Tulppaani. Puheenjohtajan Puheenvuoro ALKUSANAT. Tässä numerossa mm: Kuulumisia kesäleireiltä Kesäleirejä vietettiin lämpimässä kesäsäässä sivut 2-3

Transkriptio

1 Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tukiyhdistyksen jäsentiedote 3/2010 Tulppaani Tässä numerossa mm: Kuulumisia kesäleireiltä Kesäleirejä vietettiin lämpimässä kesäsäässä sivut 2-3 Koulut alkavat, samoin Jälkkärit Jyvässeudun jälkkäreiden tavoitteena on tarjota lapsten kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa sivut 4 Opinnäytetyö yhdistyksen tiedottamisesta Antti Janhosen opinnäytetyössä käsiteltiin tiedottamisen keinoja. sivut 5 Me Itse Ry:n julkilausuma Kehitysvammaisten viikkoa vietetään Me Itse Ry on laatinut julkilausuman. Teemana on köyhyys. sivut 6 Jyväskylässä järjestetään liikunta-, näkö ja kehitysvammaisten yleisurheilun SM-kisat Kisat järjestetään Harjun stadionilla sivut 7 Vertaisryhmät jatkavat toimintaansa Tervetuloa mukaan toimintaan! sivut 8 ALKUSANAT Edellisestä jäsentiedotteesta tuli useita palautteita. Kiitokset kaikille niistä. Yhdistys pyrkii parantamaan ja selkiyttämään tiedotustaan ja sen keinoja tulevaisuudessa. Pohjana kehitystyölle käytämme Antti Janhosen tekemää opinnäytetyötä, siinä esiin nostettuja ehdotuksia parantaa ja tehostaa yhdistyksen tiedonvälitystä vapaaehtoistyön rajalliset resurssit huomioiden. Hyvää syksyä kaikille! Puheenjohtajan Puheenvuoro Kesä alkaa olla loppusuoralla. Yhdistyksen kesätoiminnan ydin eli Ränssissä järjestetyt kesäleirit sujuivat jouhevasti, kiitokset siitä Ränssin väelle, ohjaajille ja leiriläisille. Tänä vuonna saimme leireille yhteensä 7 innokasta ohjaajaa, osa jo useammalla leirillä mukana olleita konkareita. Samoin leiriläisissä oli monta rutinoitunutta osallistujaa. Ensi kesälle olisi haastetta saada mukaan erityisesti uusia lapsia ja kouluikäisiä leiriläisiä. Tätä tarkoitusta varten voisi olla hyvä järjestää toimintapäivä tai vastaava aava nuorten leirin alkuun. Näin pienemmillekin leiriläisehdokkaille ja perheille paikka tulisi tutuksi. Syksyn mukana alkavat myös yhdistyksen aktiviteetit, joihin toivomme lisää osallistujia entisten aktiivien rinnalle. Hyvää loppukesää ja alkavaa syksyä kaikille. 1

2 Keski-Suomen Kehiysvammaisten Tukiyhdistyksen jäsentiedote 3/2010 Y S V A T U K I Y H D O S T Y S K-S KEHITYSVAMMAISTEN TUKI RY YHTEYSTIETOMME Kumppanuustalo Vapaudenkatu Jyväskylä Avoinna erikseen sovittaessa Internet: / KSKV@co.jyu.fi Puhelin: Tarvittaessa yhteydenotot: Pia Nieminen p tai Jari Makkonen p Johtokunta Jari Makkonen (pj) Kaija Parviainen (vpj) Kari Arkko Ritva Halttunen Maija K. Jaatinen Esa Kasanen Anna Riikka Nickull Pia Nieminen (siht) Kirsi Rautiainen Ritva Sepponen Ritva Vihanto Auli Varis Sabine Ylönen Kuulumisia Kesäleiriltä KOULUIKÄISTEN LEIRI: Auringon paistaessa pilvettömältä taivaalta keskiviikkona suuntasimme bussimme kohti Ränssin kievaria. Majoituttuamme ja kierreltyämme Ränssin alueen oli vuorossa piirtelyä, jolloin jokaisen oma mielikuvitus pystyi lähtemään lentoon. Lounaan jälkeen askartelimme ulkona paperimassasta ovikyltit ja tietenkin, leikimme. Myös polttopallo, sähly ja haavipallo kuuluivat aktiivisen