu oli keskimäärin 17,70 /m 3. Se oli laskenut edellisestä vuodesta noin 12 %. Yhteenveto tilavuuteen perustuvista käsittelymaksuista ilman arvonlisäveroa, mutta sisältäen jäteveron, on esitetty alla olevassa taulukossa. Kuntakohtainen luettelo on liitteissä 1 ja 2. Yhdyskuntajätteen (sekajäte, kuljetustapaa ei huomioida maksussa) halvin käsittelymaksu oli 9,61 /m3 (Kuhmo, Suomussalmi) ja korkein 29,51 /m3 (Rääkkylä). Taulukko 2.6 Tilavuuteen perustuvat käsittelymaksut (ilman alv) Tabell 2.6 Avgifter baserade på volym (exkl. moms.) Jätelaji Avfallslag Yhdyskuntajäte *) 14, ,61-29,51 Yhdyskuntajäte 26, ,57- Y1 51,64 Yhdyskuntajäte 11, ,20- Y2 26,00 Yhdyskuntajäte 13, ,61- Y3 26,00 Yhdyskuntajäte 29, ,79- Y4 67,00 Biojäte 8, ,60- Organiskt 28,86 avfall Energiajäte 6, ,11- Energiavfall 18,03 Rakennusjäte 23, ,21- Byggavfall 48,11 Erityisjäte 44, ,98- Special avfall 130,40 Sakokaivoliete 11, ,63-63,93 Slam Keskiarvo /m3 16, ,40 29 Keskiarvo /m3 Keskiarvo /m3 Vaihteluväli /t Keskiarvo /m3 Keskiarvo /m3 Keskiarvo /m3 19, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,61 9 5, , , , ,72 4 7, , , , , , , , , , , , *) Yhdyskuntajäte, sekajäte, kuljetustapaa ei huomioida maksussa. Yleisimmin käytössä oleva yhdyskuntajätteen käsittelymaksu/kommunalt avfall, blandat avfall, transportsättet beaktas inte i avgiften Y1 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan puristinlaittein varustetussa jäteautossa tai jäteastiassa/ Kommunalt avfall som transporteras i avfallsbil med komprimator eller i avfallskärl Y2 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan jätteiden keräysastiana käytettävässä siirtolavasäiliössä/ Kommunalt avfall, som transporteras i växelflaksbehållare som används som insamlingskärl Y3 Yhdyskuntajäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Kommunalt avfall som transporteras på annat sätt än Y1 och Y2 Y4 Yhdyskuntajätteeksi katsottava teollisuuden ja rakennustoiminnan jäte, joka kuljetetaan muulla tavoin kuin Y1 ja Y2/ Avfall från industri och byggverksamhet som betraktas som kommunalt avfall och transporteras på annat sätt än Y1 och Y2

20 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut 2005 (ilman alv) Sopimusperusteinen jätteenkuljetus Jäteastian (240 ltr) arvonlisäverolliset tyhjennysmaksut vaihtelivat sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa välillä 2,70-9,44 /tyhjennyskerta. Keskimääräinen arvonlisäverollinen tyhjennysmaksu oli 5,85 /tyhjennyskerta. Kuntia pyydettiin ilmoittamaan sopimusperusteisessä jätteenkuljetuksessa perityt kuljetus- ja käsittelymaksut tyhjennystä kohti. Tietoja saatiin 143 kunnasta. Yhteenveto niistä on esitetty alla olevassa taulukossa. Kuntakohtainen luettelo on liitteessä 3. Taulukko 2.7 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut 2005 (keskiarvo /tyhjennys, ilman alv) Tabell 2.7 Avgifter för tömning av kärl för blandat avfall 2005 ( /tömning, exkl. moms) SOPIMUSPERUSTEINEN JÄTTEENKULJETUS AVFALLSTRANSPORT ENLIGT AVTAL Kuljetus Transport 1) Yhteensä Totalt Ylin hyväksytty hinta Högsta godkända pris Käsittelymaksu Behandlingsavgift 1) 1) Maksu Avgift Ei ole määrätty Ej fastställt /tyhjennys /tömning Jätesäkki 200 l, tyhjennys 1 krt/2 vko/ 2,50 2,05 4,61 3,64 14 Sopsäck 200 l, tömning 1 gång/2 veckor (vaihteluväli 1,86-7,40) Astia 240 l, tyhjennys 1 krt/vko/ 2,68 2,11 4,80 3,69 31 Kärl 240 l, tömning 1 gång/vecka (vaihteluväli 2,22-7,74) Astia 600 l, tyhjennys 1 krt/vko 3,63 4,74 8,47 5,75 31 Kärl 600 l, tömning 1 gång/vecka (vaihteluväli 2,00-19,78) 1) yleisin asiakkaalta peritty hinta tai jos muuta tietoa ei ole, kunnan kiinteistöistä maksettu tyhjennysmaksu Taulukko 2.8 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut vuosina (ilman alv) Tabell 2.8 Avgifter för tömning av kärl för blandat avfall (exkl. moms) Vuosi 1999 Vuosi 2000 Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 SOPIMUSPERUSTEINEN JÄTTEENKULJETUS AVFALLSTRANSPORT ENLIGT AVTAL Jätesäkki 200 l, tyhjennys 1 krt/2 vko/ Sopsäck 200 l, tömning 1 gång/2 veckor Astia 240 l, tyhjennys 1 krt/vko/ Kärl 240 l, tömning 1 gång/vecka Astia 600 l, tyhjennys 1 krt/vko Kärl 600 l, tömning 1 gång/vecka Vuosi 2004 Vuosi 2005 /tyhjennys /tömning 3,24 3,47 3,52 3,26 4,59 4,39 4,61 3,60 3,72 3,85 3,51 4,68 4,67 4,80 6,02 6,42 6,32 5,85 7,73 8,04 8, litran jäteasian keskimääräinen tyhjennysmaksut olivat nousseet tarkastelujaksolla (6 vuotta) 33 % ja 600 ltr astian tyhjennysmaksut noin 40 % samassa ajassa.

21 Kunnan järjestämä jätteenkuljetus Jäteastian (240 ltr) arvonlisäverolliset tyhjennysmaksut vaihtelivat kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa välillä 3,05-9,43 /tyhjennyskerta. Keskimääräinen arvonlisäverollinen tyhjennysmaksu oli 5,18 /tyhjennyskerta. Alla olevassa taulukossa on esitetty kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa perittyjen tyhjennysmaksujen keskiarvot. Tietoja saatiin 135 kunnasta. Kuntakohtainen luettelo on liitteessä 4. Taulukko 2.9 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut 2005 (keskiarvo /tyhjennys, ilman alv) Tabell 2.9 Avgifter för tömning av kärl för blandat avfall 2005 ( /tömning, exkl. moms.) KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS KOMMUNALT ORDNAD AVFALLSTRANSPORT Kuljetus Transport 2) Käsittelymaksu Behandlinsavgift 2) Yhteensä Totalt 2) Urakkakorvaus **) Entreprenadersättning 3) /tyhjennys /tömning Jätesäkki 200 l, tyhjennys 1 krt/2 vko/ Sopsäck 200 l, tömning 1 gång/2 veckor Astia 240 l, tyhjennys 1 krt/vko/ Kärl 240 l, tömning 1 gång/vecka Astia 600 l, tyhjennys 1 krt/vko Kärl 600 l, tömning 1 gång/vecka 2,44 1,54 4,04 (vaihteluväli 2,58-7,25) 2,59 1,61 4,25 (vaihteluväli 2,50-7,73) 3,43 3,67 7,19 (vaihteluväli 4,06-18,62) 2) asiakkailta peritty maksu/avgift som tagits ut av kunden 3) urakkasopimuksen mukaan urakoitsijalle maksettava korvaus/ Ersättning som enligt entreprenadsavtalet skall betalas till entreprenören **) Tiedot urakkakorvauksista vaihtelivat suuresti, koska eräillä alueilla kuljetusurakkaan sisältyi varsinaisten kuljetusten lisäksi laskutuksen hoitoa, käsittelymaksujen läpilaskutusta ym. 2,71 2,69 3,87 Taulukko 2.10 Keräysvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut vuosina (ilman alv) Tabell 2.10 Avgifter för tömning av kärl för blandat avfall (exkl. moms) KUNNAN JÄRJESTÄMÄ Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi Vuosi JÄTTEENKULJETUS AVFALLSTRANSPORT ENLIGT AVTAL /tyhjennys /tömning Vuosi 2005 Jätesäkki 200 l, tyhjennys 1 krt/2 vko/ Sopsäck 200 l, tömning 1 gång/2 veckor 2,72 2,86 3,12 3,43 3,81 3,73 4,04 Astia 240 l, tyhjennys 1 krt/vko/ Kärl 240 l, tömning 1 gång/vecka 2,88 3,07 3,21 3,32 3,91 3,97 4,25 Astia 600 l, tyhjennys 1 krt/vko Kärl 600 l, tömning 1 gång/vecka 4,77 5,18 5,29 5,36 6,66 6,73 7, litran jäteasian keskimääräinen tyhjennysmaksu on noussut tarkastelujaksolla (6 vuotta) noin 67 % ja 600 ltr astian noin 51 % samassa ajassa.

