UTC:N SAIRAUSKASSAN SÄÄNNÖT

Transkriptio

1 UTC:N SAIRAUSKASSAN SÄÄNNÖT YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Vakuutuskassan nimi on UTC:n Sairauskassa. Kassan kotipaikka on Tampere. 2 Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen etuuksien myöntäminen. Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/92). Kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta. 3 Kassassa tulee olla vähintään 100 jäsentä. TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS 4 Kassan toimintapiirin muodostavat seuraavat yhtiöt: - Otis Oy, United Technologies - Carrier Oy, United Technologies Edellä mainittuja yhtiöitä kutsutaan näissä säännöissä Osakkaaksi. Kassan toimintapiirin muodostavat osakkaisiin Suomessa työsuhteessa olevat henkilöt, jotka saavat osakkaalta pääasiallisen toimeentulonsa. Kassan toimintapiiriin eivät kuitenkaan kuulu henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi. Kassan jäseneksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluva henkilö, jonka on haettava jäsenyyttä kuudenkymmenen päivän kuluessa työsuhteen alkamisesta. Liittymisen jälkeen jäsenyys on pakollinen. Osakas antaa kassalle ilmoituksen jokaisesta jatkuvasta työsuhteesta, joka täyttää kassan jäsenyyden edellytykset. Kassan hallituksen asiana on todeta jäsenyyden edellytysten olemassaolo. alusta. Henkilön jäsenyys alkaa Sairauskassan hallituksen päätöstä seuraavan palkanmaksukauden Lisäksi toimintapiiriin kuuluvat osakkaiden palveluksesta eläkkeelle siirtyvät henkilöt, jotka ovat ennen eläkkeelle siirtymistään olleet kassan jäseninä vähintään 15 vuotta. Eläkeläisen jäsenyys on vapaaehtoinen ja halukkuus jäsenyyteen on ilmoitettava kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon eläkepäätöksestä. Hallituksen asiana on todeta jäsenyyden ehtojen täyttyminen. KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN 5 Jäsen eroaa kassasta lakatessaan kuulumasta sen toimintapiiriin. Jäsentä ei voida erottaa kassasta. 6 Osakas eroaa kassasta tekemällä kassalle kirjallisen eroamisilmoituksen vähintään kuusi kuukautta ennen eroamispäivää. Osakasta ei voida erottaa kassasta.

2 7 Jäsenellä tai osakkaalla, joka eroaa kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin. VAKUUTUSMAKSUT 8 Kassan jäsenmaksu on 1,35 prosenttia jäsenen osakkaalta saamasta ennakkoperintälain alaisesta palkasta. Jäsenmaksun perusteena oleva palkka on kuitenkin enintään 1,3 kertaa kaikkien osakkaan palveluksessa olevien tuntipalkkaisten työntekijöitten keskiansio. Tarkastelu tehdään vuosittain edellisen vuoden kolmannen neljänneksen laskentajakson perusteella. Eläkettä saavan jäsenmaksu on 2,0 prosenttia hänen bruttoeläketulostaan. Vuorotteluvapaalla olevan on mahdollista säilyttää oikeutensa kassan lisäetuuksiin maksamalla itse jäsenmaksua vapaansa aikana. Vuorotteluvapaalla olevan jäsenen jäsenmaksu on kiinteä ja päätetään vuosittain marraskuun kassankokouksessa. Osakkaan kannatusmaksu on 20 prosenttia työssäolevien jäsenten kertyneiden jäsenmaksujen määrästä. 9 Osakas pidättää jäsenmaksun jäsenen palkasta palkanmaksun yhteydessä. Jäsenmaksun tilitys kassalle tapahtuu ainakin kerran kuukaudessa. Kannatusmaksu tilitetään kassalle samalla kertaa kuin sitä vastaava jäsenmaksuerä. Eläkeläisjäsenen on toimitettava kassalle jäsenmaksun määräämistä varten tarvittavat tiedot ja suoritettava jäsenmaksunsa hallituksen määräämällä tavalla. 10 Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 8 :n 1 momentissa mainittua jäsenmaksua enintään 25 prosentilla ja vastaavasti pyytää osakkaalta kannatusmaksun tilapäistä korotusta. Maksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin toteutettava sääntömuutoksena. ETUUDET 11 Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden tai raskauden ja synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 13 :ssä tarkoitettu vähennys. Kustannuksina korvataan: 1 a) 80 prosenttia lääkärinpalkkiosta, ei kuitenkaan hammaslääkärin palkkiosta, joka korvataan 8 kohdan nojalla; b) 80 prosenttia toimistomaksusta, joka peritään lääkärinpalkkion yhteydessä; c) 80 prosenttia työterveyslääkärin määräämästä psykologin ja psykoterapeutin palkkiosta 3-5 kerran hoitojakso vuodessa; d) avosairaanhoidon lääkärinpalvellusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu, sairaalan poliklinikkamaksu sekä päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka; 2 a) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu, jos hoito on ollut lääkärin määräämää, kuitenkin enintään keskussairaalan alimman maksuluokan mukaiseen määrään saakka ja enintään 90 vuorokaudelta saman sairauden johdosta; sekä b) yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua ja ellei hoito ole 1-8 kohdan nojalla muutoin korvattavaa; 3 a) 5 euron lääkekohtaiselta omavastuun ylittävältä osalta lääkärin määräämät reseptivalmisteiset lääkkeet, puhdistusaineet ja sidostarpeet, ja b) 5 euron lääkekohtaiselta omavastuun ylittävältä osalta kliiniset ravintovalmisteet, niitä vastaavat tuotteet ja perusvoiteet silloin, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla;

3 Korvaus lasketaan siitä hinnasta (viitehinta), josta sairausvakuutuslain mukainen korvaus on laskettu. Sairausvakuutuslain mukaista lääkkeiden alkuomavastuuta ei korvata. 4 a) 90 prosenttia lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset ja patologian alaan kuuluvat tutkimukset sekä niihin liittyvä näytteenotto silloin, kun ne ovat myös sairausvakuutuslain nojalla korvattavia; b) 90 prosenttia lääkärin määräämät natiiviröntgen-, magneetti-, tietokone-, varjoaine- ja ultraäänitutkimukset, kun korvausta on saatu sairausvakuutuslain nojalla, ei kuitenkaan tutkimuksen yhteydessä tehtäviä muita toimenpiteitä, ellei hallitus yksityistapauksessa katso kohtuulliseksi suostua kustannusten korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi, c) 70 prosenttia lääkärin määräämästä fysikaalisesta hoidosta, hieronnasta, naprapaattihoidosta, kiropraktikon antamasta hoidosta sekä kynsien ureahoidosta. Fysikaalinen hoito korvataan, kun korvausta on saatu myös sairausvakuutuslain nojalla. Kiropraktikon hoitona korvataan enintään neljän kerran hoitojakso; 5 a) kassan jäsenelle aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden ja muiden laitteiden hankkimisen tai ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen, ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä; b) lääkärin tai muun 2 momentissa tarkoitetun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset; sekä c) kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset tarpeelliset majoituskustannukset, mikäli kassan jäsen on korvattavan matkan aikana joutunut yöpymään majoitusliikkeessä taikka tutkimus- tai hoitolaitoksen potilaita varten järjestetyssä majoituspaikassa; 6 a) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle lääkärin määräämien sidosten, apuvälineiden ja tekojäsenten hankkiminen 90 euron enimmäismäärään saakka vuodessa, jos niitä ei ole mahdollisuutta saada joko pysyvästi tai tilapäisesti ilmaiseksi ja rajoittaen kassan vastuu enintään siihen määrään, jossa on otettu huomioon muualta saatavissa oleva korvaus tai maksualennus; sekä b) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle lääkärin määräämien laitteiden ja mittarien hankkiminen joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksityistapauksessa katsoo kohtuulliseksi siihen suostua; 7) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämien silmälasien hinta aikaisintaan kahden vuoden väliajoin 300 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti; sekä 8) vähintään yhden vuoden kassaan kuuluneelle hammaslääkärin ja erikoishammasteknikon suorittamasta hoitotyöstä peritty muu kuin 1 kohdassa mainittu palkkio tai maksu siten, että hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomishoitoa, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä, kuitenkin niin, että lisäetuutena suoritettavan korvauksen määrä on enintään 310 euroa jäsentä kohti vuodessa. Tutkimuksen suorittajan tai hoidon antajan tulee olla asianmukaisen ammattikoulutuksen saanut terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen terveydenhuoltohenkilöstön keskusrekisteriin merkitty henkilö tai tutkimus tulee olla suoritettu tai hoito annettu sairausvakuutusasetuksen 2 :n 1 momentissa tarkoitetussa laitoksessa. Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata. Edellä 2 momentin 6, 7 ja 8 kohdassa mainittuja enimmäismääriä voidaan marraskuussa pidettävän kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannusten nousua vastaaviksi. 12 Työssäolevan jäsenen kuoltua suoritetaan hautausavustuksena 780 euroa. Hautausavustuksen määrää voidaan marraskuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden rahanarvon muutosta vastaavaksi. Hautausavustus maksetaan puolisolle, mikäli jäsen kuollessaan oli avioliitossa, muussa tapauksessa jäsenen lapsille, tai ellei heitä ole, jäsenen vanhemmille. Milloin on syytä otaksua, että avustukseen oikeutettu ei huolehdi hautauksesta, voi hallitus määrätä, että avustuksesta maksetaan ensin enintään todelliset hautauskulut sille, joka on huolehtinut hautauksesta. Eläkkeellä olevan jäsenen kuoltua ei hautausavustusta suoriteta. 13 Edellä 11 :ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain sikäli ja siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain tai muun lain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset.

4 14 Kassan vastuu alkaa jäsenyyden alkaessa ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Jos sairaalahoito on alkanut jäsenyyden kestäessä ja jatkuu jäsenyyden päättyessä, lakkaa sen korvaaminen kuitenkin vasta 11 :n 2 momentin 2 a kohdassa mainitun enimmäiskorvausajan päätyttyä taikka, jos jäsen siirtyy sitä ennen vanhuuseläkkeelle, vanhuuseläkkeen alkaessa. ETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET 15 Edellä 11 :ssä tarkoitettuja etuuksia ei suoriteta siltä ajalta, minkä jäsen on: 1) palkattomalla lomalla muun syyn kuin sairauden vuoksi (ei koske vuorotteluvapaata jäsenen suorittaessa jäsenmaksua vapaansa aikana); 2) poissa työstä työnseisauksen tai lomautuksen vuoksi; 3) asevelvollisena vakinaisessa palveluksessa taikka reserviläisenä tai nostoväkeen kuuluvana puolustusvoimien palveluksessa; 4) kärsimässä välittömästi tuomittua vankeusrangaistusta; tai 5) sairausvakuutusasetuksen 19 :n 1 momentissa tarkoitetussa julkisessa laitoshoidossa. Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa 11 :n mukaista korvausta voidaan kuitenkin suorittaa hallituksen harkinnan mukaan käyttörahastosta. 16 Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä etuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. 17 Kassa on etuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman. Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. Mitä 2 momentissa on määrätty sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan, tai ilman hyväksyttävää syytä ollut suostumatta kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta. 18 Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 11 :n 3 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoitotai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella korvattavasta hoidosta. Kasan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa. Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi. ETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN 19 Näiden sääntöjen mukaista etuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys. Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu. Hautausavustusta on haettava vuoden kuluessa siitä, kun oikeus suoritukseen on syntynyt. Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana. Etuushakemukset on käsiteltävä kiireellisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan korkolakia (633/82). 20 Näiden sääntöjen 11 :n mukainen korvaus voidaan 13 :n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy

5 kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan. 21 Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista etuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin. Aiheettomasti maksettu etuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen. Aiheettomasti maksettu etuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa suoritettavista etuuksista. MUUTOKSENHAKU ETUUSPÄÄTÖKSEEN 22 Kassan etuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta. OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT 23 Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto. Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen. Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseen. Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää pienemmäksi. 24 Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon. Käyttörahastoa saadaan käyttää: 1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen; 2) 15 :n 3 momentissa mainittuun tarkoitukseen; sekä 3) hallituksen harkinnan mukaan 11 ja 12 :ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti, Jos käyttörahasto on muodostunut niin suureksi, että se on yli 30 prosenttia täyden vararahaston määrästä, kassan on ryhdyttävä toimenpiteisiin joko näiden sääntöjen mukaisten etuuksien lisäämiseksi tai maksujen alentamiseksi. VASTUUVELKA 25 Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien etuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätöksen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen. TILINPÄÄTÖS 26 Kassan tilikautena on kalenterivuosi. Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta. 27 Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa. Kassassa ei ole vakuutuskassalain 76 :ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

6 TILINTARKASTUS 28 Kassalla tulee olla kaksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittua tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa. Tilintarkastajan ja hänen varatilintarkastajansa tulee olla Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja (KHT tai HTM). Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 65 vuotta. Jos tilintarkastajaksi valitaan KHT- tai HTM-yhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. 29 Tilintarkastajien tulee hyvän tilintarkastustavan edellyttämässä laajuudessa tarkastaa kassan tilinpäätös ja kirjanpito sekä hallinto ja antaa niistä kultakin tilikaudelta hallitukselle tilintarkastuskertomus viimeistään kaksi viikkoa ennen varsinaista kassankokousta. KASSANKOKOUS 30 Ylin päättämisvaltaa kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä ja osakkaalla on oikeus osallistua. Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa. 31 Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa enintään yhtä jäsentä. Osakas edustaa kassankokouksessa äänimäärää, joka on 50 prosenttia kokouksessa edustettuina olevien jäsenten yhteisestä äänimäärästä. Jäsenen asiamiehen ja osakkaan äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja. Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa. 32 Kassalla on vuosittain kasi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään huhtikuussa ja toinen marraskuussa, Huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa: 1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus; 2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta; 3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajille; 4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä; 5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat antaa aihetta; sekä 6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat. Marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa: 1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot; 2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten tilalle; 3) valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat: sekä 4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat. 33 Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Vakuutusvalvontavirasto taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä. 34 Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.

7 Kokouskutsu samoin kuin muut kassan jäsenille tarkoitetut tiedonannot saatetaan tiedoksi ilmoituksella, joka toimitetaan osakkaan ilmoitustauluille ja lähetetään erikseen osakkaalle. 35 Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa. Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa. 36 Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö. Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla. Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä. 37 Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään. Jäsenellä ja osakkaalla on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. 38 Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä, milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä kassan toimistossa jäsenten ja osakkaan nähtävänä. HALLITUS 39 Kassan hallitukseen kuuluu neljä varsinaista jäsentä, joista kullakin tulee olla henkilökohtainen varajäsen. Hallituksen valitsee kassankokous. Kassan jäsenet valitsevat kaksi varsinaista hallituksen jäsentä varajäsenineen. Osakas valitsee kaksi varsinaista jäsentä varajäsenineen. Kassan jäsenten valitsemina hallituksen jäseninä voi toimia vain kassan jäsen. Hallitukseen ei saa valita henkilöitä, joka on täyttynyt 65 vuotta. Hallituksen jäsenen toimikausi on kaksi kalenterivuotta ja eroaa hallituksesta joka vuosi yksi kassan jäsenten valitsema varsinainen jäsen varajäsenineen ja yksi osakkaan valitsema varsinainen jäsen varajäsenineen ensin arvan ja sitten vuoron mukaan. 40 Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallituksen tehtävä on erityisesti: 1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassan toimihenkilöt sekä luottamuslääkäri sekä määrätä heidän toimenhoitonsa ehdoista; 2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset; 3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varanhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty; 4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 46 :ssä mainittujen lainojen ottamisesta; 5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai kassan toimihenkilölle;

8 6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä 7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 45 :n mukaisesti. 41 Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kassan jäsenten valitsemien hallituksen jäsenten keskuudesta. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä on saapuvilla. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnäolevista on kannattanut tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin yksityistä etuaan. 42 Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla. Pöytäkirjaan on merkittävä; 1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; 2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt; 3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä erivät mielipiteet; sekä 4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat. KASSANJOHTAJA 43 Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 :n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä. LUOTTAMUSLÄÄKÄRI 44 Kassalla tulee olla luottamuslääkäri, jonka tehtävänä on toimia kassan lääketieteellisenä asiantuntijana. KASSAN NIMENKIRJOITUS 45 Kassan nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja, kassanjohtaja tai hallituksen jäsen, kaksi yhdessä. VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO 46 Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen. Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 :n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.

9 OSAKKAAN VELVOLLISUUKSIEN MUUTTAMINEN 47 Jos osakas haluaa muuttaa 8 :n 2 momentissa mainittua kannatusmaksua tai peruuttaa muita näissä säännöissä olevia osakasta koskevia velvoituksia; on siitä kirjallisesti ilmoitettava kassalle vähintään kuusi kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa. Jos osakkaan antama pakollista jäsenyyttä koskeva suostumus peruutetaan, on se voimassa vielä kuusi kuukautta sen jälkeen, kun ilmoitus peruuttamisesta on saapunut kassalle, Saatuaan 1 tai 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen, kassan on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tarvittavien sääntömuutosten toteuttamiseksi, samoin on meneteltävä, jos osakas on tehnyt 6 :n 1 momentissa tarkoitetun eroamisilmoituksen. JAKAUTUMINEN 48 Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvulla säädetyllä tavalla. KASSAN PURKAMINEN 49 Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla. 1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt 3 :ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tule nousemaan tähän määrään; 2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan tilikauden aikana: sekä 3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta. 50 Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen, Kassankokous hyväksynyt Finanssivalvonta vahvistanut