OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 240. VAPAUDEN HINTA Rikosprosessuaalinen vapaudenriisto ja sen korvaaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 240. VAPAUDEN HINTA Rikosprosessuaalinen vapaudenriisto ja sen korvaaminen"

Transkriptio

1 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUKSIA 240 Virve-Maria de Godzinsky & Johanna Niemi VAPAUDEN HINTA Rikosprosessuaalinen vapaudenriisto ja sen korvaaminen ENGLISH SUMMARY: THE PRICE OF LIBERTY Compensation of Unduly Detention Helsinki 2008

2 ESIPUHE Esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakien kokonaisuudistus on tätä tutkimusta kirjoitettaessa vireillä. Uudistustyön tavoitteena on selkeyttää osin päällekkäistä ja paikoin vaikeaselkoista lainsäädäntöä. Uudistuksen yhteydessä tarkastellaan myös pidättämisen ja vangitsemisen edellytyksiä sekä noudatettavaa menettelyä. Eduskunnan lakivaliokunta piti tarpeellisena, että uudistustyön tueksi saadaan tutkimustietoa pakkokeinoista ja erityisesti, että puolueeton taho arvioi pakkokeinoihin liittyviä oikeusturvakeinoja. Tutkimus liittyy Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa keväällä 2007 käynnistettyyn tutkimushankkeeseen, jonka yhtenä tarkoituksena on vastata pakkokeinolain muutosta valmistelevan toimikunnan tietotarpeisiin. Syyttömästi pidätetyllä ja vangitulla on oikeus saada valtion varoista korvaus vapaudenmenetyksestään. Tutkittua tietoa korvauskäytännöstä ei kuitenkaan ole ollut. Tilastotiedot kertovat, että viime vuosina korvauspäätöksiä on tehty vuosittain hieman alle 400 ja vuotuinen kokonaiskorvausmäärä on ollut noin miljoona euroa. Tutkimusaineisto käsitti Valtiokonttorissa vireille tulleet syyttömästi vapautensa menettäneiden korvaushakemukset ratkaisuasiakirjoineen ja liitteineen. Tutkimuksessa selvitettiin muun muassa, millaisissa tapauksissa vapaudenmenetys on osoittautunut aiheettomaksi ja siten korvauksen maksuun oikeuttavaksi. Samalla saatiin tietoa korvauksen maksamisen edellytyksistä käytännössä sekä korvausten määristä erilaisissa vapaudenmenetystilanteissa. Osassa tapauksista korvausasia oli ratkaistu tuomioistuimessa, mikä mahdollisti vertailun Valtiokonttorin ja tuomioistuimen maksamien korvausten välillä. Aineistoa pyrittiin tarkastelemaan myös arvioimalla millaisiin tapauksiin liittyy pidättämisen ja vangitsemisen edellytysten kannalta ongelmallisia tekijöitä. Käsikirjoitusta ovat kommentoineet tutkimusjohtaja Jyrki Tala, erikoistutkijat Marjukka Lasola ja Päivi Honkatukia sekä tutkija Heini Kainulainen. Heiltä olemme saaneet arvokasta palautetta käsikirjoituksesta. Valtiokonttorin lakimies Ari Paananen on avuliaasti vastannut aihetta koskeviin tiedusteluihin. Kysymyksillä on vaivattu myös asianajaja Markku Fredmania, lakimies Jaakko Tuuttia ja Etelä-Suomen lääninhallituksen ylitarkastaja Mikko Tanskasta. Kiitos heille kaikille käydyistä keskusteluista. Kiitokset myös Valtiokonttorin johtaja Pirkko Taskiselle yhteistyöstä. Tutkimusjulkaisun taitosta ja ulkoasusta on vastannut osastosihteeri Eira Mykkänen. Helsingissä 15. päivänä joulukuuta 2008 Virve-Maria de Godzinsky tutkija Johanna Niemi erikoistutkija

3 SISÄLLYS I JOHDANTO Tutkimuksen tavoitteet Korvausjärjestelmän taustaa Tutkimuksen aineistosta ja metodista Aikaisempi tutkimus...5 II VAPAUDENMENETYS JA SEN KORVAAMINEN, Virve-Maria de Godzinsky Vapauteen kohdistuvat pakkokeinot Kiinniotto Pidättäminen Vangitseminen Matkustuskielto Vapautensa menettäneen oikeusturva Menettelyn lakisääteisyys Muutoksenhakukeinot Uudelleen käsittely ja käsittelyn joutuisuus Oikeus julkiseen puolustajaan Oikeus korvaukseen vapaudenmenetyksen johdosta Säännökset vapaudenmenetyksen korvaamisesta Korvauksen maksamisen edellytykset Korvaus kuluista, tulojen vähentymisestä ja kärsimyksestä Korvauksen hakeminen Korvauskäytäntö tutkimusaineiston valossa Korvaushakemukset Korvauksen hakijat Vapaudenmenetys Rikosasian käsittely Maksetut korvaukset Keskeiset tutkimustulokset ja johtopäätöksiä...61

4 III VAPAUDENRIISTON TILANTEITA, Johanna Niemi Kysymyksenasettelu ja metodi Yleiskuva Asema esitutkinnassa Tunnistaminen Lievempi rikos Prosessuaalisia kynnyksiä Kohtuullisuus Keskustelukysymyksiä LÄHTEET LIITTEET SUMMARY...129

5 I JOHDANTO 1 Tutkimuksen tavoitteet Pidättäminen ja vangitseminen ovat keskeisiä rikosprosessuaalisia pakkokeinoja, joilla turvataan rikosten tutkintaa. Suomessa pidätetään rikoksista epäiltyinä henkilöä vuodessa. Pidättäminen voi kestää korkeintaan neljä päivää. Jos vapaudenriistoa on syytä jatkaa, asia saatetaan tuomioistuimen käsiteltäväksi, ja tuomioistuin tekee päätöksen vangitsemisesta. Vangitsemisasioita käsitellään käräjäoikeuksissa vuosittain vajaa Valtaosa vangitsemisvaatimuksista hyväksytään; hylättyjä vaatimuksia on vuositasolla noin kuusi prosenttia. Pidättämisellä ja vangitsemisella puututaan perustavanlaatuisiin perusja ihmisoikeuksiin, erityisesti suojaan mielivaltaista vapaudenriistoa kohtaan. Tämän vuoksi vapaudenriiston perusteista, noudatettavasta menettelystä ja oikeussuojakeinoista on säädettävä yksityiskohtaisesti laissa. Sen lisäksi pidätetyllä tai vangitulla on oikeus saada korvaus vapaudenmenetyksestä valtion varoista, jos myöhemmin osoittautuu, että hänen ei katsota syyllistyneen siihen rikokseen, jonka johdosta hänet on pidätetty tai vangittu. Oikeudesta saada korvausta pidättämisen tai vangitsemisen johdosta säädetään laissa syyttömästi vangitulle tai tuomitulle valtion varoista vapauden menetyksen johdosta maksettavasta korvauksesta (SyytKorvL /422). Tällaisia korvauksia on viime vuosina maksettu hieman alle 400 henkilölle vuosittain. Pidättämistä ja vangitsemista koskevat säännökset sisältyvät pakkokeino- ja esitutkintalakeihin, joiden uudistaminen on parhaillaan vireillä. 1 Esitutkinta- ja pakkokeinolakien uudistuksen yhteydessä tarkastellaan myös pidättämisen ja vangitsemisen edellytyksiä sekä noudatettavaa menettelyä. Uudistuksen pohjaksi tarvitaan tietoa nykyisten säännösten soveltamisesta. Uudistuksen kireän aikataulun vuoksi ei ollut mahdollista lähteä laajoihin pidättämis- tai vangitsemiskäytännön kartoituksiin. Uudistustoimikunnan puheenjohtajan, oikeusneuvos Ilkka Raution ehdotuksesta päädyttiin selvit- 1 Sisäasiainministeriö ja oikeusministeriö asettivat toimikunnan valmistelemaan lakien kokonaisuudistusta. Uudistustyön tavoitteena on selkeyttää esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädäntöä. Toimikunnan työn on määrä valmistua Uudistus koskee myös poliisilakia.

6 2 tämään niitä tapauksia, joissa rikosprosessuaalinen vapaudenriisto on myöhemmin osoittautunut aiheettomaksi ja sen kohteeksi joutuneelle on jälkikäteen maksettu korvausta. Tapaukset, joissa pidätetylle tai vangitulle on maksettu korvausta vapaudenriiston perusteella, ovat todennäköisesti säännösten soveltamisen kannalta rajatapauksia ja voivat kertoa niistä ongelmista, joita nykyisten säännösten soveltamiseen liittyy. Tutkimus liittyy Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa keväällä 2007 käynnistettyyn tutkimushankkeeseen, jonka yhtenä tarkoituksena on vastata pakkokeinolain muutosta valmistelevan toimikunnan tietotarpeisiin. Tämän tutkimuksen aiheena ovat syyttöminä pidätetyille ja vangituille valtion varoista maksetut korvaukset. Korvausten maksamisesta huolehtii Valtiokonttori. Tutkimuksessa selvitetään, millaisissa tapauksissa vapaudenmenetys on osoittautunut aiheettomaksi ja siten korvauksen maksuun oikeuttavaksi. Tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa sitä, minkä rikoksen johdosta korvauksen hakija on ollut vapautensa menettäneenä, mitä vapauteen kohdistuvaa pakkokeinoa on käytetty ja kuinka pitkä vapaudenmenetysaika on ollut. Tutkimuksessa on saatu tarkempaa tietoa myös korvauksen maksamisen edellytyksistä käytännössä sekä korvausten määristä erilaisissa ja erimittaisissa vapaudenmenetystilanteissa. Tutkimuksessa tarkastellaan korvauspäätöksiä myös siitä näkökulmasta, mitä ne kertovat pidättämisen ja vangitsemisen edellytyksistä, ja millaisiin pidätys- tai vangitsemistilanteisiin näyttäisi liittyvän ongelmia. 2 Korvausjärjestelmän taustaa Oikeus vapauteen ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen on keskeisimpiä perus- ja ihmisoikeuksia. 2 Vuoden 1919 Hallitusmuoto turvasi henkilökohtaisen vapauden, joskin varsin yleisluonteisella säännöksellä. Nykyisin vapauden ja henkilökohtaisen koskemattomuuden suoja sisältyy vuoden 1999 perustuslain 7 :ään ja Suomea sitoviin ihmisoikeussopimuksiin. 3 Perus- ja ihmisoikeusvelvoitteet asettavat vapaudenriistolle sekä sen perustetta, sääntelyä että noudatettavaa menettelyä koskevia edellytyksiä. Va- 2 Historiallisessa katsannossa perusoikeuksien muotoutumisen keskiössä on ollut vapaiden miesten vaatima oikeusturva hallitsijan toteuttamaa mielivaltaista hengen ja vapauden riistoa vastaan. Nämä oikeudet on vahvistettu ensimmäisistä perusoikeusasiakirjoista, Magna Chartasta vuonna 1215 alkaen aina moderneihin ihmisoikeusasiakirjoihin asti. Myös Suomen perusoikeuksien kehittäjät, Leo Mechelin ja Robert Hermanson mainitsevat suojan laitonta vangitsemista vastaan ensimmäisissä laatimissaan perusoikeusluetteloissa 1800-luvulla. Perusoikeudet, 33 ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus EIOS 5 art ja YK:n Sopimus Kansalaisoikeuksista ja poliittisista oikeuksista (KP-sopimus) 9 ja 10 art. Ks. Halijoki 2001a.

7 paudenriiston perusteista tulee ensinnäkin säätää laissa (PL 7.3 ). Perustuslaissa ei luetella sallittuja vapaudenriiston perusteita, vaan todetaan yleisesti, että vapautta ei saa riistää mielivaltaisesti. Euroopan ihmisoikeussopimuksessa sitä vastoin luetellaan vapaudenriiston sallitut perusteet yksityiskohtaisesti (EIOS 5 art). Niihin sisältyy rikosprosessuaalinen pidättäminen ja vangitseminen epäillyn rikoksen johdosta tai sellaisen estämiseksi (art 5.1(c)). Perustuslain mukaan vapaudenriiston laillisuus tulee voida saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi, ja myös vapautensa menettäneen oikeuksista tulee säätää lailla (PL 7.3 ). 4 Ihmisoikeussopimuksiin sisältyy lisäksi jonkin verran yksityiskohtaisia säännöksiä pidätetyn oikeuksista, kuten oikeus saada välittömästi tieto vapaudenriiston perusteista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännössä on 1980-luvulla vakiintunut tulkinta, jonka mukaan pidätyksen laillisuus on viimeistään neljän vuorokauden kuluessa kiinniotosta saatettava tuomioistuimen tutkittavaksi. 5 Myös oikeus saada korvausta aiheettomasta vapaudenriistosta perustuu ihmisoikeussopimusten määräyksiin. Ihmisoikeussopimukset edellyttävät korvauksen maksamista sekä silloin, kun väärin perustein annettu tuomio on sittemmin kumottu, 6 että aiheettomaksi osoittautuneen rikosprosessuaalisen vapaudenriiston perusteella. KP-sopimuksen mukaan oikeus korvaukseen on jokaisella, joka on laittomasti pidätetty tai vangittu (KP-sopimus 9.5 art). Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaan oikeus korvaukseen on sillä, jonka vapaus on riistetty sopimuksen vapauden suojaa koskevan artiklan vastaisesti (EIOS 5.5 art). Edelleen Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklan mukaan on oltava olemassa tehokas oikeussuojakeino niitä tilanteita varten, joissa sopimuksen mukaisia oikeuksia on loukattu. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin onkin useassa ratkaisussa edellyttänyt, että valtioilla tulee olla järjestelmä, jonka kautta aiheettomaksi osoittautuneen vapaudenriiston kohteeksi joutunut voi saada korvausta ja jossa siitä päätetään täytäntöön pantavissa olevalla ratkaisulla Kiinniotetun, pidätetyn ja vangitun oikeuksista säädetään nykyisin paitsi esitutkinta- ja pakkokeinolaissa, myös tutkintavankeuslaissa (768/2005) ja laissa poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta (841/2006). Ks. myös Halijoki 2001b. 5 Brogan et al. v. Iso-Britannia Ks. myös Euroopan neuvoston ministerikomitean suositus Rec(2006)13 on the use of remand in custody, the conditions in which it takes place and the provision of safeguards against abuse. 6 KP-sopimuksen 14(6) artikla ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7 lisäpöytäkirjan 3 artikla. 7 Esim. Wassink v. Alankomaat ; Belchev v. Bulgaria ; Hamanov v. Bulgaria ; Brogan et. al v. Iso-Britannia ; Fox, Campbell & Hartley v. Iso-Britannia ; Stephen Jordan v. Iso-Britannia

8 4 3 Tutkimuksen aineistosta ja metodista Tämän tutkimuksen aineisto käsittää yhteensä 207 Valtiokonttorin ratkaisua syyttömästi vapautensa menettäneiden korvaushakemuksiin asiakirjaaineistoineen. Aineistoon kuuluvat välisenä aikana vireille tulleet hakemukset. Ajankohdan valintaan vaikutti kaksi kriteeriä. Ensinnäkin haluttiin mahdollisimman tuore aineisto. Toisaalta ratkaisuista tuli olla kulunut sen verran aikaa, että oli mahdollista selvittää, ovatko ratkaisuun tyytymättömät hakeneet korkeampaa korvausta tuomioistuimesta. Hakemusten lisäksi aineistoon kuuluivat Valtiokonttorin ratkaisuasiakirjat sekä kaikki hakemusten liitteet. Liitteiden määrä vaihteli riippuen siitä, oliko korvausasia ratkaistu tuomioistuimessa vai haettiinko korvausta suoraan Valtiokonttorilta. Jos korvausta haettiin tuomioistuimen tuomion tai vahvistaman sovinnon perusteella, liitteenä oli ainoastaan tuomio tai päätös sovinnon vahvistamisesta. Kun korvausta haettiin suoraan Valtiokonttorilta, mukana oli vapaudenriiston aiheettomaksi osoittava poliisin, syyttäjän tai tuomioistuimen päätös. Usein mukana oli myös jutun esitutkintapöytäkirja tai osa siitä. Joidenkin vangittuna olleiden hakijoiden hakemuksissa mukana olivat vangitsemispöytäkirjat. Tutkimusaineistoon päästiin tutustumaan Valtiokonttorin tiloissa. Aineiston tapauksista kerättiin tietoja haetuista ja maksetuista korvauksista, sen rikosasian käsittelystä, jonka johdosta hakija oli vapautensa menettäneenä, vapaudenriiston kestosta ja perusterikoksesta sekä korvauksien hakemismenettelystä. Tutkimusaineiston perusteella saatiin tietoa myös korvauksen hakijoista, esimerkiksi iästä, sukupuolesta ja kansalaisuudesta. Jossain määrin aineiston avulla oli mahdollista muutoinkin selvittää hakijoiden taustoja, muun muassa heidän sosioekonomista asemaansa. Nämä tiedot raportoidaan tutkimuksen luvussa II.4. Tutkimusaineistosta pyrittiin myös hahmottamaan pidättämisen ja vangitsemisen olosuhteita. Tässä tarkoituksessa aineistoa luettiin kvalitatiivisesti. Tapauksista, joihin sisältyi tietoa näistä olosuhteista, muodostui tämän osion kvalitatiivinen aineisto, jonka kooksi tuli 101 tapausta. 8 Näistä tapauksista laadittiin lyhyet tapausselosteet, joissa kiinnitettiin huomiota siihen, millainen rikoskokonaisuus on kyseessä, millaisia henkilöitä rikokseen liittyy, missä asemassa pidätetty tai vangittu on tutkinnan kokonaisuudessa sekä vapaudenmenetyksen aikaan ja paikkaan. Aineisto koodattiin, ja grounded theory -metodin mukaisesti siitä esiin nousevista teemoista laadittiin kuvaus aineistoon sisältyvistä vapaudenriiston tilanteista (luku III). 9 8 Aineistosta karsiutuivat pois käräjäoikeuden vahvistamat sovinnot ja muita tapauksia, joista ei saatu tietoa vapaudenriiston tilanteesta. Ks. tarkemmin s Metodista tältä osin ks. III.1.

9 5 4 Aikaisempi tutkimus Vapauteen kohdistuvia pakkokeinoja on tutkittu hyvin vähän, vaikka niillä on keskeinen merkitys rikosoikeusjärjestelmässä. Heini Kainulainen on vuonna 1998 tehnyt vangitsemiskäytäntöä koskevan tutkimuksen. 10 Lisäksi hän on tehnyt pidättämisestä ja vangitsemisesta tilastoselvityksen, joka on julkaistu osana Rikollisuustilanne 2003-katsausta. 11 Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa toteutettiin ja 1990-lukujen taitteessa laaja esitutkintaa ja pakkokeinoja koskeva laadullinen tutkimus, jossa muun muassa haastatteluin hahmotettiin esitutkinnan kulkua usealla eri paikkakunnalla. Tutkimukseen sisältyy myös pidättämisen ja vangitsemisen käytäntöjä koskeva osio. 12 Tutkittua tietoa myöskään syyttömästi pidätetyille ja vangituille maksetuista korvauksista ei juuri ole. Korvauksen maksamisesta henkilölle, joka on syyttömänä menettänyt vapautensa rikosprosessissa, huolehtii Valtiokonttori. Tilastotiedot kertovat, että korvaushakemusten määrä kasvoi voimakkaasti 1990-luvun puolesta välistä 2000-luvun alkuun. Kun korvauspäätöksiä vuonna 1995 tehtiin 103, vuonna 2002 määrä oli jo 491. Tämän jälkeen määrät ovat jonkin verran laskeneet ja viime vuosina korvauspäätöksiä on tehty vuositasolla hieman alle 400. Vuotuinen kokonaiskorvausmäärä on noin miljoona euroa. Mika Kervinen on vuonna 1995 laatinut tutkielman syyttömästi pidätetyn, vangitun tai tuomitun oikeudesta vahingonkorvaukseen. Tutkimus sisälsi myös empiirisen osion, jossa tarkasteltiin tuomioistuimien korvausasioissa antamia ratkaisuja vuosina Ratkaisuja oli yhteensä 208. Tutkimuksessa tarkasteltiin tuomioistuimien maksukäytäntöä korvausasioissa ja erityisesti sitä, mihin seikkoihin tuomioistuimet kiinnittävät huomiota arvioidessaan kärsimyksestä tuomittavan korvauksen määrää. 13 Kansainvälistä syyttöminä vangituille maksettuja korvauksia koskevaa tutkimusta ei ole tullut tietoomme. Sen sijaan pidättämistä ja tutkintavankeuteen määräämistä koskevia käytäntöjä on jonkin verran tutkittu. Tutkimusten mukaan sekä poliisin kiinniottokäytäntöihin että viranomaisten päätöksiin pidättämisestä ja vangitsemisesta sisältyy huomattavasti harkintaa. 14 Eräissä tutkimuksissa on kiinnitetty huomiota rikosprosessin eri toimijoi- 10 Kainulainen Kainulainen Haapaniemi 1990; Kinnunen 1990; Lindstedt Kervinen Esim. Hoyle 1998; Ashworth & Redmaye 2005; Sarre, King & Bamford Viimeksi mainitut ovat selvittäneet, että Australian osavaltioissa esiintyy huomattavaa vaihtelua tutkintavankeuden käytössä. Toisensuuntaisia tuloksia ks. Doherty & East 1985.

10 6 den rooleihin ja todettu, että poliisilla ja syyttäjällä sekä muotoutuneilla käytännöillä on huomattava vaikutus tuomioistuimien päätöksiin. 15 Aikaisempi rikollisuus on näiden tutkimusten mukaan merkittävä pidättämiseen ja tutkintavankeuteen määräämiseen vaikuttava tekijä. 16 Tutkintavankien on todettu olevan usein ja myös suhteellisesti useammin kuin rangaistusvankien sosiaalisesti syrjäytyneitä ja kärsivän mielenterveysongelmista. 17 Pidättäminen ja vangitseminen kohdistuvat suhteellisesti useammin eräisiin rodullisiin vähemmistöihin kuin valtaväestöön, 18 kuten poliisin kontrollitoimenpiteet yleisemminkin. Naisten osuus tutkintavangeista on edelleen pieni, mutta sen on todettu kasvaneen. Naiset tulevat suhteellisesti harvemmin kiinnioton jälkeen vangituiksi, 19 mutta toisaalta on epäilty naisten tulevan vangituiksi vähäisemmistä rikoksista kuin miesten. 20 Myöhemmin syyttömiksi osoittautuneiden henkilöiden pidättäminen tai vangitseminen on joskus yhdistetty oikeusmurhista käytyyn keskusteluun. 21 Tavallisemmin oikeusmurhalla kuitenkin tarkoitetaan suhteellisen vakavasta rikoksesta annettua rikostuomiota, yleensä vankeusrangaistusta, joka myöhemmin osoittautuu virheellisin perustein annetuksi. 22 Kysymys on kuitenkin siinä mielessä eri ilmiöistä, että erityisesti pidättäminen tapahtuu tutkinnan alkuvaiheessa niukan informaation varassa ja siten on väistämätöntä, että osa henkilöistä osoittautuu myöhemmin syyttömiksi, kun taas, kuten Korkeimman oikeuden presidentti Olavi Heinonen on todennut, Väärää syylliseksi tuomitsemista, oikeusmurhaa, on kaikin käytettävissä olevin keinoin vältettävä Sarre, King & Bamford 2006, 54; Ashworth & Redmaye Hucklesby 1996, House of Commons, k. 249; Hucklesby 1996, 227; Ashworth & Redmaye 2005, Ashworth & Redmaye 2005, 230. Pidätyksen kohdistumisesta erityisesti värillisiin perheväkivallassa ks. Sherman 1992, Hucklesby 1996, Ashworth & Redmaye 2005, Virolainen ja Pölönen 2003, 212. Myös Adrian Hoel (2008) mainitsee käsitteen wrongful conviction alla tilanteet, joissa henkilö on pidätetty tai vangittu ilman, että rikosprosessi johtaa tuomioon. 22 Oikeusmurha, syyttömän henkilön tuomitseminen rangaistukseen, alk. kuolemaan. Nykysuomen sanakirja. WSOY Ruotsissa on tehty laaja oikeusmurhia koskeva selvitys Felaktigt dömda Ks. Suomessa Oikeus 2005:2b. Keskustelusta ks. Niemi- Kiesiläinen 2007b. Anglosaksisissa maissa oikeusmurhista on käyty laajoja keskusteluja, jotka ovat myös johtaneet rikosprosessien uudistuksiin. Ashworth & Redmayne 2005, 9. Erityisestä menettelystä tuomioiden uudelleen arvioimiseksi ks. Australiassa käydystä keskustelusta ks. Hoel wrongfulconvictions/. 23 Heinonen 2002, 71.

11 II VAPAUDENMENETYS JA SEN KORVAAMINEN Virve-Maria de Godzinsky 1 Vapauteen kohdistuvat pakkokeinot Rikosprosessuaalisten pakkokeinojen käytön edellytys on, että on tapahtunut rikos tai ainakin on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. 24 Niitä koskevat määräykset ovat pääosin pakkokeino- ja esitutkintalaissa. 25 Pakkokeinoilla turvataan koko rikosprosessin ja aivan erityisesti esitutkinnan häiriötöntä kulkua sekä mahdollisimman kattavan todistus- ja muun oikeudenkäyntiaineiston hankintaa. Tässä tarkoituksessa voidaan epäiltyyn tai joskus harvemmin muuhunkin henkilöön tarpeen vaatiessa kohdistaa eriasteisia pakkotoimia ja puuttua jopa fyysistä pakkoa käyttäen sellaisiin yksilön oikeushyviin, joita lainsäädäntö normaalisti suojaa myös viranomaisten toimenpiteitä vastaan. Vakavimmin yksilöiden oikeuksiin puututaan vapauteen kohdistuvilla pakkokeinoilla, joista keskeisiä ovat kiinniotto, pidättäminen ja vangitseminen. Matkustuskiellolla rajoitetaan henkilön vapautta liikkua. Se on tarkoitettu pidättämisen ja vangitsemisen lievemmäksi vaihtoehdoksi ja luetaan myös vapauteen kohdistuviin pakkokeinoihin Rikosprosessuaalisten pakkokeinojen lisäksi on olemassa siviiliprosessuaalisia pakkokeinoja, kuten esimerkiksi oikeudenkäymiskaaren 7 luvussa mainitut turvaamistoimet. Yleisprosessuaalisia pakkokeinoja ovat puolestaan uhkasakko ja nouto. Ne tulevat sovellettaviksi niin rikos-, siviili- kuin hallintoprosessisakin. Virolainen 1998, Ennen varsinaista esitutkintaa poliisin käytössä olevista pakkokeinoista on määräykset poliisilaissa. Tällaisia ovat esimerkiksi poliisin kiinniotto-oikeus henkilöllisyyden selvittämiseksi (2:10 ), henkilön suojaamiseksi (2:11 ) ja etsintäkuulutetun kiinniottamiseksi (2:12 ). 26 Niemi-Kiesiläinen 2007a, 757. Vapauden rajoittamista sisältyy myös esim. henkilöntarkastukseen ja -katsastukseen, vaikka keskeisimmin ne puuttuvat henkilökohtaiseen koskemattomuuteen. Katso pakkokeinoista yleisemmin esim. Niemi-Kiesiläinen 2007a ja Helminen & Lehtola & Virolainen 2004.

12 8 1.1 Kiinniotto Kiinniotto on vapauteen kohdistuvista pakkokeinoista määrällisesti yleisin; vuosittain niitä tehdään yli Kiinniottoon turvaudutaan yleensä jonkin muun pakkokeinon tai tutkintatoimen toteuttamiseksi, jolloin henkilöltä riistetään lyhyeksi ajaksi vapaus henkilöllisyyden selvittämistä, kuulustelua tai muuta esitutkintatoimenpidettä varten. Kiinnioton täytäntöönpano kuuluu pääsääntöisesti poliisille tai muille esitutkintaa suorittaville viranomaisille. Poikkeustapaus on kuitenkin jokamiehen kiinniotto-oikeus (PKL 1:1). 28 Jokamiehen kiinniotto-oikeuden nojalla jokainen saa muun muassa ottaa kiinni verekseltään tai pakenemasta tavatun rikoksentekijän, jos rikoksesta saattaa seurata vankeutta tai on kyse määrätyistä sakkorikoksista. Myös yksityisillä järjestyksenvalvojilla ja vartijoilla on oikeus ottaa kiinni rikkomuksiin syyllistynyt tai vastarintaa tekevä henkilö. 29 Poliisin kiinniotto-oikeus voi perustua eri lainkohtiin. Poliisi voi ensinnäkin ottaa epäillyn kiinni, jos jokamiehen kiinniotto-oikeuden mukaiset edellytykset täyttyvät. Poliisin kiinniotto-oikeudesta pidättämis- tai vangitsemismääräyksen nojalla on säädetty pakkokeinolain 2 :ssä. Sen mukaan poliisimies saa ottaa kiinni rikoksesta epäillyn, joka on määrätty pidätettäväksi tai vangittavaksi. Tällöin päätöksen kiinniotosta on tehnyt pidättämiseen oikeutettu virkamies ja kiinnioton suorittava poliisimies vastaa vain siitä, että ottaa kiinni oikean henkilön ja muutoinkin menettelee tilanteessa asianmukaisesti. Jos pidättämiseen on edellytykset, poliisimies saa ottaa rikoksesta epäillyn kiinni ilman pidättämismääräystäkin, mikäli pidättämisen toimeenpano voisi muuten vaarantua. Poliisimiehen on viipymättä ilmoitettava kiinniotosta pidättämiseen oikeutetulle virkamiehelle, jonka on 24 tunnin kuluessa kiinniottamisesta päätettävä, onko kiinniotettu päästettävä vapaaksi vai pidätettävä. Kiinniotetulle on kaikissa kiinniottotilanteissa heti ilmoitettava kiinnioton syy. Yllä mainittujen tilanteiden lisäksi useat muut esitutkinta-, pakkokeino-, poliisilain ja oikeudenkäymiskaaren säännökset oikeuttavat poliisimiehen toteuttamaan kiinnioton muun pakkokeinon esitoimenpiteenä. 27 Luku ei sisällä kiinniottoja päihtymyksen vuoksi. Niitä tehdään vuosittain miltei Lähde Tilastokeskus. 28 Niemi-Kiesiläinen 2007a, 761 ja Virolainen 1998, Ks. esim. laki yksityisistä turvallisuuspalveluista 28 (616/2002) ja laki järjestyksenvalvojista 7 (102/2007). Ks. aiheesta Kerttula 2005.

13 Kiinniotto voi kohdistua myös muuhun kuin rikoksesta epäiltyyn. Epäillyn osalta aikaraja on 12 tuntia tai jos pidättämisen edellytykset täyttyvät 24 tuntia. Muu kuin rikoksesta epäilty on velvollinen olemaan esitutkinnassa maksimissaan kuusi tuntia. Ketään ei saa kuitenkaan pitää esitutkinnassa kauempaa kuin on välttämätöntä Pidättäminen Pidättäminen on lyhytkestoiseksi tarkoitettua vapaudenriistoa, jona aikana rikoksesta epäiltyä pidetään säilössä esitutkinnan turvaamiseksi tai mahdollista myöhempää vangitsemista varten. Viime vuosina pidätyksiä on tehty vuosittain Toisin kuin kiinniotto, pidättäminen voi kohdistua vain rikoksesta epäiltyyn. Rikoksesta epäilty on 24 tunnin kuluessa kiinniottamisesta joko pidätettävä tai päästettävä vapaaksi. Pidätetty puolestaan voi olla vapautensa menettäneenä korkeintaan neljä vuorokautta (96 h) ennen tuomioistuimessa pidettävää vangitsemiskäsittelyä. 32 Pidättämiseen oikeutettujen viranomaisten piiri on lueteltu pakkokeinolaissa ja siihen kuuluvat poliisipäällystö ja syyttäjät sekä eräät muut tutkintaa suorittavat virkamiehet. Pidätetylle on heti ilmoitettava pidättämisen syy, ennen kaikkea se, mistä teosta häntä epäillään (PKL 1:7). Pidättämisen yleisenä edellytyksenä on normaalitapauksessa, että tiettyä henkilöä epäillään todennäköisin syin rikoksesta, josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta (PKL 1:3). Tällä, kuten pakkokeinojen edellytyksissä käytetyillä rangaistusasteikoilla yleensäkin, tarkoitetaan sen hetkisen teonkuvauksen mukaista rangaistusasteikkoa. Teon törkeysaste otetaan siis huomioon, mutta ei sen sijaan yleisiä rangaistuksen vähentämisperusteita (nuoruus, alentunut syyntakeisuus jne.). Todennäköisin syin -kynnyksen katsotaan yleisesti edellyttävän näyttöä, jonka perusteella pidätyshetkellä on enemmän todennäköistä, että epäily syyllisyydestä osoittautuu oikeaksi kuin vääräksi Niemi-Kiesiläinen 2007a, Lähde Tilastokeskus. 32 Maksimiaika neljä vuorokautta lasketaan kellonajan mukaan, eikä sen laskemisessa noudateta määräaikalakia päivämääräsääntöineen ja viikonloppupidennyksineen. Pidätysajan laskemisesta ks. EOA 2337/4/95 ja 3067/4/ Niemi-Kiesiläinen 2007a, 759 ja Virolainen 1998, 359. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut, ettei vapaudenriiston perusteena oleva rikosepäilyn tarvitse perustua niin vahvoille tosiasioille, että ne oikeuttaisivat tuomioon tai edes syytteen nostamiseen. Ks. Murray v Iso-Britannia,

14 10 Pidättämisen erityisenä edellytyksenä edellä mainitussa normaalitapauksessa on, että epäillyn henkilökohtaisten olosuhteiden tai muiden seikkojen perusteella on syytä epäillä, että henkilö joko a) pakenee tai muuten karttaa esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa (paon vaara), b) vaikeuttaa rikoksen selvittämistä hävittämällä, turmelemalla, muuttamalla tai kätkemällä todistusaineistoa tai vaikuttamalla todistajaan tai muuhun henkilöön (kolluusiovaara) taikka c) jatkaa rikollista toimintaa (jatkamisvaara). 34 Törkeiden rikosten kohdalla voidaan lähteä siitä, että paon tai todisteiden hävittämisen vaara yleensä on olemassa. Sen vuoksi sellaisesta rikoksesta, josta ei ole säädetty kahta vuotta vankeutta lievempää rangaistusta, todennäköisin syin epäilty voidaan pidättää ilman edellä mainittuja lisäedellytyksiä. Törkeidenkään rikosten tutkinnassa epäillyn pidättäminen ei ole välttämätöntä. Tietyissä tapauksissa rikoksesta todennäköisin syin epäilty voidaan pidättää rangaistusasteikosta riippumatta. Tämä on mahdollista, jos epäillyn henkilöllisyyttä ei saada selvitettyä. Jokainen on nimittäin velvollinen antamaan henkilötietonsa poliisille, kun tämä niitä tehtävänsä suorittamiseksi tiedustelee. Myös epäilty, jolla ei ole Suomessa vakituista asuntoa, voidaan rikoksen vakavuusasteesta riippumatta pidättää, jos hän todennäköisesti poistumalla maasta karttaa esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai täytäntöönpanoa. Edellä mainittujen pidätystilanteiden ohella mahdollista on myös ns. kvalifioitu pidättäminen. Tällöin käsillä on tilanne, jossa tiettyä henkilöä on syytä epäillä, mutta toistaiseksi koossa olevan todistusaineiston perusteella epäilyn tueksi ei (vielä) ole todennäköisten syiden tasolle nousevaa näyttöä. Epäilty voidaan näissä tilanteissa pidättää, kun se odotettavissa olevan lisäselvityksen vuoksi on erittäin tärkeää (PKL 1:3.2). Muiden pidättämisen edellytysten täytyy luonnollisesti täyttyä. Kvalifioitua pidättämistä voidaan käyttää esimerkiksi silloin, kun odotellaan jonkin teknisen tutkimuksen tulosten valmistumista Näyttövaatimusta alennettiin lisäedellytysten osalta todennäköisiä syitä tasolta syytä epäillä tasolle lähtien. Muutosta perusteltiin muun muassa sillä, että kyseessä on henkilön tulevan käyttäytymisen arviointi, josta on vaikea esittää todennäköisyysnäyttöä (HE 52/2002, 18). Muutos ei ainakaan tilastojen perusteella ole nostanut vuosittaisia pidättämis- ja vangitsemismääriä, jotka ovat Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuodesta 2004 jonkin verran laskeneet. 35 Niemi-Kiesiläinen 2007a, 765.

15 Vangitseminen Huomattava osa vapaudenmenetyksistä on lyhyitä eikä johda vangitsemiseen. Vangitsemisesta päättää tuomioistuin ja vuosittain käräjäoikeuksissa käsitellään vajaa vangitsemisasiaa. Vangitsemisvaatimus on tehtävä viimeistään kolmantena päivänä (ennen klo 12) vapaudenmenetyksen alkamisesta lukien (PKL 1:13). Tuomioistuimen on pidettävä vangitsemiskäsittely ja tehtävä päätös vangitsemisesta ennen kuin kiinniotosta on kulunut neljä vuorokautta. Jos esimerkiksi pidätetty on otettu kiinni keskiviikkona kello 17.15, vangitsemispäätös on tehtävä sunnuntaihin kello mennessä. Muussa tapauksessa pidätetty on päästettävä vapaaksi. 36 Vangitsemisen edellytykset esitutkinnan ja oikeudenkäynnin aikana ovat vastaavat kuin pidättämisen. Myös kvalifioitu vangitseminen on mahdollinen. Tällä perusteella epäiltyä voidaan pitää vangittuna viikon ajan (PKL 18a ). Ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittu voidaan täytäntöönpanon turvaamiseksi pitää edelleen vangittuna tai vangita pääpiirteissään vastaavin edellytyksin kuin oikeudenkäynnin aikanakin (PKL 1:26). Vangitsemisvaatimuksen tekee esitutkinnan aikana joko pidättämiseen oikeutettu esitutkintaviranomainen tai syyttäjä, joka voi aina ottaa vaatimuksen tehdäkseen. Asian käsittelyn siirryttyä syyttäjälle vangitsemisvaatimuksen tekee aina syyttäjä, myös oikeudenkäynnin aikana. Rikoksen asianomistaja ei voi vaatia vangitsemista. 37 Vastaajaa on kuultava vangitsemisvaatimuksesta henkilökohtaisesti. Kuuleminen voi tapahtua joko istunnossa tai teknisen yhteyden välityksellä siten, että siihen sisältyy näkö- ja kuuloyhteys. Jos vastaaja on vapaana, hänelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi, mutta hänet voidaan määrätä vangittavaksi poissaolosta huolimatta. Ulkomailla oleva sekä tietymättömissä oleva ja pakoileva epäilty voidaan määrätä vangittavaksi ilman, että hänelle on varattu tilaisuutta tulla kuulluksi. Vangitsemiskäsittely pidetään lähtökohtaisesti siinä käräjäoikeudessa, joka on toimivaltainen käsittelemään kyseessä olevan rikoksen. Asia käsitellään yhden tuomarin kokoonpanossa, ja ratkaisu tehdään yleensä välittömästi. Vangitsemisasia voidaan tutkinnallisista syistä, epäillyn pyynnöstä tai muusta vastaavasta syystä käsitellä suljetuin ovin. 36 Niemi-Kiesiläinen 2007a, 766. Vapaudenriiston nopeaa tuomioistuinkontrollia edellyttävät muun muassa ihmisoikeussopimukset. PKL:n alkuperäisiä, kansainvälisesti hyvin pitkiä pidätysaikoja lyhennettiin vuonna 1990 vastaamaan Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräyksiä. Nykyinen maksimissaan neljän vuorokauden vapaudenriisto ennen tuomioistuimen vangitsemiskäsittelyä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännön valossa hyväksyttävä. Pellonpää 2005, ja Niemi-Kiesiläinen 1999a. 37 Niemi-Kiesiläinen 2007a, 767.

16 12 Vangitsemiskäsittelyssä voidaan puolin ja toisin esittää näyttöä sen selvittämiseksi, ovatko vangitsemisen yleiset ja erityiset edellytykset olemassa. Tuomioistuin päättää, missä laajuudessa se ottaa todistelua vastaan, eikä sitä lähtökohtaisesti tulisi ottaa vastaan enempää kuin vangitsemisasian käsittely edellyttää. Toisaalta vangitsemiskäsittelyssä on huomioitava myös vapautensa menettäneen oikeusturva ja hänelle on annettava mahdollisuus aidosti ottaa kantaa vangitsemisen perusteisiin, mikä voi olla vaikeaa kovin suppean aineiston perusteella. 38 Pidättämisen ja vangitsemisen osalta säädetään vielä nimenomaisesti kohtuullisuusperiaatteen noudattamisesta. Periaatteen mukaan ketään ei saa pidättää, vangita tai määrätä pidettäväksi edelleen vangittuna, jos se asian laadun taikka rikoksesta epäillyn tai tuomitun iän tai muiden henkilökohtaisten ominaisuuksien vuoksi on kohtuutonta (PKL 1:26 a ). Alle 18- vuotiaan saa pidättää tai vangita vain, kun siihen on erityisen painavia perusteita. Alaikäisyyden lisäksi huomioon voidaan ottaa myös epäillyn korkea ikä, mahdollinen vakava sairaus tai vammautuneisuus sekä naispuolisen epäillyn raskaus ja pienten lasten huoltajuus. Pakkokeinolaissa on säädetty myös muista pakkokeinojen käytössä huomioon otettavista periaatteista. Suhteellisuusperiaatteen (PKL 7:1a ) mukaan pakkokeinojen käytön edellytyksenä on, että niitä voidaan pitää puolustettavina ottaen huomioon tutkittavana olevan rikoksen törkeys sekä rikoksesta epäillylle tai muille pakkokeinon käytöstä aiheutuva oikeuksien loukkaus ja muut asiaan vaikuttavat seikat. Pakkokeinon ankaruuden tulee toisin sanoen olla järkevässä suhteessa tutkittavana olevan rikoksen laatuun ja vakavuuteen. Pidättäminen, vangitseminen ja matkustuskielto edellyttävät aina määrätynsuuruista rikosta. Tämän lisäksi päätöksenteossa huomioon on vielä otettava teon konkreettinen vakavuusaste. Pakkokeinoja ei tule käyttää, jos rikoksen konkreettinen ilmenemismuoto on niin lievä, että todennäköisesti tuomittavaksi tulee pelkkä sakkorangaistus. 39 Edelleen pakkokeinoa käytettäessä tulee sen kohteelle aiheuttaa mahdollisimman vähän vahinkoa ja haittaa eikä pakkokeinoa myöskään ajallisesti saa ulottaa pidemmälle kuin sen tarkoituksen saavuttaminen välttämättä edellyttää. Tästä vähimmän haitan periaatteesta ei ole pakkokeinolaissa nimenomaista määräystä, mutta periaate ilmenee muun muassa pakkokeinolain määräyksistä, joiden mukaan pidättäminen, vangitseminen ja matkustuskielto on kumottava heti, kun edellytyksiä niiden jatkamiselle ei enää ole (PKL 1:4 ja 24, 2:6). Esitutkintalaissa on nimenomaisesti säädetty, ettei kenenkään oikeuksiin saa esitutkinnassa puuttua enempää kuin on 38 Ks. aiheesta esim. Halijoki 2002, Helminen & Lehtola & Virolainen 2004, 368.

17 välttämätöntä esitutkinnan tarkoituksen saavuttamiseksi (ETL 8 ). Vähimmän haitan periaatteeseen läheisesti liittyvä hienotunteisuusperiaate taas ilmenee erityisesti pidätettyjen ja vangittujen kohtelua koskevista säännöksistä ja määräyksistä Matkustuskielto Matkustuskielto on pakkokeino, jota voidaan käyttää pidättämisen tai vangitsemisen sijasta. Matkustuskieltoon asetettu ei ole viranomaisen huostassa, mutta hänen liikkumistaan rajoitetaan ja hänelle voidaan määrätä muitakin velvoitteita. 41 Matkustuskielto on selvästi kiinniottoa, pidättämistä ja vangitsemista vähemmän käytetty pakkokeino; vuositasolla matkustuskieltopäätöksiä tehdään runsaat Rikoksesta todennäköisin syin epäilty voidaan pidättämisen tai vangitsemisen sijaan määrätä matkustuskieltoon, kun rikoksesta säädetty ankarin rangaistus on vähintään vuosi vankeutta ja epäillyn olojen tai muiden seikkojen perusteella on todennäköistä, että hän lähtee pakoon tai muuten karttaa esitutkintaa, oikeudenkäyntiä tai rangaistuksen täytäntöönpanoa tai jatkaa rikollista toimintaa (PKL 2:1). Sen sijaan matkustuskielto on tehoton pakkokeino todisteiden hävittämistä tai muuta vastaavaa toimintaa vastaan eikä näin ollen ole käytettävissä tähän tarkoitukseen. Esitutkinnan aikana matkustuskieltoon määräämisestä päättää pidättämiseen oikeutettu virkamies, jonka on ennen päätöksen tekemistä ilmoitettava asiasta syyttäjälle. Syyttäjä voi tuolloin ottaa asian itse ratkaistavakseen. Syyteharkinnan aikana matkustuskiellosta päättää syyttäjä ja syytteen nostamisen jälkeen tuomioistuin. Tuomioistuin voi pääsääntöisesti määrätä epäillyn matkustuskieltoon vain syyttäjän vaatimuksesta. Omasta aloitteestaan tuomioistuin voi määrätä epäillyn matkustuskieltoon ainoastaan esitetyn vangitsemisvaatimuksen sijaan (PKL 2:3). Matkustuskieltoon voidaan määrätä enintään 60 vuorokauden ajaksi. Tuomioistuin voi kuitenkin kiellon voimassaoloaikana tehdystä hakemuksesta pidentää tätä aikaa. Matkustuskieltoon määrätty ei saa poistua päätöksessä mainitulta paikkakunnalta tai alueelta. Tämän lisäksi matkustuskieltoon määrätylle voidaan antaa rajoittavia määräyksiä, kuten ilmoittautumisvelvollisuus. Matkustuskieltoon määrätylle ei saa myöntää passia ja myönnetty passi on luovutettava poliisin haltuun matkustuskiellon ajaksi. 40 Helminen & Lehtola & Virolainen 2004, Helminen & Lehtola & Virolainen 2004, Lähde Tilastokeskus.

18 14 Mikäli matkustuskieltoon määrätty rikkoo määräyksiä, voidaan hänet pidättää ja vangita. Perusteeksi riittää tällöin jo paon valmistelu. 43 Matkustuskiellon on pidättämistä ja vangitsemista lievempänä pakkokeinona ajateltu olevan käyttökelpoinen erityisesti nuorten rikoksentekijöiden kohdalla ja vastaavasti myös iäkkäämmän ensikertalaisen rikoksentekijän ollessa kyseessä. Matkustuskielto saattaisi tulla kyseeseen myös silloin, kun pidättäminen tai vangitseminen ei kohtuussyistä tule kysymykseen. Vapaudenmenetystä koskevassa päätöksenteossa olisikin aina harkittava, voidaanko pidättäminen ja vangitseminen korvata matkustuskiellolla Vapautensa menettäneen oikeusturva Kun pakkokeinoilla puututaan ihmisten lailla suojattuihin oikeuksiin, rikosprosessin kaikissa vaiheissa on huolehdittava myös siitä, ettei epäillyn perusoikeuksiin puututa tehokkuuden nimissä tarpeettomasti eikä muillekaan rikosprosessin osallisille tuoteta kohtuutonta haittaa tai kärsimystä. Lisäksi on varmistettava, että pakkokeinon kohteeksi joutuneella on käytössään tehokkaita keinoja reagoida tapahtuneeseen. Oikeus vapauteen on yksi keskeisistä perus- ja ihmisoikeuksista. Reunaehdot sen rajoittamiselle asettavat Suomen perustuslain määräykset ja kansainväliset ihmisoikeussopimukset. Perustuslain 7 pykälän mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen, jota ei saa riistää mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Vapautensa menettäneen oikeudet on turvattava laintasoisella sääntelyllä. Vapaudenmenetyksen sisältävästä rangaistuksesta voi päättää vain tuomioistuin ja muunkin vapaudenmenetyksen laillisuus on voitava saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Vastaavat määräykset löytyvät kansainvälisistä ihmisoikeussopimuksista, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 5 artiklasta ja Kansainvälisiä ja poliittisia oikeuksia koskevan sopimuksen 9 artiklasta. 2.1 Menettelyn lakisääteisyys Vapauteen kohdistuvia pakkokeinoja voidaan siis käyttää vain laissa säädetyssä tarkoituksessa ja lain säätämin edellytyksin. Tämä tarkoittaa, että 43 Helminen & Lehtola & Virolainen 2004, Parhaillaan on valmisteilla lakimuutos, joka toteutuessaan liittäisi sähköisen valvonnan osaksi kaikkia matkustuskieltoja. Ks. tarkemmin OMTR 2007:17, 66. Mietinnöstä annetuissa lausunnoissa ehdotukseen suhtauduttiin pääosin kriittisesti, ks. OMLS 2008:17, Helminen & Lehtola & Virolainen 2004, 462.

19 lainsäätäjä on ennalta ratkaissut sen, missä tapauksissa ja kuinka pitkälle pakkokeinoilla voidaan perusoikeuksiin puuttua. Sääntelyn on myös oltava riittävän yksityiskohtaista. 45 Määräykset vapauteen kohdistuvien pakkokeinojen käytöstä ovat pitkälti pakkokeinolaissa. 46 Kiinniotto, pidättäminen, vangitseminen ja matkustuskielto ovat eritasoisia pakkokeinoja, mikä on otettu huomioon niiden edellytyksistä, kestosta ja toimivallasta päätettäessä. Jo toiminnan luonteen vuoksi on itsestään selvää, että kaikki pakkokeinopäätökset tekee aina virkamies virkavastuulla. 47 Päätöksen tekeminen on porrastettu siten, että mitä voimakkaammin vapauteen kajoavasta pakkokeinosta on kyse, sitä ylemmällä tasolla sitä koskeva päätös tehdään. Vangitsemisesta päättää aina tuomioistuin. Myös pakkokeinon käytön edellytyksiä on osittain porrastettu siten, että mitä voimakkaammin vapauteen kajoavasta pakkokeinosta on kyse, sitä tiukemmat ovat pakkokeinon käyttöä koskevat edellytykset. Tärkeä oikeusturvatae ovat myös pakkokeinojen kestolle laissa säädetyt määräajat, joita on tarkemmin käsitelty edellä ao. pakkokeinoa koskevassa kohdassa Muutoksenhakukeinot Muutoksenhakua vapaudenmenetyksen sisältäviin pakkokeinoihin hankaloittaa se, että pakkokeinot ovat usein toimenpiteinä kiireellisiä ja kestoltaan lyhyitä. Pitkissäkään vapaudenmenetyksissä jälkikäteinen laillisuuskontrolli ei vapautensa menettäneen kannalta ole aina tarkoituksenmukainen eikä toimiva, sillä menetettyä vapautta ei jälkikäteen voi palauttaa. 48 Tuomioistuimen tekemään vangitsemista tai matkustuskieltoa koskevaan päätökseen voidaan kuitenkin hakea muutosta. Varsinainen muutoksenhakukeino eli valitus ei kuitenkaan ole käytössä, lähinnä siitä syystä, että se olisi menettelynä liian hidas. Sen sijaan käräjäoikeuden vangitsemis- tai matkustuskieltopäätöksestä voi ilman määräaikaa kannella hovioi- 45 Tämä tärkeä oikeusturvatae voi kuitenkin äärimmilleen sovellettuna johtaa toiseen ongelmaan eli liian monimutkaiseen ja vaikeaselkoiseen sääntelyyn, mikä osaltaan lisää virheriskiä pakkokeinojen käytössä. 46 Noudosta esitutkintaan ja rikospaikalta tavatun kiinniottamisesta säädetään kuitenkin esitutkintalaissa. Rikosprosessuaalisia pakkokeinoja koskevia erityissäännöksiä on myös eräissä muissa laeissa, kuten esimerkiksi sotilaskurinpitolaissa. 47 Myös yksityiset vartijat ja järjestyksenvalvojat toimivat julkista valtaa käyttäessään (esim. kiinniottotilanteet) virkavastuulla (RL 40:12). Ks. esim. Kerttula 2005, Poikkeuksen muodostaa jokamiehen kiinniotto-oikeus. Toisaalta myös sen nojalla toiminut on teoistaan sekä rikos- että vahingonkorvausoikeudellisessa vastuussa. 48 Niemi-Kiesiläinen 2007a, 768.

20 16 keuteen. Kyseessä on niin sanottu prosessuaalinen kantelu, joka voi johtaa vangitsemispäätöksen kumoamiseen. 49 Hovioikeuden tekemästä päätöksestä kannellaan korkeimpaan oikeuteen. Kantelun voi tehdä vain vangittu, ja se tulee käsitellä kiireellisenä (PKL 1:27). Jos hovioikeus hylkää vangitun kantelun, tämä voi hakea hovioikeuden ratkaisuun muutosta korkeimmalta oikeudelta pyytämällä valituslupaa (KKO 1995:180). Kantelu eroaa valituksesta siinä suhteessa, ettei muutoksenhakijan tarvitse ilmoittaa tyytymättömyyttä päätökseen ja että kantelukirjelmä toimitetaan suoraan kanteluasian ratkaisevalle tuomioistuimelle. Jos kantelu hyväksytään, kantelutuomioistuin kumoaa vangitsemisen ja määrää vangitun päästettäväksi heti vapaaksi, jollei vangittuna pitämiseen ole muuta syytä. 50 Sen sijaan muun tahon kuin tuomioistuimen tekemästä kiinniottoa, pidättämistä tai matkustuskieltoa koskevasta päätöksestä ei voi hakea muutosta. Niiden kohteeksi joutunut voi kuitenkin tehdä itse päätöksestä tai menettelystä pakkokeinon käytön aikana hallintokantelun päätöksentekijän esimiehelle tai ylemmälle viranomaiselle. Tällainen kantelu ei ole muutoksenhakukeino, kuten edellä käsitelty prosessuaalinen kantelu, eikä siten voi johtaa kantelun alaisen päätöksen kumoamiseen tai muuttamiseen. Kantelun johdosta esimies tai ylempi viranomainen voi oman toimivaltansa puitteissa ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi ja tehdä asiassa uuden päätöksen. On myös mahdollista, että asiassa tapahtuu korjaus sen tutkinnan aikana. 51 Riippumatta siitä, kuka päätöksen vapaudenmenettämistä koskevassa asiassa on tehnyt, vapaudenmenetyksen perusteista tai kohtelusta sen aikana voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle. Tällaiset kantelut ovatkin melko tavallisia. 52 Kun esitutkintaviranomaisten ja syyttäjien pakkokeinojen käyttöä koskevista ratkaisuista ei ole muutoksenhakumahdollisuutta eivätkä ne näin ollen juurikaan tule tuomioistuimien tutkittaviksi, on oikeusasiamiehen ratkaisuilla huomattava käytäntöä ohjaava merkitys. Oikeusasiamieskään ei voi puuttua itse pakkokeinon käyttöä koskevaan ratkaisuun eikä ottaa asiaa itse ratkaistavakseen. Todetessaan virkamiehen toimineen virheellisesti, oikeusasiamies saattaa käsityksensä asianomaisen virkamiehen tietoon ja ohjeistaa toimimaan jatkossa oikein. Vakavammissa tapauksissa oikeusasiamies voi antaa virkamiehelle huomautuksen tai viime kädessä nostaa 49 Vuonna 2006 hovioikeuksiin tehtiin yhteensä 76 kantelua vangitsemisasioissa. Tieto on saatu Oikeusministeriön BO-tilastotietokannasta. 50 Syyttäjällä ei ole oikeutta hakea muutosta vapauttavaan päätökseen (KKO 2000:115). 51 Helminen & Lehtola & Virolainen 2004, Eduskunnan oikeusasiamiehen kertomus vuodelta 2006, 100.

Pakkokeinolaki 30.4.1987/450

Pakkokeinolaki 30.4.1987/450 Pakkokeinolaki 30.4.1987/450 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Kiinniottaminen, pidättäminen ja vangitseminen Kiinniottaminen 1 Jokamiehen kiinniotto-oikeus Jokainen saa ottaa kiinni verekseltä

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1987. Pakkokeinolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1987. Pakkokeinolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1987 Pakkokeinolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Kiinniottaminen, pidättäminen ja vangitseminen Kiinniottaminen 1 Jokamiehen kiinniotto oikeus

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1987. Pakkokeinolaki

Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1987. Pakkokeinolaki 1 de 16 07/10/2009 17:36 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 1987» 450/1987 450/1987 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Annettu Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 1987 Pakkokeinolaki

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö

Koulutus 12.1.2015. Suomen Asianajajaliitto. Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Koulutus 12.1.2015 Suomen Asianajajaliitto Asianajaja Riitta Leppiniemi ja asianajaja Jarkko Männistö Tämän päivän aiheena rikosasiat Rikosprosessi ennen oikeudenkäyntiä Mitä tapahtuu esitutkinnassa ja

Lisätiedot

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 OIKEUSAPU JA JULKINEN PUOLUSTUS B 14.2 ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

Ohje pakkokeinosihteerille

Ohje pakkokeinosihteerille Ohje pakkokeinosihteerille Case: Vantaan käräjäoikeus Pöllänen, Anna 2011 Hyvinkää Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Hyvinkää Ohje pakkokeinosihteerille Case: Vantaan käräjäoikeus Anna Pöllänen Liiketalous

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen

Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille. Korvaus rikoksen uhrille. Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen Valtion varoista maksettava korvaus rikoksen uhrille Korvaus rikoksen uhrille Rikoksella aiheutetut vahingot 1.1.2006 alkaen SISÄLLYS Milloin rikoksen uhrille voidaan maksaa korvaus valtion varoista? 3

Lisätiedot

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä TIETOVERKKORIKOSTYÖRYHMÄN MIETINTÖ Asianajaja Satu Tiirikan eriävä mielipide 16.6.2003 1 Myös datan kopioinnin tulee olla takavarikko 1.1 Ehdotettua pakkokeinolain 4 luvun 4 a :n 3 momenttia ei tule hyväksyä

Lisätiedot

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä

Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä Syyteharkinta-asioiden kiireellisyydestä ja etusijajärjestyksestä YLEINEN OHJE VKS:2013:1 Dnro 47/31/12 Annettu 28.12.2012 Voimassa 1.1.2013 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2009:2 Sisällysluettelo...3 1 JOHDANTO...3

Lisätiedot

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 217 000 pakkokeinoa vuonna 2012

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 217 000 pakkokeinoa vuonna 2012 Oikeus 213 Pakkokeinot 212 Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 217 pakkokeinoa vuonna 212 Tilastokeskuksen mukaan poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 217 pakkokeinoa vuonna 212. Määrä

Lisätiedot

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto

SUHTEELLISUUSPERIAATE. Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto MITÄ SE TARKOITTAA? - viranomaisten toimien on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden - ei ole yksiselitteinen eikä täsmällinen

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 210 300 pakkokeinoa vuonna 2013

Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 210 300 pakkokeinoa vuonna 2013 Oikeus 214 Pakkokeinot 213 Poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 21 3 pakkokeinoa vuonna 213 Tilastokeskuksen mukaan poliisi, tulli ja rajavartiolaitos suorittivat 21 3 pakkokeinoa vuonna 213.

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä

Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen tutkinta. 1. Yleistä Poliisihallitus Ohje ID-1551993091 1 (8) 17.12.2013 2020/2013/4590 Voimassaoloaika 1.1.2014-31.12.2018 Säädösperuste Laki poliisin hallinnosta 4 Muuttaa/Kumoaa Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinta,

Lisätiedot

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi esitutkintalakia, poliisin

Lisätiedot

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Vakuutusehdot Voimassa 1.1.2016 alkaen Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 2 Vakuutuksen ottajat ja vakuutetut 2 3 Vakuutuskausi 2 4 Tuomioistuimet ja

Lisätiedot

Rikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus.

Rikosasiaa ei oteta tuomioistuimessa tutkittavaksi, ellei syytettä rikoksesta ole nostanut se, jolla on siihen lain mukaan oikeus. 1 of 34 21/03/2011 11:51 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1997» 11.7.1997/689 11.7.1997/689 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudenkäynnistä

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 30.12.2003/1286

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 30.12.2003/1286 Page 1 of 22 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2003 30.12.2003/1286 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 30.12.2003/1286 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

Esitutkintalaki 30.4.1987/449

Esitutkintalaki 30.4.1987/449 Esitutkintalaki 30.4.1987/449 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Lain soveltamisala 1 Esitutkinta rikoksen johdosta toimitetaan tämän lain mukaisesti, jollei muussa laissa ole toisin säädetty.

Lisätiedot

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan.

Valtuutetun on pidettävä valtuuttajalle kuuluvat raha- ja muut varat erillään omista varoistaan. YLEISIÄ OHJEITA VALTUUTETULLE Seuraavat ohjeet perustuvat edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) säännöksiin sellaisina kuin ne lain voimaan tullessa 1.11.2007 olivat. Valtuutetun on oma-aloitteisesti

Lisätiedot

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24

Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien tutkinnasta 19.1.2001/24 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2001» 19.1.2001/24 19.1.2001/24 Aineisto on tekijänoikeuden alaista. Lisätietoja käyttöehdoista www.finlex.fi/fi/laki/kayttoehdot.php. Laki tie- ja maastoliikenneonnettomuuksien

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet

Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet Syyttäjälle ilmoitettavat rikosasiat, ilmoitusmenettely ja syyttäjän toimenpiteet YLEINEN OHJE VKS:2013:4 12.6.2013 Voimassa 1.1.2014 - toistaiseksi Kumoaa VKS:2008:2 Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio

Lisätiedot

Hallintovaliokunnalle

Hallintovaliokunnalle PERUSTUSLAKIVALIOKUNNAN LAUSUNTO 27/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta puolustusvoimissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunnalle

Lisätiedot

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013

Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015 LVM/174/03/2013 HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUS LAUSUNTO Porkkalankatu 13 00180 Helsinki 16.12.2015 *029 56 44200 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 11.11.2015

Lisätiedot

KIINTEISTÖTOIMITUSVIRHEET

KIINTEISTÖTOIMITUSVIRHEET KIINTEISTÖTOIMITUSVIRHEET TOIMITUSVIRHEIDEN OIKAISEMINEN Kiinteistörekisterinhoitajien koulutuspäivät Maaoikeusinsinööri Sakari Haulos 1 KIINTEISTÖTOIMITUSVIRHEET TOIMITUSVIRHEIDEN OIKAISEMINEN Kiinteistörekisterinhoitajien

Lisätiedot

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

syyttäjille Dnro 38/31/06 13.12.2006 YSL 3 2 mom. VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta YLEINEN OHJE VKS:2006:4 syyttäjille Dnro 38/31/06 Annettu Säädösperusta 13.12.2006 YSL 3 2 mom. Kumoaa Voimassa VKS:1998:3 1.1.2007 - toistaiseksi Asianomistajan syyteoikeus virallisen syyttäjän kannalta

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien

Lisätiedot

Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015

Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015 Turvaamistoimet Markkinaoikeudessa Kolster-info Tampere 23.9.2015 Jyrki Nikula Director, IP Legal & Trademarks Mikä on turvaamistoimi? Oikeudenkäymiskaaren 7 luku käsittelee turvaamistoimia Immateriaalioikeutta

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

7.5 Juridisia termejä

7.5 Juridisia termejä 7.5 Juridisia termejä Oikeustermit Tuomioistuimet Maahanmuutto ja pakolaisuus 7.5.1 Oikeustermit Alentuneesti tai alentuneesti syyntakeinen = Tekijä ei ole täysin ymmärtänyt tekoaan. Rangaistusta kevennetään

Lisätiedot

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela

HOVIOIKEUS- MENETTELY. Antti Jokela HOVIOIKEUS- MENETTELY Antti Jokela TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 Antti Jokela ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1408-4

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

EU-rikosoikeutta puolustusasianajajille. Academy of European Law (ERA) Workshop Vilnassa 11.5.2013

EU-rikosoikeutta puolustusasianajajille. Academy of European Law (ERA) Workshop Vilnassa 11.5.2013 EU-rikosoikeutta puolustusasianajajille Academy of European Law (ERA) Workshop Vilnassa 11.5.2013 Käytännön tapausharjoitus, jossa keskitytään etenkin luovuttamismenettelyyn sekä tästä aiheutuviin EU-oikeudellisiin

Lisätiedot

Jätealan ympäristörikokset

Jätealan ympäristörikokset Jätealan ympäristörikokset Jätehuoltopäivät 10.-11.10.2012 Satu Lyytikäinen, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 8.10.2012 Ympäristöviranomaisen roolit YSL:ssä ja jätelaissa säädetty valvontaviranomaiselle

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013

Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Asumisneuvonta- koulutustilaisuus 10.12.2013 Helsingin poliisilaitos Ennalta estävän toiminnan toimintalinja ennalta_estava_toimintalinja.helsinki@poliisi.fi Pentti Tarvonen ylikonstaapeli 040-5434291

Lisätiedot

Esitutkinta- ja pakkokeinolakien uudistaminen

Esitutkinta- ja pakkokeinolakien uudistaminen 1 (8) Markku Fredman asianajaja Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy Helsinki Asianajajapäivät 14.1.2011 Esitutkinta- ja pakkokeinolakien uudistaminen 1. Taustaa Nykyiset esitutkinta- ja pakkokeinolait

Lisätiedot

Laki maakaaren muuttamisesta

Laki maakaaren muuttamisesta LUONNOS 5.10.2015 Rinnakkaistekstit Laki maakaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan maakaaren (540/1995) 6 luvun :n 2 momentti, 9 a luvun 10 :n 2 momentti ja 15 :n 1 momentti, 15

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Julkinen oikeusapu 2008

Julkinen oikeusapu 2008 Oikeus 2009 Julkinen oikeusapu 2008 Yksityiselle asiamiehelle annettujen oikeusapupäätösten määrä lisääntyi vuonna 2008 Valtion oikeusaputoimistoissa käsiteltiin vuonna 2008 yhteensä 71 479 julkisen oikeusavun

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526)

Tämä laki ei koske asevelvollisuuslain nojalla puolustuslaitoksen palveluksessa olevaa henkilöä. (10.6.1988/526) 1 of 5 21/03/2011 11:41 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1967» 29.12.1967/656 29.12.1967/656 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Laki oikeudesta

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä

EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Suomi EU:n mallin mukainen ilmoitus oikeuksista rikoksesta epäillyille ja syytteeseen asetetuille rikosoikeudenkäynneissä Sinulla on oikeus säilyttää itselläsi tämä ilmoitus oikeuksistasi pidätyksesi ajan.

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela

Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela Julkisoikeus Valtiotieteellinen tiedekunta Viranomaisen vahingonkorvausvastuu 5.11.2012 Anni Tuomela Viranomaisen vahingonkorvausvastuu Viranomaisen vahingonkorvausvastuusta on erilliset säännökset vahingonkorvauslaissa

Lisätiedot

N:o 1286/ 2003. Soveltamisala

N:o 1286/ 2003. Soveltamisala N:o 1286/ 2003 Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2003 Laki rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä Eduskunnan päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.

Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc. Tutkimus, aineistot ja avoimuuden rajat Tiedonjulkistamisneuvottelukunnan tilaisuus 21.4.2008 Tieteiden talolla Hallintojohtaja Anitta Hämäläinen Kansallisarkisto anitta.hamalainen@narc.fi HYVÄ AINEISTON

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 689 704. Laki. N:o 689. oikeudenkäynnistä rikosasioissa

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 689 704. Laki. N:o 689. oikeudenkäynnistä rikosasioissa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1997 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä heinäkuuta 1997 N:o 689 704 SISÄLLYS N:o Sivu 689 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa... 2207 690 Laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta...

Lisätiedot

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2005 vp

LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2005 vp LAKIVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2005 vp Hallituksen esitys laiksi omaisuuden tai todistusaineiston jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanosta Euroopan unionissa sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974. Vahingonkorvauslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Lain soveltamisala.

Annettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974. Vahingonkorvauslaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku. Lain soveltamisala. Annettu Helsingissä 31. päivänä toukokuuta 1974 Vahingonkorvauslaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Lain soveltamisala. Vahingon korvaamiseen on sovellettava tämän lain säännöksiä. Tämä

Lisätiedot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot

Vientisaatavatakuun yleiset ehdot 1 (6) Vientisaatavatakuun yleiset ehdot Viejän ulkomaiselta ostajalta olevien saatavien kattaminen 15.4.2008 Vientisaatavatakuun perusteella viejällä on oikeus saada korvausta Finnveralta takuusopimuksen

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op)

RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO. 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) RANGAISTUKSEN TUOMITSEMINEN JA TÄYTÄNTÖÖNPANO 4.3.2015 Erikoistumisjakso (12 op) Huom! Vastaus kysymykseen 1 saa olla enintään 4 sivun (= 1 arkin) pituinen, ja vastaukset kysymyksiin 2, 3 ja 4 enintään

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 378 385. Laki. N:o 378. oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2005 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 378 385. Laki. N:o 378. oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 9 päivänä kesäkuuta 2005 N:o 378 385 SISÄLLYS N:o Sivu 378 Laki oikeusgeneettisestä isyystutkimuksesta... 2279 379 Laki isyyslain muuttamisesta... 2285

Lisätiedot

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta

Ohje syyteneuvottelua koskevan. lainsäädännön soveltamisesta Ohje syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön soveltamisesta YLEINEN OHJE Dnro 26/31/14 28.12.2015 Voimassa 1.1.2016 - toistaiseksi Käyntiosoite Postiosoite Puhelin Telekopio Sähköpostiosoite Albertinkatu

Lisätiedot

Vartija kertoo teille sen paikan oloista, jossa teitä pidetään. Teillä on myös oikeus tutustua seuraaviin asiakirjoihin:

Vartija kertoo teille sen paikan oloista, jossa teitä pidetään. Teillä on myös oikeus tutustua seuraaviin asiakirjoihin: Poliisihallitus Liite 1 1 (7) 2014 2020/2013/5490 1 VAPAUTENSA MENETTÄNEEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Poliisi tai tuomioistuin on päättänyt, että olette menettänyt vapautenne. Tällainen toimenpide perustuu

Lisätiedot

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi

YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04. 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13. Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi YLEINEN OHJE JA MÄÄRÄYS VKS:2004:1 syyttäjille Dnro 65/31/04 Annettu Säädösperusta 28.12.2004 YSjäL 3 2 mom., AVKSV 13 Voimassa 1.1.2005 - toistaiseksi Menettely sananvapausrikosasioissa 1. Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun EDUSKUNNAN VASTAUS 218/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi maanvuokralain muuttamisesta ja perintökaaren 25 luvun 1 b :n 4 momentin kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO

Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus. Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO Ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle maksettava palkkio ja kulukorvaus Lainsäädäntöneuvos Jutta Gras SM/MMO 23.7.2012 Taustaksi Sisäasiainministeriön asetus ilman huoltajaa olevan lapsen edustajalle

Lisätiedot

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet.

- valtion virastot ja laitokset - kuntien virastot ja laitokset sekä luottamuselimet - tuomioistuimet. VOIKO OIKEUSASIAMIES AUTTAA? 1) Mitä eduskunnan oikeusasiamies tekee? Oikeusasiamies valvoo, että viranomaiset ja virkamiehet noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. Lisäksi hän valvoo muita julkista

Lisätiedot

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto

Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu. Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijan juridinen asema ja vastuu Valviran asiantuntijasymposium 16.4.2013 Biomedicum Olli Mäenpää, Helsingin yliopisto Valviran asiantuntijat (ValviraL 5 ; ValviraA 8 ) 1. Pysyvät asiantuntijat

Lisätiedot

HE 99/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi

HE 99/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi esitutkintalain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi esitutkintalakia, poliisin

Lisätiedot

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta

Laki. ulosottokaaren muuttamisesta Laki ulosottokaaren muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulosottokaaren (705/2007) 1 luvun 34 :n 2 momentti, muutetaan 1 luvun 31 :n 4 momentti, 3 luvun 1 :n 1 momentti, 5 :n 1 momentti,

Lisätiedot

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT

SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT SORA-SÄÄNNÖKSET JA NÄYTTÖTUTKINNOT Sora-säännösten toimeenpano ammatillisessa koulutuksessa seminaari, Helsinki 25.10.2012 Hallitusneuvos Merja Leinonen merja.leinonen@minedu.fi Muutokset lyhyesti opiskelijaksi

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015

Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015. 368/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2015 368/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä huhtikuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain

Lisätiedot

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA

VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA Päivämäärä / Datum /Date Nro / Nr / No. 8.9.2004 824/520/2004 Jakelussa mainitut JULKINEN VIESTINTÄVIRASTON PÄÄTÖS KOSKIEN NUMERON SIIRRETTÄVYYTTÄ MÄÄRÄAIKAISIS- SA SOPIMUKSISSA ASIANOSAINEN Finnet Com

Lisätiedot

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1 Lain tarkoitus Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen

Lisätiedot

MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007

MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007 Moo 1 MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007 211.0 VAKUUTETUT, VAHINKOTAPAHTUMA JA VOIMASSAOLOAIKA Vakuutetut Vakuutettuja ovat vakuutuskirjassa mainitun ajoneuvon omistaja haltija

Lisätiedot

Jos joudut rikoksen uhriksi

Jos joudut rikoksen uhriksi 1 / 5 28.1.2009 12:11 Jos joudut rikoksen uhriksi Etusivu Rikosasian käsittelyn vaiheet Korvaukset Tukipalvelut Perheväkivalta Lapsi rikoksen uhrina Lähestymiskielto Apua ja tukea Muut esitteet Jos joudut

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014

Paperittomana peruskoulussa. Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Paperittomana peruskoulussa Pentti Arajärvi Paperittomat -hanke 11.4.2014 Perustuslain 16.1. Jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Oppivelvollisuudesta säädetään lailla. Lapsen oikeuksien

Lisätiedot

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan

KORVAUKSET. m Korvaukset on käsiteltävä viran puolesta m Täyden korvauksen periaate m Käypä hinta ennen lunastusta olleen tilanteen mukaan KORVAUKSET 33 Maan luovuttamisesta sekä vahingosta, haitasta tai kustannuksista, jotka tähän lakiin perustuvasta toimenpiteestä aiheutuvat kiinteistön omistajalle, tieosakkaalle tai 10 :ssä tarkoitetun

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI

Asianomistajat TMI SEADONIS SUOMENOJAN VENESATAMA/ CARBONE MASSIMILIANO ROSARIO KÄHKÖNEN JANNE-OSKARI LÄNSI-UUDENMAAN SYYTTÄJÄNVIRASTO PÄÄTÖS 15/635 PL 24 02631 ESPOO syyttämättä jättämisestä Asianro Puhelin 029 56 21000 Fax 029 56 21022 25.5.2015 R 14/5964 Syyttämättä jätetty RAUNIO LASSE ANTERO 09.12.1957

Lisätiedot

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä

Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä Asetus lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 28.6.1994/556 Oikeusministerin esittelystä säädetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 8 päivänä huhtikuuta 1983 annetun lain (361/83) 49 :n nojalla,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/5 18.12.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 19/2012 1 (5) 306 Vahingonkorvausvaatimus HEL 2012-014354 T 03 01 00 Päätös päätti, että As Oy Helsingin Professorin aukiolle korvataan kotihoidon hallinnasta kadonneen avaimen

Lisätiedot

Esitutkinta, pakkokeinot ja poliisilaki: keskeiset muutokset. Matti Tolvanen, OTT, professori

Esitutkinta, pakkokeinot ja poliisilaki: keskeiset muutokset. Matti Tolvanen, OTT, professori Esitutkinta, pakkokeinot ja poliisilaki: keskeiset muutokset Matti Tolvanen, OTT, professori Esityksen tarkoitus Esitellä yleisesti lakihanketta Nostaa esille keskeisiä muutoksia Nyt on kysymys orientaatiosta

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 5.1.1994/4

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: 5.1.1994/4 Page 1 of 11 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 1994 5.1.1994/4 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 5.1.1994/4 Laki kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa Katso tekijänoikeudellinen

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

11 POLIISILAITOSTA POLIISI SUOMESSA POLIISIN TEHTÄVÄT POLIISIN TOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET

11 POLIISILAITOSTA POLIISI SUOMESSA POLIISIN TEHTÄVÄT POLIISIN TOIMINNAN YLEISET PERIAATTEET POLIISI SUOMESSA POLIISI SUOMESSA Suomessa toimii yksi poliisi. Poliisina voi toimia nainen tai mies. Poliisi voi liikkua ja esiintyä joko virkapukuisena tai siviiliasuisena. Poliisilla on kuitenkin aina

Lisätiedot