22 22 Kunnan kilpailuttaman jätteenkuljetuksessa kuljetusurakoitsijalle maksetun urakkakorvauksen kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa. Taulukko 2.11 Urakkakorvaus (ilman alv) Tabell 2.11 Entreprenadersättning (exkl. moms) KUNNAN JÄRJESTÄMÄ JÄTTEENKULJETUS AVFALLSTRANSPORT ENLIGT AVTAL Urakkakorvaus /tyhj Urakkakorvaus /tyhj Urakkakorvaus /tyhj Jätesäkki 200 l, tyhjennys 1 krt/2 vko/ Sopsäck 200 l, tömning 1 gång/2 veckor Astia 240 l, tyhjennys 1 krt/vko/ Kärl 240 l, tömning 1 gång/vecka Astia 600 l, tyhjennys 1 krt/vko Kärl 600 l, tömning 1 gång/vecka 29 2,12 (1,00-3,66) 33 2,15 (1,03-5,01) 40 3,96 (1,04-12,18) 46 2,09 (1,00-5,84) 47 2,09 1,10-5,89) 52 2,58 (1,12-8,40) 24 2,71 (1,05-6,46) 24 2,69 (1,15-6,54) 28 3,87 (1,26-9,63) Kuva 2.2 Kuljetus- ja käsittelymaksut kunnan järjestämässä kuljetuksessa ja sopimusperusteisessa kuljetuksessa (ilman alv) Bild 2.2 Transport- och behandlingsavgifter i av kommunen ordnad transport och i avtalsbaserad transport (exkl. moms) Keräilyvälinekohtaiset sekajäteastian tyhjennysmaksut (ilman alv) 10 Vuosi 2000 Vuosi 2001 Vuosi 2002 Vuosi 2003 Vuosi 2004 Vuosi /tyhjennys Sopimusperusteinen Jätesäkki 200 l Kunnan järjestämä Jätesäkki 200 l Sopimusperusteinen Astia 240 l Kunnan järjestämä Astia 240 l Sopimusperusteinen Astia 600 l Kunnan järjestämä Astia 600 l

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Anordnande av förebyggande hembesök och äldre /seniorrådgivningsverksamhet 2007

Anordnande av förebyggande hembesök och äldre /seniorrådgivningsverksamhet 2007 Anordnande av förebyggande hembesök och äldre amhet 2007 Källa: Statistikenkät om äldre personer, funktionshindrade, social kreditgivning och barndagvård i kommunerna 2007. Statistikmedelande 20/2008.

