Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö

Transkriptio

1 SELOSTUS A /22 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 7. PÄIVÄNÄ SYYSKUUTA 2010 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A 2482 (SEKÄ KAAVAN MUKAISTA TONTTIJAKOA M ) Vuorikadun koulu ja ympäristö, Vuorikatu 13 / Sibeliuksenkatu 1 1 PERUSTIEDOT Asemakaavan muutos koskee: Lahden kaupungin Keski Lahden (1.) kaupunginosan korttelin 19 tonttia 1 Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat: Lahden kaupungin Keski Lahden (1.) kaupunginosan korttelin 1458 tontit 1 ja 2 sekä katualuetta Kaava alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Lahden kaupungin Keski Lahden (1.) kaupunginosassa. Suunnittelualue on osa korttelia 19 ja se sijaitsee keskustan ruutukaava alueella noin 400 metriä kauppatorilta lounaaseen, Vuorikadun ja Harjukadun sekä Sibeliuksenkadun rajaamalla alueella. Kaava alueen pinta ala on 6993 m²

2 SELOSTUS A /22 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista sijaintikartta osallistumis ja arviointisuunnitelma sekä osallistumisen seurantalista ote maakuntakaavasta ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS Asemakaavan tavoitteena on jakaa entisen Vuorikadun koulun tontti kahteen korttelialueeseen. Lahden Kansanopiston kaupungilta ostamalle koulukiinteistölle muodostetaan oma korttelialue, jonka käyttötarkoitus vastaa nykyistä käyttöä. Asemakaavamääräyksin turvataan suojelukiinteistön ja sen lähiympäristön säilyminen osana kaupunkikuvaa ja rakennettua kulttuuriympäristöä. Tarkoituksena on myös kasvattaa keskustan palvelujen väestöpohjaa osoittamalla koulun käytöstä vapautunut piha alue asumiselle. Asuinrakentamisella voidaan eheyttää keskustan ruutukaavaalueen korttelirakennetta. 2 TIIVISTELMÄ Aloitteen kaavan muuttamiseksi on tehnyt Lahden kaupunki. Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu Lahden kaupungin kaavoituskatsauksessa viimeksi 2010 numerolla 9. Asemakaavaluonnos oli nähtävillä (valmisteluvaiheen kuuleminen) välisen ajan ja asemakaavan valmistelusta järjestettiin yleisötilaisuus Asemakaavasta annettiin suullisia palautetta mm. yleisötilaisuudessa. Kirjallisesti jätettiin kolme mielipidettä ja kaksi lausuntoa. Osassa naapurien mielipiteitä vastustettiin uudisrakentamista Vuorikadun varteen, osassa pidettiin tärkeänä palokujan säilyttämistä kulku ja huoltoyhteytenä. Museon lausunnossa kannatettiin kaavaluonnoksen pääperiaatteita kaupunkirakennetta eheyttävinä toimenpiteinä, mutta edellytettiin määräysten tarkentamista. Lahti Energian lausunto koski kaavaluonnosta ja sen kanssa on neuvoteltu edelleen kaavaehdotusta laadittaessa. Eri palautteissa esiin tuodut asiat on mahdollisuuksien mukaan pyritty huomioimaan kaavaehdotusta laadittaessa. Asemakaavan muutoksella on entinen opetustoiminnan korttelialue (YO), korttelin 19 tontti 1 jaettu kahteen korttelialueeseen, joilla kummallakin on yksi tontti. Kaavanmuutoksen mukaisista korttelialueista on muodostettu uusi kortteli 1458, jonka erottaa korttelista 19 entinen palokuja, uusi Harjukujan katualue. Harjukujan lisäksi on osia kaava alueesta liitetty Vuorikadun ja Sibeliuksenkadun katualueisiin. Vuorikadun koulurakennuksen ja sen lähiympäristön suojelutavoitteiden edistämiseksi ja rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa varten on muodostettu korttelialue YYO/s, Kulttuuri ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jolla ympäristökuva säilytetään ja jolla tontin päärakennus on kaupunkikuvan kannalta merkittävä (tontti 1). Uudisrakentamisen tarkoituksena on lisätä keskustan asuntotarjontaa. Sitä varten on muodostettu Asuinkerrostalojen korttelialue AK (tontti 2). Asemakaavanmuutoksen mukainen kokonaisrakennusoikeus korttelissa 1458 on 6072 k m², mikä vastaa korttelitehokkuutta e=1,0. Kokonaiskerrosalan lisäys on 1177 k m². YYO/s korttelialueen mitoitus perustuu suojellun koulurakennuksen laajuuteen ja sen rakennusoikeus on yhteensä 2092 k m² ja tonttitehokkuus e=0,56. AK korttelialueen mitoitusperusteena on kaupunkikuvan eheyttäminen kaupunkikeskustaan soveltuvalla korttelitehokkuudella ja kerroskorkeudella. AK

3 SELOSTUS A /22 korttelialueen rakennusoikeus on yhteensä 3980 k m², josta 3550 k m² on osoitettu asunnoille. Korttelialueen tonttitehokkuus on 1,72. Mitoitusarvolla 40k m²/asukas laskettuna voidaan kaava alueelle rakentaa asunnot noin 90 hengelle. Vuorikadun koulun ja sen lähiympäristön osalta (YYO/s korttelialue) kaava on pääosin toteutunut. Asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) toteuttaminen voi edetä kaavanmuutoksen tultua lainvoimaiseksi. Kaava alue on kaupungin omistuksessa. 3 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Asemakaavan muutos koskee korttelin 19 tonttia 1 Lahden ruutukaavakeskustassa. Tontilla sijaitsee arkkitehti Henrik Helinin suunnittelema Lahden kansakoulu, joka valmistui vuonna 1902 Lahden ensimmäiseksi kansakouluksi. Rakennusta laajennettiin vuonna 1909 arkkitehti Uno Alancon suunnitelmien mukaan. Lahden kansakoulun toiminta jatkui Vuorikadun kouluna kevääseen 2008 saakka, jolloin kaupunki möi rakennuksen Lahden kansanopiston säätiölle. Uuden omistajan aikana entisessä koulurakennuksessa on toiminut Lahden kansanopisto ja Harjulan opisto. Kansanopiston säätiö on kunnostanut koulurakennuksen ja piha alueen käyttöönsä. Koulun pihaan kuuluva puistomainen tontin osa leikkivälineineen ja palloilualueineen on ollut koulutoiminnan päätyttyä ollut lähialueen asukkaiden ja lasten käytössä. Koulurakennus on suojeltu kaavalla kulttuurihistoriallisen, rakennustaiteellisen ja kaupunkikuvallisen arvonsa vuoksi. Lahden perusrekisterin mukaan koulurakennuksen kerrosala on 2027 k m². Tontin itärajalla on toinen Lahden jäljellä olevista palokujista. Palokujalla sijaitsee Lahti Energian muuntamorakennus. Lisäksi palokujaa on käytetty naapuritontin Harjukatu 24 jätekuljetuksiin.