iltapäivän toimintaan. Illalla rauhotuimme Salattuja Elämiä katsellen, kodalla leppoisasti aikaa viettäen ja mölkkyä pelaten. Torstaina aamupalan jälkeen oli vuorossa esineiden arvailu-leikki. Sillä välin kuin osa leiriläisistä arvaili esineitä, toiset askartelivat ja piirtelivät musiikin kuuluessa taustalla. Jokainen oli saanut tuoda oman cd:n mukanaan kotoaan levyraatiin ja erilaisten kappaleiden kirjo sai jokaisen hyvälle mielelle. Iltapäivällä lämpimät kelit saivat jotkut uskaltautumaan uimaan ja rannan tuntumaan. Uiminen ja uimapötköillä leikkiminen viilensi kummasti muuten niin lämmintä ilmaa. Illan ohjelmaan kuului television katseleminen ja saunatuvalla iltapalan syönti, jonka jälkeen nukkumatti kutsui. Perjantaiaamu alkoi esineiden arvausleikin palkintojen jaolla, jossa menestyneet palkittiin. Ennen kotiinlähtöä ehdimme pakkaamisen ohessa leikkiä ulkona ja ulkoilla, sekä pitää tietovisan. Tietovisan visaisten kysymysten pohdinta sai jokaisen miettimään ankarasti oikeaa vaihtoehtoa. On sanottu, että kaikki hyvä loppuu aikanaan ja niin myöskin leiri. Diplomien jakamisen ja leirin päättämisen jälkeen sanoimme haikeat jäähyväiset Ränssin kievarille ja suuntasimme kohti kotia. Ehkä ensi kesänä uudestaan! AIKUISTEN LEIRI: Monet vanhat tutut tapasivat toisensa jälleen, kun aikuisten leiri pyörähti käytiin helteisenä maanantaina aamuna. Bussimatkan ja majoittumisen jälkeen pääsimme tutustumaan Ränssin alueeseen ja muistelemaan onko jotain muuttunut. Tutustumisleikissä lopuistakin tuntemattomia tuli tuttuja ja ystäviä. Sään ollessa upea, pystyimme iltapäivän olemaan ulkona mölkkyä pelaten, uiden ja piirrellen. Illalla vietimme aikaa kodalla syöden iltapalaa, jonka jälkeen ensimmäinen päivä oli nukkumista vaille valmis. Yhdistyksemme sai keväällä 177 lahjoituksen. Lämmin kiitos lahjoittajalle toimintamme tukemisesta! 2

3 S E Q U O I A C L U B Kuulumisia Kesäleiriltä Tiistain ohjelmaan kuului, kuten jokaiseen lämpimään päivään, uimista ja auringonottoa rannalla ja mölkyn pelaamista, jotkut puhaltelivat saippuakuplia. Tikanheittotarkkuus mitattiin Ränssinmestaruus Tikkakisoissa, jossa näimme toinen toistaan tarkempia suorituksia. Ränssin eläimet, kuten puput ja ponit olivat myös ihastelun ja katselun kohteina. Lounaan ja ruokalevon jälkeen saimme lisää virtaa piirrellä lempipaikkansa Ränssin kievarin alueelta. Illalla menimme katsomaan kesäteatterin näytelmän Tuplavahinko, jonka jälkeen nautimme iltapalaa ja menimme nukkumaan. Keskiviikko oli lavatanssipäivä ja muutenkin täynnä toimintaa. Aamuisen kävelylenkin jälkeen askartelu ja piirtäminen, sekä ulkopelit, kuten tikanheitto ja kroketti, olivat suosittuja. Aktiivisen toiminnan ohessa moni valmistautui lepäämällä, jotta jaksaisi illalla tanssia Taikakuun säestämänä. Ennen tansseja kävimme saunassa, jonka jälkeen kauneussalongissa kynnet ja hiukset laitettiin valmiiksi tansseja varten. Saapuessamme tansseihin, oli Taikakuu juuri ehtinyt aloittaa ja pääsimme heti pyörähtelemään musiikin tahtiin. Tutustuimme tanssin välissä myös kioskin antimiin. Tankkauksen jälkeen tanssi jatkui jatkumistaan kunnes puolenyön aikoihin taksi toi väsyneet, mutta