Testaus. tulosavaruus. Testaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Testaus. tulosavaruus. Testaus"

Transkriptio

1 Testaus Johdanto: Mitä testaus on (ja mitä se ei ole) Testauksen ongelmia Testaustasot, V-malli Testitapausten valinta Testauksen kattavuus Työkalut Suunnittelu, seuranta ja dokumentointi Oliokeskeisyys ja testaus Kansanviisauksia Esimerkki Testaus Testing Testing is is the the process process of of exercising exercising a a program program with with the the specific specific intent intent of of finding finding errors errors prior prior to to delivery delivery to to the the end end user. user.

2 Testaus ohjelma syöteavaruus ohjelmakoodi tulosavaruus X Y sisäinen tila Johtopäätös? Syöteavaruuden koko ja mahdollisten tilojen määrä on niin valtava, ettei edes pienen ohjelman kattava testaus ei ole käytännössä mahdollista. Reaaliaikajärjestelmän tapauksessa tilanne on kertaluokkaa ongelmallisempi. Testaamalla voi siis osoittaa, että ohjelmassa on virheitä, ei sen virheettömyyttä. Testaus Testaus on systemaattista virheiden etsimistä -- ei sattumanvaraista ohjelman kokeilua. Testauksen tarkoitus on osoittaa että ohjelmassa on virheitä. Mitä enemmän virheitä löytyy, sitä onnistuneempi testi on. Virhe on ristiriita spesifikaation ja toteutuksen välillä. Virheiden jäljitys eli debuggaus ei ole testausta. Tehtäviä... Testaussuunnitelman laatiminen. Ensimmäinen versio jo määrittelyvaiheessa. Testauksen tavoitteet kussakin testissä. Testikohtaisesti testitapausten suunnittelu. Testausympäristöjen luonti. Testauksen suoritus. Tulosten tarkastelu.

3 Error, fault, failure Virhe (error, kansanomaisesti bugi) ihmisen tekemä möhläys, esimerkiksi ohjelmointivirhe tai virhe dokumentissa. ohjelmiston poikkeaminen sen spesifikaatiosta Kun virheellinen ohjelmankohta suoritetaan, se saattaa aiheuttaa vian (fault). Järjestelmä on nyt tilassa, joka ei ole sen määrittelyn mukainen. Vika puolestaan voi aiheuttaa häiriön (failure), joka on vian ilmeneminen järjestelmän ulkoisessa käyttäytymisessä. kaikki viat eivät johda virheeseen Testauksesta Virheiden määrä? hyvä ohjelmoija tuottaa noin yhden virheen / 200 riviä koodia keskikokoisessa ohjelmistossa helposti satoja virheitä! Virheen poistaminen testauksessa kuluttaa noin 12 työtuntia testaus on tehoton ja kallis tapa varmistua ohjelmiston toimivuudesta testauksella ei voida koskaan osoittaa ohjelmiston tomivuutta, vain virheellisyys Missä virheet sijaitsevat? 25% ohjelmakoodin lauseissa 22% tietorakenteissa 16% spesifikaation tulkinnassa 9% modulien integroinnissa... 8% spesifikaatioissa

4 Testauksen ongelmia Asenne: testauksella yritetään osoittaa ohjelman toimivuus, ei toimimattomuus. Testauksen aliarvostus: "ne jotka eivät muuta osaa, testaavat". Milloin testaus voidaan lopettaa: kun rahat/aika loppuu? Onko kaikki testattu? Mihin tehdyt korjaukset vaikuttavat? Testien toistaminen korjausten jälkeen (regressiotestauksen työmäärä). Testin toistettavuus (ajastukset ja muut hallitsemattomat ilmiöt), esimerkkejä: osoittimien käyttö (yllättävän usein) reaaliaikajärjestelmä, hajautettu järjestelmä ja graafinen käyttöliittymä....testauksen ongelmia Moduulitestauksessa testausympäristö. Testaustyökalujen vaikutus järjestelmän toimintaan. Järjestelmä on maantieteellisesti laaja (hajautettu). Poikkeamien havaitseminen on vaikeaa (esimerkiksi niiden pienuuden takia) Ei tiedetä, mikä oikean tuloksen pitäisi olla. Tilanteet, jota ei voida testitilanteessa järjestää (ohjelmistoissa on lähes aina tällaisia osia). Tulosten toteaminen oikeaksi, kun järjestelmän toimintaa ei voida seurata ulkopuolelta.

5 Testauksen V-Malli Määrittely Arkkitehtuurisuunnittelu Moduulisuunnittelu Testauksen suunnittelu ja tulosten verifiointi Moduulitestaus Integrointitestaus Järjestelmätestaus Ohjelmointi V-malli yksikkötestaus, modulitestaus (unit testing) testataan jokainen komponentti (moduli, luokka,...) spesifikaatiotaan vastaan (jos sellainen on tehty) yleensä white box testausta integrointitestaus (integration test) komponenttien yhteistoiminta validointitestaus (validation testing) ohjelmiston vastaavus vaatimusmäärittelyyn pääsääntöisesti järjestelmätestaus (system testing) koko järjestelmän testaus asennettuna laitteistot mukana black box V-malli kytkee rakennus ja testausvaiheen toisiinsa, testaussuunnitelma laaditaan testausvaihetta vastaavassa rakentamisvaiheessa käytännössä useita pieniä V-malleja iteratiivisen vaiheistuksen sisällä

6 V-malli Moduulitestauksessa testausympäristö. Testaustyökalujen vaikutus järjestelmän toimintaan. Järjestelmä on maantieteellisesti laaja (hajautettu). Poikkeamien havaitseminen on vaikeaa (esimerkiksi niiden pienuuden takia) Ei tiedetä, mikä oikean tuloksen pitäisi olla. Tilanteet, jota ei voida testitilanteessa järjestää (ohjelmistoissa on lähes aina tällaisia osia). Tulosten toteaminen oikeaksi, kun järjestelmän toimintaa ei voida seurata ulkopuolelta. Moduulitestaus Testattava moduli Testitulokset Ohjelmistosuunnittelija (yleensä) Testitapaukset (testcase) Moduulitestaus (module testing, unit testing) varmistaa, että yksittäiset moduulit toimivat määrittelynsä mukaisesti irrallisena kokonaisuutena. esim. toimivatko paikalliset tietorakenteet Ohjelmoija tekee yleensä itse, tosin korkeaa virheettömyyttä vaativissa sovelluksissa käytetään ulkopuolista testaajaa.

7 Moduulitestausympäristö Ajuri Moduli rajapinta lokaalit tietorakenteet rajatapaukset suorituspolut virheelliset syötteet Tynkä Tynkä Testitapaukset RESULTS Testiajuri (driver) ajaa testitapauksia Puuttuvat testattavan modulin tarvitsemat modulit korvataan tynkämoduleilla (stub) Integrointitestaus Integrointitestaus testaa moduulien välisiä liittymiä. toimiiko tiedonvälitys rajapinnoissa toimiiko modulien kytkentä (ajoitukset realiaikajärjestelmissä) kokonaisuutta tekeekö modulijoukko kokonaisuutena mitä pitää testaus tehdään teknistä määrittelyä vastaan mitä aiemmin aloitetaan, sitä aiemmin nähdään ongelmia arkkitehtuurissa Testaus etenee usein rinnan moduulitestauksen kanssa joko kokoavasti (bottom up) tai jäsentävästi (top down). Jäsentävässä integroinnissa joudutaan rakentamaan kutsuttavia funktioita varten tynkämoduuleita (test stubs). Kokoavassa vaihtoehdossa tarvitaan usein testipetejä (test bed, test driver). Reaaliaikajärjestelmän ohjelma koostuu tavallisesti useista tehtävistä (task, multitasking) => myös tynkäprosessien käyttö on usein hyvä idea. Kaksi perusstrategiaa Inkrementaalinen "Big bang" on yleensä ongelmallinen

8 Inkrementaalinen integrointitestaus A T1 A T1 A T1 T2 B T2 T2 B T3 B T3 C T3 T4 C T4 D T5 Test sequence 1 Test sequence 2 Test sequence 3 Integrointitestaus top down A Ylin moduli testataan tynkien avulla B F G Tynkämodulit korvataan oikeilla yksi kerrallaan C D E Lisättäessä uusia moduleita, Aikaisemmat testit ajetaan uudelleen (ainakin osa) Tynkämoduleilla on sama rajapinta kuin varsinaisella, mutta rajallinen funktionaalisuus

9 Integrointitestaus bottom up A B F G C Testiajurit korvataan testatuilla klustereilla Yksi kerrallaan Moduleista kootaan klustereita D E cluster modulit implementoidaan ja testataan aloittaen hierarkian alaosasta moduleista kootaan klustereita (tyypillisesti jonkin toiminnon toteuttavia) integraatiotestauksessa koko järjestelmä näkyy testiajurina Integrointitestaus testauksen eteneminen Level 1 Testing Level 1 sequence... Level 2 Level 2 Level 2 Level 2 Level 2 stubs top down bottom up Level 3 stubs T est d ri vers Lev el N L evel N L e vel N Lev el N Lev e l N Testin g s eq uen ce T est d ri v ers Lev el N 1 L ev el N 1 Lev el N 1

10 Integrointitestaus Suurin ongelma integrointitestauksessa on löytyneiden virheiden lokalisointi - mistä anomalia testin tulosteessa johtuu? interaktiot modulien välillä ovat kompleksisia, käyttääkö joku moduli toisen rajapintaa väärin? onko kyseessä modulin sisäinen virhe jota ei löydetty modulitestauksessa? Virheen lokalisointia helpottaa inkrementaalinen integraatio ja testaus sopimuspohjainen ohjelmointi (onko vika kutsujassa vai kutsuttavassa) realiteetteja järjestelmän ominaisuuksien implementaatio saattaa jakaantua usealle modulille, jollon integroinnin inkrementti on iso virheitä saattaa löytyä uuden modulin lisäyksen seurauksena jo integroiduista ja testatuista osista järjestelmää rajapintavirheiden korjaus vaatii usein koko integraatiotestauksen uudelleensuorittamista koska rajapintaa käyttävät muutkin kuin s e moduli jonka yhteydessä virhe tuli esille Top-down vs. bottom up vertailukriteerejä Arkkitehtuurin testaus top-down löytää todennäköisemmin virheitä arkkitehtuurista aikaisessa vaiheessa bottom-up testing ei vaadi arkkitehtuurin kiinnittämistä XP-tyyppinen ohjelmistoprosessi mahdollinen Järjestelmän toiminta top-down antaa toimivan tynkä järjestelmän heti alussa demonstraatio (feasibility), protoilu, psykologinen motivaattori validointitestaus voi alkaa ennen kuin koko integraatio on tehty Testien toteuttaminen top-down vaatii tynkämodulien toteuttamisen, mikä saattaa olla työlästä bottom-up vaatii ajurien toteutuksen, usein helpompaa Tulosten kerääminen top-down rakentamisessa yleensä ylimmät (kontrolli-) tasot eivät tuota mitään näkyvää tulostetta pitää toteuttaa ylimääräisiä toimintoja raportoimaan mitä järjestelm ässä tapahtuu bottom-up vaatii usein ajureihin testattavien modulien toimintaa tarkkailevia ja tuloksia kerääviä osia. Käytännössä käytetään melkein aina yhdistelmää molemmista strategioista

11 Järjestelmätestaus Järjestelmätestauksessa varmistetaan, että järjestelmä toimii määrittelynsä mukaisesti (ja käyttöohjeensa). Testauksen voi suorittaa ulkopuolinen ryhmä (suositeltavaa) Virheiden korjaus kallista. testataan ei toiminnalliset ominaisuudet: luotettavuus-, toipumis-, turvallisuus- ja kuormitustestit (vasteajat, volyymit). Yhteensopivuus muiden järjestelmien kanssa. Muita testauksen muotoja kenttätestaus hyväksymistestaus alfatestaus betatestaus regressiotestaus release testing käytettävyystestaus suorituskykytestaus...

12 Testitapausten valinta Testidata syöte ohjelmalle testaustarkoitukseen Testitapaus (test case) testidata testausjärjestelmään ja sitä vastaava spesifikaatioiden perusteella tehty ennustus suorituksen tuloksesta mikäli ohjelmisto toimii oikein Perusstrategioita testitapausten valintaan Lasilaatikkotestaus, rakenteellinen-, sisäinen testaus (white-box testaus, classbox testing) ohjelman rakenne (koodi) tunnetaan polkutestaus (paht testing): testitapaukset valitaan siten että mahdolliset suorituspolut koodissa tulevat kattavasti läpikäytyä täysi kattavuus ei ole mahdollista Harmaalaatikkotestaus tunnetaan ohjelman toteutusperiaatteita joita käytetään hyväksi testitapausten valinnassa Testitapausten valinta Mustalaatikkotestaus, toiminnallinen-, ulkoinen testaus (Black-box testaus, functional testing) testaus perustuu ohjelman ulkoisesti havaittavaan toimintaan testitapaukset valitaan spesifikaatioiden perusteella, ohjelmasta ei tiedetä mitään (musta laatikko) syöte suoritus tulos ok? avainkysymys on testitapausten valinta siten että virheiden löytyminen on todennäköistä ekvivalenssi-ositus ek vivalenssiositus: jaetaan syötteet (ja tulosteet) ekvivalenssiluokkiin, mikä tahansa arvo luokassa edustaa koko luokkaa. Valitaan joka luokasta yksi arvo. raja-arvoanalyysi: Valitaan ekvivalenssiluokista rajatapaukset. voidaan soveltaa sekä syöteavaruuteen että tulosavaruuteen. Virheenarvaus (tarkastuslista tavallisimmista virheistä).

13 Testauksen kattavuus white box Valittu polku 14 Tällä modulilla on 10 erilaista Suorituspolkua! loop < 20 X Käytetään kontrolloitua polkutestausta, pyritään kattavuuteen muilla määritelmillä loop < 20 X Polkutestaus - testauksen riittävyys kattavuusmitoilla Polkutestauksessa testitapaukset valitaan siten että tietty kattavuuskriteeri saadaan täyttymään testauspolitiikka määrää kattavuuden Kattavuusmittoja polkutestaukselle Lausekattavuus: Int palkka 100% => jokainen lause suoritetaan vähintään kerran. if ehto {... Palkka=123...} Heikkoudet return Palkka Ei ota huomioon haarautumisia kontrollirakenteissa joten paljon jää suorittamatta ei ota huomioon modulin sisäisen tilan vaikutusta lauseen suoritukseen

14 Testauksen riittävyys kattavuusmitoilla Päätöskattavuus (haarakattavuus, decision coverage): jokainen ehtolauseke saa vähintään kerran molemmat arvonsa (T/F), ts. ehdollisen rakenteen molemmat haarat suoritetaan. McCaben kompleksisuusmitta antaa testiajojen vähimmäismäärän Yleisesti vaadittava minimikattavuus Heikkous: ehtojen kaikkia osia, saatikka sitten kombinaatioita ei testata If (palkka>1000) orf (ylitoita andf paivitaylityot()>1000) {...} else {...} Testiaineistot: palkka=1234 (ehtolauseke tosi) ja palkka=0, ylitoita=epätosi (ehtolauseke epätosi) (orf = &&, andf = ) Testauksen riittävyys kattavuusmitoilla Ehtokattavuus (condition coverage): jokainen ehtolausekkeen osa (or/and-yhdistämä) saa vähintään kerran molemmat arvonsa (T/F). Ei impilikoi välttämättä päätöskattavuutta: If (palkka>1000) and (ylitoita) {...} else {...} Testiaineistot: palkka=1234 ja ylitoita=epätosi (ehtolauseke epätosi) ja palkka=0, ylitoita=tosi (ehtolauseke epätosi) (huom : and on tässä normaali and-operaatio, ei c-tyylinen oikoevaluointi) Vaatimalla sekä päätös/ehtokattavuus korjataan yo. ongelman.

15 Testauksen riittävyys kattavuusmitoilla Moniehtokattavuus (multiple condition coverage): jokainen päätös evaluoidaan vähintään kerran kaikilla mahdollisilla ehtojen totuusarvojen yhdistelmillä. If (palkka>1000) orf (ylitoita andf paivitaylityot()>1000) {...} else {...} palkka>0 T F F F ylitoita - F T T paivitaylityot()> T F Päätös/moniehtokattavuus vaatii lisäksi päätöskattavuuden. Testauksen riittävyys kattavuusmitoilla Polkukattavuus: kaikki suorituspolut (lukukumäärä, silmukoiden käsittely). Montako polkua? i=0 while i<20 loop if ehto1 then if ehto2 then L1 else L2; else if ehto3 then L3 else L4; end while Funktiokattavuus: onko rajapinnan kaikkia funktioita testattu. Kutsukattavuus: onko kaikki funktiokutsut suoritettu. Silmukkakattavuus: silmukat suoritettu 0, 1 ja monta kertaa. Tilakattavuus: kaikki tilat&tilasiirtymät Poikkeuskattavuus...

16 Kattavuusmitat käytännössä Kannattaa mitata: tarkoituksena on löytää puutteita testiaineistossa, ei niinkään todistaa testauksen perusteellisuutta. Prosenttilukujen tulkinnassa kannattaa olla varovainen suuri kattavuus ei välttämättä tarkoita hyvää testausta mitat eivät välttämättä ole keskenään vertailukelpoisia 100% kattavuus käytännössä usein mahdottomuus Yleensä tavoitteena esimerkiksi 85% kattavuus (lause- tai päätöskattavuus) Kattavasti testattu ei ole kattavasti testattu. Kattavuus ei ota huomioon olion tilaa. Milloin testattu riittävästi?

17 Milloin testattu riittävästi? Mutkikkuusmitat: Voidaan arvioida mm. koodin laatua (esimerkiksi alihankinnat), ohjelman "rispaantumista" ylläpidossa ja testauksen vaativuutta. Halsteadin mitta: lähinnä historiallista merkitystä McCaben syklomaattinen numero G on ohjelman kontrolliverkko ja c päätösten määrä Ohjelman syklomaattinen numero v(g) = c+1 Virheiden kylväminen Ohjelmassa X virhettä (X tuntematon). Kylvetään N virhettä. Testauksessa löytyy X' oikeaa virhettä ja N' kylvettyä virhettä. Oletetaan, että X'/X = N'/N. Siis ohjelmassa on yhteensä X = X'N/N' virhettä, joista vielä X-X' kpl on löytämättä. sovellettavissa myös tarkastusmenettelyyn Black Box - Testauksen kattavuus (toiminnallinen testaus) Testattavan syöteavaruuden kattaminen on mahdotonta Arvoaluetestaus (domain testing) Arvoalue syntyy syötemuuttujan tyypistä sekä spesifikaatiossa määritellyistä rajoista, modulin käyttörajapinnan esiehdoista Esim. kokonaislukusyöte x, sallitut arvot x? [0, 200] Valitaan testitapauksiin Tapaus arvoalueen sisältä Arvoalueen rajat Tapaukset heti arvoalueiden ulkopuolelta Esimerkissä testitapauksiksi tulisivat arvot 50, 0, 200, -1, 201 Ekvivalennsitestaus Arvoalueet jaetaan ekvivalenssiluokkiin joille on voimassa Jokainen ekvivalenssiluokan arvo antaa saman testituloksen (toimii oikein tai ei) Käytännössä: paljastaa virheen samalla todennäköisyydellä Testitapauksia valitaan yksi jokaisesta ekvivalenssiluokasta Ekvivalenssiluokan rajat valitaan myös testitapauksiksi

18 Black Box - Testauksen kattavuus Ekvivalenssiluokkien määrittely Aiempi arvoalueen jakaminen: arvoalueen sisältä ja ulkoa Syötteet ovat jollain perusteella samaan luokkaan kuuluvia Tulosteet ovat jollain perusteella samaan luokkaan kuuluvia Luokittelu sellaisten ominaisuuksien mukaan jotka todennäköisimmin aiheuttavat virheitä Modulin (julkisesta) määrittelystä Syötteet jotka ovat esiehdon mukaisia Syötteet jotka eivät ole esiehdon mukaisia Syötemuuttujien rakenteesta Esim. vektorista tyhjä vektori, yksialkioinen, monialkioinen, järjestetty, Black Box testitapausten valinta esimerkki: binäärihaku procedure Search (Key : ELEM ; T: ELEM_ARRAY; Found : in out BOOLEAN; L: in out ELEM_INDEX) ; Pre-condition -- the array has at least one element T FIRST <= T LAST Post-condition -- the element is found and is referenced by L ( Found and T (L) = Key) or -- the element is not in the array ( not Found and not (exists i, T FIRST >= i <= T LAST, T (i) = Key ))

19 Esimerkki jatkuu syötteen ekvivalenssipartitiot 1) Esiehdot täyttyvät, etsitty arvo taulukossa 2) Esiehdot täyttyvät, etsitty arvo ei taulukossa 3) Esiehdot eivät täyty, etsitty arvo taulukossa 4) Esiehdot eivät täyty, etsitty arvo ei taulukossa 5) Taulukossa vain yksi alkio 6) Taulukossa parillinen määrä alkioita 7) Taulukossa pariton määrä alkioita 8) Etsitty arvo taulukossa ensimmäisenä, viimeisenä 9)... Kohdat 5-9 voidaan lukea myös rakenteelliseen testaukseen, sillä näiden ekvivalenssiluokkien perusteet löytyvät koodista Syötteen ekvivalenssipartitiot ja testitapaukset Array Single value Single value More than 1 value More than 1 value More than 1 value More than 1 value Element In sequence Not in sequence First ele ment in sequence Last element in sequence Middle element in sequence Not in sequence Inp ut sequ ence (T) Key (Key) Output (Found, L) true, false,?? 17, 29, 21, true, 1 41, 18, 9, 31, 30, 16, true, 7 17, 18, 21, 23, 29, 41, true, 4 21, 23, 29, 33, false,??

20 Testaustyökalut Testikattavuusanalysaattorit Purify, Bounds Checker: osoitinongelmat, muistivuodot Profilointiohjelmat Vertailuohjelmat Testipetigeneraattorit, testiskriptit Emulaattorit, simulaattorit Nauhoitustyökalut, kuormageneraattorit Testauksen automatisointi? Testausympäristö, testipenkki testidatan generaattori spesifikaatio lähde koodi testipeti testidata oraakkeli profiloija testattava ohjelma testi tulokset testi ennusteet suoritus raportti simulaattori vertaaja raportti generaattori Testin tulosraportti

21 Testausprosessi Määrittelydokumentaatio Kokemus, tarkastuslistat Suunnitteludokumentaatio Laatujärjestelmän ohjeistus Vanha testaussuunnitelma Testauksen suunnitelu Testisuunnitelma Testaus Testiraportit Testauksen suunnittelu Projektisuunnitelma: mitä dokumentteja tuotetaan, kuka tuottaa ja milloin Sopimus ja/tai sen liitteet: Hyväksymiskoesuunnitelma joka kuvaa hyväksymiskriteerit, joita asiakas testaa hyväksymistestissä. Testauksesta saattaa olla hyvä tuottaa erillinen yleissuunnitelma: kuka vastaa ja mistä (mm. testiympäristöjen pystyttäminen jne.). Järjestelmätestaussuunnitelma: määrittelydokumentissa tai erillisenä dokumenttina. Integrointitestaussuunnitelma: suunnitteludokumentissa tai erillisenä dokumenttina. Moduulitestaus: Kunkin moduulin määrittelyyn liittyy testiympäristön määrittely ja testitapausten määrittely. Voi olla yleisohje, ei välttämättä erillistä suunnitelmaa

22 Testaussuunnitelma 1. Johdanto. 2. Testauksen kohde ja tavoitteet. 3. Testausympäristö. 4. Testauksen organisointi ja raportointi. 5. Testausstrategia ja integrointisuunnitelma. 6. Testattavat toiminnot. 7. Toimintojen testitapaukset, hyväksymiskriteerit. 8. Ei-toiminnallisten ominaisuuksien testaus. 9. Erikoistilanteet. 10. Ominaisuudet, joita ei testata. 11. Testauksen lopettamiskriteeri Seuranta Testeistä syntyy testiraportteja poislukien modulitestaus Asiakasreklamaatiot dokumentoitava. Laatujärjestelmän kehittämiseksi virheet on analysoitava ja tilastoitava virheiden löytymis-, syntymis- ja korjausajankohdat, testauksen kattavuusmitat, virheiden luokittelu (mild, moderate, annoying, disturbing, serious, very seriuos, extreme, intolerable, catastrophic, infectious) testauksen riittävyyttä voidaan parhaiten arvioida kokemukseen nojautuen

23 Oliokeskeisyyden vaikutus testaukseen Suurin vaikutus moduli- ja integraatiotestaus vaikea erottaa toisistaan Olioparadigmassa käytetään usein inkrementaalisia prosessia Ei eroja järjestelmätestaustasolla (?) Top-Down? Onko Top tasoa olemassa? Bottom-up? Onko edes hierarkiaa olemassa? Klusteritestaus! Alemmilla testaustasoilla lisäongelmia aiheuttavat periytyminen ja dynaaminen sitominen. Kun jotain on peritty, onko se testattava uudelleen? Vastaus näyttäisi (ikävä kyllä) olevan myönteinen. Vain hyvin yksinkertaisten funktioiden tapauksessa voi olla varma, että kantaluokalle tehty testaus riittää. Jos perityssä funktiossa käytetään dynaamista sitomista, ei voida olla varmoja funktion toimivuudesta uudessa ympäristössä. Kattavuus? Kaikki dynaamista sitomista sisältävät pitää testata päätöskattavasti (kutsukohtahan on tavallaan ehdollinen haarautuminen olion tyypin perusteella). OO testaus Luokan testaus vastaa modulitestausta Integrointitestauksessa kolme strategiaa Integroitavat ja testattavat klusterit pitää löytää jollakin tavalla sillä selvää hierarkiaa ei ole. Kolme tapaa Use-case testing (tai skenaariotestaus) Integroitavat ja testattavat klusterit muodostetaan suoraan käyttötapauksista Thread testing Integroidaan ja testataan tapahtumia (event) vastaan luokat jotka suorittuvat yhdessä säikeessä Klusteri testaus Ideana testata modulien (luokkien) klustereita jotka yhdessä aikaansaavat jotkut tietyt palvelut (one collaboration)

24 OO testaus Testaustasot Olioiden operaatioiden testaus (vastaa jotakuinkin funktion whitebox testausta) Luokkien testaus Kattavuusmitat? Kaikki operaatiot Kaikkien attribuuttien arvon asetus ja luku Kaikkien olion mahdollisten tilojen läpikäynti Yhteistyöklustereiden testaus (black box) Koko järjestelmän testaus (ei oo-erityispiirteitä) Luokkatestaus (esimerkki) WeatherStation identifier reportweather () calibrate (instruments) test () startup (instruments) shutdown (instruments) Test cases are needed for all operations Use a state model to identify state transitions for testing Examples of testing sequences Shutdown? Waiting? Shutdown Waiting? Calibrating? Testing? Transmitting? Waiting Waiting? Collecting? Waiting? Summarising? Transmitting? Waiting

25 Integrointitestaus (Skenaario perustainen esimerkki) :CommsController request (report) acknowledge () report () :WeatherStation summarise () :WeatherData send (report) reply (report) acknowledge () Thread of methods executed CommsController:request? WeatherStation:report? WeatherData:summarise Inputs and outputs needed for the test Input of report request with associated acknowledge and a final output of a report Can be tested by creating raw data and ensuring that it is summarised properly Use the same raw data to test the WeatherData object Interface testing (~rajapintatestaus) Osa integrointitestausta testataan integroitavien modulien, luokkien tai alijärjestelmien rajapintojen yhteensopivuus pyritään havaitsemaan virheitä joko rajapintojen toteutuksessa tai väärissä oletuksissa ja tulkinnoissa Erityisen tärkeä oliosuuntautuneissa järjestelmissä, modulit määritellään rajapintojensa kautta Test cases A B C

26 Interface testing rajapinta- ja virhetyyppejä Parametrirajapinta normaali datan välitys modulista toiseen Jaettuun muistiin perustuva rajapinta Metodi-rajapinta Tavallinen olion (tai ADT:n) julkinen rajapinta Viestivälitykseen perustuva rajapinta Palvelupyyntö viestinä, tulokset paluuviestinä Jotkut oliojärjestelmät, client-server arkkitehtuurit Väärin käytetty rajapinta kutsuva komponentti käyttää rajapintaa väärin Väärin ymmärretty rajapinta kutsuja olettaa rajapinnan palveluista jotain mikä ei pidä paikkansa Ajoitusvirheet kutsuja ja kutsuttava toimivat eri nopeuksilla, tarjolla oleva informaatio on vanhentunutta (esimerkiksi) Interface testing suunnittelun ohjeita Käytä testejä jotka aiheuttavat kutsuissa parametreille arvoja arvoalueen rajoilta Jos rajapinnassa välitetään osoittimia, testaa aina null-osoitin. Käytä testejä jotka aiheuttavat varmasti epäonnistumisen. Poikkeustilanteiden käsittely on yleisin rajapinnoissa väärin tulkittu alue. Viestinvälitykseen perustuvat rajapinnat on testattava suurilla volyymeillä, stress testing. Lisäät todennäköisyyttä löytää ajoitusvirheitä. Jaettuun muistiin perustuvissa rajapinnoissa, rajapintaa käyttävien modulien aktivointijärjestystä pitää vaihdella.

27 Kansanviisauksia Testauksen suorittaa joku muu kuin tekijä. Teoksessa [Kit 1995] on esitetty otsakkeen The Six Essentials of Software Testing alla seuraavat perusperiaatteet. The quality of the test process determines the success of the test effort. Prevent defect migration by using early life-cycle testing techniques. The time for software testing tools is now. A real person must take responsibility for improving the testing process. Testing is a professional discipline requiring trained, skilled people. Cultivate a positive team attitude of creative destruction. Tuotekehitysprojektissa järjestelmätestauksen loppuvaihe kestää pitempään, kuin osaat kuvitella edes pahimmissa painajaisunissasi. Kokeile, mutta älä luule, että se on testausta, suunnitelmallisuus on valttia. Test now or pay later; the later you find it, the more you pay.... kansanviisauksia A good test can never save a bad program. Älä poista testauspiirteitä ohjelmasta. Suorita "apinatestejä, ota pistoke irti seinästä. Tee/testaa muutokset ja lisäykset riittävän pieninä annoksina. Virheet kasaantuvat: jos jostain on löytynyt useita virheitä, lähistöllä on niitä vielä lisää. Dynaamisen muistin määrän kehityksestä kannattaa pitää kirjaa (roskaantuminen, satunnaiset kuormitushuiput). Tarkasta vielä kerran laskennan virhetilanteet: nollalla jako, yli/alivuodot sekä liukulukujen pyöristys. Tee myös testipetit kunnolla, suurin osa ajasta kuluu muuten virheiden hakuun testipeteistä. Jos poikkeustilanteita käsittelevää koodia on vähän, kaikkia poikkeustilanteita ei ole vielä otettu huomioon.

28 Reaaliaikajärjestelmien testauksen kansanviisaudet Motto: sulautetun ohjelmiston testaus alkaa siitä, mihin tavallisen ohjelmiston testaus loppuu. Testattavuus on otettava jo suunniteltaessa huomioon ja ohjelmoitava järjestelmään mukaan. Tuotantoversiossakin voi olla testauspiirteitä, jotka saa tarvittaessa kytkettyä toimintaan. Ensin sarjallisesti mahdollisimman perusteellisesti. Mahdollisimman pitkään kehityslaitteistossa ja sitten simulaattoreita ja emulaattoreita hyväksikäyttäen. Kriittiset osat on katselmoitava huolellisesti ja mahdollisesti todistettava oikeiksi (tai edes perusteltava vakuuttavasti, miksi kuviteltu riski ei pääse toteutumaan). Seuraa CPU:n käyttöastetta varsinkin muutosten jälkeen. Seurannan voi toteuttaa joko kellokeskeytyskäsittelijässä tai matalimman prioriteetin taustaprosessina. Kerää tilastoa poikkeustapauksista: menetetyt kellokeskeytykset ja oheislaitteiden ohjauksessa sekä tiedon siirrossa tapahtuneet virheet. Seinäkelloa voi tarpeen mukaan nopeuttaa tai hidastaa. Nopeuttamalla kelloa saadaan esimerkiksi koko vuosi nopeasti testattua. Tärkein asia viimeiseksi Automatisoi Testing is the testaus process mahdollisimman of exercising pitkälle a program with the specific intent of finding Automatisoitu errors prior to testaus delivery on to kääntäjän the end user. laajennos joka tarkistaa ohjelmistosi semantiikan!

Laadunvarmistustekniikat

Laadunvarmistustekniikat Laadunvarmistustekniikat Ohjelmistojen laadunvarmistustekniikoita: testaus (testing) ohjelman suorittamista tarkoituksena löytää virheitä tarkastukset (inspections, reviews) asiantuntijoiden suorittamia

Lisätiedot

Testaus käsite. Sekalaista testausasiaa. Testauksen käsitteestä. Kattavuusmitat. Jos ajatellaan, että testaus = V&V, voidaan erottaa:

Testaus käsite. Sekalaista testausasiaa. Testauksen käsitteestä. Kattavuusmitat. Jos ajatellaan, että testaus = V&V, voidaan erottaa: Testaus käsite Sekalaista asiaa Sami Kollanus 15.11.2006 Jos ajatellaan, että = V&V, voidaan erottaa: Staattinen Dynaaminen Toisaalta voidaan määritellä Myersin (1979) mukaan: Testaus on ohjelman suoritusta,

Lisätiedot

Kontrollipolkujen määrä

Kontrollipolkujen määrä Testaus Yleistä Testaus on suunnitelmallista virheiden etsimistä Tuotantoprosessissa ohjelmaan jää aina virheitä, käytettävistä menetelmistä huolimatta Hyvät menetelmät, kuten katselmoinnit pienentävät

Lisätiedot

Verifioinnin ja validoinnin ero. 7. Verifiointi ja validointi. Verifiointi- ja validointitekniikat. Verifiointi- ja validointitekniikat II

Verifioinnin ja validoinnin ero. 7. Verifiointi ja validointi. Verifiointi- ja validointitekniikat. Verifiointi- ja validointitekniikat II 7. Verifiointi ja validointi Verifiointi ja validointi (V&V) on ohjelmistotuotannon työvaihe, missä varmistetaan, että ohjelmisto täyttää sille asetetut implisiittiset ja eksplisiittiset vaatimukset ja

Lisätiedot

Dynaaminen analyysi I

Dynaaminen analyysi I Dynaaminen analyysi I Luento 6 Antti-Pekka Tuovinen 4 April 2013 1 Tavoitteet Testitapausten suunnittelun ja suorituksen perusteet Black-Box testitapausten suunnittelu Ekvivalenssiluokat Raja-arvo (reuna-arvo)

Lisätiedot

Testaussuunnitelma PULSU. Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testaussuunnitelma PULSU. Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Testaussuunnitelma PULSU Syksy 2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9 op) Projektiryhmä Heikki Manninen Noora Joensuu

Lisätiedot

Dynaaminen analyysi III

Dynaaminen analyysi III Dynaaminen analyysi III Luento 8 Antti-Pekka Tuovinen 16 April 2013 1 Tavoitteet White box testitapausten suunnittelutekniikat Lausekattavuus Haarautumakattavuus Ehto- ja polkukattavuus Huomioita white

Lisätiedot

Convergence of messaging

Convergence of messaging Convergence of messaging Testaussuunnitelma The Converge Group: Mikko Hiipakka Anssi Johansson Joni Karppinen Olli Pettay Timo Ranta-Ojala Tea Silander Helsinki 20. joulukuuta 2002 HELSINGIN YLIOPISTO

Lisätiedot

Laadunvarmistustekniikoita. Ohjelmistotuotanto. Testaus termejä. Testaus periaatteita. Testaus havaintoja. Testaus havaintoja

Laadunvarmistustekniikoita. Ohjelmistotuotanto. Testaus termejä. Testaus periaatteita. Testaus havaintoja. Testaus havaintoja Laadunvarmistustekniikoita Ohjelmistotuotanto Ohjelmistojen testaus 1 Testaus (testing) ohjelman suorittamista tarkoituksena löytää virheitä Tarkastukset, katselmukset (inspections, reviews) asiantuntijoiden

Lisätiedot

Harjoitustyön testaus. Juha Taina

Harjoitustyön testaus. Juha Taina Harjoitustyön testaus Juha Taina 1. Johdanto Ohjelman teko on muutakin kuin koodausta. Oleellinen osa on selvittää, että ohjelma toimii oikein. Tätä sanotaan ohjelman validoinniksi. Eräs keino validoida

Lisätiedot

Testaustyökalut. Luento 11 Antti-Pekka Tuovinen. Faculty of Science Department of Computer Science

Testaustyökalut. Luento 11 Antti-Pekka Tuovinen. Faculty of Science Department of Computer Science Testaustyökalut Luento 11 Antti-Pekka Tuovinen 25 April 2013 1 Tavoitteet Työkalutyyppejä Testauksen hallinta Testien määrittely Staattinen analyysi Dynaaminen testaus 25 April 2013 2 1 Työkalut ja testaus

Lisätiedot

Testaussuunnitelma Labra

Testaussuunnitelma Labra Testaussuunnitelma Labra Helsinki 25.8.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos 1 Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9+1op) Projektiryhmä Anssi Kapanen,

Lisätiedot

Testaussuunnitelma. Koskelo. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Testaussuunnitelma. Koskelo. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti. HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Testaussuunnitelma Koskelo Helsinki 16.12.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Tom Bertell Johan

Lisätiedot

58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö

58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö 58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö Testaus 30.3.2009 Tuntiop. Sami Nikander sami.nikander@helsinki.fi 58160 Ohjelmoinnin harjoitustyö, Sami Nikander 30.3.2009 1 Testaus Ohjelman systemaattista tutkimista

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant Versio: V0.3 AgilElephant SEPA Diary Petri Kalsi 55347A Heikki Salminen 51137K Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Aihe: PK&HS Sivu 1 / 7 Dokumenttihistoria Revisiohistoria Revision päiväys: 29.11.2004 Seuraavan

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto, s

Ohjelmistotuotanto, s Rakenteellinen testaus (white box) Ohjelmistotuotanto Testaus Rakenteellinen testaus perustuu ohjelman rakenteen hyväksikäyttöön - tieto ja kontrollivuoesityksiin tietovuo (data flow) - tiedon kulku kontrollivuo

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12.

Ohjelmistojen mallintaminen. Luento 11, 7.12. Ohjelmistojen mallintaminen Luento 11, 7.12. Viime viikolla... Oliosuunnittelun yleiset periaatteet Single responsibility eli luokilla vain yksi vastuu Program to an interface, not to concrete implementation,

Lisätiedot

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa?

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Arto Stenberg Copyright Kuntien Tiera Oy Kuntien Tiera Copyright Kuntien Tiera Oy Tieran toiminta perustuu osaamisverkoston rakentamiseen, mikä

Lisätiedot

JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002

JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit. Mikko Mäkelä 6.11.2002 JReleaser Yksikkötestaus ja JUnit Mikko Mäkelä 6.11.2002 Sisältö Johdanto yksikkötestaukseen JUnit yleisesti JUnit Framework API (TestCase, TestSuite) Testien suorittaminen eri työkaluilla Teknisiä käytäntöjä

Lisätiedot

7. Verifiointi ja validointi

7. Verifiointi ja validointi 7. Verifiointi ja validointi Verifiointi ja validointi (V&V) on ohjelmistotuotannon työvaihe, missä varmistetaan, että ohjelmisto täyttää sille asetetut implisiittiset ja eksplisiittiset vaatimukset ja

Lisätiedot

Testaustyökalut Sini Mäkelä

Testaustyökalut Sini Mäkelä Testaustyökalut Sini Mäkelä Helsinki 26.11.2000 Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisällys 1 Johdanto...1 2 Testausprosessi...1 2.1 Testauksen tasot...1

Lisätiedot

T Testiraportti - järjestelmätestaus

T Testiraportti - järjestelmätestaus T-76.115 Testiraportti - järjestelmätestaus 18. huhtikuuta 2002 Confuse 1 Tila Versio: 1.0 Tila: Päivitetty Jakelu: Julkinen Luotu: 18.04.2002 Jani Myyry Muutettu viimeksi: 18.04.2002 Jani Myyry Versiohistoria

Lisätiedot

Hirviö Laadunvarmistussuunnitelma

Hirviö Laadunvarmistussuunnitelma Hirviö Laadunvarmistussuunnitelma Jani Heikkinen Anssi Kalliolahti Jukka Larja Kim Nylund Liia Sarjakoski Samuli Sorvakko Timo Toivanen 30. marraskuuta 2004 1 Sisältö 1 Johdanto 3 1.1 Testauksen tavoitteet

Lisätiedot

Yksikkötestaus. Kattava testaus. Moduulitestaus. Ohjelman testaus. yksikkotestaus/ Seija Lahtinen

Yksikkötestaus. Kattava testaus. Moduulitestaus. Ohjelman testaus. yksikkotestaus/ Seija Lahtinen Yksikkötestaus Kattava testaus Moduulitestaus Ohjelman testaus 1 Kattava testaus Testauksen perimmäinen tarkoitus on LÖYTÄÄ VIRHEITÄ Testaus pitäisi olla täydellinen: - Jokainen pyydetty arvo pitäisi testata

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto, s2001 2/27/2003

Ohjelmistotuotanto, s2001 2/27/2003 2. Rakenteellinen testaus (white-box) Ohjelmistotuotanto Ohjelmistojen testaus 2 Rakenteellinen testaus perustuu ohjelman rakenteen hyväksikäyttöön tieto- ja kontrollivuoesityksiin tietovuo (data flow)

Lisätiedot

TIE Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

TIE Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2. Antti Jääskeläinen Matti Vuori TIE-21204 Ohjelmistojen testaus 2015 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2 Antti Jääskeläinen Matti Vuori Työn yleiset järjestelyt 14.9.2015 2 Valmistautuminen Ilmoittaudu kurssille Lue harjoitustyön nettisivut

Lisätiedot

Ohjelmiston testaussuunnitelma

Ohjelmiston testaussuunnitelma Ohjelmiston testaussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä lukaa antaa yleiskuvan koko testausdokumentista.

Lisätiedot

TESTIRAPORTTI - VYM JA KANTA Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0

TESTIRAPORTTI - VYM JA KANTA Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0 TESTIRAPORTTI - VYM JA KANTA Versio 1.0 i Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 2 1.1. Dokumentin tarkoitus ja yleisiä toimintaohjeita 2 1.2. Viittaukset muihin dokumentteihin 2 2. SUORITETTAVA TESTI 3 2.1. Testauksen

Lisätiedot

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa?

Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Mihin kaikkeen voit törmätä testauspäällikön saappaissa? Arto Stenberg Copyright Kuntien Tiera Oy Kuntien Tiera Copyright Kuntien Tiera Oy Tiera on vuonna 2010 perustettu yli 200:n kuntatoimijan omistama

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

Kuopio Testausraportti Kalenterimoduulin integraatio

Kuopio Testausraportti Kalenterimoduulin integraatio Kuopio Testausraportti Kalenterimoduulin integraatio Kuopio, testausraportti, 22.4.2002 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 0.1 22.4.2002 Matti Peltomäki Ensimmäinen versio 0.9 22.4.2002 Matti

Lisätiedot

Hyväksymistestauksen tarkistuslista järjestelmän hankkijalle

Hyväksymistestauksen tarkistuslista järjestelmän hankkijalle Hyväksymistestauksen tarkistuslista järjestelmän hankkijalle Tarkistuslista on suunniteltu käytettäväksi hyväksymistestauksen suunnittelussa, valmiuksien arvioinnissa ja katselmoinnissa.tämä tarkistuslista

Lisätiedot

Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma

Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma C++-kielen uusia ominaisuuksia Olio-ohjelmointi Syntaksikokoelma 31.10.2008 Bool-tietotyyppi: Totuusarvo true (1), jos ehto on tosi ja false (0) jos ehto epätosi. Dynaaminen muistinvaraus: Yhden muuttuja

Lisätiedot

Kuopio Testausraportti Asiakkaat-osakokonaisuus

Kuopio Testausraportti Asiakkaat-osakokonaisuus Kuopio Testausraportti Asiakkaat-osakokonaisuus Kuopio, testausraportti, 25.3.2002 Versiohistoria: Versio Pvm Laatija Muutokset 0.1 11.2.2002 Matti Peltomäki Ensimmäinen versio 0.9 11.2.2002 Matti Peltomäki

Lisätiedot

Testaus osana ohjelmistojen elinkaarta I

Testaus osana ohjelmistojen elinkaarta I Testaus osana ohjelmistojen elinkaarta I Luento 3 Antti-Pekka Tuovinen www.cs.helsinki.fi 19 March 2013 1 Oppimistavoitteet Ohjelmistokehityksen V-malli Testauksen tasot Komponenttitestaus Integrointitestaus

Lisätiedot

Testaussuunnitelma. Ohjelmistotuotantoprojektin tietojärjestelmä OhtuTie

Testaussuunnitelma. Ohjelmistotuotantoprojektin tietojärjestelmä OhtuTie Testaussuunnitelma Ohjelmistotuotantoprojektin tietojärjestelmä OhtuTie Helsinki 14.7.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti

Lisätiedot

Vakuutusyhtiöiden testausinfo

Vakuutusyhtiöiden testausinfo Vakuutusyhtiöiden testausinfo ATJ:n ulkoisten liittymien testaaminen Jonna Hannukainen ja Markku Noukka 12. ja 17.5.2006 (Päivitetty 18.5.2006) ATJ:n integraatiotestaus vakuutusyhtiöiden kanssa Testauksen

Lisätiedot

Hirviö Laadunvarmistussuunnitelma

Hirviö Laadunvarmistussuunnitelma Hirviö Laadunvarmistussuunnitelma Jani Heikkinen Anssi Kalliolahti Jukka Larja Kim Nylund Liia Sarjakoski Samuli Sorvakko Timo Toivanen 8. helmikuuta 2005 1 Sisältö 1 Johdanto 3 1.1 Testauksen tavoitteet

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, toteutuksesta ja testauksesta

Ohjelmistotekniikan menetelmät, toteutuksesta ja testauksesta 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, toteutuksesta ja testauksesta 1 Toteutuksesta ja testauksesta Suunnitteluprosessista Tarkan tason luokkasuunnittelu Siirtyminen UML-kaavioista Java-toteutukseen

Lisätiedot

TESTIRAPORTTI - XMLREADER-LUOKKA Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0 (luonnos 2)

TESTIRAPORTTI - XMLREADER-LUOKKA Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0 (luonnos 2) TESTIRAPORTTI - XMLREADER-LUOKKA Versio 1.0 (luonnos 2) Copyright Comptel Oyj i Sisällysluettelo 1. YLEISTÄ 2 1.1. Dokumentin tarkoitus ja yleisiä toimintaohjeita 2 1.2. Viittaukset muihin dokumentteihin

Lisätiedot

Testiautomaatio tietovarastossa. Automaattisen regressiotestauksen periaate ja hyödyt

Testiautomaatio tietovarastossa. Automaattisen regressiotestauksen periaate ja hyödyt Testiautomaatio tietovarastossa Automaattisen regressiotestauksen periaate ja hyödyt Sisältö 2 Testaus kiinteänä osana DW-toteutusta Regressiotestauksen merkitys Robot Framework Automatisoitu DW:n regressiotestaus:

Lisätiedot

Testauspäällikön tarinoita Arto Stenberg

Testauspäällikön tarinoita Arto Stenberg Testauspäällikön tarinoita Arto Stenberg 2.12.2013 A software foundry that helps companies create breakthrough product innovations. We help our clients to: 1. Create new products 2. Scale out their product

Lisätiedot

Ohjelmien testaustyökalut

Ohjelmien testaustyökalut Ohjelmien testaustyökalut Antti Hämäläinen Helsinki 13.11.2000 Ohjelmistotuotantovälineet seminaari HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Ohjelmien testaustyökalut Antti Hämäläinen Ohjelmistotuotantovälineet

Lisätiedot

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit Liite E - Esimerkkiprojekti E Esimerkkiprojekti Olet lukenut koko kirjan. Olet sulattanut kaiken tekstin, Nyt on aika soveltaa oppimiasi uusia asioita pienen, mutta täydellisesti muotoiltuun, projektiin.

Lisätiedot

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Määrittelydokumentti NJC2. Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Määrittelydokumentti NJC2 Helsinki 11.2.2004 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti ( ov) Projektiryhmä Eero Anttila Olli

Lisätiedot

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant

SEPA diary. Dokumentti: SEPA_diary_PK_HS.doc Päiväys: Projekti: AgileElephant AgilElephant SEPA Diary Petri Kalsi 55347A Heikki Salminen 51137K Tekijä: Petri Kalsi Omistaja: ElectricSeven Aihe: PK&HS Sivu 1 / 7 Dokumenttihistoria Revisiohistoria Revision Numero Revision Päiväys

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin.

Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet suoritetaan peräkkäin. 2. Ohjausrakenteet Ohjausrakenteiden avulla ohjataan ohjelman suoritusta. peräkkäisyys valinta toisto Koottu lause; { ja } -merkkien väliin kirjoitetut lauseet muodostavat lohkon, jonka sisällä lauseet

Lisätiedot

Dynaaminen analyysi II

Dynaaminen analyysi II Dynaaminen analyysi II Luento 7 Antti-Pekka Tuovinen 9 April 2013 1 Tavoitteet Black-box testitapausten suunnittelutekniikat II Tilamallien käyttö Syys-seurausverkot ja päätöstaulut Käyttötapaukset Yhteenveto

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus yleistä

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus yleistä Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus yleistä Määritelmä Testaus on systemaattinen lähestymistapa ohjelmistoissa esiintyvien virheiden löytämiseksi ohjelmaa suorittamalla. Testattaessa pyritään luomaan

Lisätiedot

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016

CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET. Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016 CT60A4150 OHJELMISTOTESTAUKSEN PERUSTEET Jussi Kasurinen (etu.suku@lut.fi) Kevät 2016 VIIME KERRALLA MENETELMIÄ Musta laatikko Valkea laatikko Harmaa laatikko Regressio Automaatio Rasitus (kuormitus)

Lisätiedot

Testaussuunnitelma. Oppimistavoitteiden hallintajärjestelmä harri

Testaussuunnitelma. Oppimistavoitteiden hallintajärjestelmä harri Testaussuunnitelma Oppimistavoitteiden hallintajärjestelmä harri Helsinki 15.11.2007 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja Tietokonetekniikan laitos TKT-3200 Tietokonetekniikka ASSEMBLER: QSORT 06.09.2005 Ryhmä 00 nimi1 email1 opnro1 nimi2 email2 opnro2 nimi3 email3 opnro3 1. TEHTÄVÄ

Lisätiedot

Test-Driven Development

Test-Driven Development Test-Driven Development Ohjelmistotuotanto syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole

Lisätiedot

Tarkastusten rakenne. 10. Tarkastukset. Tuotoksen tekijän rooli. Tarkastustiimi. Tarkastusprosessin vaiheet. Tarkastusprosessi

Tarkastusten rakenne. 10. Tarkastukset. Tuotoksen tekijän rooli. Tarkastustiimi. Tarkastusprosessin vaiheet. Tarkastusprosessi 10. Tarkastukset Tarkastus (inspection) on tehokas analyysitekniikka, jota voidaan käyttää minkä tahansa projektin tuotoksen läpikäyntiin. Tarkastus on systemaattinen ja yksityiskohtainen katselmointi

Lisätiedot

WCLIQUE. Ohjelmistoprojekti. Testaussuunnitelma

WCLIQUE. Ohjelmistoprojekti. Testaussuunnitelma TKK/DISKO/Tik-76.115 WCLIQUE Projektiryhmä Clique http://www.hut.fi/jekahkon/wclique/testplan.html WCLIQUE Ohjelmistoprojekti Projektiryhmä Clique: Janne Dufva, 75008T, email: janne.dufva@nokia.com, 75014C,

Lisätiedot

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi

5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika. Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi 5. Luento: Rinnakkaisuus ja reaaliaika Tommi Mikkonen, tommi.mikkonen@tut.fi Agenda Perusongelmat Jako prosesseihin Reaaliaika Rinnakkaisuus Rinnakkaisuus tarkoittaa tässä yhteydessä useamman kuin yhden

Lisätiedot

12. Javan toistorakenteet 12.1

12. Javan toistorakenteet 12.1 12. Javan toistorakenteet 12.1 Sisällys Yleistä toistorakenteista. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä. Silmukan rajat asetettu

Lisätiedot

T Testiraportti - integraatiotestaus

T Testiraportti - integraatiotestaus T-76.115 Testiraportti - integraatiotestaus 22. maaliskuuta 2002 Confuse 1 Tila Versio: 1.0 Tila: Päivitetty Jakelu: Julkinen Luotu: 19.03.2002 Jani Myyry Muutettu viimeksi: 22.03.2002 Jani Myyry Versiohistoria

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML-kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät

Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Ohjelmoinnin peruskurssien laaja oppimäärä, kevät Luento 1: Testaus, ohjelman suunnittelutapoja Riku Saikkonen (osa kalvoista on suoraan ei-laajan kurssin luennoista) 14. 1. 2013 Sisältö 1 Ohjelmien testaustapoja

Lisätiedot

Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML

Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML 582101 - Ohjelmistotekniikan menetelmät, UML 1 Sisältö DFD- ja sidosryhmäkaavioiden kertaus Oliomallinnus UML:än kaaviotyypit 2 Tietovuokaaviot Data flow diagrams, DFD Historiallisesti käytetyin kuvaustekniikka

Lisätiedot

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 2. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 2. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.1 2.2 Yleistä

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

Ohjelmistotestauksen suunnittelu - Case: A-lehdet Oy:n laskujen tulostusohjelma

Ohjelmistotestauksen suunnittelu - Case: A-lehdet Oy:n laskujen tulostusohjelma Ohjelmistotestauksen suunnittelu - Case: A-lehdet Oy:n laskujen tulostusohjelma Eija Rauhala Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma 2010 Tiivistelmä Koulutusohjelma Tekijät Eija Rauhala Opinnäytetyön nimi

Lisätiedot

Sisällys. 12. Javan toistorakenteet. Yleistä. Laskurimuuttujat

Sisällys. 12. Javan toistorakenteet. Yleistä. Laskurimuuttujat Sisällys 12. Javan toistorakenteet Ylstä toistorakentsta. Laskurimuuttujat. While-, do-while- ja for-lauseet. Laskuri- ja lippumuuttujat. Tyypillisiä ohjelmointivirhtä. Silmukan rajat asetettu kierroksen

Lisätiedot

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5)

Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (2/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (3/5) Alkuarvot ja tyyppimuunnokset (1/5) Aiemmin olemme jo antaneet muuttujille alkuarvoja, esimerkiksi: int luku = 123; Alkuarvon on oltava muuttujan tietotyypin mukainen, esimerkiksi int-muuttujilla kokonaisluku,

Lisätiedot

Esityksen sisältö Määrittelyjen mukaisuudesta varmistuminen - PlugIT-leima

Esityksen sisältö Määrittelyjen mukaisuudesta varmistuminen - PlugIT-leima Esityksen sisältö Johdanto Yleistä leimausmenettelystä ja leimasta Leimausmenettelyn vaiheet Kuinka määrittelyjen mukaisuus testataan: esimerkkejä testitapauksista Olennaisimmat kysymykset leimausmenettelyn

Lisätiedot

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma.

Yleistä. Nyt käsitellään vain taulukko (array), joka on saman tyyppisten muuttujien eli alkioiden (element) kokoelma. 2. Taulukot 2.1 Sisältö Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko operaation parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 2.2 Yleistä

Lisätiedot

Sisällys. 11. Javan toistorakenteet. Laskurimuuttujat. Yleistä

Sisällys. 11. Javan toistorakenteet. Laskurimuuttujat. Yleistä Sisällys 11. Javan toistorakenteet Laskuri- ja lippumuuttujat.. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin lopettaminen break-lauseella.

Lisätiedot

11. Javan toistorakenteet 11.1

11. Javan toistorakenteet 11.1 11. Javan toistorakenteet 11.1 Sisällys Laskuri- ja lippumuuttujat. Sisäkkäiset silmukat. Tyypillisiä ohjelmointivirheitä: Silmukan rajat asetettu kierroksen verran väärin. Ikuinen silmukka. Silmukoinnin

Lisätiedot

Tietotyypit ja operaattorit

Tietotyypit ja operaattorit Tietotyypit ja operaattorit Luennossa tarkastellaan yksinkertaisten tietotyyppien int, double ja char muunnoksia tyypistä toiseen sekä esitellään uusia operaatioita. Numeeriset tietotyypit ja muunnos Merkkitieto

Lisätiedot

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005

Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Algebralliset tietotyypit ym. TIEA341 Funktio ohjelmointi 1 Syksy 2005 Tällä luennolla Algebralliset tietotyypit Hahmonsovitus (pattern matching) Primitiivirekursio Esimerkkinä binäärinen hakupuu Muistattehan...

Lisätiedot

Standardin IEC testaustekniikoista. V-malli vai ketterämpi prosessi?

Standardin IEC testaustekniikoista. V-malli vai ketterämpi prosessi? Standardin IEC 61508-3 testaustekniikoista V-malli vai ketterämpi prosessi? Mika Katara mika.katara@tut.fi Tampereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikan laitos 2 Sisältö Termien käännökset Johdanto

Lisätiedot

3. Testaus osana ohjelmistoprosessia

3. Testaus osana ohjelmistoprosessia 3. Testaus osana ohjelmistoprosessia Ohjelmistotuotanto on paljon muutakin kuin testaamista. Mutta miten testaus liitetään ohjelmistoprosessiin? Tässä kohdassa esitellään ns. testauksen V-malli ja siihen

Lisätiedot

13. Loogiset operaatiot 13.1

13. Loogiset operaatiot 13.1 13. Loogiset operaatiot 13.1 Sisällys Loogiset operaatiot AND, OR, XOR ja NOT. Operaatioiden ehdollisuus. Bittioperaatiot. Loogiset operaatiot ohjausrakenteissa. Loogiset operaatiot ja laskentajärjestys.

Lisätiedot

TIE Ohjelmistojen testaus 2016 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

TIE Ohjelmistojen testaus 2016 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2. Antti Jääskeläinen Matti Vuori TIE-21201 Ohjelmistojen testaus 2016 Harjoitustyö Vaiheet 1 ja 2 Antti Jääskeläinen Matti Vuori Työn yleiset järjestelyt 20.9.2016 2 Valmistautuminen Ilmoittaudu kurssille Lue harjoitustyön nettisivut

Lisätiedot

Ohjelmistotuotteen hallinnasta

Ohjelmistotuotteen hallinnasta Ohjelmistotuotteen hallinnasta Luennon tavoitteista Luennon sisällöstä Motivointia Lähteinä: Haikala ja Märijärvi, Ohjelmistotuotanto Royce, Software Project Management, A Unified Framework 1 Tavoitteista

Lisätiedot

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset

2 Konekieli, aliohjelmat, keskeytykset ITK145 Käyttöjärjestelmät, kesä 2005 Tenttitärppejä Tässä on lueteltu suurin piirtein kaikki vuosina 2003-2005 kurssin tenteissä kysytyt kysymykset, ja mukana on myös muutama uusi. Jokaisessa kysymyksessä

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 1.4.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 1.4.2009 1 / 56 Tentti Ensimmäinen tenttimahdollisuus on pe 8.5. klo 13:00 17:00 päärakennuksessa. Tämän jälkeen

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä

Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Ohjelmointiharjoituksia Arduino-ympäristössä Yleistä Arduino-sovelluksen rakenne Syntaksi ja käytännöt Esimerkki ohjelman rakenteesta Muuttujat ja tietotyypit Tietotyypit Esimerkkejä tietotyypeistä Ehtolauseet

Lisätiedot

Standardi IEC Ohjelmisto

Standardi IEC Ohjelmisto Sundcon Oy Standardi IEC 61508 3 Ohjelmisto muutokset Matti Sundquist Sundcon Oy www.sundcon.fi Standardi IEC 61508 3 (1) Standardissa di esitetään vaatimukset niiden tietojen ja menettelytapojen valmisteluun,

Lisätiedot

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä

Sisältö. 22. Taulukot. Yleistä. Yleistä Sisältö 22. Taulukot Yleistä. Esittely ja luominen. Alkioiden käsittely. Kaksiulotteinen taulukko. Taulukko metodin parametrina. Taulukko ja HelloWorld-ohjelma. Taulukko paluuarvona. 22.1 22.2 Yleistä

Lisätiedot

Test-Driven Development

Test-Driven Development Test-Driven Development Syksy 2006 Jyväskylän yliopisto Test-Driven Development Testilähtöinen ohjelmistojen kehitystapa. Tehdään ensin testi, sitten vasta koodi. Tarkoituksena ei ole keksiä kaikkia mahdollisia

Lisätiedot

Automaattinen yksikkötestaus

Automaattinen yksikkötestaus Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Automaattinen yksikkötestaus Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä

Lisätiedot

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi

Hammastankohissin modernisointi. Heikki Laitasalmi Hammastankohissin modernisointi Heikki Laitasalmi Loppudemossa Mitä oltiinkaan tekemässä V-malli Modbus viestintä (PLC VFD) Esitellään laitteet Lopuksi Modbusia käytännössä Hammastankohissi Arkkitehtuuri

Lisätiedot

Kuntokirjuri. Testausraportti. Miika Alonen Jarkko Laine Jesse Honkanen Veli Matti Huovinen Jani Jäntti. Versio 1.1 16.5.2008

Kuntokirjuri. Testausraportti. Miika Alonen Jarkko Laine Jesse Honkanen Veli Matti Huovinen Jani Jäntti. Versio 1.1 16.5.2008 Kuntokirjuri Testausraportti Miika Alonen Jarkko Laine Jesse Honkanen Veli Matti Huovinen Jani Jäntti Versio 1.1 16.5.2008 Jakelu: Asiakas Jukka Rantala Ohjaaja Erkki Pesonen Opponoiva ryhmä 1 Kuopion

Lisätiedot

Satunnaisalgoritmit. Topi Paavilainen. Laskennan teorian opintopiiri HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Satunnaisalgoritmit. Topi Paavilainen. Laskennan teorian opintopiiri HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Satunnaisalgoritmit Topi Paavilainen Laskennan teorian opintopiiri HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsinki, 23. helmikuuta 2014 1 Johdanto Satunnaisalgoritmit ovat algoritmeja, joiden

Lisätiedot

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014

ATK tähtitieteessä. Osa 3 - IDL proseduurit ja rakenteet. 18. syyskuuta 2014 18. syyskuuta 2014 IDL - proseduurit Viimeksi käsiteltiin IDL:n interaktiivista käyttöä, mutta tämä on hyvin kömpelöä monimutkaisempia asioita tehtäessä. IDL:llä on mahdollista tehdä ns. proseduuri-tiedostoja,

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen Olioiden yhteistyö. 18.11.2008 Harri Laine 1

Ohjelmistojen mallintaminen Olioiden yhteistyö. 18.11.2008 Harri Laine 1 Ohjelmistojen mallintaminen Olioiden yhteistyö 18.11.2008 Harri Laine 1 Olioiden yhteistyö Oliokeskeisen ohjelmistonäkemyksen mukaan ohjelmiston palvelut tuotetaan olioiden yhteistyön tuloksena. Ohjelmisto

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit

Tietorakenteet ja algoritmit Tietorakenteet ja algoritmit Taulukon edut Taulukon haitat Taulukon haittojen välttäminen Dynaamisesti linkattu lista Linkatun listan solmun määrittelytavat Lineaarisen listan toteutus dynaamisesti linkattuna

Lisätiedot

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset

815338A Ohjelmointikielten periaatteet Harjoitus 3 vastaukset 815338A Ohjelmointikielten periaatteet 2015-2016. Harjoitus 3 vastaukset Harjoituksen aiheena ovat imperatiivisten kielten muuttujiin liittyvät kysymykset. Tehtävä 1. Määritä muuttujien max_num, lista,

Lisätiedot

Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita!

Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita! Kehittää ohjelmointitehtävien ratkaisemisessa tarvittavia metakognitioita! eli... Hyvä kaava sanoo enemmän kuin,... tuhat riviä koodia!... sata riviä tekstiä!... kymmenen diagrammia! Sopimusohjelmointi

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia

Lisätiedot

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op)

ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) ITKP102 Ohjelmointi 1 (6 op) Tentaattori: Antti-Jussi Lakanen 22. huhtikuuta 2016 Vastaa kaikkiin tehtäviin. Tee jokainen tehtävä erilliselle konseptiarkille! Kirjoittamasi luokat, funktiot ja aliohjelmat

Lisätiedot