4 SELOSTUS A / Luonnonympäristö Kaava alue sijaitsee kaupungin ruutukaava alueen puistovyöhykkeellä, joka ulottuu Radiomäeltä Vesijärven rantaan. Kartta alla. Nykyisen korttelin 19 sisällä on puistomainen korttelipiha, johon myös kaava alue liittyy. Myös kaava alueella on runsas puusto, osittain puuriveinä ja osittain tiheänä puistomaisena alueena.

5 SELOSTUS A /22 Kaava alue on Salpausselän pohjoisrinnettä, joka laskee Harjukadulta lähdettäessä noin +107 metristä +100 metriin. Harjukadun ja Vuorikadun välinen korkeusero on suurimmillaan 7 metriä. Kartta seuraavalla sivulla. Luonnon monimuotoisuus Kaava alueella on useita suuria jalopuita, mm. tammia, vaahteroita ja lehmuksia. Pienilmasto Alue on pohjoiseen viettävää Salpausselän rinnettä, mikä aiheuttaa kylmän ilman virtauksia alaspäin. Toisaalta Salpausselkä suojaa lounaan ja kaakon välisiltä tuulilta. Vesitalous Kaava alue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Pohjaveden havaintoputkea ei alueella eikä sen välittömässä läheisyydessä ole. Pohjavesi on Lahti Aquan arvion mukaan kaava alueella korkeudella Hulevedet valuvat sadevesiviemäriin ja imeytyvät maaperään. Läpäisemätöntä pintaa on entisellä koulutontilla katupinnat mukaan lukien noin 50%.

6 SELOSTUS A / Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva Lahden kansakoulu rakennettiin aikanaan tontille, joka oli määritelty W.O.Lillen vuonna 1901 laatimassa asemakaavassa. Tontti oli silloin kaikilta sivuiltaan katujen rajaama. Lahden kansakoulu suunniteltiin asemakaavan mukaisen puistosommitelman päätteeksi. Korttelista 19 sen erotti nykyisen Erkonkadun jatke, silloinen Lahdenkatu. Vuonna 1949 kaupunki hankki omistukseensa koulun itäpuoliset tontit korttelista ja liitti ne sekä välissä olevan katualueen koulutonttiin Nykyinen korttelirakenne syntyi asemakaavanmuutoksella 1952, kun katualue ja kaupungin ostamat tontit liitettiin kortteliin 19 yhtenä julkisen rakennuksen tonttina.

7 SELOSTUS A /22 Asuminen Kaava alueella ei ole asukkaita. Alue on osa Lahden ydinkeskustaa, jonka asukasmäärää pyritään kasvattamaan. Palvelut ja työpaikat Lahden Kansanopiston ja Harjulan ylläpitämä opetus ja harrastustoiminta on palvelu, jota käytetään yli kuntarajojen. Se tarjoaa myös työpaikkoja. Kaava alueen läheisyydessä on monipuoliset keskustapalvelut, julkisen liikenteen pääreitit sekä keskustan työ ja toimipaikat. Liikenne Kaava alue on hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Lahden linja autoasemalle on matkaa noin 300 m ja paikallisliikenneterminaaliin kauppatorille noin 400m. Silti alueella toimivat käyttävät harrastavat myös yksityisautoilla ja alueen autopaikkojen käyttöaste on korkea. Kaava alueen kautta on kevyen liikenteen yhteys vanhan palokujaa pitkin. Yhteys on puistomainen ja paljon käytetty oikoreitti. Harjukatu 24:n jätehuoltoautot liikennöivät koulukiinteistön kautta, koska yhtiön omassa asuinrakennuksessa oleva ajotunneli on mitoitukseltaan niille riittämätön. Rakennettu kulttuuriympäristö Koulurakennus kuuluu suojeltaviin rakennuksiin (ns. Harmaa kirja) ja on suojeltu voimassaolevassa asemakaavassa (merkintä sr1). Vuorikadun koulu on myös Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö. Koulukiinteistön kaupan yhteydessä määriteltiin rakennuksen suojeluarvo ja mm. säilytettäviä detaljeja sekä edellytettiin yhteistyötä museon kanssa. Tekninen huolto Kaava alueen kautta on johdettu sadevesiviemäri, joka on merkitty nykyiseen asemakaavaan rasitteena. Putken korvaaminen Harjukujan alueella on mahdollista. Koulupihan sadevedet on ohjattu viemäriin leikkialueen, tulevan AK.korttelialueen kautta. Kaava alueella sijaitseva puistomuuntamo on tarpeellinen myös tulevaisuudessa. Sinne johtavat kaapelit sijaitsevat pääosin palokujan alueella. Ympäristösuojelu ja ympäristöhäiriöt Sijainti pohjaveden muodostumisalueella on huomioitava tulevassa maankäytössä. Sosiaalinen ympäristö Entinen koulun välituntipiha on ollut koulutoiminnan päätyttyä lähiympäristön asukkaiden ja päivähoitolasten lähivirkistysalueena. Kaava alueen molemmin puolin on leikkipuistot (Erkonpuisto ja Kansakoulun kenttä) sekä laaja Radiomäen virkistysalue Maanomistus Kaava alue on Lahden kaupungin omistuksessa. Kaupunki sitoutui koulurakennuksen myynnin yhteydessä osoittamaan rakennukselle oman tontin, noin puolet nykyisestä koulutontista.

8 SELOSTUS A / Suunnittelutilanne Maakuntakaava Kaava alue on keskustatoimintojen aluetta C. Merkinnällä osoitetaan palveluiltaan kaupunkitasoisten palvelu, hallinto ja muiden toimintojen sekä asumisen alueita niihin liittyvine liikennealueineen ja puistoineen. Kaava alue on Lahden keskustatoimintojen aluetta (C4). Maakuntakeskuksen keskusta alue sijaitsee kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeällä alueella ja pohjavesialueella. Suunnittelumääräyksessä todetaan mm. että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kehittämisessä tulee alueelle sijoittaa toimintoja niin, että keskustat säilyvät elävinä, toimivina, kulttuurihistorialtaan korkeatasoisina, esteettöminä ja turvallisina. Liikennejärjestelyillä tulee erityisesti turvata joukko ja kevyen liikenteen toimivuus. Alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema ja kulttuuriarvojen säilyminen. Lisätietoja OAS:ssa Karttaote alla Yleiskaava Lahden yleiskaavassa 2010 (oikeusvaikutukseton yleiskaava) alue on kaupungin pääkeskustoimintojen aluetta C ja se sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella PVM. Lahden kaupungin yleiskaavaa ollaan tarkistamassa. Kartta ja lisätiedot ks. OAS Voimassa oleva asemakaava Voimassa olevan asemakaavassa suunnittelualue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Korttelialueen enimmäiskerrosluku on III ja rakennusoikeus on määritelty tehokkuusluvulla e=0,70. Tontin koko 6993 m² ja sitä vastaava rakennusoikeus 4895 k m². Lahden perusrekisterin mukaan rakennusoikeudesta on käytetty 2053 k m². Rakennusoikeutta on käyttämättä 2842 k m². Koulurakennus on merkitty korttelialueella omalle sr1 rakennusalalle. Merkintä sr1 tarkoittaa, että koulurakennus on kaupunkikuvan kannalta tärkeä. Rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa suoritettavien korjaus tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Vuorikadun ja korttelinaapureiden vastaisille rajoille on merkitty istutettavat puurivit. Lisäksi korttelialueelle on varattu alueen osat pysäköinnille (p) ja viemärille sekä noin 6,5 m leveä yhteys yleinen jalankululle. Asemakaava on vahvistettu

9 SELOSTUS A /22 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on vahvistanut Lahden kaupungin rakennusjärjestyksen Tonttijako ja rekisteri Suunnittelualue on tonttirekisterissä. Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Lahden kaupunki möi Vuorikadun koulun rakennuksen vuonna 2009 Lahden Kansanopiston säätiölle. Koulurakennuksen myynnin yhteydessä laadittiin koulutontin maankäytöstä luonnos. Koulurakennukselle ei esitetty lisää rakennusoikeutta, mutta sille varattiin noin 3200 m²:n suuruinen maa alue. Kaava alueen itäosaan esitettiin Vuorikadun puoleiselle tontin osalle V VII kerroksisen asuinkerrostalon rakentamista, rakennusoikeudeksi k m² ja tonttitehokkuudeksi e=0,7 1,0. Koulukiinteistön myynnin yhteydessä muodostettiin Sibeliuksenkadun puoleiselle määräalalle voimassa olevan asemakaavan mukainen rasite, jolla oikeutetaan yleinen jalankulku ja pysäköinti Sibeliuksenkadun puoleisella määräalan osalla. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Lähiympäristön kaavatilanne on esitelty osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (OAS). Katso myös ajantasa asemakaava kansilehdellä. Inventoinnit Vuorikadun koulu sisältyy selvitykseen Lahden Kulttuurihistoriallisesti arvokkaista kohteista (Lahden kaupunki 2000, ns. harmaa kirja). Vuorikadun koulu sisältyy myös selvitykseen Päijät Hämeen rakennettu ympäristö (Henrik Wager, Päijät Hämeen liitto ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen tarve Vuorikadun koulukiinteistö tuli kaupungille tarpeettomaksi koulutoiminnan päätyttyä Koulukiinteistön myynnin yhteydessä kaupunki sitoutui erottamaan sille oman tontin. Asemakaavan muutoksella muodostetaan koulukiinteistölle oma korttelialue, jonka käyttötarkoitus vastaa nykyistä käyttöä ja jonka määräyksin turvataan suojelukiinteistön ja sen lähiympäristön säilyminen osana kaupunkikuvaa ja rakennettua kulttuuriympäristöä. Samassa yhteydessä tuli tarve tutkia lopetustoiminnan korttelialueesta (YO) yli jäävälle tontin osalle uusi käyttö. Luonteva käyttötarkoitus on asuminen, koska se tukee kaupungin strategiaa lisäämällä väestöpohjaa ydinkeskustan palvelujen äärellä. Lisäksi kaupunkikuvan kannalta tarpeen eheyttää ruutukaavakeskustan hajonnutta korttelirakennetta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ensimmäinen maankäyttöluonnos, kerrosalatavoite ja/tai tonttitehokkuustavoite esitettiin kiinteistökaupasta päätettäessä. Koulurakennuksen myynnin yhteydessä asuinkerrostalolle jäi 3250 m²:n suuruinen tontin osa. Siitä tulee kuitenkin osoittaa alueita myös kevyen liikenteen raitille sekä Vuorikadun katualueeksi, joten koulukiinteistön myynnin yhteydessä esitetyt tavoitteet tonttitehokkuudeksi muuttuvat, kun tavoitetaan yleiskaavatyössä esitettyjä tiivistämistarpeita.

10 SELOSTUS A / Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat suunnittelualueen ja siihen rajautuvien alueiden asukkaat ja kiinteistöjen omistajat sekä Hämeen Elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (ELY keskus) ja Lahden kaupunginmuseo, Lahti Aqua Oy, Lahti Energia Oy, DNA Oyj sekä Lahden kaupungin kunnallistekniikka, valvonta ja ympäristökeskus ja mahdolliset muut alueen käyttöön liittyvät yksiköt Osallisten lista on OAS:n liitteenä Vireilletulo Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksissa 2009 (kohde 14) ja 2010 (kohde 9). Kaavatyön aloituskokous yhteistyökumppanien kanssa pidettiin Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Valmisteluvaiheessa järjestettiin Vuorikadun koululla yleisötilaisuus, josta ilmoitettiin lehdessä ja naapurikiinteistöjen ilmoitustauluilla. Yleisötilaisuudessa esiteltiin useita luonnosvaihtoehtoja asemakaavan muuttamiseksi. Asemakaavaluonnokseksi on laadittiin yksi ehdotus, joka myös esiteltiin yleisötilaisuudessa. Kaavan muutostyön valmisteluvaiheesta ilmoitettiin kirjeellä maanomistajille, naapureille, asukasyhdistykselle ja viranomaisille (osalliset). Kirjeen mukana postitettiin osallistumis ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos. Kaavaluonnos ja OAS olivat nähtävillä teknisen ja ympäristötoimialan palvelupisteessä, maankäytön toimistossa ja pääkirjastossa välisen ajan. Oallistumis ja arviointisuunnitelma on päivätty ja sitä on päivitetty Kaavaluonnoksesta jätettiin kolme kirjallista mielipidettä. Asunto Oy Erkonpuisto (REIM Lahti/Myllykangas) ei kannata esitettyä luonnosta, vaan yleisötilaisuudessa esitettyä vaihtoehtoa VE3, jossa lisärakentamista oli esitetty ainoastaan Harjukadun puoleiselle tontin osalle. Kimmo Mattila ym. As Oy Erkonpuiston asukkaat omassa mielipiteessään eivät kannata esitettyä luonnosta, vaan esittävät rakentamisen osoittamista ainoastaan Harjukadun puoleiselle suunnittelualueen osalle. Asukkaat kannattavat palokujan säilyttämistä. Edellä mainittuja mielipiteitä perusteellaan vihreän vyöhykkeen jatkumisella esteettömästi Erkonpuiston ja Radiomäen välillä sekä maisemallisesti paremmalla ympäristöllä Asunto osakeyhtiö Harjukatu 24 (Nurmela, REIM Lahti/Mäntymäki) muistuttaa lausunnossaan, että suunnittelussa otetaan huomioon yhtiön jätehuolto ja raskaiden ajoneuvojen pääsy tontille. Viimemainittu koskee erityisesto palo ja pelastustietä. Mielipiteessä toivotaan palokujan säilymistä. Lausuntoja tai huomioita saatiin kolmelta taholta. Lahden kaupunginmuseo (Hassinen, Niskanen) pitää luonnoksena esitettyä maankäyttövaihtoehtoa tarjolla olevista malleista kaupunkikuvallisesti parhaana, koska se ottaa kattavimmin huomioon kerroksisen kaupunkirakenteen eri tasot. Lausunnossa todetaan että suunnittelualueen itärajalla olevan palokuja tulee säästää ja suojella. Lisäksi lausunnossa edellytetään suojelumerkintöjen tarkentamista eri tavoin. Lahti Energian (Talja) lausunossa todetaan, että suunnittelualueella oleva puistomuuntamo on otettu huomioon, mutta esitetään puistomuuntamoon johtavien kaapeleiden merkitseminen kaavaan rasitteina. Lahti Aqua (Milen) on ilmoittanut suullisesti, että pohjaveden puolesta kaavaluonnoksen mukaiselle maankäytölle ei ole estettä. Kyseisellä kohdalla ei ole lähellä pohjaveden havaintoputkea, mutta arvioimme pohjaveden korkeuden luonnosalueella olevan (luonnollisen maanpinnan vastaava korkeusvaihtelu on

11 SELOSTUS A / ). Harjukadun hulevedet on mahdollista ohjata jalankululle ja polkupyörille varatun reitin kautta Viranomaisyhteistyö Kaava hanke on esitelty Hämeen ympäristökeskuksen (sittemmin Hämeen ELYkeskus) edustajille normaalien kaavaneuvottelujen yhteydessä. Erillistä viranomaisneuvottelua hankkeesta ei ole järjestetty. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta aineiston antamat tavoitteet Ylemmän asteen kaavoissa (maakuntakaava ja yleiskaava) kaava alue on keskustatoimintojen aluetta. Oikeusvaikutuksettoman Lahden yleiskaavan alueella on maakuntakaava määräävä. Maakuntakaavan mukaista Lahden keskustatoimintojen aluetta kuvataan kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueena ja pohjavesialueena. Suunnittelumääräyksessä todetaan mm. että alueen suunnittelussa on otettava huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden vaaliminen ja turvattava merkittävien maisema ja kulttuuriarvojen säilyminen. Keskustaalueet erottuvat taajamarakenteessa suurella rakennustehokkuudellaan. Keskustat ovat tiiviitä taajaman omaleimaisuutta korostavia asunto ja työpaikka alueita. Alueilla on asuinkerrostaloja, liikerakennuksia ja julkisia rakennuksia sekä aukioita ja toreja. Lahden Yleiskaava 2025 työtä ohjaa kaupungin strategia, johon on kirjattu vähintään 1%:n vuotuinen väestönkasvu. Strategian mukaan Lahti on ekologinen kestävän kehityksen mallikaupunki, jolla on laadukas ja vetovoimainen kaupunkikeskusta ja ekologinen ja tiivis yhdyskuntarakenne. Rakennustaiteellisena ja arkkitehtuuripoliittisena tavoitteena on kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokkaan Lahden kansakoulun säilyttäminen ja sen huomioiminen ympäristön dominanttina samoin kuin ruutukaava alueen umpikorttelirakenteen vahvistaminen täydennysrakentamisen avulla. Kaupunkivihreän säilyminen, pohjaveden laadun ja määrän turvaaminen ovat perustavan laatuisia tavoitteita muuttuvassa tilanteessa. Koulurakennuksen myynnin yhteydessä käytiin läpi Vuorikadun koulun mahdollisia uusia käyttötarkoituksia. Lähtökohtana oli, että käyttö on julkista, jolloin rakennus on kansalaisten tavoitettavissa Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Kaavatyö aikana on tullut selväksi, että rakentamalla AK korttelialue tehokkaasti saavutetaan sekä strategian että kaupunkikuvalliset tavoitteet paremmin kuin väljällä rakentamisella. Tehokas rakentaminen mahdollistaa autopaikkojen sijoittamisen rakenteisiin, jolloin tontilla voidaan osoittaa laajempia alueita oleskeluun ja tonttivihreälle. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavatyön aluksi on luonnosteltuja useita maankäyttövaihtoehtoja. Koulurakennuksen ja sen pihapiirin maankäytöksi ei ole esitetty vaihtoehtoja.

12 SELOSTUS A / Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Ensimmäisissä luonnoksissa (kuva yllä) uudisrakentamista (siniset suorakaiteet) on verrattu korttelin 19 nykyiseen rakennuskantaan (mustat suorakaiteet). Versiossa a lisärakentamista on osoitettu vain Vuorikadun varteen AsOy Valkotornin rakennusmassaa mukaillen. Vaihtoehto ei eheytä korttelia ja Vuorikadun varressa olevat suuret puut menetettäisiin Autopaikat saisivat tontin parhaan paikan. Korttelipihan vihermassa säilyisi. Versiossa b on kaksi tornimaista massaa. Ne säilyttäisivät jonkin verran näköaloja korttelin sisäosista puistojen suuntaan, mutta eivät vahvista ruutukaavan rakennetta. Versio c:ssä pitkä Erkonkadun suuntainen lamellitalo rajaisi kyllä Erkonpuiston kaupunkitilaa, mutta katkaisee korttelipihan viheryhteyden länteen. Arkkitehtonisesti ja kaupunkirakenteellisesti yksioikoinen malli. Versio d paaluttaa ruutukaavakorttelin ääriviivoja, mutta sulkee palokujan ja jättää alleen Vuorikadun katupuut. Tulee lähelle kadun vastakkaisen puolen asuintaloa samalla tavalla kuin versioissa a c. Versio e Yhtenäistää Harjukadun katulinjan ja jättää korttelipihan ja Vuorikadun varren vihreäksi. Katkaisee palokujan eikä tehottomana tue rakenteellisten autopaikkojen vaatimusta. Edellisiä tarkemmin tutkittiin vaihtoehdot VE1 (versio e:n johdannainen) ja version d johdannaiset VE2 ja VE3. Vaihtoehdoissa VE1, VE2 ja VE3 tutkittiin myös korttelin sisäistä liikennettä ja autopaikoitusta. Vaihtoehdot on esitelty OAS:ssa. Koska kaupunkikuvallisista syistä pidettiin tärkeänä vahvistaa Erkonkadun katulinjaa ja Harjukadun rajausta sekä parantaa alueen tehokkuutta ja taloudellista maankäyttöä, laadittiin kaavaluonnos version d pohjalta maisemapuita säästäen

13 SELOSTUS A / Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaehdotus on laadittu kaavaluonnoksen (ylempi kuva alla) ja vaihtoehdon VE2.1 (alempi kuva) yhdistelmänä ottaen huomioon kuulemisvaiheen palaute. Vuorikadun puolelle osoitettavaa rakentamista on vastustanut sekä As Oy Erkonpuisto yhtiönä että osa sen asukkaista erillisellä kirjeellä. Mielipiteitä on perusteltu vihreän vyöhykkeen katkeamisella ja maiseman sulkeutumisella.

14 SELOSTUS A /22 Vaikka lisärakentaminen erityisesti Vuorikadun varressa sulkee lähialueen nykyisten asukkaiden ikkunanäkymiä, ei ole pidetty aiheellisena luopua rakentamisesta Vuorikadun puolelle asuinkorttelialuetta. Kaavatyössä on pyritty eheyttämään ruutukaavakeskustan korttelirakennetta. Kun rakentamisen määrä on riittävä, voidaan edellyttää myös autopaikkojen sijoittamista rakenteellisiin autopaikkoihin, mikä on tarkoituksenmukaista ydinkeskustassa. Myös piha alueesta jää suurempi osa oleskeluun ja kasvillisuudelle. Poistamisen sijaan on Vuorikadun puoleista tornitalon rakennusalaa siirretty Erkonkadun linjassa etelään noin 9 metrin päähän katulinjasta, jolloin Vuorikadun puoleisille katupuille jää tilaa ja kadun vastakkaisilla puolilla olevien asuinrakennusten keskinäinen etäisyys on lähes 30 metriä. Uudisrakentamisen rakennustapaa on ohjattu määräyksin ympäristöön sopivaksi. Myös Lahden kaupunginmuseo pitää luonnoksena esitettyä maankäyttövaihtoehtoa tarjolla olevista malleista kaupunkikuvallisesti parhaana. Suojelumerkintöjä on tarkennettu museon toivomalla tavalla. Kaavaehdotuksessa on huomioitu esitys palokujan säilyttämiseksi. As Oy Harjukatu 24 on perustellut esitystä palokujan säilyttämiseksi oman kiinteistönsä toiminnallisilla tarpeilla. Museo perustelee esitystä puolestaan kaupungin kerroksellisuudella ja palokujien harvinaistumisella. Palokuja on merkitty kaavaehdotukseen katualueena ja vastaavasti luonnoksessa esitetty, korttelialueiden välissä ollut kevyen liikenteen katualue on muutettu tontin osaksi, jolla on yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Lahti Energian lausunnossa mainittu puistomuuntamo on kaavaehdotuksessa Harjukujan alueella eikä korttelialueella kuten luonnosvaiheessa. Harjukujan katualue on muuntamon kohdalla n. 8 metrin levyinen. Muuntamolle on osoitettu levikkeelle oma rakennusala. Puistomuuntamoon johtavia kaapeleita ei ole merkitty kaavaan rasitteina, koska ne sijaitsevat pääosin ehdotuksen mukaisella katualueella. Korttelialueen puolella nyt sijaitsevat kaapelit voidaan pysyttää paikallaan ajo alueen osana. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella jaetaan entinen opetustoiminnan korttelialue (YO) kahteen korttelialueeseen, joilla kummallakin on yksi tontti. Kaavanmuutoksen mukaisista korttelialueista muodostetaan uusi kortteli 1458, jonka uusi Harjukujan katualue erottaa korttelista 19. Muuten kaava alue rajautuu Harjukatuun, Sibeliuksenkatuun ja Vuorikatuun. YO korttelialueesta on liitetty alueita Vuorikadun ja Sibeliuksenkadun katualueisiin. Entistä Vuorikadun kansakoulun rakennusta ja siinä tapahtuvaa toimintaa varten on muodostettu Kulttuuri ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YYO/s (tontti 1) ja uudisrakentamista varten Asuinkerrostalojen korttelialue AK (tontti 2). YYO/s korttelialueen mitoitus perustuu suojellun Vuorikadun kansakoulun laajuustietoihin. AK korttelialueen mitoituksessa vertailukohtana ovat keskustakortteleiden korttelitehokkuudet ja kerrosluvut tarkoituksena lisätä asumista keskustassa. Kaavanmuutoksella lisääntyy keskustan asuinkerrosala yhteensä 3550 k m²:llä. Mitoitusarvolla 40k m²/asukas laskettuna voidaan kaava alueelle rakentaa asunnot noin 90 hengelle. Kaava alueella olevien työpaikkojen ja palvelujen määrään kaavan muutoksella ei ole oleellista vaikutusta. Asuinkerrosalan lisäämisellä vahvistetaan keskustan palvelujen väestöpohjaa.

15 SELOSTUS A / Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Päijät Hämeen rakennettuihin kulttuuriympäristöihin kuuluvaksi arvotettu, kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas Vuorikadun koulu on huomioitu asemakaavan muutoksessa koulurakennusta koskevalla suojelumääräyksellä sr 4 ja korttelialuetta koskevalla merkinnällä /s. Kaavatyölle asetettu maankäyttötavoite uusien asuinkerrostalojen sijoittamiseksi entiselle koulun välituntipihalle on osoittautunut mahdolliseksi. Uudet asuinrakennukset osoitettu rakennettavaksi Erkonkadun rakennusten linjaan, missä ne vahvistavat puistosommitelmaa ja koulua sen päätteenä alkuperäisen ajatuksen mukaisesti. Asuinkerrostalot tulevat täydentämään asuinkorttelin ulkoista rajausta ruutukaavakeskustan osana. Kaavanmuutoksella on pyritty tukemaan olemassa olevan kaupunkivihreän säilymistä ja kehittämistä, sijoittamalla asuinrakennukset ja auton säilytyspaikat niin, että arvokas puusto voi säilyä istutettavilla alueen osilla. Korttelialueiden rajalle on osoitettu istutettavaksi puurivi, joka osaltaan korostaa asumisen ja julkisen toiminnan rajaa. Sibeliuksenkadun puoleista korttelin rajaa muutetaan niin, että vinopysäköinnit ovat katualuetta. Katualueella pysäköintiä voidaan säädellä liikennemerkein. Vanha palokuja on osoitettu kevyen liikenteen katualueeksi (Harjukuja). Katualuetta voidaan käyttää myös tontille ajoon ja huoltoajoon. Katulaueella olevalle puistomuuntamolle on osoitettu uusi paikka, missä se ai haittaa Harjukujan käyttöä esim. huoltoajoon. Muuntamo on mahdollista sijoitta myös AK korttelialueen autopaikkarakenteisiin (a 1 rakennusala). Korttelialueiden rajalle, YYO korttelialueen puolelle on osoitettu korttelialueen kautta kulkeva kevyenliikenteen yhteys, joka yhdistää Erkonkadun ja Radiomäelle johtavat portaat Harjukadun penkereessä. Koska kaava alue sijoittuu pohjaveden muodostumisalueelle, on korttelin kuivatuksen suunnitteluun ja rakentamiseen sekä pintarakenteisiin kiinnitetty määräyksissä erityistä huomiota. 5.3 Aluevaraukset Kaava alue on nykyisen korttelin 19 tontti 1, josta katualueeksi on asemakaavan muutoksella erotettu yhteensä 911 m². Katualueeksi on Sibeliuksenkatuun erotettu n. 6,5 metriä leveä kaista koko korttelin pituudelta ja Vuorikatuun nykyinen n. 3 metriä leveä jalkakäytävä. Lisäksi on tontista erotettu Harjukuja kevyen liikenteen katualueeksi. Näin muodostuu entisestä 6993 m²:n suuruisesta koulutontista 6082 m²:n suuruinen kortteli YYO/s Kulttuuri ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue YYO/s on rajattu käsittämään entinen kansakoulurakennus ja sen nykyisen toiminnan kannalta tarpeellinen pihapiiri. YYO/s korttelialueen (korttelin 1458 tontti 1) koko on 3763 m². Entinen kansakoulurakennus on merkitty kaavaan rakennuksen piiriä noudattelevalle rakennusalalle (sr 4) ja sille on osoitettu rakennusoikeutta nykyisen kerrosalan verran 2030 k m². Kaava ei siten mahdollista lisärakentamista. U muotoisen koulurakennuksen keskelle jäävä ulkotila on kuitenkin merkitty alueen osaksi (v), jolle voidaan rakentaa valokatteinen tila. Rakennuksen perusparannuksen yhteydessä rakennettu Sibeliuksenkadun suuntainen piharakennus on merkitty kaavaan omalle rakennus

16 SELOSTUS A /22 alalleen (t) ja sille on osoitettu rakennusoikeutta 62 k m², mikä mahdollistaa katososan rakentamisen kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. YYO/s merkintä korostaa paitsi koulurakennuksen merkitystä, myös sen lähiympäristön arvoa kaupunkikuvassa. Siksi kaavassa on pyritty turvaamaan myös koulupihan avoin luonne merkinnällä p. Avoin luonne tarkoittaa, että pihan istutuksia ei tulisi lisätä nykyisestään. Kaavamerkinnän tarkoituksena on ohjata autopaikkojen rakentamista nykyistä pelkistetymmin avoimeksi kentäksi. Vaaditut 26 autopaikkaa (26ap/sr) voidaan osoittaa nykyisille rakennetuille autopaikoille sekä hiekkakentälle. Vuorikadun puoleiset aita ja porttirakenteet on suojeltu merkinnällä ai sr. Pihaa rajaavat puurivit on merkitty kaavaan istutettavina tai säilytettävän puurivinä. Korttelialueen itäosaan on merkitty pääosin 3,5 metriä leveä yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Sen tarkoituksena on mahdollistaa jalankulku suojeltavien porttien (ai sr) kautta Erkonkadulta Harjukadun alemmalle tasolle ja edelleen Radiomäelle Asuinkerrostalojen korttelialue AK Asuinkerrostalojen korttelialue täydentää keskustan ruutukaavan korttelirakennetta Harjukadun ja Erkonkadun jatkeen väliin jäävässä kulmassa. Uudisrakentamista on osoitettu 2319 m²:n suuruiselle korttelialueelle (korttelin 1458 tontti 2) yhteensä 3980 k m². Vastaava tonttitehokkuus on e=1,72. Asuntoja varten rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 3550 k m² ja asukkaiden yhteis ja väestönsuojatiloiksi 430 k m². Yhteistilojen ensisijainen paikka on kellarikerroksessa. Rakennusoikeus on osoitettu kahdelle erilliselle rakennusalalle, jotka on sijoitettu keskustan alkuperäisen umpikorttelirakenteen mukaisesti katulinjaan tai sen jatkeelle. Vuorikadun puoleisen rakennusalan koko ja rakennusoikeus vastaavat viereisen asuinkerrostalon (AsOy Valkotorni) kokoa ja korkeutta. Rakennusalan läntinen, koulun puoleinen raja on samassa linjassa Erkonkadun katualueen rajan kanssa. Vuorikadun suunnassa rakennusala on n. 9 metrin etäisyydellä kaavanmuutoksen mukaisesta katualueen rajasta. Rakennusalan enimmäiskerrosluku on seitsemän (VII), lisäksi saa kellarikerroksen rakentaa kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennusala sijaitsee Vuorikadun suuntaan laskevassa maastossa siten, että kellarikerroksen lattia on Vuorikadun suunnassa maanpinnan tasolla ja ensimmäisen asuinkerroksen lattia Harjukadun puoleisella rakennusalan rajalla hieman maanpintaa ylempänä. Rakennustapaa on ohjattu kaavamääräyksin (nuoli merkintä, ju, räystäskorkeus, harjansuunta ja kattokaltevuus) ottamaan huomioon ympärillä olevien asuinrakennusten rakennustapa. Harjukadun puoleinen rakennusala on sijoitettu kiinni katualueeseen. Harjukujan suunnassa se on 8 metrin etäisyydellä naapurirakennuksesta (Harjukatu 24) ja lännessä, koulun puolella Erkonkadun linjassa. Rakennusalan muoto johtaa lamellimaiseen kerrostaloratkaisuun ja jatkaa siten korttelin Harjukadun puoleista rakennustapaa. Rakennusalan enimmäiskerrosluku on viisi (V), lisäksi saa kellarikerroksesta puolet (1/2k) rakentaa kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Maaston muodosta johtuen rakennuksen alle on mahdollista rakentaa kellari auton säilytyspaikan (a 1) alatasoon, mutta kerrosalaan luettavaa tilaa sinne ei voi osoittaa. Rakennusala sijaitsee Harjukadulta pohjoiseen laskevassa maastossa siten, että ensimmäisen asuinkerroksen lattia on Harjukadun puoleisella rakennusalan rajalla hieman maanpintaa ylempänä. Kellarikerroksen lattia on pihan puolella alempana kuin maan pinta, kuitenkin niin että porrasyhteys on järjestettävissä. Rakennustapaa on ohjattu kaavamääräyksin (nuolimerkintä, ju, räystäskorkeus, harjansuunta ja kattokaltevuus) ottamaan huomioon ympärillä olevien asuinrakennusten rakennustapa.

17 SELOSTUS A /22 Rakentamattomat alueen osat rakennusten välissä ja Vuorikadun varrella on merkitty oleskeluun ja leikkiin soveltuvana istutettavana alueena (is hv), jolle saa sijoittaa oleskelu ja sisäänkäyntikatoksia. Alue tulee toteuttaa pääosin vettä läpäisevin pintarakentein. Luonnollisen maanpinnan alapuolelle saa sijoittaa hulevesien käsittelyyn tarkoitettuja laitteita. Merkinnän tarkoituksena on säilyttää alue mahdollisimman vihreänä ja maan pinta läpäisevänä. Korttelialueelle on merkitty suojeltavia puita, jotka ovat oleellinen osa asumisviihtyisyyttä ja katuvihreää. Istutusalueet lisäävät suojeltavien puiden elinmahdollisuuksia. Istutettavalle alueen osalle ei saa sijoittaa autopaikkoja. Korttelialueiden/tonttien väliselle rajalle on istutettava puurivi ja raja on aidattava. Tonttien välistä aitaamista koskevat ju määräyksen vaatimukset. Vuorikadun puoleiset aita ja porttirakenteet ovat osa entistä koulun aitaa ja ne on suojeltu merkinnällä ai sr. Ajoyhteydet (ajo) on osoitettu kaavassa varmistamaan ajoyhteydet autosuojan (a 1) molempiin tasoihin, ylemmälle tasolle Harjukadun suunnasta ja alemmalle tasolle Vuorikadulta. Vuorikadun puolella ajo alueella sijaitsee Lahti Energian kaapeleita, jotka on tarvittaessa mahdollista pysyttää. Maanalainen tila (ma), johon saa sijoittaa autopaikkoja, on mahdollista toteuttaa alemman pysäköintitason maanalaisena lisätilana ja yhteytenä Harjukadun puoleisen rakennusalan kellaritiloihin. Pysäköinti on AK korttelialueella osoitettu Auton säilytyspaikkojen rakennusalalle (a 1), jolla autopaikat tulee rakentaa kahteen tasoon. Rakennusalalle saa sijoittaa muuntamon sekä tarvittavat jätehuoltotilat, tarvittaessa molempiin paikoitustasoihin. Määräyksen lause, jonka mukaan autopaikat, jotka ovat lähempänä kuin 8 metriä asuinrakennuksesta on katettava, koskee Vuorikadun puoleiseen asuinrakennuksen rakennusalaan rajoittuvia paikkoja. Koko korttelialuetta koskevassa ju määräyksessä mainitaan, että autosuojan julkisivujen tulee olla pääosin umpinaiset. Autopaikkavaatimus on esitetty lukumäärinä rakennusalakohtaisesti. Lukumäärä perustuu normiin 1 autopaikka 80 asuntoneliötä kohden ja on AK korttelialueella yhteensä 45 autopaikkaa Katualueet Harjukujan katualue on entinen palokuja, joka kaavanmuutoksessa osoitetaan jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi. Katualuetta saadaan käyttää myös tontille ajoon (tontille 1458:2) ja huoltoajoon (tontti 19:94). Katualueella oleva muuntamo on siirrettävä nykyisestä paikastaan katualueelle merkitylle muuntamon rakennusalalle (z). Sibeliuksenkatuun liitettävä korttelinosa tulee olemaan nykyisessä käytössä jalkakäytävänä ja vinopaikoitusalueena. Vuorikatuun liitettävä osa on nykyisinkin jalkakäytävänä. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan vaikutuksia on arvioitu yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa ja ne on kuvattu selostuksen osana. Arvioituja vaikutuksia ovat vaikutukset ihmisiin, viherympäristöön, kaupunkikuvaan ja naapurien näkymiin sekä vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen ja palveluihin sekä hulevesiin. Asemakaavan muutoksen vaikutukset: Kaava tukee Vuorikadun koulurakennuksen ja lähiympäristön rakenteiden suojelua Ruutukaava alueen rakenne eheytyy Kaavan toteuduttua asuinympäristö tiivistyy. Tiivistyvän kaupunkiympäristön kasvavat laatuvaatimukset on otettu huomioon kaavamääräyksissä.

18 SELOSTUS A /22 Kaava alueen vihermassa vähenee, mutta kaavaehdotus mahdollistaa kuitenkin korttelipihan vihreän vyöhykkeen säilymisen ja kehittämisen Maanpinta sulkeutuu nykyisestä. Uudet kerrostalomassat tulevat lisäämää korttelin varjoisuutta. Näkymät Radiomäen suuntaan kapenevat osalla läheisiä kerrostaloja. Asuinympäristön muutoksesta aiheutuvia haittoja on pyritty vähentämään rakennusten sijoittelulla ja kaavamääräyksin. Mahdollisuus käyttää entistä koulupihaa leikkialueena poistuu, mutta välittömästi kaava alueen vieressä sekä Erkonpuistossa että Radiomäen puolella on olemassa hyvin varustetut leikkipuistot. keskustan asuinkerrosala lisääntyy yhteensä 3550 k m²:llä. Vastaava asukasmäärän lisäys mitoitusarvolla 40k m²/asukas on noin 90 henkeä. Asukasmäärä kasvu lisää palvelujen väestöpohjaa Asukasmäärän kasvaessa lisääntyy liikenne Vuorikadulla, Sibeliuksenkadulla ja Harjukadulla. Keskustan palvelut on mahdollista saavuttaa ilman autoa. Alueen viettävää maastoa voidaan käyttää hyväksi alueen vesitalouden (hulevedet) järjestämisessä. Kaava mahdollistaa keskustan palvelujen ja alueen yhdyskuntateknisten verkostojen hyödyntämisen. Kaavanmuutos tukee kaupungin taloutta, koska kaavanmuutos lisää kaupungin omistaman maan arvoa Ympäristön häiriötekijät Harjukadun kaupungintalolle johtavalta ajoradalta kantautuu jonkin verran liikennemelua. Keskustassa liikennemelulta ei voida kuitenkaan välttyä. Asuinkorttelin pihalle on mahdollista järjestää melulta suojattu oleskelu. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Molempia korttelialueita koskevat seuraavat merkinnät ja määräykset: pv 1 Vedenhankinnalle tärkeä pohjavesialue. alueella ei saa vaarantaa pohjaveden laatua eikä määrää. hv Tontin kuivatuksesta on laadittava suunnitelma, josta käy ilmi miten tontilla kerääntyvät hulevedet imeytetään ja / tai ohjataan siihen tarkoitukseen erikseen suunniteltuun käsittelypaikkaan tai sadevesiviemäriin. Istutettava alueen osa. Istutettava/säilytettävä puurivi. Suojeltava puu. Suojeltava aita. aita, sen tukimuurit, tolppakivet, kaiteet ja porttirakenteet on säilytettävä. Aitaan tehtävien korjaus ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että aidan arvo kaupunkikuvassa säilyy. Kaupunginmuseolle on varattava muutos ja korjaustöissä tilaisuus lausunnon antamiseen.

19 SELOSTUS A / Korttelialueittain ryhmitellyt määräykset: Kulttuuri ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta koskevat määräykset YYO/s Kulttuuri ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue, jolla ympäristökuva säilytetään ja jolla tontin päärakennus on kaupunkikuvan kannalta merkittävä. sr 4 Suojeltava historiallisesti ja kaupunkikuvan säilymisen kannalta arvokas rakennus, jonka ominaispiirteet sekä kattomuoto ja räystäskorkeus tulee korjaus ja muutostöissä säilyttää. Entistävät muutokset suositeltavia. Kaupunginmuseolle on varattava muutos ja korjaustöissä tilaisuus lausunnon antamiseen. sr2030 Suojeltavan rakennuksen rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. v Valokatteinen tila. Tämän tontin osan saa kattaa riittävästi valoa läpäisevällä katteella ja rajata ulkotilasta lasiseinällä. Valokatteisen tilan saa rakentaa kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi ja siihen saa yhdessä kerroksessa sijoittaa sisäänkäynnin sekä tilaa oleskelua ja talvipuutarhaa varten. Tilan rakenteet eivät saa nousta suojellun rakennuksen räystäslinjaa ylemmäksi. t Rakennusala, jolle saa sijoittaa yksikerroksisen talousrakennuksen. p Piha alue, jonka luonne on avoin. Piha alueen pinta alasta vähintään 1/3 tulee olla vettä läpäisevää. Yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Katualueen rajan osa. jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää 26ap/sr Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa suojeltua rakennusta varten on varattava.

20 SELOSTUS A /22 Asuinrakennusten korttelialuetta koskevat määräykset AK Asuinrakennusten korttelialue. V, VII Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen suurimman sallitun kerrosluvun. ju Uudisrakennusten ja uusien aitojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon korttelialueen sijainti kaupunkikuvan kannalta merkittävässä ympäristössä. Suunnittelun ja rakennustyön jäljen tulee olla korkealuokkaista. Julkisivujen tulee olla vaaleaksi rapattuja. Luonnonväristä betonia ei sallita. Uudisrakennusten kadulle ja YYO/s korttelialueelle avautuvien parvekkeiden tulee olla osa rakennuksen päämassaa ja ne tulee lasittaa. Pihan puolella parvekkeet voidaan sijoittaa myös päärungon eteen. Kaikkiin katujen ja YYO/s korttelialueen puoleisiin julkisivuihin tulee sijoittaa huoneen pääikkunoita. Autosuojan julkisivujen tulee olla pääosin umpinaiset. Julkisivut värisuunnitelmineen tulee hyväksyttää ennen rakennusluvan hakemista. Rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva. 22ap, 23ap Nuoli osoittaa rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. nuolen osoittamaa rakennusalan rajaa ei saa ylittää katoksilla, parvekkeilla tai muilla vastaavilla rakennuksen osilla. Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa on korttelialueella osoitettava rakennusalalle rakennettavaa asuinrakennusta kohden. Tonttien välinen raja on aidattava. Vuorikadun puoleinen asuinrakennusten rakennusala (Rakennusalakohtaiset määräykset): k VII Rakennusalan kerrosluku. kvii Merkintä roomalaisen numeron edessä osoittaa, että koko rakennuksen suurimman kerroksen alan verran saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi yht250 Rakennusalan rakennusoikeus on jaettu kahteen osaan lukusarjalla 1750+yht250. Merkintä tarkoittaa, että pääkäyttötarkoitusta varten on käytettävissä 1750 kerrosalaneliömetriä (k m²). Lisäksi saa asukkaiden yhteis ja väestönsuojatiloja rakentaa 250 k m². +124,80 Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema. 1:6 Ehdottomasti käytettävä kattokaltevuus.

21 SELOSTUS A /22 Harjukadun puoleinen asuinrakennuksen rakennusala (rakennusalakohtaiset määräykset): 1/2kV Rakennusalan kerrosluku. 1/2k Murtoluku kellarikerrosta tarkoittavan kirjaimen edessä osoittaa, kuinka suuren osan kellarikerroksessa saa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi yht180 Rakennusalan rakennusoikeus on jaettu kahteen osaan lukusarjalla 1800+yht180. Merkintä tarkoittaa, että pääkäyttötarkoitusta varten on käytettävissä 1800 kerrosalaneliömetriä (k m²). Lisäksi saa asukkaiden yhteis ja väestönsuojatiloja rakentaa 180 k m². +121,50 Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema. 1:3,5 Ehdottomasti käytettävä kattokaltevuus Muut alueen osia koskevat määräykset: a 1 Auton säilytyspaikkojen rakennusala, jolla autopaikat tulee rakentaa kahteen tasoon. Rakennusalalle saa sijoittaa jätehuoltotiloja ja muuntamon. Autopaikat, jotka ovat lähempänä kuin 8 metriä asuinrakennuksesta, on katettava. Maanalainen tila, johon saa sijoittaa a 1 rakennusalaan liittyviä autopaikkoja. is hv ajo Oleskeluun ja leikkiin soveltuva korkealaatuinen istutettava alueen osa, jolle saa sijoittaa oleskelu ja sisäänkäyntikatoksia. Alue tulee toteuttaa pääosin vettä läpäisevin pintarakentein. Luonnollisen maanpinnan alapuolelle saa sijoittaa hulevesien käsittelyyn tarkoitettuja laitteita. Alueelle ei saa sijoittaa autopaikkoja. Alueella oleva ajoyhteys, jolla voi sijaita maanalaisia johtoja.

22 SELOSTUS A / Katualueet pp/t Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo ja huoltoajo on sallittu. z Rakennusala, jolle saa sijoittaa kaupunkikuvaan sopivan muuntamon. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavanmuutoksen mukainen tonttijaon muutos M (kortteli 1458, tontit 1 ja 2) vahvistuu asemakaavan mukana. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Teknisen lautakunnan käsittely Nähtävillä oloaika 30 vrk (MRA 27 ja 32 ) Arvioitu kaupunginvaltuusto syksy 2010 YYO/S tontin osalta asemakaava on jo toteutunut. Asuinkerrostalojen korttelialueen (AK) toteuttaminen voi edetä kaavanmuutoksen tultua lainvoimaiseksi. 6.3 Maankäyttösopimus Asemakaavanmuutoksen toteuttaminen ei edellytä maankäyttösopimusta. Päiväys ja allekirjoitus Lahti Kaavoitusarkkitehti Päivi Airas LIITTEET Asemakaavan seurantalomake

23 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 398 Lahti Täyttämispvm ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE:KESKI-LAHDEN (1.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 19 TONTTIA 1. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA Kaavan nimi MUODOSTUU:KESKI-LAHDEN (1.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1458 TONTIT 1 JA 2 SEKÄ KATUALUETTA Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 398A2482 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pintaala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 0,6993 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,6993 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,87 0, A yhteensä 0, , ,72 0, P yhteensä Y yhteensä 0, , ,56-0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, ,0 0,0911 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

24 Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0, , ,87 0, A yhteensä 0, , ,72 0, AK 0, , ,72 0, P yhteensä Y yhteensä 0, , ,56-0, YO -0, YYO/s 0, , ,56 0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, ,0 0,0911 Kadut 0, ,0 0,0911 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Asemakaava