Päätös vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueista Mustijoen vesistössä, Porvoo, Sipoo, Pornainen, Mäntsälä, Hausjärvi.

Transkriptio

1 KUULUTUS Päätöksen antaminen Dnro 1675/5716/ Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut -yksikkö on antanut (dnro 1675/5716/2018) päätöksen: Päätös vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueista Mustijoen vesistössä, Porvoo, Sipoo, Pornainen, Mäntsälä, Hausjärvi. Voimassa: Toistaiseksi Jäljennös päätöksestä on yleisesti nähtävänä Porvoon kaupungin sekä Mäntsälän, Sipoon, Pornaisten ja Hausjärven kuntien ilmoitustauluilla sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen Internet-sivustolla: -> Varsinais-Suomi -> Ajankohtaista -> Kuulutukset asti. Päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta Helsingin hallintooikeudelta. Valitusosoitus on päätöksen liitteenä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kalatalouspalvelut / Helsingin aluetoimisto VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus Aluetoimistot: PL TURKU Puh PL KOUVOLA Puh PL HELSINKI Puh PL VAASA Puh

2 DELGIVNING Givande av beslut Dnro 1675/5716/ Fiskerienheten i Egentliga Finlands NTM-Centralen har givit (dnro 1675/5716/2018) beslutet: Beslut om fors- och strömområden i vattendrag för vandringsfisk i Svartsåns vattendrag, Borgå, Sibbo, Borgnäs, Mäntsälä, Hausjärvi. I Kraft: tills vidare Avskrift av beslutet finns framlagd till påseende för allmänheten på Borgå stads och Sibbo, Borgnäs, Mäntsälä och Hausjärvi kommunens anslagstavlorna och på Egentliga Finlands NTM-centrals webbplats: -> Egentliga Finland -> Aktuellt -> Kungörelser till Den som är misnöjd med besluten kan söka ändring hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsanvisning bifogat. Egentliga Finlands närings-, trafik-, och miljöcentral Fiskeritjänster / Helsingfors regionkontor VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus Aluetoimistot: PL TURKU Puh PL KOUVOLA Puh PL HELSINKI Puh PL VAASA Puh

3 PÄÄTÖS VARELY/1675/5716/ ASIA: Päätös vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueista Mustijoen vesistössä, Porvoo, Sipoo, Pornainen, Mäntsälä, Hausjärvi. TAUSTAA Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry on laatinut jokitalkkarihankkeen puitteissa esityksen Mustijoen vesistön (vesistöalue nro 19) koskija virta-alueiden määrittämiseksi kalastuslain 64 mukaisesti ja toimittanut sen Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousryhmälle Jotta tilanne Mustijoen vesistössä olisi selkeä vesistön koski- ja virta-alueiden osalta, on tarkoituksenmukaista määrittää Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet. Näin koski- ja virta-alueiden rajat selkiytyvät kalastajille ja alueista tulee valvonnallisesti selkeämpiä. Koski- ja virta-alueiden rajoista laaditut karttapiirrokset ovat liitteenä. VÄLITOIMENPITEET ELY-keskus on pyytänyt Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n esityksestä lausunnot Mäntsälän-Pornaisten kalastusalueelta, Porvoon- Sipoon kalastusalueelta sekä Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestöltä. Mäntsälän-Pornaisten kalastusalue antoi lausuntonsa , Porvoon-Sipoon kalastusalue ja Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö (SVK) Mäntsälän-Pornaisten kalastusalue puoltaa esitystä, eikä kalastusalueella ole esityksestä huomautettavaa. Porvoon-Sipoon kalastusalue kannattaa esitystä, mutta katsoo, että esityksessä nimetyt purot voitaisiin kokonaisuudessaan määrittää koski- ja virta-alueiksi. Samoin Vekkosken alueen voisi kokonaisuudessaan määrittää koskija virta-alueeksi. Lisäksi kalastusalue toivoo, että ELY-keskus harkitsisi myös Tyysterinkosken alapuolella olevan kosken määrittämistä koski- ja virta-alueeksi, sillä kalatien valmistumisajankohta on epävarma. Koski ei ole mukana esityksessä. Suomen Vapaa-ajankalastajien keskusjärjestö (SVK) toteaa lausunnossaan esitetyt koski- ja virta-alueiden rajaukset asiallisiksi ja rajausten kattavan myös koskien välisuvantoja ja virta-alueiden ulottuvan niin pitkälle alasuvantoon kuin kosken virtaus on silmin havaittavissa. SVK katsoo, että koski- ja virta-alueiden rajojen määrittelyssä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää tunnistettavia maamerkkejä ja että rajauspäätökset tulisi aina tehdä samoilla kriteereillä. SVK toteaa lisäksi esityksessä olevan mukana myös useita puroja, jotka ovat kokonaisuudessaan rajattu koski- ja virta-alueiksi. Kalastuslain 7 :n tarkoituksena ei kuitenkaan ole rajoittaa kalastusta pitkille vesireiteille, vaan rajoittaa kiellot koskemaan tärkeitä kutu- ja poikastuotantoalueita. SVK katsoo, että arvokkaille taimenpuroille tulisi tehdä kalastuslain 53 mukaisia kalastusta rajoittavia päätöksiä, jotka koskisivat myös kalastusoikeuden haltijan kalastusta sekä lupamyyntiä. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus Aluetoimistot: PL TURKU Puh PL KOUVOLA Puh PL HELSINKI Puh PL VAASA Puh

4 PÄÄTÖS Varsinais-Suomen ELY-keskus määrittää Mustijoen (vesistöalue 19) koski- ja virta-alueet Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n liitteenä olevan esityksen mukaisesti. Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. Kyseiset koski- ja virtapaikat ovat kalastuslain 64 :ssä tarkoitettuja, keskeisten vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueita. Muualla vaelluskalavesistössä voi kalastaa yleiskalastusoikeuksien (onkiminen, pilkkiminen, kalastonhoitomaksuun perustuva viehekalastus) nojalla. Vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueilla yleiskalastusoikeudet eivät ole voimassa (KalL 7 ). Pilkkiminen, onkiminen ja kalastus harrilaudalla ovat kokonaan kiellettyjä vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueilla (KalL 46 ). Tämä päätös ei kuitenkaan estä koski- ja virta-alueella viehekalastusta vavalla ja vieheellä mahdollisella vesialueen omistajan luvalla. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus määrää kalastuslain 124 :n nojalla, että tätä päätöstä on mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta noudatettava. Tätä päätöstä voidaan tarvittaessa muuttaa mm. kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmissa tehtyjen tarkennusesitysten perusteella. PERUSTELUT Vaelluskaloja ovat lohi, järvilohi, ankerias, nahkiainen, toutain, taimen sekä nieriän, harjuksen ja siian vaeltavat kannat. Vaelluskalavesistöllä tarkoitetaan sellaista vesialuetta, jota vaelluskalat käyttävät keskeisenä vaellustienään tai lisääntymisalueenaan. Vaelluskalavesistöjä ovat myös rakennetut joki- ja purovesistöt, joissa esiintyy vaelluskaloja. Mustijoen vesistö on katsottava kalastuslain 64 mukaiseksi vaelluskalavesistöksi. Mustijoen vesistössä esiintyviä vaelluskaloja ovat taimen, lohi (istutettu), vaellussiika, nahkiainen, ankerias, harjus ja toutain. Vaelluskalavesistön koski- ja virtapaikkoja ovat alueet, joissa a) vesi virtaa silmin havaittavasti alavirtaan päin ja b) virtapaikan ylävesi on alavettä ylempänä, eli veden pinta on silmin nähden kalteva. Yleiskalastusoikeudet eivät koske vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueita. Lisäksi kaikki onginta, pilkintä sekä harrilaudalla kalastaminen on näillä alueilla aina kielletty. Viehekalastus on sallittua vain vesialueen omistajan luvalla. Vaelluskalavesistöjen koski- ja virta-alueen rajat voidaan määrittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätöksellä. Koski- ja virta-alueiden määrittelemisessä esiintyy helposti tulkinnanvaraisuutta, minkä vuoksi tarve alueiden rajaamiseen on näissä kohteissa ilmeinen. Vaelluskalojen vaellusta voidaan turvata tämän päätöksen ohella muillakin kalastuslaissa säädetyillä rajoituksilla. VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi Y-tunnus Aluetoimistot: PL TURKU Puh PL KOUVOLA Puh PL HELSINKI Puh PL VAASA Puh

5 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET MUUTOKSENHAKU LISÄTIEDOT Kalastuslaki (379/2015) 4, 7, 46, 64 ja 124 Kalastusasetus (1360/2015) 11 Tähän päätökseen saa hakea kalastuslain 124 :n nojalla valittamalla muutosta Helsingin hallinto-oikeudesta 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saannista. Valitusosoitus on liitteenä. Lisätietoja antaa tarvittaessa kalastusmestari Kimmo Nieminen, puh: , sähköposti Mikko Koivurinta Johtava kalatalousasiantuntija Kimmo Nieminen Kalastusmestari Liitteet Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry:n esitys Valitusosoitus VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS, Kalatalouspalvelut Y-tunnus Aluetoimistot: PL TURKU Puh PL KOUVOLA Puh PL HELSINKI Puh PL VAASA Puh

6 BESLUT VARELY/1675/5716/ ÄRENDE: Beslut om fors- och strömområden i vattendrag för vandringsfisk i Svartsåns vattendrag, Borgå, Sibbo, Borgnäs, Mäntsälä, Hausjärvi. BAKGRUND Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. har inom projektet Jokitalkkari (Ågårdskarl) tagit fram ett förslag till fastställande av fors- och strömområden i Svartsåns vattendrag (vattendragsområde nr 19) i enlighet med 64 i lagen om fiske och lämnat in det till Egentliga Finlands NTM-centrals fiskerigrupp För att klarlägga situationen i Svartsåns vattendrag i fråga om vattendragets forsoch strömområden är det ändamålsenligt att fastställa fors- och strömområdena. På så sätt blir fors- och strömområdenas gränser tydligare för fiskarna och övervakningen av områdena underlättas. Kartskisser över fors- och strömområdenas gränser har bifogats till detta beslut. FÖRBEREDANDE ÅTGÄRDER NTM-centralen har bett Mäntsälä-Borgnäs fiskeområde, Borgå-Sibbo fiskeområde samt Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation att ge ett utlåtande om Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f.:s förslag. Mäntsälä-Borgnäs fiskeområde gav sitt utlåtande , Borgå-Sibbo fiskeområde sitt utlåtande och Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation (FFC) sitt utlåtande Mäntsälä-Borgnäs fiskeområde bifaller förslaget och har inget att anmärka på. Borgå-Sibbo fiskeområde understöder förslaget, men anser att de bäckar som nämns i förslaget kunde fastställas som fors- och strömområden i sin helhet. Likaså kunde området Vekkoski i sin helhet fastställas som fors- och strömområde. Fiskeområdet önskar också att NTM-centralen kunde överväga att fastställa forsen nedanför Galtforsen som fors- och strömområde, eftersom det är osäkert när fiskvägen blir klar. Forsen ingår inte i förslaget. Finlands Fritidsfiskares Centralorganisation (FFC) konstaterar i sitt utlåtande att de föreslagna avgränsningarna av fors- och strömområdena är sakliga och att de också täcker mellanliggande lugnvatten och att strömområdena sträcker sig så långt ned i lugnvattnet som forsens ström kan skönjas. FFC anser att det vid fastställandet av gränserna för fors- och strömområdena i mån av möjlighet borde användas identifierbara landmärken och att gränsbesluten alltid borde fattas enligt samma kriterier. FFC konstaterar vidare att förslaget även innehåller ett flertal bäckar som avgränsats som fors- och strömområden i sin helhet. Avsikten med 7 i lagen om fiske är ändå inte att begränsa fisket längs långa vattenleder, utan att begränsa förbuden att gälla viktiga lek- och yngelproduktionsområden. FFC anser att det för värdefulla öringsbäckar borde fattas beslut om att begränsa fisket i enlighet med 53 i lagen om fiske. Dessa beslut skulle också gälla fiskerättsinnehavarens fiske samt tillståndsförsäljningen. NTM-CENTRALEN I EGENTLIGA FINLAND, fiskeritjänster fornamn.efternamn@ntm-centralen.fi FO-nummer Regionkontor: PB ÅBO Tfn PB KOUVOLA Tfn PB HELSINGFORS Tfn PB VASA Tfn

7 BESLUT NTM-centralen i Egentliga Finland fastställer fors- och strömområdena i Svartsåns vattendrag (vattendragsområde 19) i enlighet med det bifogade förslaget av Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Detta beslut gäller tills vidare. De forsar och strömdrag som förslaget gäller är sådana viktiga fors- och strömområden i vattendrag för vandringsfisk som avses i 64 i lagen om fiske. I de övriga delarna av vattendraget för vandringsfisk kan fiske idkas med stöd av de allmänna fiskerättigheterna (mete, pilkfiske, fiskevårdsavgiftsbaserat handredskapsfiske). De allmänna fiskerättigheterna gäller inte i fors- och strömområden i vattendrag för vandringsfisk (7 i lagen om fiske). Mete, pilkfiske och fiske med utter är helt och hållet förbjudet i fors- och strömområden i vattendrag för vandringsfisk (46 i lagen om fiske). Detta beslut hindrar ändå inte att handredskapsfiske med spö och konstgjort bete idkas i fors- och strömområden med eventuellt tillstånd av vattenområdets ägare. Med stöd av 124 i lagen om fiske bestämmer närings-, trafik- och miljöcentralen att detta beslut ska iakttas även om ändring söks. Detta beslut kan vid behov ändras bl.a. utgående från preciserande förslag i fiskeriområdenas planer för nyttjande och vård. MOTIVERING Vandringsfiskar är lax, insjölax, ål, nejonöga, asp, öring samt vandrande bestånd av röding, harr och sik. Med vattendrag för vandringsfisk avses ett sådant vattenområde som vandringsfisken använder som en viktig vandringsväg eller som ett viktigt förökningsområde. Vattendrag för vandringsfisk är också sådana anlagda åar och bäckar där det finns vandringsfisk. Svartsåns vattendrag ska betraktas som ett sådant vattendrag för vandringsfisk som avses i 64 i lagen om fiske. Vandringsfiskar som förekommer i Svartsåns vattendrag är öring, lax (planterad), vandringssik, nejonöga, ål, harr och asp. Forsar och strömdrag i vattendrag för vandringsfisk är områden där a) vattnet skönjbart strömmar i riktning nedströms, och b) strömdragets uppströmsvatten befinner sig högre upp än nedströmsvattnet, dvs. man kan se att vattenytan sluttar. De allmänna fiskerättigheterna gäller inte fors- och strömområden i vattendrag för vandringsfisk. <Dessutom är det alltid förbjudet att idka mete, pilkfiske och fiske med utter på dessa områden. Handredskapsfiske är tillåtet endast med tillstånd av vattenområdets ägare. Gränserna för fors- och strömområden inom vattendrag för vandringsfisk får fastställas genom beslut av närings-, trafik- och miljöcentralen. Vid fastställande av fors- och strömområden uppstår det lätt rum för tolkning, varför det finns ett uppenbart behov av att avgränsa områdena vid dessa objekt. Vandringsfiskarnas vandring kan förutom genom detta beslut även tryggas med andra begränsningar som föreskrivs i lagen om fiske. NTM-CENTRALEN I EGENTLIGA FINLAND, fiskeritjänster fornamn.efternamn@ntm-centralen.fi FO-nummer Regionkontor: PB ÅBO Tfn PB KOUVOLA Tfn PB HELSINGFORS Tfn PB VASA Tfn

8 TILLÄMPADE RÄTTSNORMER ÄNDRINGSSÖKANDE Lagen om fiske (379/2015) 4, 7, 46, 64 och 124 Förordningen om fiske (1360/2015) 11 Ändring i detta beslut får med stöd av 124 i lagen om fiske sökas genom besvär hos Helsingfors förvaltningsdomstol inom 30 dagar från delfåendet av beslutet. En besvärsanvisning har bifogats beslutet. YTTERLIGARE UPPLYSNINGAR Ytterligare upplysningar ges vid behov av fiskerimästare Kimmo Nieminen, tfn: , e-post kimmo.nieminen@ntm-centralen.fi Mikko Koivurinta Ledande fiskeriexpert Kimmo Nieminen Fiskerimästare Bilagor Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f.:s förslag Besvärsanvisning NTM-CENTRALEN I EGENTLIGA FINLAND, fiskeritjänster fornamn.efternamn@ntm-centralen.fi FO-nummer Regionkontor: PB ÅBO Tfn PB KOUVOLA Tfn PB HELSINGFORS Tfn PB VASA Tfn

9 108 Mustijoen vesistön koski- ja virta-alueet Mustijoki on kalatalousviranomaisen toimesta määritelty vaelluskalavesistöksi. Vaelluskalavesistön koski- ja virtapaikoissa ei muun muassa saa onkia lainkaan ja viehekalastus on sallittua vain vesialueen omistajan luvalla. Jokien suvantoalueilla ovat voimassa yleiset kalastusoikeudet, kuten onkiminen ja viehekalastus kalastonhoitomaksuun perustuen. Kalastuslaissa (4 ) määritellään koski- ja virta-alue seuraavasti: Vaelluskalavesistön koski- ja virta-alueella tarkoitetaan vesistön sellaista aluetta, jossa: a) vesi virtaa silmin havaittavasti alavirtaan päin; ja b) virtapaikan ylävesi on alavettä ylempänä; Maa- ja metsätalousministeriö linjaa ja opastaa vaelluskalavesistön koski- ja virtapaikkojen määrittelyä ja tarkoitusta internetsivuillaan seuraavasti: Tärkeää on huomata, että rajoitukset eivät koske koko vaelluskalavesistön jokialuetta. Suvannoissa voi pilkkiä ja onkia vanhaan malliin. Lakia laadittaessa säädöksiä haluttiin hiukan tiukentaa aiempaan nähden niin, että kalastamaan ei mennä kosken niskalle tai välittömästi kosken alapuolelle. Kalastuskielto koski- ja virta-alueilla on olemassa siksi, että vaelluskalakannat säilyisivät. Tässä esityksessä ovat Jokitalkkarihankkeen ehdotukset vaelluskalavesistön koski- ja virtapaikoiksi Mustijoen vesistössä. Ehdotuksen pohjalta kalatalousviranomainen voi merkitä koski- ja virta-alueet kalastusrajoitus.fi -palveluun, josta koski- ja virta-alueiden rajat ovat kalastajien saatavissa. Mäntsälässä ja Pornaisissa viehekalastus on nykyisin sallittua koski- ja virta-alueilla kalastusalueen/kalatalousalueen yhtenäisluvalla. Koski- ja virta-alueiden rajat ovat siis samalla viehekalastusalueen rajat. Porvoossa vesialueiden omistajat eivät ole järjestäytyneitä, joten kalastuslupia koski- ja virta-alueille ei toistaiseksi ole saatavilla. Tähän mennessä kalastusrajoitus.fi -palveluun on merkitty kalateiden ja voimalaitosten yhteydessä olevat kalastuskieltoalueet (kalastuslaki 71). Näissä kohteissa kalastus ei ole sallittua myöskään kalastusalueen yhtenäisluvalla. Kalastuskieltoalueita on Brasaksen kalatien molemmin puolin sekä Tyysterinkosken, Laukkosken, Lahankosken ja Halkiankosken voimalaitospatojen alapuolella. Ehdotetut koski- ja virta-alueet on merkitty liitteen karttoihin punaisella värillä. Punainen väri ja rasterointi yhdessä tarkoittavat kalastusrajoitus.fi -palveluun jo aiemmin merkittyä kalastuskieltoaluetta. Liitteen pohjakartat sisältävät Maanmittauslaitoksen aineistoa 2/2018.

10 109 Brasaksen vesilaitospato ja kalatie, Porvoo Brasaksen kalatien kalastuskieltoalue on merkitty kalastusrajoitus.fi -palveluun. Kalastuslaki määrää kalastuskiellon 200 metriä molempiin suuntiin kalatiestä. Kungsbäcken, Porvoo Kungsbäckeniin on kotiutettu taimenkantaa ja taimen lisääntyy purossa luontaisesti. Varsinaisia kivikkoisia koskialueita on vain yksi, mutta taimenet käyttävät koko puroa kasvualueenaan. Koko puro tulee luokitella koski ja virta-alueeksi.

11 110 Tyysterinkoski, Porvoo Tyysterinkoski on patojen ja voimalaitosten vuoksi jo merkitty kalastuskieltoalueeksi kalastusrajoitus.fi -palvelussa. Rajoitusalue on toistaiseksi riittävä. Rajoitukset muuttuvat, kun kalatie saadaan rakennetuksi. Isonniitynojan vesistö, Porvoo/ Pornainen Isonniitynojan vesistössä on säilynyt Mustijoen ainoa alkuperäinen taimenkanta. Vaikka taimenia esiintyy vain osassa Isonniitynojan vesistöä, on koko alue syytä merkitä koski- ja virta-alueeksi. Virta-alueiksi on tarpeen luokitella Ruokijärvestä Kotojärveen laskeva puro, Kotojärvestä Mustijokeen laskeva Isonniitynoja sekä Isonniitynojaan laskeva Myllyniitynoja. Pornaisten Mätikistönoja on perattu ja huonokuntoinen, eikä nykyisellään juuri sovellu taimenten elinalueeksi.

12 111 Grindängsbäcken/Mossakärrsbäcken, Porvoo/Sipoo Grindängsbäcken on valuma-alueeltaan huomattava puro Mustijoen vesistössä. Puro on kokonaisuutena arvioiden melko huonossa tilassa. Puron merkitys tulee kuitenkin kasvamaan, kun Tyysterinkoskeen saadaan kalatie rakennettua. Purossa on myös kunnostettu Öljytien yläpuolella olevaa koskialuetta ja puroon istutetut taimenet ovat onnistuneet lisääntymään siellä. Kalataloudellisesti merkittävä sivupuro on tarpeen merkitä kokonaan koskija virta-alueeksi. Vekkoski-Boenkoski, Porvoo Vekkoski ja Boenkoski muodostavat yhtenäisen koskialueen. Kalliopohjaisissa koskissa on melko vähän poikastuotantoon soveltuvaa aluetta. Vekkosken ympäristö on ennen kaikkea virkistysalueeksi sopivaa ympäristöä. Koskien välisen suvannon ja rautatiesillalta alkavan kosken niska-alueen kohdalla voidaan harkita poikkeusta niin, että välisuvantoon jätettäisiin onkialue. Ainakin nykyisellään (ennen kunnostusta) kalastuksen lohikaloille aiheuttamat haitat näillä alueilla olisivat vähäiset.

13 112 Niinikoski, Pornainen Niinikoski tulee merkitä virta-alueeksi kosken niskalta alasuvantoon asti siten, että myös kosken alapuolinen virta-alue kuuluu siihen riittävän suurelta osalta. Itälänkoski/Alikoski, Pornainen Karttaan merkittyä Alikoskea kutsutaan yleisemmin Itälänkoskeksi. Koski on lähes kokonaan kalliopohjainen ja poikastuotantoaluetta on niukasti. Koski on paikallisten asukkaiden suosima virkistyskohde, jossa myös kalastetaan paljon. Koski- ja virta-alueita ovat kalliopohjainen koski, kosken alapuolinen loppuliuku sekä kosken yläpuolinen virtaava kapeikko. Kapeikon ja kosken välinen suvanto voidaan jättää vapaaksi onkialueeksi.

14 113 Laukkoski, Pornainen Laukkosken padon alapuolelle on merkitty kalastuskieltoalue kalastusrajoitus.fi -palvelussa. Kieltoalue kattaa virta-alueet. Vuoteenkoski, Pornainen Vuoteenkoski on lyhyt koskialue, joka tulee merkitä kosken niskalta loppuliukuun asti koskialueeksi.

15 114 Kirveskoski, Pornainen Kirveskoskessa rajoitusalueeksi on merkitty kivikkoinen koskialue ja kosken alasuvanto. Myllykoski, Pornainen Myllykoski on melko selväpiirteinen virta-alue. Mukaan on otettu kosken loppuliuku sekä kosken pienet sivu-uomat, joita ei peruskarttoihin ole merkitty. Siksi merkintä on tehty osittain maalle ja mukana on kosken sivulle jäävää suvantoa.

16 115 Karjakoski, Pornainen Karjakoski alkaa kivisellä kapeikolla. Kosken yläosassa oleva välisuvanto on kivinen ja selkeä osa koskikokonaisuutta. Virta-alue jatkuu kosken alapuoliseen suvantoon siten, kuin kosken virtaus yleisimmin on silmin nähtävissä. Lahantienkoski, Pornainen Lahantien sillan molemmin puolin virtaava koski on selväpiirteinen. Mukana on kosken loppuliukua.

17 116 Lahan Kartanonkoski, Pornainen Lahan kartanon pohjoispuolella ja hieman Lahankosken alapuolella on pieni koski, jolla ei liene virallista nimeä. Lahankoski, Pornainen Lahankoski on merkitty kalastuskieltoalueeksi kalastusrajoitus.fi -palveluun voimalaitospadosta alaspäin. Koski alkaa kuitenkin nuolella merkitystä putouksesta. Putouksen ja voimalaitospadon välinen alue voidaan myös merkitä kalastuskieltoalueeksi, koska putous on padon kaltainen este ja kalastus on alueella jokseenkin mahdotonta.

18 117 Halkiankoski, Pornainen Halkiankosken voimalaitoksen kalastuskieltoalue on merkitty kalastusrajoitus.fi -palveluun. Virta-alueet jatkuvat kuitenkin nuolilla merkittyihin kohtiin ja ne tulee lisätä karttoihin. Nummistenkoski alkaa Nordbon sillan kohdalta ja jatkuu selkeänä koskena alasuvantoon asti. Alasuvannossa koski- ja virta-alueeksi on merkitty myös kosken loppuliukua. Uimarannan puoleinen suvanto on kuitenkin jätetty onkijoiden käyttöön. Virta-alueeseen voidaan liittää myös kosken niska-aluetta Nordbon sillan yläpuolella. Sillan yläpuoli on kivistä ja suuremmilla virtaamilla selkeästi virtaava. Sillan yläpuoli on suosittua kalastualuetta ja sen kuuluminen Nummistenkosken erityislupa-alueeseen olisi luontevaa.

19 118 Lukkokoski, Mäntsälä Lukkokoski on merkittävä virkistysalue ja kalastuskohde. Koski- ja virta-alue alkaa selkeästä kynnyksestä Hirvihaaran kartanohotellin alapuolella. Alueeseen on syytä ottaa mukaan kosken alasuvanto ja sen jälkeinen virtaava kapeikko, jotka ovat selkeä osa Lukkokosken virta-aluetta. Mukaan kuuluu myös kosken itäpuolella oleva sivu-uoma, jota ei ole merkitty karttaan. Hirvihaarankoski, Mäntsälä Hirvihaarankoski on merkittävä poikastuotantoalue ja kalastuskohde. Virta-alue alkaa maantiesillan yläpuolella olevan pohjakynnyksen kohdalta ja jatkuu selkeän koskialueen loppuliukuun asti. Sivu-uomat kuuluvat virta-alueeseen. Kosken länsipuolelle jäävällä patoaltaalla ei ole suurta merkitystä lohikalojen poikasten elinalueena. Patoallas alkaa olla umpeen liettynyt ja siten kalastaminenkin on hankalaa. Valvonnan ja sääntöjen selkeyden vuoksi patoaltaankin on hyvä kuulua koskialueeseen.

20 119 Hurankoski, Mäntsälä Hurankoski on lyhyt pohjapato, jonka alapuolella on hieman nopeampivirtaista matalikkoa. Matalikko voidaan katsoa osaksi koski- ja virta-aluetta. Kirinkoski, Mäntsälä Kirinkoski on lyhyt ja kunnostettu pohjapato. Virta-alueen muodostavat pohjapato ja kosken lyhyt loppuliuku.

21 120 Soukkiontien pohjapato, Mäntsälä Soukkiontiestä alavirtaan sijaitseva pohjapato on kunnostettu mahdollistamaan kalan nousu. Virta-alue muodostuu pohjapadosta ja padon alapuolella pyörteilevästä syvemmästä vesialueesta. Lontoon pohjapato, Mäntsälä Lontoon pohjapadoksi kutsutun betonirakenteisen padon yhteyteen on rakennettu luonnonmukainen kalatie. Rakenne voidaan tulkita kalatien sijaan myös kosken kunnostamiseksi ja rajoitusalueen pituudeksi riittää 100 metriä padosta alavirtaan päin.

22 121 Kalkinkoski, Mäntsälä Kalkinkosken pohjapatoa on kunnostettu, mutta koski on edelleen hyvin lyhyt. Kalkinkoski voisi toimia nykyistä paremmin kalastuskohteena. Kosken yläpuolella on lastenkin onkipaikaksi sopivaa rantaa. Alasuvannossa on yksityinen mökkipiha, joka rajoittaa kalastusmahdollisuuksia alasuvannossa. Maantiesilta olisi selkeä rajaus, mutta sillan ja kosken välinen alue voidaan jättää myös vapaaksi alueeksi. Olkisten pohjapato, Mäntsälä/Hausjärvi Olkisten pohjapato sijaitsee hieman Mustajoen laskupaikan alapuolella. Koski- ja virta alueeseen kuuluu pohjapadon niskalle kunnostettu soraikko, itse pato ja alapuolinen virta-alue.

23 122 Monsolan pohjapato, Mäntsälä Virta-alueena pohjapato sekä kosken niskaa ja alapuolinen nopeampivirtainen alue. Sulkavan pohjapato, Mäntsälä Virta-alueena pohjapato sekä kosken niskaa ja alapuolinen nopeampivirtainen alue.

24 123 Sulkavanjärven pohjapato, Mäntsälä Virta-alueena pohjapato sekä kosken niskaa ja alapuolinen nopeampivirtainen alue.

25 124 Mäntsälänjoen Myllykoski, Mäntsälä Mäntsälän Myllykoskelle laaditaan kunnostussuunnitelmaa osana Mäntsälän keskusta kehittämistä. Koski- ja virta-alueet tulee määrittää kunnostusten valmistuttua. Ometto-oja, Mäntsälä Ometto-ojaan on istutettu taimenta ja puron alajuoksulla on tehty kalataloudelisia kunnostustoimia. Varsinaisia koski- ja virta-alueita on puron alaosalla sekä oikoradan sivussa. Koski- ja virta-alueeksi on perusteltua määrittää ainakin Mäntsälänjoen ja Oravanmarjantien välinen puro-osuus (kuva). Oravanmarjantien yläpuolella uoma on perattu ja elinolosuhteet kalastolle ovat heikot. Koski- ja virta-alueeksi voidaan kuitenkin määrittää myös koko Joutsjärven ja Mäntsälänjoen välinen puro.

26 125 Mäntsälänjoen latva ja Saarenjoen alaosa, Mäntsälä Mäntsälänjoen latvaosissa lähes yhtenäistä koski- ja virta-aluetta ovat Saarenjoen alaosa Niemenkyläntien sillalta alaspäin ja Saarenjoen ja Hunttijärven välinen puro.

27 Liite ELY -keskuksen päätökseen VALITUSOSOITUS Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kirjallisesti Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusaika Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaantipäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Tiedoksisaantipäivä lasketaan seuraavasti: - Jos päätös on luovutettu asianomaiselle, asianomaisen asiamiehelle tai lähetille, tiedoksisaantipäivä ilmenee päätöksessä olevasta leimasta. - Jos päätös on lähetetty postitse saantitodistusta vastaan, tiedoksisaantipäivä ilmenee saantitodistuksesta. - Jos päätös on annettu tiedoksi todisteellisesti sähköisenä, tiedoksisaantipäivä on se, jolloin päätös on noudettu asianosaisen tai tämän edustajan toimesta viranomaisen osoittamalta palvelimelta, tietokannasta tai muusta tiedostosta. - Jos päätös on lähetetty postitse tavallisena kirjeenä, sen katsotaan tulleen tiedoksi seitsemäntenä päivänä postituspäivästä, jollei muuta ilmene. - Tavallisena sähköisenä tiedoksiantona annettu päätös katsotaan saadun tiedoksi kolmantena päivänä sähköisen viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. - Jos päätös on toimitettu tiedoksi muulla tavalla jollekin muulle henkilölle kuin päätöksen saajalle (sijaistiedoksianto) katsotaan päätöksen saajan saaneen päätöksen tiedoksi kolmantena päivänä tiedoksianto- tai saantitodistuksen osoittamasta päivästä. - Jos päätös tai kuulutus sen nähtävänä pitämisestä on julkaistu virallisessa lehdessä tai julkisella kuulutuksella ilmoitustaululla, katsotaan tiedoksisaannin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä päivästä, jolloin kuulutus virallisessa lehdessä on julkaistu tai kuulutus pantu ilmoitustaululle. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmän toimittaminen Käsittelymaksu Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Helsingin hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteella muutoksia vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä taikka jos valituksen laatijana on muu henkilö, on valituskirjelmässä ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Asioitaessa sähköisesti, allekirjoitusvaatimuksesta on säädetty erikseen. Valituskirjelmään on liitettävä: - Valituksenalainen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä. - Tiedoksisaantitodistus tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. - Asiamiehen valtakirja, mikäli asiamiehenä ei toimi asianajaja tai yleinen oikeusavustaja. - Asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valituskirjelmän voi toimittaa Helsingin hallinto-oikeudelle henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse maksettuna postilähetyksenä, telekopiona tai sähköpostina. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Valituskirjelmän lähettäminen tapahtuu lähettäjän omalla vastuulla. Valituksen on saavuttava viranomaiselle virka-aikana ennen 30 päivän valitusajan päättymistä, jotta valitus voidaan tutkia. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu kuitenkin vielä seuraavan arkipäivän virkaajan päättymiseen. Valittajalta peritään hallinto-oikeudessa tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukainen oikeudenkäyntimaksu 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen. Helsingin hallinto-oikeus Postiosoite käyntiosoite puhelin: Radanrakentajantie 5 Radanrakentajantie 5 faksi: Helsinki Helsinki sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi

28 BESVÄRSANVISNING Bilaga till NTM-centralens beslut Ändring i beslut av närings-, trafik- och miljöcentralen i Egentliga Finland får sökas skriftligt genom besvär hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärstid Besvär ska anföras inom 30 dagar från att beslutet har delgivits. Dagen för delfåendet räknas inte med. Dagen för delgivning räknas på följande sätt: - Om beslutet har överlämnats till parten, dennes företrädare eller bud framgår delgivningsdagen av datumstämpeln i beslutet. - Om beslutet har sänts per post mot mottagningsbevis framgår delgivningsdagen av mottagningsbeviset. - Om beslutet bevisligen har delgivits på elektronisk väg, är delgivningsdagen den dag då parten eller dennes företrädare har hämtat beslutet från en av myndigheten anvisad server, databas eller någon annan fil. - Om beslutet har postats som vanligt brev anses delgivningen ha ägt rum den sjunde dagen efter postningsdagen om annat inte framgår. - Ett beslut som delgivits som ett vanligt elektroniskt meddelande anses ha blivit delgivet den tredje dagen efter att meddelandet sändes om inte något annat visas. - Om beslutet har delgivits på något annat sätt till någon annan person än mottagaren av beslutet (mellanhandsdelgivning), anses delfåendet ha skett den tredje dagen efter det datum delgivnings- eller mottagningsbeviset utvisar. - Om beslutet eller kungörelsen om att det finns till påseende har publicerats i officiella tidningen eller genom officiell kungörelse på en anslagstavla anses det ha blivit delgivet den sjunde dagen efter den dag då kungörelsen har publicerats i officiella tidningen eller satts upp på anslagstavlan. Besvärsskriftens innehåll och underskrift I besvärsskriften som riktas till Helsingfors förvaltningsdomstol ska uppges: - Ändringssökandens namn och hemkommun. - Postadress och telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan ställas till ändringssökanden. - Det beslut som ändring söks i. - till vilka delar och vilka ändringar som yrkas och de grunder på vilka ändring yrkas. Om talan av ändringssökanden förs av dennes lagliga företrädare eller ombud eller om någon annan person har uppgjort besvärshandlingarna, ska i besvärsskriften också uppges namn och hemkommun för denna person. Besvärsskriften ska undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om elektronisk kommunikation har det utfärdats särskilda bestämmelser. Bilagor Till besvärsskriften ska fogas: - Det beslut i vilket ändring söks, i original eller som kopia. - Mottagningsbeviset eller någon annan utredning över när besvärstiden har börjat. - Ombudets fullmakt om inte ombudet är advokat eller offentligt rättsbiträde. - Handlingar som ändringssökanden anför som stöd för sitt yrkande om dessa inte redan tidigare har lämnats in till myndigheten. Att lämna in besvärsskriften Besvärsskriften kan lämnas in till Helsingfors förvaltningsdomstol av ändringssökanden själv eller dennes företrädare, per post som betald postförsändelse, per fax eller e-post. Besvär kan anföras även via förvaltningsoch specialdomstolarnas e-tjänst på adressen Inlämnandet av besvärsskriften sker på avsändarens ansvar. För att besvärshandlingarna ska kunna upptas till prövning ska de vara hos myndigheten inom tjänstetid på den 30 dagar långa besvärstidens sista dag. Om besvärstidens sista dag är helgdag, lördag, självständighetsdagen, första maj, julaftonen eller midsommaraftonen, fortsätter besvärstiden ännu följande vardag till tjänstetidens slut. Handläggningsavgift Av ändringssökanden tas ut en rättegångsavgift på 250 euro enligt lagen om domstolsavgifter (1455/2015). I lagen om domstolsavgifter finns särskilda bestämmelser om ärenden i vilka avgifter inte tas ut. Helsingfors förvaltningsdomstol Adress besöksadress telefonväxel Banbyggarvägen 5 Banbyggarvägen 5 telefax Helsingfors Helsingfors e-postadress: helsinki.hao@oikeus.fi