Norminpurun perustaksi tarvitaan koulutuksen pitkän aikavälin kehittämisohjelma

Transkriptio

1 Kannanotto 1 (10) Opetus- ja kulttuuriministeriö Opettajille aikaa opettamiseen, rehtoreille johtamiseen OAJ:n esitys normien purusta opetus- ja kasvatusalalla Norminpurun perustaksi tarvitaan koulutuksen pitkän aikavälin kehittämisohjelma Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmassa asetettu tavoite normien purkamisesta ja kuntien velvoitteiden vähentämisestä kustannusten pienentämiseksi on haasteellinen kasvatus- ja opetusalan näkökulmasta. Opetusalan normien purku aloitettiin jo 1980-luvun lopulla korvaamalla tarkastajajärjestelmä arviointitoiminnalla. Vuonna 1991 kumottiin peruskouluasetuksesta opettajan tehtävät ja 1998 voimaan tulleella lainsäädännöllä poistettiin mm. ryhmäkokoja ja lähiopetusta koskevat säännökset. Vuosien saatossa opetusta koskevat lait on kirjoitettu yleisluonteisiksi ja väljiksi, joiden laiminlyönnistä ei käytännössä ole mitään seuraamuksia. Opetusalan ammattijärjestö OAJ toteaa, että kasvatus- ja opetusalalla on suuri tarve täsmentää säädöksiä, ei purkaa niitä. Koulutuksen korkea laatu on turvattava täsmällisellä lainsäädännöllä kaikille asuinpaikasta riippumatta. Hallitusohjelmassa on kuitenkin eräitä kannatetavia näkökulmia normienpurkamista koskien, joihin kasvatus- ja opetusalla voidaan yhtyä, jos se tehdään suunnitelmallisesti. Yksilöllisten palvelusuunnitelmien vähentäminen Kuntakokeilulaki mahdollistaa osalle kuntia kokeilun, jossa korvataan yksilölle eri tahojen laatimat lukuisat suunnitelmat yksilön suostumuksella laadittavalla yhdellä suunnitelmalla. Tähän suunnitelmaan kullakin viranomaisella on oikeus tallettaa ja saada tieoja muiden viranomaisten tallettamista tiedoista. OAJ kannattaa hallitusohjelman esitystä tämän kokeilun laajentamisesta koskemaan kaikkia kuntia ja kaikkia yksilöllisiä hoito- ja palvelusuunnitelmia. Yksittäiselle ihmiselle laaditut useat suunnitelmat eivät turvaa tarvittua apua, tieto niistä ei välity

2 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kannanotto 2 (10) viranomaisten kesken eikä toiminta ole yksilön tarpeen näkökulmasta toimivaa tai tehokasta. Säädetään kaikkia kuntia koskevaksi kuntien velvoitteiden ja ohjauksen vähentämistä ja monialaisten toimintamallien tukemista koskevista kokeiluista olevan lain 2 luku Hyvinvoinnin integroitua toimintamallia koskeva kokeilu. Täsmennetään lain 4 2 momentin kohtaa 15 niin, että se kattaa myös varhaiskasvatuslain nojalla perhepäivähoidossa tai päiväkodissa jokaiselle lapselle laadittavan varhaiskasvatussuunnitelman. Yksilöllisten palvelusuunnitelmien byrokratian purkaminen Perusopetuksessa tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa. Vastaava velvoite yhteistyöstä on säädetty myös erityisen tuen osalta. Lisäksi erityisen tuen osalta pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Pakottavat yhteistyövelvoitteet aiheuttavat päällekäistä turhaa työtä sekä opettajille että oppilashuollon ammattihenkilöille. Tukea tarvitseva oppilas ei aina tarvitse opiskeluhuollon palveluita. Opiskeluhuollon ammattihenkilöiden aikaa käytetään oppilaan asiakirjojen laadintaan, vaikka he eivät välttämättä ole koskaan edes tavanneet oppilasta. Mikäli oppilas olisi opiskeluhuollon ammattihenkilöiden avun tarpeessa opiskeluhuoltolaki säätää hänen oikeuksistaan ja opettajan velvollisuuksista tältä osin. Kyseisissä pedagogisissa asiakirjoissa sen sijaan linjataan oppilaan opetuksen järjestämistä. Oppilashuolto ja opetus erotettiin selvästi eri asioiksi opiskeluhuoltolaissa. Lisäksi nykyinen perusopetuslain velvoite täydentää erityisen tuen asiakirjoja psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä on täysin riittävä ilman päällekkäistä yhteistyövelvoitetta ennen päätöksentekoa. Puretaan perusopetuslain 16 a 2 mom. ja 17 3 mom. erilliset pakottavat velvoiteet käsitellä tuen antamista opiskeluhuollon ammattihenkilöiden kanssa.

3 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kannanotto 3 (10) Kuntastrategia suunnitteluvelvoitteita korvaamaan Hallitusohjelmassa on linjattu, että kuntalain mukainen kuntastrategia korvaa kuntien yksittäiset strategiset ja toiminnalliset suunnitteluvelvoitteet. Tämä on monin osin kannatettavaa, mikäli se kytketään valtionhallinnon poliittisten asiakirjojen linjauksiin ja siinä on kunnan lakisääteisten tehtävien osalta erillinen sektorikohtainen näkemys palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta. Kasvatus- ja opetuspalveluista on kuntastrategiassa käytävä ilmi muun muassa hallituskaudelle linjattujen koulutuspoliittisten tavoitteiden ja uudistusten muutokset kuntatasolla. Jo laadittuja KUNTAKESU - asiakirjoja sekä KUNTAKESU -hankkeessa saatua osaamista on hyödynnettävä ja otettava pohjaksi kuntastrategiaa laadittaessa. Kuntastrategiaan kuuluvan henkilöstöpolitiikkaosuuden on vastattava tarkkuudessa nykyisten henkilöstöasiakirjojen tasoa. Opetuksenjärjestäjä ja oppilaitoskohtaisten suunnitelmien vähentäminen Opetuksenjärjestäjän on laadittava lukuisia suunnitelmia yhdenvertaisuussuunnitelmasta suunnitelmaan kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Pääsääntöisesti viime vuosina kaikista viranomaisaelle säädetyistä suunnitteluvelvoitteista on edellytetty erillinen koulu- tai oppilaitoskohtainen suunnitelma. Osa suunnitteluvelvoitteista voitaisiin pääsääntöisesti korvata valtakunnallisella mallisuunnitelmalla, jota tarvittaessa täsmennetään kuntatason tai opetuksenjärjestäjätason suunnitelmalla. Esimerkiksi järjestyssääntöjen laatiminen itsenäisesti jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa on työlästä eikä turvaa oppilaiden oikeusturvaa. Muun muassa sivistysvaliokunta ja oikeuskansleri ovat esittäneet Opetushallitukselle mallijärjestysääntöjen laatimista. Samanlainen mallisuunntielma olisi riittävä myös juuri säädetyn yhdenvertaisuussuunnitelman osalta ja sen osalta kuinka esimerkiksi kiusaamiseen puututaan tai rangaistaan oppilasta. Näiden laissa säädettyjen suunnitteluvelvoiteiden osalta ei yksittäisellä koulutuksen järjestäjällä tai oppilaitoksella ole suurta harkinnanvaltaa. Valtakunnallisesti voitaisiin linjata ja laatia mallisuunnitelmat eikä edellyttää koulu tai oppilaitoskohtaisia itsenäisesti kehitettyjä suunnitelmia. Tämä lisäisi yhdenvertaisuutta ja oppilaiden oikeusturvaa sekä vähentäisi kouluissa ja oppilaitoksissa tehtävää päällekäistä työtä. Puretaan yhdenvertasiuuslain mom sekä perusopetuslain mom, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mom. opetuksenjärjestäjä ja koulu- sekä oppilaitoskohtaisia

4 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kannanotto 4 (10) suunnitteluvelvoitteita sekä kaikkia muita vastaavia suunnitteluvelvoitteita, mikäli valtakunnalliset mallisuunnitelmat tai kunnan yleiset vastaavat suunnitelmat ovat riittäviä turvaamaan oppilaan ja opiskelijan oikeudet. Moniammatillinen yhteistyö sujuvaksi Oppilas- ja opiskeluhuollossa ei voida turvata moniammatillisuutta ja tarvittavaa osaamista asian ratkaisemiseksi. Tämä johtuu siitä, että opiskelija käytänössä päättää kuka saa osallistua hänen asioitaan käsittelevään asiantuntijaryhmään. Ryhmän kokoamiseen kuuluvan suostumusbyrokratian sijaan osallistujat on voitava nimetä sen mukaan, kenen osaaminen on opiskelijan auttamiseksi tarpeen. Opiskelijan itsemääräämisoikeudeksi riittää mahdollisuus päättää ottaako hän tarjotun avun vastaan vai ei. Muutetaan oppilas- ja opiskeluhuoltolain 14 4 mom., poistetaan 18 2 mom. ja 19 1 mom. Yhteisöllinen oppilas- ja opiskeluhuolto on liian tiukasti säädetty totuttamistavan osalta. Laki velvoittaa kaikkiin pieniin kaksiopettajaisiin kouluihinkin perustettavaksi oman yhteisöllistä oppilashuoltoa hoitavan ryhmän. Opetuksen- ja koulutuksen järjestäjällä on oltava toimivalta päättä kuinka se organisoi koulu- ja oppilaitoskohtaisen yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamisen. Kumotaan oppilas- ja opiskeluhuoltolain 14 2 mom:n velvoite oppilaitoskohtaisesta opiskeluhuoltoryhmästä. Opetuksen- ja koulutuksen järjestäjän on voitava vapaasti päättää kuinka tämän toteuttaa. Laajoissa terveystarkastuksissa edellytetään, että siihen sisällytetään päivähoidon ja esiopetuksen henkilökunnan arvio alle kouluikäisen lapsen selviytymisestä ja hyvinvoinnista päivähoidossa ja opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Ennen kuin opettaja voi arvion antaa on siihen pyydettävä huoltajan kirjallinen suostumus. Arviossa on oltava tiedot, jotka ovat tarpeellisia terveyden- ja sairaanhoidon tai tuen tarpeen arvioimiseksi sekä niiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Tämä arviointimenettely on byrokraattinen ja aiheuttaa turhaa lisätyötä opettajille sekä terveystarkastuksia tekeville. Muun muassa tietosuojavaltuutettu totesi heti asetuksen antamisen jälkeen, että tämän arviointimenettelyn ja oppilashuollon

5 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kannanotto 5 (10) keskinäinen suhde jää jossain määrin epäselväksi. Uuden opiskeluhuoltolain myötä arviontimenettelyn suhde oppilashuoltoon on entistä epäselvempi. Opettaja on yhteydessä terveydenhuoltoon silloin, kun hän arvioi oppilaan olevan tämän palvelun tarpeessa. Erillisen tilannekatsauksen arviointimuodossa kirjoittaminen 1, 5 ja 8 luokilla kaikista niistä oppilaista, joidebn huoltajilta on saatu kirjallinen suostumus, on turhaa. Opettajan antama arvio on eri asia, kuin tutkimus- ja tilastotietoja varten terveystoimen mahdollisesti haluamat tiedot. Ne on kerättävä suoraan oppilaalta ja hänen perheeltään ollakseen luotettavia tietoja. Kumotaan Vna 338/ :n vaatimus opettajan antamasta arvioista. Parannetaan tiedonkulkua viranomaisten välillä ja kootaan salassapitoa koskevat lait yhteen Erittäin kannatettava on hallitusohjelman tavoite edistää viranomaistiedon liikkuvuutta ja hyödyntämistä palveluväylähanketta ja tietosuojakysymyksiä tarkastelemalla. Tämä tulisi toteuttaa mahdollisimman pian. Salassapidosta ja tietosuojakysymyksistä on kasvatus- ja opetusalan näkökulmasta säädetty noin kolmessakymmenessä eri laissa. Säännökset ovat hajallaan, niitä ei tunneta ja ne ovat vaikeaselkoisia. Opetusalalla sattuneissa väkivaltatapauksissa yleensä jollakin toimijalla on ollut oppilaasta tai opiskelijasta tietoa, mutta tieto ei ole kulkenut opetuksen järjestäjälle asti. Lastensuojelussa on samoja ongelmia. Hajallaan olevat tietojen luovuttamiseen oikeuttavat säännökset kootaan kaikkien hallinnonalojen osalta yhteen lakiin, esimerkiksi lakiin viranomaisen toiminnan julkisuudesta. Tämä helpottaa säädösten löytymistä, päällekkäisyyksien ja ristiriitaisten säädösten poistamista ja edistää tiedon kulkua. Lisäksi on selvitettävä missä muodossa ja laajuudessa on mahdollista säätää viranomaisille oikeus vaihtaa tietoja keskenään turvallisuuden, terveyden tai kasvatuksen ja koulutuksen järjestämiseen liittyvissä asioissa salassapito sääntöjen estämättä.

6 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kannanotto 6 (10) Ei uutta turhaa lainsäädäntöä Hallitus esittää säädettäväksi uutta lakia, joka sallii kuntien päättää, millä tavalla ne järjestävät eräiden nimettyjen lakien mukaisia palveluja ja mahdollisuuden jättää noudattamatta ko. laeissa/asetuksissa tai suosituksissa mainittuja menettelytapoja palveluiden toteuttamiseksi. Opetusalan osalta uuden lain säätämiselle ei ole tarvetta. Uuteen lakiin esitetyt mahdollisuudet poiketa varhaiskasvatuslaista leikkitoiminnan ja kerhojen osalta ja kokonaisuudessaan laista vapaasta sivistystyöstä on turhaa. Nämä tavoitteet voidaan toteuttaa ilman uutta lakia seuraavasti: poistetaan varhaiskasvatuslain 1 4 mom. Muuta varhaiskasvatusta voidaan järjestää tätä tarkoitusta varten varatussa paikassa. Vapaan sivistystyön järjestäminen on kunnalle vapaaehtoista, minkä johdosta ei ole tarvetta joustavoittaa lakia. Kunta voi jo nyt järjestää vapaasti muuta toimintaa, kunhan ei kutsu sitä silloin vapaaksi sivistystyöksi. Parannetaan koulurauhaa varmistamalla opettajien mahdollisuudet keskittyä perustehtäväänsä eli opettamiseen Toisen asteen koulutuksessa rehtorilla on mahdollisuus evätä opiskelijan osallistuminen opetukseen enintään kolmen päivän ajaksi tilanteissa, joissa toisen opiskelijan tai koulussa työskentelevän henkilön turvallisuus on vaarassa opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi tai häiritsevä käyttäytyminen uhkaa vaikeuttaa kohtuuttomasti opetusta ja on olemassa vaara, että menettely toistuu. Tämä ei ole mahdollista peruskoulussa, vaan oppilaalla on oikeus tulla kouluun. Määräaikainen erottaminen toisella asteella ja perusopetuksessa edellyttää monijäsenisen toimikunnan päätöstä. Tämä on hidas ja byrokraattinen menettely. Valitettavasti osa lapsista ja nuorista voi niin huonosti, että he aiheuttavat vakavia väkivaltatilanteita toistuvasti päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Näiden lasten varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestämiseksi on etsittävä nykyistä toimivampia malleja, jotta koulussa voidaan keskittyä turvalliseen opiskeluun ja siten varmistaa kaikkien oppiminen. - Muutetaan perusopetuslain 36 :n rajaus epäämisestä enintään loppupäivän ajaksi rehtorin oikeudeksi evätä opetus enintään kolmeksi päiväksi.

7 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kannanotto 7 (10) - Mahdollistetaan perusopetuslain 36 a 7 mom., ammatillisesta koulutuksesta olevan lain 35 a 1 mom. ja lukiolain 26 a 5 mom. monijäsenisen toimielimen päätös määräaikaisesta erottamisesta koulutuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti myös rehtorille. - Selvitetään ei-koulukuntoisten varhaiskasvatuksen ja opetuksen turvallista järjestämistä ja nykytilaa moniammatillisessa työryhmässä ja laaditaan ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi. Mahdollistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäminen yhdellä järjestämisluvalla Sipilän hallitusohjelman taustamuistiossa ehdotetaan, että ammatillista koulutusta säädeltäisiin yhdellä järjestämisluvalla, johon sisältyvät ammatillinen perus- ja lisäkoulutus, aikuiskoulutus, oppisopimuskoulutus sekä työvoimapoliittinen aikuiskoulutus. OAJ kannattaa tätä esitystä ja ehdottaa lisäksi, että maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, valmistava koulutus sekä nuorten työpajat tulisivat samojen järjestämislupien alle. Ammatillisen koulutuksen järjestämislupia on vain yksi. Lupaan sisältyvät ammatillinen perus- ja lisäkoulutus, aikuiskoulutus, oppisopimuskoulutus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus. sekä maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus, valmistava koulutus ja nuorten työpajat. Mahdollistetaan tutkintojen myyminen ulkomaille Hallituksen tavoite koulutusviennin esteiden purkamisesta on kannatettava. Nykyinen lainsäädäntö estää monipuolisen mm. ammatillisten ja korkeakoulututkintojen sekä niiden osien myymisen ulkomaille. Esimerkiksi opettajankoulutuksesta olisi ulkomailla kovaa kysyntää. Puretaan koulutusviennin osalta säädökset jotka mm. edellyttävät opiskelijalta suomen, ruotsin tai saamen kieltä ja että opiskelija on suomalaisen koulutuksen järjestäjän opiskelija. Tämä on mahdollista säätämällä erillinen tilauskoulutuslaki tai muuttamalla nykyisiä koulutusta koskevia lakeja. Kelpoisuuksien purku ei sovi opetusalalle Julkista valtaa käyttävien kelpoisuusehdot säädetään hallituksen linjauksen mukaan lainsäädännössä. Yksi keskeinen tavoite on kuitenkin poistaa yksityiskohtaiset ja

8 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kannanotto 8 (10) kapea-alaiset kelpoisuusvaatimukset sekä keventää henkilöstörakennetta koskevia velvoitteita. Hallitus aikoo uudistaa kelpoisuusehtoja niin, että korkea-asteen koulutusta vaativissa asiantuntijatehtävissä kelpoisuusehto on pääsääntöisesti korkeakoulututkinto. Tämä linjaus ei sovellu miltään osin kasvatus- ja opetusalalle. Korkea koulutustaso on tunnustettu kansainvälisesti maamme koulutusmenestyksen avaintekijäksi, eikä tätä tule romuttaa. Kasvatus- ja opetusalalla työskentelevät rehtorit, johtajat ja opettajat kuuluvat julkisen vallan käyttäjiin muun muassa arvioinnin ja kurinpitovallan johdosta. Henkilöstörakenteesta on säädetty vain varhaiskasvatuksen osalta suhdelukuina. Näitä suhdelukuja hallitus suunnittelee muutettavaksi yli kolmevuotiainen osalta ( 1/7 muuttuisi 1/8:ksi.). Tämä on perusteeton toimi, joka heikentää turvallisuutta sekä lasten yksilöllisten vahvuuksien ja tuen tarpeen havaitsemista ja tukemista. Opetusalalla muutoin henkilöstörakenteesta säädetään vain niin, että opetuksen järjestäjälle tulee olla riittävä määrä opettajia ja jokaisella koululla tai oppilaitoksella sen toiminnasta vastaava rehtori. Kasvatus- ja opetusalan kelpoisuuksia ei lasketa. Alan houkuttelevuuden, kansainvälisesti korkealaatuisen opetuksemme sekä opettajien ammattitaidon turvaamiseksi korostetaan työn arvostusta sekä vaadittua korkeaa osaamista yhteiskunnallisesti merkittävänä ja säilyttämisen arvoisena asiana. Laadukas lainsäädäntö Hallitusohjelman kirjaus valtioneuvoston yhteyteen perustettavasta lainsäädännön vaikutusarviointielimestä on kannatettava. Kasvatus- ja opetusalalla on säädetty puutteellisiin vaikutusarviointeihin perustuvia lakeja. Lisäksi viranomaisilla on ollut ristiriitaisia käsityksiä lain soveltamisesta, mikä on vaikeuttanut laintulkintaohjeiden antamista. Norminpurun perustana on oltava tavoite kattaviin vaikutusarviointeihin pohjaavasta laadukkaasta lainsäädännöstä. Säädettäessä kasvatus- ja opetusalaa koskevia lakeja tai asetuksia käydään hyvissä ajoin kunnan viranhaltijain neuvotteluoikeudesta annetun lain (389/1944) mukaiset neuvottelut OAJ:n kanssa esityksen vaikutuksista rehtoreiden, johtajien ja opettajan työhön, työaikaan ja palkkauksen. Lainsäädännön antamisen yhteydessä annetaan myös lain soveltamisohjeet sekä koulutus.

9 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kannanotto 9 (10) Hankebyrokratiasta rahat toimintaan Lainsäädännön lisäksi rahoitus ohjaa toimintaa. Hankerahan ongelmana on lisääntynyt byrokratia ja resurssin kohdentuminen hankkeen byrokratiaan. Opetushallituksesta on todettu lehtitiedon mukaan, että jo yksinomaan heillä kuluu 30 henkilötyövuotta pelkkään hankkeiden pyöritykseen. Hankerahoitusta on purettava ja muutettava kehittäminen tapahtumaan perusrahoituksen kautta, joka on tarvittaessa korvamerkittyä. Kasvatus- ja opetuspalveluiden järjestämisen valvonta Lainsäädäntöä on noudatettava. Kasvatus- ja opetuspalveluiden lainmukaisuuden valvonta on jälkikäteistä kanteluihin perustuvaa valvonta. Tämä byrokraattinen ja yleensä lähes vähintään koko lukukauden kestävä prosessi on joustavoitettava. Aluehallintovirasto kanteluita käsittelevänä toimielimenä kärsii niukoista resursseista. Aluehallintoviraston kasvatus- ja opetuspalveluiden vastuualueen vähäiset henkilöresurssit on kohdennettava tuloksekkaaseen toimintaan. Heillä on oltava oma-aloitteinen toimivalta ja toimivat sanktiokeinot selvittää ja puuttua epäiltäessä lainsäädännön vastaisesti järjestettyä kasvatus- tai opetuspalvelua. Oma-aloitteinen toimivalta ja asian selvittäminen ilman vaadetta kantelusta mahdollistaa varhaisen puuttumiseen ja kevyemmän prosessin. Vastaava oikeus on jo sosiaalija terveyspuolella. Ajantasainen opettajatiedonkeruu Opettajatarpeen ennakointi on tärkeää. Opettajien kelpoisuustilanne kartoitetaan opetushallituksen toimesta joka toinen vuosi tehtävällä erillisellä useita satoja tuhansia maksavalla opettajatiedonkeruulla, koska ajantasaista opettajatietorekisteriä ei ole.

10 Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Kannanotto 10 (10) Perustetaan opettajarekisteri. Tämä vähentää kouluja kurmittavien erilliskyselyiden määrää ja byrokratiaa. Se on myös erilliskyselyitä halvempi toteuttamismalli ja mahdollistaa rikosrekisteriotteen tietojen välittymisen työnantajalle nykyistä kustannustehokkaammin. Nyt yhden otteen toimittamisesta aiheutuvat kulut ovat 15 e. Otteita myönnetään arviolta noin vuodessa, mutta velvoitteen laajentuminen lisää määrää selvästi. OPETUSALAN AMMATTIJÄRJESTÖ OAJ Heljä Misukka koulutusjohtaja Nina Lahtinen kehittämispäällikkö