Keski-Pohjanmaan kulttuurikesässä kasvaa!

Transkriptio

1 KESKI-POHJANMAAN KESÄ 2014 OTA MUKAAN, OLE HYVÄ! Keski-Pohjanmaan kulttuurikesässä kasvaa! - isoksi - viisaaksi - kansainväliseksi

2 Muoto- ja henkilökuvia Taide- Vionoja Urho Kekkosen muotokuva Vionojan kesässä Vionojan taidekesässä on esillä mielenkiintoinen näyttely muotokuvista, joka on koottu eri aikakauden teoksista ja esillä on myös eri tekniikoita. Kuvien kohteet ovat niin tuntemattomia henkilöitä kuin myös tunnettuja. Tunnetuin on muotokuva presidentti Urho Kekkosesta. Tämän taulun hankinta onnistui vihdoin. Taulu on lainassa Pohjalaiselta valtuuskunnalta (Botta) Helsingistä. Taulu on melko kookas. Tämä taulu lienee ollut hyvin harvoin varsinaisissa näyttelyissä esillä, vaikka se on sijainnut pitkään ao. talon ravintolan seinällä. Muut taulut esittävät tunnettuja keskipohjalaisia henkilöitä ja Vionojan perhepiirin ihmisiä. Esillä on myös perusnäyttely, jonka Veikko Vionoja on itse aikanaan ripustanut. Näyttelypaikkana toimii Vionojasäätiön näyttelytila, joka on täysi kopio Vionojan syntymätalosta Vanhasta Viosta, joka sijaitsee kirkonkylällä. Pihapiirissä on vanhoja talonpoikaisra- kennuksia, joista ns. Korpelassa Vionoja vietti useita kesiä. Näyttelypaikan pihapiiristä on näkymä Ullavanjärvelle, jonka rannassa siintää ns. Laineen ranta, joka oli Vionojan nuoruusvuosien koti. Taide-Vionoja sijaitsee Ullavan Haapalassa kantatie 63 tuntumassa Ali- Haapalan kaupan kohdalla vanhan tien varressa. Opastetaulut ovat kantatiellä ja esim. Kaustiselta on matkaa n. 20 km. Näyttely on avoinna klo (maanantaisin suljettu). Mahd. tied. Sten Varila ja www. vionoja.fi. 2 Jatulit Kesä 2014

3 KESKI-POHJANMAAN 6 Alf Mylläri ja Kokkolan Rokkikoulu 7 Tallari, kansanmusiikkia nuorille 13 Koko perheen Venetsialaiset 17 Maakuntalaulut raikumaan 19 ARTOUTO 20 Meirän Kreeta tulee takaisin 23 Kokkolan oopperakesä taas ajan valtimolla 24 Visa Nordica PÄÄTOIMITTAJA: Airi Hakala. airi.hakala@kotinet.com (Keski-Pohjanmaan liiton toimeksiannosta) JULKAISIJA: Keski-Pohjanmaan liitto TAITTO: Mainostoimisto Fristyle PAINOPAIKKA: Lönnberg Print & Promo PAINOSMÄÄRÄ: kpl JAKELU: Halpa-Hallit (Kokkola, Kaustinen, Kannus, Pietarsaari, Kalajoki, Raahe, Nivala, Ylivieska, Haapajärvi ja Pyhäjärvi) SÄHKÖINEN VERSIO: keski-pohjanmaa.fi JATULIT LEHDEN SISÄLTÖTUOTANTO: Keski-Pohjanmaan liitto yhteistyössä Keski-Pohjanmaan kulttuuriliitto, Kokkolan Matkailu Oy, West Coast Kokkola Opera, KEK,Kokkolan Kaupunginteatteri Kannuksen kaupunki, Kaustisen Seudun Raviseura ry, RAVIA-hanke, Kaustisen 4h, Pyhäjärven täydenkuun tanssit, Toholammin kunta, kulttuuritoimi, Tyynelän Tonttula, Yliopistokeskus Chydenius, Genius Loci-hanke, Vionoja säätiö, Kaustisen Komediakesä, Kokkolan Vesiveijari, Saara Lång (Meirän Kreeta) Kokkolan Halpa-Halli. Viisaat kasvattajat Lasten ja nuorten elämän edellytyksistä on hyvä olla huolissaan aina ja kaikkialla, sillä tulevaisuutemme lepää heidän hartioillaan. Kulttuurikasvatuksella katsotaan olevan lasten ja nuorten elämässä erityisen tärkeä sija. Ainakin juhlapuheissa. Taito- ja taideaineiden määrän vähäisyyttä on kritisoitu jo pitkään. Onneksi keskuudessamme on ihmisiä, jotka pistävät itsensä likoon usein virka-ajan ulkopuolellakin, ammatillisuudesta ja laadusta tinkimättä. Suurella sydämellä varustetut ihmiset antavat itsestään enemmän kuin laki määrä, tai kukaan pyytää tai käskee. Keski-Pohjanmaalla näitä suurisydämisiä henkilöitä on onneksi paljon. Nämä henkilöt saavat myös organisaatioista tehot irti. Innostus tarttuu ja omalla esimerkillään he synnyttävät uusia tapoja tehdä asioita. Tämä on todellista kasvua ja tuottavuuden nousua. Mutta on väärin kuvata näillä nykyisen yhteiskunnan lähes ainoilla hyväksytyillä termeillä näiden viisaiden kasvattajien tekemisen motiiveja. Uskon, että heitä ohjaa se paljon puhuttu sydämen sivistys. Ajanlaskumme alussa eläneen reettorin Quintilianuksen kasvatusohjeissa todettiin muun muassa, että tavallinen lapsi on älykäs ja innokas oppimaan. Jos lapsi ei opi, syy on kasvatuksessa. Jatulit lehtemme kertoo tällä kertaa monta tarinaa, jossa on takana viisautta ja tahtoa antaa jokaiselle lapselle ja nuorelle mahdollisuus kasvuun kulttuurin kautta. Jatulit lehti toivottaa lukijoilleen hyvää ja rikasta kesää. Käydään maakuntamme tapahtumissa ja kulttuuririennoissa. Kasvamme niissä jokainen! AIRI HAKALA PÄÄTOIMITTAJA Jatulit Kesä

4 Keski-Pohjanmaan kesässä tapahtuu! Keski-Pohjanmaan kesässä tapahtuu jälleen paljon ja monet tapahtumat ovat vakiinnuttaneet paikkansa. Unohtaa ei myöskään pidä keskipohjalaista luontoa, jokilaaksojen voimaa ja eläviä kyliä ja kaupunkeja. Kalajoen loma-asuntomessujen ja kärkitapahtumien tuoma julkisuus antavat positiivista kehityskierrettä kullekin paikkakunnalle, mutta myös laajemmin koko Keski-Pohjanmaalle. Tapahtumat vahvistavat alueen tunnettuisuutta ja samalla vahvistavat alueemme vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Kärkitapahtumien lista on yllättävän laaja: Kaustisen festarit, Kokkolan Oopperakesä, Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat ja vanha kaupunki, Kalajoen särkät ja Plassin alue, jokilaaksojen kylä- ja kuntatapahtumat, rannikon matkailureitti ja saaristo, Metsäpeuranmaa, urheilutapahtumat ja monta muuta. Meillä on Keski- Pohjanmaalla kaikkea, joista voimme ylpeinä kertoa myös muille suomalaisille. Keski-Pohjanmaalla ainutlaatuista on yritysten, yhdistysten, kylien ja kuntien muodostamat kehittäjäverkostot. Meillä on yhteistä tekemisen meininkiä ja alueen markkinointityö perustuu omiin vahvuuksiimme. Alueiden välisessä kilpailussa pärjäämiseksi myös meillä on panostettava tunnettuisuuden parantamiseen eli pitää näkyä ja kuulua paremmin. Keski-Pohjanmaan uuden maakuntastrategian päämääränä on tavoitella yhdessä parempaa menestystä. Haluamme olla yrittävä, osaava, hyvinvoiva ja toimiva maakunta. Meiltä löytyy oikeanlaista kemiaa, yritykset ja maaseutu menestyvät monella rintamalla ja jokilaaksot luovat yhteisöllistä voimaa. Ihminen viihtyy Keski-Pohjanmaalla! Keski-Pohjanmaa kesä on tapahtumarikas. Viihtykäämme yhdessä levollisesti ja nautiskellen! JUKKA YLIKARJULA MAAKUNTAJOHTAJA 4 Jatulit Kesä 2014

5 Tanssi luo suhteita muihin taiteisiin Täydenkuun tansseilla Täydenkuun Tanssit on Suomen suurin nykytanssille omistettu festivaali. Täydenkuun tanssit järjestettiin Pyhäjärvellä ensimmäisen kerran heinäkuussa Kun nykytanssi oli kasvanut räjähdysmäisesti 90-luvulla, oli jo pitkään vallinnut tarve tarjota uusia esitystilaisuuksia etenkin nuorille, ammattiin vastavalmistuneille koreografeille ja tanssijoille. Vajaan seitsemän tuhannen asukkaan pitäjään luotiin oma festivaali, jossa taiteilijoiden mielipiteet otetaan huomioon ja jota kehitetään tanssitaiteen ehdoilla. Festivaalilla ovat vierailleet esiintymässä ja opettamassa lähes kaikki tunnetut suomalaiset tanssitaiteilijat. Vuodesta 1998 alkaen festivaali hyväksyttiin Finland Festivals n jäseneksi. Vuonna 1999 Finland Festivals nimitti Täydenkuun Tanssit vuoden festivaaliksi. Festivaalille kutsutaan vuosittain tanssin tuottajia, tilaajia ja tiedotusvälineiden edustajia koti- ja ulkomailta. Ulkomaisten kontaktien toivotaan siivittävän korkeatasoista suomalaista nykytanssia myös kansainvälisille lavoille. Ohjelmistoon valitaan joka vuosi uutta luovia ja kokeellisia teoksia. Kunkin vuoden taiteellinen johtaja valitsee oman ohjelmistonsa. Vuosina taiteellisena johtajana toimii Pirjo Yli-Maunula. Kesän 2014 teema korostaa tasaveroista taiteiden ja taiteilijoiden yhteistyötä. Nykytanssi kohtaa mm. animaation ja, nykysirkuksen, parkourin ja live musiikin, valokuvan, stand upin ja drag shown. Teosten tekijät ovat kaikki kansainvälisillä areenoilla toimivia taiteilijoita. - Eri taiteenalojen rajapinnoilla tapahtuu juuri nyt kaikkein kiinnostavimmat, tuoreimmat ja puhuttelevimmat ilmiöt, taiteilijaprofessori ja festivaalin taiteellinen johtaja Pirjo Yli-Maunula sanoo. Festivaali tarjoaa tänä kesänä myös kaksi valokuvanäyttelyä sekä mielenkiintoisia kursseja tanssin ammattilaisille ja harrastajille. Kursseja on tarjolla joogasta folkjamiin, nykytanssista parkouriin ja kansainvälisesti supersuosituksi osoittautuneeseen Ohad Naharinin kehittämään gaga-tekniikkaan. Täydenkuun tanssit Pyhäjärvellä heinäkuuta. Kesälukemista - vaikka äijille Haapavedeltä lähtöisin olevan humoristikirjailija, muusikko ja kansantaiteilija Ari H. Heinonen - maantiesusi, on julkaissut kolmannen teoksensa, Sielunsärvintä sivua asiasta ja asian vierestä, huumorilla ja vakavissaan, tyylilajina mustavalkaisu ja piikissä ripaus itseironiaa. Kirjoittaja puhaltelee poskisavuja turhantärkeilylle, vasaroi byrokratiaa pirttijärkeen sopivaksi ja viskoo nauloja 2010-luvun ryöstökapitalismin sirkkeliin. Humoristisissa ja kantaa ottavissa tarinoissaan kirjoittaja häpeäpaalua pelkäämättä pistää peliin myös itsensä. Heinonen paljastaa keski-ikäistyvän miehen vakavat herkät kasvot elämän selviytymistaistelussa, johon taustatukea antaa vahva pohjoispohjalainen peräänantamattomuus. Nykyisin Inarissa asustavalta Heinoselta Häneltä on ilmestynyt aikaisemmin kirja Ilo minun puolellani Maantiesuden tarinoita sekä näytelmä Kotkansiipi ja Saniainen. Maakuntajuhlavuoden 2015 tiedotusrinki kutsuu Olisiko sinulla ideoita, joita voisimme toteuttaa yhdessä Keski-Pohjanmaan maakuntajuhlavuonna 2015? Haluaisitko kuulla lisää juhlavuoden kuulumisista? Liity mukaan maakuntajuhlavuoden tiedotusrinkiin lähettämällä sähköpostitietosi osoitteeseen sanna-maija. kauppi@kokkola.fi. Tiedotuspostia tulee noin kerran kuussa. Yhteisen maakuntajuhlavuoden suunnittelulle on ollut ominaista idearikkaus ja hyvämieli. Toteutuksen asteella ovat tulleet jo hengennostatuslogo ja kotiseutuvideokilpailu, joista tarkempaa tietoa tässä lehdessä. Hienolta kuulostavat myös nonstoppina järjestettävät kruununhäät, Avoimet keskipohjalaiset kylät tapahtuma ja harrastenäyttelijöiden maakunnallinen yhteisteatteri. Tule ideoimaan, kuulemaan ja haaveilemaan ikärajattomaan ja kaikille avoimeen tiedotusrinkiin. Erityisesti nuorten ääntä kaivataan. Jatulit Kesä

6 Alf Mylläri ja Kokkolan Rokkikoulun tarina Musiikin monitoimiosaaja, säveltäjä, sovittaja, sanoittaja, ja ainutlaatuisen Kokkolan Estraditaiteen koulun isä, Alf Mylläri on opettajana kasvattanut oppilaitaan mestari-kisälli -periaatteella. - Tekemällä oppii. Reaaliajassa yhdessä tekeminen on hyvä juttu. En ole ollut opettajana jalustalla, vaan yksi tekijöistä. Jokainen saa laittaa panoksensa peliin, opettajalla on niitä ehkä vähän enemmän, mutta myös vasta-alkajalla on usein annettavaa, hän toteaa. Alf Myllärin vuonna 1985 pitämästä bändikurssista kasvoi ainutlaatuinen opinpolku lukuisille nuorille musiikin ja kansainvälisyyden maailmaan. Kokkolan Nuorisotoimen aloitteesta 1985 päätettiin järjestää viikonloppukurssi kaupungin nuorille bändeille. Minua pyydettiin vetäjäksi koska tiedossa oli, että itsekin opiskelin innokkaasti Oulunkylän POP/JAZZ- konservatoriossa musiikin ohjaajaksi sävellys ja sovitus pääaineina. Kurssi otettiin vastaan innostuneesti ja tarvetta jatkotoimenpiteille oli olemassa. Ensimmäisten kesäleirien jälkeen syntyi tarve kehittää säännöllistä opetusta Kokkolan nuorille soittajille kertoo Alf Mylläri koulun syntyvaiheista. Oulunkylän konservatorion opetussuunnitelmien pohjalta tein oman sovelluksen jonka tavoitteena oli rohkaista nuoria oman ilmaisun ja luovuuden löytämiseen learning by doing ajatuksella. Mukaan soittamaan pääsi jo opiskelun alkumetreillä, ja jokaiselle tehtiin opetusmateriaalia oman taitotason mukaan. Nuorille oli opettavaa ja innostavaa päästä mukaan eri projekteihin ja esiintymään yleisölle heti alusta asti. Projektien kautta nuoret myös motivoituivat aktiivisesti opiskelemaan musiikin teoriaa ja soittotekniikkaa omalla soittimella luvun alkupuolella koululle perustettiin myös tanssilinja joka toi tullessaan uudenlaisia mahdollisuuksia. Alf Mylläri otti tavoitteeksi kirjoittaa nuorille musikaaleja, järjestää konsertteja ja paljon live-esiintymisiä. Musikaalit suurenivat ja laajenivat, mukaan tuli tanssijoita, näyttelijöitä ohjaajia, lavastajia, tekniikkaa... Kansainväliset areenat aukesivat meille EU-projekteina Villa Elban ja Kokkolan nuorisotoimen yhteistyön ansiosta Mylläri kertoo. Musikaaleja tehtiin mm. Englannissa, Espanjassa, Saksassa, Luxenbourgissa, Itävallassa ja Virossa. Monet Euroopan maat ovat myös tehneet vastavierailuja Kokkolaan, sen ansiosta osaltaan kan- Kurssi otettiin vastaan innostuneesti ja tarvetta jatkotoimenpiteille oli olemassa. sainvälinen nuorisotyö sai tuulta siipien alle Kokkolassa. Kansainvälisyyden myötä Myllärin opetusmallin ja opinahjon nimeksi tuli The scool of performing art, eli ESTRADITAITEEN KOULU. Näinä vuosina tähän päivään asti, on satoja nuoria virrannut koulun läpi. Kohonnut itsetunto, rohkeus esiintyä, musiikin ilo, kansainväliset kontaktit, ja kielitaito, ovat joitakin asioita jotka mielestäni ovat hyödyntäneet näitä nuoria heidän omassa elämässään, kiteyttää Mylläri. - Tällaisia Rokkikouluja pitäisi olla tarjolla joka kunnassa. Perinteisten musiikkioppilaitosten lisäksi, Rokkikouluilla on ansionsa musiikkikasvatuksessa. Alf Mylläri voi luetella pitkän listan estraditaiteen koulusta lähteneistä menestyjistä. Niistä mainittakoon mm. Mikko Pellinen musiikin maisteri (Kokkolan Konservatorion Rytmimusiikkiosaston johtaja), Toni Porte n (Ammattimuusikko lukuisat huippubändi, Värttinä,opetustyö), Jussi Turpeinen (ammattimuusikko lukuisat projektit työstää tohtorin väitöskirjaa aiheena matematiikka, opetustyö) sekä Heidi Paalanen joka tunnetaan menestyneenä sanoittajana ja muusikkona. 6 Jatulit Kesä 2014

7 Tallari tömäyttää kansanmusiikkia nuorille: Kansanmusiikki aikansa pop-musiikkia Tallari- yhtyeen tehtävä on konsertoimalla ja kouluttamalla edistää ja tehdä suomalaista kansanmusiikkia tutuksi. Lapsille ja nuorille suunnatun konsertoinnin ja mm. workshoppien avulla Tallari tuo kansanmusiikin lähemmäs niitäkin, jotka muualla eivät kansanmusiikkiimme ole törmänneet, toteaa yhtyeen taiteellisena johtajana pian pari vuotta toiminut Arto Anttila. Kansanmusiikissa on luonnostaan hyvä meininki, joka tarttuu yhtä hyvin nuoreen kuin vanhaankin. Kansanlaulujen sanoitukset ovat hyvin paljon ajankohtaisia myös tämän päivän ihmisen elämässä. Esimerkiksi rakkaus iloineen ja suruineen samoin kuin vaikkapa ystävyys, ovat tämän päivän nuoren huulilla joka päivä. Näin on ollut jo kansanlaulujen syntyaikoinakin. Kansanlauluthan ovat usein oman aikansa pop-musiikki, ne voivat olla sitä myös tänään, toteaa Anttila. Arto Anttilan kansanmusiikin tausta juontaa lapsuudessa Kaustisella. -Lähisuvussa on pelimanneja ja olen ollut pienestä mukana harrastustoiminnassa mm. kirkonkylän näppäreissä ja Ottoset kansantanssiryhmän säestysyhtyeessä. Anttila on valmistunut Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi musiikkikasvatuksen osastolta ja toiminut freelance-muusikkona sekä yrittäjänä. -Tallarin johtajan paikka tuli hakuun 2012, kun edeltäjäni Antti Hosioja jäi eläkkeelle. Hain ja tulin valituksi kolmen vuoden määräajaksi. Työni sisältää muusikkona toimimisen lisäksi toimistotöitä; tuottamista, markkinointia, taloutta ja hallinnollisia tehtäviä. Yllä Tallarin nykyinen kokoonpano, alla kookoonpano aivan Tallarin alkuvuosilta. Kansanmusiikkiyhtye Tallari on vuonna 1986 perustettu kansanmusiikin ammattiyhtye. Tallarin kotipaikka sijaitsee Kaustisella Kansantaiteenkeskuksessa. Yhtyeen nykykokoonpanossa vaikuttaa neljä muusikkoa: Pauliina Näsänen (laulu, 5-rivinen haitari), Arto Anttila (kontrabasso), Ritva Talvitie, (viulu, jouhikko, 2-rivinen haitari, laulu) ja Timo Valo (harmooni, kontrabasso). Tällä hetkellä yhtyeessä Pauliina Näsäsen sijaisena toimii Katri Haukilahti (laulu, viulu, avainviulu). Tallarin konserttitarjonnassa on erilaisia produktioita, mestaripelimannien ja -laulajien ohjelmistoja ja tyylejä havainnollistavia konserttikokonaisuuksia, soivia kansansoitinesittelyjä, omia sävellyksiä ja läpileikkauksia historiallisen ja tämän päivän kansanmusiikin ilmiöistä. Konserttitarjontaan kuuluvat mm. kirkkokonsertit, häämusiikki, ohjelmamusiikki erilaisiin perhejuhliin ja vanha tanssimusiikki. Jatulit Kesä

8 Mauno Järvelän näppäritoiminta kansainvälinen kulttuurikasvatuksen malli Ainutlaatuinen, perinteestä ponnistava näppärimusa, toiminnan vapaus ja sosiaalisuus, Kaustisen kansanmusiikkijuhlien, Näppäripelimannien vuosittaisen päänäyttämön huippuhyvä ilmapiiri. Näin listaa näppäripedagogiikan isä, Mauno Järvelä asioita, jotka ovat näppäritoiminnan menestyksen takana. - Näppäreiden toimintatapa on kevyt kulttuurikasvatuksen malli. Itse sanoma on painavaa, keveys on testien puuttumisessa. Kansalaisopiston toimintaympäristö inspiroi ja antaa tilaa ja toiminta kansalaisopiston suomissa puitteissa on osallistujille kohtuullisen edullista, kertoo Järvelä. Palonko näppäreitä maailmalla on? Tuhansia, tuhansia, tuhansia...vastaa Mauno Järvelä. Emme siis edes oikein tiedä, miten suuresti Järvelä on saanut hyvän kiertämään. Se on kuitenkin selvää, että ilman suurta taiteellista lahjakuutta, innostunutta sydäntä ja pyyteetöntä työtä, ei näppärit-ilmiötä olisi voinut syntyä! Näppäripedagogiikka-kirja kiinnostaa, koko ajan uutta Tammikuussa ilmestyi Näppäripedagogiikasta kirja, joka on herättänyt runsaasti mielenkiintoa. - Olemme menossa loppuvuodesta Frankfurtin kirjamessuille esittelymatkalle, jonka yhteydessä järjestetään myös näppärikurssi sikäläisen musiikkikoulun oppilaille Järvelä kertoo. Tulokset kuullaan konsertissa kirjamessuilla. -Lisäksi ihan kohta huipentuu Itämeren neuvoston Suomen puheenjohtajuusvuosi Turussa. - Siihen liittyen ulkoministeriön aloitteesta ja osin rahoituksellakin ollaan järjestetty näppärikoulutusviikonloppuja kaikissa pohjoismaissa, Saksassa, Virossa ja Venäjällä. Suomessa näppäreitä on kurssitettu tätä varten Turussa, Jyväskylässä ja Imatralla. Tärkeä kumppani tässä projektissa on Vuosaaren musiikkikoulun näppärit. Projektin loppukonsertti on Turun Sigyn-salissa 1.6. Heti tämän tapahtuman jälkeen alkaa sitten jokavuotinen Kaustisen suuri näppärikurssi. Oppilasmäärä kohoaa jälleen kerran reilusti yli kahdensadan. Pienempi näppäriosasto soittelee kesäkuun puolivälissä Saksassa Möllnin kansanmusiikkijuhlilla. Keravan Tekijä esiin-kurssin, Kuhmon Sommelon näppärikurssin ja Ellivuoren Suzukuleirin näppäriosion jälkeen ollaankin Kaustisen omissa festareissa, joiden Festivaalinäppärit treenaavat paripäivää ja täyttävät festivaaliviikon tiistaina upean areenan sadoilla innokkailla näppäripelimanneilla kaikkialta Suomesta. - Heinäkuun lopussa ollaan menossa Kuusiston Pekan kutsusta Meidän festivaalille pitämään näppärikurssia. Se huipentuu yhteiseen konserttiin maineikkaan Kamus-kvartetin kanssa. Kaustisen näppärit matkaavat elokuun alussa Uumajaan, joka on Folkskandian järjestämisvuorossa. Kaustisen näppäreiden käynnistämään skandinaavisen yhteistyön ketjuun kuuluvat Folkskandiakonsertit ovat tällä kertaa osa Uumajan kulttuuripääkaupunkivuoden tapahtumia. Syksyn musiikkioppilaitoskierroksen aloittaa Helsingin konservatorion näppärikurssi elokuun lopussa. Syyskuun puolella alkavat omien näppäreiden yhteisharjoitukset sekä Perhonjokilaakson kansalaisopiston näppäriopetus. Mauno Järvelä ja Näppärit: Mauno Järvelä on viulisti, kaustislaisen pelimannimusiikin opettaja ja esittäjä. Viulunsoiton hän aloitti jo 7 vuotiaana. Järvelä kirjoitti ylioppilaaksi 1969 ja sai klassisen koulutuksen Sibelius-Akatemiassa Järvelä on on työskennellyt mm. Suomen Kansallisoopperan orkesterin jäsenenä ja Radion sinfoniaorkesterissa. Hän opettaa musiikkia Perhonjokilaakson kansalaisopistossa, Keski-Pohjanmaan konservatoriossa ja Kaustisen musiikkilukiossa. Järvelä on soittanut pelimanniyhtyeissä Järvelän pelimannit, Kankaan pelimannit ja JPP. Hän on kehittänyt oman, kansanmusiikkiin voimakkaasti tukeutuvan opetusmenetelmän jota sanotaan näppärimenetelmäksi tai sisuki-menetelmäksi, koska se muistuttaa japanilaista Suzuki-menetelmää. Mauno Järvelä on kutsuttu Sibelius- Akatemian hallituksen toimesta kunniatohtoriksi vuoden 2012 promootioon. Järvelän palkinnot ja tunnustukset Lastenkulttuurin valtionpalkinto 1986 Yrittäjä-Jussin kulttuuripalkinto 1987 Cygnaeus-palkinto 1993 Kaustisen kulttuuripalkinto 1997 Lisäksi hän on saanut valtion kolmivuotisen taiteilija-apurahan vuonna 2000 ja Keski-Pohjanmaan liiton kulttuuripalkinnon vuonna Pro Finlandia -mitali ja Suomi-palkinto Järvelälle myönnettiin vuonna Vuonna 2009 hän sai Puu kulttuurissa ry:n Luonnotarpalkinnon. Kaustisen Näppärit ry. on vuonna 1987 perustettu yhdistys, jonka tehtävänä on sääntöjensä mukaan ohjata nuoria harrastamaan kansanmusiikkia, Kaustisen oman pelimanniperinteen tunnetuksi tekeminen nuorten keskuudessa, Suomesta kerättyjen pelimannisävelmistöjen tutkiminen ja esittäminen sekä nuorten soittotaidon kehittäminen. 8 Jatulit Kesä 2014

9 Luo logo täynnä Keskipohjalaista henkeä Keski-Pohjanmaa on nuori ja vetreä maakunta. Etelä- ja Pohjois- Pohjanmaa tunnettiin käsitteinä jo 1800-luvun alkupuolella. Keski-Pohjanmaan maakunnan todellinen muotoutuminen alkoi vasta sata vuotta myöhemmin 1900-luvun alkuvuosikymmenellä. Tosin emämaa Ruotsi oli verorahojen kilinä korvissaan jakanut Pohjanmaan läänin pienempiin voutikuntiin jo 1500-luvulla. Keskimmäinen voutikunta ulottui Pietarsaaresta Pyhäjoelle käsittäen hyvin pitkälti sen alueen, jonka nykyisin tunnemme historiallisena Keski-Pohjanmaana. Keski-Pohjanmaata ei kuitenkaan tunnettu käsitteenä ennen 1870-lukua. Mitä tuolloin tapahtui? Miten keskipohjainen henki puhallettiin alueelle, joka myötäili hyvin pitkälle Kokkolan laajan kauppapiirin rajoja? Vastauksia voi etsiä Suomen teollistumisesta, koulunkäynnin yleistymisestä sekä poliittisten olosuhteiden ja yhdistystoiminnan vapautumisesta. Näiden yhteiskunnallisten muutosten mahdollistamana Pohjanmaan keskiosan asukkaat alkoivat muodostaa aktiivisesti yhteistyöverkostoja ja yhdistyksiä. Tämän yhteistoiminnan kautta luotiin käsite Keski-Pohjanmaa ja keskipohjalainen yhteisöllisyyden henki, jota ilman maakuntamme olisi ontto ja toimintakyvytön. Keski-Pohjanmaa jos jokin on rakennettu alhaalta ylöspäin. Sanotaan, että virallisesti Keski- Pohjanmaan käsitteen otti ensimmäisenä käyttöön Haapaveden Keski- Pohjanmaan kansanopisto vuonna Seuraavan vuosisadan alkuvuosikymmenellä aloittivat toimintansa monet Keski- Pohjanmaan nimeä kantavat yhdistykset ja toimijat kuten Keski-Pohjanmaan urheilupiiri, Keski-Pohjanmaan osuuskunta sekä maanviljelys- ja nuorisoseura. Keski- Pohjanmaan toiminta-alueen henkistä ja aineellista vaurastumista kehittämään perustettiin Keski-Pohjanmaan maakuntaliitto vuonna Historia osoittaa, että Keski- Pohjanmaa on ollut yhdistystoiminnan maakunta. Vielä tänäänkin maakunnassa toimii eri tehoilla yli 1000 yhdistystä. Määrä on valtakunnallisella mittapuulla valtava. Keskipohjalainen talkoo- ja yhdistystoiminta ovat asioita, joista meidän tulee olla ylpeitä ja jota perinnettä tulee siirtää tuleville sukupolville. Keski- Pohjanmaan maakuntajuhlavuoden 2015 teemat yhteisöllisyys, kulttuuri ja hyvinvointi kiinnittävät osaltaan huomion näiden arvojen tärkeyteen. Maakuntajuhlavuoden 2015 kunniaksi ja erityisesti keskipohjalaisen hengen nostattamiseksi Keski-Pohjanmaan Kulttuuriliitto ja Keski-Pohjanmaan liitto julistavat historiallisen Keski-Pohjanmaan II-asteen opiskelijoille kilpailun keskipohjalaisen hengennostatuslogon suunnittelusta. Logoa toivotaan käytettävän vuonna 2015 lukuisissa eri tapahtumissa. Näin tapahtuman järjestäjät osoittavat kunnioittavansa ja vaalivansa maakuntaamme rakentavaa yhteishenkeä, talkooperinnettä ja yhdistystoimintaa. Logoa saatetaan painattaa myös esimerkiksi T-paitoihin ja kasseihin sekä käyttää maakuntajuhlavuoden muun toiminnan Kuvassa ensimmäisten maakuntajuhlien logo vuodelta Nyt II-asteen opiskelijoilla on mahdollisuus olla uuden vuosituhannen keskipohjalaisen hengennostatuslogon suunnittelijoita. Logoa tullaan käyttämään jokamieslogona eri yhteyksissä Keski-Pohjanmaan maakuntajuhlavuonna Kuva Sanna-Maija Kauppi. yhteydessä. Logo palvelee erityisesti jokamiehen hengennostatuslogona virallisten maakuntalogojen rinnalla. Logon voi luonnostella A4 paperille tai suunnitella sähköisenä. Logolle voi halutessaan antaa iskulauseen/nimen, mutta ainakin pieni selostus logon kautta välitettävästä viestistä tulee liittää luonnoksen oheen. Paras luonnos lähetään alanammattilaisille viimeisteltäväksi. Logo voi olla värillinen tai mustavalkoinen. Logokilpailun voittaja saa palkinnoksi 100 euroa. Aikaa logojen suunnitteluun on syyskuun loppuun Logokilpailun finalistit valitsee Keski-Pohjanmaan Kulttuuriliiton hallitus, mutta lopullinen valinta suoritetaan mahdollisesti avoimella äänestyksellä. Keski-Pohjanmaan Kulttuuriliitto ja Keski-Pohjanmaan liitto toivovat, että monet nuoret yksin tai ryhmässä tarttuvan haasteeseen ja lähettävät raikkaan näkemyksensä keskipohjalaisesta hengennostatuslogosta. Valmiit suunnitelmat tulee lähettää osoitteeseen tai Sanna-Maija Kauppi, Kälviän tie 24, Kälviä. SANNA-MAIJA KAUPPI Keski-Pohjanmaan Kulttuuriliitto ry:n koordinaattori Jatulit Kesä

10 Meripuistossa viihtyvät paikalliset ja matkailijat Meripuistosta Vanhansatamanlahdella on tullut kauniilla merimaisemalla varustettu olohuone, jossa viihtyvät niin paikalliset kuin matkailijat. Jo varhain keväällä paikalle saapuvat skeittarit, frisbeegolfin ja minigolfin pelaajat, pyöräilijät, kävelijät. Kesän lämmetessä hiekkaranta täyttyy lapsiperheistä, nuorista ja varttuneemmista auringonottajista. Värikkäät ja leikkeihin houkuttelevat leikkivälineet tuovat perheen pienimmille vaihtelua rannalla oleiluun. Beachvolley-kentilläkin riittää pelaajia iltamyöhään. Jos tulee nälkä, Meripuiston grillikodassa voi vaikkapa paistaa makkarat ja vaihtaa ystävien kanssa kuulumiset leppoisissa tunnelmissa. Vain kävelymatkan päässä keskustasta Kokkola-Camping-leirintäalueen yrittäjä Erkki Ahtiainen on saanut asiakkailtaan paljon positiivista palautetta Meripuistosta. - Monet ihmiset ovat kehuneet, ettei Suomesta juuri löydy muita kaupunkeja, missä Meripuiston kaltainen viihtyisä alue sijaitsee näin lähellä kaupungin keskustaa. Meripuistoa on kuvailtu eurooppalaistyyliseksi edustavaksi puistoksi, jossa voi vain oleilla tai istua piknikille, mutta jossa on tarjolla myös paljon aktiviteetteja, Ahtiainen sanoo. Matkailijoille leirintäalueen palveluita kehitetään tänäkin vuonna, kun majoitustarjonta on täydentymässä neljällä uudella suihkullisella lomamökillä, joista kukin tarjoaa tilavat puitteet neljän henkilön yöpymiseen. - Mökkiyöpyjien lisäksi meillä käy paljon karavaanareita, ja he ovat olleet tänä vuonna aktiivisesti liikkeellä jo alkukeväästä. Veneilyharrastus on kokkolalaisilla verissä. Monet leirintäalueen asiakkaat käyvätkin katselemassa veneitä viereisessä pienvenesatamassa. Meripuistossa sijaitsee myös terminaali, josta Ms Jenny kuljettaa matkustajia Tankarin majakkasaarelle ja takaisin. 10 Jatulit Kesä 2014

11 Lapsiperheiden aika kuluu majakkasaarella yhdessä tekemällä Yöpymiseen monia vaihtoehtoja Tankariin pääsee paitsi omalla veneellä myös Ms Jennyllä, joka liikennöi kesäkuun alusta elokuun loppuun. Matkustajaterminaali sijaitsee Meripuiston kupeessa Vanhansatamanlahdella. Tankarissa voi viettää merellisen kesäpäivän mutta saarella on myös hyvät majoituspalvelut. Vierasmaja ja Majakkamestarin talo sopivat maiankarissa mielikuvitus saa vallan Tankarin majakkasaari tarjoaa lapsiperheille merellisen ympäristön irrottautua kiireisestä ja teknologioiden täyttämästä arjesta. Kallion sopukoita tutkiessa, majakan jännittävää ympäristöä kierrellessä, uimarannalla tai vaikkapa geokätkeilyn lomassa aika saa siivet ja mielikuvitus vallan. - Tankarissa perheet tekevät yhdessä uudenlaisia asioita, koska ympäristö on niin erilainen. Keksitään leikkejä, tutkitaan kasveja ja kivenkoloja tai seurataan lintuja. Moni perhe viettää aikaansa uimarannalla ja usein ohjelmaan kuuluu saunominen rantasaunassa, kuvailee lapsiperheiden tekemistä Tankarin kesäkahvilaa perheensä kanssa hoitava Mika Peltoniemi. Peter ja Pia Bodö ovat kesäisin kahden kouluikäisen poikansa kanssa tuttu näky Tankarissa. - Olemme saarella niin paljon kuin mahdollista. Tankar on täydellinen vastakohta kaupunkielämälle. Lapset uivat, käyvät jäätelöllä ja seikkailevat eri puolilla saarta. Eräs tuttavaperhe kuvasi Tankaria paratiisiksi, koska siellä mikään ei häiritse, Peter Bodö nauraa. niosti vaikkapa kahden perheen yhteiseen yöpymiseen. Majatalo Tankar Inn on puolestaan luotsiaseman rakennuksessa sijaitseva majatalotyyppinen majoituspaikka. Nälkä ja jano eivät Tankarissa yllätä. Kesäkahvilan erikoisuus on kermainen lohikeitto, minkä lisäksi kahvilasta saa tarjoiluja myös tilauksesta. Grillikatoksessa paistuvat omat eväsmakkarat, ja rannan savustusuunin käyttöön saa tarvittaessa apua kahvilan henkilökunnalta. Luonnosta nauttimisen lisäksi Tankarissa kannattaa tutustua idylliseen kirkkoon ja hylkeenpyyntimuseoon. Kokkolan Matkailun kautta järjestyvät tarvittaessa erilaiset ohjelmapalvelut, kuten syntymäpäiväristeilyt. Keväisin ja syksyisin Tankarissa käy paljon myös leirikoululaisia. Jatulit Kesä

12 Kalajuhlat Ohtakarissa Ohtakari houkuttelee lapsiperheitä nauttimaan auringosta, hiekasta, merestä ja kalastajayhteisön idyllistä läpi kesän. Maankuulua Ohtakarin siika- ja lohivelliä pääsee nauttimaan Lohtajan Kalastajainseuran järjestämillä Ohtakarin Kalajuhlilla 20. heinäkuuta. Meritunnelmia Café Brygganilla Café Bryggan on Öjan kalastajakylän sydän. Kauniilla paikalla veden äärellä sijaitseva kahvila tarjoaa koko kesän makeita ja suolaisia herkkuja sekä monenlaista ohjelmaa. Lapset voivat pulahtaa mereen viereisellä uimarannalla ja myös kalastajakylä vanhoine rakennuksineen on ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Pituushyppy ponnistaa torille Kokkolan Veikkojen ja Lohtajan Veikkojen isännöimä City Jump tuo Kokkolan Kauppatorille suuren joukon pituushypyn harrastajia juapahtumien kesässä paljon uutuuksia Kokkola tunnetaan kaupunkina, jossa kesätapahtumien tarjonta on todella runsas. Ei vähiten sen ansiosta, että puitteet ovat kaupungissa erinomaiset. Käytännössä kaikki tärkeimmät palvelut, joita onnistunut tapahtuma vaatii, sijaitsevat kävelymatkan päässä toisistaan. Tapahtumatarjonnasta löytyy tuttujen suosikkien lisäksi mielenkiintoisia uutuuksia. Kesäkuun päivä erä- ja luontoihmiset kokoontuvat urheilutalon ympäristöön luonto- ja erämessuille. Tapahtuman järjestäjän TS Fair Events Teamin Tage Skytte kehuu jo etukäteen messupuitteita. - Olemme voineet yhdistää näytteilleasettajien käyttöön urheilutalosta kaksi salia sekä urheilutalon vieressä olevan ulkoalueen. Myös kaupunkilaisille paikka on mainio, koska he voivat jättää auton kotiin ja kävellä tai pyöräillä messupaikalle, Skytte sanoo. Samana viikonloppuna Kokkolaan kokoontuvat myös vanhojen autojen harrastajat Keski-Pohjanmaan Automobiilikerhon järjestämään Tervatynnyri-ajoon. Yhdistyksen puheenjohtaja Folke Store odottaa paikalle lähes kahtasataa autokuntaa eri puolilta Suomea. - Päätapahtuma on lauantaina. Silloin autot starttaavat Kauppatorilta vajaan sadan kilometrin pituiselle reitille, jonka varrella on leikkimielisiä rasteja kysymyksineen. Vanhojen autojen lisäksi esillä on muutakin mielenkiintoista, sillä osa osanottajista pukeutuu vanhan ajan asuihin. Reitti on suunniteltu kulkevaksi Öjan, Kruunupyyn, Sokojan, Rödsön ja Meripuiston alueilla, eli reitin varrellakin ihmiset voivat ihailla vanhojen autojen menoa, Store kertoo. nioreista yleisen sarjan huippuihin perjantaina 4. heinäkuuta. - Kyseessä on koko perheen hyppytapahtuma. Tavoitteena on tuoda yleisurheilua suuren yleisön keskelle ja sytyttää lapsissa kipinä lajia kohtaan. Nuorimmat eli 9-vuotiaat aloittavat osuutensa päivällä, ja City Jump huipentuu illalla pidettävään miesten ja naisten pituuskisaan. Kilpailut ovat ennätyskelpoiset eli siellä voidaan antaa vielä näyttöjä loppukesän EM-kisoihin, Janne Jukkola Lohtajan Veikoista kertoo. Välivuoden jälkeen paluun tekevä Kokkolan Oopperakesä valloittaa tällä kertaa Ykspihlajan heinäkuuta. Ykspihlajan työväentalolla esitetään pääteoksena Kurt Weillin Georg Kaiserin tekstiin säveltämä Der Silbersee-ooppera. Oopperakesä ajoittuu Ykspihlajan kulttuuriviikkoihin Runsaan paikallisen ohjelmiston lisäksi kulttuuriviikoilla nähdään vierailevina tähtinä muun muassa Paleface ja Tuure Kilpeläinen. 12 Jatulit Kesä 2014

13 Koko perheen Venetsialaiset Paula Koivuniemi Helsingin Poliisisoittokunnan solistina Kauppatorilla Aidon ja alkuperäisen Venetsialaistunnelman kokee nimenomaan Kokkolassa. Tapahtumavastaava Mari Keiski Kokkolan Matkailusta sanoo, että elokuun viimeisenä viikonloppuna järjestettävät Venetsialaiset ovat vahvasti koko perheen juhla. - Venetsialaisten ohjelmisto on laadittu siten, että tarjontaa löytyy kaiken ikäisille. Perjantai-iltana torilla esiintyy Klovni Valtteri, Meripuistossa järjestetään lauantai-iltana koko perheen ilotulitus ja sunnuntaina on vuorossa perinteinen Perhepäivä, Keiski luettelee esimerkkejä lapsille tarkoitetuista tapahtumista. Viikonlopun esiintyjäkaartista löytyy sekä paikallisia että koko kansan suosikkeja. Ykspihlajan Työväen Soittajat ja Sami Heinonen, country-bändi Easy West sekä tribuuttibändi Relentless Fury edustavat paikallista osaamista. Poliisisoittajilla useita kokoonpanoja Perjantain pääesiintyvät ovat Mikael Gabriel ja Pariisin Kevät. Lauantaiilta huipentuu Paula Koivuniemen ja Helsingin Poliisisoittokunnan yhteiskonserttiin. - Poliisit osallistuvat Venetsialaisten ohjelmiston toteutukseen monella tavalla, ja tämä on erinomainen esimerkki siitä, miten poliisin kanssa voidaan tehdä yhteistyötä myös viihteen saralla, Mari Keiski iloitsee. Helsingin Poliisisoittokunnan 42 soittajan suuruinen kokoonpano saapuu Kokkolaan keskipohjalaistaustaisen ylikapellimestarinsa Sami Ruusuvuoren johdolla. Poliisisoittajat esiintyvät viikonlopun aikana kaupunkilaisille useissa eri kokoonpanoissa. Snellman-salissa järjestetään perjantaina kolme koululaiskonserttia, jossa yleisönä ovat Kokkolan ja Kruunupyyn yläkoululaiset. Sunnuntain Perhepäivässä esiintyy lastenorkesteri Nallekopla ja kaksi pienempää kokoonpanoa vierailee lisäksi vanhusten palvelutaloissa. Lauantaina Kauppatorilla juhlistetaan myös valtakunnallista Poliisin päi- Paula Koivuniemi esiintyy Helsingin Poliisisoittokunnan solistina Kauppatorilla lauantai-iltana. vää Kytät kylillä-teemalla. Tilaisuuteen on tulossa myös poliisiylijohtaja Mikko Paatero. - Näin iso kokoonpano yhdessä Paula Koivuniemen kanssa mahdollistaa yleisölle lauantai-illaksi upean elämyksen. Kaiken kaikkiaan hieno nähdä, että tällainen laaja yhteistyö Venetsialaisten, Poliisisoittokunnan ja Pohjanmaan poliisilaitoksen kanssa lopulta toteutui, sanoo ylikonstaapeli Esa Saari, joka aikanaan kysyi Sami Ruusuvuorelta Poliisisoittokunnan mahdollisuudesta konsertoida Kokkolassa. Venetsialaisten runsaaseen ohjelmatarjontaan kuuluvat lisäksi muun muassa tulishow ja aikaisempina vuosina suosituiksi tulleet aikuisten tanssi kaupungintalolla perjantai-iltana ja nuorten disco samassa paikassa lauantai-iltana. Miss Kokkola kruunataan tänä vuonna Kauppatorilla lauantaina. Ja mitäpä olisi Venetsialaiset ilman Suntin Soutua, joka kisaillaan tuttuun tapaan lauantaipäivänä. Jatulit Kesä

14 Kotiseutuvideokilpailu haastaa nuoria mukaan Keski-Pohjanmaan Kulttuuriliitto ry. järjestää kilpailun Keski- Pohjanmaan parhaasta kotiseutuvideosta. Kotiseutu voi olla kylä, kaupunginosa tai muu ennalta määrittelemätön alue, jonka videon tuottajaryhmä mieltää omaksi kotiseudukseen. Teemaksi voi innostuessaan ottaa vaikka koko historiallisen Keski- Pohjanmaan maakunnan. Kotiseutuvideokilpailu on osa modernia kotiseututyötä, jota ei maassamme ole vielä laajasti harjoitettu. Moninaisia kotiseutukuvakilpailuja ja erilaisia kotiseutuelokuvia on tehty aikojen saatossa. Nykyteknologia mahdollistaa videoitten tuottamisen verrattain helposti, mihin mahdollisuuteen toivotaan nyt tartuttavan. Kulttuuriliitto toivoo, että erityisesti nuoret osallistuisivat laajalla rintamalla kotiseutuvideoiden tuottamiseen. Tästä syystä Kulttuuriliitossa ollaan ehdottomia ja yksimielisiä siitä, että kilpailussa tulee olla oma sarja nuoremmalle väelle. Nuorten sarjassa videon suunnittelijoiden ja videolla esiintyvien henkilöiden on oltava alle 19-vuotiaita. Toki ihan nuorempien kohdalla on avustajien käyttö sallittua hyvän omantunnon puitteissa. Tässä olisi ideaa vaikka koululuokan yhteiselle projektille. Kotiseutuvideokilpailun yli 19-vuotiaitten sekasarjassa voi olla kaikenikäisiä toteuttajia niin kameran etu- kuin takapuolella. Antamalla oman sarjan nuoremmal- Kylän raitit tallentuvat näppärästi nuorten hyppysissä. Kuvassa Manta kotikylällään Ruotsalossa. Kuva Sanna-Maija Kauppi. le ikäpolvelle Kulttuuriliitto kannustaa lapsia ja nuoria kiinnostumaan omasta kotiseudustaan. Nuoremmasta väestöstä löytyy monipuolisia nykytekniikan osaajia ja on mielenkiintoista nähdä, että kuinka taitoa voi hyödyntää kotiseutuvideoiden tuotannossa. Toki videon voi tuottaa mallikkaasti myös perinteisin menetelmin. Vanhaa viisautta mukaillen tekniikka on hyvä renki, mutta huono isäntä. Videon voi kuvata millä tahansa tallentavalla välineellä kuten pokkarilla, järjestelmäkameralla, pädillä, kännykällä tai ihan oikealla videokameralla. Videolla voi olla vapaavalintaisia ääniä musiikista monotoniseen selostukseen, tai liikkuvasta kuvasta ajan pysäyttäviin vanhoihin valokuviin. Tärkeintä on, että 14 Jatulit Kesä 2014

15 Videon voi kuvata millä tahansa tallentavalla välineellä. Kalajoen keskustaa. Maalaismaisemaa Kannuksesta Vanhojen valokuvien kautta voi kotiseutuvideolla välittää kuvaa maiseman muutoksesta tai muuttumattomuudesta. Kuvassa Kalajoen Kärkiskylää. Kuva Keski-Pohjanmaan liitto. Merellistä hulinaa Lohtajan Ohkarissa. video kuvaa ja kertoo juuri sitä oman kotiseudun tarinaa. Videon pituuden tulee olla 3 5 minuuttia. Kotiseutuvideokilpailun tuotokset pisteyttää asiantuntijaraati, johon kuuluu media-alan ja kulttuurin osaajia. Pisteiden keruun sijaan Kulttuuriliitto painottaa videon merkittävyyttä kotiseudun tunnettavuuden ja yhteisöllisyyden kasvattajana. Materiaaliset palkinnot ovat sivuseikka, vaikka niitäkin kisan päätteeksi jaetaan. Videon tuottajilla säilyy videon omistus- ja käyttöoikeus, mutta Kulttuuriliitolla on oikeus näyttää kotiseutuvideoita toiminnassaan, jotta maakuntamme kotiseututuntemus kasvaisi. Kotiseutuvideon satoa esitetään nonstoppina maakuntajuhlavuonna 2015 ainakin Kaustisen kansanmusiikki festivaalien ja Yhdisten torin yhteydessä. Joten, ei muuta kuin kamera käy! komennot raikumaan pitkin maakuntaa. Halutessaan videolle voi tallentaa vaikka kotikontujen kaikki vuodenajat, sillä aikaa videoitten tuottamiseen on maaliskuuhun 2015 asti. Lisätietoja antaen ja videoita vastaanottaen Sanna-Maija Kauppi, sanna-maija.kauppi@kokkola.fi, , Kälviän aluetoimisto, Kälviän tie 24, Kälviä. SANNA-MAIJA KAUPPI Kuvattavat ihmiset antavat videolle sisältöä, mutta alle täysi-ikäiset voivat esiintyvä videolla vain vanhempien suostumuksella. Kuvassa nuoria Nikulan sillalla Kaustisella. Kuva Keski- Pohjanmaan liitto. Jatulit Kesä

16 Kiinnostavaa Kokkola historiaa kaupunginteatterin syksyssä! Marian lapset Kantaesitysnäytelmä tunnetun henkisen johtajan Maria Åkerblomin seuraajista. Maria Åkerblom oli unissasaarnaaja ja uskonnollisen lahkon karismaattinen johtaja, joka vaikutti läpi vuosikymmenien ensin Kokkolan seudulla ja myöhemmin Helsingissä. Tuona aikana hän keräsi ympärilleen tiiviin ja uskollisen kannattajien joukon. Episodinäytelmä ei käsittele Åkerblomin elämää dokumentoivasti, vaan on todellisista tapahtumista inspiraationsa saanut fiktiivinen tarina ihmisistä voimakkaan hahmon vaikutuspiirissä. Marian lapset käsittelee valtaa ja vallalle antautumisen tematiikkaa juuri näiden ihmisten kautta. Mitä ihminen saa antaessaan itsensä toiselle, antautuessaan vallan alle, luovuttaessaan itsemääräämisoikeuden ja vapaan tahtonsa? Turvan kaipuu, lupaus paremmasta, pelastus, pako? Jos antaa itsensä ja vapautensa toiselle, onko vapaa kaikesta vastuusta? Ja eikö inhimillinen vapaus nimenomaan edellytä ehdotonta itsemääräämisoikeutta? Aineistoa näytelmään on kerätty lukemalla, haastattelemalla ja kuvittelemalla. Käsikirjoitus Anna Viitala. Ohjaus Sini Pesonen. Ensi-ilta Jungsborgilla (Poikkikatu 8) Esitykset Kokkolan kaupunginteatterin päänäyttämöllä alkaen. Kuva: Västra Nylands landskapsmuseum Kesän koomisin festivaali järjestetään Kaustisen festivaaliareenalla heinäkuuta! Jo kolmannen kerran järjestettävä stand up -festivaali tarjoaa kävijöilleen nauruterapiaa kesän kauneimpaan aikaan. Tuttuun tapaan festivaali järjestetään kaksipäiväisenä tapahtumana perjantaina 18. ja lauantaina 19. heinäkuuta. Tänä vuonna festivaalialue on pyhitetty puhtaasti komiikalle, ja viikonlopun aikana festivaaliareenalla nähdään yhteensä kuusi show ta ja 16 koomikkoa. Perjantaina festivaalin avaavat Jussi Simola, Arimo Mustonen ja Sami Hedberg. Toisessa show ssa lavalla nähdään Anders Helenius, Mika Eirtovaara ja Suomen stand upin kummisetä Riku Suokas. Perjantai-illan kruunaa Stand Up Finlandian hulvaton joukko: Sami Hedberg, Jape Grönroos, Joni Koivuniemi, Tommi Mujunen, Pete Kosonen, Zaani sekä beatbox-artisti ja ääniakrobaatti Rudi Rok. Festivaali-lauantaina ohjelma jatkuu kun 16 Jatulit Kesä 2014 Jacke Björklund, Jape Grönroos, Rudi Rok ja Sami Hedberg tarjoilevat komediatykitystä parhaimmillaan. Iltaa jatkaa Fredi Liliuksen ja Riku Sottisen Ei mitään järkeä show, jossa vierailee myös Mikko Vaismaa. Festivaali huipentuu lauantai-illan Sami Hedberg Show hun, jossa koko Suomen rakastama Kokovartalomies pistää itsensä likoon yleisön iloksi. Festivaalialueella tarjoillaan ruokaa ja juomaa ja info-pisteen yhteydessä toimivasta Comedy Shopista löytää uusimmat DVDt, t-paidat ja muut fanituotteet. Majoituksen tapahtuman ajalle voi varata Sales Keskusvaraamosta. Kaustisen Komediakesän järjestää Showhouse & Sam s Comedy Club yhteistyössä Lipputoimiston kanssa. KAUSTISEN KOMEDIAKESÄ 2014 Lipunmyynti Lipputoimisto, puh (ma-pe klo 11-17), myynti@lipputoimisto.fi Lippujen hinnat 2 päivän lippu ennakkoon 45 e, portilta 50 e Päivälippu 25 e, portilta 30 e Hintoihin lisätään mahdolliset palvelumaksut ja toimituskulut. Ikäraja: 15 vuotta Majoituspalvelut Sales Keskusvaraamo, puh , myynti@saleskeskusvaraamo.fi Lisätiedot ja aineistopyynnöt Sami Luoma, Lipputoimisto, , sami.luoma@lipputoimisto.fi Marika Lammi, Showhouse & Sam s Comedy Club, , marika@samihedberg.com

17 Maakuntalaulut raikumaan Keski-Pohjanmaalle maakunnallinen lasten ja nuorten laulutapahtuma? Pikagallupin mukaan Keski- Pohjanmaalla on vireää lapsi- ja nuorisokuorotoimintaa. Seurakunnat, kansanopistot, koulut, lukiot ja musiikkiopistot sekä monet uutterat kuorojen vetäjät tekevät arvokasta työtä laulun harrastamisen parissa. Kansainvälistäkin mainetta on tullut muun muassa Kalajoen Fermaatti-kuorolle, jossa laulaa vuotiaita nuoria kykyjä. Entä mitä kuuluu maakuntalauluillemme? Monilla on vahvoja muistoja alakoulun musiikkitunneilla lauletuista maakuntalauluista. Opettajat saattoivat väsymättömällä tunteella johtaa läpi koko maakuntalaulujen kavalkadin. Maakuntalauluilla ei enää ole yhtä voimakasta sijaa kouluelämässä, mistä syystä olisi ryhdyttävä elvytystoimiin. Maakuntaneuvos Viljo S. Määttälän ajatusta siteeraten maakuntalaulut muodostavat keskipohjalaisen musiikkikulttuurin pohjan yhdessä kansanmusiikkiperinteemme kanssa. Tätä pohjaa emme saa hukata. Määttälä painottaa, että Keski-Pohjanmaan maakuntalaulut tulisi kuulua eri tilaisuuksien ja konserttien ohjelmaan. Ainakin Toholammilla on otettu neuvosta vaarin, sillä Torisoitossa lauletaan yhteislauluina maakuntalauluja 5.6. Myöskään Kaustisen musiikkilukiossa ei maakuntalauluja päästetä unohduksiin. Maakuntalauluistamme vanhin ja tunnetuin on kalajokisen kanttorin ja musiikkitirehtöörin Oskari Metsolan Keski-Pohjanmaan laulu Näät kuinka rannat viljavat.... Toinen tunnettu maakuntalaulu on ylivieskalaisen Hilma Heikkilän sanoittama ja halsualaisen Eino Tulikarin säveltämä Missä Pohjanlahden aallot karuun hiekkarantaan lyö Kolmas on kälviäläinen Amerikassa syntynyt kansanlaulu Tääll Pohjanlahden rannalla. Laulun on sovittanut professori Leevi Valkama, joka on tunnetun keskipohjalaisen musiikki- ja kuoromiehen Aatu Valkaman poika. Kuinka nuorten maakuntalaulutuntemusta voitaisiin lisätä? Olisiko Keski-Pohjanmaalla innokkuutta maakunnallisen lasten ja nuorten laulutapahtuman tai kuorokilpailun järjestämiseen? Tapahtuma varmasti kannustaisi harjoittelemaan ja innostaisi kuorotoimintaan mukaan uusia harrastajia. Musiikkikulttuuriamme ja kuorojen välistä yhteistyötä vahvistava tapahtuma olisi osuvaa järjestää maakuntajuhlavuoden 2015 aikana. Kenties tapahtuman yhteyteen voitaisiin liittää sävellys- ja sanoituskilpailu nimellä Laulu maakunnalle? Asiasta kiinnostuneet voivat lähettää ajatuksiaan Keski-Pohjanmaan Kulttuuriliitto ry:n koordinaattorille osoitteeseen Pohditaan yhdessä, mitä rakentaisimme keskipohjalaisen kuorotoiminnan ja maakuntalaulujen hyväksi. SANNA-MAIJA KAUPPI Keski-Pohjanmaan Kulttuuriliitto ry:n koordinaattori. Maaseudun mahtavin Kauppa-auto kiertue Keski-Pohjanmaalla Pirityiset toteuttaa yhdessä Ely-keskuksen kanssa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta ja sen alueellisista tuloksista kertovan Kauppa-autokiertueen. Kauppa-auto tarjoaa tietoa myös uudesta ohjelmakaudesta. Autossa on mahdollista tutustua Hyrrään eli maaseudun hanke-, yritys- ja rakennetukien sähköiseen asiointipalveluun. Kauppa-autossa voi nimensä mukaisesti tehdä myös ostoksia. Valikoimissa on mitä parhaimpia lähiruokatuotteita. Kauppa-Auton/Landepakun aikataulu Ma 7.7. Klo Räyringin sale Vetelin s-market Kaustisen festarit Ti Toholampi S-market Halsua Pluspiste 16- Kaustinen festarit Ke Kälviä S-market Lohtaja S-market 17- Kokkolan iltatori To Ullava M-market Kaustisen ravirata Ilta Kaustinen festarit Pe Perho S-market Lestijärvi Sale La Kaustinen festarit Jatulit Kesä

18 Taidenäyttely Metsän antimia Perhonjokilaakson kansalaisopiston lukuvuoden kuvataidepiiri on ollut sananmukaisesti metsässä. Kuvataideharrastajat ovat opettajansa Olga Melet-Pajuojan innostamana maalanneet taulujaan metsä-teema mielessään. Perhon Peltokankaan työväentalolle koottuun Metsän antimia -näyttelyyn saa tuntumaa jo pihapiirissä: vierailijaa tervehtivät suomalaiset puulajit koivu, mänty, kuusi, leppä ja haapa rakennelmineen. Puusta lämmönlähteenä muistuttavat rankakuorma hevosreessä ja koivuhalkopinot. Metsän kivet ovat kaunistuneet maalauksin. Talon sisälle luotu kuvataidenäyttely upottaa vierailijan askeleen sammal- ja jäkälämaaperään. Metsäsienet kurottelevat lakkejaan, puolukat ja mustikat odottelevat mättäillä. Hirvi on pudottanut sarvensa. Metsämaisemiin piirtyvät peurat, karhut ja sudet; pöllöt ja tiaiset majailevat kuusikoissa. Ihmisen kädenjälki tulee esille metsästyksessä ja metsätöissä. Metsän antimia -maalauksia kehystävät taidokkaat käsityöt: pärekopat, tuohityöt, puuveistokset ja -korut, puukäsityöt sekä metsäaiheiset seinävaatteet ja kanavatyöt. Voit aistia myös keskipohjalaisen tervan- ja kaskenpolton tuoksun. Satoi tai paistoi, Vesi- Veijarissa tekemistä riittää A Meillä voit harrastaa kesällä maanantaisin ja keskiviikkoisin klo vesijumppaa ulkoaltaalla ja tiistaisin klo annamme vinkkejä mm eri uintitekniikoihin ja vesijuoksuun joko ulkoaltaalla tai allastiloissa isossa altaassa. Torstaisin klo on vesijumppaa vesijumppa-altaalla ja klo hydrobiciä joko maauimalassa tai allastiloissa. Perinteisten saunojen lisäksi voit varata syvälämmitteisen, stressiä ja väsymystä vähentävän infrapunasaunan ja tunnelmaa ja rentoutusta perisuomalaiseen tapaan kokee savusaunassa. VesiVeijari on myös suosittu lasten synttäreiden pitopaikka. Meillä järjestät vaivattomasti yrityksesi tyhy-päiviä, kokouksia, koulutuspäiviä, pikkujouluja, seurailtoja, polttareita, syntymäpäiviä ym. Jokakesäiset Kokkola Open, vesiliuku- mäkikisat pidetään jälleen sunnuntaina Kisat ovat olleet todella suositut ja tunnelma korkealla. Sarjoja on niin aikuisille kuin lapsille. 18 Jatulit Kesä 2014

19 P RTOUTO ARTOUT erhonjokilaakson kuvataideyhdistys järjestää nyt jo viidennen kerran laajan kuvataiteen kesänäyttelyn Vetelin Taidekartanossa Tänä kesänä kutsutaan kuvataidenäyttelyyn osallistumaan viime kevään tapaan koko Keski-Pohjanmaan ja Teerijärven alueen kuvataitelijoita ja kuvataiteen harrastajia. Kutsu koskee myös näiltä alueilta lähtöisin olevia kuvataitelijoita ja harrastajia. Toivotaan, että hauska teema antaa intoa tehdä omaperäistä taidetta vailla rajoitteita. Näyttelyn nimen outo sanaa voi käyttää inspiraationlähteenä niin halutessaan mutta näyttelyyn tuotavien teosten aihe on edelleen vapaa aiempien vuosien tapaan. Toiveena on, että entistä rohkeammin tuotaisiin näyttelyyn myös veistoksia, installaatioita, valokuvia sekä ulkotilaan sopivia teoksia. Näyttelyyn halutaan edellisistä kesistä poiketen selkeästi rohkeampaa irrottelua, vastakohtaisuuksia ja kaikkea outoa. Kutsutaiteilijana on Esa Riippa Kälviältä. Näyttelyn juryttajana on tänä kesänä FM, taidehistorijoitsija Marjatta Hietaniemi Vantaalta. Entinen Keski-Pohjanmaan Emäntäkoulu saa taas kesäasun ja nimen, kun upea talo täyttyy taiteesta kahdeksi kuukaudeksi. Näyttelyiden kävijämäärä on vakiintunut n kävijään kesässä. Vetelin Taidekartano-nimi on jo tullut tunnetuksi vaikka virallisesti rakennus kantaa edelleen nimeä Emäntäkoulu vaikka se lakkautettiin jo lähes 20 vuotta sitten. Talo on puitteiltaan komea ja sopii mainiosti taidenäyttelyn sijoituspaikaksi. Tällä hetkellä tiloissa toimivat vakituisesti ympäri vuoden Omaishoitajat, Sukututkimusyhdistys, Perhonjokilaakson kuvataideyhdistys, Kansalaisopisto sekä myös pitopalveluyritys, joten vilskettä riittää. Tämä kesä tarjoaa jälleen lapsille ja nuorille Taikapaja-kurssin kesäkuun ensimmäisellä viikolla Vetelin Taidekartanossa ja toisella viikolla Perhossa Nuopparin tiloissa. Kurssin järjestää Perhonjokilaakson kuvataideyhdistys yhdessä Pirityisten Outo kuvataidenäyttely Vetelin Taidekartanossa VIRTA-hankkeen kanssa. Kurssi on tarkoitettu vuotiaille lapsille ja nuorille, ryhmä v. alkuviikolla ja ryhmä v. loppuviikolla. Opetuksesta vastaa NLP kouluttaja Janne Turunen kurssin ensimmäisenä päivänä ja muut päivät kuvaamataidon opettaja Minna Läntinen. Kesän aikana näyttelyn yhteydessä järjestetään jälleen oheistapahtumina konsertteja ym. musiikkitapahtumia. Myös muut Taidekartanossa toimivat yhdistykset järjestävät tapahtumia kesän aikana joten muutakin mukavaa on luvassa upean taidenäyttelyn lisäksi. Näyttely on avoinna joka päivä klo Näyttelyn päätyttyä järjestetään pe 5.9 ja la 6.9 suuri taidemyyntitapahtuma, johon näytteilleasettajat saavat jättää teoksensa myyntiin niin halutessaan. LAHJA VARILA, PJ. Perhonjokilaakson kuvataideyhdistys p Jatulit Kesä

20 Meirän Kreeta tulee takaisin Monta on toimellista Kreetaa Keski-Pohjanmaalla, mutta yksi on ylitse muiden. Hän kyntää, kylvää, ompelee, ajaa rahtia -voidaan sanoa, että hän on vuosisadan yrittäjänainen. Tekee osaa ottaa lahjansa, eteenkin laulun ja soiton lahjan käyttöönsä. Hänet olisi kutsuttu Itsenäisyyspäiväjuhliin vieraaksi, Suomen Kuvalehti, Helsinginsanomat ja kaikki maakuntalehdet olisivat kirjoittaneet hänestä ahkerasti. Hänen musiikkinsa olisi soinut radiossa, televisiossa ja internetissä, jos sellaisia olisi ollut. Mutta kun ei ollut. Kaksisataa vuotta sitten Suomi ei ollut vielä itsenäinen, sähkövaloa ei ollut, ei puhelinta, autoa, lentokonetta. Silti Meirän Kreeta oli tunnettu kautta maan Tukholmaa ja Pietaria myöden. Topelius ja Runeberg suosivat häntä, 1800 luvun lehdistö kirjoitti hänestä yli kuusikymmentä juttua tuona aikana, jolloin lukutaito ei ollut itsestään selvyys kuten tänään. Kreeta Haapasalo syntyi Järvelän kylässä, Åsin talossa Kaustisella, omien sanojensa mukaan juhannuksena vuonna Syntymäajasta on monta tulkintaa, mutta pitäydytään nyt tuossa Kreetan mainitsemassa ajassa. Kreeta avioitui 1837 Joonas Tanelinpoika Huntuksen kanssa, joka oli syntyisin Virkkalan Vanhasta talosta. Perheeseen syntyi 11 lasta, Joonas joi ja sairasteli, talot vaihtuivat usein kuten myös paikkakunnat, joissa asuttiin. Kreeta elätti perheensä laulu- ja soittomatkoillaan vuosikymmenten ajan. Haapasalon elämää on tutkittu ansiokkaasti ja hänen taiteilijan sieluaan ja merkitystään arvioitu monin tavoin hänen musiikkinsa, kanteleensa, soittomatkojensa ja hänestä kirjoitettujen lehtiartikkeleiden valossa. Mutta kuka on tämä Meirän Kreeta? Kreeta Haapasalosta on monta muistomerkkiä eri paikkakunnilla, myös hänen kotipitäjässään Kaustisella. Ilmari Virkkalan suunnittelema Kreetan patsas seisoo jäyhänä, punakraniittisena veistoksena Kreetan puistossa katsellen muuttuvaa kylämaisemaa. Nuoret ovat kokoontuneet puistoon eri vuosikymmeninä viettämään aikaa syreenien varjossa ajattelematta sen enempää kanteleensoittajattaren tarinaa. Haapasalon elämästä ja ajasta tiedetään kylän raitilla enään kovin vähän. Näin on, uskallan väittää, tilanne myös Vetelissä, Kälviällä ja Halsualla, näillä paikkakunnilla, joissa perhe asui Keski-Pohjamaalla. Kuinka toimii kiireinen uranainen 1800 luvulla, kun aika oli niin kovin erilainen. Kreetan kuuluisimmat laulut kuvaavat hänen ajatuksiaan omien lastensa tilanteesta äidin ollessa poissa kotoa, jouluvalmisteluista nälkävuosien aikaan ja omasta kanteeleen soitostaan. Aika ja muoti muuttuu ihminen ei muutu. Puhe lamasta ja puutteesta tänään on kovin erilaista verrattuna hänen aikaansa. Monologi valmistuu syksyksi Vanhuudessaan Kreeta asui tyttärensä luona Varkaudessa ja Jyväskylässä. Hän kuoli vuonna 1893 ja hänet on haudattu Jyväskylään. Haluamme kunnioittaa Kreeta Haapasaloa ja hänen aikanaan eläneiden muistoa ja elämäntyötä tekemällä monologin Meirän Kreeta. Teksti pohjautuu Lilli Liliuksen haastatteluun, jossa Kreeta Haapasalo kertoo omasta elämästään. Tämän lisäksi lähteinä on käytetty Ilmari Virkkalan tutkielmaa, aikalaiskuvauksia, lehtikirjoituksia ja Haapasalosta tehtyjä tutkimuksia. Mukana monologin teossa on laaja joukko keskipohjalaisia musiikin tekijöitä, käsityöläisiä, museoihmisiä ja muita ystäviä nuorisoseurahengessä. Uskomme vahvasti, että Kreetan perintö on tulossa meille takaisin - kärryn ääni kuuluu jo. Meirän Kreeta Monologin esittää Paula Varila Käsikirjoitus ja ohjaus Saara Lång Valo- ja äänitekniikka West Audio Toteutuksessa lukuisa joukko Kreetan tarinan koskettamia keskipohjalaisia Ensi-ilta Kaustisen Kinolla 20 Jatulit Kesä 2014