Mynämäen kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt alla olevan vastineen.

Transkriptio

1 LIITE 4 Mynämäen kunnanhallitus Mynämäen kunnanhallitus on kokouksessaan hyväksynyt alla olevan vastineen. KAAVAN LAATIJAN VASTINE MYNÄMÄEN KESKUSTAN KORTTELIN 501 ASEMAKAAVA- MUUTOKSEEN Kaavatyöhön liittyvä viranomaisneuvottelu pidettiin Mynämäen kunnantalolla. Luonnosvaiheessa kaavamuutoksen lausuntojen antaneista neuvotteluun osallistuivat Pirjo Uusi-Uola Varsinais-Suomen ELY -keskuksesta ja Eija Suna Varsinais-Suomen Maakuntamuseosta. Heikki Saarento Varsinais-Suomen liitosta keskusteli kunnan virkamiesten kanssa Mynämäen käynnillään korttelin 501 kaavahankkeesta. Viranomaisneuvottelussa käytiin läpi annettuja lausuntoja ja niiden pohjalta täydennettyä kaava-aineistoa. Kokousmuistio on liitteenä. Mynämäen keskustan korttelin 501 asemakaavamuutoksen laatijana annan seuraavan vastineen kaavaluonnoksesta jätettyihin mielipiteisiin. Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (tiivistelmä): ELY -keskus toteaa, että oikeusvaikutteinen yleiskaava ei tue kaavaratkaisua, kun julkisten palvelujen alueelle (PY) on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL). Asemakaavamuutoksen luonnos ei myöskään sisällä lain edellyttämiä selvityksiä ja vaihtoehtoratkaisuja. Maankäyttö- ja rakennuslain 50 :n mukaan asemakaavan tarkoituksena on muun muassa ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 :ssä on esitetty asemakaavan sisältövaatimukset, jonka mukaan asemakaava on laadittava muun muassa siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavaluonnos ei ota lainkaan huomioon nykyisiä, kunnan virastokäytössä olleita rakennuksia eikä niiden ympärillä olevaa näyttävää puustoa. ELY -keskuksen näkemyksen mukaan nykyisen rakennuskannan ja luonnonympäristön hyödyntäminen tulee olla ensisijainen kaavamuutoksen lähtökohta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa sekä kaavaselostuksen lähtökohdissa ja tavoitteissa tuotua Mynämäen Pyhän Laurin kirkon ja torin läheisyyden huomioon ottamista suunnitteluasiakirjoissa ei ole nähtävissä. Kaava-asiakirjoihin on tarpeen lisätä vaikutusten arviointi sekä havainnekuvia siitä, miten kaavaratkaisussa tehty kerrosluvun nosto ja rakennusoikeuden lisääminen soveltuu ympäristöön ja miten se ottaa huomioon kirkon ja torin läheisyyden. ELY -keskus esittää, että asemakaavaluonnosta kehitetään ottaen huomioon edellä esitetyt seikat. ELY -keskus toivoo saavansa mahdollisuuden lausua tarkennetuista luonnosasiakirjoista. Raimo Järvinen Varsinais-Suomen ELY -keskuksesta on todennut sähköpostitse liikenteen näkökulmasta seuraavaa: Keskuskadulle (maantie 1950) on tehty hiljakkoin parantamistoimenpiteitä. Maantietoimitusta, jossa määrätään maantielle uusi alue, ei liene vielä saatettu loppuun. Maantien tiealueita ei saa sisällyttää korttelialueisiin. Maantien tarvitsee kaavan kohdalla mm. riittävän lumitilan, jotta aurauslumia ei tarvitsisi kuljettaa pois.

2 LIITE 4 Keskuskadun ja Torikujan liittymään tulee varata muun maankäytön päälle nä -merkinnällä varustettuna Keskuskadun lähimmän ajoradan etureunasta mitattuna vähintään 6 metrin etäisyydeltä 60 metrin näkemäalue. Kaavan laatijan vastine: Yleiskaavassa suunnittelualue on korttelin 501 tontin 1 osalta osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY). Mynämäen kunnassa on vireillä Keskusta-Asemanseutu osayleiskaava. Uutta osayleiskaavaa laaditaan, koska toimintaympäristön muutos on luonut uudenlaisia maankäytön paineita. Osayleiskaava on luonnosvaiheessa. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi, joka on määritelty yksityisen ja/tai julkisen hallinnon sekä keskusta-asumisen alueeksi (P-1). Vaikka keskustan osayleiskaava juridisena kaavana ohjaa asemakaavoitusta, voidaan asemakaavatasolla valmistautua tulevan osayleiskaavan mukaiseen toimintaan. Suunnitteilla oleva asemakaavan muutos noudattaa vireillä olevaa osayleiskaava vastaamalla osayleiskaavan aluevarauksiin. Kaava-aineistoon on kaavaluonnosvaiheen jälkeen lisätty etenkin olemassa olevaan rakennuskantaan ja sen huonoon kuntoon liittyvää selvitysaineistoa pidetyssä viranomaispalaverissa rakennuksia ja niiden kuntoa koskevaa materiaalia käytiin läpi täydennetyn kaavaselostuksen avulla. Korttelin 501 tontille 1 kaavaluonnoksessa määritelty rakennusala jättää rakentamisen ulkopuolelle ko. tontin puuston. Rakennusalaa on tarkennettu edelleen edetessä ehdotusvaiheeseen, jossa siinäkin alueen puusto on otettu huomioon. Viranomaisneuvottelussa käytiin läpi luonnosta rakennustapaohjeista, joissa on otettu Pyhän Laurin kirkko huomioon mm. julkisivuvärityksessä. Neuvottelussa pohdittiin uudisrakentamisen suhdetta kirkkoon ja sitä, pitääkö esim. kirkon värimaailmasta ottaa viitteitä uudisrakentamiseen. Kaava-aluetta on laajennettu itään siten, että torialue on otettu mukaan kaavamuutokseen. Kaavaselostuksessa on laajennettu vaikutusten arvioinnin osuutta. Kaava-asiakirjoissa on esitetty havainnekuvia uudisrakentamisen sijoittamisesta tontille sekä sen suhteesta olemassa olevaan ympäristöön. Sekä vaikutusten arviointia että havainnekuvia käytiin läpi viranomaisneuvottelussa. Viranomaisneuvottelussa käytiin läpi lausunnossa mainittuja asioita ja tehtyjä täydennyksiä. Tarvittaessa ehdotusvaiheessa voidaan pyytää uusi lausunto ELY -keskukselta. Raimo Järvisen sähköpostitse antama lausunto on huomioitu kaavaehdotusta laadittaessa.

3 LIITE 4 Varsinais-Suomen Maakuntamuseo (tiivistelmä): Nyt laaditussa kaavaluonnoksessa ei kyseisiä rakennuksia (YH -tontti) ole lainkaan huomioitu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on kirjattu, että kaavan valmisteluvaiheessa tutkitaan erilaisia vaihtoehtoja, joiden pohjalta kaavaluonnos laaditaan. Nyt lausunnolla olevaan materiaaliin ei kuitenkaan sisältynyt mitään vaihtoehtoisia selvityksiä. MRL:n 50 :ssä on asemakaavan tarkoituksesta on todettu mm. osoittaa tarpeelliset alueen eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. Uuden kaavan lähtökohtana tulee siis pitää olemassa olevat rakennukset ja maisemakuva, joitten käyttö- ja hyödyntämismahdollisuudet ja tontin lisärakentamismahdollisuudet tulee tutkia. Varsinais-Suomen maakuntamuseo toteaa lausuntonaan, että kaavamuutoksessa tulee ensisijaisesti tutkia nykyisen YH-tontin lisärakentamis- ja käyttötarkoitusmuutosta. Olemassa olevien hyväkuntoisten ja paikallishistoriallisesti merkittävien rakennusten jättäminen kokonaan pois kaavatarkastelusta ei voi tulla kysymykseen. Rakennukset tulee merkitä kaavaan säilytettäviksi rakennuksiksi. Myös kaavamuutosalueen sijainti lähellä valtakunnallisesti merkittävää Mynämäen kirkon aluetta edellyttää alueen hienovaraista uudistamista, mitä vanhojen rakennusten säilyttäminen osaltaan edesauttaa. Kaavan laatijan vastine: Kaava-aineistoon on kaavaluonnosvaiheen jälkeen lisätty etenkin olemassa olevaan rakennuskantaan ja sen huonoon kuntoon liittyvää selvitysaineistoa pidetyssä viranomaispalaverissa rakennuksia ja niiden kuntoa koskevaa materiaalia käytiin läpi täydennetyn kaavaselostuksen avulla. Varsinais-Suomen Pelastuslaitos (tiivistelmä): Varsinais-Suomen pelastuslaitos puoltaa kaavamuutosehdotusta. Pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan kaavamuutos ei lisää alueen palo- ja henkilöturvallisuuteen liittyviä riskejä. Lisäksi kaavamuutos mahdollistaa edelleen palo- ja pelastuspalvelujen tuottamisen nykyisestä paloasemarakennuksesta. Näiden seikkojen perusteella pelastuslaitoksella ei ole kaavamuutoksen huomauttamista. Kaavan laatijan vastine: Ei kommentoitavaa.

4 LIITE 4 Varsinais-Suomen liitto (tiivistelmä): Asemakaavaselostuksesta ei yksiselitteisesti ilmene ovatko suunnittelualueen rakennuskannan arvot selvitetty maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Siksi Varsinais-Suomen liitto suhtautuu lähtökohtaisesti varauksella sopusuhtaisten ja hyvin ympäristöönsä sopivien luvulla rakennettujen rakennusten purkamiseen. Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti merkittävän Mynämäen kirkon rakennetun kulttuuriympäristön naapurissa ja suunnittelualueelta avautuu näkymä kirkolle. Suunnittelualueen ympäristö on tiivistä ja matalaa ja alueella on oma pienipiirteisestä rakenteesta johtuva identiteetti. Merkittävä tonttitehokkuuden kasvattaminen ja kerrosluvun nostaminen kahdesta neljään kunnantalon tontilla muuttaa olennaisesti tiiviin ja matalan alueen kokonaisilmettä. Turun kaupunkiseudun rakennemallityössä asetettujen alueen vetovoimaa ja kilpailukykyä koskevien tavoitteiden saavuttaminen edellyttää konkreettisia muutoksia mm. keskusten suunnittelukäytäntöihin. Varsinais-Suomen liitto katsoo, että kaavaluonnosta on täydennettävä havainnekuvilla ja massoitteluvaihtoehtoja sisältävillä tarkasteluilla, jotta Mynämäen keskustan keskeisimmässä korttelissa toteutettavat muutokset ja toimenpiteet voidaan parhaalla mahdollisella tavalla sovittaa täydentämään olemassa olevaa tiivistä ja matalaa rakennetta. Varsinais-Suomen liitto haluaa tämän korttelin kohdalla erityisesti korostaa keskustasuunnitteluun kytkettävien laadullisten tavoitteiden tärkeyttä. Muilta osin Varsinais-Suomen liitto toteaa kaavaluonnoksen merkintöjen olevan vielä keskeneräisiä ja erityisesti pysäköinnin järjestämiseen tonteilla on kiinnitettävä huomiota rakennusoikeuden merkittävän lisäämisenkin takia. Myös paloasemarakennuksen suojaaminen melulta herättää kysymyksiä melusuojaamisen kohdistuessa korttelissa vain paloasemaan. Muilta osin Varsinais-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa luonnoksesta korttelin 501 asemakaavamuutokseksi. Heikki Saarento on lisäksi kommentoinut sähköpostitse seuraavaa (tiivistelmä): Muutamia huomioita koskien keskustan korttelia 501: - yhden korttelin yhden neljänneksen rakennusoikeuden raju korottaminen ei ilman laajempaa kokonaistarkastelua ole perusteltua - laajemman tarkastelun tulisi sisältää analyyttinen selvitys mm. keskustan vanhan rakennuskannan roolista ja merkityksestä kokonaisuudessa, taajamakuvan kehittämisideoita sekä vaihtoehtoisia vaiheittaisen toteuttamisen kehityspolkuja. Kaavan laatijan vastine: Kaava-aineistoon on kaavaluonnosvaiheen jälkeen lisätty etenkin olemassa olevaan rakennuskantaan ja sen huonoon kuntoon liittyvää selvitysaineistoa pidetyssä viranomaispalaverissa rakennuksia ja niiden kuntoa koskevaa materiaalia käytiin läpi täydennetyn kaavaselostuksen avulla. Kaava-asiakirjoissa on esitetty havainnekuvia massoittelusta ja uudisrakentamisen sijoittamisesta tontille sekä sen suhteesta olemassa olevaan ympäristöön. Havainnekuvista ilmenee etenkin tontin 1 paikoituksen sijoittaminen suunnittelualueelle. Myös kaavamerkintöjä ja -määräyksiä on tarkennettu. Melusuojaukseen liittyviin merkintöihin on tehty tarkennuksia. Rakennusoikeuden nostoon liittyvää rakentamisen määrää on tarkasteltu viranomaisneuvottelussa havainnekuvien avulla. Kaava-aineistossa on pyritty sijoittamaan ja massoittelemaan tontin 1 uudisrakentaminen siten, että se mahdollistaa laadukkaan keskustarakenta-

5 LIITE 4 misen sekä julkisen käytön ja kaupunkitilan osalta että viihtyisän yksityisemmän ympäristön asumisen näkökulmasta. Turku, AIRIX Ympäristö Oy Jouni Kiimamaa kaavan laatija LIITE: Kokousmuistio

6 KOKOUSMUISTIO Paikka: Mynämäen kunnantalo, kunnanvaltuuston kokoushuone, Mynämäki Aika: klo 14:00-15:30, jonka jälkeen osa kokoukseen osallistujista kävivät tutustumassa kunnantalona ja teknisenä toimistona toimineisiin rakennuksiin Aihe: Korttelin 501 asemakaavamuutos, viranomaisneuvottelu Läsnäolijat: Pirjo Uusi-Uola (Varsinais-Suomen ELY-keskus), Eija Suna (Turun museokeskus, Varsinais-Suomen maakuntamuseo), Seija Österberg (Mynämäen kunta), Timo Oja (Mynämäen kunta), Jouni Kiimamaa (AIRIX Ympäristö Oy) ja Leena Joki-Korpela (AIRIX Ympäristö Oy). Taustaa Korttelin 501 asemakaavaa halutaan uudistaa pääasiassa kunnantalon ja teknisen toimiston tontin (tontti 1) osalta. Syynä uudistamiseen on kunnantalon poistuminen käytöstä rakennusten huonon kunnon takia. Kaavatyössä tutkitaan asumisen ja liiketilojen mahdollistavaa kaavaratkaisua, joka ottaisi huomioon rakennuspaikan keskeisen sijainnin. Kaavaluonnos oli nähtävillä , jolloin pyydettiin viranomaisilta lausunnot. Lausuntojen jälkeen materiaalia täydennettiin lausuntojen perusteella ja täydennetty aineiston lähetettiin kokoukseen kutsutuille etukäteen yhtä havainnekuvaa lukuun ottamatta. Kaavaluonnoksesta annetut lausunnot toimivat pääasiallisena keskustelun pohjana viranomaisneuvottelussa. Varsinais-Suomen liiton Heikki Saarento ei päässyt paikalle, mutta hän jätti sähköpostitse kirjallisen kommenttinsa käydessään kunnassa muiden asioiden tiimoilta. Kaavaluonnoksen sisällöstä - ELY-keskuksen mukaan oikeusvaikutteinen yleiskaava ei tue kaavaratkaisua eikä kaavaluonnos sisällä lain edellyttämiä selvityksiä ja vaihtoehtotarkasteluja. Myös Varsinais- Suomen maakuntamuseon lausunnossa toivotaan kaava-aineistossa esitettävän vaihtoehtoisia ratkaisuja etenkin YH-tontin osalta. Kunnan puolesta todettiin, että maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoiminnoille. Mynämäen kunnassa on vireillä Keskusta-Asemanseutu osayleiskaava. Uutta osayleiskaavaa laaditaan, koska toimintaympäristön muutos on luonut uudenlaisia maankäytön paineita. Osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi, joka on määritelty yksityisen ja/tai julkisen hallinnon sekä keskusta-asumisen alueeksi (P-1). Vireillä olevan asemakaavan pääkäyttötarkoitus tukeutuu vireillä olevaan yleiskaavaan. Todettiin, että selostukseen kirjataan em. asia ja perustellaan vireillä olevan osayleiskaavan nojalla vireillä olevan asemakaavamuutoksen ratkaisua. Kaavaselostukseen lisätään kaavatyön alkuvaiheessa mukana olleita vaihtoehtotarkasteluja. - ELY-keskuksen lausunnon mukaan kaavaluonnoksessa pitäisi ottaa paremmin huomioon nykyiset kunnan virastokäytössä olleet rakennukset ja niitä ympäröivä puusto ja että em. seikkojen tulee olla ensisijainen kaavamuutoksen lähtökohta. Kaava-asiakirjoihin toivotaan myös täydennyksiä kaavan vaikutusten arviointiin sekä havainnekuvia kerrosluvun nostoon ja rakennusoikeuden lisäämisen liittyen. Myös Varsinais-Suomen maakuntamuseon lausunnossa on todettu, että maisemakuvan sekä olemassa olevien hyväkuntoisten ja paikallishistoriallisesti merkittävien rakennusten tulee olla uuden kaavan lähtökohtana. Käytöstä poistuneista kunnantalosta ja teknisestä toimistosta on tehty vuonna 2004 perustusrakenteiden toimivuuden selvitys, joissa on tutkittu ja kuvailtu rakennusten huonoa kuntoa. Turun ja Porin työsuojelupiirin tarkastuksessa vuonna 2003 on todettu kunnantalon rakennus puutteelliseksi työsuojelun näkökulmasta. Vuonna 2003 tehdyssä peruskuntoarviossa on kiinnitetty huomiota mm. perustusten huonoon kuntoon ja ulkoseinien runsaisiin halkeamiin. Rakennusten huonosta rakenteellisesta ja

7 teknisestä kunnosta johtuen on kunta päättänyt siirtää rakennuksissa sijainneet toiminnat muualle ja kaavamuutoksen avulla tutkia kyseisen tontin käyttötarkoitusta uudelleen siten, että huonokuntoiset rakennukset puretaan. Kaavaluonnoksessa rakennusala on rajattu siten, että olemassa olevat puut jäävät sen ulkopuolelle. Kaavaluonnoksen selostuksessa on kehotettu säilyttämään olemassa olevat puut. - ELY-keskus pyysi muuttamaan kaavaluonnoksen selostuksen sivun 8 kuvan (ote keskustan osayleiskaavasta) helppolukuisemmaksi. Kyseinen kuva päivitetään resoluutioltaan korkeammaksi ja siten tarkemmaksi. - Kuvaan 4 toivotaan valokuvasovitusta kaavaluonnoksessa hahmotellusta uudisrakentamisesta. Valokuva sovituksen tekemistä kyseiseen kuvaan tutkitaan. - Kaavatyöhön voisi ottaa mukaan torialueen, jotta voitaisiin hahmottaa alueen pysäköinti kokonaisuudessaan. Torialue otetaan mukaan kaavatyöhön ja todetaan nykyinen torin pohjoisosa riittävällä laajuudella pysäköintialueeksi. - Varsinais-Suomen maakuntamuseo totesi, että rakennustapaohjeita tulisi muokata mm. jättämällä pois uudisrakentamista koskevat viittaukset Pyhän Laurin kirkon väritykseen. Uudisrakentamisen luonteessa maakuntamuseon mukaan väritystä ym. olennaisempaa on massoittelu ja kerrosluku. - Rakennusten julkisivumateriaaleista keskusteltiin rakennustapaohjeiden pohjalta. Rakennustapaohjeissa mainittu puun käyttäminen voisi toteutua esim. parvekkeiden takaseinissä, ei välttämättä laajoina pintoina. - Kaavamääräyksiä toivottiin tarkennettavan ja yleismääräyksissä esitettyjä kehotuksia tulisi välttää; tavoitteena selkeämmät määräykset, jotka jättävät vähemmän tulkinnan varaa. ELYkeskuksen mukaan rakennustapaohjeet tulee liittää suoraan kaavamääräyksiin. - Istutettavat puut tulee poistaa johdolle varatulta alueelta. - Kaavaluonnoksessa YH-tontin pumppaamo oli siirretty, mutta kaavan jatkotyössä pumppaamo tulisi jättää nykyiselle paikalleen. - YH-tontin rakennusten korjauksesta tulisi esittää kustannusarvioita. Kunnan mukaan kustannusarvioita on tehty ja korjaaminen on todettu liian kalliiksi. - Poistuva kaava tulee lisätä kaava-aineistoon. - Varmistetaan, että suunnittelualuetta ympäröi ajantasainen ajantasa-asemakaava. - Todettiin, että kaava-aineistoa täydennetään ja kaavaehdotus laitetaan nähtäville. Kaavaehdotuksesta pyydetään viranomaislausunnot. Muut esille tulleet asiat - Keskustelun yhteydessä tutustuttiin kaavaluonnoksen pohjalta tehtyyn uudisrakentamisen karkeisiin massoitteluhin, jotka oli tehty valokuvasovituksena. Havainnekuvat on liitetty tähän muistioon (ks. oheiset kuvat).

8

9

10