VAALAN NAULAKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO

Transkriptio

1 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TUULIWATTI OY VAALAN NAULAKANKANKAAN TUULIVOIMAPUISTO FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

2

3 I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS MAISEMAN JA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN TARKASTELU Selvityksen aineisto ja menetelmät Arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön merkittävät kohteet Maisemamaakunta Maisema-alueet Kulttuuriympäristön arvokohteet Hankealueen ja sen lähiympäristön maisemakuva VAIKUTUSPERIAATTEET Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan YHTEENVETO LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Maiseman ja kulttuuriympäristön arvokohteet Liite 2: Valokuvasovitteet ja näkymäalueanalyysi Paikkatietoaineistot: Pohjakartat Maanmittauslaitos 2/2015 Suojelualuerajaukset OIVA Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille 2/2015 Kuvat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy

4

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankankaan 1 (26) Tuulivoimapuisto 1 JOHDANTO Tuuliwatti Oy suunnittelee Vaalan Naulakankaan alueelle tuulivoimapuistohanketta. Tuulivoimapuisto koostuu enintään kuudesta tuulivoimalasta. Tämän maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksen tavoitteena on tuoda esille suunnitellun tuulivoimapuistoalueen maiseman ja kulttuuriympäristön nykytila siltä kannalta että tuulivoimaa sijoitetaan lähialueille. 2 HANKEALUE JA HANKKEEN KUVAUS Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuiston suunnittelualue sijaitsee noin 23 kilometriä Vaalan taajamasta lounaaseen, noin 4 kilometriä Veneheiton kylästä etelään, noin 3,5 kilometriä Mustamaan kylästä pohjoiseen ja noin 10 km Säräisniemen kylästä lounaaseen. Tuulivoimapuistoalue sijaitsee noin 11 kilometriä Kestilän kirkonkylän (nykyisin Siikalatvan kuntaa) koillispuolella. Hankealueen pinta-ala on noin 986 hehtaaria. Maa-alueet ovat yksityisten maanomistajien omistuksessa ja TuuliWatti Oy on tehnyt maanomistajien kanssa maanvuokrasopimuksen alueen vuokraamisesta yhtiön käyttöön. TuuliWatti Oy suunnittelee Naulakankaan alueelle enintään kuudesta tuulivoimalasta muodostuvaa tuulivoimapuistoa. Suunnitellut tuulivoimalat tulevat olemaan enintään 250 metriä korkeita ja tornirakenteeltaan yhtenäisiä (teräslieriö- tai hybriditorni). Tuulivoimalat ovat teholtaan noin 3,3 4,5 MW, jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan alle 30 MW. Sähkönsiirto suunnittelualueelta on tarkoitus toteuttaa maakaapelina liittymällä osayleiskaava-alueella kulkevaan alueverkon Jylhävä Pyhäntä 110 kv voimajohtoon. Vaala kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Oulunjärven seudun aluekokonaisuuteen. Seudun maasto on pääpiirteissään hyvin tasaista, mutta pinnanmuodot jyrkkenevät kohti Oulujärven itäpuolisia vaara-alueita. Lännessä Pohjanmaan nevalakeuden tuntumassa on soiden määrä huomattava. Naulakankaan tuulivoimapuiston suunnittelualue on pääosin metsätalouskäytössä ja siellä kulkee metsäteitä. Tuulivoimaloiden suunnitellut rakennuspaikat, niille johtava huoltotiestö ja maakaapelointi on pyritty sijoittamaan kivennäismaa-alueille ja siellä hyvin tavanomaisen talousmetsän alueelle. Tuulivoimalan rakennuspaikka 6 sijaitsee taimikossa, voimala 5 isovarpurämemuuttumalla, voimalat 4 ja 2 päätehakkuualoilla ja voimalat 3 ja 1 kuivahkon kankaan talousmetsässä. Voimalanumerointi on esitetty kuvassa 12. Kivennäismaalla, jonne kaikki voimalat sijoittuvat, maaperä on sekalajitteista ja karkeaa moreenia. Matalan moreeniharjanteen ympärillä hankealueen maaperä on matalaa ja syvää turvemaata. Korkeuserot alueella ovat pienet ja hankealue sijoittuu noin m mpy korkeusvyöhykkeelle. Naulakankaan hankealueella tai sen lähialueella ei sijaitse Natura-alueita, luonnonsuojelualueita tai suojeluohjelmien alueita. Hankealueella sijaitsee yksi uusimuinaismuistokohde. Hankealueella ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita.

6 2 (26) Vaalan Naulakankaan tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuva 1. Hankealueen sijainti. Kuva 2. Numeroidut voimalapaikat ja huoltotieverkko ilmakuvalla.

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankankaan 3 (26) Tuulivoimapuisto 3 MAISEMAN JA RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄ- RISTÖN TARKASTELU 3.1 Selvityksen aineisto ja menetelmät Maisemaselvityksen tavoitteena on esittää suunnitellun Vaalan Naulakankaan tuulipuistoalueen ja sen lähiympäristön maisemalliset yleispiirteet. Maisemaselvitys on laadittu tuulivoimarakentamisen mahdollistavan kaavan pohjaksi ja maiseman ominaisuuksia on tarkasteltu siitä lähtökohdasta. Tarkoitus on että maisemaselvitystä voidaan käyttää apuna maiseman sietokyvyn arvioimiseksi, kun voimalahanketta viedään eteenpäin. Tuulipuistojen aiheuttamat vaikutukset maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön muodostuvat suurelta osin maisemakuvan muutoksena, eikä niinkään maiseman fyysisenä muuttumisena. Mekaanisen rakentamisen aiheuttamat maisemalliset vaikutukset ovat pääosin havaittavissa aivan tuulivoimaloiden sekä niiden rakentamista ja huoltoa varten rakennettavien teiden välittömässä lähiympäristössä. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin kohteisiin ei yleensä kohdistu suoria vaikutuksia rakentamisen johdosta. Mahdolliset vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön muodostuvat siten kulttuuriympäristön luonteen ja maiseman muutoksista, mikäli tuulivoimalat ovat havaittavissa kohteista. Tästä johtuen vaikutuksia maisemaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön voidaan pitkälti tarkastella samojen periaatteiden mukaisesti. Maisemaselvityksen lähtöaineistona on käytetty karttoja, ilmakuvia sekä maastokäynneillä otettuja valokuvia kohdealueesta. Maisema-arkkitehdin maastokäynti selvitysalueelle ja sen ympäristöön on tehty Lisäksi maiseman kestokykyä on pohdittu yleisellä tasolla ympäristöministeriön julkaisun "Tuulivoimalat ja maisema " (Weckman 2006) lähtökohtia mukaillen. Rakennetun kulttuuriympäristön tarkastelussa lähtötietoina on käytetty valtakunnallisia ja maakunnallisia listauksia kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennetuista ympäristöistä ja kohteista (mm. RKY 2009, RKY 1993, maakuntakaavat). Maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön nykytilan ja kestokyvyn arvioinnissa selvitysalue ulottuu 12 km etäisyydelle hankealueesta, mutta painopiste on lähialueen (0-5 km hankealueesta) maisemakuvan ja arvokohteiden kuvailussa. Selvityksessä käytettyjä etäisyyksiä tarkastellessa on tärkeää huomata, että etäisyydet on ilmoitettu etäisyytenä hankealueeseen, eikä lähimpiin voimaloihin. Tämä johtuu siitä, että voimaloiden sijoittelu hankealueen sisällä on vielä kesken. Etäisyydet lähimpiin voimaloihin tulevat siis todellisuudessa olemaan lopullisesta sijoittelusta riippuen todennäköisesti keskimäärin useita satoja metrejä suurempia kuin tässä selvityksessä ilmoitetut etäisyydet. Hankealueella tarkoitetaan alustavaa hankealueen rajausta, joka on esitetty mm. kuvissa 1 ja 2. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksestä on vastannut maisema-arkkitehti Miina Ant-Wuorinen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. 3.2 Arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön merkittävät kohteet Arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön merkittävät kohteet on kuvailtu 12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta Maisemamaakunta Vaala kuuluu ympäristöministeriön maisema-aluetyöryhmän mietinnön 1 (1993) mukaan maisemamaakuntajaossa Oulunjärven seudun aluekokonaisuuteen. Oulujärvenseutu on maisemamaakunnistamme pienin ja sillä on yhteisiä tekijöitä kaikkkien ympäröivien maisemamaakuntien kanssa. Maasto on pääpiirteissään hyvin tasaista, mutta pinnanmuodot alkavat jyrketä kohti järven itäpuolisia vaara-alueita. Lännessä Pohjanmaan nevalakeuden tuntumassa on soiden määrä huomattava. Mai-