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein)

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4 SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) (KGRWXVV\\WWlMlQYLUDVWRMD Viraston sijoituskihlakunta tummennettu. Paikallistoimiston

Lisätiedot

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030 Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Kunnat aakkosjärjestyksessä Suoritteet, 1000 ajonkm 1997 2010 2020 2030 Kela Kunta Tiepiiri

Lisätiedot

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Alkava ARA-tuotanto kunnittain 5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset Itsenäisyyspäivä 6.12.2018 korvaavat t Sairaalatoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. RANTASALMI Maanantai 3.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. RANUA Perjantai 7.12. ENONKOSKI Maanantai 3.12. ROVANIEMI Perjantai

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Marja-Leena Ikonen 5/2007 Virpi Tiitinen 5.4.2007 Väestö- ja asuntomarkkinatietoja 2006 Valtion asuntorahasto tekee kerran vuodessa asuntomarkkinakyselyn

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri ~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset Itsenäisyyspäivän 6.12.2018 korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. MIKKELI Perjantai 7.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. MUSTASAARI Maanantai 3.12. EVIJÄRVI Maanantai 3.12. MÄNTYHARJU

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2013 76/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta

Lisätiedot

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Sisäasiainministeriö Muistio SM050:0012013 20.12.2013 1 Pelastustoimen nykyiset järjestelyt Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastustoimen aluejaosta päätti

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä päivänä kuuta 2012 Liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Kuntajaon muutokset, joissa kunta on lakannut 1.1.2011. Kunnan nimi

Kuntajaon muutokset, joissa kunta on lakannut 1.1.2011. Kunnan nimi Kuntajaon muutokset, joissa kunta on lakannut 1.1.2011 taulu I Lakannut kunta Vastaanottava kunta Kunnan nimi Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä lokakuuta 2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2013

Eläkkeelle numeroina 2013 Eläkkeelle numeroina 2013 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoo 180000 Etelä-Suomen

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018 Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina

Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina Asemakaavalla suojeltujen rakennusten määrä ja kerrosala sekä niiden muutokset ELY-keskuksittain vuosina 2006 2011 Liite 1 Lähde: Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertta, Asemakaavojen seurantalomakkeet,

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019 2 henkeä, 3 henkeä, 4 henkeä, Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508

Lisätiedot

THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu

THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien 2011-2013 keskiarvoja, ikävakioitu Kuntakoodi Kunta Aivoverisuoni-indeksi Dementiaindeksi Mielenterveysindeksi 020 Akaa 96,1

Lisätiedot

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura Liite / Bilaga Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi / Uppdaterande inventering av nationellt värdefulla landskapsområden Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2012 1072/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Eläkkeelle numeroina 2012

Eläkkeelle numeroina 2012 Eläkkeelle numeroina 2012 Voit tutustua eläkeläisen tukiin verkossa www.kela.fi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Eläkeasiat 020 692 202 Omaisen kuoltua 020 692 208 Sisältö: Kansaneläke 2 Takuueläke

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner

Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner Kallelseåldern räknas på grund av differensen mellan kallelseåret och födelseåret Födelseår 19_ 90 89 88 87 86 85 84 83 82 81 80 79

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013

Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013 9.1.2013 Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013 Lähde: VM 28.12.2012 ja OKM 31.12.2012 Kunta Asukas- Kunnan siitä: Muut opetus- Valtion- Erät,

Lisätiedot

Myynti@antennilinja.fi

Myynti@antennilinja.fi VHF Pro-antenniasentajat päivitys 28.04.2016 Antenniurakoitsija Toimipaikka Puhelin Sähköposti Toimialue Antennilinja Oy 00320 Helsinki 0400 570 160, 0400 578 076 Myynti@antennilinja.fi Espoo, Helsinki,

