Tuulivoiman kehityshistoria ja nykytila
|
|
- Elisabet Rantanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tuulivoiman kehityshistoria ja nykytila Johdanto Tuulivoimaa on hyödynnetty ihmisten tarpeisiin ainakin 3000 vuoden ajan. Ennen lukua tuulivoimaa käytettiin pääasiallisesti suoraan mekaanisen työn tekemiseen, kuten veden pumppaamiseen tai viljan jauhantaan. Teollistumisen myötä tällaiset tuulta hyödyntävät sovellukset korvattiin usein kuitenkin fossiilisia polttoaineita tai sähköä käyttävillä sovelluksilla, koska näin saatiin parempi riippumattomuus säästä ja näin ollen myös parempi tehonsyötön jatkuvuus. Kiinnostus tuulivoimaan, kuten muihinkin uusiutuviin energiamuotoihin, palasi kuitenkin ensimmäisen öljykriisin aikaan 1970-luvulla. Tuulivoimalla pyrittiin nyt kuitenkin tuottamaan sähköenergiaa, perinteisen mekaanisen energian sijasta. Tällä tavoin oli mahdollista hyödyntää tuulivoimaa siten, että toimintavarmuus ja tehonsyötön jatkuvuus kohteeseen ei kärsisi. Tuulivoimaa voitiin siis käyttää sähköverkon kautta apusähkönä. Vaikka vasta öljykriisi synnytti suuremman kiinnostuksen tuulivoimaan, olivat ensimmäiset tuuliturbiinit kehitetty jo 1900-luvun alussa. Merkittävin tuulivoiman kehittäminen alkoi 1970-luvun alussa, ja vaiheittain siitä oli tullut 1990-luvun loppuun mennessä yksi merkittävimmistä vakaista uusiutuvista energiamuodoista luvulla tuulivoiman kehitys ja kapasiteetin kasvu oli erittäin voimakasta; tuulivoiman kapasiteetti noin kaksinkertaistui kolmen vuoden välein. Kehitystä on seurannut myös merkittävä tuulivoimalla tuotetun energian hinnan lasku luvun alkupuolelta hinta on pudonnut kuudesosaan, sen edelleen laskiessa. Itse teknologia on ottanut suuria harppauksia, mikä näkyy tuulivoimaloiden tehojen ja fyysisten mittojen kasvamisena luvun lopussa 300 kw:n turbiini ja 30 metrin roottorihalkaisija olivat sen ajan teknologian huipulla, kun taas jo 1990-luvun lopulla 2000 kw:n turbiinit ja halkaisijaltaan 80 metriä olevat roottorit olivat mahdollisia. Taulukko 1 esittelee tuulivoimalan tehojen ja mittojen kehittymistä 80-luvulta lähtien. Taulukko 1. Tuulivoimateknologian kehittyminen tehoissa ja mitoissa
2 Historiallinen tausta Mekaanisen tehon tuottaminen Ensimmäiset tuulimyllyt olivat pystyakselisia myllyjä. Tällaisia myllyjä on käytetty jo useita satoja vuosia ennen ajanlaskun alkua Afganistanin ylämailla viljan jauhamiseen. Kuvassa 1a on eräs pystyakselinen tuulimylly. Ensimmäisten vaaka-akselisten tuulimyllyjen (kuva 1b) käytöstä on tietoa Persian, Tiibetin ja Kiinan alueilta n. vuodelta 1000 ajanlaskun alun jälkeen. Lopulta vaaka-akseliset tuulimyllyt levisivät Persian ja Lähi-idän kautta myös Välimeren alueelle ja Keski-Eurooppaan. Syynä nopeaan tuulimyllyjen leviämisen Eurooppaan pidetään mm. ristiretkiä. Ensimmäiset tuulimyllyt ilmestyivät Englantiin n. vuonna 1150 ja Ranskaan 1180, Flanderin alueelle 1190, Saksaan 1222 ja Tanskaan Tuulimyllyjen kehittyminen Euroopassa jatkui 1300-luvulta aina 1800-luvulle asti. Tyypillinen tuulimylly 1800-luvun lopussa käytti 25 metrin roottoria, ja tyypillinen käyttökohde viljan jauhannan lisäksi oli veden pumppaaminen. Vuoteen 1800 mennessä pelkästään Ranskassa oli n toiminnassa olevaa tuulimyllyä, ja Alankomaissa jopa 90% teollisuuden tarvitsemasta energiasta perustui tuulivoimaan. Teollistuminen alkoi kuitenkin vähentää tuulimyllyjen käyttöä, mutta vielä vuonna % teollisuuden energiasta tuotettiin Hollannissa tuulivoimalla. Kun tuulimyllyt alkoivat hävitä Euroopasta vähitellen, uudisasukkaat veivät tuulimyllyteknologiaa myös Pohjois-Amerikkaan. Tuulimyllyistä tuli erityisesti osa vettä karjalle pumppaavien järjestelmiä, jotka toimivat täysin itsenäisesti. Tuulimyllyt olivat suosituimmillaan USA:ssa vuosien 1920 ja 1930 välisenä aikana (yhteensä n tuulimyllyä). Kuva 1. Eräs vanhanaikainen a) pystyakselinen tuulimylly ja b) vaaka-akselinen tuulimylly 2
3 Sähkötehon tuottaminen Tanskalainen Poul La Cour kehitti ensimmäisen sähköenergiaa tuottavan tuuliturbiinin vuonna Tanskalaiset kehittivät teknologiaa seuraavien vuosikymmenien aikana, ja tuulienergiaa voitiin hyödyntää lyhyiden energianjakelukatkojen aikana. Modernien tuuliturbiinien edelläkävijänä voidaan pitää tanskalaisen yrityksen, F. L. Smidthin, vuosina rakentamia turbiineja. Kyseinen yritys oli myös ensimmäinen, joka sovelsi senhetkistä aerodynamiikan tuntemusta. Samoihin aikoihin myös amerikkalainen Palmer Putnam rakensi jättimäisen turbiinin (halkaisija 53 m) Morgan Smith Co. yritykselle. Tanskalaisten ja amerikkalaisten turbiinien toimintaperiaatteetkin kuitenkin erosivat toisistaan. Tanskalaisilla toimintaperiaatteena oli ylätuuliroottori sakkausrajoittimella, kun taas Putnamilla toiminta perustui alatuuliroottoriin muutettavalla kallistuksella. Toisen maailmansodan jälkeen Johannes Juul kehitti Tanskassa edelleen siellä luotuja suunnitteluperiaatteita, ja Tanskaan Gedseriin asennettiinkin hänen kehittämä tuuliturbiini, joka tuotti n. 2.2 miljoonaa kwh sähköenergiaa vuodesta 1956 vuoteen Samoihin aikoihin Saksalainen Hütter kehitti uuden kahteen lasikuitusiipeen perustuvan tuuliturbiinin, jolla päästiin hyviin hyötysuhteisiin. Huolimatta yksittäisistä panostuksista, kiinnostus tuulivoimaan kuitenkin laski toisen maailmansodan jälkeen luvun öljykriisin myötä tuulivoiman tutkiminen ja kehitys saivat yhä enemmän rahoittajia ja taloudellista tukea, jolloin kiinnostus tuulivoimaan palasi. Esimerkiksi Saksassa, USA:ssa ja Ruotsissa rahoitettiin suuremman mittakaavan tuuliturbiiniprototyyppien kehittämistä. Teknisten ongelmien takia kuitenkin monetkaan prototyypit eivät olleet jatkuvassa käytössä. Maiden hallituksen myönteiset tukipäätökset vauhdittivat tuulienergian hyödyntämistä, ja uusiutuvien energianmuotojen käytön edistämiseen laadittiin erilaisia suunnitelmia ja lakeja (USA:ssa Public Utility Regulatory Policies Act, PURPA). Lisäksi uusiutuviin energiamuotoihin sovellettiin erityistä verokäytäntöä. Nämä muutokset saivat aikaan ensimmäisen tuulienergiavillityksen USA:ssa, ja seurauksena rakennettiin suuria tuulipuistoja. Ensimmäiset tuuliturbiinit olivat 50 kw, mutta 1980-luvun loppuun mennessä yleinen käytetty koko oli kasvanut 200 kilowattiin. Suurin osa turbiineista tuotiin Tanskasta, jossa yritykset olivat kehittäneet edelleen edelläkävijöiden Poul LaCourin ja Johannes Juulin periaatteita ylätuuliturbiinista sakkausrajoittimella. Myöhemmin taloudellinen tuki pieneni USA:ssa, mutta kasvoi Euroopassa ja Intiassa luvulla tukisuunnitelma perustui Euroopassa kiinteään syöttötariffiin ja Intiassa verohelpotuksiin luvun lopulla, 20 vuotta ensimmäisten megawatin prototyyppien testaamisesta, parin megawatin tuuliturbiinit olivat vallitsevaa kaupallista teknologiaa. 3
4 Taulukossa 2 on esiteltynä historiallisesti merkittäviä tuuliturbiineja ja taulukossa 3 ensimmäisiä suuremman mittakaavan tuuliturbiineja 70-luvulta 90-luvulle. Taulukko 2. Historiallisesti merkittäviä tuuliturbiineja Taulukko 3. Ensimmäisiä suuremman mittakaavan tuuliturbiineja 4
5 Tuulivoiman nykytila maailmanlaajuisesti Eurooppa Vuoden 1995 lopusta vuoden 2003 loppuun n. 76% kaikista uusista verkkoon kytkettävistä tuuliturbiineista maailmassa asennettiin Eurooppaan (Taulukko 4). Euroopassa eniten tuulivoimakapasiteettia on Saksassa, Tanskassa ja Espanjassa (Taulukko 5). Näissä maissa merkittävin tuulivoiman kehitystä ylläpitävä tekijä on maiden hallitusten määrittelemät tuulivoiman kiinteät syöttötariffit. Se velvoittaa sähkönsiirto- ja jakeluyhtiöiden maksamaan paikallisten tuulivoimaloiden verkkoon syöttämästä sähköenergiasta. Tariffi pienentää tällöin tuulivoimaloiden perustamiseen liittyviä taloudellisia riskejä. Monet Euroopan maat ovat vaihtamassa lähestymistapaansa järjestelmään, joka perustuu siihen että hallitus antaa verkkoyhtiöille vaatimuksen siitä kuinka paljon uusiutuvaa energiaa verkkoon vuoden aikana tulee syöttää. Uusiutuvan energian tuottajat saavat ns. vihreän sertifikaatin, joka vastaa tiettyä verkkoon syötettävää energiaa ja verkkoyhtiöt täyttävät hallituksen vaatimuksen ostamalla näitä sertifikaatteja tuottajilta. Taulukko 6 esittelee Saksassa asennettujen tuuliturbiinien keskikokoja (kw). Kehitys on ollut erittäin nopeaa, verrattavissa IT-alaan. Esimerkiksi vuonna 2003 tavanomaisen tuuliturbiinin teho on kasvanut 25-kertaiseksi 16 vuoden kuluessa. Muissa Euroopan maissa useamman megawatin turbiinit ovat yleistyneet hitaammin. Taulukko 4. Tuulivoima maailmanlaajuisesti 5
6 Taulukko 5. Tuulivoima Euroopassa Taulukko 6. Tuuliturbiinien koon (kw) kasvaminen Saksassa 6
7 Pohjois-Amerikka 1980-luvun puolessavälissä tuulivoimateknologian kehitys hidastui merkittävästi Pohjois- Amerikassa luvun puolivälissä tuulivoimakapasiteetti saattoi pienentyäkin, kun vanhoja tuulipuistoja purettiin. Kuitenkin vuonna 1998 USA:ssa alkoi uusi buumi. Tämä johtui siitä, että verotuen, Production Tax Credit (PTC), myöntämisaika tulisi päättymään vuoden 1999 kesäkuun 30. päivään mennessä. Tämä tuki takasi tietynsuuruisen veroedun 10 vuoden ajan. Vuodesta 1998 vuoden 1999 kesäkuun loppuun asti uutta tuulivoimaa asennettiinkin yli 800 MW. Samanlainen tilanne PTC:n suhteen koettiin myös vuonna 2001 ja 2003, jolloin kapasiteettiä lisääntyi 1600 kw kummallakin kertaa. Vuoden 2004 alussa PTC lopetettiin, jolloin tuulivoimateollisuuden kehitys lähtikin laskuun. Vielä saman vuoden aikana verotuki kuitenkin uudistettiin ja sitä päätettiin jatkaa vuoteen 2006 asti. PTC onkin vihreän sertifikaatin kanssa suurimmat tuulivoimaa lisäävät ja tukevat tekijät. USA:ssa vihreä sertifikaattijärjestelmä tunnetaan nimellä Renewable Portfolio Standard (RPS), ja sertifikaatit nimellä Renewable Energy Credits (RECs) luvulla USA:ssa pystytettiin ensimmäiset megawattiluokan tuulivoimalat. Taulukko 7 esittelee USA:n tuulivoimakapasiteettia. Taulukko 7. Tuulivoima Yhdysvalloissa 7
8 Etelä- ja Keski-Amerikka Monilla Etelä- ja Keski-Amerikan alueilla tuulivoiman kehittyminen on ollut hidasta huolimatta siitä, että tuulienergiaa olisi hyödynnettävissä laajaltikin. Tämä johtuu siitä, että tuulienergian hyödyntämisestä ei ole tehty tehokasta lainsäädäntöä, mutta osaltaan myös halvan sähkön takia. Monia tuulivoimaprojekteja Etelä-Amerikassa rahoitetaankin kansainvälisin avustusohjelmin. Argentiinassa ja Brasiliassa tosin on säädetty alueellisia säädöksiä tuulivoimaan liittyen. Tyypillinen turbiinikoko on n. 300 kw. Suurempia turbiineja on usein vaikea asentaa infrastruktuurin takia. Taulukko 8. Tuulivoima Etelä- ja Keski-Amerikassa Aasia ja Tyynenmeren alue Tuuliturbiiniasennusten määrä kasvoi merkittävästi Intiassa 1990-luvun puolessavälissä. Vuosina Intian hallitus alkoi myöntämään erityisiä kannustimia uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen, mm. 100% veroalennus projektin ensimmäiselle vuodelle. Myös tehon talletus tuli mahdolliseksi. Eli kun tuulivoimalan tuotanto on huipussaan, verkkoon syötetty teho voidaan tallettaa ja hyödyntää tuotannon ollessa pientä. Tukipolitiikka saikin Intian tuulivoiman kehittymään merkittävästi vuosien 1993 ja 1997 välillä. Myöhemmin epävarmat tulevaisuudennäkymät ovat hidastaneet kehitystä. Huolimatta Kiinan hallituksen tuulivoiman kehitysohjelmista, sen tuulivoiman kehittyminen on etupäässä kansainvälisten apuohjelmien varassa. Japanissa kehitystyö on keskittynyt erilaisiin testiprojekteihin, ja ensimmäinen kaupallinen tuulivoimaprojekti aloitettiin luvun lopulla ja kiinnostus tuulivoimaan on kasvamassa. Samoin Uuden-Seelannin ja Australian ensimmäiset tuulienergiaprojektit aloitettiin 90-luvun lopulla. Tyypilliset turbiinikoot Kiinassa ja Intiassa ovat kw, ja Australiassa, Japanissa sekä Uudessa-Seelannissa MW. Taulukossa 9. on esitettynä alueen tuulivoimakapasiteettia. 8
9 Taulukko 9. Tuulivoima Aasiassa ja Tyynenmeren alueella Lähi-itä ja Afrikka Tuulivoiman kehittyminen Afrikassa on ollut erittäin hidasta. Suurin osa projekteista tarvitsee taloudellista tukea kansainvälisiltä avustusjärjestöiltä. Projekteja on suunniteltu Egyptiin, Marokkoon sekä Jordaniaa. Tyypillinen turbiinikoko on n. 300 kw, tulevaisuudessa kw. Taulukossa 10. on esiteltynä alueen tuulivoimakapasiteettia. Taulukko 10. Tuulivoima Lähi-idässä ja Afrikassa 9
10 Tuulivoiman talousnäkökohdat Tuuliturbiinien valmistamisen kustannukset ovat laskeneet n. 20 % aina, kun tuotettujen turbiinien määrä on kaksinkertaistunut. Suuremman mittakaavan verkkoon kytkettävien tuuliturbiinien tuotanto kaksinkertaistuu joka kolmas vuosi. Samanlaisen kustannusten aleneman on kokenut aikoinaan myös öljy. Tanskassa on ennustettu 1996, että tuulivoiman kustannukset tulevat laskemaan 50 % vuoteen 2020 mennessä. EU:n komissio puolestaan on arvioinut, että tuulivoimalla tuotetun energian kustannukset tulevat laskemaan ainakin 30 % vuosien 1998 ja 2010 välisenä aikana. Yleinen talousnäkökohtien vertailu on kuitenkin vaikeaa, koska tuotannon kustannukset vaihtelevat maittain esimerkiksi erilaisten olosuhteiden ja verojärjestelmän takia. Karkeasti voidaan todeta, että jos jossakin tuulen nopeus on keskimäärin 10 % suurempi kuin jossain muualla, saadaan n. 30 % suurempi energian tuotanto. Englannissa ja Walesissa otettiin 1990-luvulla käyttöön tuulivoiman kilpailutuskäytäntö (Non-Fossil Fuel Obligation, NFFO), joka perustui tarjousprosessiin, jossa uusiutuvan energian tuottajat tarjoavat uusia projekteja. Toinen osapuoli tarjoaa vastaavasti syöttötariffia tai tukea, jota maksetaan verkkoon syötetystä uusiutuvasta energiasta tietyn ennalta määritellyn ajan. Kun NFFO-käytäntöön liittyvät sopimukset olivat esim. 15-vuotisia, taloudellinen riski pieneni, ja tuulienergian tuottajat saattoivat hyväksyä alihintaisiakin sopimuksia. NFFO-käytännöllä oli siis tuulienergian hintaa laskeva vaikutus. Taulukossa 11 on esiteltynä toteutuneita hintoja eri NFFO:n toteuttamiskerroilla. Taulukko 11. Toteutuneita hintapyyntöjä Britannian pennyissä kilowattituntia kohden (1 0.7 ) 10
11 Tuulivoiman ympäristökysymykset Tuulienergiaa voidaan pitää ympäristöystävällisenä vaihtoehtona, mutta tuulivoimaloiden valmistamisprosessiin liittyy epäsuoria päästöjä. Päästöjä syntyy niin kauan kuin valmistamisessa ja kuljettamisessa hyödynnetään fossiilisia polttoaineita. Taulukossa 12 on eritelty eri sähköntuottotapoihin liittyviä päästöjä. Myös tuulivoimalaan liittyvä melu sekä visuaaliset tekijät ovat tärkeässä asemassa yleisen hyväksyttävyyden saavuttamiseksi, varsinkin jos tuulivoimaloita sijaitsee asutuksen lähellä. Melua voidaan kuitenkin vähentää erilaisilla tekniikoilla (muuttuva nopeus tai pienempi pyörimisnopeus). Taulukko 12. Eri sähköntuottotapoihin liittyviä päästöjä 11
12 Tuuliturbiiniteknologian nykytila Tuulienergiajärjestelmät voidaan jakaa järjestelmiin, jotka perustuvat ilmanvastukseen ja nosteeseen. Muinaisten Persialaisten pystyakseliset tuulimyllyt hyödynsivät ilmanvastusperiaatetta. Noste aiheuttaa moninkertaisen voiman pelkkään ilmanvastusvoimaan nähden, joten modernit tuuliturbiinit perustuvat pääasiassa aerodynaamiseen nosteeseen. Periaate hyödyntää tuulensuuntaisen ilmanvastuksen lisäksi myös tuulensuuntaan kohtisuorasti vaikuttavaa komponenttia, eli nostevoimaa. Nosteeseen perustuvat tuuliturbiinit voidaan edelleen jakaa pysty- ja vaaka-akselisiin turbiineihin. Pystyakselisen turbiinin keksi ranskalainen Darrieus vuonna Se perustui pystysuuntaisiin, kaartuviin symmetrisiin siivekkeisiin. Etuna pystysuuntaisilla turbiineilla on se, että se ei ole riippuvainen tuulen suunnasta, ja vaihteisto ja muu koneisto voidaan sijoittaa maan pinnalle. Suurimpina huonoina puolina on taas suuri virtausmomentti joka suuntaan, itsekäynnistyksen puuttuminen sekä rajoitetut mahdollisuudet nopeuden säätämiseen kovalla tuulella. Vaaka-akseliset tuuliturbiinit ovat selvästi yleisempiä kuin pysty-akseliset. Vaaka-akselinen tuuliturbiini koostuu mastosta ja sen päällä olevasta korista, joka sisältää generaattorin, vaihteiston ja roottorin. Kori voidaan kääntää tuulta vastaan erilaisilla tekniikoilla. Vaaka-akseliset tuuliturbiinit ovat tavallisesti 2- tai 3-siipisiä, jos kysymyksessä on sähkötehon tuottaminen. Yli 20-siipisiäkin käytetään esimerkiksi veden pumppaamiseen. Kärkinopeudella on yhteys siipien määrään. Kärkinopeus λ voidaan esittää seuraavasti λ = ωr/v, missä ω on kulmanopeus, R roottorin säde ja V tuulen nopeus. Siipien määrän lisääminen vähentää kärkinopeutta, mutta suurentaa alkumomenttia. Verkkoon kytkettävistä vaaka-akselisista tuuliturbiineista 3-siipiset ovat yleisimpiä verrattuna 2-siipisiin. Niiden etuna on roottorin hitausmomentin parempi ymmärtäminen ja käsitteleminen. Lisäksi 3-siipisiä turbiineja pidetään esteettisempänä ja meluhaitta ei ole niin suuri kuin 2-siipisillä turbiineilla. 2-siipisen etuna keveämpi rakenne, ja täten pienemmät valmistuskustannukset. Vaaka-akselinen tuuliturbiini voidaan suunnitella monella eri tavalla. Eri tavoista voidaan erotella kolme erilaista suunnitteluperiaatetta. Ensimmäinen periaate tähtää kovan tuulen kestämiseen, optimaaliseen luotettavuuteen ja toimii hitaahkolla kärkinopeudella. Toinen periaate tavoittelee kuormatilanteeseen sopeutumista (vuoto kovalla tuulella) ja optimoitua suorituskykyä. Kolmas periaate tähtää kuormituksesta selviämiseen ja sen hallitsemiseen mekaanisesti tai elektronisesti. Modernien tuuliturbiinien suunnittelussa käytetään tätä periaatetta. 12
Tuulivoiman ympäristövaikutukset
Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti
LisätiedotPVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen
PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25
LisätiedotTuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät
Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat
LisätiedotPäivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.
TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa
LisätiedotKONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me
LisätiedotTuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008
Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon
LisätiedotKONEen tilinpäätös 2010. 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
KONEen tilinpäätös 2010 26. tammikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2010: Vahva tilausvirta ja ennätyksellinen liikevoitto Q4/2010 Q4/2009 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut
LisätiedotTuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen
Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg
LisätiedotSuunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw
PORI YLIOPISTOKESKUS 21.9.2010 Esa Salokorpi Cell +358 50 1241 esa@nac.fi Oy Nordic AC Ltd Suunnittelee ja valmistaa itseseisovia putki ja ristikkomastoja pientuulivoimaloille 1 250 kw Modulaarinen rakenne
LisätiedotTaloudellinen katsaus maaliskuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
Taloudellinen katsaus 2009 1. maaliskuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö 1. KONEen kilpailukyvyn kehittäminen 2. Taloudellinen kehitys 3. Markkinakehitys 4. Kehitysohjelmat 5. Markkinanäkymät
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)
SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ
LisätiedotAurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä
Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000
LisätiedotMaatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI
Ita, kic SSNÄj0KI 3-6.7.2OI3.. TUULIVOIMA HEINOLA OY Martti Pöytäniemi, RUOVESI Talvella 203 käynnistynyt kw:n Bonus voimala sijaitsee Ruoveden Kytövuorella ( m). Maston mitta m ja siiven pituus 22 m.
LisätiedotTuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon
Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:
LisätiedotOnko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?
Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Kolmannen luennon aihepiirit TUULEN TEHO
SMG-4500 Tuulivoima Kolmannen luennon aihepiirit Tuulen teho: Betzin lain johtaminen Tuulivoimalatyypeistä: Miksi vaaka-akselinen, miksi kolme lapaa? Aerodynamiikkaa: Tuulivoimalan roottorin lapasuunnittelun
LisätiedotKONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013
KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2013 22. lokakuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONE pitää matkustajat liikkeessä liukuporrasinnovaatioilla. KONEen viimeisin liukuporrasinnovaatio, KONE
LisätiedotSuprajohtava generaattori tuulivoimalassa
1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Neljännen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan rakenne. Tuuliturbiinin toiminta TUULIVOIMALAN RAKENNE
SMG-4500 Tuulivoima Neljännen luennon aihepiirit Tuulivoimalan rakenne Tuuliturbiinin toiminta Turbiinin teho Nostovoima ja vastusvoima Suhteellinen tuuli Pintasuhde Turbiinin tehonsäätö 1 TUULIVOIMALAN
LisätiedotKONEen tilinpäätös 2009. 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
KONEen tilinpäätös 2009 26. tammikuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q4 2009: Edelleen hyvää kehitystä liikevoitossa ja rahavirrassa Q4/2009 Q4/2008 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp
Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 16.2.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön kulutuksesta
LisätiedotKONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja
KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2012 19. heinäkuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q2 2012: Vahva kehitys jatkui Q2/2012 Q2/2011 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset
LisätiedotEnergia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp
Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Jari Suominen Hallituksen puheenjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 10.3.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön
LisätiedotKONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja
KONEen osavuosikatsaus tammi syyskuulta 2012 23. lokakuuta 2012 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q3 2012: Myönteinen kehitys jatkui ja rahavirta oli ennätystasolla Q3/2012 Q3/2011 Historiallinen muutos
LisätiedotKONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2011 20. huhtikuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q1 2011: Vahvaa kasvua tilauksissa ja liikevoitossa Q1/2011 Q1/2010 Historiallinen muutos 2010 Saadut tilaukset
LisätiedotSiikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen
Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26
LisätiedotKONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja
KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut
LisätiedotKONEen yhtiökokous 2014. 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja
KONEen yhtiökokous 2014 24. helmikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2013: Vahvaa kokonaiskehitystä 2013 2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset M 6 151,0 5 496,2 11,9
LisätiedotTaaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa
Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas
LisätiedotSyöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset
UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT
LisätiedotKuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010
Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille
LisätiedotKONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2013
Uusi KONE UltraRope -teknologia nostaa rakennukset uusiin korkeuksiin. KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2013 Innovatiivinen KONE UltraRope tulee mullistamaan korkeiden rakennusten suunnittelu- ja
LisätiedotKONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009. 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
KONE Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2009 21. heinäkuuta 2009 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2009: Hyvä kasvu liikevoitossa ja rahavirrassa Q2/2009 Q2/2008 Historiallinen muutos 1-12/2008 Saadut tilaukset
LisätiedotJatkuvalla uusiutumisella eteenpäin. 28.02.2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
Jatkuvalla uusiutumisella eteenpäin 28.02.2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö Taloudellinen kehitys 2010 Markkinoiden kehitys Kilpailukyvyn kehittäminen Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet
LisätiedotMERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut
MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille
LisätiedotTUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013
1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista
LisätiedotTuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1
Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen
LisätiedotJohtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj
Johtaminen haastavassa ympäristössä Rahapäivä 16.09.2009 Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Sisältö Taloudellinen kehitys 1-6/2009 Markkinakehitys KONEen kehittämisohjelmat Johtaminen haastavassa
LisätiedotEI JULKAISTAVAKSI ENNEN 23.11.2006 KLO 11.00 CET/BRYSSELIN AIKAA
HUUMEET EUROOPASSA FAKTATIETOA JA LUKUJA EMCDDA:n Vuosiraportti 2006 Euroopan huumeongelmasta sekä Tilastotiedote 2006 (2006 Statistical bulletin) Ei julkaistavaksi ennen: klo 11.00 CET 23.11.2006 Nämä
LisätiedotTuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme
Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,
LisätiedotLiikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS
EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 15.10.2010 2010/0195(COD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden
LisätiedotAurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla. Lauri Hietala Solarvoima OY. www.solarvoima.fi. www.solarvoima.fi
Aurinkosähkön mahdollisuudet maatilalla Lauri Hietala Solarvoima OY Toteuttaa avaimet käteen -periaatteella aurinkosähköratkaisuita kotiin, mökille, maatilalle ja teollisuuteen Omat asentajat Tuotteina
LisätiedotUutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy
Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-7) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 28.9.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-5) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.7.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-1) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 29.3.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-3) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-2) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2018 1 SUOMEN JA
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2018 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2014-2018(1-10) Mrd. 6 5 4 3 2 1 0-1 2014 2015 2016 2017 2018 Kauppatase Vienti Tuonti 31.12.2018 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-2) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 30.4.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2019 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2015-2019(1-3) Mrd. 7 6 5 4 3 2 1 0-1 2015 2016 2017 2018 2019 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2019 1/23 SUOMEN
LisätiedotLuku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013
Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman
LisätiedotTuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu
Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw
LisätiedotRealgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu
Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN
LisätiedotESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009
ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA Merenkurkun neuvosto 2009 Merenkurkun tuulivoimavisio 2 Esiselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteet Selvittää tuulivoimatuotannon
LisätiedotUudet tuotteet Aurinkosähkö
Uudet tuotteet Aurinkosähkö Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Aurinkosähköjärjestelmämme Mitä se sisältää 10.10.2014 2 Miksi aurinkosähkö Suomessakin? Ympäristövaikutus, aurinkoenergian päästöt olemattomia
LisätiedotKONEen osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta 2014
Tähtäimessä vieläkin vihreämpi huolto KONE etsii jatkuvasti uusia, innovatiivisia tapoja vähentää toimintojensa ympäristövaikutuksia. Huoltomiehillämme on maailmanlaajuisesti käytössään 10,000 huoltoautoa.
LisätiedotAURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA
AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org
LisätiedotPaikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme
Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö
LisätiedotKestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?
Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen
LisätiedotKotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys
Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön
LisätiedotTHE REAL DISTRIBUTED POWER SOLUTION
THE REAL DISTRIBUTED POWER SOLUTION Cypress Toiminta-ajatus Toteuttaa pystyakselisia tuulivoimaratkaisuja. Cypress Liikeidea Toimitamme uusiutuvan energian asiakkaille pieniä tuulivoimaratkaisuja asennuspalveluineen.
LisätiedotTuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään
1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus
LisätiedotVapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo
15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista
LisätiedotEnergiamurros - Energiasta ja CO2
Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia
LisätiedotKapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma
1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13
LisätiedotKannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja
Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000
LisätiedotOSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUULTA 2007. 23. lokakuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja
Q3 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUULTA 2007 23. lokakuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q3-KATSAUS 2007 7-9/2007 7-9/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 926,3 742,0 25 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 473,6 2
Lisätiedot"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm
"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU
LisätiedotSuomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi
Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät
LisätiedotTuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011
TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,
LisätiedotKONEen tilinpäätös 2013
KONEen käyttäjälähtöistä suunnittelua. KONEen tilinpäätös 2013 Uudella ja intuitiivisella kosketusnäytöllä ohjaat nyt helposti myös hissiä. 28. tammikuuta 2014 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q4 2013:
LisätiedotA sivu 1(4) AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE
A sivu 1(4) TOIMINTAOHJE 7.6.2002 AMMATTIKORKEAKOULUJEN TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN VALINTAKOE YLEISOHJEITA Valintakoe on kaksiosainen: 1) Lue oheinen teksti huolellisesti. Lukuaikaa on 20 minuuttia. Voit
LisätiedotKONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja
KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0
LisätiedotKONE Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta huhtikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta
KONE Osavuosikatsaus tammi-maaliskuulta 2009 23. huhtikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta Q1 2009: Hyvä kasvu liikevaihdossa ja liikevoitossa Q1/2009 Q1/2008 Historiallinen muutos 2008 Saadut tilaukset
LisätiedotGraafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell
Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000
LisätiedotWÄRTSILÄ KONEPAJASTA TEKNOLOGIAYHTIÖKSI
WÄRTSILÄ KONEPAJASTA TEKNOLOGIAYHTIÖKSI 1.12.2016 Atte Palomäki, viestintäjohtaja Twitter: attep 1 Wärtsilä PUBLIC 1.12.2016 TÄMÄ ON WÄRTSILÄ Liikevaihto liiketoiminta-alueittain 1-9/2016 SERVICES, 48%
LisätiedotKONEen Tilinpäätös tammikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta
KONEen Tilinpäätös 2008 23. tammikuuta 2009 Pääjohtaja Matti Alahuhta Q4 2008: Liikevaihdon ja liikevoiton hyvä kehitys jatkui Q4/2008 Q4/2007 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset
LisätiedotTulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 ( ) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto
Tulevaisuusvaliokunta VNS 6/2017 (22.11.2017) Asiantuntijalausunto (Uusien energiatekniikoiden työllistävä vaikutus) Prof. Peter Lund, Aalto-yliopisto Taustaa työpaikkojen syntymisestä uusissa energiatekniikoissa
LisätiedotTuulienergialla tuotetun sähköntuotannon lisäys Saksassa vuosina Ohjaaja Henrik Holmberg
IGCC-voimlaitosten toimintaperiaate ja nykytilanne Ohjaaja Henrik Holmberg IGCC-voimlaitoksissa (Integrated Gasification Combined Cycle) on integroitu kiinteän polttoaineen kaasutus sekä Brayton- että
LisätiedotSUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA
SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotKONEen yhtiökokous helmikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja
KONEen yhtiökokous 2013 25. helmikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja 2012: Vahvaa kehitystä ja ennätyskorkea rahavirta 2012 2011 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me
LisätiedotSähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa
Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta
LisätiedotMAALÄMMÖN JA TUULIVOIMAN MAHDOLLISUUDET JOENSUUSSA. LVI-tarkastaja Jukka Lehtoranta
MAALÄMMÖN JA TUULIVOIMAN MAHDOLLISUUDET JOENSUUSSA Maankäyttö- ja rakennuslaki RAKENNUSVALVONTA 126 a (21.12.2012/958) Toimenpideluvanvaraiset toimenpiteet Edellä 126 :n mukainen toimenpidelupa tarvitaan
LisätiedotUusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014
Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia
LisätiedotSTY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050
STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria
LisätiedotENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki
ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden
LisätiedotLämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012
Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava
LisätiedotTkT Mikko Juntunen 2.10.2014
TkT Mikko Juntunen 2.10.2014 Naps Solar Systems Oy / Ruosilankuja 4, FI-00390 Helsinki / Finland www.napssystems.com / +358 20 7545 666 / +358 20 7545 660 Naps Solar Systems Oy Naps Solar Systems on kotimainen
LisätiedotTukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina
Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi
LisätiedotTulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas
Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali
LisätiedotTuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013
Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa
LisätiedotUusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät
Uusiutuvan energian tukimuodot EU:ssa -sähkön tuotanto Uusiutuvan energian syöttötariffijärjestelmän ajankohtaispäivät Tekninen asiantuntija Harri Haavisto 15.1.2013 Esityksen sisältö Taustaa Tukimuodot
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotTeknologiateollisuuden talousnäkymät
Teknologiateollisuuden talousnäkymät 30.3.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 31.3.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus Suomen suurin elinkeino 51 % Suomen koko viennistä. Alan yritykset investoivat
LisätiedotEPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS
EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren
LisätiedotKONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2011. 19. heinäkuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta
KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2011 19. heinäkuuta 2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2011: Ennätyksellisen korkea tilausvirta ja vakaa liikevoiton kasvu Q2/2011 Q2/2010 Historiallinen muutos
LisätiedotKuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi
Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2017 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2013-2017(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2013 2014 2015 2016 2017 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2017 2 SUOMEN JA
Lisätiedot