Agenda ja kokousaineisto

Transkriptio

1 Turun ja Sitran kehittämiskumppanuuden ohjausryhmä , Sitra klo Agenda ja kokousaineisto Kestävän kehityksen kumppanuus Kokouksen pohjalta täydennetty

2 Kokouksen osallistujat Sitra Yliasiamies Mikko Kosonen (ohjausryhmän jäsen) Johtaja Mari Pantsar-Kallio (ohjausryhmän esittelijä / sihteeri) Johtava asiantuntija Tiina Kähö Johtava asiantuntija Kari Herlevi Johtava asiantuntija Lari Rajantie Asiantuntija Laura Järvinen Viestintäpäällikkö Tuula Sjöstedt Turun kaupunki Kaupunginjohtaja Aleksi Randell (ohjausryhmän jäsen) Kehittämispäällikkö Risto Veivo (ohjausryhmän esittelijä / sihteeri) Kaupunkikehitysjohtaja Pekka Sundman Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen Controller Johanna Korpikoski Konserniyhtiöt ja korkeakoulut Turku Energia Oy Toimitusjohtaja Risto Vaittinen Kaukolämpöjohtaja Jari Kuivanen Kehittämispäällikkö Antto Kulla Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Toimitusjohtaja Jukka Heikkilä Turun ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö Henna Knuuttila Turun Yliopisto / Tulevaisuuden tutkimuskeskus Projektipäällikkö Keijo Koskinen Ilmastolupaus / Climate Leadership Council Projektipäällikkö Kaisa Hernberg Kestävän kehityksen kumppanuus

3 Alustava agenda 1. Yhteistyön tilannekatsaus Mari ja Risto Yhteistyösopimuksen / työsuunnitelman toteutuminen Almedalen Pariisi 2. Turun ilmastotavoitteet, toimintalinjat ja resurssiviisaus Risto, Tiina ja Lari Yhteistyösopimuksen mukainen valmistunut hanke Turun ilmastotavoitteet ja toimintalinjat Resurssiviisaan Turun tiekartta Tulosten hyväksyminen ja keskustelu jatkokäsittelystä 3. Energiajärjestelmän uudistamisselvitys Tiina ja Turku Energian johto Yhteistyösopimuksen mukainen käynnistettävä hanke Hankesuunnitelma Kiertotalouden yrityskiihdyttämö Bastu Keijo ja Laura Yhteistyösopimuksen mukainen käynnistetty hanke Tulokset 2015 ja suunnitelma Tekstiilikiertotalouden liiketoimintapilotti Henna ja Laura Yhteistyösopimuksen mukainen uusi hanke Hankesuunnitelma Vesi-infran innovaatiopotentiaaliselvitys Mari ja Risto Yhteistyösopimuksen mukainen käynnistettävä hanke Avaus/suunnittelupalaveri 1/ META Mari, Risto, Tiina, Tuula ja Kaisa Kansalaisten ilmastolupaus Kiertotalousyhteistyö FIN-NED ja osana Amsterdam-Turku Mahdolliset julkistukset ja yhteiset toimet / Pariisi Viestintäjohtojen yhteispalaveri ja kumppanuuden viestintäsuunnitelma Kestävän kehityksen kumppanuus

4 ASIA 1.1. Yhteistyön taustaa: Turun kaupungin ja Sitran yhteistyösopimus Kestävän kehityksen kumppanuus

5 Sopimuksen tarkoitus ja lähtökohdat Yhteistyösopimus solmittiin kestävän kehityksen edistämiseksi. Turun kaupungin strategia (kaupunginvaltuusto ) tähtää kilpailukyvyn ja kestävän kasvun sekä hyvinvoinnin edistämiseen. Strategian toimintalupaukset ja tavoitteet sisältävät kestävän kehityksen, hiilineutraaliuden saavuttamisen vuoteen 2040 mennessä sekä resurssiviisauden toteuttamisen kaikessa toiminnassa. Turku on myös valinnut yhdeksi elinkeinopoliittiseksi kärkiteemakseen hiilineutraalin kiertotalouden (kaupunginhallitus ). Sitran toimintaa ohjaa visio Suomesta kestävän hyvinvoinnin edelläkävijänä. Sitra luo strategiansa mukaisesti toiminnallaan edellytyksiä resurssiviisaalle ja hiilineutraalille yhteiskunnalle sekä sitä edistävälle liiketoiminnalle. Sitra ennakoi yhteiskunnan muutosvoimia ja niiden vaikutuksia sekä etsii käytännön tekemisellä uusia toimintamalleja ja vauhdittaa kestävään hyvinvointiin tähtäävää liiketoimintaa. Sitran pyrkimyksenä on kehittää Suomeen hiilineutraalia ja resurssiviisasta yhteiskuntaa, jonka toteutumisen kannalta kaupunkien ratkaisut ovat kriittisiä. Kestävän kehityksen kumppanuus

6

7 Osapuolten yhteisenä tavoitteena on vahvistaa tietopohjaa sekä luoda, toteuttaa ja tehokkaasti viestiä kestävän kehityksen mukaisia kaupunkikehitysratkaisuja, joiden avulla luodaan Suomeen hiilineutraalia ja resurssiviisasta tulevaisuutta sekä sitä palvelevaa innovaatio- ja yritystoimintaa. Erityisenä tavoitteena on em. kehityksen ja ratkaisujen referenssialueiden kehittäminen Turun seudulle sekä Turun kaupungin kehittäminen kestävän kaupunkikehityksen kansainväliseksi mallialueeksi. Em. tavoitteiden toteuttamiseksi osapuolet toteuttavat yhdessä hankkeita, joihin kumpikin osapuoli kohdistaa tarvittavan asiantuntemuksen ja muut resurssit sekä kantaa vastuunsa toteutuksesta mahdollisimman tuloksellisesti ja laadukkaasti. Hankkeiden tuloksena voi syntyä suosituksia, raportteja, kokeiluja ja uusia toimintatapoja. Hankkeita ohjataan yhdessä, niiden tulokset ovat pääsääntöisesti julkisia ja niitä viestitään aktiivisesti relevanteille kohderyhmille sekä julkisuuteen. Osapuolet voivat myös osallistaa hankkeisiin muita toimijoita kuten esimerkiksi korkeakouluja. Kestävän kehityksen kumppanuus

8

9 Yhteistyötä ohjaa Turun ja Sitran yhteinen ohjausryhmä Kestävän kehityksen kumppanuus

10 ASIA 1.2. Tilannekatsaus: Yhteisten toimenpiteiden status 10/2015 Kestävän kehityksen kumppanuus

11 STATUS 10/2015: Sopimuksen yhteiset toimenpiteet Valmistuneet hankkeet: Turun ilmastopolitiikan välitavoitteet ja toimenpidelinjat Valmisteltu välitavoite 2030 ja etenemispolku hiilineutraaliksi kaupunkialueeksi 2040 Hiilineutraalin resurssiviisaan kaupungin tiekartta Analysoitu, miten Turun kaupunkialueella voidaan saavuttaa hiilineutraalius, jätteettömyys ja maapallon luonnonresurssien sallima kulutustaso. Käynnistetyt hankkeet: Vihreän yrittäjyyden edistämisprojekti Bastu: yritysjalostamotoiminnan käynnistäminen yhteistyössä yritysten ja Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen kanssa sekä vihreän talouden kehitysrahaston valmistelu Valmistellut hankkeet / suunnitelmat: Selvitys Turun seudun energiantuotannon toteuttamisesta kotimaisilla uusiutuvilla energialähteillä sekä tämän vaikutuksista alueen (kierto)talouteen, työllisyyteen ja innovaatiotoimintaan sekä ratkaisun aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin Laajan kiertotalousratkaisun selvittäminen ja kehittäminen Turun alueen jätteen hyötykäyttöä varten Ei vielä valmisteltu: Selvitys tehostettujen vesiensuojelutoimenpiteiden innovaatiomahdollisuuksista, kumppanuuksista, kustannuksista ja työllisyysvaikutuksista sekä vesihuollon infrastruktuurin innovaatiopotentiaalista Turun seudulla Kestävän kehityksen kumppanuus

12 ASIA 2. Turun ilmastotavoitteet ja toimintalinjat Ohjausryhmän hyväksyttäväksi ja mahdolliseen jatkokäsittelyyn Kestävän kehityksen kumppanuus

13 Climate Action Global Top-9 in Cities Report by CDP and Climate Action Group, Published in New York, Sep-2015

14 Turun kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen 2013 Maatalous 0 % Jätehuolto 1 % Teollisuusprosessit 0 % Liikenne 21 % Kaukolämpö 45 % Muu polttoaine 5 % Muu sähkö 14 % Erillislämmitys 11 % Sähkölämmitys 3 % Turun kaupungin alueen päästöt yhteensä: t.-co2-ekv. Päästöt asukasta kohti: 6,51 tonnia Lähde: Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto, Kasvener-laskenta 2013 (ennakkotieto)

15 Kehitys hiilineutraaliksi kaupungiksi Turun kaupungin ilmastopolitiikan toimintalinjat Kestävä energiajärjestelmä Uusiutuvan, älykkään ja energiatehokkaan järjestelmän luominen Hiilineutraali energia 2029 / 2030 Kestävä liikkumisjärjestelmä Puhtaampi liikenne ja terveellisempi liikkuminen Hiilineutraali joukkoliikenne 2020 Kestävä yhdyskuntarakenne Urbaani kaupunkikehitys, energiatehokkuus ja tiivistyvä kaupunkiseutu Kestävä kasvu ja vihreä talous Uuden kasvun mahdollisuuksien luominen ja hyödyntäminen Resurssiviisas kuluttaminen ja kiertotalous Yhteistyö ja osallisuus Kehittämiskumppanuudet ja yhteiskehittely Citizen s Climate Pledge ja Yritysten ilmastokumppanuus Kestävän kehityksen investoinnit ja ohjaus Oman organisaation ohjaus, ekotuki sekä investointien ja hankintojen hyödyntäminen Kestävän kehityksen kumppanuus

16 Kehitys hiilineutraaliksi kaupungiksi Toimeenpano noudattaa kaupungin toimintamallia Talousarvio ja sopimusohjaus Keskeiset kaupungin omat toimenpiteet viedään talousarvioon ja strategisiin palvelusopimuksiin. Konserniohjaus Konserniyhtiöiden keskeisimmät toimenpiteet kirjataan talousarvioon ja niitä edistetään yhteistyössä sekä omistajaohjauksen keinoin. Kehittämiskumppanuudet Kaupunkitutkimus ja korkeakoulut Kehitysorganisaatiot ja -verkostot (Sitra, Tekes, UBC, ICLEI) Yrityskumppanuudet (WBCSD, Siemens) Viestintä, osallisuus / osallistuminen ja yhteiskehittely Hankkeet Kaupungin strategian ja toimintamallin mukaisesti toteutetaan vaikuttavia kehityshankkeita. Kestävän kehityksen kumppanuus

17 Kehitys hiilineutraaliksi kaupungiksi Turun kaupungin ilmastotavoitteet 2020 / 2030 / Kokonaispäästöjä vähennetty vähintään 20 % vuoden 1990 tasosta Asukaskohtaisia päästöjä vähennetty vähintään 30 % vuoden 1990 tasosta Tavoitteet tullaan saavuttamaan ja ylittämään. Tavoitteet hyväksytty kaupunginvaltuustossa (/2029) 2040 Kokonaispäästöjä vähennetty vähintään 60 % vuoden 1990 tasosta Asukaskohtaisia päästöjä vähennetty vähintään 70 % vuoden 1990 tasosta Nettopäästöjä pyritään vähentämään jopa 80 % huipputasosta HINKU Tähän haastetaan kuntalaiset, yritykset ja yhteisöt mukaan ILMASTOLUPAUS Tavoitteet esitetään hyväksyttäväksi kaupunginhallitukselle ja/tai valtuustolle Hiilineutraali kaupunkialue nettopäästöt vähennetty nollatasolle Tavoite hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaikissa tavoitteissa käytössä kulutusperustainen laskenta (kasvener ja/tai CO2-raportti tai muu / paras menetelmä) yhteensopiva carbonn, CDP ja Cities Global GHG Protocol Kestävän kehityksen kumppanuus

18 Turun alueen GHG-kokonaispäästöt Toteutunut kehitys 1990, 2000, Tavoitteet / skenaario 2020 / 2030 / 2040 Kulutusperustainen laskenta, CO2-raportti 120% Päästövähennys vuodesta % 80% 60% 0% 0% 0% 2% 0% 10% 6% 7% 9% 32% 61% 80% 2020 tavoite (Kv 2009) Muut liikennemuodot Teoll. Ja työkoneet Teollisuuden sähkönkulutus (normeerattu) Jätehuolto Maatalous Sähkölämmitys ja maalämpö (normeerattu) Tieliikenne 40% Kuluttajien sähkönkulutus (normeerattu) Erillislämmitys (normeerattu) Kaukolämpö (normeerattu) 20% Hiilinielut, uusiutuvan energian ylijäämä ja kompensaatio 0%

19 Turun alueen asukaskohtaiset GHG-päästöt Toteutunut kehitys 1990, 2000, Tavoitteet / skenaario 2020 / 2030 / 2040 Kulutusperustainen laskenta, CO2-raportti 120% Päästövähennys vuodesta 1990 Muut liikennemuodot 100% 80% 0% 1% 5% 12% 9% 19% 17% 18% 21% 45% Teoll. Ja työkoneet Teollisuuden sähkönkulutus (normeerattu) Jätehuolto 60% 71% 87% Maatalous Sähkölämmitys ja maalämpö (normeerattu) 40% Tieliikenne 20% Kuluttajien sähkönkulutus (normeerattu) Erillislämmitys (normeerattu) Kaukolämpö (normeerattu) 0%

20 Turun alueen GHG-kokonaispäästöt Toteutunut kehitys 1990, 2000, Tavoitteet / skenaario 2020 / 2030 / 2040 Kulutusperustainen laskenta, CO2-raportti Kaukolämpö (normeerattu) 399,0 553,8 506,9 454,6 447,5 412,2 484,5 473,0 473,3 317,1 121,0 29,0 Erillislämmitys (normeerattu) 191,4 140,3 93,9 84,6 84,1 79,6 78,5 76,2 76,2 62,0 31,0 0,0 Kuluttajien sähkönkulutus (normeerattu) 144,5 159,9 234,4 227,6 253,1 233,9 210,4 200,4 187,5 145,0 86,0 69,0 Tieliikenne 200,8 199,9 216,8 208,0 213,9 207,2 206,2 206,2 206,2 168,0 127,0 94,0 Sähkölämmitys ja maalämpö (normeerattu) 29,3 31,5 45,7 42,1 46,0 43,4 39,1 39,0 36,2 30,0 30,0 5,0 Maatalous 5,3 6,4 5,6 5,3 5,9 6,2 6,2 6,1 6,1 5,0 5,0 5,0 Jätehuolto 26,8 26,2 18,6 16,3 15,3 16,8 17,3 14,7 14,7 15,0 10,0 5,0 Teollisuuden sähkönkulutus (normeerattu) 60,9 53,0 68,9 61,3 60,7 50,2 47,1 46,1 40,6 30,0 20,0 10,0 Teoll. Ja työkoneet 172,5 135,3 93,9 94,9 116,8 58,7 65,3 83,2 72,6 50,0 30,0 10,0 Muut liikennemuodot 38,9 49,5 47,0 44,1 42,1 39,9 40,9 39,0 39,0 35,0 30,0 25,0 Yhteensä, 1000 t CO2-ekv. 1269,2 1355,6 1331,7 1238,8 1285,3 1148,0 1195,5 1183,8 1152,4 857,1 490,0 252,0 Tavoiteskenaariot pohjautuvat Turun kaupunkistrategian valmistelun yhteydessä tehtyyn päästöskenaariotyöhön sekä kaupungin omaan ja yhteistyössä Sitran ja Syken kanssa edelleen vuosina tehtyyn valmisteluun. Energian kehityslinjoja on konsultoitu Turku Energian ja Turun Seudun Energiantuotannon kanssa. Sähkön päästökertoimen kehityksessä on sovellettu Energiateollisuuden visiota 2050 sekä sähkön kulutuksen kehitystrendiä vuosilta Liikenteen skenaarioiden osalta on konsultoitu Syken kanssa. Tavoiteskenaariot eivät ole ennsuteita hvaan kuvaavat tavoiteltavaa kehitystä, jonka kautta kaupunginvaltuustona settamaan tavoitteeseen hiilineutraalista kaupungista 2040 on mahdollisuus edetä. Väestönkasvuksi asukaskohtaisten päästöjen arvioinnissa on arvioitu yksi prosentti vuodessa, mikä vastaa viime vuosina toteutunutta kasvua ja on myös Turun kaupunkiseudun rakennemallin 2035 ja Turun kaupungin yleiskaavan valmistelussa käytetty arvio.

21 Kohti kestävää energiajärjestelmää TSE:n uusi CHP-laitos Naantaliin Investointi 270 MEUR, valmistuu 2017 Valmius100% uusiutuvan polttoaineen osuuteen Merkittävä työllisyysvaikutus Turun Seudun Energiantuotanto Oy

22

23 Kohti kestävää liikennejärjestelmää

24 Kohti kestävää yhdyskuntarakennetta Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimus Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 Turun oma kaavoitus Vetovoimainen kaupunkikeskusta Kestävät kaupunginosat

25 ??!?!

26 Kohti kestävää Northern Triangle kasvua and Growth Corridor

27 Kiertotalous kestävää kasvua ja energiaa Turku panostaa kiertotalouden kehittämiseen elinkeinopoliittisena kärkiteemana (Kh ). Turku pyrkii vahvistamaan cleantechin, bio- ja kiertotalouden kehitys- ja referenssialustoja. Julkisen sektorin on tuettava kiertotalouden kautta syntyvien uusien ratkaisujen ja tuotteiden ensimarkkina- ja pilotointimahdollisuuksia. Kestävät liikkumis- ja energiaratkaisut sekä älykkään energiajärjestelmän kehittäminen mahdollistavat kaupunkiseudun kehityksen kärkialueeksi.

28 Ilmastotyötä yhdessä

29 Kestävän kehityksen investoinnit ja ohjaus

30

31 Turun tiekartta resurssiviisauteen tavoitetilat 2040 Resurssiviisas Turku 2040 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Energiantuotanto ja -kulutus Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne Kulutus ja materiaalikierrot Ruoantuotanto ja -kulutus Vedenkäyttö ja luonnonvedet Uusiutuvilla polttoaineilla tuotettu kaukolämpö ja perusenergia Hajautetut innovatiiviset energiantuotantoratkaisut Energiatehokkuutta lisääntynyt, energiankulutus vähentynyt Älykkäät sähkö- ja lämpöverkot tasaavat energiankulutusta ja mahdollistavat kilpailun, energian varastoinnin ja sähköliikenteen Energia-alalla kansainvälisesti menestyvää liiketoimintaa. Hiilineutraalit matkaketjut Viihtyisä, terveelliseen liikkumiseen kannustava ja tiivis kaupunkirakenne Tavarat kuljetetaan perille huomaamattomasti, nopeasti ja vähäpäästöisesti Palvelut ja jakamistalousratkaisut työllistävät, houkuttelevat kuluttajia ja kaupunki on mukana uusien palveluiden tuottamisessa. Ei kaatopaikkoja tai jätteenpolttoa, vaan kiertotalous, johon sitoutuneet asukkaat ja yritykset ja, joka on luonut erikoisosaamista. Julkisen sektorin hankinnat luovat kysyntää vaihtoehdoille ja liiketaloudellisesti kannattaville kiertotalousratkaisuille. Opitaan ja kokeillaan yhdessä kasvatuksesta yritysten ja työelämän ratkaisuihin tämä luo uusia arvostuksia ja innovaatioita. Terveyttä edistävä ja monikulttuurinen ruokakulttuuri luo hyvinvointia. Ruokaa arvostetaan ja se on näkyvä osa arkea. Kaikki ravinteet kiertävät resurssiviisaasti eikä ruokajätettä ole. Ruoantuotannon ja suljetun ravinnekierron alueelliset ratkaisut luovat elinkeinotoimintaa ja lisäävät työllisyyttä 6 000htv Ei hukkakäyttöä ja vuotoja. Ravinteet kiertoon ja ravinnontuotantoon. Hulevesiratkaisut luovat viihtyisän ympäristön. Kaupungin alueella olevat luonnonvedet hyvässä tilassa ja virkistyskeitaita. Turku vesiosaamisen edelläkävijä kaupunki ja Itämeren merkittävä suojelija

32 Turun tiekartta resurssiviisauteen kehityspolkuja Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Energiantuotanto ja -kulutus Skanssin matalan lämpötilan kaukolämpöverkko Vihreän kasvun rahasto Liikkuminen ja yhdyskuntarakenne Sähköautojen latauspisteet ja biokaasun tankkausasemat Sähköiset palvelut ja asiointi, etätyö Runkojoukkoliikennejärjestelmä Föli kortti kattaa eri liikkumispalvelut Naantalin monipolttoainevoimalaitos Kaatopaikan aurinkovoimala Avoimen sähkö- ja lämpöverkon järjestelmät ja liiketoimintamallit Matkakeskuksen rakentaminen Kaupungin omistamat autot 50 % bio/sähkö Robottiautokokeilu Pyöräilyn laatukäytävät ja pyöräilyverkoston kehitys, kaupunkipyöräjärjestelmä Biopolttoaineen kestävä tuotanto ja logistiikkaratkaisu Energy smart campus Täyden liikkumispalvelun matkakeskus Päästötön joukkoliikenne Levävoimala Älykäs sähkö- ja lämpöverkko Sähkön ja lämmön varastointi Automatisoitu liikenne Autoton ydinkeskusta Kulutus ja materiaalikierrot Materiaalivirtaselvitys Avoin hankintamenettely elinkaarinäkökulmalla Oppilaitosten kiertotalousmoduulit Ruoantuotanto ja -kulutus Lisätään tietoisuutta ruoan terveys- ja ympäristövaikutuksista Avoin toimialat ylittävä yhteistyöverkosto Veden käyttö ja luonnonvedet Kierrätyskeskuksen nettikauppa Jakamistalouden kokeilukatu Avoin innovaatioleiri Vaihtoehtoiset proteiinilähteet Julkiset hankinnat: ravitsemussuositusten mukaiset kriteerit, pakkausten kierrätysvaateet Biojäte hyödynnetään alueellisesti ja avoimesti Palveluiden kasvanut osuus elinkeinorakenteessa Yritysverkostoalusta: teolliset symbioosit ja uudet yritykset Ekodesign-pilotti julkisessa rakentamisessa Lähiruoka työllistää 2900 htv lisää. Varsinais-Suomen BKT lisäys 344 milj. Ruoan sivuvirtojen hyödyntämisen yritysryppäät Turku tunnettu ruokakulttuuristaan Älykkäät teknologiat ruoan arvoketjussa Suljetun kierron taloja käytössä Saneerauksen taso hallinnassa, verkostojen ikä alle 50 v Luonnonmukaiset hulevesiratkaisut huomioitu kaikissa uusissa kaavasuunnitelmissa Liiketoiminnan mahdollistaminen kaupungin vesi-infrassa Kaupungilla kompostikäymälästrategia Sekaviemäreiden pituus -50 % Virtavesistöjen ekologiset kunnostukset toteutettu 100 % rejektivesistä hyödynnetty

33 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta

34 ASIA 3. Energiajärjestelmän uudistamisselvitys Yhteistyösopimuksen mukainen käynnistettävä hanke Hankesuunnitelma Turku Energian johto mukana kokouksessa Kestävän kehityksen kumppanuus

35 Turun energiaselvitys Jaana Pelkonen

36 Turku on johtava ympäristökaupunki Turun kaupunki on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään nopeimmin Suomen suurista kaupungeista jopa 40 prosenttia vuoden 2000 tasosta vuoteen 2013 (ja 20 / 30 prosenttia vuoden 1990 tasosta). Turku on onnistunut ja onnistumassa monissa merkittävissä toimenpiteissä Seudullinen energiaratkaisu uusiutuvaa energiaa ja työpaikkoja Älykkään hajautetun uusiutuvan energian pilotointi Skanssissa ja muualla Seudullinen joukkoliikenne ja älykkään sähköisen liikenteen kehittäminen Itämeren suojelu, kaupunkitutkimusohjelma ja korkeakouluyhteistyö Ympäristöalan yritystoiminta, Green Bluetech, Smart Chemistry Park Kumppanuudet johtavien teknologiakehittäjien kanssa Monikansallisten teknologiayritysten ja Maailman liike-elämän kestävän kehityksen neuvoston kanssa toteutettu Urban Infrastructure Initiative prosessi ( / 2014) Siemensin kanssa toteutettu strateginen yhteistyö ( ) Strategian mukaisesti Turku tavoittelee vuoteen 2040 mennessä hiilineutraaliutta, jota kohti edetään kunnianhimoisilla ilmasto- ja ympäristöpolitiikan toimenpiteillä. Energiatehokas ja resurssiviisas toimintatapa ulotetaan kaikkeen toimintaan. Uusiutuvien energiamuotojen osuutta kasvatetaan ja energiajärjestelmän älykkyyttä kehitetään. Ympäristönsuojelu on Turulle tärkeää ja Turku toimii aktiivisesti erityisesti Itämeren ja Saaristomeren suojelussa. Sitra Jaana Pelkonen

37 Hiilineutraali energiajärjestelmä Turkuun Avainsanoja: Hiilineutraalius Energiatehokkuus Resurssiviisaus Älykkyys Innovaatiot Cleantech & bio- ja kiertotalous Vihreän kasvun edistäminen sekä kehitys- ja referenssialustat Elinkeinoelämä & yritystoiminta Sitra Jaana Pelkonen

38 Selvityksen Osa I Energian tuotanto Selvitys Turun seudun energiantuotannon toteuttamisesta kotimaisilla ja uusiutuvilla energialähteillä Tavoite Määritellä uusiutuvan energian optimaalinen tuotantoprofiili ja -määrät Kartoittaa uusiutuvan energian lisäämisen vaikutukset alueen (kierto)talouteen, työllisyyteen sekä innovaatio- ja yritystoimintaan Ratkaisun vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin > energiantuotannon päästövähennystavoite Sitra Jaana Pelkonen

39 Selvityksen Osa I Energian tuotanto Lähestymistapa & sisältö: Kulutusennuste perustuen eri sektoreiden ennusteisiin (lämpö & sähkö); Kulutuksen joustavuus ja vaihtelevuus Tuotantomuodot (2015 > > 2040); Uusiutuvat, päästöttömät, fossiiliset Tuotantomäärät & hankinta (2015 > > 2040); Maksimoidaan uusiutuvat ja kotimaiset energialähteet Energian varastointi arvoketjun eri vaiheissa Hiilinielut korvaamaan jäljellä jäävää fossiilista tuotantoa? Miten saavutetaan Netto positiivinen vaikutus? Tuotannon aluetaloudelliset vaikutukset Muuttuvan tuotannon vaatimat tai edellyttämät järjestelmämuutokset Sitra Jaana Pelkonen

40 Selvityksen Osa II - Kuluttajaratkaisut Energian varastointi Selvityksessä lähdetään liikkeelle energian asiakas/loppukuluttaja-ratkaisuista ja edetään arvoketjua lopusta alkuun Lähtökohtana kulutuspään ratkaisut ja loppukäyttäjän näkökulma Jakelujärjestelmä tukee kulutuspään ratkaisuja Tuotanto & hankinta tukee kulutuspään ratkaisuja Sitra Jaana Pelkonen

41 Selvityksen Osa II - Kuluttajaratkaisut Tavoite Määritellä parhaat tavat lisätä älykkyyttä, energiatehokkuutta, järjestelmän toimivuutta sekä alentaa hiilijalanjälkeä loppukuluttajanäkökulmasta Kartoittaa loppukuluttajaratkaisujen tuottamisen vaikutukset alueen (kierto)talouteen, työllisyyteen sekä innovaatio- ja yritystoimintaan Ratkaisun vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin > energiantuotannon/kulutuksen päästövähennystavoite Sitra Jaana Pelkonen

42 Selvityksen Osa II - Kuluttajaratkaisut 1. Kartoitetaan eri energian kulutusmuotoihin ja käyttöön liittyvät älykkäät ja hiilineutraalit/vähähiiliset ratkaisut 2029 ja 2040 Sähkö: Energiatehokkuus ja älykkyys kulutussähkössä & laitteissa (kotitaloudet, julkinen sektori ml. ulkovalaistus, kaupallinen sektori, teollisuus, rakennukset, maatalous?) Älykkäät sovellukset energianhallinnassa Lämmityksen energiatehokkuusparannusten vaikutus Oma hajautettu pientuotanto (prosumer) Kulutuksen jousto Energian varastointi loppukäyttäjäpäässä Palvelu ja ratkaisukonseptit Lämmölle sama konsepti kuin sähkölle Biopolttoaineiden suora käyttö ja siihen liittyvät ratkaisut Sitra Jaana Pelkonen

43 Selvityksen Osa II - Kuluttajaratkaisut 2. Järjestelmän toimivuus loppukuluttajaratkaisujen kanssa (2029 ja 2040) Jakelu- ja verkkojärjestelmä Logistiikka & materiaalivirrat Varastointi järjestelmätasolla Älykkäät ratkaisut järjestelmätasolla Palvelut ja muut ratkaisut Sitra Jaana Pelkonen

44 Osa III - Yhdistetään selvityksen Osa I ja Osa II Mitkä energian tuotanto- ja hankintamuodot parhaiten sopivat yhteen kulutuspuolen ratkaisujen kanssa ja palvelevat näitä (2029 ja 2040) Tuotantomuodot ja määrät niin että ne parhaiten palvelevat kulutuspuolen ratkaisuja Maksimoidaan uusiutuvat ja kotimaiset energialähteet Kehityspolku vuoteen 2029 ja 2040 Onko tuotanto- ja kulutuspuolen muutosten nettovaikutus positiivinen vai tarvitaanko lisähiilinieluja tai mahdollisesti päästökompensaatiota Kokonaisuuden liiketoiminta- ja aluetaloudelliset vaikutukset (vaikutukset alueen (kierto)talouteen, työllisyyteen sekä innovaatio- ja yritystoimintaan) Sitra Jaana Pelkonen

45 Next steps Tavoitteiden, konseptin ja sisällön sopiminen Toteutustavan sopiminen ml. rahoitusosuudet & työn lopputulokset yms Tarjouskyselyn viimeistely Konsultin valinta Selvityksen toteutus Yhteistyötahot Sitra, Turku Energia, Turun kaupunki, mahdollisia muita tahoja? Sitra Jaana Pelkonen

46 ASIA 4. Kiertotalouden yrityskiihdyttämö BASTU Yhteistyösopimuksen mukainen käynnistetty hanke Tulokset 2015 ja suunnitelma 2016 Turun yliopisto / tulevaisuuden tutkimuskeskus mukana kokouksessa Kestävän kehityksen kumppanuus

47 BASTU Kuudennen aallon yritystoimintaa BASTU luo toimintamallia, joka mahdollistaa tulevaisuuden kiertotalousyhteiskunnan rakentamisen Arvonluo nti materiaal ien avulla Arvonluo nti aineetont a pääomaa hyödyntä en Uudet kombinaatiot Digitaalin en arvonluo nti BASTU = Työkalu, Alusta, Verkosto,Tilannekuvafoorumi

48 Olemme tekemässä tulevaisuustyötä = Sarja hyviä päätöksiä, joita tulevaisuudentutkijat auttavat tuomaan näkyviin Triple helix toimintamallilla ja työpajoilla selkeä sosiaalinen tilaus

49

50 Yhdestä yhteiskunnallisesta aallosta toiseen... 20% 1st Kondratieff % 10% 2nd Kondratieff Railway, steel 3rd Kondratieff Electrificati on, chemicals 4th Kondratieff Automobil es, petrochemi cals 5th Kondratieff ICT 6th Kondratieff Intelligent technologies 5% 0% -5% -10% Panic of Long depression Great depression st and 2nd oil crisis Financial crisis xx Rolling 10-year return on the S&P 500 since 1814 until Jan 2015 (in %, p. a.). Source: Datastream, Bloomberg, Wilenius Illustration: Helsinki Capital Partners

51 Teemoista liiketoiminnaksi 1. Materiaalivirrat, uusiutuva energia ja liikenne 2. Meriklusteri 3. Rakentaminen 4. Palvelut, jakamistalous ja uudet arvonluonnin tavat 5. Ruoka, lääke, bio ja pakkaus

52 Bastu-yritykset ja organisaatiot A45, Aboa-Advest, Anders Inno, Aquaen, Baltic Sea, Action Group, Biovakka, Carina Solutions, ELY-keskus, Erent, Etsg, Findera, Funken (TY), Gaia, Heikkilä & co, Hesburger, Innollinen, Kakolan uusi aika, L&T, Liedon Säästöpankki, Luonnonvarakeskus, Mariachi, Meriaura, Meyer Turku, Oili Jalonen, Pilaster, Remotec, Siro IC, Sitra, Smart Chemistry Park, Sukari-konserni, Sweco, Tekes, Treamer, TScP, Tuomiset, TuAMK, Verso, Zeeland Group

53 Törmäytystyöpajojen toimeksianto: Teemaryhmät työstävät liiketoimintaideoita 1. Kuvaa idea (1-3 per ryhmä) 2. Miten toteutettavissa? 3. Ketkä tekijöinä? ts. asian omistajat ja osaajaryhmä

54 Bastu-verkoston työryhmät, ideat ja referenssikohtee Materiaalivirrat, uusiutuva energia ja liikenne LBG ja ravinteiden talteenotto (Biovakka) Pyrolyysi (Meriaura) ELV-panttijärjestelmä (Oili Jalonen) Meriklusteri Operaattori Oy (useita toimijoita) Rakentaminen Kakola (Verkaranta Oy) Maskun kauppakeskus (Sukari Konserni) Jakamistalous ja radikaalit innovaatiot Prosumer ja avoin teollisuus (Siro IC) Ruoan Tuotantoketju, terveys- ja bio-osaaminen & pakkaus Kalankasvatus suljetussa kierrossa (Clewer & Hesburger) Kasvisproteiiniin tuottamiseen keskittyvä hanke

55 Jatko: 1. Esitettyjen liiketoimintaideoiden edelleen j 2. Kootaan osaajat ideoiden ympärille 3. Rahoituksen haku (rahasto) 4. Uusien ideoiden haku 5. Verso-alusta mahdollistaa: uudet teemat/ideat osaajajoukon kokoamisen

56 Vuonna 2016 Bastussa viedään eteenpäin useaa hyvää kiertotalous-referenssicasea. Yhteistyö yrittäjien, kaupungin, rahoittajien, kehittäjien ja yliopiston välillä on sitoutunutta. Bastu on Suomen ja kansainvälisessäkin mittakaavassa hieno referenssicase uudenlaisesta alustasta ja tekemisen tavasta.

57 BASTU Kuudennen aallon yritystoimintaa

58 ASIA 5. Materiaalikiertotalous - Tekstiilikiertotalouden liiketoimintapilotti Taustaa: Jätehuollon tilannekatsaus Tekstiilikiertotalouden pilotti yhteistyösopimuksen mukainen uusi hanke Hankesuunnitelma Lounais-Suomen jätehuolto ja Turun ammattikorkeakoulu mukana kokouksessa Kestävän kehityksen kumppanuus

59 Yhdyskuntajätteet, ilmastonmuutos ja kiertotalous Sitra Jukka Heikkilä, LSJH Pienempi kuorma huomiselle.

60 Asukkaiden oma jäteyhtiö Rouskis Oy ja Turun Seudun Jätehuolto Oy yhdistyivät Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH) Omistajina 17 kuntaa asukasta Päätoimipaikat Turku Oriketo ja Salo Korvenmäki Liikevaihto yht. noin 27 M, 84 hlö o o Tehtävät o o o o o toiminta rahoitetaan pääasiassa jätehuoltolautakunnan päättämillä jätteenkäsittely- ja palvelumaksuilla perusmaksu käytössä Salon seudulla asukkaiden ja julkisen toiminnan yhdyskuntajätehuolto Jätteen vastaanotto ja hyödyntäminen Kotitalouksien ja maatalouden ongelmajätehuolto kunnan järjestämä jätteenkuljetus jäteneuvonta Jätekeskukset: 1. Topinojan jätekeskus 2. Korvenmäen jätekeskus 3. Isosuon jätekeskus 4. Rauhalan jätekeskus Lisäksi satoja kierrätyspisteitä sekä kiertäviä jätekeräyksiä autoilla ja laivalla. Lajitteluasemat: 5. Auranmaan lajitteluasema 6. Houtskarin lajitteluasema 7. Kemiönsaaren lajitteluasema 8. Korppoon lajitteluasema 9. Paimion lajitteluasema 10. Perniön lajitteluasema 11. Yläneen lajitteluasema 12. Mörttilän lajitteluasema, Utö 60

61 Kuntavastuu yhdyskuntajätehuollon lähtökohtia Jäteongelmista huolehtiminen lainsäädäntö perusteella Kustannustehokkuus ja yhdenvertaisuus Kokonaisvastuu -> luotettava, toimittava joka olosuhteissa Terveys ja turvallisuus Ympäristönäkökulma = > työkaluna elinkaaritarkastelut kasvihuonekaasu vähennykset ja päästöt jätteiden järkevä ja laadukas hyödyntäminen (ehkäisy/uudelleenkäyttö ennen vars. jätehuoltoa) Peruspalvelu kuntalaisille ja tukipalvelu muille toiminnoille Muita näkökulmia synergia, symbioosi- ja kokonaishyödyt ravinnetasapaino (biojäte ja tuhkat) yleiset tai muiden tavoitteet kuten työllisyys, aluepolitiikka, koetoiminta kiertotalous Voidaan huomioida yhdyskuntajätehuollon lähtökohtia vaarantamatta

62 Jätelainsäädäntö Jätehuoltoa KIERTOTALOUS Materiaalit 390 milj. tonnia Energiankulutus tuonti + kotimaiset 386 TWh SUOMESSA Jätteet 90 milj. tonnia Yhdyskuntajätteet 2,7 milj. t. 3 % jätteistä < 0,6 % materiaalivirroista 0,15 milj. tonnia Lähteet: Tilastokeskus tilastot 2014 TSJ tilastot 2014 Ympäristöministeriön materiaalivirrat raportti 26/2013 LSJH/ Jukka Heikkilä

63 KUNTAVASTUU YHDYSKUNTAJÄTTEET HYÖDYNNETÄÄN - materiaalina tai energiana kiertotalous LÄHTÖKOHDAT -Peruspalvelu -Terveys/ympäristö -Turvallisuus paras teknologia -Hyödyt - resurssitehokkuus -Yhteistyö Kuntavastuu jätelaitokset ovat ilmaston muutoksen torjunnan ja kiertotalouden edelläkävijöitä LSJH/ Jukka Heikkilä

64 Orikedon jätteenpolttolaitos Yhdyskuntajätteen energiahyödyntämisen pioneeri Suomessa vuosiluku jätettä kaukolämpöä Massapolttolaitos t 0 Jätteestä energiaa t Gwh laitos eli jätevoimala yht t Gwh Saneeraus 1995 jätteenpolttoasetus 2005 mukaiset muutokset EU:n Waste to energy Energiatehokkuus 0,8 vaatimus vähintään 0,6 (Direktiivin 2008/98/EY) POLTTAVA KYSYMYS Orikedon jätteenpolttolaitos ja yhdyskuntajätehuollon kehitys Suomen Turussa julkistus Henry Nygård Turun Seudun Jätehuolto Turun Seudun Energiantuotanto KIVIHIILTÄ KORVATTU yht t JÄTE=LÄHIENERGIAA SUOMEN ENSIMMÄINEN JÄTE-CLEANTECH RATKAISU KUONAT HYÖDYNNETTY KAATOPAIKAN PINTARENTEISSA TOPINOJALLA, METALLIT METALLITEOLLISUUTEEN TSJ/ Jukka Heikkilä

65 Omistajakuntien edustajien tiedotustilaisuus 2/2014 Lounaisen Suomen yhdyskuntajätteen hyödyntämisen hankintarengas SYNTYPAIKKALAJITELLUN SEKAJÄTTEEN HYÖDYNTÄMISEN PROSESSI LÄHTÖKOHDAT Lukuisia jätteiden hyödyntämisselvityksiä ja kokeiluja Lainsäädäntö - Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto 2016 Oriketo kiinni Ei uutta eikä jatkolupaa KHO:sta Yhdenvertaisuus kustannusten tasausperiaate Jätelaitosten omistajien kuulemisia Osapuolet: TSJ, LHJ, Rouskis, Pori ja Rauma VAIHTOEHDOT Oma/yhteinen hyödyntämislaitos Palveluhankinta Hankintarenkaan muodostaminen, sopimus 4/2013 Pori mukaan 10/2013 Neuvotteluita Indikatiiviset tarjoukset Kilpailutuksen täsmentäminen ja rajaaminen Ilmoittautuminen kilpailuun 6/ t/a Minimitarjous t/a Kaikki hyödyntämisratkaisut mahdollisia 12 ilmoittautujaa Lähtökohtana kokonaistaloudellinen edullisuus %: Hinta (euroa/tonni) ja kuljetuskustannukset %: Laatu- ja ympäristönäkökohdat Julkinen hankinta Kilpailullinen neuvottelumenettely Yhteisvastuullisuus KILPAILUTUKSEN JAKAMINEN KAHTEEN OSAAN RATKAISU 1 Hankinta Tarjouspyyntö 10/2013 RATKAISU 2 Hankinta (15-25 v.) t/a Riittävä jätemäärä ja ajanjakso uuteen hyödyntämislaitokseen Mukana useita tarjoajia Sopimukset 2-6/2014 -> Vantaa, Vaasa, Riihimäki ja Tukholma Ei kierrätysvaihtoehtoa Ei lounaissuomalaista vaihtoehtoa Lopullinen tarjouspyyntö 5/2014 Kuljetusten kilpailutus 6-7/2014, hankintapäätökset 9/2014 Tarjoukset tarjousta; Ekokem, TSE ja Pori Energia Hankintapäätökset 10-11/2014 Sopimus Ekokem kanssa X/2015 Sekajätteen hyödyntäminen

66 Hankintarenkaalle 5 tarjousta uusi jätevoimala Saloon Salon voimalan optimimitoitus mahdollistaa kierrätyksen lisäämisen

67 Verrattuna keskimääräiseen energiantuotantoon Suomessa Lähtöarvot ja laskennan välitulokset Kierrätyskelvottoman yhdyskuntajätteen elinkaaren aikaiset päästöt [kg CO 2 ], kun 1 t jätettä hyödynnetään kaukolämmön ja sähkön tuotannossa (CHP) -260 Hiilineutraaliutta parempi vaihtoehto Verrattuna kivihiilellä tuotettuun energiaan Ilmastonmuutoksen torjunta Keräys ja kuljetus CO 2 -päästökerroin 20 kg CO 2 /tj äte Aiheutuneet päästöt 20 kg CO 2 /t pa Poltto Voimalaitoksen kokonaishyötysuhde 90 % Lämpöarvo 10 GJ/t CO 2 -päästökerroin 40 t CO 2 /TJ -715 Tuotettu energiamäärä 9 GJ Aiheutuneet päästöt 400 kg CO 2 /t pa Elinkaaren aikaiset päästöt yhteensä tarkasteltavaa polttoainemäärää kohden 420 kg CO 2 /t pa Elinkaaren aikaiset päästöt yhteensä tuotettua energiaa kohden 168 kg CO 2 /MWh Nettopäästöt Vältetyt päästöt, lämpö Vältetyt päästöt, sähkö Päästöt Huom! Laskennassa käytetty kokonaishyötysuhde vastaa yleistä uuden sähkön ja kaukolämmön yhteistuotantoon (CHP) käytettävän jätteen arinapolttolaitoksen hyötysuhdetta.

68 LSJH biojätteet Biolinja Oy:lle Suljetun kierron konsepti Kaatopaikkakaasu - Polttoaineteho n. 200 kw/h Biokaasulaitos tn biojätettä - 2 milj. kuutiota kaasua Maanviljely - Lannoitteet - Kasteluvesi Bioöljyntuotanto - Vähärikkinen laivapolttoaine - elintarv. sivutuotteet - paistorasvat Konepaja - Prosessilaitteet - Kalanviljelylaitteet - Kalanjalostuslaitteet Kalanviljelylaitos Kalaa 400 tn/ vuosi Uutta vettä 3l/s - Oma vedenpuhdistamo Kasvihuone - Salaattia - Hyödyntää ravinteita

69 Elinkaaritarkastelu 2014/2016 TSJ_Tulokset_ pptx Huomaa Merkittävä kasvihuonekaasu vähennys (luvut laskettu TSJ:n toimialueen jätteille)

70

71 Suomen yhdyskuntajätehuollon kiertotalous-skenaario 2030 Jätelaitosyhdistys ry 2015, Tilastokeskus 2014 Toteutunut Ennuste Ennuste v kasvua n.1,5 %/a v kasvua n.1,0 %/a Kierrätys 60 % v n t/a kasvu v n. 2,5 %/a kasvu v n. 2,3 %/a Kierrätys 70 % Kierrätyskelvottoman yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitus korvautuu energiahyödyntämisellä

72 TSJ määrät polttokelpoinen jäte kasvu % 1,4 % 1,7 % 1,8 % 1,8 % asukkaita TSJ:N VASTUULLA OLEVAN YHDYSKUNTAJÄTTEEN KEHITYSENNUSTE TSJ 2 %/a hankintarengaskiintiö kasvuennuste t/a osuudesta energia Kotitalousjätteen määräennuste VTT ,5 % /a kasvuennuste %/a kasvuennuste Subwaste 2030 muk. perusura ennuste Biojätteen erilliskeräys jätehuoltomääräyksiin v TSJ ennuste yhteensä t/a kierrätys yht. t/a energia t/a Syntypaikkalajittelun jatkuva tehostaminen TSJ hankintarengaskiintiö 69 t/a 000 t/a osuudesta energia kaatopaikka t/a vuonna 2012 kaatopaikalle n. 5% Hyötykäyttöaste n. 95% vuonna 2013 kaatopaikalle 2 % Hyötykäyttöaste n. 98% vuonna 2020 kaatopaikalle < 1% Hyötykäyttöaste n. 99% 50% kierrätystavoite on TSJ:n alueella lienee saavutettavissa aikaisintaan vuonna Vuoteen 2013 on toteutunutta ja vuodet ovat ennustetta.

73

74 Topinpuisto kiertotalous Uudelleenkäyttö-, kierrätys- ja neuvontapuisto TSJ hallitus hyväksyi osaltaan Topinpuiston hankeselvityksen Sijainti, maankäyttö, kaavamuutos- ja sopimustarpeet Organisointi- ja toteutusmalli Resurssivirta-analyysi Liiketoimintasuunnitelma Topinpuisto hankeselvitys nykyinen elinkeinotoiminta, hankkeen työllistämisvaikutukset ja tuet sekä mahdollisuudet edistää kierrätysalalle uutta pk- yritysliiketoimintaa Neuvottelut hankeselvityksen osapuolten kanssa 12/2014-4/2015 Turun kiinteistöliikelaitos, Biovakka, Ekopartnerit, Ekokem, Kaivoasema, TSE/Turku Energia, Rudus, Kuusakoski, Kuntec ja kierrätyskeskukset Hankerahoitusneuvottelut Tekes, TEM, SYKE ja Sitra 2-/2015- INKA hankeselvitys yhdessä Turun AMK kanssa 8-/2015 Yhtenä osana tekstiilijätteiden käsittelyn mahdollisuus Topinpuistossa -> Kokeiluhanke tekstiilikierrätyksen innovaatiokeskittymä Varsinais-Suomeen Turun kaupunki, Sitra, Ekokem, V-S liitto, Ekokaarina, SPR, LSJH, Turun AMK

75 Topinpuisto/Topinoja ravirata Ekopartnerit Kuusakoski TSE biopolttoaine LSJH TOPINOJA Biovakka Kaivoasema Pienerät Biokaasun nesteytys? Ekopartnerit vaaka Polttokelpoisen kalliovarasto ja esikäsittely? Lohja Rudus Kuntec puutarha-jätteen kompostointi Topinpuisto / Topinojan kierrätyspuisto? TSE Jätevoimala (aluevaraus) Topinpuisto kiertotalous

76 Kiitos! Jukka Heikkilä, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy

77 Tekstiilikierrätyksen innovaatiokeskittymä Varsinais-Suomeen Esitys miten kokeilu toteutetaan Projektipäällikkö, päätoiminen tuntiopettaja Henna Knuutila

78 Tausta Maakunnan tavoitteena hiilineutraali maakunta kiertotalouden edelläkävijä tunnettu kehitys- ja referenssialusta kumppanuus kantavana voimana Turun kaupunkistrategia Hiilineutraalius 2040 Energiatehokas ja resurssiviisas toimintatapa kaikessa toiminnassa, Turun kaupungin ja Sitran yhteistyösopimus yhtenä tavoitteena jätteiden hyötykäyttöä koskeva kiertotalousratkaisu Turussa Yhtenä konkreettisena tapana saavuttaa kiertotalousratkaisu on kehittää Turun Topinojalle suunnitellusta Topinpuistosta Varsinais-Suomen kiertotalouden pilottialue maankäytöllinen ja toiminnallinen konsulttisopimus kilpailutuksessa

79 Tausta Tekstiilijätteen määrä on ollut kasvussa 2000-luvulla Nyt uudelleenkäyttöön ohjautuu 30% ja kierrätykseen 14% Kuluttajilla halukkuus kierrättää tekstiilit ja yli 90% ovat valmiita lajittelemaan itse Jätehuoltoon päätyvistä tekstiileistä suurin osa olisi ohjattavissa uudelleenkäyttöön tai teknisesti kierrätettävissä Teknologiaa löytyy jo Suomesta mutta kukaan ei vielä hyödynnä Lähde: TexJäte / SYKE

80 Miksi? Muokkaa perustyylejä Kokeilu mahdollistaisi ensimmäisenä Suomessa naps. tekstiilijätteen kierrätyksen suuressa mittakaavassa. Koko Suomi hyötyisi pilotista ja näyttäytyisi kiertotalouden edelläkävijänä. Muut Pohjoismaat voisivat toimittaa tekstiilijätettä Suomeen kierrätettäväksi. Kokeilu kytkeytyy materiaalikiertotalouden kokonaiskehittämiseen luomalla rakenteita, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja konkretisoimalla Muokkaa alaotsikon perustyyliä naps. kiertotaloutta suurelle yleisölle.

81 Tavoitteet Tavoitteena korkea lajittelutehokkuus ja tietoisuus tekstiilijätteen kierrätysmahdollisuudesta viestintä! Käytetään olemassa olevaa infraa tekstiilijätteen keräyksessä ja esilajittelussa Yhteistyökumppaneina kaikki alueen kierrätyskeskukset, SPR, UFF Mallina TEXVEX Tekstiilijätteen kierrätyksessä myös työllistämisnäkökulmat Yhteistyö alueen kierrätyskeskusten ja työllistämispajojen kanssa Samalla luodaan kasvu-alustaa

82 Toimenpiteet Tekstiilijätteen materiaalihyödyntäminen Topinpuistossa yhteistyöyritysten kanssa Sopivat yritykset haussa nyt Esikäsittelyä, lajitteluteknologiaa, vihreää kemiaa(vtt, SCP), mekaanista käsittelyä Etsitään tekstiilijätteelle hyödyntäjiä Yhteistyö yritysten kanssa mm. FISS Tutkimusta mm. alueen korkeakoulut ja SCP Benchmarking Viestintä Topinojan alueella on vahvistettu asemakaava, joka mahdollistaa toimintojen nopeankin toteuttamisen alueelle Nyt yhteistyössä: Turun kaupunki, Sitra, Ekokem, V-S liitto, Ekokaarina, SPR, LSJH, Turun AMK

83

84 Näistä kaikesta viestimme, raportoimme ja jaamme tietoa kaikilla mahdollisilla kanavilla Kokeilun lopputuloksena Saadaan tietoa eri keräys/noutotapojen tehokkuudesta Luodaan yhtenäiset ohjeet ja toimintatavat kierrätyskeskusten tekstiilijätteen keräykselle ja lajittelulle Tiedetään saatavien tekstiiliraaka-aineiden laatu ja määrät Löydetään yhteistyökumppaneita ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia

85 *tämä EI sisällä investointeja tekstiilijätteen hyödyntämistekniikkaan eikä laajempia tutkimuksia hyötykäyttöön liittyen ** mukana paljon opiskelijatyötä, joka ei näy kustannuksissa (tehdään osana kursseja) Resursointi vuosille * Kokonaiskustannukset muodostuvat seuraavista: Kustannukset: 1. Henkilöstökulut (palkkakustannukset) sisältäen asiantuntijan, projektipäällikön, koordinaattorin, viestijän ja opiskelijaresurssit** 2. Tekstiilijätteen esikäsittely fasiliteetit hallit, turvavarusteet, jäteastiat 3. Tekstiilijätteen hyödyntämismahdollisuuksiin liittyvät testaukset (aineet ja laitteet, työ ilmaista)** 4. Viestintämateriaalit ja kampanjat 5. Vierailut (bencmarking) ja matkat

86 Resursointi vuosille Kokeilun rahoittajina ovat: Turun kaupunki, Sitra, Turun Amk, LSJH, Jätelaitosyhdistys ja Ekokem

87 ASIA 6. Vesi-infran innovaatiopotentiaaliselvitys Yhteistyösopimuksen mukainen käynnistettävä hanke Avaus/suunnittelupalaveri 1/2016 Kestävän kehityksen kumppanuus

88 ASIA 7. META Pariisi - yhteiset kuviot? Citizen s Climate Pledge Kiertotalousyhteistyö FIN-NED ja osana Amsterdam-Turku Viestintäjohtojen yhteispalaveri ja kumppanuuden viestintäsuunnitelma Kestävän kehityksen kumppanuus

89 META asioita: Pariisin yhteiset kuviot Nordic Ways -jatko Citizen Climate Pledge Yritysten ilmastokumppanuudet Viestinnän yhteiset toimenpiteet viestintäjohtojen yhteispalaveri? Kiertotalousyhteistyö FIN-NED ja osana Amsterdam-Turku Uusien ideoiden työpaja Virtual Albanus Kestävän kehityksen kumppanuus

90 Kestävän kehityksen kumppanuus

91 Kestävän kehityksen kumppanuus