Lisätiedot

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42 VM/KAO/vs, 10.4.2014 maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 488 788 16 199 217 2 144 020 56 832 025 35

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 10.7.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 30.6.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 077 789 61 591 2

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Manner-Suomi 4 969 511

Lisätiedot

VM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min

VM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min VM/KAO/vs, 9.4.2014 maks 340 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592-638 Vuoden 2014 tasolla nuoret -3% ja mediaani -42-56 vanhukset +5,5 % UUSI UUSI UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS v. 2014 5 Alajärvi

Lisätiedot

Vuosi / År 2009. Uusimaa Nyland %

Vuosi / År 2009. Uusimaa Nyland % Vuosi / År 2009 Uusimaa Nyland % Espoo Esbo 25 Hanko Hangö 35 Helsinki Helsingfors 25 Hyvinkää Hyvinge 41 Inkoo Ingå 39 Järvenpää Träskända 39 Karjalohja Karislojo 50 Karkkila Högfors 50 Kauniainen Grankulla

Lisätiedot

Manner-Suomi

Manner-Suomi Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1b. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Manner-Suomi 3 011 154 2 595 867 304 255 95 176 12 446 3 410

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , % KOKO MAA 5374499 5486616 2,1 0,6 1,47 29 2011- muutos 2011-2015 Helsinki Uudenmaan maakunta 588384 628510 6,8-0,58 5,00-1,51-0,16 2,74 1,5 2,71 Espoo Uudenmaan maakunta 247869 269496 8,7 0,35 0,87 0,35-0,12

Lisätiedot

FINLANDS FÖRFATTNINGSSAMLING

FINLANDS FÖRFATTNINGSSAMLING FINLANDS FÖRFATTNINGSSAMLING 2002 Utgiven i Helsingfors den 31 december 2002 Nr 1367 1368 INNEHÅLL Nr Sidan 1367 Arbetsministeriets förordning om givande av arbetskraftspolitiskt utlåtande och om ärenden

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018 Suomen Kuntaliitto 7.3.2019 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018 Väkilukukerroin: 0,4170 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002430 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM Vastausaika 26.1.2016 10:42:11 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kangasniemen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Johanna Luukkonen 3. Vastauksen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen 13.3.2008 Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen 13.3.2008 Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Kaupunginhallituslkunnanhallitus

Kaupunginhallituslkunnanhallitus M '.. Dnro 7, Kaupunginhallituslkunnanhallitus Kirjaamo, jotka määrää Kansaneläkelaitos kuultuaan asianomaisia kunnanhallituksia. Tämän mukaisesti Kansaneiäkølait s pyytää kuntanne lausuntoa alla tarkemmin

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Suomen Kuntaliitto 17.2.2015 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Väkilukukerroin: 0,34940169 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002153 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 94 550 347,51 11,02 58,5 106 038 318,13 11,79 51,2 47,1 % 7,0 % Pääkaupunkiseutu Espoo 5 354 410,61 12,32 63,3 3 958 403,52 14,80 55,1 57,5 % 20,1 % Helsinki 16 295 415,79 12,29

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30-

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Pendelöivien osuus työllisistä 1960-2005* 1960 1970 1975 1980 1985 10,3 17,9 19,8 23,2

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Suomen Kuntaliitto 13.2.2017 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Väkilukukerroin: 0,56896046 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00003316 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain

Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain Tilausnumero, Kunta Maakunta Tilausnumero, suomi ruotsi (jos on erillinen numero) Akaa Pirkanmaa 0800 98 811 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa 0800 99 090

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 32 699 430,98 10,59 78,6 23 323 401,83 10,20 81,1 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 389 481,02 11,70 80,6 1 324 507,61 13,03 81,2 Helsinki 7 338 481,37 11,52 79,4 2 534 516,64 13,65 77,9

Lisätiedot