Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg

Transkriptio

1 12/ Aika/Tid , Klo/Kl. 17:30-21:45 Paikka/Plats Osallistujat/Deltagare So-Te talon 3 kerr. kokoushuone Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Engblom Charlotta 17:30-21:45 Varapuh.joht./Viceordf. Oljemark Karl-Erik 17:30-21:45 Jäsen/Medlem Kopra Juha 17:30-21:45 Jäsen/Medlem Mattila Anna-Karoliina 17:30-21:45 Jäsen/Medlem Myrberg Bob 17:55-21:45 Jäsen/Medlem Hämäläinen Monika 17:35-21:45 Jäsen/Medlem Oksanen Ari 17:30-21:45 Kh edust./kst repr. Myllyvirta Ilari 17:30-21:45 Esitt./Föredr. Pohjonen Juha 17:30-21:45 Tilapalvelup. / Lokalservicechef Vanhanen Seija 17:30-20:55 Konsultti/Konsult Salomaa Petra 17:30-20:15 Suunnittelija/Planerare Ek Daisy 17:30-21:45 npit./för. Poissa/Frånvarande Boman Rainer Puh.joht./Ordf. Berndtson Viivi Nuor.valt.ed./Ungdomsfull. Lindqvist Kaj Kh puh.joht/kst ordf. Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden Päivämäärä Datum n tarkastus justering nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Charlotta Engblom ntarkastaja/juste rare Anna-Karoliina Mattila npitäjä/förare Daisy Ek ntarkastaja/justera re Juha Kopra tarkastettu/et justerat:

2 12/ Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 117 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan Yhteisseminaari palveluverkkosuunnitelman toteuttamisesta / Gemensamt seminarium om genomförande av servicenätplanen 121 Västerskogin alueen varhaiskasvatuksen järjestäminen tulevaisuudessa, tekninen valiokunta / Ordnandet av småbarnspedagogik i Västerskogområdet i framtiden, tekniska 122 Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma , käyttötalousosa / Budget 2019 och ekonomiplan , driftsekonomidelen 123 Osavuosikatsaus 8/2018, Tekninen valiokunta, rakennus- ja ympäristövaliokunta, käyttötalous ja investoinnit/ Teknik- och Miljöavdelningens och Byggnads- och miljös delårsöversikt 8/2018, driftsekonomi och investeringar 124 Teknisen johtajan ajankohtaiskatsaus / Tekniska direktörens översikt om aktuella ärenden tarkastettu/et justerat:

3 12/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet TEKVLK 117 Tekninen valiokunta / Tekniska Päätös Tekninen valiokunta totesi, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Beslut Tekniska ustkottet konstaterade att sammanträdet var lagligen sammankallat och beslutfört. tarkastettu/et justerat:

4 12/ ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare TEKVLK 118 Tekninen valiokunta / Tekniska Päätös ntarkastajiksi valittiin Anna-Karoliina Mattila ja Juha Kopra. Beslut Till protokolljusterare valdes Anna-Karoliina Mattila och Juha Kopra. tarkastettu/et justerat:

5 12/ Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan TEKVLK 119 Tekninen valiokunta / Tekniska Päätös Tekninen valiokunta päätti yksimielisesti hyväksyä esityslistan muutetulla asia järjestyksellä. Beslut Tekniska beslöt enhälligt godkänna föredragningslistan med ändrad ordning av ärenden. tarkastettu/et justerat:

6 12/ Yhteisseminaari palveluverkkosuunnitelman toteuttamisesta / Gemensamt seminarium om genomförande av servicenätplanen TEKVLK 120 Tekninen valiokunta / Tekniska Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi tekninen johtaja/teknisk direktör Ilari Myllyvirta, ilari.myllyvirta(at)sipoo.fi Sivistystoimen palveluverkkosuunnitelma on hyväksytty kesäkuussa Suunnitelmassa on esitetty muunmuassa lukuisia selvityksiä joiden laatiminen on ajoitettu pääosin vuodelle Palveluverkkosuunnitelman selvitykset yhdistellen samankaltaiset projektit yhdeksi projektiksi käsittelevät mm. 1. Kulttuuritoimen tilankäyttö- ja tarveselvitys (ml. Artborg/Topeliussali kulttuurikeskus asia). 2. Liikuntapaikkasuunnitelma 3. Kevyeen liikenteen väylien ja ulkoilureittien verkosto ja priorisointiselvitys 4. Söderkulla skola ja kielikylpy 5. Miilintien alueen lisäpalveluselvitys (kirjasto, nuoriso, kansalaisopistotoiminta jne.) 6. Västerskogin alueen varhaiskasvatuksen järjestämisen vaihtoehdot 7. Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tilatarpeet 8. Söderkullan uusi sivistyskeskus-sijainti- ja tarveselvitys 9. Nikkilän uusi sivistyskeskus-sijainti- ja tarveselvitys 10. Jokipuiston esi- ja perusopetuksen lisätarveselvitys 11. Sibbo gymnasiumin peruskorjaus/tilojen tulevaisuus 12. Nikkilän liikuntapaikkaselvitys ja yleisurheilukeskuksen saneeraus 13. Nikkilän nuoriso- ja harrastetilojen vaihtoehtoselvitys 14. Sipoo opiston tilatarveselvitys Seminaarin tarkoituksena on saada yhteinen käsitys sivistyksen ja teknisen valiokuntien päättäjien kesken selvitysten toteutuksesta sekä organisaation mahdollisuudesta tuottaa valtuuston vaatimat selvitykset ja viedä selvitysten tulos päätöksentekoon. Selvitysten määrä on niin suuri, että realistinen aikataulu ja vaadittu valmistusaika sekä selvitysten oletettu taso ovat ristiriidassa keskenään. Tämä takia valiokuntien tulee harkita selvitysten aikatauluja. Selvitysten laatimiseksi tulisi kustakin selvityksestä päättää selvityksen tarkempi sisältö, joka käsittää mm. 1. selvityksen lähtökohdat, 2. tavoitteet, 3. kuvauksen tehtävästä, 4. selvitysten tarkastettu/et justerat:

7 12/ tärkeysjärjestys toisiinsa nähden, 5. kunkin selvityksen toteutuksenorganisointi ja henkilöt, jotka osallistuvat siihen sekä 6. selvityksen laatimisen realistinen aikataulu. Valiokunta antaa sivistys- ja tekniselle toimelle valmistelukehotuksen edellä mainittujen selvitysten tarkemman sisällön kuvaamiseksi seminaarin tuotoksen aikaansaamiseksi. Seminaarin tuotosten pohjalta sivistysvaliokunnalle ja tekniselle valiokunnalle valmistellaan tarvittavat päätösehdotukset selvitysten toteuttamiseksi niiden realistisessa aikataulussa. Seminaarin ajankohdaksi ehdotetaan 28. marraskuuta 2018 klo Teknisen johtajan ehdotus Valiokunta päättää pitää teknisen valiokunnan ja sivistysvaliokunnan yhteisseminaarin Sivistystoimen palveluverkkosuunnitelman toteuttamisesta klo Sivistysosasto ja Tekniikka- ja ympäristöosasto valmistelevat sisällön ja valmistelukutsu lähtöaineistoineen lähetetään viittä päivää ennen seminaaria valiokuntien jäsenille. Tekniska direktörens förslag Utskottet beslutar att tekniska och bildnings ordnar ett gemensamt seminarium om genomförandet av servicenätplanen för bildningsväsendet kl Bildningsavdelningen och Avdelningen för teknik och miljö bereder innehållet och beredningskallelsen jämte utgångsmaterialet skickas till s ledamöter fem dagar före seminariet. Teknisen johtajan muutettu ehdotus Valiokunta päättää pitää teknisen valiokunnan ja sivistysvaliokunnan yhteisseminaarin Sivistystoimen palveluverkkosuunnitelman toteuttamisesta klo Sivistysosasto ja Tekniikka- ja ympäristöosasto valmistelevat sisällön ja valmistelukutsu lähtöaineistoineen lähetetään viittä päivää ennen seminaaria valiokuntien jäsenille ja kutsutaan mukaan ryhmäpuheenjohtajat. Tekniska direktörens ändrade förslag Utskottet beslutar att tekniska och bildnings ordnar ett gemensamt seminarium om genomförandet av servicenätplanen för bildningsväsendet kl Bildningsavdelningen och Avdelningen för teknik och miljö bereder innehållet och beredningskallelsen jämte utgångsmaterialet skickas till s ledamöter fem dagar före seminariet, dessutom bjuder man in gruppordföranden. tarkastettu/et justerat:

8 12/ Päätös Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun ehdotuksen. Beslut Tekniska godkände enhälligt föredragandens ändrade förslag. tarkastettu/et justerat:

9 12/ Västerskogin alueen varhaiskasvatuksen järjestäminen tulevaisuudessa, tekninen valiokunta / Ordnandet av småbarnspedagogik i Västerskogområdet i framtiden, tekniska 604/ /2012 TEKVLK 121 Tekninen valiokunta / Tekniska Valmistelijat / Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi tekninen johtaja/teknisk direktör Ilari Myllyvirta, ilari.myllyvirta(at)sipoo.fi Sipoon kunnan talousarviossa vuodelle 2018 todetaan mm. Västerskogin alueen varhaiskasvatuspalvelujen pitkäntähtäimen suunnitelmaa valmistellaan. Sivistysosasto, tekniikka- ja ympäristöosasto ja taloushallinto ovat yhdessä laatineet selvityksen Västerskogin alueen varhaiskasvatuksen järjestämisen vaihtoehdot (liite 1). Västerskogin varhaiskasvatuksen selvityksen eri vaihtoehdoiksi valittiin 1) Omana investointina kunnallinen päiväkoti, 2) Elinkaari päiväkoti, kiinteistö elinkaarimallilla, jossa kunta järjestää toiminnan 3) Palvelusetelipäiväkoti ja 4) Vuokrakiinteistö paviljonki päiväkotina, jossa kunta järjestää varhaiskasvatuksen. Kiinteistön hankkiminen elinkaarimallilla tehtiin erilliset selvitykset a) Elinkaarimalli hankintamuotona (liite 2) ja b) Elinkaarimallin käyttö Sipoossa omaan taseeseen tehtävien investointien ohella (liite 3). Elinkaarimallia käsittelevät raportit laadittiin syyskuu 2017 ja maaliskuu 2018 välisenä aikana ja on annettu tiedoksi tekniselle valiokunnalle ja sivistysvaliokunnalle toukokuussa 2018 erillisinä omina asioina. Västerskogin alueen varhaiskasvatuspalvelujen pitkäntähtäimen suunnitelmaa on laadittu huhtikuu 2018 ja syyskuu 2018 välisenä aikana. Västerskogin alueen varhaiskasvatuspalvelujen pitkäntähtäimen suunnitelma käsitellään sivistysvaliokunnan ja teknisen valiokunnan yhtä aikaa pidettävissä kokouksissa, joissa Västerskogin alueen varhaiskasvatuspalvelujen pitkäntähtäimen suunnitelma esitellään ja keskustellaan kokouksien yhteisessä osiossa ja päätöksenteko tapahtuu valiokuntien omissa kokouksissa. Yhtä aikaa järjestettävän kokouksen tarkoitus on lisätä vuoropuhelua eri valiokuntine päättäjien kesken. Kokous on järjestetty valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten toivomuksesta. tarkastettu/et justerat:

10 12/ Västerskogin alueen varhaiskasvatuspalvelujen järjestämisestä kumpikin valiokunta ottaa kantaa hallintosäännön vastuualueen mukaisesti. Tällöin sivistysvaliokunta ottaa kantaa palvelun järjestämistapaan eli järjestetäänkö palvelu kunnallisesti tuotettuna varhaiskasvatuksena vai palvelusetelin avulla järjestettävänä varhaiskasvatuksena. Tekninen valiokunta ottaa osaltaan kantaa investoinnin toteuttamistapaan eli Västerskogin selvityksen tilanteessa toteutetaanko päiväkoti omana investointina, elinkaarimallilla vai vuokrapaviljonkina. Teknisen valiokunnan päätös tulee käyttöön vaan siinä tapauksessa, että palvelu järjestetään kunnallisesti tuotettuna varhaiskasvatuksena. Västerskogin alueen varhaiskasvatuksen järjestämisen vaihtoehdot selvityksen projektiryhmään on kuulunut Petra Salomaa, varhaiskasvatuksen suunnittelija, (projektipäällikkö), Johan Mattsson, laskentapäällikkö, taloushallinto ja Seija Vanhanen, konsultti. Ohjausryhmänä on toiminut Mervi Keski-Oja, varhaiskasvatuspäällikkö, Kurt Torsell, sivistysjohtaja sekä Ilari Myllyvirta, tekninen johtaja. Västerskogin alueen varhaiskasvatuksen järjestämisen vaihtoehdot selvitys Selvitysten perusteella Västerskogin alueen uuden päiväkodin toiminta on tarkoituksenmukaista järjestää kuudelle (6) ryhmälle ja tarpeelliselle henkilökunnalle seuraavasti: Kolme (3) ryhmää suomenkielisille 1-5-vuotiaille lapsille Yksi (1) ryhmä ruotsinkielisille 1-5 vuotiaille lapsille Kaksi (2) kielikylpyryhmää, joista yksi 4-5-vuotiaille ja yksi esiopetuslapsilla Selvityksessä annetaan perusteita päätökseen, jolla luottamushenkilöt ratkaisevat Västerskogin alueen varhaiskasvatuksen toteuttamistavan. Västerskogin alue sijaitsee kunnan lounaisosassa ja Helsinkiin suuntautuvan työmatkaliikenteen varrella. Varhaiskasvatus Västerskogin alueella yllämainitulla tavalla ei lisää palvelusteli varhaiskasvatuksen määrää siten, että palvelusetelivarhaiskasvatuksen osuus nousisi yli 30 %:n varhaiskasvatuksen kokonaisvolyymistä. Varhaiskasvatuksen kustannustehokkaat palvelut edellyttävät päiväkodeissa mahdollisimman täysiä ryhmiä. Pienissä päiväkodeissa täysien ryhmien aikaansaaminen on vaikeaa. Tällä hetkellä päiväkotien tyhjät, käyttämättömät paikat nostavat yksikkökustannuksia, mikä korostuu pienissä päiväkotiyksiköissä. tarkastettu/et justerat:

11 12/ Pienistä, alle kolmen ryhmän päiväkodeista, ovat monet kunnat ja myös yksityiset toimijat luopuneet niiden toiminnasta aiheutuvien korkeampien yksikkökustannusten ja vähäisempien joustamismahdollisuuksien vuoksi. Päiväkotien täyttöastetta voidaan nostaa valinnanvapaus mahdollisimman suurena säilyttäen siten, että päiväkotien ryhmät täytetään tasaisesti ja vähintään kuusi ryhmäisissä päiväkodeissa on tyhjiä ryhmiä. Kunnallisten päiväkotien täyttöaste (hoidettavien lasten osuus hoitopaikoista) on Sipoossa keskimäärin 80 % ja vertailupäiväkodeissa (Miili ja Mäntymäki) keskimäärin 90 %. Mitä korkeampi päiväkodin ryhmien täyttöaste kunnan päiväkodeissa on, sitä pienempi kunnan varhaispalvelun kustannukset hoidettavaa lasta kohden muodostuvat. Palveluseteli on kunnan kannalta aina saman hintainen riippumatta hoitopaikkojen täyttöasteesta ja kunnan kustannusten kannalta palvelusetelipäiväkoti on aina 100 % täyttöaseella toimiva päiväkoti. Kuusiryhmäisen päiväkodin kokonaiskustannukset bruttokustannus Oma päiväkoti /v Elinkaaripäiväkoti /v Palvelusetelipäiväkoti /v Paviljonkipäiväkoti /v Kuusiryhmäisen päiväkodin kustannukset käytössä olevaa hoitopaikkaa kohden bruttokustannus Oma päiväkoti 940 /kk Elinkaaripäiväkoti 940 /kk Palvelusetelipäiväkoti 817 /kk Paviljonkipäiväkoti /kk Yhteenvetona voidaan todeta, että kustannusten osalta palvelusetelipäiväkoti on noin 13 prosenttia halvempi ja paviljonkipäiväkoti noin 15 prosenttia kalliimpi kuin kunnan oma tuotanto tällä hetkellä. Vaihtoehdoista tehtiin EVA (ennakkovaikutusten arviointi) tarkastelu. EVA tarkastelussa uuden päiväkodin toteuttamisen vaatima aika, kun arvioidaan aikaa hankkeen alkamisesta (tarpeen toteamisesta) sen valmistumiseen, on erilainen eri vaihtoehdoissa. Omassa päiväkodissa ja elinkaaripäiväkodissa toteutusajat ovat pisimmät, tarkastettu/et justerat:

12 12/ noin 3,5 4 vuotta. Palveluseteli- ja paviljonkipäiväkodissa aika lyhyempi ollen 1-2 vuotta. Muut vaikutukset kunnan omaan toimintaan ja vaikutukset asiakkaaseen on tarkasteltu tarkemmin Västerskogin alueen varhaiskasvatuksen järjestämisen vaihtoehdot liitteessä 2. Muut vaikutukset eroavat lähinnä kunnan vakituisen henkilökunnan sijoittumisen osalta ja vaikutukset asiakkaaseen eroavat lähinnä päiväkotien painotusten osalta. Elinkaari hankintamuotona -selvitys Kunta voi hankkia rakennuksia ja muuta infraa omistukseensa monella tavalla, joista elinkaarimalli on yksi tapa. Elinkaarimalleja on monia ja niillä tarkoitetaan hankintatapoja, joissa palveluntuottaja kantaa rakennuksesta tai muusta infrasta perinteistä takuuaikaa pidemmän ja laajemman vastuun ja johon vastuuseen voidaan sisällyttää myös hankkeen rahoitusta ja erilaisia palveluita. Hankkeen rahoittajana voi myös olla erillinen rahoittajataho. Suppeimmassa elinkaarimallissa palveluntuottaja vastaa investoinnin teknisestä suunnittelusta, rakentamisesta ja kiinteistöpalveluista omistuksen ollessa kunnalla. Elinkaarimallin on katsottu sopivan parhaiten suurehkojen, investointikustannukseltaan vähintään noin 15 M suuruisten uudisrakennushankkeiden toteuttamiseen. Elinkaarimalli soveltuu huonosti peruskorjaushankkeisiin ja vaiheittain rakentamiseen. Elinkaarimallilla kunta sitoutuu pitkäaikaiseen, yleensä vuoden sopimukseen rakennuksen käytön osalta. Sopimuksen pitkäaikaisuudesta johtuen sopimuksen on tuettava kunnan tulevaa palvelutarvetta ja kunnan omistaja- ym. strategioita. Elinkaarimallin käyttö edellyttää kunnalta myös uudenlaista osaamista ja ajattelutapaa. Uudenlainen osaaminen liittyy erityisesti hankkeen konkretisointiin heti hankkeen alkumetreillä sekä uudenlaiseen kilpailuttamiseen, suunnittelunohjaukseen ja valvontaan sekä sopimusten hallintaan. Uudenlainen ajattelutapa puolestaan tarkoittaa yhteistyötä, osapuolien vastuiden ja velvoitteiden jakamisen ymmärtämistä sekä lojaalisuutta ja avoimuutta. Perustellusti voidaan todeta, että kunnan on tarkoituksenmukaista panostaa uuden hankintamenettelyn ja toimintamallin haltuunottoon vain tilanteessa, jossa elinkaarimallia hankintamuotona on tarkoitus käyttää myös jatkossa. Elinkaarimallin käyttö Sipoossa suoraan omaan taseeseen tehtävien investointien ohella -selvitys tarkastettu/et justerat:

13 12/ Selvityksessä elinkaarimalli on katsottu soveltuvan hyvin: Hankkeisiin, joiden investointikustannus on vähintään noin 15 M. Tätä hankkeen suuruusluokkaa on pidetty tarpeellisena, jotta elinkaarimallin toteutuksen raskaus olisi kannattavaa kantaa. Hankkeisiin, joissa kunnalla ei ole suunnittelu- ja ylläpito-osaamista. Tällaisia kohteita ovat esimerkiksi rautatieasemat ja niihin liittyvät alikulut. Hankkeisiin, joissa myös yksityiset toimijat vuokraavat tiloja paljon. Tällainen kohde on esimerkiksi liikuntakeskus. Hankkeisiin, joiden tulevaisuus tiedetään riittävän hyvin. Tällainen kohde on kerralla valmiiksi rakennettava uudisrakennuskohde. Sama asia toisin sanottuna tarkoittaa, että elinkaarimalli soveltuu huonosti peruskorjaushankkeisiin ja vaiheittain rakentamiseen: Peruskorjaushankkeet sisältävät yleensä paljon yllätyksiä. Vaiheittain rakentamisen aikataulua puolestaan ei yleensä tiedetä etukäteen elinkaarisopimusta allekirjoitettaessa. Elinkaarimallilla toteutettavien hankkeiden aikataulu, jos katsotaan aikaa hankkeen alkamisesta (tarpeen toteamisesta) sen valmistumiseen, ei suuresti poikkea nykykäytännöstä. Vaikka suunnittelu- ja toteutusvaihe ovat nykykäytäntöä nopeampia, aikaa kuluu alkuvaiheessa hankkeen tavoitteiden ja yksityiskohtien konkretisointiin nykyistä enemmän. Toteuttamisen ja ylläpidon osalta ei voida löytää perusteltuja eroja vaikkakin kilpailu voidaan katsoa tehostavan toimintaa. Rahoituksen osalta elinkaarimallin rahoitus ilman kunnan takausta saattaa olla lainaehdoiltaan kalliimpaa. Selvityksessä päädyttiin pitämään elinkaarimalli ja investointi omaan taseeseen vaihtoehtoa talouden osalta samanarvoisina. Taloudellinen investointi edellyttää molemmissa tapauksissa, että kunta osaa suunnitella tilatehokasta ja hyvää tilaa, tehdä hyvät sopimukset ja onnistua valvonnassa. Päätöksenteon ja päätöksentekijöiden vaikuttamismahdollisuuksien kannalta kunnan nykyiset johto- ja ohjesäännöt tukevat ainoastaan investointia omaan taseeseen. Uusien toimintatapojen myötä on ainakin harkittava tarpeellisia muutoksia ao. sääntöihin päätösvallan jakamiseksi virka- ja luottamushenkilöiden välillä kokonaisuutta tukevalla tavalla. Yhteenveto toimintatavan vallinnasta Varhaiskasvatuksen toimintatavan osalta merkittävimmät tekijät ovat vaikutukset asiakkaaseen (perheet ja lapset) sekä vaikutukset laatuun ja kunnan henkilöstöön sekä toiminnan järjestämisen tarkastettu/et justerat:

14 12/ kustannuksiin. Kunnallisesti tuotettu varhaiskasvatus ja palvelusetelillä järjestetty varhaiskasvatus Västerskogin alueella eroavat laadun ja asiakasvaikutusten osalta selvitysten perusteella hyvin vähän toisistaan. Mikäli varhaiskasvatus Västerskogin alueella järjestetään palvelusetelin avulla, sijoittuu nykyinen vakituinen henkilöstö kunnassa muihin varhaiskasvatuksen toimipisteisiin. Mikäli se järjestetään kunnallisesti tuotettuna varhaiskasvatuksena ei tapahdu muutoksia. Talouden osalta palveluseteli varhaiskasvatus on noin 13% taloudellisempi tapa järjestää varhaiskasvatusta verrattuna kunnan omaan varhaiskasvatukseen. Vaikka varhaiskasvatus Västerskogin alueella järjestettäisiin palvelusetelillä, kielikylpy varhaiskasvatus järjestetään joka tapauksessa omana toimintana palvelusetelijärjestäjän tiloissa. Yhteenveto investoinnin toteutustavan valinnasta Verrattaessa omaan taseeseen tehtäviä investointia ja elinkaari-investointia vaihtoehtojen taloudellisuudesta tai toteutuksen aikataulussa ei ole merkittäviä eroja. Selvityksen perusteella elinkaarimalli soveltuu parhaiten suurien hankkeiden tai pienemmistä hankkeista kerättävän hankekorin toteuttamiseen. Tällöin kyse on noin 15M :n investoinnista eli Västerskogin uusi päiväkoti yksinään on liian pieni toteutettavaksi elinkaari-mallilla. Sen sijaan hankkeena Västerskogin päiväkoti soveltuisi elinkaarihankkeeksi yhdessä muiden hankkeiden kanssa. Vuokrakiinteistö paviljonki päiväkotina, on kallein vaihtoehto ja kokonaiskustannukseltaan 15% kalliimpi kun investointi omaan taseeseen tai elinkaari-investointi, eikä ole tämän takia kilpailukykyinen vaihtoehto. Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1a / 121. TEKVLK: Västerskogin alueen varhaiskasvatuksen järjestämisen vaihtoehdot Liite / Bilaga 1b / 121. TEKVLK: Alternativ för ordnandet av småbarnspedagogik i Västerskogsområdet Liite / Bilaga 2 / 121. TEKVLK: Elinkaarimalli hankintamuotona, Västerskogin alueen varhaiskasvatus Liite / Bilaga 3 / 121. TEKVLK: Elinkaarimallin ja nykykäytännnön vertailu, Västerskogin alueen varhaiskasvatus Teknisen johtajan ehdotus Tekninen valiokunta päättää, että mikäli Västerskogin alueella tapahtuva varhaiskasvatus päätetään toteuttaa kunnallisesti tarkastettu/et justerat:

15 12/ tuotettuna varhaiskasvatuksena, hanke toteutetaan omaan taseeseen tehtävänä investointina. Tekninen valiokunta esittää kunnanhallitukselle, mikäli hanke on päätetty toteuttaa kunnallisena varhaiskasvatuksena, talousarvion investointiosaan lisätään määrärahaa kustannustason nousu huomioiden seuraavasti: ,1 milj. euroa ,3 milj. euroa ,0 milj. euroa ,2 milj. euroa Yhteensä 4,6 milj. euroa Tekniska direktörens förslag Tekniska beslutar att ifall man beslutar att småbarnspedagogiken i Västerskogområdet produceras i kommunens egen regi, verkställs fastigheten som en investering i kommunens egen balansräkning. Tekniska föreslår kommunstyrelsen att ifall man beslutar att småbarnspedagogiken produceras i kommunens egen regi, anvisas tilläggsanslag i budgetens investeringsdel med beaktande av den stigande kostnadsnivån enligt följande: ,1 milj. euro ,3 milj. euro ,0 milj. euro ,2 milj. euro Sammanlagt 4,6 milj. euro Charlotta Engblom teki vastaehdotuksen, että "mikäli sivistysvaliokunta päättää, että Västerskogin alueen varhaiskasvatuspalvelut tuotetaan omana tuotantona, tulee myös muita kuin uudelleeninvestoinnin vaihtoehdot huomioida. Tekninen valiokunta päättää, että odotetaan käynnissä olevan päiväkotien kuntokartoituksen tuloksia. Västerskogin päiväkotien kiinteistöjen kunto kartoitetaan ja koostetaan, sisältäen myös sisäilmatutkimuksia. Riippuen nykyisten kiinteistöjen kunnosta, voidaan nämä kunnostaa ja jatkossakin pitää käytössä toimintaa varten ja mahdollisesti täydentää väliaikaisilla rakennuksilla. Eri vaihtoehtojen kustannukset esitellään tekniselle valiokunnalle, joka esittää kunnanhallitukselle ja -valtuustolle ehdotuksensa lisäbudjetista. Ifall bildnings beslutar att småbarnspedagogiken i Västerskogområdet produceras i kommunens egna regi, skall andra tarkastettu/et justerat:

16 12/ alternativ till återinvestering också beaktas. Tekniska beslutar att man inväntar den utredning över daghemmens skick som pågår. Västerskogs områdets daghemsfastigheternas skick bör kartläggas och sammanställs, inklusive utredningar av inomhusluften. Beroende på de nuvarande fastigheternas skick, kan dessa fortsättningsvis vara i bruk och renoveras för verksamheten samt eventuellt kompletteras med tillfälliga byggnader. Kostnaderna för de olika alternativen presenteras för tekniska som lägger fram sitt förslag till tilläggsbudget för kommunstyrelsen och fullmäktige." Monika Hämäläinen kannatti Charlotta Engblomin ehdotusta. Puheenjohtaja totesi, että oli tehty vastaehdotus joten oli äänestettävä. Kädennosto äänestyksessä annettiin ääniä seuraavasti: Teknisen johtajan ehdotus, ("jaa") 0 Charlotta Engblomin vastaehdotus, ("ei") 7 Monika Hämäläinen, Juha Kopra, Tarmo Ojala, Karl-Erik Oljemark, Bob Myrberg, Anna-Karolina Mattila ja Charlotta Engblom. Päätös Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti vastaehdotuksen. Beslut Tekniska godkände enhälligt motförslaget. tarkastettu/et justerat:

17 12/ Talousarvio 2019 ja taloussuunnitelma , käyttötalousosa / Budget 2019 och ekonomiplan , driftsekonomidelen 800/ /2018 TEKVLK 122 Tekninen valiokunta / Tekniska Valmistelija / Beredare: Tekninen johtaja/tekniska direktör Ilari Myllyvirta, ilari.myllyvirta(at)sipoo.fi Kunnanhallitus on laatinut vuosien käyttötaloudesta ns. talousarvioraamin kunkin osaston osalta. Raami on valmisteltu kunnanhallitukselle kunnanjohtajan ohjauksessa hallintokuntien yhteistyönä. Valmistelun yhteydessä on myös esitetty kunkin osaston ja yksikön määrärahat. Valmistelu pohjana oli menettelyyn, jossa kaikki muutokset arvoitiin sekä euromääräisin että laadullisin kriteerein, jolloin yksi merkittävä muutos, kasvu, voidaan arvioida perustellusti. Vastaavasti on käsitelty myös kaikki muut kehittämistoimenpiteet. Tekniikka ja ympäristöosaton talousarvio kokonaisuudessaan on hallituksen raaminen mukainen vaikka yksiköittäin kustannukset eroavat hivenen hallituksen määrittämästä talousarviomenoista. Tekniikka- ja ympäristöosasto vaikuttaa talouden kehitykseen sekä investointien yhteydessä tehtävällä rakenteellisella kehittämistyöllä että tehostamalla operatiivista toimintaa muun muassa modernin kekseliään digitekniikan ja benchmarkingin avulla. Tekniikka- ja ympäristöosaston keskeisin vaikutusmahdollisuus Sipoon kunnan talouteen on infra-investointien osalta tasapainoinen kaavatalous ja toimiva yhdyskuntarakenne. Sipoon kunnan kasvun myötä investointien yhteydessä tehtävä kehittämistyö ja uusien alueiden kaavatalous on Sipoossa tärkeässä roolissa. Palveluinvestointien osalta Teky:n keskeisin vaikutusmahdollisuus on oikein mitoitettu toiminnallisesti ja tilatarpeeltaan tehokas rakennus, joka tukee uutta entistä sujuvampaa toimintatapaa. Operatiivisen toiminnan kehittämiseksi Teky käyttää modernia kekseliästä digitekniikkaa. Myös benchmarkingin avulla kustannusten vähentäminen on mahdollista toteuttaa sujuvoittamalla prosessia ja työntekoa. Liitteessä 1 on esitetty koko Tekniikka- ja ympäristöosaston talousarvio toimintatulojen ja -menojen euromääräinen jaottelu yksiköittäin. Tekninen valiokunta käsittelee vain Kehittäminen ja tuki -, katu- ja viheralueet - ja toimitilat yksikön käyttökustannuksia. Talousarviossa on esitetty myös sitovat strategiset tavoitteet. tarkastettu/et justerat:

18 12/ Liitteessä 2 on esitetty talousarvion 2019 ja taloussuunnitelma tekniikka ja ympäristöosaston käyttötalousosan teksti. Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 122. TEKVLK: Talousarvion 2019 / Tekniikka- ja ympäristöosasto, toimintatulojen ja -menojen euromääräinen jaottelu Liite / Bilaga 2 / 122. TEKVLK: Talousarvion 2019 ja taloussuunnitelma tekniikka ja ympäristöosaston käyttötalousosan teksti Teknisen johtajan ehdotus Tekninen valiokunta päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen talousarvion toimintatuotot ja toimintamenot ja liitteen 2 mukaisen talousarvion tekstiosuuden ja tunnusluvut Kehittäminen ja tuki -, Katu ja viheralueet - ja Toimitilat-yksiköiden osalta. Tekniska direktörens förslag Tekniska beslutar godkänna budgetens verksamhetsintäkter och verksamhetskostnader enligt bilaga 1 och budgetens textdel och nyckeltal enligt bilaga 2 för enheterna Utveckling och stödtjänster, Gator och grönområden och Lokalitetsförvaltning. Päätös Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Tekniska godkände enhälligt föredragandens förslag. tarkastettu/et justerat:

19 12/ Osavuosikatsaus 8/2018, Tekninen valiokunta, rakennus- ja ympäristövaliokunta, käyttötalous ja investoinnit/ Teknik- och Miljöavdelningens och Byggnads- och miljös delårsöversikt 8/2018, driftsekonomi och investeringar 1740/ /2016 TEKVLK 123 Tekninen valiokunta / Tekniska Valmistelija / Beredare: Assistant Controller Maria Granqvist-Piirainen, maria.granqvist-piirainen(at)sipoo.fi, Investment Manager Edward Frisk, edward.frisk(at)sipoo.fi Osaston käyttötalousarvion ennustetaan toteutuvan määrärahojen puitteissa. Tulot ennustetaan ylittävän talousarvion noin 200 t ja kulut ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaan. Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan likimain talousarvion puitteissa. Ennustetut, toteutuneet ja talousarviossa päätetyt toimintatulot ja -menot sekä toimintakate on esitetty liitteessä 1. Tekniikka ja ympäristöosaston kaikki sitovat tavoitteet ennustetaan toteutuvan ja kolme sitovista tavoitteista on jo toteutunut. Sitovat tavoitteet on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Investointien osalta infra eli katu- ja viheralueet ja yleiset investoinnit ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Liikuntatoimen peruskorjaukset ennustetaan toteutuvan hyväksyttyjen urakkatarjousten mukaisesti. Toimitilojen osalta ennustetaan ylitystä, joka johtuu Sipoonlahden koulun toteutuneesta ajoituksesta, joka on etupainotteinen. Ennustetut, toteutuneet ja talousarviossa päätetyt investoinnit kategorioittain sekä mahdollisten poikkeamien syyt on esitetty liitteessä 2. Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 123. TEKVLK: Ote Osavuosikatsaus 8/2018 luonnoksesta: Tekninen valiokunta, rakennus- ja ympäristövaliokunta, käyttötalous Liite / Bilaga 2 / 123. TEKVLK: Ote Osavuosikatsaus 8/2018 luonnoksesta: Tekninen valiokunta, investointiosa Teknisen johtajan ehdotus Tekninen valiokunta toteaa, että sitovien tavoitteiden ennustetaan toteutuvan ja merkitsee osavuosikatsauksen tiedoksi. Tekniska direktörens förslag Tekniska konstaterar att de bindande målen förutspås tarkastettu/et justerat:

20 12/ förverkligas och antecknar delårsöversikten för kännedom. Päätös Tekninen valiokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut Tekniska godkände enhälligt föredragandens förslag. tarkastettu/et justerat:

21 12/ Teknisen johtajan ajankohtaiskatsaus / Tekniska direktörens översikt om aktuella ärenden TEKVLK 124 Tekninen valiokunta / Tekniska Tekninen johtaja antaa tilannekatsauksen. Tekniska direktören ger en lägesrapport. Päätös Tekninen valiokunta merkitsi tilannekatsauksen tiedoksi. Beslut Tekniska antecknade lägesrapporten för kännedom. tarkastettu/et justerat:

22 12/ Muutoksenhakuohjeet Tekninen valiokunta Kokouspäivämäärä Pykälät Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain (410/2015) 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: , Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusviranomainen Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Pykälät: 120, 121 Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään Sipoon kunta Tekninen valiokunta Iso Kylätie 18 PL Sipoo kirjaamo@sipoo.fi on viety nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä: se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: päätös, johon haetaan oikaisua se, millaista oikaisua vaaditaan millä perusteella oikaisua vaaditaan. tarkastettu/et justerat:

23 12/ Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie HELSINKI faksi: sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valitukseen on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta tarkastettu/et justerat:

24 12/ asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeus voi periä muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Hankinta-asiat Hankinta-asioiden osalta pöytäkirjan liitteenä on erillinen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus. Pykälät: Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. tarkastettu/et justerat: