Kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista"

Transkriptio

1 Kysely kuntien lakisääteisistä tehtävistä ja velvoitteista 1. Kunta Vastaajien määrä: 213 Kunta Akaa 2 Alajärvi 0 Alavieska 0 Alavus 1 Asikkala 1 Askola 0 Aura 0 Enonkoski 0 Enontekiö/Enontekis 0 Espoo/Esbo 1 Eura 0 Eurajoki/Euraåminne 0 Evijärvi 0 Forssa 2 Haapajärvi 0 Haapavesi 5 Hailuoto/Karlö 0 Halsua 0 Hamina/Fredrikshamn 0 Hankasalmi 1 Hanko/Hangö 1 Harjavalta 1 Hartola 2 Hattula 0 Hausjärvi 0 Heinola 0 Heinävesi 3 Helsinki/Helsingfors 0 Hirvensalmi 0 Hollola 1 Honkajoki 1 Huittinen 0 Humppila 0 Hyrynsalmi 0 Hyvinkää/Hyvinge 1 Hämeenkoski 0 Hämeenkyrö/Tavastkyro 0 Hämeenlinna/Tavastehus 2 Ii 1 Iisalmi/Idensalmi 1 Iitti 0 Ikaalinen/Ikalis 4 Ilmajoki 1 Ilomantsi/Ilomants 0 Imatra 2 Inari/Enare 2

2 Inkoo/Ingå 0 Isojoki/Storå 0 Isokyrö/Storkyro 0 Jalasjärvi 2 Janakkala 4 Joensuu 1 Jokioinen/Jockis 0 Joroinen/Jorois 0 Joutsa 0 Juankoski 0 Juuka 0 Juupajoki 0 Juva 1 Jyväskylä 1 Jämijärvi 0 Jämsä 2 Järvenpää/Träskända 2 Kaarina/S:t Karins 1 Kaavi 0 Kajaani/Kajana 4 Kalajoki 0 Kangasala 1 Kangasniemi 0 Kankaanpää 1 Kannonkoski 0 Kannus 0 Karijoki/Bötom 1 Karkkila/Högfors 2 Karstula 1 Karvia 0 Kaskinen/Kaskö 0 Kauhajoki 1 Kauhava 0 Kauniainen/Grankulla 1 Kaustinen/Kaustby 0 Keitele 2 Kemi 1 Kemijärvi 0 Keminmaa 1 Kemiönsaari/Kimitoön 0 Kempele 1 Kerava/Kervo 0 Keuruu 1 Kihniö 0 Kinnula 3 Kirkkonummi/Kyrkslätt 2 Kitee 1 Kittilä 1 Kiuruvesi 1 Kivijärvi 0 Kokemäki/Kumo 1

3 Kokkola/Karleby 0 Kolari 0 Konnevesi 5 Kontiolahti 1 Korsnäs 0 Koski Tl 0 Kotka 1 Kouvola 5 Kristiinankaupunki/Kristinestad 2 Kruunupyy/Kronoby 0 Kuhmo 0 Kuhmoinen 0 Kuopio 1 Kuortane 0 Kurikka 0 Kustavi/Gustavs 0 Kuusamo 0 Kyyjärvi 0 Kärkölä 0 Kärsämäki 0 Köyliö/Kjulo 1 Lahti/Lahtis 4 Laihia/Laihela 0 Laitila 1 Lapinjärvi/Lappträsk 0 Lapinlahti 1 Lappajärvi 1 Lappeenranta /Villmanstrand 0 Lapua/Lappo 1 Laukaa 1 Lemi 1 Lempäälä 0 Leppävirta 0 Lestijärvi 0 Lieksa 1 Lieto/Lundo 4 Liminka/Limingo 1 Liperi 1 Lohja/Lojo 0 Loimaa 0 Loppi 0 Loviisa/Lovisa 1 Luhanka 0 Lumijoki 1 Luoto/Larsmo 0 Luumäki 0 Luvia 0 Maalahti/Malax 0 Marttila 1 Masku 0 Merijärvi 0

4 Merikarvia/Sastmola 0 Miehikkälä 1 Mikkeli/S:t Michel 0 Muhos 0 Multia 0 Muonio 0 Mustasaari/Korsholm 0 Muurame 1 Mynämäki 0 Myrskylä/Mörskom 0 Mäntsälä 1 MänttäVilppula 0 Mäntyharju 0 Naantali/Nådendal 0 Nakkila 1 Nastola 0 Nivala 0 Nokia 0 Nousiainen/Nousis 1 Nurmes 0 Nurmijärvi 2 Närpiö/Närpes 0 Orimattila 1 Oripää 1 Orivesi 3 Oulainen 1 Oulu/Uleåborg 0 Outokumpu 2 Padasjoki 0 Paimio/Pemar 0 Paltamo 0 Parainen/Pargas 0 Parikkala/Parikkala 1 Parkano 0 Pedersöre 0 Pelkosenniemi 0 Pello 0 Perho 1 Pertunmaa 0 Petäjävesi 0 Pieksämäki 0 Pielavesi 0 Pietarsaari/Jakobstad 0 Pihtipudas 2 Pirkkala/Birkala 0 Polvijärvi/Polvijärvi 0 Pomarkku/Påmark 0 Pori/Björneborg 3 Pornainen/Borgnäs 0 Porvoo/Borgå 1 Posio 0

5 Pudasjärvi 1 Pukkila 3 Punkalaidun 1 Puolanka 0 Puumala 0 Pyhtää/Pyttis 1 Pyhäjoki 0 Pyhäjärvi 0 Pyhäntä 1 Pyhäranta 1 Pälkäne 2 Pöytyä 0 Raahe/Brahestad 1 Raasepori/Raseborg 0 Raisio/Reso 0 Rantasalmi 2 Ranua 0 Rauma/Raumo 1 Rautalampi 0 Rautavaara 0 Rautjärvi 0 Reisjärvi 0 Riihimäki 1 Ristijärvi 0 Rovaniemi 1 Ruokolahti 0 Ruovesi 0 Rusko 0 Rääkkylä 1 Saarijärvi 1 Salla 0 Salo 1 Sastamala 5 Sauvo/Sagu 0 Savitaipale 1 Savonlinna/Nyslott 2 Savukoski 1 Seinäjoki 0 Sievi 0 Siikainen 2 Siikajoki 0 Siikalatva 0 Siilinjärvi 0 Simo 0 Sipoo/Sibbo 1 Siuntio/Sjundeå 1 Sodankylä 1 Soini/Soini 0 Somero 0 Sonkajärvi 1 Sotkamo 0

6 Sulkava 2 Suomussalmi 0 Suonenjoki 0 Sysmä 1 Säkylä 0 Taipalsaari 0 Taivalkoski 0 Taivassalo/Tövsala 0 Tammela 1 Tampere/Tammerfors 5 Tervo 0 Tervola 1 Teuva/Östermark 0 Tohmajärvi 0 Toholampi 0 Toivakka 0 Tornio/Torneå 1 Turku/Åbo 1 Tuusniemi 1 Tuusula/Tusby 0 Tyrnävä 0 Ulvila/Ulvsby 1 Urjala 0 Utajärvi 0 Utsjoki 0 Uurainen 1 Uusikaarlepyy/Nykarleby 0 Uusikaupunki/Nystad 0 Vaala 1 Vaasa/Vasa 1 Valkeakoski 0 Valtimo 0 Vantaa/Vanda 0 Varkaus 0 Vehmaa 3 Vesanto 1 Vesilahti 1 Veteli/Vetil 3 Vieremä 0 Vihti/Vichtis 2 Viitasaari 3 Vimpeli 1 Virolahti 0 Virrat/Virdois 0 Vöyri/Vörå 0 Ylitornio/Övertorneå 2 Ylivieska 4 Ylöjärvi 1 Ypäjä 0 Ähtäri/Etseri 0 Äänekoski 5

7 2. Maakunta Vastaajien määrä: EteläKarjala EteläPohjanmaa EteläSavo Häme Kainuu KeskiPohjanmaa KeskiSuomi Kymenlaakso Lappi Pirkanmaa Pohjanmaa PohjoisKarjala PohjoisPohjanmaa PohjoisSavo PäijätHäme Satakunta Uusimaa VarsinaisSuomi

8 3. Kuntakokoluokka Vastaajien määrä: Alle 2000 as as as as as as. Yli as. 4. Toimiala, jota vastaus koskee Vastaajien määrä: 213 tekninen hallinto Terveydenhuolto Sivistystoimi Kaikki kunnan toimialat Henkilöstö sivistystoimi Keskushallinto ympäristöpalvelut sosiaalipalvelut Kunnan koko toimiala Vesihuolto Yleishallinto Sivistyspalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala sivistystoimi Työllisyys ja yhteispalvelu Terveydenhuolto (Työterveyshuolto) Opetustoimi Sosiaali ja terveystoimi Keskushallinto Perusturva Sivistystoimi Elinkeino

9 kaikki Tekninen toimiala Tekninen Henkilöstöpalvelut/työllistäminen Terveysala Henkilöstöhallinto Sivistystoimi sosiaali ja terveystoimi Ympäristöterveydenhuolto sivistystoimi Sivistyspalvelut Liikelaitoskuntayhtymä, kiinteistöpalvelut Ympäristönsuojelu henkilöstöhallinto asuntotuotanto Kunta, yleishallinto Keskushallinto sivistystoimi Henkilöstöhallinto ja työllisyysasioita Sosiaali ja terveydenhuolto/vanhuspalvelut SIVISTYSTOIMI ' julkishallinto Sivistystoimi jätehuolto Yleishallinto Kunta Tekninen toimiala Hallinto koulutus Sivistys Sivistystoimi. Vastaukset antoi Pihtiputaan ja Viitasaaren yhteinen sivistyslautakunta kokouksessaan Sivistystoimi (varhaiskasvatus kuuluu sivistystoimeen). Vastaukset antoi Pihtiputaan ja Viitasaaren yhteinen sivistyslautakunta kokouksessaan Perusturvatoimi Perusturvan toimiala Sivistystoimi Sivistys yleishallinto Hallintopalvelut 3 Hallinto, varhaiskasvatus, opetus Sosiaali ja terveystoimi Henkilöstöhallinto Tekninen perusturva Tekninen ja ympäristö Iin kunnan hallinnonalat sekä sosiaalipalvelut, jotka Oulunkaaren kuntayhtymä tuottaa. maaseutuhallinto

10 terveydenhuolto Kuntaa ja keskushallintoa Kuntajohdon näkemys kokonaisuudesta kaikki toimialat, erityisesti sosiaali ja terveystoimi ympäristö, sivistys Useita: yleishallinto, perusturva, sivistystoimi, tekninen toimi ja ympäristötoimi Kunnallinen toimiala Julkishallinto tekninen toimiala hallinto hallinto vapaa sivistys Kasvu ja oppiminen Ympäristö/Tekninen toimi Konsernihallinto, henkilöstöyksikkö (vastaus käsittää vain osan kysymyksistä koskien henkilöstöosuutta) Koko kaupunki Koko kunta Perusturva, sivistys, tekniikka, kaavoitus, rakennusvalvonta, työllisyydenhoito, hallinto Sivistystoimi Vaasan kaupungin kokonaisvaltainen vastaus ympäristötoimi Avopalvelut (sosiaali ja terveysala) koko kunta Sivistys, opetustoimi Hallinto, sivistys, tekniikka Sivistys Kaikki toimialat Sosiaalitoimi Tekninen toimiala Kaikki toimialat, koko kaupunki Yleishallinto ja päivähoito Terveyskeskuksen hammashoitola Henkilöstöhallinto Konsernipalvelut ja tekniikka ja ympäristöpalvelut Hyvinvointipalvelut/Aikuisväestön palvelut Hyvinvointipalvelut/Lasten ja nuorten palvelut Hyvinvointipalvelut/Ikääntyneiden palvelut Lasten ja nuorten ennaltaihkäisevät palvelut (neuvola, koulu, opiskeluterveys) sosiaali, terveys ja sivistyspalvelut Yleishallinto Tekninen Hallinto Vastaukseen on koottu kunnan kaikkien toimialojen vastaukset, kysymysten alle vastaukset on kerätty toimialakohtaisesti. perusturva Koko kunta Koko kunta Hallinto Sivistystoimi Hallinto

11 Työllisyydenhoito Ympäristötekninen Sosiaali ja terveystoimi Kaikkia toimialoja Koko kaupunki Tekninen Salon kaupungin koko organisaatio Sosiaali ja terveyspalvelut Sosiaali ja terveystoimi, perusturvakuntayhtymä Karviainen Koko kunta Terveys ja toimintakyky sekä ikäihmisten palvelut Sosiaali ja terveyspalvelut Lapset, nuoret ja elämänlaatu Koko hallinto koottuna (sivistys, perusturva ja tekninen) Sosiaalitoimi Koko kunnan toimiala Koko kunta Koko kaupungin toimintaa Koko kaupunki Vihdin kunta Hallinto Eri toimialat Koko kunta Terveyskeskus Sivistystoimi Uuraisten kunta Koko kaupunki Tekninen toimi Sosiaali ja terveyspalvelut perusturva, sivistys, tekniikka, yleishallinto Konsernipalvelut / HR Kaikki kaupungin toimialat kootusti Henkilöstöhallinto Sosiaali ja terveystoimiala Sivistystoimiala Terveydenhuolto Opetus ja kulttuuritoimi Työllisyyden hoito Sivistystoimi Sosiaali ja terveys Sivistystoimi sivistys ja sote puoli Sivistystoimiala hallinto Koko kuntaa. Hallinto, Tekninen, Perusturva Keskushallinto Yleishallinto, koko kunnan toiminta Ympäristötoimiala (ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta, ympäristöterveydenhuolto maksajan roolissa, järjestäjäkunta Laukaa, pelastustoimi maksajan roolissa, järjestäjäkunta Jyväskylä)

12 Sivistys ja tulevaisuus Sosiaalitoimi Koko kunnan vastaukset Kaikki toimialat Koko kunta perusturva, yleishallinto tekninen toimen vastaukset laaditaan yhteisesti Lakeuden kuntien kesken (Muhos) Perusturva Yleishallinto Sivistys Yhdyskunta ja ympäristö koko kaupungin yhteinen vastus Keskushallinto Sosiaali ja terveydenhuolto Rakennusvalvonta, Varhaiskasvatus, Palveluasuminen, muuta Tekniikka ja ympäristöpalvelut Hyvinvointipalvelut Sivistystoimi Sosiaalitoimi tekninen toimi Yleishallinto Kaikki toimialat Kasvatus ja opetuspalvelut Terveystoimi Työllisyyspalvelut Sosiaali ja terveystoimi Keskushallinto, perusturva,tekninen Pelastustoimi Kaikki toimialat Sosiaali ja terveystoimi sosiaali ja terveystoimiala Kaikki toimialat. Toimialojen yhteinen vastaus Yleinen Kunnan yleinen toimiala, rakennusvalvonta ja ympäristötoimi Kaupunkiympäristön kehittäminen Hallintopalvelut Sosiaali ja terveystoimi Sivistys ja vapaaaikalautakunta Kunnan tekninen toimi Vastaukset kerätty koko kaupungin tasolta yhdeksi vastaukseksi. Liikennejärjestelyt joukkoliikenteen uudelleen määrittely hyvinvointipalvelut Taloushallinto Yleishallinto

13 5. 1. Mitä lakisääteisiä tehtäviä tai palveluja tulisi poistaa kuntien tehtävistä? Vastaajien määrä: 180 AIkuisväestöä koskevat terveystarkastukset Kuntien näkökulmasta merkittävintä on lakisääteisten tehtävien ja niiden rahoituksen suhde. Mikäli kunnille osoitetaan uusia tehtäviä, esimerkiksi työllisyyden osalta, niiden rahoitus tulee varmistaa. Eläinlääkintä ehdottomasti. Mitään muuta ammatinharjoittajaa ei tueta yhtä paljon kuin eläinlääkäreitä. Työnantaja maksaa heidän eläkkeensä sekä korkeaa palkkaa. He tekevät samalla omaa praktiikkaa ja veloittavat työnantajaa koulutuksestaan, välineistään, korkeampaa kmkorvausta. Liikuntalaki velvoittaa kuntia tukemaan kansalaistoimintaa sekä laki kuntien kulttuuritoiminnasta velvoittaa järjestämään mahdollisuuksia harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. Nämä velvoitteet ainakin voisi poistaa. terveydenhuolto, subjektiivinen päivähoito Ympäristönsuojelun lupa ja valvontamenettelyn piiriin kuuluu tarpeettomia toimintoja, joiden ympäristökysymykset voitaisiin ratkaista muutoin, esim. toimialakohtaisilla määräyksillä, asetuksilla, taloudellisella ohjauksella tms. Lainsäätäjä pitää edelleen sitkeästi kiinni hyväksymismenettelöinneistä, rekisteröinneistä, ilmoitusvalvollisuuksista, toimivaltarajoka ehkä säädetään hiemän, lupa korvataan rekisteröinneillä, luvan tarkistaminen valvonnan yhteydessä tehtävällä päätöksellä. Mutta oikeasti työtä ja kustannuksia vähentäviä tai toiminnaharjoittajan kannalta toimintaa mahdollistavi uudistuksia ei saada aikaan. Lainsäädäntö ei rajoita toimintamahdollisuuksia vesihuollossa Sote palvelujen siirtämisen jälkeen ei liene enää suurta tarvetta siirtää tehtäviä pois peruskunnasta. Ammatillinen koulutus ja lukiokoulutus voitaisiin siirtää maakunnalliselle tai seudulliselle toimijalle. Samoin voitasiin ehkä ajatella yleiskaavoituksen ja ympäristöhalinnon suhteen. Erkoissairaanhoito. Ehkä koko sote valtion tehtäviin. Ne vain pakollisia tehtäviä, joita valtiokin rahoitaa. Muihin kunnalle itse oikeus päättää. eläinlääkintä turha ja aikaa vievä tilastotiedon siirtely valtiolle oppilas ja opiskelijahuollon laskutus kuntien väliltä pois, pienten laskujen laatimiseen/tarkistamiseen menee turhaa aikaa uskonnon opetus pois kouluilta tilastoraportointiin järkevyyttä, muutamien tonnin hankkeet pois, koska raportointiin kuluu liikaa työaikaa mitoitusta väljemmäksi (pvk) ja kelpoisuusehtoja myös (kurraattori, kirjasto, päiväkotiryhmän henkilöstö...) maksuja korotettava: apipkerhot kansalaisten omavastuuta lisää subjektiivinen oikeus 4 h / pv ja hoidon järjestäjä päättää minä päivinä toteutetaan neliö/lapsi suositukset pois, koska niitä tulkitaan lakina jopa valvovien viranomaisten taholta virkaehtosopimukset roviolle (OVTES) joustavuutta työtehtäviin, putkiajattelusta pois digitalisaation mahdollisuudet (kuntien jäykkä ictpuoli, valtakunnallisia linjauksia ja toimivia kokonaisuuksia) tilikartta yhteinen (tulkinnat vähenevät) nykyinen liiallinen normitus tappaa luovuutta ja tekee kalliiksi toiminnan (rajapinnat tarkistettava) Toimeentuloturvaasiat Kelalle Erikoissairaanhoito maakunnallisille kuntayhtymille, joille talousvastuu toisin kuin nykyisillä sairaanhoitopiireillä on. Vastaus koskee vain työterveyshuoltoa. Lakisääteinen työterveyshuolto tulee edelleen säilyttää kuntien järjetämisvelvollisuutena. Jos työterveyshuolto ulkoistetaan, nousevat kustannukset pienillä yrityksillä kohtuuttoman korkeiksi. Työterveyshuolto on kuitenkin lakvastaus koskee vain työterveyshuoltoa.isääteisesti työnantajan järjestettävä. Yksitysen palvelun valvonta ja lupatehtävien karsiminen. Valtion selvitysten ja kyselyjen vähentäminen. Nimikkeiden johon liittyy koordinointi tai yhteyshenkilö, poistaminen velvoitteista esim. on nimettävä terveyden edistäminen tai hyvinvointijohtoryhmä jne. Lakissääteisten todistusten ja lausuntojen karsiminen esim. työnantajille, kaavoitukseen, perheselvityksiin vain tarpeen mukaan. Erilaisten lakisääteisten suunnitelmien

14 vähentäminen ja koonti yhdeksi asiakirjaksi esim. vanhuspoliittinen, vammaispoliittinen, lastensuojelu, lasten ja nuorten ja perheiden hyvinvointisuunnitelma, oppilashuoltosuunnitelma jne. Myös asiakaskohtaisten palvelusuunnitelmien tarpeenmukaisuus. toimeentulotuen siirtäminen Kelalle kokonaisuudessaan (myös täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki) omaishoidontuen siirtäminen kokonaisuudessaan; arviointi ja hoitopalkkiot tämä toisi yhdenmukaista kohtelua koko Suomea ajatellen, koska nyt hoitopalkkioissa suuriakin alueellisia eroja yritysten tarkistuskäynnit ja valvonta vievät viranhaltijoiden aikaa, voisiko tehtävät olla Aluehallintovirastojen tehtäviä kyselyiden ja raporttien ja suunnitelmien määrää saisi vähentää, koska samoja asioita kirjoitetaan useisiin raportteihin tai suunnitelmiin voisiko reseptien voimassaoloon saada joustavuutta esim. pitkäaikaissairaiden osalta hammaslääkäripäivystyksen lopettaminen Sivistystoimessa tehtävät ovat pääosin kohdallaan liittyen ihmisten perustarpeisiin, kuten varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Esikoulun muuttuminen pakolliseksi oli turhaa, koska jo melkein kaikki palvelua käyttivät. Esikoulusta poisjäämistä ei kuitenkaan ole sanktioitu samaan tapaan kuin oppivelvollisuuden laiminlyömistä. Työllisyysasioiden hoito on kunnassamme vapaaaikatoimen alaisuudessa. Kunnan ns. maksulistoille valuu koko ajan uusia henkilöitä, koska TE toimistot eivät pääosin enää tapaa asiakkaitaan eivätkä järjestä heille palveluita. Olisi hyvä saada aikaan ratkaisu, jossa työllisyydenhoito osoitetaan kuntien tehtäväksi ja annetaan niille resurssit, jotka nyt kuluvat toimimattoman järjestelmän ylläpitoon tai sitten valtio tai mahdolliset tulevat itsehallintoalueet ottavat työllisyystoimenpiteiden järjestämisen vastuulleen. Korjausneuvonta ja avustukset elylle, jossa on jo maaseutu, koltta, porotila ja luontaiselinkeinojen mukaisen rakentamisen tukeminen ja valvonta. Löytöeläinten sijoittamisvastuu Lukioilta poistetaan ylioppilaskirjoitukset. Mihin niitä tarvitaan? Tarvitseeko yliopistot/korkeakoulut niitä? Tarvitseeko lukiolainen niitä? Pelastustoimi, ympäristöterveyspalvelut Koulumatkat. Nyt koulu (kunta) on vastuussa oppilaista koulumatkan aikana. Koululla (rehtori, opettajat) ei ole kuitenkaan oikeutta rangaista koulumatkoilla tapahtuneista rikkeistä, esim. kiusaaminen tai tupakointi. Eli koulun vastuu loppuu kouluportille tai sitten niin että myös koulumatkoilla tapahtuneista rikkeistä voitaisiin rankaista. Nyt oppilaatkin tietävät tilanteen ja mm. tupakointia koulumatkan varrella tapahtuu jatkuvasti koska oppilaiden tiedossa on että siitä ei voida rankaista. KOSKA ON KÄYTÄNNÖSSÄ MONIAMMATILLINEN ONGELMA, TULISI PÄIHDEONGELMAAN PUUTTUA MYÖS VALTIOLLISLTA TASOLTA, (POLIISI, TERV.HOITO,SOSTYÖ). JOS JOTAIN OLLAAN SIIRTÄMÄSSÄ POIS KUNNILTA( TOIMEENTULOTUKI, OMAISHOIDONTUKI JNE) TULISI HUOLEHTIA MYÖS ILMOITUS JA NEUVONTAPALVELUT KUNTOON, ETTEI ASIA JÄÄ SILTI KUNNAN TEHTÄVÄKSI JA HARKINNANVARAISEN TOIMEENTULOTUEN TARVE ESIM. LISÄÄNTYY! MUUTOINKIN PALVELUIDEN SÄHKÖISET HAKEMUKSET JA MUU TIEDOTUS PITÄISI SAADA SAMANLAISEKSI KAIKKIIN KUNTIIN, VÄLTYTTÄISIIN ERILAISILTA KYSELYIHIN PERUSTUVILTA YHTEENVEDOILTA: SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS PITÄISI SAADA TOIMIVAMMAKSI ESIM. MAAKUNTALIITN TEHTÄVÄKSI Eläinlääkintähuolto. Samalla tulisi rajoittaa yhteikunnan ylläpitämää eläinlääkintähuoltoa koskemaan vain hyötyeläimiä ja kulkutautien/epidemioiden seurantaa/valvontaa ja ennaltehkäisyä. Julkisen sektorin eläinlääkäreiden palkkaus tulee muuttaa nykyisesstä merkillisestä sekajärjestelmästä kuukausipalkkaisiksi ja/tai toimenpideperusteiseksi, (vrt. lääkärit, hammaslääkärit). Nykyinen järjestelmä on sekava, byrokraattinen ja vaikeasti hallinnoitavaksi, (kunta työnantajana ei saa kaikkia tarvittavia kustannuksiin vaikuttavia tietoja). Koko toisen asteen koulutus tulisi siirtää pois kuntien vastuulta. Myös vapaa sivistystyö tulisi siirtää pois kunnilta. Oppilas ja opiskelijahuoltopalveluiden järjestämisvastuu tulisi siirtää tuleville SOTEalueille.

15 Terveysvalvonnan puolelle on viimeisen vuosikymmenen aikana sälytetty monia uusia tehtäviä, jotka lisäävät byrokratiaa. Esim. tupakkalaki ja muut vastaavat ovat lisänneet työtä, johon resursseja ei kuitenkaan ole erikseen ollut osoitettavissa. Koska (ainakin maakuntien) ELY:issä ympäristöpuolella on maakuntien kaikkien kuntien ympäristönsuojeluviranhaltijoiden yhteenlaskettuun määrään verrattuna moninkertainen määrä ammatillista henkilöstöä, joilla on yleisesti ottaeen parempi koulutustaustakin, mutta kuitenkin kunnissa tehdään suurempi työmäärä, niin: HAJAJÄTEVESIASETUKSEN TOIMEENPANO JA VESIHUOLTOLAIN MUKAISEN YHDYSKUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN VIEMÄRIIN JA VESIJOHTOON VELVOITTEEN TOIMEENPANO TULEE SIIRTÄÄ ELYLLE. KUNNISSA NE JÄTETÄÄN HOITAMATTA VIRANHALTIOIHIN KOHDISTUVAN POPULISTEN PUOLUEPOLITIKOINNIN PAINEESSA. LÄHETIN VAHINGOSSA VASTAUKSENI ÄSKEN ILMAN KUNTA JA VASTAUSTIETOJA. VASTAUKSENI ALKOI: Koska (ainakin maakuntien) ELY:issä ympäristöpuolella on maakuntien kaikkien kuntien... Arava ja korkotukivuokraasuntojen asukasvalintojen valvonta ja siitä tehtävä päätös. Vastuu asukasvalintojen oikeellisuudesta tulee olla yksinomaa yleishyödyllisellä yhteisöllä. Kunnissa ei riitä resursseja tarkastaa valintakriteereitä. Sosiaali ja terveydenhuolto, päivähoitoa lukuunottamatta Palotoimi Toisen asteen ammatillinen koulutus Maaseutupalvelut, Velkaneuvonta Solarium laitteiden valvonta Kuntien palkkausjärjestelmät: Työnvaativuuden arviointijärjestelmien mallit tulisi toteuttaa valtakunnallisesti keskusjärjestötasolla tai poistaa kokonaan. Yksittäiset kunnat käyttävät satoja ja tuhansia työtunteja arviointimallien luomiseen. Esim. Saarijärvellä KVTES arviointimallia on tehty yli kaksi vuotta ja esimiesten ja työntekijöiden työhön käyttämät työtunnit ovat hurjia. Pienien kunnittaisten poikkeamien johdosta kunnat tekevät älyttömän määrän turhaa työtä. Vielä on edessä taas OVTES:n uusiminen sekä TS arviointijärjestelmien uusiminen. TS ja TTES yhdeksi sopimukseksi. Täysin turhaa työtä monta eri sopimusalaa. Museohenkilöstön korkeakoulutettujen määrä valtionosuuksien perusteena. Tämä auttaisi meitä yhdistämään museo ja kulttuuri toimen henkilöstö ja toiminnat yhdessä naapurikunta Äänekosken kanssa. Koulunkäynnin ohjaajat ja henkilökohtaiset avustajat ovat tulleet kasvavaksi henkilöstömääräksi esim. diabetespotilaiden hoidon johodsta. Lähtökohtaisesti ajatus normien purusta pitäisi lopettaa ja aloittaa asioiden miettiminen täysin uudelta pohjalta siten, että katsotaan palvelu / toiminto ja kuinka se tuotetaan järkevästi ilman, että asiasta on laissa säädetty. Tämä normien purun toimintamalli johtaa siihen, että lähdetään peruuttamalla viemään asioita eteenpäin. Lainsäädännössä on myös paljon sellaista, mikä estää järkevän toiminnan, vaikka itse palvelua ei voida poistaa, mutta säädöksiä poistamalla pystyttäisiin tuottamaan tehokkaammin ja järkevämmin. Omaishoidon tuen ohjeistus, arviointi ja maksatus valtiolle Subjektiivinen päivähoitooikeus; heti voimaan osapäiväisyys uudistus. Kunnallinen eläinlääkintähuolto (vain sinne kunnan tulisi järjestää, jossa palvelua ei muuten olisi tarjolla, onko sellaisia paikkoja enää edes Lapissa?). Päivähoito samoin (palveluseteli tai muu "tukiosa" ja muutoin se voisi olla yksityisten toimijoiden tuottamaa, vain mikäli muutoin ei alueella ole saatavilla tulisi kunnan järjestää).

16 Terveysvalvonnan asunnontarkastukset yksityisasunnoissa. Terveydensuojelun tehtävät tulisi yhdistää Avin työsuojeluun, nyt jo tehdään samoissa kohteissa tarkastuksia päällekkäisissä asioissa. Suunnilleen avin nykyresursseilla hoituisivat, kun lomakkeisiin lisättäisiin muutama kohta. Uskonnonopetus seurakuntien tehtäväksi, "yleissivistävät osiot vaikka historian yhteyteen. Ympäristönsuojeluasiat tulisi siirtää Elyyn ja tehdä suunnilleen olemassa olevilla resursseilla siellä. Sähköinen hyvinvointikyselyjen laatiminen ja päivittäminen, Tasaarvosuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen ja Koulutussuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen > kaikki ovat päällekkäistä ja aikaa vievää työtä talousarvioiden, tilinpäätösten ja strategioiden lisäksi. Vastaavan kuraattorin tehtävä kokonaisuudessaan > ei konkreettista tehtävää, rasittaa taloudellisesti. Kunnissa on riittävät kuraattoripalvelut. Subjektiivista päivähoitooikeutta tulee ehdottomasti rajata. Tuntiperusteinen hoitomaksu käyttöön joka puolella. Pienistä kunnista ei ole vara poistaa palveluja vaan säilyttämällä ne turvataan lähipalvelut alueella ja säilytetään alue asuttuna eli edelleen kunnan tehtävänä säilytetään jo olemassa olevat. Varhaiskasvatuksen osalta ei mielestäni ole lakisääteisissä toiminnoissa vähennettävää. Vastaukset on laadittu kunnan tukipalvelujen tuottamisvastuussa olevan organisaation johtoryhmän toimesta. Kutsuntalautakuntien kunnan valitsemat edustajat ovat tarpeettomia. Kunnan rooli kutsuntalautakunnissa lienee jäänne menneiltä ajoilta. Vastuu pitkäaikais työttömistä, koska pienellä kunnalla ei ole mahdollisuutta työllistää heitä. Kulttuuri, liikunta, vapaaaika, sote ei tule mieleen kokonaisia tehtäviä, mutta turhaa selvitysten tekemistä voisi vähentää. Hankerahoitus työllistää hallintoa. *kunnan viranomais ja valvontatehtävät kotihoidon tuki siirtyisi valtiolle sijaislasten palvelut valtion maksettavaksi subjektiivisen perhepäivähoitooikeuden uudelleen tarkastelu kotihoidon tuki siirtyisi valtiolle sijaislasten palvelut valtion maksettaviksi subjektiivisen perhepäivähoitooikeuden uudelleen tarkastelu vammaispalvelulain mukaisten palvelujen laajat subjektiiviset oikeudet (laki on kirjoitettu erittäin paljon tulkintaa sisältäväksi). Sosiaalityön ja palvelujen kentässä vammaispalvelulaki on kaikkein vaikeinta juuri sen tulkinnallisuuden ja asiakkaan erittäin laajojen subjektiivisten oikeuksien vuoksi. Esimerkkinä voisi sanoa vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen käyttö on kunnissa täysin karannut käsistä. Laissa ei ole määritelty vammaisuudesta oikeastaan mitään (ikä?). Määrärahat eivät riitä, koska lakiin on kirjattu kriteerit liian laveasti. Hoitoon pääsyn aikarajat ovat liian kireät; meillä on esimerkiksi saatu huonosti lääkäreitä, joten tästä seuraa se, että joudumme käyttämään (silloin satumme saamaan) keikkalääkäreitä ja kustannukset karkaavat käsistä. Kaikenkaikkiaan voisi sanoa, että lakeihin on kirjattu vuosien varrella tiukennuksia (aikarajoja, kyselyihin vastaamisia AVI, Valvira, THL, ministeriöt), jotka kuormittavat perustyötä ja voisi sanoa, että jopa hidastavat kehittämistyötä. Asiakkaan aseman parantaminen on ollut tarkoitus, mutta käytännön työssä näyttää, että asiakkaan asema ei parannu ja palvelujen saanti kohene, jos rakenteet ja valvonta on järjestetty kuormittamaan jo aiemmin kuormittunutta palvelujärjestelmää. Aluellisesti olemme keskustelleet näistä lakivelvoitteista ja niin usein tulleet siihen samaan tulokseen, että vammaispalvelulakia tulisi tarkastella, valvontaa vähentää/keventää ja ennenkaikkea tässä taloudellisessa tilanteessa, joissa kunnat ovat, edellä mainituista vapautuvat voimavarat kohdistaa asiakastyöhön ja toiminnan kehittämiseen.

17 Omaishoidon tuki. Työllistämiseen liittyviä joitakin tehtäviä ja erityisesti sanktioita. Tilanne nyt hyvin. Perusopetus, päivähoito, kirjasto sekä nuoriso/kulttuuri/liikuntapalvelut toimivat hyvin kunnassamme. Subjektiivinen päivähoitooikeus sosiaalihuollosta esim. ohjauksen ja neuvonnan järjestäminen sosiaalihuollon ja muun sosiaaliturvan etuuksista ja neiiden hyväksymisestä, sosiaalihuolto ja muuta sosiaaliturvaa koskevan tiedotustoiminnan järjestäminen, koulutus, tutkimus, kokeilu ja kehittämistoiminnan järjestäminen, sosiaalisen luoton myöntäminen, terveydenhuollosta päihdetyö (sitä tehdään myös sosiaalihuollossa), opetus ja kulttuuritoimesta pois esiopetus, (tarkoittaisi, että perusopetus alkaisi jo 6vuotiaille), aamu ja iltapäivätoiminta, joustavan perusopetuksen toiminta, ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus, teatterit, orkesterit, teknisistä palveluista energiatuotanto ja jakelu ja muita palveluista ikääntyvien pitkäaikaistyöttömien työllistämisvelvoite. Hallintopalveluiden vastaus: Maaseutupalvelut voidaan siirtää valtion hoidettavaksi. Löytöeläinten hoitoa ei ole järkevää pitää kunnan vastuulla. adoptioneuvonta, sosiaalisen luoton myöntäminen, omaishoidon tuki, ympäristöterveydenhuolto, terveydensuojelu, elintarvikevalvonta, kuluttajaturvallisuusvalvonta, tupakkalain valvonta Maapolitiikka Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Lastenvalvojan elatussopimukset, veteraanitoiminta ja sosiaali ja potilasasiamiestoiminnan voisi siirtää valtiolle, samoin valvontakäynnit kokonaan AVI:n vastuulle. Kaavateiden kunnossapidosta päättäminen kunnalle (ei lakisääteinen), samalla tavoin kuten kunta päättää yksityisteiden kunnossapidosta (voisi ottaa mallia yksityistielaista tai ainakin siihen suuntaan). Sosiaali ja terveyspalveluissa viranomaisvalvonnan kokonaisuus on uudistettava Valviran ja aluehallintoviranomaisten kokonaisvastuulle päällekkäisyyksiä poistaen. Yksityisten palvelujentuottajien valvontaan, tilojen ja laitteiden tarkistamiseen ja lupaasioihin liittyvät velvoitteet on poistettava kokonaan kunnilta. Opetus ja varhaiskasvatuspalveluissa sitovassa norminannossa tulisi määritellä vain toiminnan tavoitteet ja oikeudellisesti velvoittavat sisällöt. Toimintatavat ja keinot tavoitteiden sekä sisältöjen toteuttamiseksi tulee jättää kuntien päätösvaltaan. Rakennusvalvonnassa päätöksenteko kunnille (poikkeaminen ja suunnittelutarveratkaisut esim. viranhaltijapäätöksinä) Ilmainen kouluruoka ainut lakisääteinen palvelu ateria ja tilapalveluliikelaitoksessa, ei voi poistaa. Hukkakauratarkastukset (suoritettvaksi Elyille maatilavalvontojen yhteydessä), tukioikeuksien siirrot viljelijöiden itsensä tekemiksi, ulosottotiedot ulosottoviranomaisten itsensä tallennettaviksi tukisovellukseen Merimieslääkäritarkastukset palokuntalaisilta, jotka satunnaisesti ajavat palokunnan moottorivenettä. Tarkastukset tulisi poistaa samalla myös lossien kuljettajilta ja ylipäänsä sisävesiliikenteestä. Kuljettajien terveysvaatimukset eivät poikkea mitenkään maantieliikenteen vaatimuksista. Samat tarkastukset riittäisivät kuin ajokorttiinkin. Jos erillinen lupakirja halutaan säilyttää, sen saisi lähettämällä kopion ajokorttilausunnosta luvan myöntävälle viranomaiselle. Nyt palomiehet käyvät ensin työterveystarkastuksessa, sitten mahdollisesti ajokorttitarkastuksessa ja samana vuonna vielä merimieslääkärin tarkastuksessa. Torta På Torta. Koko viime 10 vuoden aikana tehty lainsäädäntö olisi tarkastettava ja purettava velvoitteet: päivähoito (lasten lukumäärä ja tilojen koko); koulujen luokkien koko. Koulujen alaluokat voisivat toimia aamu ja iltapäivinä. Omaishoidontuki Kelalle. Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu voidaan yhdistää terveydenhuollon Kelan matkojenyhdistämisjärjestelmän piiriin. Yksityisen palveluntuottajan tilojen ja laitteiden tarkistaminen ja valvonta voidaan siirtää aluehallintovirastolle,

18 asiakasnäkökulma kunnalle Työvoimahallinnon ja kunnan sosiaalitoimen välistä yhteistyötä pitää kehittää. Työvoimahallinto on siirtänyt tehtäviään kunnan sosiaalitoimeen ja kunnan palvelujen piiriin siirtyvät 3 linjalaiset, eli ne asiakkaat jotka ovat vaikeimmin työllistettäviä. Mikä rooli Työvoimahallinnolla on jatkossa? Veteraanikuntoutus Valtiokonttorille Rakentamisen poikkeamisluvat siirretään kuntien hoidettavaksi, koska niissä tarvitaan paljon paikallistuntemusta korjausavustuskäsittely siirretään kokonaan ARA:n käsiteltäviksi, työvaihetodistukset jäävät kuntaan (sis.rakennuslupaan) Rakennusvalvonta ja neuvonta sekä kaavoitus säilyttävä paikallisena toimintana, koska vaativat paljon paikallistuntemusta ja tukevat kuntien elinkeinorakennetta Energiamääräysten vaatimuksia tulee keventää ja tuoda minimivaatimukset selkeästi esille Nitraattiasetuksen mukaisista lannanpatterointiilmoituksista pitä luopua tarpeettomina Kiviainesottamisen pakollisen jätehuoltosuunnitelman laatiminen on soranottoluvissa vähämerkityksellinen, joten niistä voidaan luopua Erikoissairaanhoito Maaseututukihallinto valtiolle/maville, on vain lakien ja ohjeiden tulkintaa ja täytäntöönpanoa kunnissa Kaikki sellainen, missä kunnalla ei ole omaa harkintaa tai päätösvaltaa > kunnallisen itsehallinnon ajatus on oikeus tehdä omalla tavalla. Valtio hoitaa kansallisesti yhtenevät ja keskityt palvelut. täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki Kelalle omaishoidontuki Kelalle AVI:n vaatimat ostopalveluyritysten tarkastuskäynnit (asumispalvelu, kuntoutus ja hoivapalveluyksiköt) kuntien suunnitteluvelvoitteiden vähentäminen (esim. vain yksi kokoava hyvinvointikertomus ja suunnitelma) avustus perheelle muuta kuin kuntien kautta, kun lapset eivät ole päivähoidossa sijoituslasten palvelut valtion maksettavaksi subjektiivisen päivähoitooikeuden uudelleen tarkastelu kunnallisen eläinlääkäritoimen uudelleenarviointi valtiollisten vaalien toimeenpano seura ja harrastuseläinten tilapäisen talteenoton järjestämisen voisi poistaa kuntien tehtävistä. Pelastustoimi, valmiussuunnittelu ja poikkeusoloihin varautuminen Soten järjestämis ja rahoitusvastuu Maatalouden tukihallintoyksikkö palvelut Vammaispalvelulain asuntojen muutostöiden kunnan viranhaltijoiden vastuiden poistaminen Tehtävät, joista laissa on määritelty vähimmäispalvelutaso. Ts. kunta ei voi päättää palvelun antamisesta tai sen tasosta ja määrästä. Esim. Kaikki sosiaali ja terveyspalvelut ml. erikoissairaanhoito. Vastuu romuajoneuvojen siirrosta tulisi kuulua valtiolle sen omistamilla alueilla. Maisematyölupa tai puunkaatolupa. Tarvitaanko jos yksittäisiä puita kaadetaan omalta tontilta? Valtion teiden katuvalaistuskustannukset tulee kuulua valtiolle myös muiden teiden osalta kuin valta ja kantateiden. Pelastuslaitostoiminta tulisi kuulua valtiolle. pelastuslaitoksien rakentaminen, ylläpito jne ei kuntien vastattavaksi, pois turha rahojen siirtely Yksityistietoimitukset valtiolle kokonaisuudessaan.

19 Valtion tulee hoitaa kaikki soteasiat, samoin paloja pelastustoimi. Vapaa sivistys (asetukset): rahoitus ei riitä nykymenolla, vaan taso laskee. Kunnan peruspalvelutoimintojen pakkoyksityistäminen lain nojalla, esim. lämpölaitos. Kunnan taloudellinen ylläpitovastuu tulee poistaa niistä rakenteista ja rakennelmista, joita toteutetaan hankerahoilla projektina ELYkeskusten toimesta. Hankerahaa tulee varata em. rakenteiden elinkaaren loppuun asti. Käytännössä esim. laavujen kunnossapito, jätehuolto, polttopuutarve sekä retkeilyreittien ja luontopolkujen jälkihoito pitkospuut lahoaa, metsä vesakoituu ja opasteet haalistuu. Jälkihoitovastuu pois kunnilta. Varhaiskasvatus: Kotihoidon tuen hallinnoinnin voisi siirtää Kelalle kokonaisuudessaan ja tehdä joustavammaksi. Terveyspalvelut: Velvollisuuden järjestää työterveyshuolto alueellaan voisi siirtää toimiville yrityksille. Perhe ja sosiaalipalvelut: Omaishoidontuen myöntäminen ja maksatus tulisi siirtää Kelaan. Pelastustoimi: Pelastuslain (379/2011) 59 mukaiset velvoitteet alueen pelastustoimelle nuohouksen järjestämisestä alueellaan. Perustelu: toiminnan voidaan katsoa kuuluvan kiinteistön huolto ja ylläpitotehtäviin kuuluvaksi, vrt. esim. ilmanvaihtokanavien nuohous. Samalla tulee huolehtia siitä, että nuohoustoiminnan vapauttamisen jälkeen alueen pelastustoimelle ei jää myöskään mitään nuohoustoiminnan valvontatehtäviä tms. Muuten kuntien tehtävät eivät tosiasiallisesti kevene. Sosiaali ja terveyspalvelut (sote), 2. asteen koulutus ja pelastuslaitos. Perusturva: Kuntien valvontavastuun poisto koskien yksityisiä sosiaalipalveluyrittäjiä sekä niiden rekisteröinti lausuntoineen (AVI:lta kunnille siirtynyt valvontatehtävä v.2011). Kotihoidon tukipalvelut (ateriapalvelu, siivouspalvelu, kauppakassipalvelu, turvapalvelut). Sivistys: kotihoidon tuen maksatuspäätökset Kelalle, jossa rahat Tekniikka: Teknisellä sektorilla palveluiden tuottaminen kohdentuu pääsääntöisesti eilakisääteisinä teknisten järjestelmien avulla tapahtuvaan palveluiden tuottamiseen. Palvelutuotannon taustalla on toki järjestämisvelvoite, kuten esimerkiksi vesihuolto, kadut sekä terveelliset ja turvalliset toimitilat. Taksoituksen sääntelyyn toimialalla ei ole tarvetta. Rakennusvalvonta: Tuleviin lakimuutoksiin voisi miettiä suunnittelutarvepäätöksen ja rakennusluvan yhdistämistä kaksivaiheiseksi prosessiksi. Siinä pitäisi ensin arvioida esitetyn rakennuspaikan mahdollisuutta ja edetä myönteisessä tapauksessa rakennuslupaan. Päätökset tehtäisiin samalla kertaa. Jos päätös rakennuspaikan muodostamisesta on kielteinen, pitäisi se tehdä erikseen, jotta kuntalaiselle jää valittamisen mahdollisuus. Kaavoitus: Kaavojen selvittämisen tarvetta ja riittävän aikaista tietoa selvitettävistä asioista on jo osittain tuotu säännöksiä loiventaen lainsäädäntöön, mutta vieläkin voisi löytyä kohennettavaa. Työllisyydenhoito: Päällekkäisyyksien vähentäminen valtion ja kuntien välillä mm. kolmikantaneuvottelut

20 kuntien työtoiminnassa (työtön, Tetoimiston työntekijä ja kaupungin (sosiaali)työntekijä. Neuvottelusta tehdään aktivointisuunnitelma ja tästä päätös sekä kunnassa että TEtoimistossa, ennen kuin kuntouttavan työtoiminnan asiakas voi aloittaa kunnassa. Vaasan kaupunki näkee, että lakisääteisten tehtävien ja velvoitteiden tarkastelussa tulisi keskittyä muutamaan kärkihankekokonaisuuteen, joista tässä yhteydessä keskeisimmät ovat kuntien kustannusten karsiminen ja säädösten sujuvoittaminen sekä toisaalta elinvoiman edistäminen ja työpaikkojen luominen. Sosiaali ja terveydenhuollossa tulisi lainsäädännön velvoitteiden osalta palata kokonaisvaltaisesti tasolle, jota tämän hetken yhteiskunnalla on varaa ylläpitää. Kaikkia lakisääteisiä tehtäviä tulee arvioida kriittisesti noin vuoden 2000 jälkeisen lainsäädännön kannalta, mutta poistettavista lakisääteisistä palveluista voidaan mainita esimerkiksi subjektiivinen päivähoitooikeus sekä ympärivuotinen ja ympärivuorokautinen eläinlääkintähuolto. Yksityistielaissa kunnan tielautakunnalle määrätyt tehtävät. Ne voisi siirtää maanmittauslaitokselle, jolla on asiantuntemusta ja taksat kohdallaan. Kaikki muut palvelut, paitsi ennaltaehkäisevät palvelut. Pitkäaikaistyöttömien työllstämisvelvoite ja sakkomaksu nykykäytäntönä ei toimi lainkaan. Lisää toimintavapautta tarvitaan pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Tekeskus viranomaisena hankaloittaa tiedon yms. saantia. Kunnan tulisi saada toimia viranomaisena tässä asiassa. Kunta pystyisi itse tyhjentämään ns. sakkolistan, jos se saisi valtuudet toimia itsenäisenä viranomaisena asiassa. Listalla on ihmisiä, jotka ovat roikkuneet siellä vuosikausia, eivät pääse eläkkeelle, koska heitä ei ohjata eteenpäin. He ovat työkyvyttömiä, heidät tulisi ohjata työpajoille ja sitä kautta sairauslomalle, jolloin kelan eläkekriteerit mahdollisesti täyttyisivät. Työttömyyspäivärahan kesto lyhyemmäksi ja järjestelmä sellaiseksi, että työssäkäynti on aina kannattavampaa kuin sosiaalituilla ja korvauksilla eläminen. Tetoimistojen rahoitus enemmän tulosperusteiksi Joukkoliikenteen järjestäminen (elykeskuksiin) Yksityistieasiat suurelta osin valtiolle (elykeskuksiin), Kunnanavustus yksityisteille pois Ammattikorkeakoulujen ylläpito kunnilta valtiolle Irrallaan tavattujen pieneläinten talteenotto (eläinsuojelujärjestöille). Lisäksi kunnilta pois velvoite järjestää muiden kuin tuotantoeläinten eläinlääkintähuollon järjestäminen. Hajaasutusalueen jätevesiasetus kumottava. kirjaston toimintatapaa voisi keventää verkkopalveluiden ja materiaalien myötä; kirjastoauto ei ole ekologinen ratkaisu; nuoriso ja liikuntatoimen yhdistäminen osaksi kunnan muuta verkostomaista toimintaa; vapaassa sivistystyössä ja musiikkiopistossa/muussa taiteen perusopetuksessa yhdistämisen mahdollisuuksia Koulukuljetusten kilpailuttaminen ja kustannukset kokonaan ELY:lle. Uskonnonopetuksesta luopuminen ja siirtyminen kaikille yhteiseen elämänkatsomustietoon tai muuhun vastaavaan. Kuntien rahoitusvastuu tulisi poistaa: ammatillinen koulutus, ammatilliseen koulutukseen valmentava koulutus, ammatillinen aikuiskoulutus, ammattikorkeakoulukoulutus Viranomaisvalvonnan kokonaisuus on uudistettava Valviran ja aluehallintoviranomaisten kokonaisvastuulle päällekkäisyyksiä poistaen. Yksityisten palvelujentuottajien valvontaan, tilojen ja laitteiden tarkistamiseen ja lupaasioihin liittyvät tehtävät on poistettava kokonaan kunnilta. Toimialakohtaisten suunnitelmien tekeminen. Uusi kuntalaki lähtee siitä, että kunnan strategia on kunnan lakisääteinen suunnitelma. Henkilöstöhallinnon, turvallisuuden, hyvinvoinnin yms. aloilla on kuitenkin erityislainsäädännössä säädettyjä suunnitteluvelvoitteita, jotka tulisi erityisesti pieniltä kunnilta poistaa. Asiat voitaisiin huomioida kuntastrategiassa ja tarkentaa niitä toiminta ja taloussuunnitelmassa.

21 Myös kouluissa valtava määrä erilaisia suunnitelmia, jotka vievät aikaa käytännön töiltä. Poistetaan lakisääteinen toiminnan arviointivelvoite esim. kirjastosta Sellaiset arvioinnit, joita ei valvota tai joilla ei ole vertailukelpoisuutta. Arviointia tehdään muutenkin. Työllistämiseen liittyen sakottaminen pitäisi lakkauttaa. Velvoitetyöllistäminen Työllisyyden hoito (kuuluu valtiolle), myös työmarkkinatuen kustannukset kokonaisuudessaan kuuluvat valtiolle (kuntien osuudet työmarkkinatuista) Vaihtoehtoisesti kunnat voisivat hoitaa työllistämisen, mutta valtio rahoittaa sen 100 %:sti. ARA:n avustusten käsittely pois kunnilta ja hoidettavaksi keskitetysti toiselle viranomaiselle. Kunnan valmiussuunnitelma olisi järkevämpää toteuttaa pelastuslaitosvetoisena. Kunta voisi osallistua tarvittaessa suunnitteluun. Ei erillistä omaa suunnitelmaa ainakaan pienillä kunnilla. Ympäristö ja maaainesluvat keskitetysti hoidettavaksi. Kunnasta pyydettäisiin vain lausunto. Eläinsuojien ympäristölupakäsittely ja valvonta 1710 eläinyksikköön saakka siirtynyt kunnan hoidettavaksi. Aiemmin luvitus AVI:lta ja valvonta ELY:ltä. Lantapatterointiilmoitukset ym. ympäristösuojeluun liittyvät asiat keskitetysti esim. ympäristöterveydenhuollolle. Kaikki yksityisteihin liittyvät toimitukset tulisi siirtää maanmittauslaitoksen hoidettavaksi. Sosiaali ja terveystoimi. Joukkoliikenne. Yksityistietoimitukset. Soten lisäksi kunnilta poistettava tehtäviä hallituksen lupaamalla miljardilla eurolla. Kuntakohtaisten velvoitteeseen perustuvien toimintasuunnitelmien laatiminen vähemmäksi. Kunnalle vyörytetään pelastusviranomaisten tehtäviä eli esimerkiksi kunnan alueella tapahtuva öljyntorjuntaonnettomuus siirretään lähes välittömästi kunnan harteille hoitaa, vaikka kunnilla ( varsin pienillä ) ei ole ko. töihin mitään kalustoa ja todella huonosti valmiutta. Tämä kuuluisi ehdottomasti, niin kuin ennenkin, aluepelastuslaitoksen ja ELYn hommiin!!!! Lain verotusmenettelystä ( /1558) 15 c :n mukaiset urakoita koskevan kuukausittaiset ilmoituksen Verohallinnolle työllistävät kohtuuttomasti kuntia. Ne tulisi poistaa kunnilta. Sivistyspalvelujen osalta voitaisiin pohtia kysymystä palvelujen järjestämisestä ja rahoittamisesta. Lait kulttuuritoiminnasta, museoista, kirjastosta, vapaasta sivistystyöstä ovat velvoittavia. Huoli rahoituksen tulevaisuudesta on suuri. Mikäli normiohjausta puretaan, niin samalla valtionosuuksia ei voi leikata samassa määrin.. Tämä johtaisi kunnissa palvelujen alasajoon. Uusia keinoja on kuitenkin löydettävä palvelujen tuottamiseksi ja osittaiseksi karsimiseksi. Hankerahoitus on laajentunut liikaa. Mikäli rahaa jaetaan, niin se tulisi ohjata suoraan valtionosuuksiin. Hankerahoitusten vaikuttavuus tulisi selvittää. Panostus tulisi ohjata peruspalvelujen kehittämiseen. Opetusryhmien pienentämiseen tarkoitettu valtionapu on sinänsä hyvä asia, mutta se on johtanut kuntia rakentamaan

22 kouluille yhä pienempiä ryhmiä. Nyt rahat leikataan ja kunnat sopeutuvat asiaan. On pidettävä kuitenkin huoli siitä, että mitään lakisääteisiä ryhmäkokorajoja perusopetukseen ei tehdä. Erilaisten lakisääteisten suunnitelmien laadinnan tarpeellisuutta olisi syytä tarkemmin pohtia. Monilla suunnitelmilla, kuten esim. tasaarvosuunnitelmalla tai henkilöstön koulutussuunnitelmalla, on pienessä kunnassa hyvin vähän lisäarvoa kenellekään. Moni isommalle toimijalle tarkoitettu suunnitelma on pienessäkin kunnassa pakko laatia, mutta mitään konkreettista niistä ei seuraa. Keskittyminen palvelujen tuottamiseen parantaisi kuntien tuottavuutta. Nykyisin tuntuu paperilla asian oleminen olevan tärkeintä. Sama koskee osittain hanketyötä ja erilaisia avustuksia. Monilla sektoreilla perustoimintaan ei riitä rahat ja lisärahat haetaan erilaisista hankkeista ja avustuksista, joita käytännössä kaikille myönnetään. Asioiden eteen tehdään kuitenkin valtavat määrät erilaista paperityötä. Päivystys virkaajan ulkopuolella(yhteispäivystys läänin muiden kuntien kanssa) Pelastuslaista on syytä poistaa nuohoustoimintaa koskevat velvoitteet. Nuohous on siten vapautettava kilpailulle ja valvonta toteutettava kuluttajasuojalainsäädäntöön nojautuen. Palo ja pelastustoimen siirto valtion turvallisuustehtäväksi (kuten mm. poliisi) Maaseutuelinkeinoviranomaisen tehtävien siirto ELY:lle tai muulle valtion yksikölle. Maaseutuhallinnon tehtävien uudelleenorganisointi on parhaillaan MMM:n asettaman työryhmän tarkastelussa. Maatalousyrittäjien lomituspalvelujen sopimusperusteisen hallinnon siirto Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle tai muulla tavoin hoidettavaksi. Nykyisen mallin mukaan isoilla lomituspalvelualueilla yksi isäntäkunta on tehnyt toimeksiantosopimuksen Melan kanssa ja vastaa koko alueen lomitushallinnosta. Järvien väylämerkkien hoidon keskittäminen valtiolle, ainakin useamman kunnan alueella olevien vesistöjen osalta Seudulliset tiet, jotka kulkevat kuntien taajamien läpi, valtion kunnossapidettäväksi (ovat osin jo valtiolla) Yksityisten sosiaalipalveluiden valvontaa ja lupamenettelyä tulisi keskittää AVI:iin. Tämä yhdenmukaistaisi toimintatapoja. Kuntien velvoitteet valvonnan osalta tulisi poistaa Uusia tehtäviä ja velvoitteita ei tulisi määrätä ilman rahoituksesta sopimista valtion ja kuntasektorin välillä siten, ettei kuntien kustannukset nouse. Voimaan astuneissa/täytäntöönpanossa olevissa uusissa säädöksissä mm. oppilas ja opiskelijahuoltolaki ja sosiaalihuoltolaki on säädösten mukaisen toiminnan toteuttaminen edellyttänyt alkuvaiheessa henkilöstömäärän lisäämistä tilanteessa, jossa kunnan valtionosuutta lasten ja nuorten palveluissa on kokonaisuutena leikattu ml. harkinnanvaraiset erityisavustukset. Yksityisten palveluiden valvonta/valvontatehtävien, vastuun keventäminen. Teemat valvonnalle, fokusointi, Avin ja kunnan roolit ja vastuut määriteltävä tarkemmin. Omavalvonnan huomiointi valvontavastuussa. Mielestäni pitäisi kartoittaa ja ottaa laajemmin käyttöön kustannustehokkaita toimintatapoja, joita eri puolella maata varmaan on tehty yksittäisissä paikoissa. Esimerkiksi Imatran hyvinvointineuvola malli. erilaiset osittain päällekkäiset suunnitelmat, ohjelmat jne., päällekkäinen yksityisten palvelun tuottajien valvonta ( AVI, VALVIRA, kunta ), palvelujen myöntämisen määräaikaisuudet, erilaiset osittain päällekkäiset työryhmät TYPverkostottuovat byrokratiaa ja kustannuksia, ei merkittävää hyötyä työllistämiselle Kukin hallintokunta vastaa osaltansa. Käsitellään lautakunta/jaos tasolla. Jätehuolto, asuntotoimi, terveysvalvonta, noukkoliikenne. Hallinnossa muutoksenhaun yksinkertaistaminen, pakolliset nuorisovaltuusto ja vanhus ja vammaisneuvostot olisi poistettava. Viime vuosina tulleet uudet tehtävien lisäykset mm. talous ja velkaneuvonnan laajennus tulisi perus ja talousja velkaneuvonta tulisi muutenkin siirtää valtion tehtäväksi. sosiaalinen luototus yksityisten sosiaalipalveluiden tuottajien rekisteröintiä sekä niihin liittyviä tehtäviä isyyslain mukaiset tehtävät ja lapsen elatusavun vahvistaminen valtiolle

23 vieroitus ja korvaushoito raittiustyö valvotut vaihdot ja tapaamiset vankimielisairaalat kustannuksiltaan kokonaan valtiolle yksityistieasiat/tielautakunta kokonaisuudessaan maanmittauslaitokselle, rakennustuotteiden markkinavalvonta, ARA:n korjaus ja energiaavustusten myöntäminen valtiolle, ARAasuntojen tuotanto ja ylläpito romu ja hylättyjen ajoneuvojen toimintamallien selkeyttäminen ja siirtäminen yhdelle viranomaiselle ympäristösuojelulain valvontatehtävien siirtäminen yhdelle viranomaiselle Sosiaali ja terveystoimi: Yksityisen terveydenhuollon valvontaan liittyvä tarkastustoiminta tulisi saattaa kokonaisuudessaan Aluehallintoviraston alaisuuteen. Omaishoidon tuen palkkion maksatuksen siirtäminen Kelalle. Liikuntalaki 390/2015 Nuorisolaki 72/2006 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 728/1992 Kirjastolaki 904/1998 Perusteena se, että kunnat arvottavat ja järjestävät haluamallaan tavalla eo. toimintoja kunnan elinvoimaisuuden nimissä ilman turhaa lainsäädäntöäkin. Lait on myös kirjattu niin väljään ja tulkinnanvaraiseen muotoon, että niiden todellinen ohjaavuus on valtaosaltaan hyvin kyseenalaista. Liikunta ja nuorisolain mukaiset valtionosuudet voidaan samalla poistaa opetus ja kulttuuritoimen valtionosuuksista ja kompensoida näiden poistaminen sekä kirjaston ja kulttuuritoimen osuudet peruspalveluiden valtionosuudessa. Maatalouden EU tukien hallinnointi tulisi siirtää kuntien tehtävistä valtiolle. Omaishoidon tuki sekä vaikeavammaisten kuljetuksiin liittyvät subjektiiviset tehtävät pitäisi siirtää Kelalle (yhtenäiset kriteerit koko maassa). Velkaneuvonta tulisi siirtää valtiolle. Perustoimeentulotuen kustannus tulisi siirtää kokonaisuudessaan valtiolle. Päivähoitomaksujen laskutus pitäisi siirtää Kelan hoidettavaksi. Lasten kotihoidon tuki pitäisi siirtää kokonaisuudessaan Kelalle. Liikuntalaki 390/2015 Nuorisolaki 72/2006 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 728/1992 Kirjastolaki 904/1998 Perusteena se, että kunnat arvottavat ja järjestävät haluamallaan tavalla eo. toimintoja kunnan elinvoimaisuuden nimissä ilman turhaa lainsäädäntöäkin. Lait on myös kirjattu niin väljään ja tulkinnanvaraiseen muotoon, että niiden todellinen ohjaavuus on valtaosaltaan hyvin kyseenalaista. Liikunta ja nuorisolain mukaiset valtionosuudet voidaan samalla poistaa opetus ja kulttuuritoimen valtionosuuksista ja kompensoida näiden poistaminen sekä kirjaston ja kulttuuritoimen osuudet peruspalveluiden valtionosuudessa. Maatalouden EU tukien hallinnointi tulisi siirtää kuntien tehtävistä valtiolle.

24 Omaishoidon tuki sekä vaikeavammaisten kuljetuksiin liittyvät subjektiiviset tehtävät pitäisi siirtää Kelalle (yhtenäiset kriteerit koko maassa). Velkaneuvonta tulisi siirtää valtiolle. Perustoimeentulotuen kustannus tulisi siirtää kokonaisuudessaan valtiolle. Päivähoitomaksujen laskutus pitäisi siirtää Kelan hoidettavaksi. Lasten kotihoidon tuki pitäisi siirtää kokonaisuudessaan Kelalle. Sosiaali ja terveyspalvelut ja siirtää itsehallintoalueille alkaen. Soten ostopalveluyksiköiden valvonnan keskittäminen AVI/Valviraan: Ei tehtäisi päällekkäistyötä kunnissa ja valvontaa samoista yksiköistä esim. Lastensuojelun ostopalveluyksiköissä tekee valvontaa valvontaviranomaisen kanssa sijoittava kunta että kunta, johon lapsi sijoitettu. Suuri ja huonolla hoidolla oleva työ. Subjektiivisia oikeuksia tulee vähentää ja niiden velvoittavuutta lieventää (esim. vammaispalvelut, päivähoito). Terveydenhuollossa on yksi erityinen kohde: ns. Medikalisaatio; Lääkkeet ja hoidot paranevat ja kallistustuvat kaiken aikaa. Lainsäädännön muutoksissa tulee keskittyä myös ihmisen oman vastuun korostamiseen: epäterveet elämäntavat, kansantaudit, ylipainoisuus/liikkumattomuus. Maksuvastuuta enemmän hyvätuloisille esim., hammashuolto: kunnallinen hammashoito vain alle 20 vuotiaille. Peruskoulun lukuvuosien pidentäminen ja opetuksen tiivistäminen niin, että peruskoulu suoritetaan kahdeksassa vuodessa (kesä ym. lomien lyhentäminen). Verottajaraportointi investointeihin liittyen. Hoivamitoitukset henkilökunnan osalta. Hoivakiinteistöjä koskevat mitoitusvaatimukset. Yleisesti kaivataan omaa harkintavaltaa palveluiden järjestämisessä. Varhe maksujen poistaminen kuntien tehtävistä. Vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun järjestäminen (Vammaispalvelulaki 8 c :n 1 mom.). Järjestämisvastuun voisi toteuttaa Kela. Vaikeavammaisten kuljetuspalveluiden järjestäminen (Vammaispalvelulaki 8 :n 2 mom.). Järjestämisvastuun voisi toteuttaa Kela. Omaishoidon tuki voitaisiin siirtää Kelan piiriin, joka yhtenäistäisi nyt varsin kirjavaa toimintatapaa kunnissa. AVI:n pyytämät tilatarkastukset.

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010

Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset

Itsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset Itsenäisyyspäivä 6.12.2018 korvaavat t Sairaalatoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. RANTASALMI Maanantai 3.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. RANUA Perjantai 7.12. ENONKOSKI Maanantai 3.12. ROVANIEMI Perjantai

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset

Itsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset Itsenäisyyspäivän 6.12.2018 korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. MIKKELI Perjantai 7.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. MUSTASAARI Maanantai 3.12. EVIJÄRVI Maanantai 3.12. MÄNTYHARJU

Lisätiedot

Anordnande av förebyggande hembesök och äldre /seniorrådgivningsverksamhet 2007

Anordnande av förebyggande hembesök och äldre /seniorrådgivningsverksamhet 2007 Anordnande av förebyggande hembesök och äldre amhet 2007 Källa: Statistikenkät om äldre personer, funktionshindrade, social kreditgivning och barndagvård i kommunerna 2007. Statistikmedelande 20/2008.

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner

Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner Åldersgrupper som får screeningskallelse enligt kommun 2010 Kommuner Kallelseåldern räknas på grund av differensen mellan kallelseåret och födelseåret Födelseår 19_ 90 89 88 87 86 85 84 83 82 81 80 79

Lisätiedot

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Sisäasiainministeriö Muistio SM050:0012013 20.12.2013 1 Pelastustoimen nykyiset järjestelyt Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastustoimen aluejaosta päätti

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

VERKSAMHETSSTÄLLEN PAKETTJÄNSTER

VERKSAMHETSSTÄLLEN PAKETTJÄNSTER Kommun (den slutliga förfrågan enligt kommunindelningen i Fastlandsfinland per 1.1.2016) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekis Esbo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa Haapajärvi

Lisätiedot

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri

~ 3 oo tc&.9c(ji( Helsingissä 20. joulukuuta 2011. Hallinto- ja kuntaministeri ~ 3 oo tc&.9c(ji( VALTIOVARAINMINISTERIÖ Päätös VM/251 1 02.02.06.00/2010 Kunta- ja aluehallinto-osasto 20.12.2011 j. ~4.( ~J ~2ora.. - c,s1~ Uck Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN LISÄYKSESTÄ

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Vuosi / År 2009. Uusimaa Nyland %

Vuosi / År 2009. Uusimaa Nyland % Vuosi / År 2009 Uusimaa Nyland % Espoo Esbo 25 Hanko Hangö 35 Helsinki Helsingfors 25 Hyvinkää Hyvinge 41 Inkoo Ingå 39 Järvenpää Träskända 39 Karjalohja Karislojo 50 Karkkila Högfors 50 Kauniainen Grankulla

Lisätiedot

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä

Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon

AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon AVI Hakija Vaikutusalue Myönnetty Etelä-Suomen AVI Asikkalan kunta Asikkala 30000 Etelä-Suomen AVI Askolan kunta Askola 60000 Etelä-Suomen AVI Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Espoo 180000 Etelä-Suomen

Lisätiedot

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)

KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019 2 henkeä, 3 henkeä, 4 henkeä, Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

Alkava ARA-tuotanto kunnittain

Alkava ARA-tuotanto kunnittain 5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018 Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu

THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien 2011-2013 keskiarvoja, ikävakioitu Kuntakoodi Kunta Aivoverisuoni-indeksi Dementiaindeksi Mielenterveysindeksi 020 Akaa 96,1

Lisätiedot

Two-person household, EUR per month

Two-person household, EUR per month Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %

KOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , % KOKO MAA 5374499 5486616 2,1 0,6 1,47 29 2011- muutos 2011-2015 Helsinki Uudenmaan maakunta 588384 628510 6,8-0,58 5,00-1,51-0,16 2,74 1,5 2,71 Espoo Uudenmaan maakunta 247869 269496 8,7 0,35 0,87 0,35-0,12

Lisätiedot

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura Liite / Bilaga Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi / Uppdaterande inventering av nationellt värdefulla landskapsområden Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM Vastausaika 26.1.2016 10:42:11 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kangasniemen kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Johanna Luukkonen 3. Vastauksen

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain

Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain Tilausnumero, Kunta Maakunta Tilausnumero, suomi ruotsi (jos on erillinen numero) Akaa Pirkanmaa 0800 98 811 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa 0800 99 090

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, aakkosjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Akaa Pirkanmaa 174,93 85. 85. 80. Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

Kaupunginhallituslkunnanhallitus

Kaupunginhallituslkunnanhallitus M '.. Dnro 7, Kaupunginhallituslkunnanhallitus Kirjaamo, jotka määrää Kansaneläkelaitos kuultuaan asianomaisia kunnanhallituksia. Tämän mukaisesti Kansaneiäkølait s pyytää kuntanne lausuntoa alla tarkemmin

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

Kelan korvaamien taksimatkojen suorakorvausalueet kunnittain

Kelan korvaamien taksimatkojen suorakorvausalueet kunnittain Kelan korvaamien taksimatkojen suorakorvausalueet kunnittain Tilausnumero, Kunta Suorakorvausalue Tilausnumero, suomi ruotsi (jos on erillinen numero) Akaa Pirkanmaa 0800 98 811 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan lopettaminen. 1. Palveluja tuottava toimipaikka:

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan lopettaminen. 1. Palveluja tuottava toimipaikka: Ilmoitus 1 (5) 02.10.2017 Coronaria Kuntoutus Oy c/o Cor Group Oy Saaristonkatu 22 90100 Oulu Y-tunnus: 2646026-7 ASIA Yksityisen terveydenhuollon palvelujen tuottajan toimipaikan lopettaminen Coronaria

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 94 550 347,51 11,02 58,5 106 038 318,13 11,79 51,2 47,1 % 7,0 % Pääkaupunkiseutu Espoo 5 354 410,61 12,32 63,3 3 958 403,52 14,80 55,1 57,5 % 20,1 % Helsinki 16 295 415,79 12,29

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 32 699 430,98 10,59 78,6 23 323 401,83 10,20 81,1 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 389 481,02 11,70 80,6 1 324 507,61 13,03 81,2 Helsinki 7 338 481,37 11,52 79,4 2 534 516,64 13,65 77,9

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat Yhteensä: Manner-Suomi 18 484 258,65 12,13 34,2 38 952 256,20 14,39 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 676 293,81 14,42 34,1 1 124 288,11 17,37 33,1 Helsinki 2 443 291,85 14,62 32,8 7 170 289,38 20,62 29,1 Vantaa

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Suomen Kuntaliitto 13.2.2017 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Väkilukukerroin: 0,56896046 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00003316 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018 Suomen Kuntaliitto 7.3.2019 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018 Väkilukukerroin: 0,4170 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002430 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu)

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu) Akaa 853 853 877 910 910 858 858 793 780 735 702 730 699 633 640 647 Alajärvi 389 389 398 398 398 398 398 388 373 373 343 302 266 291 291 271 Alavieska 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 92

Lisätiedot

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain

ARA-vuokra-asuntokanta kunnittain Akaa 800 800 805 815 791 801 819 914 965 886 919 927 925 891 908 Alajärvi 236 252 252 285 309 334 340 361 400 400 400 400 379 379 379 Alavieska 49 49 57 65 75 81 85 93 99 99 104 104 104 104 104 Alavus

Lisätiedot

Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013

Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013 9.1.2013 Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013 Lähde: VM 28.12.2012 ja OKM 31.12.2012 Kunta Asukas- Kunnan siitä: Muut opetus- Valtion- Erät,

Lisätiedot

Akaan kaupunki 29 685,25 0 29 685,25 0

Akaan kaupunki 29 685,25 0 29 685,25 0 Rintamaveteraanien kotiin vietävien kunnallisten avopalveluiden määrärahan käyttö vuodelta 2015 Kunta / Kuntayhtymä Määräraha Lisämääräraha Yhteensä Käyttäm. jäänyt Akaan kaupunki 29 685,25 0 29 685,25

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42

VM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42 VM/KAO/vs, 10.4.2014 maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 488 788 16 199 217 2 144 020 56 832 025 35

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

VM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min

VM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min VM/KAO/vs, 9.4.2014 maks 340 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592-638 Vuoden 2014 tasolla nuoret -3% ja mediaani -42-56 vanhukset +5,5 % UUSI UUSI UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS v. 2014 5 Alajärvi

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Raision kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Petra Määttänen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan 14.4.2015 Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2015 Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 763 193 71 261 3

Lisätiedot

LTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018

LTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018 Tutkimukseen osallistuneet perheet Terveydenhoitajien vastaukset Vanhempien vastaukset 4-vuotiden lasten määrä, joista vähintään Osallistuneiden Terveydenhoitajien Vanhempien yhden perheiden vastausten

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 10.7.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 30.6.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 077 789 61 591 2

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Manner-Suomi 4 969 511

Lisätiedot

Manner-Suomi

Manner-Suomi Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1b. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Manner-Suomi 3 011 154 2 595 867 304 255 95 176 12 446 3 410

Lisätiedot

METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT

METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT 1.8.2019-31.7.2020 ETELÄ-KARJALA METSO TEERI PYY RIEKKO KIIRUNA Imatra 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Lappeenranta 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Lemi 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Luumäki

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Suomen Kuntaliitto 17.2.2015 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Väkilukukerroin: 0,34940169 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002153 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011

Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011 ISSN 1237-1288 Lisätiedot Hannu Ahola, ARA Puh. +358 400 996 067 Selvitys 8/2011 Yleistä asumistukea saavien ruokakuntien vuokrat elokuussa 2011 21.10.2011 Sisällys 1 JOKA NELJÄS YLEISTÄ ASUMISTUKEA SAAVA

Lisätiedot

Camera obscura -toiminta Toiminnan kohdennus. 1 Päivitetty Suomen NMKY:n liitto. CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta

Camera obscura -toiminta Toiminnan kohdennus. 1 Päivitetty Suomen NMKY:n liitto. CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta 1 Päivitetty 26.11.2018 Indikaattori Tarve* Sijoitus 14- vuotiaat vuonna 2017 CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta Akaa C 110 209 Voi olla vuosittain Alajärvi D 44 125 Voi olla joka toinen vuosi, yhteistyötä

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

Työllistymistä edistävässä palvelussa tai muussa toiminnassa. Työ- tai yritystoiminnan tuloa

Työllistymistä edistävässä palvelussa tai muussa toiminnassa. Työ- tai yritystoiminnan tuloa Kela, Tilasto- ja tietovarastoryhmä Aktiivimallin arvioitu kohdejoukko* Kelan työttömyysturva-asiakkaista tammi-maaliskuussa 2018 ja heille kirjatut aktiivisuustiedot 3.4.2018 mennessä * 1.1.2018 alkaneen

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa Sivu 1 (10)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa Sivu 1 (10) Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa 2014 Kunta ja maakunta kuntia kpl /kk m2 kuntia kpl /kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi 88949 318,86 10,70 56,7 101640 283,88 11,58

Lisätiedot

kuntia kpl /kk /m2/kk m2 kuntia kpl /kk /m2/kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi ,24 10, ,56 11,16 49,2 46,9 %

kuntia kpl /kk /m2/kk m2 kuntia kpl /kk /m2/kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi ,24 10, ,56 11,16 49,2 46,9 % Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 83080 310,24 10,31 57 93983 274,56 11,16 49,2 46,9 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

31% - 35% 36% - 40% 41% - 43% 44% - 46% 47% - 50% 51% Lähde: Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut, rahoitus ja tarkastus, 1.9.2014.

31% - 35% 36% - 40% 41% - 43% 44% - 46% 47% - 50% 51% Lähde: Suomen metsäkeskus, julkiset palvelut, rahoitus ja tarkastus, 1.9.2014. 1.1. - 31.8.2014 saapuneiden metsänkäyttöilmoitusten perusteella arvioidun hakkuukertymän osuus VMI:n suurimmasta kestävästä ainespuun hakkuumahdollisuudesta (= hakkuumahdollisuuksien hyödyntämisaste)

Lisätiedot

Perustoimeentulotuen menot ja saajat vuonna 2017

Perustoimeentulotuen menot ja saajat vuonna 2017 Perustoimeentulotuen menot ja saajat vuonna 2017 1. Kelan maksaman perustoimeentulotuen etuusmenot vuonna 2017 2. Kelan maksaman perustoimeentulotuen saajakotitaloudet vuonna 2017 kotitaloustyypeittäin

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot