LEMIN KUNTA PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kunnanvaltuusto. Kunnanvirastotalo I, valtuustosali. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kunnanvaltuusto Kokousaika Ma klo Kokouspaikka Kunnanvirastotalo I, valtuustosali Käsiteltävät asiat liite 5. liite 6. liite 7. liite 8. liite 9. liite Kokouksen avaus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Alijäämän kattaminen peruspääomasta Tuloveroprosentti vuodelle 2015 Kunnan kiinteistöveroprosentit vuodeksi 2015 Hulevesiä koskevat säännökset Etelä-Karjalan hankintapalveluja koskevan maakunnallisen yhteistoimintasopimuksen muuttaminen Kunnan etuosto-oikeuden käyttäminen Kiireellistä käsittelyä vaativat asiat Ilmoitusasiat Kokouksen päättäminen ja valitusosoitus Pöytäkirjan nähtävänäpito Kokouksen tarkastettu pöytäkirja, johon on liitetty valitusosoitus, pidetään yleisesti nähtävänä klo Puheenjohtaja Julkipanotodistus Veli-Pekka Okko Tämä kokouskutsu on julkipantu julkisten kuulutusten ilmoitustaululle Ilmoitustaulunhoitaja

2 Viranomainen PÖYTÄKIRJA 4/2014 LEMIN KUNTA 41 Kunnanvaltuusto KOKOUSAIKA klo KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkitä siitä, kuka toimi puheenjohtajana) Kunnanvirastotalo I, valtuustosali Okko Veli-Pekka Puheenjohtaja Hakonen Hannu I varapuheenjohtaja Koivisto Juha II varapuheenjohtaja Buuri Kati Pietiläinen Risto Haiko Matti Punkka Olavi Huttunen Matti Pylkkö Osmo Junni Antti Rings Mervi Junnonen Juha Sinkko Eija Karhu Anu Sirkka Laura Lohtander Mika Taipale Heikki Nisonen Lasse Tapanainen Matti Penttilä Arto Tölski Jarmo Konttinen Tuula, varajäsen :n 33 ajan MUUT SAAPUVILLA OLLEET (ja läsnäolon peruste) Luukkanen Simo Pitkänen Pentti kunnanjohtaja pöytäkirjanpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖS- VALTAISUUS Todettiin. ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKATUSTAPA (tarkastuspaikka ja -aika sekä tarkastajien valinta taikka merkintä edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastamisesta) PÖYTÄKIRJAN ALLE- KIRJOITUS JA VARMENNUS Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Matti Tapanainen ja Juha Koivisto. Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme Veli-Pekka Okko Tarkastusaika Lemillä Allekirjoitukset Matti Tapanainen Pentti Pitkänen Juha Koivisto PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Paikka ja pvm Lemillä Virka-asema Kunnankamreeri

3 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Alijäämän kattaminen peruspääomasta Kunnanhallitus 146 Kuukanniemen koulun purkamisesta aiheutuu kertapoisto, jonka suuruus tämän hetken arvioin mukaan on noin euroa. Vastaavasti voidaan tulouttaa koulun laajentamisen yhteydessä käytetyn investointivarauksen aiheuttama poistoero, jonka määrä on ,54 euroa. Alijäämän lisäys nettona on siis noin euroa. Alijäämää voidaan tietyin edellytyksin kattaa kunnan peruspääomaa alentamalla kunnanvaltuuston päätöksellä. Ehtona on kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen ja Kuntalain 65.3 :n perustelujen mukaan, että alentamisen perusteena voi olla pysyvien vastaavien määrän alentuminen joko omaisuuden luovutuksen, menetyksen tai ylimääräisten poistojen tai arvonalentumisen seurauksena peruspääomaa ei saa alentaa enempää kuin peruspääoman ja pitkäaikaisen vieraan pääoman yhteismäärä ylittää pysyvien vastaavien määrän. Liitteenä on kirjanpitolautakunnan yleisohjeen sivu, jossa käsitellään peruspääoman alentamista sekä laskelma pysyvien vastaavien, peruspääoman ja pitkäaikaisen vieraan pääoman määristä kertapoiston jälkeen. Laskelman mukaan peruspääomaa olisi mahdollista alentaa eurolla. Kuukanniemen koulun poisto lisäisi tämän jälkeen alijäämää enää noin euroa. Peruspääoman alentaminen on laskennallinen kirjanpitotapahtuma, jonka vuoksi kunnan rahavarat eivät lisäänny tai vähene.(valm. PP) Ehdotus Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnan peruspääomaa alennetaan eurolla edellä esitetyin perustein ja vastaavalla määrällä lisätään edellisten tilikausien ylijäämää. Peruspääoman määrä alentamisen jälkeen on ,94euroa. Ehdotus hyväksyttiin. Kunnanvaltuusto 28 Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen.

4 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tuloveroprosentti vuodelle 2015 Kunnanhallitus 147 Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n (1263/2001) mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Tuloveroprosentti ilmoitetaan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Kunnanvaltuuston hyväksymässä talouden tasapainotusohjelmassa todettiin, että kiinteistöveroprosentteja korotetaan 0,2 %-yksiköllä vuodelle 2015 tai vastaava tulonlisäys otetaan tuloveroprosentin nostolla. Vuoden 2015 talousarvion tasapainotus on alustavasti valmis. Valmistelu perustuu siihen, että tuloveroprosenttia ei koroteta. Tuloveroprosentti on vuonna 2014 ollut 21,00. (valm. PP) Ehdotus Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että vuoden 2015 tuloveroprosentiksi vahvistetaan 21,00. Ehdotus hyväksyttiin. Kunnanvaltuusto 29 Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen.

5 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnan kiinteistöveroprosentit vuodeksi 2015 Kunnanhallitus 148 Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaihteluvälien rajoissa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallitukselle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Kiinteistöverolakia on ehdotettu muutettavaksi vuoden 2015 kiinteistöverotuksesta alkaen. Kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja ehdotetaan korotettaviksi siten, että yleisen kiinteistöveron veroprosenttien vaihteluväli nousisi 0,60 1,35 prosentista 0,80 1,55 prosenttiin ja vakituisten asuinrakennusten veroprosentti 0,32 0,75 prosentista 0,37 0,80 prosenttiin. Veroprosenttien ylärajojen nousun johdosta tarkistettaisiin lisäksi muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää koskevaa säännöstä. Lakiesitys on presidentin esittelyssä Edellä selostetun lisäksi kunnanvaltuusto voi lisäksi määrätä kiinteistöveron erikseen seuraavien kiinteistöjen osalta: yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin alaraja on 0,00 voimalaitosten veroprosentin yläraja on 2,85 rakentamaton rakennuspaikka 1,00 3,00 Kunnassa ovat vuonna 2014 voimassa seuraavat veroprosentit: yleinen kiinteistövero 1,00 % vakituiset asuinrakennukset 0,50 % muut kuin vakituiset asuinrakennukset 1,10 % yleishyödyllinen yhteisö 0,00 %. Vuoden 2015 talousarvion valmistelu perustuu kiinteistöveron korottamiseen, mutta vähemmän kuin talouden tasapainotusohjelmassa arvioitiin. Kiinteistöjen verotusarvojen kasvu korvaa osittain kiinteistöveron korotusta. Laskelma kiinteistöveroista vuonna 2015 on liitteenä. (valm. Pentti Pitkänen) Ehdotus Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kiinteistöveroprosenteiksi vuodeksi 2015 vahvistetaan seuraavat prosentit: yleinen kiinteistövero 1,13 % vakituiset asuinrakennukset 0,53 % muut kuin vakituiset asuinrakennukset 1,13 % yleishyödyllinen yhteisö 0,00 %. Ehdotus hyväksyttiin. _ Kunnanvaltuusto 30 Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen.

6 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Hulevesiä koskevat säännökset Kunnanhallitus 149 Vesihuoltolakia sekä Maankäyttö- ja rakennuslakia on muutettu siten, että niihin on otetty säännökset hulevesien käsittelystä. Mitä on määrätty hulevesistä, koskee myös salaojavesiä. Laki on tullut voimaan Kunnan tulee määrätä monijäsenisen toimielin, joka valvoo Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 13 a luvun "Hulevesiä koskevat erityiset säännökset" noudattamista (MRL 103 d ). Toimielin voi antaa kuntaa tai kunnan osaa koskevia tarkempia määräyksiä hulevesien hallinnasta (esim. hulevesimääräykset, MRL103 j ). Toimielin voi antaa kiinteistön omistajalle tai haltijalle määräyksen hulevesihaitan poistamisesta (MRL 103 k ). Toimielimellä on mahdollisuus määrätä uhkasakko tai teettämisuhka Lisäksi kunnan tulee määrätä viranomainen, joka myöntää vapautuksen kiinteistön velvollisuudesta johtaa kiinteistön hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään (MRL 103 f ) ja osoittaa kiinteistön hulevesijärjestelmän ja kunnan hulevesijärjestelmän yhteensovittamiseksi tarpeelliset rajakohdat (MRL 103 g ) Kunnalla on mahdollisuus alkaa periä julkisoikeudellista vuosittaista hulevesimaksua, jolla kunta voi kattaa sille hulevesijärjestelmästä aiheutuneet kustannukset (MRL 103 n ). (valm MI) Edellä mainitut toimivaltamääräykset voidaan antaa kunnan hallintosäännössä. Lemin kunnan hallintosäännössä tarvittavat määräykset voidaan merkitä teknistä lautakuntaa koskevaan liitteeseen. Ehdotus teknistä lautakuntaa koskevaksi liitteeksi on liitteenä (korjaukset kursivoitu, valm. PP) Ehdotus Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että kunnan hallintosääntöön kuuluvaa teknistä lautakuntaa koskevaa liitettä korjataan esityslistan liitteestä ilmenevällä tavalla Maankäyttö- ja rakennuslain 13 a luvun perusteella. Hallintosäännön muutos tulee voimaan Hulevesimaksua ei toistaiseksi peritä. Ehdotus hyväksyttiin. Kunnanvaltuusto 31 Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen.

7 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Etelä-Karjalan hankintapalveluja koskevan maakunnallisen yhteistoimintasopimuksen muuttaminen Kunnanhallitus 150 Etelä-Karjalan hankintapalvelujen hankintayksikkö toimii julkisista hankinnoista annetun lain tarkoittamana kunnallisena yhteishankintayksikkönä, joka on hallinnollisesti sijoitettu Lappeenrannan kaupungin organisaatioon. Yksikkö aloitti toimintansa v perustuen osapuolten yksimielisiin päätöksiin. Hankintapalveluissa ovat mukana Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien lisäksi Lemin, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat sekä Eksote ja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä. Hankintapalvelut vastaa yhteistoimintasopimuksen mukaan maakunnallisesti keskitetyistä / sovittavista tavara- ja palveluhankinnoista sekä Eksoten ja Lappeenrannan kaupungin kertaluonteisista erillishankinnoista. Eksote on irtautumassa hankintayksiköstä sote- hankintojen osalta. Eksoten uusi toimintatapa ja suunnitelma ottaa käyttöön muualta hoidettavia varastointi- ja kuljetuspalveluja johtaa käytännössä siihen, että nykyisen muotoista maakunnallista hankintapalveluyksikköä on tarkasteltava kokonaan uudelleen. Yhteistoimintasopimus v tulee purkautumaan, koska se ei enää vastaa muuttunutta tilannetta. Yhteistoimintasopimusta voidaan muuttaa osapuolten yhteisellä päätöksellä. Sopijapuoli voi irtisanoa sopimuksen kirjallisesti, jolloin irtisanominen tulee voimaan irtisanomisvuotta seuraavan kalenterivuoden päättyessä. Maakunnallisten yhteishankintojen hoitamisesta tehdään kuntalain 76 mukaiseen yhteistoimintaan perustuva yhteistoimintasopimus. Sopimusluonnos on liitteenä. Kustannusten jaosta on esitys liitteenä. Sen mukaan Lappeen-rannan kaupunki maksaa puolet yksikön kuluista, koska yksikkö hoitaa myös Lappeenrannan erillishankinnat. Toinen puoli jaetaan muille osallistujille jakamalla yhteishankintojen työkustannukset ja arvioimalla kunkin organisaation saavutettavissa oleva hyöty organisaation koon mukaan. Kunnille jäävä maksuosuus jaetaan 50 % tasan (työn osuus) ja 50 % asukasluvun suhteessa (hankintavolyymi). Asiaa valmistellut työryhmä esittää Etelä-Karjalan hankintapalvelujen osakkaille, että v hyväksytty yhteistoimintasopimus maakunnallisesta hankintapalveluyksiköstä sovitaan yhteisesti päättymään ja että sopijapuolet hyväksyvät liitteenä olevan uudistetun maakunnallista hankintayhteistyötä koskevan sopimuksen tulemaan voimaan

8 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Koska voimassa olevaa yhteistoimintasopimusta voidaan muuttaa vain sopijapuolten yhteisellä päätöksellä, tarkoittaa se sitä, että mikäli joku sopimuksen osapuolista ei hyväksyisi nykyisen sopimuksen purkamista ja uutta sopimusta, toimitaan voimassa olevan sopimuksen ehtojen mukaisesti, jolloin osapuoli voi irtautua sopimuksesta irtisanomalla sen kirjallisesti, jolloin ero tulee voimaan irtisanomista seuraavan vuoden lopussa. (valm. PP) Ehdotus Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että: kunnanvaltuusto hyväksyy v solmitun yhteistoimintasopimuksen maakunnallisesta hankintapalveluyksiköstä päättyväksi kunnanvaltuusto hyväksyy liitteenä olevan uudistetun maakunnallista hankintayhteistyötä koskevan sopimuksen tulemaan voimaan Ehdotus hyväksyttiin. Kunnanvaltuusto 32 Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen.

9 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kunnan etuosto-oikeuden käyttäminen Kunnanhallitus 145 Kunnalla on voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan etuosto-oikeus kiinteistökauppoihin kunnan alueella riippumatta kaavoitustilanteesta. Etuostooikeutta ei kuitenkaan ole, mikäli kiinteistö on enintään m 2, tai jos samalla luovutuskirjalla tai muutoin luovutuksin, jotka on katsottava samaksi kaupaksi, myydään eri kiinteistöjä ja nämä yhdessä ovat enintään m 2.. Pinta-alaa laskettaessa otetaan huomioon kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana tehdyt kaupat. Samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden väliset kaupat otetaan huomioon lain 5 :n 2 momentin nojalla kuten saman ostajan ja myyjän väliset kaupat. Etuosto-oikeuden ulkopuolelle jäävät lähisukulaisten väliset kaupat ja kaupat, joissa ostajana on valtio tai sen laitos sekä pakkohuutokaupat samoin kuin lain 6 :n mukaiset kohtuuttomaksi katsottavat tilanteet alkaen etuostolain 5 :n 1 momentin 3 kohdasta on poistettu valtion maiden eritysasema valtion ollessa myyjänä. Etuostolain 6 :n 2 momentissa on rajattu kuitenkin kunnan etuostooikeuden ulkopuolelle tilanteet, joissa kiinteistön myynti tapahtuu eduskunnan antamassa suostumuksessa nimetylle luovutuksen saajalle tai sellaiselle yhtiölle, jossa valtiolla on määräysvalta, valtion rahastolle tai julkisoikeudellista tehtävää hoitavalle säätiölle niiden omaa käyttöä varten. Etuosto-oikeutta voidaan edelleenkin käyttää vain maan hankkimiseksi yhdyskuntarakentamista sekä virkistys- ja suojelutarkoituksia varten. Kun kaavoitusedellytyksiä ei etuostolle enää ole, on etuostotarkoitus syytä perustella entistä tarkemmin etuosto-oikeutta käytettäessä. Lain 21 a :ssä on pyritty vähentämään etuostolain välttämiseksi laadittuja sopimusehtoja. Pykälä parantaa kuntien mahdollisuuksia vedota selviin lain kiertoyrityksiin. Säännösten mukaan, jos sopimusehto on määrätty tai muuhun toimenpiteeseen ryhdytty ilmeisesti siinä tarkoituksessa, että etuosto-oikeuden käyttäminen vältettäisiin, voi kunta saattaa asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuin voi päättää, ettei ehto tai toimenpide sido kuntaa tai ole esteenä etuosto-oikeuden käyttämiselle. Etuosto-oikeuden laajetessa on kunnissa syytä kiinnittää huomiota etuosto-oikeuden käyttöä koskevien päätösten valmisteluun. Etuostolain mukaan päätösvalta kuuluu kunnanhallitukselle. Kunnanhallitus voi kuitenkin päätöksestään ilmenevässä laajuudessa siirtää sen ratkaisemisen, ettei kunta käytä etuosto-oikeutta, määräämänsä viranhaltijan ratkaistavaksi. Vuoden 2010 alusta lähtien kiinteistöjen kirjaamisviranomainen on maanmittauslaitos. Kiinteistöjen kirjaamisasioita ovat lainhuutoa, kiinnityksiä sekä erityisten oikeuksien kirjaamista koskevat asiat. Risto Punkan kuolinpesän osakkaat ovat myyneet päivätyllä kauppakirjalla Vesa Loukkojärvelle tilasta Parkkonen noin 20,9 ha:n suuruisen määräalan. Kauppahinta on Myyjä on sitoutunut kuolettamaan määräalaa koskevat kaikki panttikirjat.

10 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Lemin kunnalle on perusteltua käyttää etuostolain mukaista etuosto-oikeutta tässä kiinteistökaupassa. Määräalan yksi palsta rajautuu kunnan valmisteilla olevaan asemakaavaan. Kiinteistökaupan mukaista määräalaa on mahdollista kehittää kaavoituksen keinoilla mm. yhdyskuntarakentamiseen sekä virkistykseen. Kiinteistönluovutusilmoitus ja kauppakirja ovat tämän pykälän liitteenä. (valm. AH) Kiinteistöjen ostoon on vuoden 2014 talousarviossa varattu euron määräraha, jota ei vielä ole käytetty. (valm. PP) Ehdotus Kunnanhallitus toteaa, että kaupan kohteena olevan määräalan yksi palsta rajautuu kunnan valmisteilla olevaan asemakaavaan. Määräalaa on mahdollista kehittää kaavoituksen keinoilla mm. yhdyskuntarakentamiseen sekä virkistykseen. Näillä perusteilla kunnanhallitus päättää käyttää Etuostolain mukaista etuosto-oikeutta tähän kiinteistökauppaan. valitusosoituksineen annetaan tiedoksi ostajalle ja myyjälle todisteellisena tiedoksiantona siten, kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. Kunnanhallitus ehdottaa edelleen kunnanvaltuustolle, että kiinteistöjen ostoon varattua määrärahaa korotetaan eurolla. Ehdotus hyväksyttiin. Merkittiin, että maankäyttöinsinööri Antti Hirvikallio oli asiantuntijana paikalla ja poistui kokouksesta tämän asian käsittelyn jälkeen klo Kunnanvaltuusto 33 Kunnanvaltuusto hyväksyi kunnanhallituksen ehdotuksen. Merkittiin, että Olavi Punkka ilmoitti olevansa esteellinen myyjän sukulaisuuden perusteella ja siirtyi yleisölehterille tämän asian käsittelyn ajaksi. Hänen tilalleen asian käsittelyn ajaksi tuli varavaltuutettu Tuula Konttinen.

11 Kunnanvaltuusto Kiireellistä käsittelyä vaativat asiat Kunnanvaltuusto 34 Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Juha Junnonen ilmoitti, että lautakunta on havainnut budjettikurin löystymistä. Muita kiireellisiä asioita ei ollut. 35. Ilmoitusasiat Kunnanvaltuusto 35 Puheenjohtaja ilmoitti, että valtuustoseminaari tulevasta talousarviosta ja Kuukanniemen kouluasiasta pidetään maanantaina klo alkaen valtuustosalissa. _

12 VALITUSOSOITUS Kunnanvaltuusto Kokouspäivämäärä Pykälä Sivu MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei kuntalain 91 :n mukaan saa tehdä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät HallintolainkäyttöL 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet VALITUSOSOITUS viranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Viranomainen, osoite ja postiosoite Itä-Suomen hallinto-oikeus Puijonkatu 29 A, 2 krs, Kuopio PL 1744, Kuopio Sähköposti; ita-suomi.hao@oikeus.fi Puhelin: (vaihde) Faksi: Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät Valitusaika päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun Liitetään pöytäkirjaan

13 Valituskirjelmä Valituskirjelmässä on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valistuskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin HLL 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valistusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivän. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös: nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Valitusasiakirjat on toimitettava 1): nimi, osoite ja postiosoite Pykälät Lisätietoja Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa kulloinkin voimassa oleva oikeudenkäyntimaksu (vuonna ) Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. 1 ) Jos toimitettava muulle kuin valitusviranomaiselle. Liitetään pöytäkirjaan