iloiset tanssijat takaisin Ränssiin nukkumaan. Torstaina kaikkien mielissä ja puheissa vilisi illan tanssien jälkimainingit. Lepäilyn ja leppoisan oleskelun lisäksi aamuun mahtui kroketin pelaamista ja Liisin tanssiesitys, joka riemastutti ja piristi päivää. Iltapäivän aluksi lauloimme kaikki onnittelulaulun Tuulan synttäreiden kunniaksi ja onnittelimme Tuulaa. Illasta pidimme vielä levyraadin ja tavaran arvaus -leikin, jossa mitä kummallisimmille tavaroille yritettiin löytää oikea nimi. Edellisillan valvominen näkyi, koska iltapalan jälkeen moni leiriläinen tunsi olonsa väsyneeksi ja lähti nukkumaan. Perjantai oli leirin päätöspäivä, joka tarkoitti omien tavaroiden pakkaamista ja leirin päättämistä. Pakkailujen lomassa pelailimme ja nautimme kesäsäästä olemalla ulkona. Vielä ennen lähtöä kohti Jyväskylään jaettiin leiridiplomit, jotka toisivat leirin kauniit muistot takaisin mieliin vielä pitkän ajan jälkeenkin. SENIORI LEIRI: Kahta aikaisempaa leiriä olivat säät suosineet, eikä kolmannenkaan leirin säässä ollut maanantaiaamuna mitään valittamista: hellettä oli luvassa koko viikoksi. Saavuttuamme Ränssiin ja saatuamme majoituttua huoneisiin, olivat tutut jo löytäneet yhteisen sävelen ja kuulumisia vaihdettiin tiuhaan tahtiin. Tutustumisleikissä uudet kasvot tulivat tutuiksi. Tutustumisleikin jälkeen tutustuimme myös Ränssin alueeseen, mikä tarjoaa joka vuosi jotain uutta. Iltapäivän kuumuudelta suojauduimme sisätiloihin, jossa musiikkimaalasimme ja piirtelimme. Illalla pidimme vielä jännääkin jännemmän tietovisan, jossa jokainen aivosolu pistettiin likoon joukkueen puolesta. Iltapalan jälkeen sänky kutsui väsynyttä leiriläistä. Tiistaina arvausleikki sai aivot raksuttamaan heti aamusta ja toisten arvaillessa oli mahdollista tehdä rannekkeita. Auringon paistaessa emme malttaneet pysyä sisätiloissa arvausleikkiä pitempään, vaan suunnistimme rantaan, jossa oli mahdollisuus uida ja tehdä hiilipiirroksia. Levyjen kuuntelua varten jouduimme kuitenkin palaamaan sisälle, mikä ei kuitenkaan haitannut. Levyjen kuuntelun jälkeen lauloimme nimipäivälaulun Ilarille ja jaoimme palkinnot tietovisasta ja arvaus-leikistä. Illan täydensi hieno kesäteatteriesitys. Keskiviikko oli tanssipäivä, joten koko päivä kului valmistautuessa tanssiin. Levyraati järjestettiin, jotta jokainen pystyi harjoittelemaan ja hiomaan tanssikuviot ennen tansseihin lähtöä. Levyraadin, ruokailun ja lepäilyn jälkeen oli vuorossa saunat ja kauneussalonki, jossa lakattiin kynnet ja viimeisteltiin kampaukset. Tansseissa jalkoja liikutti Anne Mattila, jonka esityksen jälkeen jokaisen kasvoilta oli luettavissa iloinen hymy matkalla takaisin Ränssiin. Torstai alkoi myöhäisemmällä aamupalalla, koska edellinen ilta oli venähtänyt hieman pidemmäksi. Tästä huolimatta olimme jokainen hymyissä suin ja tarinoita illalta riitti kerrottavaksi. Pakkailun ja leiridiplomien jaon jälkeen oli aika sanoa Ränssille hyvästi ja muistella menneitä päiviä lämmöllä. 3

4 Keski-Suomen Kehiysvammaisten Tukiyhdistyksen jäsentiedote 3/2010 Y S V A T U K I Y H D O S T Y S Kehitysvammaisen Koululaisen Aamu- ja Iltapäivähoito Koululaisten aamu- ja iltapäivähoitoa voidaan järjestää monin eri tavoin. Kaikissa tapauksissa kunta vastaa siitä, että sen järjestämä tai hankkima aamu- tai iltapäivähoito järjestetään lainmukaisesti. Tämä koskee myös kehitysvammiasten lasten aamu- ja iltapäivähoitoa. Mikäli aamu- ja iltapäivähoidon tarve on kehitysvammasta johtuvaa, tulee sen olla erityishuoltoa ja siten maksutonta. Aamu- ja iltapäivähoidon tarpeesta tulee tällöin olla maininta kehitysvammaisen lapsen erityishuolto-ohjelmassa. Laki aamu- ja iltapäivätoiminnasta tuli voimaan Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 8 a luvun mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, jota kunta voi järjestää tai hankkia ja saada siihen valtionosuutta. Jos kunta järjestää tai hankkii tätä toimintaa, sitä tulee tarjota ensimmäisen ja toisen vuosiluokkien oppilaille sekä kaikkien vuosiluokkien erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa. Toimintaa järjestettäessä tulee ottaa huomioon eri kieliryhmien tarpeet. Useissa kunnissa peritään myös kehitysvamaisilta 1. ja 2. luokan oppilailta aamu- ja iltapäivähoidosta kunnan määräämä asiakasmaksu mutta sitä vanhempien kehitysvammaisten lasten aamu- ja iltapäivähoito on maksutonta erityishuoltoa. Kuntien välillä voi olla eroja asiakasmaksujen määräytymisessä. Aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevan lainsäädännön ja opetushallituksen antamien perusteiden mukaan toiminnan tavoitteena on kehittää lapsille aiempaa suunnitelmallisempia, laadukkaampia ja turvallisempia oppimis- ja kasvuympäristöjä. Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle ennen ja jälkeen koulupäivän tervettä kasvua ja kehitystä tukevat olosuhteet sekä aikuisen läsnäolon. Pyrkimyksenä on näin vähentää lasten yksinoloa ja lisätä turvallisuutta. Tämä tavoite velvoittaa kaikkia aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisessä ja toteuttamisessa mukana olevia. (Opetushallitus: Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet 2004) Jyväskylän seudun (Jyväskylä, Laukaa, Muurame) Jälkkäreiden tavoitteena on: tarjota lapselle mahdollisuudet osallistua ohjattuun, virkistävään ja turvalliseen toimintaan mahdollistaa levon ja rentoutumisen rauhallisessa ympäristössä, ammattitaitoisen ja tehtävään soveltuvan ohjaajan valvonnassa tukea pienen koululaisen kasvua ja kehitystä mahdollistaa hyvien vapaa-ajanviettotapojen etsimisen ja löytämisen ennaltaehkäistä riskitekijöitä ja syrjäytymistä edistää tasa-arvoa yhteiskunnassa. Toimintaa suunniteltaessa on otettava huomioon lapsen yksilölliset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Toiminnan tulee olla luonteeltaan laadukasta vapaa- ajantoimintaa, jossa korostuu vapaaehtoisuus ja myönteiset elämykset. Toimintasuunnitelman runko on yhteinen Jyväskylän seudun kunnilla. Kukin kunta täydentää suunnitelmaa omin painotuksin. 4

5 S E Q U O I A C L U B Opinnäytetyö Yhdistyksen Tiedottamisesta Valmistui Antti Janhonen on tehnyt opinnäytetyön Jyväskylän Ammattikorkeakoulun Ohjelmointitekniikan osastolta aiheenaan Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry:n tiedottamisen tehostaminen. Opinnäytetyön tarkoituksen oli tuottaa Keski-Suomen Kehitysvammaisten Tuki ry:lle heidän tarvitsemaansa tietoa keinoista, joilla yhdistyksen tiedottamista ja viestintää voidaan tehostaa. Työssä selvitettiin kuinka Tukiyhdistys voisi kehittää järjestön tuottamia viestintä palveluita jäsenilleen. Yhdistyksen viestinnän ja tiedottamisen keinoja ei ole aiemmin systemaattisesti selvitetty ja mietitty miten toimintaa voitaisiin tehostaa. Tavoitteena oli selvitää kuinka yhdistyksen sisäistä viestintää voidaan kehittää. Tarkoituksena on suoraviivaistaa tiedonsaantia sekä organisaatiotasolla että jäsentasolla niin, että johtokunta/toimihenkilöt ja jäsenet saavat tarvitsemaansa tietoa. Myös viestintä eri sidosryhmien kesken tulisi yhdenmukaistaa niin, että sitä toteutetaan samalla tavalla kuin yhdistyksen sisäistä viestintää. Jäsenten tulisi tietää mistä tietoa voi saada ja miten tiedotus toimii. Opinnäytetyön aikana haastateltiin kehitysvammaisten lasten vanhempia, Tukiyhdistyksen johtokuntaa sekä yksittäisiä jäseniä, jotta saatiin tietoa heidän tarpeistaan. Heiltä saatu tieto antoi kuvan kuinka vanhemmat saavat tietonsa. Myös yhdistyksen toimintaa tutkittiin että saatiin kuva kuinka yhdistys toimii organisaationa ja kuinka tieto kulkee yhdistyksessä. Tukiyhdistyksen saatavilla olevia resursseja ja viestintä palveluita tarkasteltiin, jotta voitiin määrittää lisäviestintäpalveluita ja muita toiminnallisia palveluita jotka täydentäisivät jo olemassa olevia. Opinnäytetyössä laadittiin kehittämissuunnitelma käytännön toimista, joilla viestintää ja tiedottamista voitaisiin parantaa ja esitettiin mahdollisia toimintaa tukevia viestinnällisiä lisäpalveluita.työssä kehoitettiin mm. miettimään eri tiedotuskanavien roolia tiedonvälityksessä, selkiyttämään yhdistyksen internetsivujen muotoa ja arvioimaan eri keinoja välittää tietoa. Toiminnan kehittämisessä tulee huomioida jäsenistön tarpeet, resurssien optimaalinen hyödyntäminen sekä järjestelmän ylläpudettävyys ja tietoturvallisuus. Opinnäytetyön tulokset ovat siirrettävissä muille vertaistuen kanssa toimiville yhdistyksille ja erikoisesti muille tukiyhdistyksille. Työ on luovutettu johtokunnalle kesäkuun kokouksessa. Johtokunta päätti jatkaa syksyllä tiedotustoiminnan kehittämistä opinnäytetyössä esitettyjen kehittämistoimenpiteiden ja -ehdotusten pohjalta. Voit tukea kehitysvammaisten työtä ostamalla päivätoimintakeskuksissa valmistettuja tuotteita ja palveluita Huomasitko JYVÄSKYLÄ lehdestä numerosta 4, että voit tukea kehitysvammaisten työtä ostamalla heidän valmistamiaan tuotteita. Tarjolla on muun muassa biojätepusseja, sytykkeitä, paperimassateoksia, kuvansiirtotöitä ja postikortteja. Palokassa työtoiminnassa tehdän polttopuita, Vaajakoskella autonpesua, Korpilahdella kilpivalmistusta. Sanomalehdistä taitelutuja biojätepusseja ja steariinista tehtyjä sytykkeitä voi ostaa ma-to ja pe 8-14 Päiväharjun toimintakeskuksesta osoitteessa Pehtoorintie 3 (p ). Erilaisia kädentaidon tuotteita voi ostaa Kortetuvasta osoitteessa Isännäntie 2. Toimintayksikön on avoinna ma-to klo ja pe 8-14 (p ). Lisätietoja 5

6 Keski-Suomen Kehiysvammaisten Tukiyhdistyksen jäsentiedote 3/2010 Y S V A T U K I Y H D O S T Y S Me Itse Ry - Kehitysvammaisten ihmisten valtakunnallinen yhdistys Yhdistyksen keskeiset tavoitteet: - Omien oikeuksien tunnistaminen. - Toiminta oikeuksien puolesta. - Vajaavaltaisuudesta itsemääräämiseen. - Hyvä elämä muiden joukossa. Jyvässeudun Me Itse- alajaos kokooontuu syyskaudella alkaen klo Kehitysvammaisten Viikkoa Vietetään Loppusyksyllä Joulukuun Ensimmäisellä Viikolla Teemaviikko Kansainvälistä YK:n vammaisten päivää vietetään vuosittain joulukuun 3. päivänä. Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Me Itse -yhdistyksen valtakunnallisen teemaviikon aihe tänä vuonna on köyhyys. Viikkoa vietetään paikallisin tapahtumin ja tempauksin. Me Itse ry on työstänyt viikon julkilausuman. Tänä vuonna teemana on köyhyys. Kehitysvammaisten Viikko Me Itse ry on työstänyt viikon julkilausuman. Kehitysvammaisen ihmisen toimeentulon niukkuus Kehitysvammaisia ihmisiä on Suomessa noin Vain noin 300 heistä oli palkkatöissä vuonna Suurin osa kehitysvammaisista ihmisistä on työ- tai päivätoiminnassa. Heille maksetaan työosuusrahaa keskimäärin 5 euroa päivässä. Moni heistä joutuu maksamaan ruuasta ja kahvista. Silloin työosuusraha menee ateriamaksuihin, eikä se välttämättä edes riitä. Kun sairastut, työosuusrahaa ei makseta. Suurin osa kehitysvammaisista ihmisistä joutuu selviytymään pienellä työkyvyttömyyseläkkeellä. Asumisen kuluihin voi saada asumistukea. Iso osa kehitysvammaisista ihmisistä asuu vanhempiensa tai muiden omaistensa kanssa. Silloin asumistuki ei koske heitä. Rakentaminen ja asuminen on kallistunut viime vuosina. Silti eläkkeet ja asumistuki ovat pysyneet lähes ennallaan. Yhä useamman kehitysvammaisen ihmisen on turvauduttava toimeentulotukeen selvitäkseen menoistaan. Toimeentulotuki on kuitenkin tarkoitettu vain tilapäiseksi avuksi. Se ei voi olla pysyvä ratkaisu. Köyhyys syrjäyttää ihmisiä. Kehitysvammaiset ihmiset ovat maamme köyhä erityisryhmä. Heidän toimeentuloonsa on yhteiskunnan kiireesti kiinnitettävä huomiota. Me Itse vaatii, että kehitysvammaisilla ihmisillä on oikeus säännölliseen ja kunnolliseen toimeentuloon, joka mahdollistaa ihmisarvoisen elämän. 6

7 S E Q U O I A C L U B Vammaisurheilu - VAU Sporttiskerhot Suomen Vammaisurheilu ja liikunta VAU ry on urheilu- ja liikuntajärjestö, jonka tehtävänä on suunnitella, toteuttaa ja kehittää liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisten henkilöiden sekä elinsiirtoväen liikunnan harrastamisen ja kilpailemisen mahdollisuuksia ja olosuhteita. VAU palvelee liikunnanharrastajia vauvasta vaariin koko elämänkaarella. VAU:n toimialoja ovat nuorisotoiminta, harrasteliikunta, kilpa- ja huippu-urheilu ja järjestötoiminta. Toimialojen tukitoimia ovat aluetyö, koulutus ja viestintä. Special Olympics Finland on integroitu osaksi VAU:n toimintaa.paikallisia Sporttiskerhoja on noin 40 eri paikkakunnalla. Yleensä kerhoon voi osallistua kuka tahansa erityistä tukea tarvitseva lapsi. Osa kerhoista on suunnattu erityisesti esimerkiksi näkö- tai kehitysvammaisille lapsille. Sporttiklubissa tehdään myös yhteistyötä yleisten kerho- ja seuratoimijoiden kanssa kaikille avoimen liikunnan toteuttamiseksi. Tavoitteena on, että yhä useamman vammaisen tai pitkäaikaissairaan lapsen lähiympäristössä toimisi matalan kynnyksen liikuntakerho. Sporttiskerhot ovat vammaisille ja erityistä tukea tarvitseville lapsille suunnattuja paikallisia liikuntakerhoja. Kerhoja käynnistyy jälleen syksyllä 2010 ainakin seuraavilla paikkakunnilla: Helsinki, Hämeenlinna, Jämsä, Jyväskylä, Kauhava, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Riihimäki, Mikkeli, Oulu, Pori, Porvoo, Rauma, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa ja Varkaus. Jos haluat liittää kerhosi tai urheiluseurasi ryhmän Sporttis- kerhoverkoston tiedotusrinkiin, ilmoita kerhon nimi, kenelle kerho on tarkoitettu ja kuka toimii kerhon yhteyshenkilönä. Lisätiedot: Tuomas Törrönen, puh , tuomas.torronen@vammaisurheilu.fi Lähde: Yleisurheilun SM-kilpailut Jyväskylässä Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry sekä Huhtasuon Hiihto 2000 ry järjestävät syyskuuta 2010 yleisurheilun SM-kilpailut näkö- liikunta- ja kehitysvammaisille sekä elinsiirtoväelle Jyväskylässä. Kilpailupaikka on Harjun Stadion. Kilpailussa noudatetaan VAU:n SM-kilpailusääntöjä. Kilpailuluokat ja sarjat: liikunta-, näkö-, ja kehitysvammaisten luokat: M/N, M/N19, M/N yli 50v ja elinsiirtoväen ikäluokat M/N: v, v, v, v, v, 70+ Lajit: 4.9. klo 12 alkaen: 100m, 400m, 800m, pituushyppy, kuulantyöntö, linkopallo (näkövammaiset), pallonheitto (elinsiirtoväki), 3-ottelu (100 m, kuulantyöntö, pituushyppy) (kehitysvammaiset M/N), 5- ottelu (IPC:n sääntöjen mukaiset lajit) (näkövammaiset, liikuntavammaiset M/N) klo 10 alkaen: 200m, 1500m, 3000m, 3000m kävely, 5000m (ei elinsiirtoväki), korkeushyppy, kiekonheitto, keihäänheitto, 4 x 100m (M/N). Lähde: 7

8 Keski-Suomen Kehiysvammaisten Tukiyhdistyksen jäsentiedote Y S V A T U K I Y H D O S T Y S 3/2010 TUKIPIIRI JÄRJESTÄÄ KOULUTUSTA: Tukiliiton lakineuvoja Maritta Ekmark tulee Tukipiirin koulutustilaisuuteen Jyväskylään 30.lokakuuta. Koulutuksen tarkempi ajankohta, paikka ja sisältö selviää syyskuun alkupuolella. Tilaisuudesta lisätietoja yhdistyksen internet sivuilta syyskuussa. UUSI OPAS - Lapsellamme on DOWN Tukiliitolta on ilmestynyt opas Downin Syndroomasta. Oppaaseen voi tutustua ja lainata Junnukerhossa/yhdistykseltä tai sen voi ladata myös osoitteesta: Oppaan voi tilata tukiliitosta omaksi osoitteesta tilaukset@kvtl.fi SÄHLY-, SENIORI- JA JUNIORIKERHOT Tervetuloa mukaan! Sählykerho kokoontuu lauantaisin kello Huhtasuon kirkon salissa Nevakadulla. Vetäjinä toimivat Juha Solismaa ( ) ja Ville Välilä ( ). Alku syyskuussa, tarkempi ajankohta yhdistyksen nettisivuilta tai suoraan ohjaajilta. Seniorikerho kokoontuu kuukauden ensimmäisenä maanantaina 6.9 alkaen Norolassa, Palokassa klo Vetäjinä Marja Maija Jaatinen ( ), Hilkka Kettunen ( ). Juniorikerho kokoontuu kuukauden kolmantena maanantaina klo Kortepohjassa Päiväharjun toimintakeskuksessa. ksessa. Vetäjinä Lotta Arkko ( ) ja Teija Kaarakainen ( ). Ensimmäinen kokoontuminen syyskuun 20. Seuraava Tulppaani ilmestyy marraskuussa Kommentteja, palautetta ja juttuehdotuksia voit lähettää anna.nickull@elisanet.fi tai Oppisinko elämään tätä päivää, sillä parasta aikaa on parasta aikaa Jouko H Nissinen 8