Pienvenesataman pysyttäminen Länsisalmessa Porvarinlahdella, Helsinki

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 82/2010/4 Dnro ESAVI/46/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Pienvenesataman pysyttäminen Länsisalmessa Porvarinlahdella, Helsinki Vantaan kaupunki MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyvät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittelyä on jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto. ASIAN AIKAISEMMAT VAIHEET Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 3/1999/1 hylännyt Vantaan kaupungin hakemuksen pienvenelaiturin rakentamiseksi Vantaan Länsisalmessa. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 99/5010/4 kumonnut vesioikeuden päätöksen ja myöntänyt Vantaan kaupungille määräaikaisen luvan Porvarinlahden pienvenesataman rakentamiseen sekä käyttöoikeuden satamaa varten tarvittavaan noin m 2 :n suuruiseen alueeseen, joka kuuluu Länsisalmen kylän yhteiseen vesialueeseen RN:o 876:1. Voimassa olevien lupamääräysten mukaisesti lupa on voimassa saakka. Mikäli hakemus rakenteiden paikallaan pitämisestä tuon ajankohdan jälkeen jätetään mennessä, lupa on voimassa siihen saakka, kunnes mainittuun hakemukseen on annettu lainvoimainen päätös. Luvan saajan tuli sijoittaa satamaan tulevan väylän varteen helposti havaittavat taulut, joissa ilmoitetaan Natura alueesta ja lintujen pesintäajoista sekä kehotetaan erityiseen varovaisuuteen liikkumisessa Natura 2000 alueella. Määräaikaisesta käyttöoikeudesta tuli maksaa yhteisen vesialueen RN:o 876:1 osakaskunnalle mk. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 HAKEMUS Vaasan hallinto-oikeus on vesilain 16 luvun 1 :n ja hallintokäyttölain 29 :n nojalla siirtänyt sinne tulleen Vantaan kaupungin hakemuksen Länsisalmen Vikkullaan venelaiturin rakentamista koskevan lupapäätöksen lupaehtojen muuttamiseksi Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon saapuneella kirjeellä toimenpiteitä varten. SUUNNITELMA Vantaan kaupunki on hakemuksessaan, jota on myöhemmin täydennetty, pyytänyt, että venelaiturille myönnetään pysyvä lupa. Laituri ja ympäristörakenteet on toteutettu luvan ja suunnitelmien mukaisesti. Kaupunki haluaa pitää venelaiturit paikoillaan, koska venepaikoista on kova kysyntä. Laituripaikoilla on pienveneitä, joita käyttävät pääasiassa ikääntyneet vapaaajankalastajat. Hakija on katsonut, ettei laiturien käytöstä ole havaittu mitään haittaa luonnolle tai linnustolle. 2 Rakenteet Sijainti Venelaituri on lujitemuovisten ponttonien varaan rakennettu puurakenteinen L-muotoinen elementtilaituri, jonka kokonaispituus on noin 65 metriä ja leveys noin 1,8 metriä. Laituri on ankkuroitu painekyllästetyillä puupylväillä, jotka on upotettu pohjaan. Laiturin 4,5 m pitkät veneaisat ovat muovisten kellukkeiden varassa olevia puu/teräsaisoja, jotka toimivat myös kulkusiltana veneeseen siirryttäessä. Veneiden takakiinnitys tehdään aisan päässä olevaan teräslenkkiin. Laiturissa on 38 venepaikkaa. Venepaikat on sijoitettu laiturin 50 m pituiseen rannan suuntaiseen osaan. Tämän osan leveys veneaisat mukaan luettuina on 10,8 m. Laiturin ja rannan väliin on rakennettu puinen siirtymälaituri, jonka päässä on puurakenteinen laiturikatos, joka on varustettu lukittavalla portilla. Lisäksi satamaan kuuluu veneiden laskuluiska, veneiden talvisäilytysalue, sorapintainen pysäköintialue ja jätteidenkeruusäiliö. Laituri sijaitsee nykyisin Helsingin kaupungin Länsisalmen kylässä sijaitsevan hakijan omistaman tilan Kumpulahti RN:o 5:30 edustalla yhteisellä vesialueella Vesialueen pinta-ala on 6,230 ha ja Kumpulahden tilan osuuden suuruus alueesta 0, (osakkaiden osuudet yhteensä 0,153000). Venelaituri sijaitsee matalavetisen Porvarinlahden keskiosassa. Lahden rannat ovat pitkälle ruohottuneet ja veden syvyys vaihtelee välillä cm. Laituri soveltuu vain pienikokoisille veneille, joiden syväys on 30 cm. Natura-alue Pienvenesataman alue sijaitsee Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -nimisellä Natura alueella (FI ). Natura-alue kostuu neljästä erillisestä osasta, jotka ovat Mustavuoren (64 ha), Porvarinlahden (75 ha), Labbackan (45 ha) ja Kasabergetin (24 ha) muodostama kokonaisuus sekä merenlahdet Bruksviken (28 ha), Torpviken (21 ha) ja Kapellviken (98 ha). Natura-alue on suojeltu sekä lintudirektiivin että luontodirektiivin perusteella.

3 Mustavuoren-Kasabergetin alue muodostuu kallioisista mäistä, joiden rinteillä on lehtoja. Kallioalueiden välisessä painanteessa sijaitseva Porvarinlahti jakaa alueen kahteen osaan: eteläpuolella on Mustavuori ja pohjoispuolella Labbackan ja Kasabergetin kallioalueet. Mustavuoren lehto on pääkaupunkiseudun edustavimpia lehtoja ja valtakunnallisestikin merkittävä lehtoalue. Porvarinlahti on kapea, rehevä merenlahti, jonka perukka on kasvanut miltei kokonaan umpeen. Lahden keski- ja itäosassakin on avovettä melko kapealti, sillä rantoja reunustaa leveä ruovikko. Porvarinlahden avovesialue kuuluu luontodirektiivin laajat matalat lahdet -luontotyyppiin. Lahti on voimakkaasti umpeenkasvanut, joka on seurausta Itämeren korkeasta rehevyystasosta sekä yleisesti rannikon suojaisien lahtien rehevöitymisestä. Veneily ei aiheuta rehevöitymistä. Välillisesti potkurivirrat voivat pöllyttää pohjasedimenttiä ja vapauttaa ravinteita kiertoon. Avovesialueella ei vuosilta 1988, 2000 ja 2003 laadittujen selvitysten mukaan ole huomionarvoisissa kasvilajeissa (pohjanlumme, pyörösätkin ja merinäkinruoho) todettu muutoksia vuosien 2000 ja 2003 välillä, joskaan merinäkinruohoa ei vuonna 2003 havaittu (joko huono kasvuvuosi tai harausta ei tehty oikeassa paikassa). Venesataman ei arvioida heikentäneen matalat lahdet -luontotyypin ominaispiirteitä aiemmin tai lähitulevaisuudessa. Pienveneiden liikkuminen saattaa jossain määrin hidastaa umpeenkasvua veneilyreitin kohdalla. Luontodirektiivin liitteen II lajeista Mustavuorelta on löydetty korpihohtosammalta, jonka tarkka löytöpaikka ei selviä museonäytteiden näytetiedoista. Mustavuoren lehdon ja Östersundomin lintuvesien Natura-alueen tietolomakkeissa mainitaan kahdeksan pesivää lintudirektiivin liitteen I lajia. Vuosaaren sataman linnustoseurannoissa on todettu kaikkiaan 11 lintudirektiivin liitteen I lajin pysyviä reviirejä. Näistä kuudella lajilla on ollut pysyvä reviiri vuosittain ja neljällä lajilla vain yhtenä seurantavuosista. Säännöllisesti muuttavia lajeja ovat nuolihaukka, mustaviklo, uuttukyyhky, punajalkaviklo, harmaahaikara, heinätavi ja jouhisorsa. Kosteikko- ja vesilinnustossa eniten muutoksia on tapahtunut muutaman yleisen lajin kohdalla (mm. nokikana ja sinisorsa), sen sijaan uhanalaisten ja direktiivilajien parimäärät ovat muuttuneet vuosien aikana epäsäännöllisesti eikä tilastollisesti merkitseviä muutoksia ole tapahtunut. Aiempiin selvityksiin (1980-luku ja 1990-luku) verrattuna pikkulepinkäisen reviirimäärä näyttää Porvarinlahdella pienentyneen. Kirjokertulla ei ole havaittu reviiriä vuoden 2002 jälkeen. Muiden direktiivilajien osalta selvää trendiä ei ole havaittavissa. Rantojen pensoittuminen ja vesialueen umpeenkasvu ovat jo nyt todennäköisesti vähentäneet Porvarinlahden soveltuvuutta mm. ruisrääkälle ja pikkulepinkäiselle. Kummallekaan edellä mainituista lajeista ei veneily tai venesatama aiheuta haittaa tai häiriötä. Vesilinnustolle aiheutuu pienvenesatamasta haittaa lähinnä pesimäaikana. Veneilyn haitat syntyvät melusta, liikkumisesta sekä peräaalloista. Veneilyn 3