8 4 (26) Vaalan Naulakankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto semamaakunnan yksilöllisin ja hallitsevin tunnusmerkki on laajojen selkävesien ja saaristojen mahtava Oulujärvi Aluehan on maassamme ainutlaatuinen usean maisemaelementin solmukohta, jota hallitsee upealle suurjärvelle avautuvat maisemat. Oulunjärven poikki kulkee huomattava luoteesta kaakkoon suuntautuva harjumuodostuma, jonka tuntumassa seudun tasainen maaperä on laajalti jäätikköjokien tuomien sedimenttien kattama. ( ) Länsiosissa vallitsevat karuhkot puolukkatyypin kankaat Maisema-alueet Suomessa arvokkaita maisema-alueita on arvotettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita kuvailevat tekstit perustuvat Maisemaaluetyöryhmän mietintöön II (Ympäristöministeriö 1993). Nykyisin voimassa olevat Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on vahvistettu Valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden aluerajaukset perustuvat Pohjois- Pohjanmaan maakuntakaavan alueelta julkaisuun Pohjois-Pohjanmaan arvokkaat maisema-alueet (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997). Kainuun osalta rajaukset ovat maakuntakaavasta. Ympäristöministeriö on käynnistänyt vuonna 2010 arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnit, jotka ovat valmistuneet Kainuun osalta vuonna 2013 ja Pohjois- Pohjanmaan osalta vuonna Inventointi ei ole vielä lainvoimainen, mutta se on siitä huolimatta huomioitava maankäytön suunnittelussa. Selvityksessä on käytetty päivitysinventoinnin kohdekuvauksia, sillä vaikka ne eivät ole vielä lainvoimaisia, ne ovat voimassa olevia, vuoden 1997 kohdekuvauksia paremmin ajan tasalla. Naulakankaan hankealueelle ei sijoitu valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita tai arvotettuja maisemakohteita. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Voimassa olevassa maakuntakaavassa on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeäksi alueeksi merkitty tuulipuiston koillispuolelle Säräisniemi, (etäisyyttä n. 8,2 km), jota on arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa kuitenkin ehdotettu muutettavaksi maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi ja alue on täten käsitelty maakunnallisten arvokohteiden kappaleessa. Seuraavaksi lähin valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on Manamansalo, joka jää varsinaisen selvitysalueen ulkopuolelle, yli 20 km hankealueelta. Maakunnallisesti tai seudullisesti arvokkaat maisema-alueet Pihkalanrannan Mäläskän kulttuurimaisemat Siika- Neittäjokivarsilla, n.6,8 km länteen (Pohjois-Pohjanmaan liitto 2014) Maisema on kumpuilevaa. Neittävänjoki ja Siikajoki virtaavat kapeissa, loivasti kaartelevissa uomissa. Neittävänjoki yhtyy Siikajokeen Kestilän kirkonkylän kaakkoispuolella. Neittävänjoen ja Siikajoen varsilla asutus ja viljelysalueet sijaitsevat jokilaaksoissa selkeästi jokiin tukeutuvina nauhoina. Jokilaaksoja ympäröivät suovaltaiset selännealueet. Mäläskän kylän alueella Neittävänjokilaakso laajentuu kangasmaiden( ) rajaamaksi loivasti kumpuilevaksi viljelysaukeaksi. Erityisesti Mäläskän kylässä kulttuurimaisemalle vanhastaan ominaiset piirteet ovat säilyneet hyvin. Se on maisemallisesti hieno ja elinvoimainen kokonaisuus.( ) Viljelyskäytössä olevien peltoalueiden ympäröimä asutus sijaitsee joko yksittäisinä pihapiireinä tai muutamien pihapiirien muodostamina ryhminä joen törmillä, jokilaaksossa sijaitsevilla kumpareilla tai joen kulkua myötäilevien maanteiden varsilla. Mäläskän kylässä omaleimaisuutta luovana piirteenä näkyy maastonmuotojen vaikutus asuinpaikkojen sijaintiin maisemassa: kylälle ominainen piirre ovat jokilaakson kumpareilla sijaitsevat pihapiirit ja pihapiirien ryhmät. Kylän keskellä Pietonkankaan kupeessa joen yli johtava silta hahmottuu maisemallisena solmukohtana. Mäläskän kylässä on paljon kulttuurihistoriallisesti arvokasta, vanhaa rakennuskantaa.

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankankaan 5 (26) Tuulivoimapuisto Alue on pääpiirteissään yhtenevä vastaavan, voimassa olevan maakuntakaavan mukaisen alueen Siika- ja Neittävänjokivarsi (Pohjois-Pohjanmaan liitto 1997) kanssa. Alue sisältää myös RKY1993-kohteet Pihkalanrannan kulttuurimaisema Siikajokivarressa ja Kestilän kirkkoympäristö, sekä rakennetun kulttuuriympäristön maakunnalisesti arvokkaat alueet (Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993) Mäläskä ja Pihkalanranta-Kestilä. Kuva 3. Näkymä Mäläskän kylästä, joka kuuluu Pihkalanrannan Mäläskän kulttuurimaisemaan Siika- Neittäjokivarsilla. Kuva on yhdistetty useasta valokuvasta. Naulakankaan tuulivoimapuistoa on suunniteltu alueelle, joka sijoittuu valokuvassa kaukomaisemassa näkyvän puuston taakse kuvan vasemman reunan tuntumassa. Kuvauspaikasta nähden voimaloiden suuntaan avautuu noin 1,3 km avoin maisema, johon Neittävänjoen rantakasvillisuus ja alueelle tyypillisesti saarekkeisiin sijoittuneet rakennusryhmät muodostavat kiintopisteitä. Säräisniemi, n.8,3km koilliseen (päivitysinventointi ), n.8,2 km (maisema-aluetyöryhmä 1993)/ Säräisniemen kylä, n.9.3 km (rky 1993) Säräisniemi on osa Oulujärven halkaisevaa luode-kaakko suuntaista harjumuodostumaa. Niemen kainalossa on suojaisa, matala Painuanlahti ( ).Painuanlahden puoleisilla rannoilla on avaria peltoaukeita ja peltojen yli avautuvat paikoitellen komeat järvimaisemat Painuanlahdelle.( ) Säräisniemi oli pitkään kuntakeskus ja keskeinen kirkonkylä, mikä näkyy edelleen kylärakenteessa. Vanha kuntakeskus niemen eteläosassa on rakentunut nauhamaisesti kylätien varteen. Vanhat puukujanteet, petäjät ja korkeat kyläkuuset elävöittävät kylämaisemaa. Kylän rakennuskanta on ajallisesti kerrostunutta ja pääosin ennen vuotta 1970 rakennettua.( ) Säräisniemen kulttuuriympäristön arvot painottuvat rakennettuun kulttuuriympäristöön ja alueen kulttuurihistorialliseen merkitykseen maakunnassa. Se on luonteeltaan kirkonkylä ja kuntakeskus. Varsinkin kylän länsiosa on luonteeltaan taajamatyyppistä ja niemen peltoaukea on melko pieni: siellä ei ole perinnebiotooppeja eikä muita arvoa nostavia tekijöitä. (päivitysinventointi ) Voimassa olevassa Kainuun maakuntakaavassa (2020) Säräisniemi on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi, mutta uudessa Maisema-alueiden päivitysinventoinnissa ( ) alue on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi. Säräisniemeä vastaava RKY1993-alue Säräisniemen kylä on keskeisiltä osiltaan yhtenevä päivitysinventoinnin aluerajauksen kanssa. Kohteeseen sisältyvät maakunnallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt Säräisniemen kirkko ja tapuli, Säräisniemen vanha kunnantalo ja Säräisniemen vanhainkoti. Keisarintie (RKY kohde) kulkee kylän läpi.

10 6 (26) Vaalan Naulakankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto Kuvapari 4. Näkymiä Säräisniemen kylältä. Neittävän kylä, n 9,3 km pohjoiseen (päivitysinventointi) Neittävänkylä on uusi päivitysinventoinnissa (2013) esitetty maiseman arvokohde, jolla ei ole aiempaa maakunnallista tai valtakunnallista statusta. Neittävän kylä ympäristöineen on elävää ja kaunista maisemaa, jossa maaseudun tyypilliset elinkeinot näkyvät. Rokuan karu, pienipiirteinen harjuluonto ja laakeat nevasuot muodostavat kehyksen kulttuurimaisemalle. Harjulammet ja järvet liittyvät ainutlaatuisella tavalla viljelymaisemaan. Alueen arvoa lisää maiseman historiallinen kerroksellisuus: arkeologinen kulttuuriperintö, Keisarintie, vanha kalastukseen ja karjatalouteen perustunut asutus järvien rannoilla ja kylän eteläosan ehjä jälleenrakennuskauden kylämaisema. ( ) Kyläasutus on tiivistä keskikylällä. Rakennuskanta on kerroksellista ja istuu mittakaavaltaan ja tyyliltään hyvin pienipiirteiseen maisemaan. Vanhimmat talot ja viljelykset sijaitsevat Rokuanvaaran jäkäläkankailla pienten järvien välisillä kannaksilla. Arvokasta vanhaa rakennuskantaa on muun muassa Suutarin, Heikkilän ja Haatajan pihapiireissä. Järvien rantoja ja harjua pitkin kulkevilta teiltä aukeaa viehättäviä näkymiä kylämaisemaan.

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankankaan 7 (26) Tuulivoimapuisto Kulttuuriympäristön arvokohteet Valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä (RKY 2009) ei sijoitu hankealueelle. Lähin RKY 2009 kohde, Painuan uittokanava sijaitsee lähimmillään noin 4,1 kilometrin etäisyydellä hankealueesta. Kohteita kuvailevat tekstit on lainattu Museoviraston internetsivuilta Kuva 5. Painuan uittokanavaa länsipäädystä Vistinkujan sillan kohdalta. Painuan uittokanava, n.4,1 km pohjoiseen Siikajoen eli Neittävän uittokanava tai Painuan kanava on uittotoimintaan liittyvä mittava erikoisrakennelma 1900-luvun alusta. Siikajoen uittokanava yhdistää Oulujärven länsirannalla olevan Painuanlahden ja Pohjanlahteen laskevan Siikajoen sivujoen, Neittävänjoen. Pituutta avoimella maakanavalla on lähes 13 km. Se kulkee pääosin multa-, turve- ja suoalueella, joten kanavan luiskat on tuettu puurakenteilla ja kanavan reunaluiskiin on tasoitettu vonkapaikat. Painuanlahden päässä kanava kulkee 3,5 km kuivemman maan halki ja ns. Maaselän poikki on tehty noin 200 metrin pituinen kallioleikkaus. Pudotuskorkeuden (21,4 m) takia kanavaan on rakennettu yhdeksän metrin pituista puuseinäistä uittoränniä. Puitten nostamista varten Neittävän joessa on ollut kolme höyryvoimalla toimivaa, proomujen päällä olevaa ja siirrettävää nostolaitetta, kiramoa. Soidinkankaalla ollut uittotöistä ja kanavan kunnossapidosta huolehtineen kanavankaitsijan vahtitupa ulkorakennuksineen on siirretty Säräisniemelle ja sittemmin palanut. Kanavavahdin mansardikattoinen talo piharakennuksineen on kanavan varressa Talassaaren kohdalla. Oulujärveltä kuljetettiin vuosisatoja puuta maitse Siikajoelle Veneheiton kautta. Oulujärven yhdistämistä Pohjanlahteen esitti jo Pietari Brahe Sahateollisuuden kasvun myötä puutavaran kysyntä lisääntyi 1800-luvun lopulla ja rannikon sahat kiinnostuivat Kainuun metsävaroista. ( ) Kanavan yli rakennettiin 10 palkkisiltaa ja kanava aidattiin osittain. Kanava rakennettiin valtion hätäaputöinä halla- ja katovuosien takia, töissä oli noin 200 miestä. Siikajoki ei kuitenkaan täyttänyt toiveita edullisena uittoväylänä, vaan kanavan käyttö loppui kannattamattomana Kanava julistettiin luonnonkanavaksi Painuan uittokanavaa vastaava RKY1993-kohde Uittokanava Painuanlahdelta Neittävänjokeen on käytännössä yhtenevä RKY2009-kohteen kanssa.

12 8 (26) Vaalan Naulakankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto Keisarintie, n.10,7 km koilliseen/pohjoiseen Keisarin tie, joka on rakennettu 1600-luvulla yhdistämään Kajaanin ja Oulun linnoja, kuvastaa tieyhteyksien varhaista kehityshistoriaa harvaan asutussa pohjoisimmassa Suomessa. Tie on kulkenut Oulusta Säräisniemelle Oulujärven länsirannalle, josta matka kohti Kajaania on jatkunut Oulujärven yli joko vesitse tai jäitse. Vaalassa Keisarin tie kulkee Säräisniemen kylästä mäntymetsää kasvavan Rokuan harjuvyöhykkeen etelälaitaa suurta suoaluetta kiertäen Neittävälle Kukkolaan, Rokuanjärven eteläpuolitse nykyisen Rokuan kansallispuiston rajalla edelleen Muhokselle ylittäen kuntarajan Isokiven historiallisen rajakiven kohdalla. Rokuan talon Rokuanjärven etelärannalla tiedetään toimineen postitalona ja kestikievarina 1600-luvulta 1860-luvulle. ( ) Tien rakentaminen liittyi itärajan ja valtakunnan puolustamiseen. Se rakennettiin vesi- ja maareittejä yhdistellen reitille, jolla Vienan ja Karjalan kauppa oli kulkenut jo vuosisatoja. Vasta valmistunutta tietä liikkui Kustaa II Adolf seurueineen talvella 1622 matkalla Liivinmaan sodasta Viipurin kautta valtiopäiville Tukholmaan. Historiansa ensimmäiset vuosikymmenet tie soveltui vain ratsukäyttöön ja lienee saatu ajokelpoiseksi 1700-luvun puolivälissä. Keisarintie oli 1600-luvulta 1800-luvun lopulle tärkeä postitie Tukholman ja Viron välillä ja ainoa maantie Oulusta Kajaaniin. ( ) Kesätie ulottui Oulusta Säräisniemelle Oulujärven länsirannalle. Tien ylläpito kuului Oulun, Paltamon ja Sotkamon talonpojille. Venäläiset paransivat ratsutietä hattujen sodan miehitysaikana ( ) ja 1700-luvun puolivälissä rakennettiin kesätie Säräisniemeltä Kajaaniin asti. Keisarintietä vastaava samanniminen RKY1993-kohde on yhtenevä RKY2009-kohteen kanssa. Kuvapari 6. Keisarinitietä Säräisniemen kylällä. Tie on Säräisniemessä pääosin puuston reunustama, eikä pitkiä näkymiä ympäröivään maisemaan juuri avaudu.

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankankaan 9 (26) Tuulivoimapuisto Maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt ja kohteet Kainuun voimassaolevan maakuntakaavan (2020) mukaisten maakunnallisesti merkittävien maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen kohdeluettelo perustuu Kainuun kuntakohtaisten kulttuuriympäristöohjelmien kohdetietoihin, joita on täydennetty yhteistyössä Kainuun Museon, Kainuun ympäristökeskuksen, Kajaanin kaupungin sekä Kainuun aluearkkitehtien kanssa. Vaalan kunnan alueella sijaitsevien maakunnallisten kulttuuriympäristön arvokohteiden kuvaukset on lainattu Vaalan kulttuuriympäristöohjelmasta (Siipola 2002), jollei toisin mainita. Selvitysalueen länsi- ja lounaisosat kuuluvat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen, entiseen Kestilään, nykyisen Siikalatvan kuntaan. Näillä alueilla maakunnallisesti arvokkaat kohteet perustuvat Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan, jonka kohteet on selvitysalueen osalta kuvailtu Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliiton inventoinnissa Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistorialliset kohteet 2 (1993), josta kuvaukset on tähän maisemaselvitykseen lainattu. Pohjois-pohjanmaan inventoinnissa kohteet on arvotettu mm. säilyneisyyden perusteella: A, B, C tai D-luokkaan. A: Kohde on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussa tai on harvinaisuutensa tai muun syyn vuoksi erityisen arvokas. Siksi suositellaan sen säilyttämistä nykyisellään, eikä siihen tulisi tehdä kulttuurihistoriallista, rakennustaiteellista tai ympäristöllistä arvoa alentavia muutoksia. B: Kohteessa on tehty sen kulttuurihistoriallista, rakennustaiteellista tai ympäristöllistä arvoa heikentäviä muutoksia, joita suositellaan korjattavaksi ko. arvot palauttaen. C: Kohteen käytön tai säilymisen kannalta tarpeelliset muutokset ovat mahdollisia. Aluekohteessa vanhan rakennuskannan ja kulttuurimaiseman säilymiseen kaavoituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota. D: Kohde on muinaismuistolain tarkoittama kiinteä muinaisjäännös. Kohteiden luettelointiperusteet on jaettu inventoinnissa rakennushistoriallisiin, historiallisiin ja maisemallisiin perusteisiin. Maisemalliset perusteet on lisäksi jaettu miljöökohteisiin, joissa on selvästi rajautuva lähimaisema (esim. katutila, pihapiiri, tieosuus tai pienialainen viljelys) ja maisemakokonaisuuksiin, joissa avautuu laaja maisema luontevalta tarkkailupaikalta. Tuulivoiman maisemavaikutuksia arvioitaessa erityistä huomiota on syytä kiinnittää hyvin säilyneisiin kohteisiin, joiden arvo perustuu erityisesti maiseman ominaisuuksiin. Vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa on myös huomioitava Pohjois-Pohjanmaan liiton inventoinnin mahdollinen vanhentuneisuus. Inventointi on tehty vuonna 1993, eli se on yli 20 vuotta vanha. Osa kohteista saattaakin olla hävinneitä tai menettänyt kulttuurihistorialliset arvonsa. Jos vaikutusten arvioinnissa ilmenee tuulivoimarakentamisen kannalta hyvin kriittisiä kohteita, niiden kunto on syytä tarkistaa suunnittelun edetessä. Pohjois-Pohjanmaan 2.vaihemaakuntakaavan inventointihankkeessa on päivitetty maakuntakaavan kohdeluetteloa, mutta selvitysalueella sijaitsevan Siikalatvan osalta inventointi ei ole vielä valmistunut. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on valtakunnallisesti merkittäviksi kulttuurihistoriallisiksi kohteiksi listattu kohteita, joita uudessa RKY 2009 kohdeluettelossa ei enää ole. Niitä voidaan kuitenkin pitää edelleen maakunnallisesti merkittävinä. Näitä RKY1993-kohteita kuvailevat tekstit perustuvat Museoviraston ja Ympäristöministeriön julkaisuun (1993): Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Uudemmassa Kainuun maakuntakaavassa nämä kohteet on jo huomioitu maakunnallisesti merkittävinä. Selvitysalueen rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteet ovat keskittyneet arvokkaille maisema-alueille: Säräisniemeen ja Siika- Neittäjokivarteen.

14 10 (26) Vaalan Naulakankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto Vaala Veneheiton kirkko (rukoushuone) n.4,5 km Kyläkirkkona toiminut rukoushuone rakennettiin Veneheittoon 1930-luvun alussa. Kirkkorakennus käsittää kirkkosalin, sakastin ja keittiön. Kirkon erityispiirteinä ovat kirkkosalin goottilaistyyliset ja asuinhuoneiden jugendhenkiset ikkunat. Pihapiirissä on lisäksi puurakenteinen piharakennus. Säräisniemen kirkko ja tapuli, n.11,1 km Oulujärven rannalla sijaitseva Vaalan Säräisniemen puukirkko on rakennettu Jaakko Suonperän johdolla Muodoltaan se oli alkuaan ulkonurkistaan viistetty ristikirkko. Nykyiseen asuunsa se muutettiin 1898 (J.F.Basilier). Erillinen kellotapuli rakennettiin 1793 ja uusittiin Kirkon vieressä on 1860 rakennettu lainajyvästön makasiini, joka on nyt museokäytössä. (Museovirasto 1993) Kuva 7. Säräisniemen kirkko ja tapuli ovat nykyään puuston ympäröimiä, eikä niiden merkitys kylän maisemakuvassa ole entisellään. Myöskään kirkolta ei juuri avaudu näkymiä ympäristöönsä.

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankankaan 11 (26) Tuulivoimapuisto Säräisniemen vanha kunnantalo (Toivola) n.10,9 km Toivolan talo on rakennettu 1900-luvun alussa ja se hankittiin kunnan käyttöön vuonna Kunnantoimiston lisäksi talossa on toiminut kunnan kantakirjasto ja asutuskassa. Myöhemmin talossa on toiminut tekstiilikauppa. Toivola sijaitsee aivan kylän sydämessä, Säräisniementien ja Olkkolantien kulmassa. Tontille rakennettiin uusi rakennus 1980-luvulla ja vanha päärakennus on varastona, toiseen päähän on tehty autotalli. Rakennus on teiden risteyksessä tärkeä maamerkki. Kunnan entisenä hallintorakennuksena sen säilyttäminen on ehdottoman tärkeää. Rakennus vaatisi huopakatteen uusimisen. Säräisniemen (entinen) vanhainkoti (Aililan kunnalliskoti) n.11,0 km Alila on ollut vanhainkoti vuodesta 1919 lahtien, jolloin kunta osti tilan. Aiemmin tilan laaja peltoaukea ja lukuisat rakennukset muodostivat yhtenaisen kokonaisuuden. Nykyisessa kunnalliskotimiljöössa ei ole vanhoja rakennuksia jäljellä. Vanha päärakennus ja navetta purettiin tarpeettornana 1980-luvulla. Nykyinen päärakennus on rakennettu 1950-luvulla ja asuntolarakennus vuonna Alilaan kuuluvia piharakennuksia ovat raitin varrella olevat kellari (1930) ja varastorakennus. Vanhainkodin alue rakennuksineen muodostaa laajemman yhtenäisen miljöön, joka kuuluu olennaisesti Säräisniemen kyläkuvaan. Kunnalliskotitoiminnan lakattua vuosituhannen vaihteessa rakennukset siirtyivät yritys- ja matkailukäyttoon. Kohde on maakuntakaavassa luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi ja maakuntakaavan pohjana olleessa inventoinnissa paikallisesti arvokkaaksi. Kuva 8. Säräisniemen entinen vanhainkoti (Aililan kunnalliskoti) kuvattuna pääsisäänkäynnin suunnalta Painuanlahden ja Naulakankaan voimaloiden suuntaan. Männikkö ja rakennukset rajaavat näkymiä Painuanlahdelle. Myöhemmin rakennettu lisäsiipi ja huvimaja vähentävät kohteen autenttista tunnelmaa.

16 12 (26) Vaalan Naulakankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto Siikalatva Navettakangas, Järvikylä n.6,1 km Entisen metsänvartijan tilan ehyt pihapiiri luvulla salvettu kaksihuoneinen asuinrakennus rakennettiin loppuun sodan jälkeen. Pihapiiriin kuuluvat sekä aitta, pihaantulotien varrella liiteri- ja varastorakennuksia. (A) Järvikylän toisen metsänvartijantilan, Möykkylän, pihapiirissä on myös useita vanhoja talousrakennuksia. (C) Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin, historiallisin sekä maisemallisin perustein (miljöökohde, jossa on selvästi rajautuva lähimaisema). Möykkylän pihapiiri sijaitsee selvitysalueen ulkopuolella. Mäläskä, etäisyyttä n. 8,2 km Neittäjokivarren viljelysmaisema, jossa perinteinen rakennuskanta keskittyy sillan ja Ohenojan tienristeyksen tienoille. Vanhoja rakennuksia on mm. Mäläskän talossa: oletettavasti 1800-luvulta oleva asuinrakennus, jonka päätyyn on tehty uusi kolmas, perinteisestä poikkeava kuisti sekä puoji, entinen talli, navetta, riihi, vilja-aitta ja vajoja. Rinteen talossa on harmaa hirsinen, mahdollisesti luvun vaihteen tienoilta oleva asuinrakennus, joka on tuotu nykyiselle paikalleen viime vuosisadan vaihteessa sekä vanha vilja-aitta ja puoji. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin, sekä maisemallisin perustein (maisemakokonaisuus, luontevalta tarkkailupaikalta näkyvä laaja maisema, sekä miljöökohde, jossa on selvästi rajautuva lähimaisema). (C) Järvikylä, n. 9,3 km Mulkuanjärven rantaviljelysmaisema, johon liittyy perinteistä rakennuskantaa esim. Sipon talossa ( ) sekä Kankaan talossa: luvun lopulla rakennettu ja v uudistettu asuinrakennus, uudempi asuinrakennus n. vuodelta 1910 (nyt traktori tallina), talli, liiteri, vilja-aitta, kaksi pikkuailtaa sekä kaksikerroksinen aittarakennus, jonka seinässä mm. vuosiluvut 1904, 1905 ja (C) Mulkuanjokivarsi saarineen ja lampineen muodostaa lähiympäristöstä poikkeavan viljelys ja metsäalueen, ja se on myös vanhaa asuma-aluetta. Kohde on luetteloitu maisemallisin (maisemakokonaisuus, luontevalta tarkkailupaikalta näkyvä laaja maisema) ja rakennushistoriallisin, sekä perustein. Sipo, Järvikylä n.10,0 km Kansakouluna ja majatalona toiminut päärakennus, vanhoja aittoja ja navetta. Talo on ollut Kestilän suurimpia. (C) Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin ja historiallisin perustein. Saari, Järvikylä n.10,2 km Idyllinen 1800-luvulta 1930-luvulle rakentunut miljöö metsän keskellä, entinen kruununtorppa. Pihapiirissä on lukuisia vanhoja talousrakennuksia: riihi, kaksi puojia, aitta, savusauna, pölkkynavetta ja vanhempi hirsinen navetta, jossa vuosiluku Kolmesta asuinrakennuksesta kaksi vanhinta ovat varastokäytössä, yhdessä on vuosiluku (C) Naapuritalossa Koivulassa on myös vanhaa rakennuskantaa, mm. hyvin säilynyt pölkkynavetta. Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin, historiallisin sekä maisemallisin perustein (miljöökohde, jossa on selvästi rajautuva lähimaisema). Hautakankaan aitat, n. 10,4 km Kammiaitta ja kaksi pikkuaittaa 1800-luvulta. (A) Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella.

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankankaan 13 (26) Tuulivoimapuisto Pihkalanranta Kestilä, n.10,6 km Laaja viljelysmaisema Siikajokivarressa. Perinteisen rakennuskannan muodostamia kyläkokonaisuuksia ei alueella ole. Yksittäisissä taloissa on sen sijaan arvokkaita rakennuksia ja miljööltään ehyitä pihapiirejä,( ). Näiden lisäksi mainittakoon Ylipihkala (puoji, kaksi aittaa), Selkälän koulu vuodelta 1927, Hovin kaksi aittaa kirkonkylän etelälaidalla, pappilan aitta ja puoji, Mannermaan rakennukset (kohde n:o 4) ja Tolpan asuinrakennus ja aitta ( ) kirkonkylällä sekä Latolan oletettavasti 1800-luvulla uudistettu asuinrakennus ja samaan aikaan rakennettu vilja-aitta kirkonkylän pohjoispuolella. Jokivarren kohdekokonaisuuteen kuuluvat kirkonkylällä lisäksi jokivarressa sijaitseva puistometsikkö, ns. Möhjösen puisto, kaksi pitäjänmakasiinia hautausmaan vierellä ( ), kastekiviksi mainittu kivi rykelmä vanhan koulun tontilla sekä Kestilän kirkko ( ). (C) Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja maiseman (maisemakokonaisuus, luontevalta tarkkailupaikalta näkyvä laaja maisema, sekä miljöökohde, jossa on selvästi rajautuva lähimaisema) arvojen perusteella. Pappila (Kestilä), n.11,6 km Vaaleaksi maalattu pappilarakennus vuodelta Julkisivuja on muutettu korjaustöiden yhteydessä. Seurakuntakoti on tehty vieressä olevasta aittarivistä siirretystä aitasta n. v Jäljellä on kaksi aittaa. Kohde on luetteloitu historiallisten arvojen perusteella. (C) Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisin perustein. Kestilän kirkko, n. 11,7 km Klassistishenkinen, uusgoottilaisia tyyliaineksia sisältävä kirkko on rakennettu v Suomen Intendentinkonttorin (Ernst Bernhard Lohrmann) v vahvistamien piirustusten mukaan. Rakennus on ristikirkko, johon on liitetty kuorin puolelle matala sakastiosa ja tämän vastaiseen ristisakaraan kellotorni. (A/vk) Kirkon eteisessä on vaivaisukko vuodelta Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten arvojen perusteella. Manttaalikunnan viljamakasiinit, n. 11,8 km Kaksi kaksikerroksista hirsirakenteista lautavuorattua viljamakasiinia. Toisessa on peltinen harjakatto (B) ja toisessa aumakatto, jonka keskellä on pieni tornirakennelma. (A) Makasiinien sisärakenteet on purettu. Kohde on luetteloitu historiallisten arvojen perusteella. Kilkakallio, n.11.8 km Siikajokivarressa sijaitseva kallio, jonka kivien joukossa sanotaan olevan Pähkinäsaaren rauhan rajakiven. (D) Kohde on luetteloitu historiallisten arvojen perusteella. Mannermaa, n. 11,9 km Mannermaan kaupparakennus (Rinne) on rakennettu luultavasti v ja sitä on laajennettu myöhemmin useita kertoja. Osa rakennuksesta on sisustettu ravintolakäyttöön. (C) Jugend-henkisen asuinrakennuksen (Kivelä) on suunnitellut rakennusmestari Halonen v. 1912, taloon on myöhemmin liitetty pihan puolelle tyylillisesti poikkeava siipirakennus. (B) Pihalla sijaitsee kaksi museoaittaa, joista nk. porttiluhti on peräisin Siposta Järvikylältä ja pieni kammiaitta (1755) Järvikylän Rantalasta. (A) Kohde on luetteloitu rakennushistoriallisten ja historiallisten arvojen perusteella.

18 14 (26) Vaalan Naulakankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto Taulukko maiseman ja rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteista. Taulukossa on esitetty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät alueet 12 kilometrin etäisyydelle hankealueesta. Eri inventointien kohteet jotka ovat keskenään yhteneviä tai lähes yhteneviä, on merkitty samaan sarakkeeseen. Kohde (lähialue) Status Etäisyys hankealueesta (0-5 km) Painuan uittokanava RKY2009, RKY1993 n.4,1 km Veneheiton kirkko Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristön kohde, (Kainuun maakuntakaava) n.4,5 km Kohde (välialue) Status Etäisyys hankealueesta (5-12 km) Navettakangas Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristön kohde, (Pohjois Pohjanmaan maakuntakaava) n.6,1 km Pihkalanrannan Mälskälän kulttuurimaisemat Siika Neittäjokivarsilla Siika ja Neittävänjokivarsi Pihkalanranta Kestilä Mäläskä Säräisniemi Maakunnallisesti arvokas maisema alue, ehdotus (Pohjois Pohjanmaan liitto 2014) Pohjois Pohjanmaan liitto 1997 Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristöalue, (Pohjois Pohjanmaan maakuntakaava) Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympä ristö/ alue, (Pohjois Pohjanmaan maa kuntakaava) Valtakunnallisesti arvokas maisema alue (Maisema aluetyöryhmän mietintö II) n.6,8 km n.6,9 km n.10,6 km n.8,2 km n.8,2 km Säräisniemi Maakunnallisesti arvokas maisema alue, ehdotus (päivitysinventointi ), n.8,3 km (Säräisniemen kylä) n.9,3 km Maakunnallisesti arvokas alue (RKY1993) Neittävän kylä Maakunnallisesti arvokas maisema alue, ehdotus (päivitysinventointi ), n.9,3 km Järvikylä Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympä ristö/ alue, (Pohjois Pohjanmaan maa kuntakaava) n.9,3 km Sipo Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympä ristö / kohde, (Pohjois Pohjanmaan maa kuntakaava) n.10,0 km Saari Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö/ kohde, (Pohjois Pohjanmaan maakuntakaava) n.10,2 km Hautakankaan aitat Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö/ kohde, (Pohjois Pohjanmaan maakuntakaava) n.10,4 km Keisarintie RKY2009, RKY1993 n. 10,7 km Säräisniemen vanha kunnantalo Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristön kohde, (Kainuun maakuntakaava) n.10,9 km Säräisniemen vanhainkoti Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristön kohde, (Kainuun maakuntakaava) n.11,0 km Säräisniemen kirkko ja tapuli Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristön kohde, (Kainuun maakuntakaava) n.11,1 km Kestilän kirkkoympäristö Maakunnallisesti arvokas alue (RKY1993) n.11,5 km Pappila (Kestilä) Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö/ kohde, (Pohjois Pohjanmaan maakuntakaava) n. 11,6 km Kestilän kirkko Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö/ kohde, (Pohjois Pohjanmaan maakuntakaava) n.11,7 km Kilkakallio Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympä ristö/ kohde, (Pohjois Pohjanmaan maa kuntakaava) n.11,8 km Manttaalikunnan viljamakasiinit Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö/ kohde, (Pohjois Pohjanmaan maakuntakaava) n.11,8 km Mannermaa Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö/ kohde, (Pohjois Pohjanmaan maakuntakaava) n.11,9 km

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankankaan 15 (26) Tuulivoimapuisto Kuva 9. Arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön kohteet 12 kilometrin etäisyydelle voimaloista, sekä lähimmät tunnetut muinaisjäännökset. Paikallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset kohteet Paikallisesti arvokkaista kohteista on huomioitu hankealueella ja se välittömässä läheisyydessä sijaitsevat kohteet. Vaalan kulttuuriympäristöohjelmassa mainituista kohteista lähimmät sijaitsevat yli 4 km etäisyydellä. Muinaisjäännökset Hankealueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse tunnettuja muinaisjäännöksiä. Lähin tunnettu muinaisjäännös Mustola sijaitsee noin 3,5 km etäisyydellä hankealueesta. Tiedot lähimmistä muinaisjäännöksistä on esitetty alla olevassa taulukossa ja kuvassa 9. Rekisterinumero Nimi Tyyppi Etäisyys hankealueesta Mustola työ ja valmistuspaikat, n. 3,5 km raudanvalmistuspaikat, historiallinen Siikajoen uittokanava kulkuväylät, n. 4,5 km kanavat, historiallinen Pohja asuinpaikat, kivikautinen n. 5,0 km

20 16 (26) Vaalan Naulakankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto 3.3 Hankealueen ja sen lähiympäristön maisemakuva Hankealue sijoittuu hieman lähiympäristöään korkeammalle selännealueelle. Pääpiirteissään maasto nousee loivasti luoteesta koilliseen noin 110 metristä mpy 120 metriä mpy:lle. Lisäksi pitkänomaisen hankealueen keskivaiheilla on hieman korkeampi selännealue noin 120 metriä mpy tasolla. Tuulivoimapuiston alue on metsätalouskäytössä ja hankealueella vaihtelevat eriikäisen puuston metsäpalstat ja suoalueet. Alueen metsät ovat voimakkaasti käsiteltyjä ja suurin osa suoalueista ojitettuja. Hankealueen läpi kulkee Möykkääntie ja siitä haarautuva Naulakankaantie, sekä metsäautoteitä. Suurmaiseman maasto nousee loivasti kohti itää. Hankealueen länsipuolella Neittävänjoen ympäristön peltoaukeat ovat 100 metriä mpy:n tuntumassa, kun Idässä Oulujärven pinta on asettunut 120 metriä mpy tienoille. Hieman kauemmas, hankealueen pohjoispuolelle muodostuneen luode-kaakko suuntaisen Rokuanvaaran harjujakson korkeimmat huiput nousevat puolestaan yli 190 metrin. Rokuanvaaralle on etäisyyttä hankealueelta lähimmillään noin 15 km, vaaralla sijaitsevaan Rokuan kansallispuistoon tätäkin enemmän. Kuva 10. Turvetuotantoa Veneheitontien varrella tien eteläpuolella, lähellä Säräisniemen kylää.

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankankaan 17 (26) Tuulivoimapuisto Energian tuotanto näkyy hankealueen ja sen välittömän lähiympäristön maisemakuvassa nykyiselläänkin. Hankealue rajautuu pohjoisosastaan Kärjenrimmen- Puronrämeen turvetuotantoalueeseen. Hankealueen eteläosien läpi kulkee voimalinja, jonka linjauksella kulkee maakuntakaavaan merkitty moottorikelkkailureitti. Valtaosa hankealueesta on kuitenkin eri vaiheessa olevaa talousmetsää. Myös hankealueen koillispuolella kulkee voimalinja. Linkkimastoja on selvitysalueen tuntumassa useita. Ne sijaitsevat noin 7-15 km etäisyydellä hankealueesta Säräisniemen rannassa ja kylän länsipuolella, Vuolijoentien varressa (2kpl), Veneheiton Nuutilassa, Kestilän kirkonkylän länsipuolella ja Kankaanpäässä sähköasemalla. Toteutettuja tuulivoimaloita selvitysalueella ei sen sijaan ole. Myös hankealueen ympäristö on enimmäkseen peitteistä talousmetsää. Metsän lomaan sijoittuu kuitenkin laajojakin suoalueita, joista monet ovat turvetuotannossa. Turvetuotantoa on myös Veneheitontien varressa. Hankealueen koillispuolella on ojittamaton suoalue Kivenrimpi. Selvitysalueen maisemassa sijaitsevat laajat avotilat ovat pääasiassa soita ja jokivarsille keskittyneitä, monin paikoin pitkänomaisia peltoja. Myös Pelsossa, selvitysalueen pohjoisosissa on laajoja viljelyaukeita. Oulunjärvi hankealueen itäpuolella on selvitysalueen laajin avotila. Hankealueen läheisyydessä on vain vähän asutusta. Lähimmät asunnot ja lomaasunnot sijaitsevat Mustamaan ja Lehdonperän alueella, noin 3 km hankealueen eteläpuolella. Mustamaalla asutus on sijoittunut maastossa hieman ympäristöään korkeammalle kohdalle. Kylässä on kahdeksan pihapiiriä, joista vakituisessa asuinkäytössä olevat rakennukset ovat pääosin peltojen ympäröimiä. Pihapiirit ovat pääosin rakennusten rajaamia. Muutama loma-asunto sijaitsee puuston ympäröimänä hieman erillään muusta rakennuskannasta. Lehdonperään ei muodostu samanlaista kyläkokonaisuutta, kuin Mustamaalle, vaan pihapiirit peltotilkkuineen sijaitsevat selvästi erillään toisistaan Lehdonperäntien varrella. Muutoin selvitysalueen asutus sijaitsee pääasiassa Neittäväjoen ja Siikajoen laaksoissa, Oulunjärven rannan tuntumassa, sekä Mulkuanjoen läheisyydessä. Vanhemmat pihapiirit ovat pääasiassa suojaisia, useammalta sivulta suljettuja ja kookkaan puuston ympäröimiä. Muutamat uudemmat asuinrakennukset on rakennettu yksittäisinä rakennuksina keskelle peltoa, eikä suojaavaa puustoa ole ainakaan vielä istutettu. Veneheitossa, Leiviskänrannassa ja Mäläskässä hankealueen pohjois- ja länsipuolella asutus on muodostunut jokivarsikylille tyypillisesti nauhamaisesti Neittävänjoen ja sen sivuhaarojen varteen. Lisäksi Veneheitontien varressa on jonkin verran asutusta. Pihapiirit ovat pääosin peltojen ympäröimiä. Viljely ulottuu suhteellisen lähelle Neittävänjokea ja jokirannassa on monin paikoin hyvin kapea rantavyöhyke. Rantavyöhykkeellä kasvaa puita, pensaita ja aluskasvillisuutta, mutta tiheää näkymät täysin katkaisevaa rantavyöhykettä ei moninkaan paikoin ole muodostunut. Idässä asutusta ja loma-asutusta on lähinnä Oulunjärven rannassa ja sitä myötäilevän Vuolijoentien-Vaalantien varrella. Oulujärven ja Naulakankaan väliin jää kookasrakenteinen voimajohtokäytävä. Tien varressa on myös muutamia peltoaukeita, mutta enimmäkseen tie kulkee metsäisessä maastossa. Hankealueen etelä- ja lounaispuolella, noin 9-10 km etäisyydellä hankealueesta kulkee Vuolijoentie/Kestiläntie, jonka varrelle on keskittynyt jonkin verran asutusta mm. Halsinperään, Heiniojanperään, parkkisenperään ja Järvikylään. Näissä pienissä kylissä on myös jonkin verran peltoja, mutta ne ovat suhteellisen pienialaisia. Kestilän kirkonkylässä, noin 12 km hankealueen lounaispuolella asutus on keskittynyt kahdelle ympäristöään korkeammalle selänteelle Siikajoen molemmin puolin. Varsinainen kyläkeskus sijaitsee kuitenkin joen pohjoispuolella, missä kulkee myös Kestilänraitti. Kylänraitilta ei juuri aukea näkymiä ympäröivään maisemaan lähekkäisten rakennusten ja puuston lomasta. Oulunjärvi sijaitsee lähimmillään noin 6 km etäisyydellä hankealueelta. Järven lähimmät rannat, joista aukeaa järvinäkymiä hankealueen suuntaan sijaitsevat Säräisniemellä, Selkäniemessä, Karinniemessä ja Manamansalossa. Oulunjärven Niskanselän vastaranta sijaitsee lähes 30 km etäisyydelle voimaloista. Ärjänselän puolella vastaranta ulottuu pääosin yli 40 km etäisyydelle.

22 18 (26) Vaalan Naulakankaan FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY tuulivoimapuisto Kuva 11. kahdesta kuvasta yhdistetty näkymä Säräisniemen kylältä suunniteltujen voimaloiden suuntaan. Rantapuuston takana aukeaa Oulujärven Painuanlahti. Uudemmat alueen tyylistä poikkeavat rakennukset vähentävät alueen autenttisuutta. 4 VAIKUTUSPERIAATTEET 4.1 Tuulivoimaloiden vaikutus maisemaan Tuulipuiston rakentaminen muuttaa olemassa olevaa maisemakuvaa. Rakentamisen myötä tuulivoimaloita ympäröivät lähimaisemat muuttuvat rakennetuksi tuulivoiman tuotantomaisemaksi. Rakennettavat tuulivoimalat ja huoltotiet muuttavat rakennuspaikan maisemakuvan tekniseksi ja moderniksi tuulivoimatuotannon maisemaksi. Jos rakennusalueet ovat pääosin peitteistä aluetta, maisematila muuttuu aiempaa avoimemmaksi voimaloiden ja niiden vaatiman infrastruktuurin rakentamisen myötä. Tuulipuiston alueella muuttuu myös alueen äänimaisema tuulivoimaloiden käyntiäänestä sekä lapojen pyörimisliikkeen aiheuttamasta huminasta johtuen. Tarkasteltaessa tuulivoimaloiden aiheuttamia vaikutuksia maisemaan etäämpänä rakennusalueilta, muutokset heijastuvat laajempaan maisemakuvaan, jolloin vaikutusten voimakkuuteen vaikuttaa suuresti tarkastelupiste ja etäisyys voimaloista. Maiseman luonne ja tarkasteltavan kohteen herkkyys kuitenkin vaikuttaa siihen kuinka hallitsevia voimalat ovat maisemakuvassa ja kuinka merkittävinä voimaloiden aiheuttamia maisemakuvan muutoksia voidaan pitää. Maiseman muutokset havaitaan maiseman luonteen muutoksina, eikä enää niinkään ympäristön mekaanisena muutoksena. Tuulivoimaloiden havaittavuus maisemassa riippuu voimaloiden korkeudesta ja ympäröivien alueiden peitteisyydestä sekä korkeusvaihteluiden eroista. Laajoilta avoimilta alueilta tuulipuiston lähialueella tuulivoimalat voidaan havaita parhaiten. Peitteisessä ympäristössä voimaloiden havaittavuus on hyvin paikallista ja näkemäsektorit jäävät kapeiksi ja paikallisiksi. Voimaloiden korkeudesta huolimatta niiden havaittavuus lähialueella saattaa olla varsin heikko, ellei voimaloiden ja tarkastelupisteen välille jää riittävän laajaa avointa aluetta. Tällaisia avoimia maisematiloja muodostavat muun muassa peltoaukiot, avosuot ja laajat vesistöt. Toisaalta melko vähäinenkin pihapuusto ja sopivasti sijoittuneet rakennukset voivat vähentää merkittävästi voimaloiden havaittavuutta ja hallitsevuutta maisemassa. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee ja niiden maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Myös kasvillisuuden ja rakennusten estevaikutus voimistuu etäisyyden kasvaessa. Lentoestevalot sijoitetaan voimalatornin päälle, eli niiden näkyvyys myötäilee tornin näkyvyysaluetta. On kuitenkin huomioitava, että vaikka voimalan torni ei näy, voi lentoestevalon loisteen silti havaita sumuisissa ja pimeissä olosuhteissa.

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Vaalan Naulakankankaan 19 (26) Tuulivoimapuisto Tuulivoiman maisemavaikutusten arvioinnissa käytetään usein käsitettä voimalan dominanssivyöhykkeestä. Sillä tarkoitetaan aluetta, jolla voimala hallitsee maisemakuvaa näkyessään. Tuulivoimaloiden aiheuttamaa maisemallista dominanssivyöhykettä on usein vaikea määritellä. Eri selvityksissä on kuitenkin päädytty usein siihen, että tuulivoimalat hallitsevat maisemaa noin 10 kertaa napakorkeutensa laajuisella alueella (Weckman 2006). Tämä etäisyys tarkoittaa noin 1,6 kilometrin etäisyyttä tuulivoimaloista. Voimaloiden dominanssivyöhykkeellä tuulivoimalan näkyessä laajasti pihapiiriin se hallitsee maisemaa ja maisemavaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Maisemavaikutuksia arvioitaessa tehdään yleensä näkymäalueanalyysitarkastelu, jossa selvitetään yleispiirteisellä tasolla mille alueille voimaloita todennäköisesti näkyy. Pihapiirien puustoa ei useinkaan voida huomioida yleispiirteisessä näkymäalueanalyysitarkastelussa. Maiseman muutosten kannalta kriittisimpien kohteiden osalta voidaankin tarvittaessa tehdä näkymäanalyysitarkastelun jälkeen hieman tarkempi ilmakuvatarkastelu, jotta voidaan arvioida onko esim. pihapuustoa ja/ tai talousrakennuksia kriittisimpien kohteiden näkösuojana. Näin ollen tuulivoimaloille muodostuu näkymiä vain tietyistä kohdista katsottaessa, eikä esim. koko piha-alueen laajuudelta tai joissakin tilanteissa voimalat peittyvät kokonaan näkyvistä. Myös se että maisemassa on rauhallisia kohtia, joissa silmää voi lepuuttaa vähentää voimaloiden häiritsevyyttä. Noin 1,6-5 kilometrin etäisyydellä voimala on alueen luonteesta riippuen edelleen usein varsin hallitseva elementti näkyessään. Kasvillisuuden ja rakennusten estevaikutus on kuitenkin dominanssivyöhykettä voimakkaampi. Mitä kauemmas voimaloista mennään, sitä laajempi avoin tila tarvitaan katselupisteen ja voimaloiden väliin voimaloiden näkymiseksi. Kauemmas mentäessä myös muiden maiseman elementtien vaikutus maisemakuvaan voimistuu suhteessa voimaloihin. Etäisyyden kasvaessa voimaloiden havaittavuus heikkenee. Myös maisemaa hallitseva ominaisuus pienenee. Välivyöhykkeellä, etäisyys noin 5-12 kilometriä tuulivoimaloista, voimalat eivät etäisyydestä johtuen enää hallitse maisemaa. Viimeistään noin kymmenen kilometrin etäisyydellä tuulivoimala sulautuu ympäristöönsä kilometrin etäisyydellä ja sitä kauempaa tuulivoimalat näyttävät pieniltä horisontissa ja voimalan hahmottaminen on vaikeaa maiseman muista elementeistä johtuen. Kaukomaisemassa voimalat tai niiden osat ovat havaittavissa maisemassa horisontin ja puuston latvuston yläpuolella, mutta voimalat eivät alista maiseman etualalla olevia elementtejä. Hyvissä sääolosuhteissa tuulivoimaloiden tornit voitaneen erottaa jopa km etäisyydeltä. Voimaloiden maisemavaikutusten kokeminen on kuitenkin hyvin henkilökohtaista ja sen vuoksi vaikutusten merkittävyyden yksiselitteinen arvioiminen on haasteellista. Jotta maisemavaikutukset voidaan huomioida tuulipuistojen suunnittelussa mahdollisimman hyvin, on kuitenkin järkevää pyrkiä perusteltuun yleistykseen vaikutusten voimakkuudesta. 4.2 Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan Tuulivoimaloihin tulee asentaa lentoestevalot lentoturvallisuuden takaamiseksi. Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan jokaiseen tuulivoimalaan tulee asentaa lentoestevalo (ilmailulaki 1194/09 165). Esimerkiksi Saksassa lentoestevaloja ei vaadita kuin tuulivoimapuiston uloimmaisiin voimaloihin. Lentoestevalot asennetaan tuulivoimalan konehuoneen päälle, eli valot sijaitsevat voimaloiden napakorkeudella. Estekorkeudeksi katsotaan tuulivoimalan kokonaiskorkeus, kun lapa on yläasennossa. Asennettavan lentoestevalon valaistusteho ja valon tyyppi määräytyy lentoesteen korkeuden ja lentoesteen sijainnin mukaan. Lentoestevalon väri voi olla punainen tai valkoinen, jatkuvasti palava tai vilkkuva. Vilkkuvan valon vilkkumisvaikutusta lisää tuulivoimaloiden kohdalla syntyvä optinen harha, kun lapa ohittaa palavan valon, yhtenäisestikin palava valo vaikuttaa vilkkuvalta kauempaa katsottaessa. Vilkkuminen ja valojen välähtäminen hämärässä voidaan kokea häiritsevänä.