4 HAKEMUKSEN KÄSITTELY haittoja voidaan lieventää antamalla nopeusrajoituksia sekä osoittamalla veneväylä vesialueella ja rajoittamalla veneilyä muissa vesialueen osissa (esitetty mm. Porvarinlahden etelärannan hoito- ja käyttösuunnitelmaluonnoksessa). Tällöin veneily käsittää lähinnä läpikulkua venesatamaan ja venesatamasta eikä ranta-alueisiin kohdistu veneilyä, mikä parantaa vesilintujen pesimäedellytyksiä. Hakijan arvion mukaan venesataman käyttö ei ole heikentänyt Naturaalueen suojeluperusteena olevia luontoarvoja ajalla , vaan alueen linnusto on laji- ja parimäärältään säilynyt lahden itäosassa suhteellisen vakaana, osittain parimäärä ja lajimäärä on jopa kasvanut. Myöskään luontotyyppejä venesatama ei ole heikentänyt. Muun muassa huomionarvoiset avovesialueen vesikasvilajit ovat säilyttäneet esiintymislaajuutensa suhteellisen vakaana. Arvon perusteella venesataman toiminnan jatkamisella ei arvioida olevan merkittäviä Natura-alueen suojeluperusteita heikentäviä vaikutuksia eikä venesatama ole merkittävästi heikentänyt alueen luonnonarvoja sen Natura verkostoon liittämisen jälkeen. 4 Kuulutus Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Helsingin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta välisenä aikana. Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet 1) Uudenmaan ympäristökeskus on katsonut, että Vikkullan pienvenesataman pysyttämiseksi voidaan myöntää lupa. Hakija tulee velvoittaa edelleen merkitsemään satamaan tuleva väylä tauluilla Vaasan hallintooikeuden päätöksen mukaisesti. Taulut tulee myös pitää kunnossa. Uudenmaan ympäristökeskuksen tiedon mukaan tauluja ei olisi merkitty väylälle. Lisäksi hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle mittaustietoihin perustuva asemapiirustus toteutuneista laitureista. 2) Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on katsonut, ettei venelaiturille tule myöntää pysyvää lupaa, vaan uusia korkeintaan viiden vuoden määräaikainen lupa siten, että se on voimassa enintään Perusteluna on se, että sijainti linnustoperusteisella Natura-alueella on epätarkoituksenmukainen, vaikka haitat linnustolle ovatkin ilmeisesti vähäiset. Natura-alueen linnuston poikaslaskennoissa todetun heikon poikastuotannon tärkeimmät syyt ovat tiettävästi kuitenkin veneily ja vapaaajankalastus. Lisäperusteluna määräaikaisuudelle on Porvarinlahden voimakas umpeenkasvu, joka rajoittaa venelaiturin käyttöä ja pakottaa joka

5 tapauksessa siirtämään venepaikat toisaanne lähimpien vuosikymmenten aikana. Ympäristölautakunta on katsonut, että viittä vuotta voidaan pitää hyvinkin riittävänä aikana venepaikkojen osoittamiseen muualta. Venelaiturille kulkevan hyvin matalan ja nopeasti umpeen kasvavan väylän ruoppaaminen ei ole 38 venepaikan vuoksi teknisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaista eikä myöskään alueen luontoarvojen vuoksi mahdollista. Ympäristölautakunta on puoltanut jatkoa nykyisille lupaehdoille siten, että niissä mainitaan myös veneväylän ruoppaamisen kielto. 3) Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry on vastustanut luvan myöntämistä ja vaatinut, että Porvarinlahden venesatama on poistettava. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry on katsonut, että venesatama on väärässä paikassa, koska se haittaa Natura ja lintuvesiohjelmien suojelutavoitteita. Veneilyn on katsottu häiritsevän suojelun kohteena olevia lintuja juuri niiden tärkeimpänä pesimä- ja poikasten kasvatusaikana. Mustavuori- Östersundomin Natura-alueen vesilintujen poikastuotanto on todettu heikoksi. Vuosaaren satamahankkeen seurantatutkimusten mukaan yksi syy tähän on veneilyn ja kalastuksen aiheuttama häirintä. Sitä voitaisiin vähentää venesataman lopettamisella. Venesatama aiheuttaa yhdessä muiden hankkeiden kanssa Natura-alueen suojelukohteena oleville linnuille ja luontotyypeille luonnonsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää haittaa. Tällä kohteella, johon kohdistuu jo suursatama ratoineen, sähkölinjojen laajennuksia sekä rakentamispaineita, ei ole enää Natura haittojen sietorajaa jäljellä. Lisäksi lahti on niin matala, että venesataman käyttö ei onnistu enää montakaan vuotta edes teknisesti. Väylä on jo nyt liian matala. Venesatama johtaisi siksi vaatimuksiin myös ruoppauksista, jotka eivät huviveneilyn perusteella Natura-alueella kävisi mitenkään päinsä. 4) Helsingin Satama on katsonut, ettei puheena oleva Vantaan kaupungin hakemuksen mukainen hanke pysyttää olemassa oleva pienvenesatama Porvarinlahdella muuta vallitsevaa nykytilannetta. Pienvenesataman pysyttämisellä ei ole sellaista vaikutusta Vuosaaren sataman toimintaan, että Helsingin Satamalla olisi syytä muistuttaa tai esittää vaatimuksia hakemuksen suhteen. 5 Hakijan selitys Vantaan kaupunki on antanut selityksen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Selityksessään hakija on todennut, ettei se ota yksityiskohtaisesti kantaa saatuihin lausumiin, joissa kuitenkin suurimmassa osassa suhtauduttiin laiturin pysyttämiseen joko määräajaksi tai kokonaan myönteisesti, tosin tietyin ehdoin. Hakija on katsonut, että laituri olisi syytä säilyttää paikallaan niin kauan, kunnes nykyiset rakenteet on käytetty loppuun. Tämä tarkoittaa 5 10 vuotta. Sen jälkeen laituri voidaan poistaa kokonaan. Ha-

6 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU kija on ilmoittanut, ettei se vastusta määräajan asettamista laiturin pysyvyydelle, kunhan määräaika on vähintään viisi vuotta. 6 Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Vantaan kaupungille määräaikaisen luvan Vikkullan pienvenesataman pysyttämiseen hakemuksen mukaisesti Länsisalmen Porvarinlahdella Helsingin kaupungissa sekä käyttöoikeuden satamaa varten tarvittavaan noin m 2 :n suuruiseen alueeseen, joka kuuluu Länsisalmen kylän yhteiseen vesialueeseen Määräaikaisesta käyttöoikeudesta alueeseen määrätään maksettavaksi korvaus lupamääräyksessä 2). Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Laiturirakenteet pysytetään hakemukseen liitettyjen asemapiirustuksen nro "Vikkullan pienvenelaituri", mittakaava 1:500 ja rakennepiirustusten nrot ja "Vikkullan pienvenesatama", mittakaava 1:50 ja 1:20 mukaisina. 2) Luvan saajan on maksettava määräaikaisesta käyttöoikeudesta venesatamaa varten tarvittavaan noin m 2 :n suuruiseen vesialueeseen yhteisen alueen RN:o 876:4 osakaskunnalle 400 euroa. Korvaus on maksettava 30 päivän kuluessa tämän päätöksen saatua lainvoiman. Eräpäivän jälkeiseltä ajalta korvaukselle on maksettava vuotuista viivästyskorkoa, joka on korkolain 12 :ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä. 3) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 4) Luvan saajan tulee sijoittaa satamaan johtavan väylän varteen taulut, joissa ilmoitetaan Natura alueesta ja lintujen pesintäajoista sekä kehotetaan erityiseen varovaisuuteen liikkumisessa Natura alueella. 5) Satama-alueella on oltava jätehuoltolain mukainen jätehuolto. Muutoinkin aluetta on hoidettava asianmukaisesti ympäristön roskaantumisen ja pilaantumisen ehkäisemiseksi. 6) Luvan saajan on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle mittaustietoihin perustuva asemapiirustus toteutetuista laiturirakenteista. 7) Tämä lupa ja käyttöoikeus alueeseen ovat voimassa saakka.

7 8) Päätöksen voimassaoloajan jälkeen luvan haltijan on poistettava alueelta satamarakenteet ja muutoinkin kunnostettava alue ottaen huomioon Natura -alueen luontoarvot. 7 Ratkaisun perustelut Porvarinlahti sijaitsee Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet -nimisellä Natura verkostoon kuuluvalla alueella (FI ), joka on suojeltu sekä lintudirektiivin että luontodirektiivin perusteella. Lisäksi hanke sijaitsee Östersundominlahti, Bruksviken, Porvarinlahti, Torpviken -linnustonsuojeluohjelma-alueella ja Vikkulla-Kasabergetin luonnonsuojelualueen välittömässä läheisyydessä. Saadun selvityksen mukaan alueella jo vuodesta 1973 lukien olleiden laitureiden ja veneiden sekä vuodesta 1999 sijainneen pienvenesataman haitat linnustolle ovat olleet vähäiset. Linnustoselvitysten mukaan Porvarinlahden linnustossa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 1980-luvulta vuoteen 2008 mennessä. Poikastuottoa voi vähentää veneilyn ja kalastuksen aiheuttama häirintä. Lajimäärä ja lintulajien parimäärä on kuitenkin säilynyt viimeiset vuosikymmenet jokseenkin vakiintuneena huolimatta häiriötekijöistä. Alueella suojeluperusteena olevia luontotyyppejä pienvenesatama ei ole heikentänyt. Lahden hidas umpeenkasvu on vastaavantyyppisillä alueilla luontaista. Huomionarvoiset vesikasvilajit ovat säilyttäneet esiintymislaajuutensa suhteellisen vakaana. Venesatama on ollut käytössä, kun alue on otettu Natura verkostoon. Aluehallintovirasto katsoo, ettei pienvenesatama ole merkittävästi heikentänyt tai heikennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty Natura verkostoon. Pienvenesataman pysyttäminen on tarpeen kuntalaisten vapaaajankalastusta ja virkistyskäyttöä palvelevan veneiden kiinnityksen ja vesillä kulkemisen kannalta. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuoteen 2015 mukaan rannikkovesien ekologinen tila kyseisellä alueella on pääosin tyydyttävä tai välttävä. Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen. Rannikolla ja sisäsaaristossa alusten kulkemisen aiheuttamaa rantaeroosiota pyritään vesienhoitosuunnitelman mukaisesti vähentämään mm. väylien sijoittelulla, nopeusrajoituksilla ja aallonaiheuttamiskielloilla. Pienvenesatamien tulee kehittää ja täydentää jätteiden vastaanottojärjestelmiä niin, että ne vastaavat voimassa olevaa lainsäädäntöä nykyistä paremmin. Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hanke ei vaaranna Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamista. Luvan saaja määrätään maksamaan alueen omistavalle osakaskunnalle korvaus määräaikaisesta käyttöoikeudesta. Käyttöoikeus voidaan myöntää, koska hanketta varten tarvittava alue ei ole sanottavasti suurempi luvansaajan osuutta vastaavaa osaa yhteisestä vesialueesta. Muuta vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu. Laitureiden pysyttämisestä saatava hyöty on siitä johtuvaan edunmenetykseen verrattuna huomattava.

8 VASTAUS MUISTUTUKSIIN JA VAATIMUKSIIN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Lupa ja käyttöoikeus myönnetään määräaikaisena luvan saajan suostumuksen mukaisesti. Ottaen huomioon lahden suojelutavoitteet, mataluuden ja venepaikkojen käytön kannalta mahdollisesti tarvittavan ruoppauksen sekä laiturirakenteiden jäljellä olevan käyttöiän pienvenesatama tulisi siirtää muualle. Päätöksen voimassaoloajan jälkeen sataman rakenteet on poistettava alueelta ja kunnostettava alue. Uudenmaan ympäristökeskuksen vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksissä 4) ja 6). Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan luvan määräaikaisuutta koskevan vaatimuksen aluehallintovirasto ottaa huomioon myöntämällä määräaikaisen luvan, joka on voimassa saakka. Määräajan on oltava riittävä, että luvan saajalla on mahdollisuus hankkia uudet venepaikat kuntalaisten käyttöön vähemmän haitalliselta alueelta. Veneväylän ruoppaamiseen ei ole haettu lupaa, eikä sitä tällä päätöksellä myönnetä. Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry:n luvan kokonaan epäämistä koskevan vaatimuksen aluehallintovirasto hylkää, koska määräaikaisen luvan myöntämisen edellytykset ovat päätöksen perusteluista ilmenevällä tavalla olemassa. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 7 :n 1 momentti 11 ja 11a, 11 luvun 3 1 momentti ja 14 Korkolain 4 ja 12 Luonnonsuojelulain 65 Laki vesienhoidon järjestämisestä 28 8 KÄSITTELYMAKSU 770 euroa Lasku lähetetään erikseen myöhemmin Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annettua ympäristöministeriön asetusta (1388/2006), jonka liitteen maksutaulukon mukaan muuta vesilain 2 luvun mukaista hanketta koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 770 euroa.

9 9 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Vantaan kaupunki Jäljennös päätöksestä Helsingin kaupunki Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus/ elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri/ kalatalous Ilmoitus päätöksestä Listan dpoesavi mukaan Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Helsingin kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla.

10 10 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Tapio Kovanen Hannu Kokko Sinikka Laitakari Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Tapio Kovanen (puheenjohtaja) ja Hannu Kokko sekä sivutoiminen ympäristöneuvos Sinikka Laitakari. Asian on esitellyt Sinikka Laitakari. SL/tr

11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kahtena kappaleena Etelä- Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.