KYLÄSUUNNITELMA Louhioja

Transkriptio

1 KYLÄSUUNNITELMA 2008 Louhioja

2 Sisällysluettelo 1 Johdanto Louhioja Louhiojan historiaa Louhiojan nähtävyydet Louhiojan palvelut...6 Asuminen, tontit ja rakentaminen... 6 Louhiojan alueella toimivia yrityksiä Louhiojan kylätoiminta...7 Kylätoimikunta... 7 Maamiesseura... 8 Louhitalo ja kulttuuriyhdistys Louhi ry Kehittämisohjelmat...8 Kylätoiminnan kehittäminen... 8 Perhekahvila... 8 Leikkipuisto koululle / Vanhempain Voima... 9 Leikkikenttä... 9 Päivä- ja harrastustoiminta... 9 Kyläyhteisö, yhteistyö ja ennakkoluulottomuus... 9 Opastaulut... 9 Luontopolku Louhiojan markkinointi Kylän oma logo ja esite Senaatintori Kyläradio ja kyläteevee Ympäristöasiat Kuusjärven kunnostaminen Vesi- ja viemäriverkosto Liikenneturvallisuus Uraanikaivos Kylätoiminnan kehittämishanke Tulevaisuuden Verstas...13 Analyysi-ilta Synkistelyilta Irrotteluilta Kehittämistaulukot yhteystiedot...27 Liehu Louhioja

3 1 Johdanto Enon Louhiojan kyläsuunnitelma ja sen laatiminen toteutettiin osana Kyläsuunnitelmat sähköisesti hanketta, jota rahoittaa Joensuun Leader ry. Kyläsuunnitelma on kooste kyläkokousten työstä ja se on yhteistyön ja yhteisen suunnittelun tulos. Työmenetelmänä käytettiin Tulevaisuuden Verstas -työpajaa. Kyläiltojen vetovastuu oli Maaseudun Sivistysliiton verstasvetäjä Anne Pulkkisella, joka on myös kirjoittanut kyläsuunnitelman. Taustatietoja ja lähdemateriaalia on kerätty kylien nettisivuilta ja internetistä. 2 Louhioja Louhioja on vireä kylä Pielisjoen länsipuolella, 4 km Enon keskustasta Joensuuhun päin. Matkaa Joensuuhun on n. 30 km ja sieltä on hyvät julkiset kulkuyhteydet kylälle. Kontiolahteen matkaa kertyy 21 km, Lieksaan 66 ja Ilomantsiin 54 km. Asukkaita Louhiojalla on n. 500 ja kylällä on virkeä liki sadan oppilaan kyläkoulu. Louhitalo on kyläläisten kokoontumispaikka. Lukuisat yritykset toimivat virkeästi kylällä ja sen ympäristössä. Keskellä kylää on hyvä uimaranta ja Louhiojalta löytyy väljästi kaavoitettuja rakennuskaava-, pienyrittäjä- ja teollisuustontteja. Pienyrittäjätonteille on mahdollista rakentaa sekä asunto, että verstas. 3 Louhiojan historiaa Ensimmäiset merkinnät Louhiojan alueen asutuksesta löytyvät 1700-luvun alkupuolelta, jolloin alueella on ollut kaksi taloa. Vuonna 1810 Louhiojalla oli kahdeksan taloa ja vuosisadan loppupuolella kylä alkoi kasvaa voimakkaasti. Pielisjoen kanavointi aloitettiin Kaltimon osalta 1876 ja puuhiomon rakentaminen 1897, jolloin myös sahaustoiminta alkoi. Rautatie valmistui Näiden avautuneiden työpaikkojen myötä alueelle tuli uutta asutusta. Sotien jälkeen puuhiomon omistaja Oy Kaukas Ab antoi perheellisille rintamatyöntekijöilleen asutustontteja kymmenen kappaletta. Koululaitos sai alkunsa puuhiomon aloitteesta. Kaltimon koulu aloitti toimintansa tehtaan vuokraamissa tiloissa vuonna Myöhemmin rakennettiin koulu Kaukaan järjestämälle tontille Heikuranvaaralle. Koulu paloi vuonna Uusi koulu rakennettiin Louhiojalle sen nykyiselle paikalle vuonna Kolmen kilometrin säteellä nykyisestä koulusta on ollut kaksi muutakin koulua, Novikan koulu vuosina sekä Niloksen koulu noin vuosikymmenen 50-luvulla. Oman lisänsä kylän elämään on tuonut Enon työväentalo, joka vihittiin käyttöönsä 1925 ja oli toiminnassa 1950-luvun lopulle saakka, kunnes uusi talo valmistui kirkonkylään. Louhioja on ollut lestadiolaisten suuntien merkittävää toiminta-aluetta, sillä esikoislestadiolaisilla on nykyisin jo kolmas rukoushuone käytössä. Näistä ensimmäinen paloi vuonna Uusheränneiden suunnalle valmistui oma rukoushuone vuonna 1933 Elovaaraan. Suurimmillaan asukasmäärä Louhiojalla oli sotien jälkeisinä vuosina, jolloin siirtoväki etsi uusia asuinpaikkoja ja perheet olivat muutenkin suurempia. Viime vuosina ovat louhiojalaiset aloittaneet tehokkaan kyläkampanjan väkimäärän lisäämiseksi ja palvelujen säilyttämiseksi. 3

4 4 Louhiojan nähtävyydet Louhitalo Vasemmalla uusi Louhitalo, joka on rakennettu vuonna 1944 Oikealla kuvat vanhasta Louhitalosta joka oli rakennettu vuonna 1920, ja joka paloi Louhitalon vaiheita Kiinteistö Osakeyhtiö Louhioja perustettiin Osakeyhtiö osti asuinhuoneen rukoushuoneeksi ja laajennus tehtiin vuonna Vanha rukoushuone paloi Uusi rukoushuone, Louhitalo rakennettiin vuosina Uusi talo rahoitettiin vanhan rukoushuoneen vakuutusrahoilla, lahjoituksilla ja velkavaroin. Rakennuspuut ostettiin ja saatiin lahjoituksina alueen metsistä. Ikkuna ja Ovet ostettiin Kalusteliike Heliniltä Joensuusta. Uunit (7 kpl) muurasi Antti Väänänen. Uuden talon urakoinnista vastasi Iisakki Mielonen. Urakka hyväksyttiin Seinien riveys tehtiin 1951 ja ulkovuori muutaman vuoden kuluttua. Kaltimon kansakoulun palon myötä ( ) rukoushuonetta käytettiin viikolla kouluna ja sunnuntaisin rukoushuoneena. Johtajaopettaja asui yläkerrassa ja ruoka valmistettiin keittiössä. Salin uunien paikalle saatiin kamiinat Enon kirkosta. Ulkorakennuksessa oli käymälät ja puuvarasto. Sähköt saatiin koululle Louhiojan uusi koulu valmistui 1957, jolloin koulu poistui rukoushuoneelta. Tasakattoinen eteinen valmistui Enon Esikoislestadiolaiset ry myi rukoushuoneen Enon kunnalle Kulttuuriyhdistys Louhi osti talon Enon kunnalta vuonna

5 Louhiojan uimaranta Mustavaara 270 metrin korkeuteen kohoavalta Mustavaaralta avautuu kauniit näkymät Louhiojalle ja Pielisjoelle. Mustavaara on osa Kaltimonkiertoa. Riuttakallio Riuttakallio on kallio, jonka alapuolelle avautuu riuttalampi. Ennen paikka oli hyvin suosittu nuorison keskuudessa, ja siellä on vietetty juhannus- & muita juhlia kauniissa luonnon rauhassa. Kalliolla on järjestetty myös tansseja. Riuttakallion löydät, kun lähdet Joensuuntieltä Kuusjärvelle päin noin nelisen kilometriä ja tienviitta 'Riuttakallio' vasemmalle. Kolvanauuro Kolvanauuro on pitkä, jyrkkärinteinen maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti erittäin arvokas rotkolaakso. Rotkoa reunustavat jylhät, paikoin pystysuorina seinäminä kohoavat kalliot ja alueella kasvava, pitkään metsänkäsittelyjen ulkopuolella ollut puusto tekevät siitä lähes ainutkertaisen. Uuron pohjalla kivikossa kiemurtelee puro, joka saa alkunsa suon ympäröimästä pienestä Koiralammesta. 5

6 5 Louhiojan palvelut Asuminen, tontit ja rakentaminen Louhiojan Koivumetsän alueella, joka sijaitsee välittömästi Louhiojan taajaman länsipuolella, on kaavoitettuja vapaita tontteja. Rakentaminen alueella on järjestetty väljäksi. Alueella on tie, vesijohto ja viemäri. Omakotitonteille voidaan rakentaa puolitoista kerroksisia omakoti- tai asuinpientaloja. Rakennusoikeutta on 20 % tontin pinta-alasta. Alue on puustoltaan lehtomaista, koivuvaltaista, vanhaa metsää. Louhiojan koululle ja kaupalla on matkaa noin kilometri ja kirkonkylälle noin neljä. Louhiojan kylällä on EUdirektiivin mukainen uimaranta. Tonttien osto- ja vuokrausasioita hoitaa Enon kunnassa toimistonhoitaja Martta Sorjonen, p. (013) , martta.sorjonen@eno.fi. Louhiojan alueella toimivia yrityksiä Alavan Rantatuvat Jouko ja Kirsi Puhakka Vanhankaltimontie 140, ENO p , , info@alavanrantatuvat.fi Auto ja Metalli N. Marjanen Ky Riutantie 11, Eno p Enon Mansikka K. Heiskanen Kuusijärventie 161, Eno p , Enon Metalli ja Kone Oy Louhioja, Eno p Hestek Oy Heikuranvaarantie 1, Eno p Loiran Asennuspalvelu Ay Mustavaarantie 197, Eno p loiran.asennuspalvelu@co.inet.fi Maalaisleipomo Ilomäki Halla-Ahontie 31, Eno p karjalanpiirakka-@hotmail.com Maansiirto Hannu Tikka Niloksentie 70, Eno p Marjatila T ja E Heiskanen Joensuuntie 400, Eno p , marjatila1@luukku.com Mervin siivouspalvelu Riutantie 50, Eno 6

7 Hi-Puhallus oy Heikuranvaaran Teollisuusalue Eno p Kaltimon Pirtti Oy Joensuuntie 50, Eno p Kokkolan Erä ja Matkailu Koivulahdentie 280, Eno p , Kuljetus ja Kuormaus Ikonen Ky Loirantie 50, Eno p Metsäpalvelu Kauko Repo Riuttapellontie 70, Eno p Novikan Mansikka Novikanrinteentie 33, Eno p , Nygrenin Puutarhatila Riuttalammentie 90, Eno p Romunkierrätys Pekka Räisänen p Kuljetuspalvelu Jouko Väänänen Heintie 14, Eno p Kyläkauppa Anneli Heintie 4, Eno p Louhiojan koiratarha Louhelainen Mauri Hyttilänmäki, Eno puh Saha-Höyläämö Pieviläinen Ay Takavaarantie 15, Eno p , /höyläys p / sahaus ja puunkuorinta Taksi ja kuljetusliike Riitta Väänänen Mustolanmäki, Louhioja p Perhekoti Valkonen Oy Kuusijärventie 1391, Eno p , Louhiojan kylätoiminta Kylätoimikunta Louhiojalla toimii aktiivinen kylätoimikunta. Kyläläiset kokoontuvat Louhitalolla, joka mielletään kulttuuritalon lisäksi myös kyläläisten kylätalona. Kylätoimikunta saa käyttää Louhitaloa sovittaessa ja talkootyötä vastaan vuokratta. Kylätoimikunnalla on pitkät perinteet ja edelleenkin se on mukana monissa tapahtumisessa yhteistyössä alueen eri yhdistysten kanssa. Kylätoimikunta huolehtii uimarannan kunnossapitämisestä. Vuosittain järjestäviä tapahtumia ovat mm. Markkinat Huutokauppoja Louhitalolla Pikkujoulut Äitienpäiväjuhla Pilkkikisat Kylätoimikunnan talkoita 7

8 Maamiesseura Louhiojan alueella toimivat Novikan ja Kuusijärven maamiesseurat. Novikan Maamiesseura on toiminut vuodesta Kurssitoimintaa on seuran ohjelmassa ollut aina paljon 1980-luvulle asti. Varsin lukuisa on ollut kurssien ja kurssilaisten joukko, jotka ovat oppia saaneet ja jakaneet maa- ja kotitalouden saralla. Laajimmat kurssit, ompelukurssi 1959 ja veneentekokurssi 1962, kestivät kaksi viikkoa. Seuran jäsenmäärä on ollut suurimmillaan 140 ja on sittemmin olosuhteiden vuoksi ollut laskussa. Ensimmäinen traktori hankittiin kylälle 1954 ja maidonlähettäjiä on ollut enimmillään noin 800, luku lienee tällä hetkellä kolmisenkymmentä. Maamiesseuran toiminta on viime aikoina siirtynyt enemmän harrastus- ja vapaa-ajan toiminnaksi. Jatkuvuus lienee silti turvattu, koska kylällä on nuorta aktiivista väkeä ja perinteisten elinkeinojen rinnalle on tullut erikoisviljelyä ja muuta liitännäisyritystoimintaa. Novikan maamiesseura on järjestänyt jo 15 vuoden ajan vuosittain yhteisen päiväretken johonkin lähialueen kylpylään. Kylpyläretket ovat olleet suosittuja ja matkaan lähteekin vuosittain bussilastillinen kyläläisiä. Maamiesseuroissa ja kylätoimikunnassa toimivat henkilöt ovat osittain samoja ja näin ollen niiden toiminta nivoutuukin usein yhteistoiminnaksi. Louhitalo ja kulttuuriyhdistys Louhi ry Kulttuuriyhdistys Louhi on kylän kulttuurituottaja ja -toimija. Kulttuuriyhdistys Louhi on perustettu vuonna 2006, jolloin yhdistys myös osti Louhitalon Enon kunnalta. Louhitalossa järjestetään paljon erilaisia taiteen ja kulttuurialan esityksiä, konsertteja, näyttelyitä ja kursseja. Louhitalo on Louhiteatterin esiintymispaikka. Kulttuuriyhdistys Louhi on mm järjestänyt vuonna 2008 Louhitalolla kaksi kansainvälistä leiriä. Toinen leireistä oli nuorten kansainvälinen työleiri ja toinen kansainvälinen ympäristötaideleiri. 7 Kehittämisohjelmat Kylätoiminnan kehittäminen Perhekahvila Enon Mannerheimin Lasten Suojeluliiton osasto (MLL), Kulttuuriyhdistys Louhi ja kylätoimikunta suunnittelevat yhteistyössä kylälle omaa perhekahvilatoimintaa Louhitalolle. Perhekahvilatoiminta on MLL:n vapaaehtoistyötä. Toiminta saa omakustannehintaan korvauksen askartelutarvikkeista ja leluista MLL:ltä. Kahvilan vetäjät tekevät työn korvauksetta ja Kulttuuriyhdistys Louhi tarjoaa Louhitalolta tilat kylätoimikunnan kautta. Kylätoimikunta saa sovittaessa käyttää talkootyötä vastaan Louhitalon tiloja. Perhekahvilan vetäjäksi on lupautunut Raija Tavi. Perhekahvilan yhteyteen on suunnitteilla myös uusi puistomainen leikkikenttä alle 6-vuotiaille lapsille. 8

9 Leikkipuisto koululle / Vanhempain Voima Louhiojan koululla toimii Enon 4H-tomintana iltapäiväkerho koululaisille. Koulun yhteyteen kaivataankin uutta leikkikenttää. Vanhempain Voima on myös tehnyt suunnitelmat koulunpihalle rakennettavaan kyytikatokseen. Molemmat hankinnat voisi yhdistää mahdolliseen tulevaan kylähankkeeseen. Leikkikenttä Louhitalolle ja Louhiojan koululle toivotaan ja tarvitaan uudet lasten leikkikentät ja leikkipaikat. Louhitalon yhteydessä oleva leikkikenttä on tarkoitettu alle 6-vuotiaille lapsille ja se olisi puistomainen leikkikenttä. Sopiva paikka leikkikentälle löytyisikin Louhitalon viereiseltä tontilta, joka on Enon kunnan omistuksessa. Koulun leikkikenttä olisi tarkoitettu kouluikäisille lapsille. Se tukisi myös iltapäiväkerhotoimintaa. Leikkikenttien suunnittelua päätettiinkin jatkaa ja toteuttamiselle on mahdollista hakea tukea Joensuun seudun leaderyhdistykseltä. Päivä- ja harrastustoiminta Tanhupiiri Kylätoiminnan puitteissa kylälle kaivataan kovasti tanhupiiriä. Ideointi-illan aikana äänestettäessä parhaimmasta ideasta, tanhupiiri sai eniten ääni. Päätettiinkin, että kylätoimikunta on kuulolla mahdollisen vetäjän löytämiseksi. Tanhupiirin kustannuksiin voi hyödyntää MSL:n tai Nuorisoseurojen Skaffin opintokeskusten kurssitukea tai opintokerhotukea. Päivätoimintaa ikäihmisille Kyläläisistä Anna-Liisa Pieviläinen on kiinnostunut kehittämään päivätoimintaa ikäihmisille. Anna-Liisa kartoittaa ja suunnittelee toimintaa ja esittelee sitä myöhemmässä vaiheessa kylätoimikunnalle ja kyläläisille. Asiaa viedään eteenpäin kevään 2008 aikana. Kyläyhteisö, yhteistyö ja ennakkoluulottomuus Kyläiltojen aikana nousi useaan otteeseen keskusteluun yhteisöllisyyden kehittäminen ja ennakkoluulojen poistaminen kyläyhteisöstä. Työkaluksi suunniteltiin lastentapahtumia ja luentosarja. Lastentapahtuman kautta eri kylätoimijat ja kyläläiset saadaan koottua yhteen toimimaan. Jatkoa toiminnalle luo kaksi kertaa vuodessa toteutettavat luennot/keskustelutilaisuudet, joihin pyritään saamaan värikkäitä ja innostavia luennoitsijoita ja tilaisuudet järjestetään virikkeellisessä ympäristössä. Keskustelut ja luennot voisivat olla eri aihepiireistä kuten avoimuus luottamus ihmissuhteet yhteistyö. Opastaulut Louhiojan vanhat opastaulut on siirretty koulun kellariin. Päätettiinkin, että opastaulut ajanmukaistetaan ja sijoitetaan uimarannalle. Louhitalon opaskilvet päätettiin hankkia. Kulttuuriyhdistys Louhen haettua luvat kylteille, kylätoimikunta talkoilee kyltit paikoilleen. 9

10 Luontopolku Kyläiltojen aikana esille nousi voimakkaasti halu tehdä Louhiojalle rantoja myötäilevä ulkoilureitti. Reitti olisi 2 2,5 km pitkä ja se kulkisi Louhiojanlahden tuntumassa, osa kevyenliikenteen väylää pitkin. Reitin maanomistajasuhteet tulisi ensimmäiseksi selvittää. Kylätoimikunta vie asiaa eteenpäin. Polun suunnittelemiseksi, maanomistuksen selvittämiseksi, lupien saamiseksi sekä reitin merkkaamiseen ja rakentamiseen on mahdollista hakea leader avustusta. Louhiojan markkinointi Kylän oma logo ja esite Toivesuunnitelmaillassa esille nousi haave Louhiojan omasta logosta, jota kyläläiset ovat miettineet jo muutaman vuoden ajan. Päätettiin kysyä kyläläisten halukkuutta suunnitella Louhiojan oma logo. Maaseudun Sivistysliitto työstää osana kyläsuunnitelmia sähköisesti hanketta Louhiojalle oman esitteen. Esitettä on tarkoitus jakaa kesällä 2008 Senaatintori tapahtumassa Helsingissä. Esite tehdään maaliskuun 2008 aikana. Senaatintori 2008 Pohjois-Karjala esittäytyy Helsingin Senaatintorilla kesäkuun toisena viikonvaihtena Louhiojan yrittäjiä osallistuu yritystoimintansa kautta tilaisuuteen ja haluavat samalla markkinoida omaa kylää. Päätettiin, että työstetään oma kyläesite, joka laitetaan jakoon Senaatintorilla. Maaseudun Sivistysliitto työstää esitteen (200 kpl) ja Marjut Hassinen hoitaa markkinoinnin Senaatintorilla. Kyläradio ja kyläteevee Maaseudun Sivistysliitto yhdessä Joensuun seudun Leader yhdistyksen kanssa jatkaa kyläradion tekemistä yhteistyössä Iskelmä Rexin kanssa. Ideana on tuottaa kyläläisten tekemiä radiolähetyksiä kyläläisten kuunneltaviksi. Kyläläisiltä kyläläisille. Toiminta on ollut vilkasta Joensuun seudun kylillä jo kolmen vuoden ajan. Louhiojalla innostusta ohjelman tekoon ei vielä ole ollut riittävästi. Kyläradio on oiva tapa saada myös kylän nuorisoa mukaan kylätoimintaan. Radiolähetyksissä on tarkoitus tehdä omaa kylää tunnetuksi muille alueille ja kylille. Kyläteeveen ja videoklippien tekeminen on uusi kylätoimintapa Pohjois-Karjalassa. Tarkoituksena on tuottaa kylätelkkari-materiaalia nettiin, tehdä esittely- tai markkinointimateriaalia dvd:nä tai nettisivuilla esitettäväksi. Joka(mies)henkilö luokan kyläteeveetä tuotetaan ohjatusti tavallisilla videokameroilla ja jokaisen tietokoneesta löytyvillä ohjelmilla. Ohjelmat suunnitellaan, kuvataan, editoidaan ja julkaistaan kyläläisten yhteisvoimin. Eri työvaiheista löytyy toimintamuotoja eri-ikäisille ja erilaisista asioista pitäville kyläläisille. Kylätelkkari on mukava tapa kehittää oman kylän henkeä ja yhteisöllisyyttä ja saada uusia ihmisiä mukaan toimintaan. Ympäristöasiat Kuusjärven kunnostaminen Louhiojan kesäasukas Veikko Martikainen on ollut huolissaan Kuusjärven veden laadusta ja on tämän huolen myötä keskustellut asiasta Pohjois-Karjalan Ympäristökeskuksen kanssa mahdollisten kunnostustoimenpiteiden aloittamisesta Kuusjärvellä. 10

11 Ympäristökeskus on tehnyt tarkastuskäynnin ko. alueella sekä kirjoittanut tarkastusmuistion järven tilasta ja kunnostustoimenpiteistä. Tarkastuskäynnillä on ollut läsnä Veikko Martikainen ja Ilpo Parviainen Pohjois-Karjalan Ympäristökeskuksesta.. Veikko Martikainen esitteli yllä olevaa Kuusjärven kunnostamisasiaa toivesuunnitelmaillassa. Päätettiin, että asiaa viedään eteenpäin. Veikko on yhteydessä P-K:n ympäristökeskukseen ja selvittelee maanomistajia. Asian tiimoilta päätettiin myös kokoontua keskustelemaan kevään 2008 aikana. Paikalle pyydetään myös ympäristökeskuksen väkeä. Vesi- ja viemäriverkosto Vesi- ja viemäriverkosto puhutti kautta koko kyläverstaan. Asiaa kohtaan on paljon ennakkoluuloa ja hieman myös tietämättömyyttä. Oman osuuskunnan perustaminen koettiin aiheelliseksi. Louhiojan kylällä tulee järjestää kyläiltoja ja keskustelutilaisuuksia jätevesien käsittelyyn ja viemäriverkosto asiaan liittyen. Tällä tavoin kyläläisten tietoisuus asian kaikista näkökulmista paranee. Esimerkkejä kyläkohtaisista ratkaisuista löytyy ja niiden esitteleminen vaihtoehtoina helpottaa myös asian omaksumista kyläläisten keskuudessa. Oman viemäriverkoston saaminen kylälle edistää myös pientonttien myymistä ja on yksi valtti kylää markkinoidessa. Verkoston rakentamisen suunnitteluun ja selvittelyyn on mahdollista hakea leader-rahoitusta. Liikenneturvallisuus Helmikuussa 2008 Louhiojan kyläläiset ovat tehneet tiepiirille aloitteen liikenne turvallisuuden parantamiseksi. Asia koskee kantatie nro 73 tieosuutta, välillä Louhioja- Takavaarantie. Tiensivuun halutaan kevyenliikenteen väylä, koska tiestöllä kulkevan raskaanliikenteen ajonopeudet ovat kasvaneet ja muun runsaammaksi kasvaneen liikenteen tuomat vaaratilanteet ovat lisääntyneet jalankulkijoille. Ajonopeus ko. osuudella on liian suuri. Jalankulkijoiden on hankalaa, jopa vaarallista liikkua liikenteen seassa, varsinkin lastenvaunujen kanssa. Talviaikaan on hankala pakoilla autoja penkoilla. Koska alueelle on muuttanut uusia lapsiperheitä, täytyisi asiaa ottaa uuteen tarkasteluun ja parantaa liikenneturvallisuutta. Asiaa hoitaa ja vie eteenpäin Anna-Liisa Pieviläinen. Uraanikaivos Cogeman-yhtiön valtaushakemus on ensimmäinen suuri, ulkomaalaisten yhtiöiden tekemä ja pelkästään uraanietsintään tähtäävä hakemus. Hakemus koskee valtausta, joka on 15 neliökilometrin alue Enon ja Kontiolahden kunnanrajan molemmin puolin. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi keskiviikkona lähes kokonaisuudessaan ranskalaisen Cogeman-yhtiön saamasta uraanivaltauksesta tehdyt kolme valitusta. Valitukset tekivät noin 50 maanomistajaa ja Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. KHO kumosi valtauksen vain yhden vedenottamokaivon suoja-alueen osalta ja palautti valtauksen uuteen käsittelyyn enolaisen puutarhatilan osalta. Vedenottamo sijaitsee Kuusojan vedenottamon kaukosuoja-alueella. Valtaus kumoutui 2000 neliön määräalalta. 11

12 Areva Finlandin toimitusjohtaja Osmo Kaipainen totesi Sanomalehti Karjalaisessa että viime vuoden tutkimusten perusteella vakuututtiin, että uraanimalmia alueella voi olla. Niin kauan kun tulokset ovat positiivisia tutkimukset jatkuvat. Sanomalehtihaastattelussa Kaipainen arveli tutkimusvaiheeseen kuluvan puolenkymmentä vuotta. Tutkimustulosten perusteella päätetään haetaanko valtaukselle jatkoa tai kaivauspiiriä. Jos alueella katsotaan olevan taloudellisesti hyödynnettävissä olevia uraaniesiintymiä, yrityksen pitää hakea erikseen kaivospiirin muodostamista. Vasta niin sanottu kaivoskirja oikeuttaa varsinaiseen kaivostoimintaan. Uraanikaivosta vastustavat aktivistit ovat ilmoittaneet toimivansa kaikin mahdollisin lain suomin keinoin kaivoksen avaamista vastaan ja valvomaan Arevan tutkimustyötä valtausalueelle. Asia on tärkeä ja vakava, joka tulee usealla eri tavalla vaikuttamaan Louhiojan kylään. Uraanikaivostoiminnan hyödyistä ja haitoista on kylätoiminnan ja kyläläisten kesken keskustelu vähäisesti. Asia herättää monissa kyläläisissä hämmennystä, epätietoisuutta, pelkoa sekä ahdistusta kylän tulevaisuudesta. Maatalouden tulevaisuuskin on alueella monien kysymysten edessä. Asian puitteissa tulisikin järjestää keskustelu- ja infoiltoja kylällä. Kylätoiminnan kehittämishanke Kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseksi ja asioiden eteenpäin viemiseksi Louhiojan kylällä tulisikin harkita omaa kylähanketta. Hankkeen aikana voisi selvittää ja toteuttaa seuraavia asioita: 1. Kylätoiminta - Päivätoiminnan kehittäminen ikä-ihmisille - Harrastuspiirien perustaminen - Luentosarja yhteistyön kehittämiseksi kylällä - Leikkikentän suunnittelu ja rakentaminen 2. Ympäristöasiat - Luontopolun suunnittelu ja toteutus rantaan - Kuusjärven kunnostamistoimenpiteiden suunnittelu ja toteutus - Vesi- ja viemäristöverkoston kartoitus ja suunnittelu, osuuskunnan perustaminen 12

13 8 Tulevaisuuden Verstas Tulevaisuuden Verstas on osallistavan suunnittelun työmenetelmä. Työvaiheet ovat jakautuneet neljään osaan. Ensimmäisessä osassa kartoitetaan kylän osaaminen, taidot, palvelut, merkittävät kohteet ja kylän verkostot. Toisessa osassa määritellään kylän kehittämisen esteet ja käydään kylän ongelmien kimppuun. Kolmannessa osassa loihditaan esiin kylän ideat ja unelmat. Neljännessä osassa työstetään ideoiden ja kehittämisajatusten sekä ongelmien ja kehittämisesteiden pohjalta työsuunnitelmia ja kehittämisohjelmia. Keskeisen osan suunnittelutyöstä tekevät kyläläiset, jotka tuottavat ja arvioivat kyläilloissa suunnittelun pohjaksi ne, ideat, unelmat, ongelmat ja probleemit, joihin kehittämissuunnitelmat omalla kylällä pohjautuvat. Toivesuunnitelmat ja kehittämisohjelmat työstetään kyläläisten omin voimin teemaryhmittäin, arvioiden myös kriittisesti niiden toteuttamisedellytyksiä ja mahdollisuuksia. Louhiojan kyläsuunnitteluiltoja kyläkohtaisen verstaan läpiviemiseksi tarvittiin viisi. Lisäksi kyläläisten kanssa yhdessä työstettiin Louhiojan esite. Kyläiltojen ajat sovittiin yhdessä kyläläisten kanssa ja niihin kutsuttiin kaikki kyläläiset paikallislehti-ilmoituksin, talouskohtaisin kirjein sekä maakuntaradion ääniaaltojen ja maakunnallisen lehden menopalstojen kautta. Louhiojan kyläsuunnittelijana toimi Anne Pulkkinen Maaseudun Sivistysliitosta. Analyysi-ilta Ensimmäisessä kyläillassa tutustuttiin kyläsuunnittelun periaatteisiin ja työmenetelmään. Kyläillassa koottiin kyläprofiili eli kyläläisten osaaminen ammattien ja harrastusten osalta, kylän yrittäjät ja yhteisöt sekä yhteistyö. Luotiin kuva siitä, miltä kylä näyttää syksyllä Ennen varsinaista työskentelyä kyläläiset esittelivät toisilleen, minkälaisia kylänkehittäjiä he ovat. Työskentely tehtiin parityönä ja jokainen kuvasi, piirsi parinsa kylänkehittäjänä. Taideteokset tehtiin yhtäaikaisesti ja silmät kiinni, jotta vähemmän taitavat piirtäjät saisivat tasoitusta. KYLÄN HENKI JA ILMAPIIRI - Kyläanalyysi 1. Louhiojan toimivat yhdistykset, yhteenliittymät ja kimpat Louhiojan Kylätoimikunta Novikan Maamiesseura Kuusijärven Maamiesseura Koivulahden Erä Kaltimojärven Erä Vanhempain voima Kulttuuriyhdistys Louhi ry Novikan keskustan paikallisosasto Pilkkiseura Enon esikoislestadiolaiset ry Enon 4H-kerho, 13

14 2. Louhiojan tapahtumat ja tempaukset Markkinat Hirvipeijaiset Huutokauppoja Louhitalolla Louhiteatterin esityksiä Louhitalolla Pikkujoulut Äitienpäiväjuhla Kansalaisopiston näyttelyitä Taidenäyttelyitä ja konsertteja Kuusijärven kokon polttaminen juhannuksena Pilkkikisat Kylätoimikunnan talkoita Uimarannan kunnossapitäminen Uraanikaivosta vastustava kansalaisliike Novikan Maamiesseuran kylpylämatkat Kulttuuriyhdistys Louhen kansainvälistä leirit 3. Louhiojan yritystoiminta Loiran asennuspalvelu ay Maalaisleipomo Ilomäki Annelin kyläkauppa Kuljetus ja kuormaus Ikonen Kokkolan Erä ja matkailu Saha ja höyläämö Pieviläinen Alavan Rantatuvat Itä-Kone Ykköstalot Oy Motourakointi Pikkarainen Välietappi, Perhekoti Valkonen Louhelaisen Koiratarha Maansiirto Hannu Tikka Taksi Väänänen Riitta HI-puhallus ja maalaus Hestek-metalliyritys Romunkierrätys Pekka Räisänen Lypsykarjatilat: Kasvinviljelytilat: Lihakarjatilat: Marjatiloja: Luomutila Väänänen, Matti Hassinen, Vesa Hassinen, Pertti Hassinen, Antti Sivonen, Esa Sivonen ja Reino Oksman Lampen Pertti Jari Pieviläinen, Seppo Majoinen ja Matti Mähönen Enon Mansikka, Novikan Mansikka, Marjatila Heiskanen ja Puutarhatila Nygren 4. Kylän verkostot kunnanvaltuutettu, teknisenlautakunnan pj, MLL:n Enon paikallisyhdistyksen hallituksen jäsen, lautamies, Enon Syöpäyhdistyksen hallituksen jäsen, Maataloustuottajain puheenjohtaja, Koululautakunnan pj, 14

15 5. Kylän ammatit yrittäjä, maatalousyrittäjä, sairaanhoitaja, lastentarhanopettaja, maatalouslomittaja, leipuri, hitsari, konekuski, kirvesmies, opettaja, monialametsuri, yrittäjämetsuri, metsäkoneenkuljettaja, kuorma-autonkuljettaja, lähihoitaja, kotiavustaja, sosiaaliohjaaja, taksinkuljettaja, metallimies, kaivinkoneurakoitsija, runoilija, Enocellin duunarit, metsätalousyrittäjä, sähköasentaja, kylmäkoneasentaja, automaalari, autoasentaja, polttoleikkaaja, opiskelija, eläkeläinen, sairaanhoitaja, palvelutalonjohtaja, musiikinopettaja, 6. Kylän harrastaminen kuntosalilla käyminen, kalastus, metsästys, marjastus, sienestys, lentopallo, hiihto, luistelu, lenkkeily, puutarhanhoito, käsityöt, posliininmaalaus, taidemaalaus, teatteritoiminta, sauvakävely, käveleminen, ralliautoilu, ratsastus, uiminen, avantouinti, sementtiaskartelu, kuorolaulu, lukeminen, lasten ja nuorten tanssikurssi, tanssiminen, harmonikan soittaminen, pianonsoitto, kitaransoitto, suunsoitto, tyhjäntoimittaminen, kyläily, kutominen 7. Luontokohteet, rakennukset ja paikat meillä Riuttakallio, Kaltimon kierto, moottorikelkkareitti, UKK-reitti, Kolvanan Uuro, Louhitalo, Uusi Mähölän tilan vanhapirtti, Riutan Pitkänen, Loiran laavu, Urkkalammen laavu, Suppuralammen laavu, Koivulahden Erän laavut + kota, Kuusijärven laavu + kota, Uraanikaivostoiminnan vastaisen kansanliikkeen kalliotaideteos, Louhiojan uimaranta, Tehdasperinnepolku ja taidepolku aseman ja joen välissä Synkistelyilta Toisessa kokoontumisessa synkisteltiin Louhiojan ongelmat esiin. Yritettiin löytää tärkeimmän kehittämisen esteet ja hahmottaa, mihin eri elämän osa-alueisiin ne liittyvät. Synkistelyvaiheessa laadittiin myös kylän nelikenttäanalyysi. Ongelmat ja kehittämisajatukset tuotettiin seinäpapereille kirjoittaen ja tärkeimmäksi koetut kehittämisen esteet valittiin äänestämällä. Jokainen paikalle saapunut sai tuoda oman näkemyksensä julki avoimesti. Esille nostettuja ongelmia ei arvosteltu, eikä niitä myöskään pyritty synkistelyillan aikana ratkomaan. Synkistelyillassa tuotetut ongelmat ja kehittämisen esteet ovat ryhmiteltyinä teemoittain. Kyläläisten antamat äänet näkyvät ongelman perässä. Aluksi nelikenttäanalyysi. 15

16 VAHVUUDET Ikärakenne, lapsia syntyy Sijainti, lyhyt matka kaupunkiin Hyvä julkinen liikenne Vapaita tontteja Hyvät palvelut Kaunis ja puhdas ympäristö Hajautettu palvelutarjonta koulu, kauppa Hyvä uimaranta Toimeliaat ihmiset Monipuolinen yrityskanta Luonto ja maisemat Hyvät harrastusmahdollisuudet HEIKKOUDET Passiivisuus Kateus Mikä motivoisi nuoret aikuiset Ennakkoluulot Koneyrittäjille työvoimapula Ihmiset ujoja Kykyjä on, aloitekyky puuttuu Matkat syrjäkyliltä Teiden kuntoon vaikuttavat säätilat Yhteydenpito ihmisten kesken vähäistä Yhteistoiminnan puute Yrittäjien eläköityminen MAHDOLLISUUDET Vapaat tontit Nuorten aktivoiminen jatkamaan yritystoimintaa Uraani-ilmiö Matkailu, maisemat Kaupungin läheisyys Vapaus, on tilaa esim. suunnitella rakennuksensa Yhteistyön kehittäminen Asukasluvun kasvattaminen Sijainti Metsä Venäjän kanssa yhteistyö UHKATEKIJÄT Sijainti Uraanikaivos Sokeus Iso naapuri Väestökato työnperässä Yrityksiltä voi puuttua jatkajat Kaupungin läheisyys Koulun ja kaupan lakkaaminen Ei töitä nuoret lähtevät 16

17 LOUHIOJAN SYNKITELYILLAN TUOTOKSET TEEMOITTAIN Asukasluku Matkat syrjäkyliltä 1 Elinkeinot Siivous-/hoivapalveluyrittäjä puuttuu 2 Yhteinen houkutteleva bisnespuoti puuttuu 1 Kuollut käsityötaito (suutari, räätäli, tuohi, puut yms.) 1 Sepän puute 1 Entäs suutari 1 Uimarannan kioskitoiminnan kaupat syöneet Karaokebaari Kaupan pienuus Kylpylän puute Harrastustoiminta Työ sotkee harrastuksia 3 Aikataulut esim. harrastus 1 Infra Tiemaksut 3 Tiet kuopilla 3 Typerät linja-autojen pysäkkipaikat Joensuusta Enoon kulkiessa 1 Sivuteiden hiekoitus hitaalla 1 Tiehöylän puute 1 Kuoppainen tie postilaatikolle Urkkilammentie Ei selkeitä ryhmittymiskaistoja (tie 73) Kylätoiminta Kiinnostus yhteisten asioiden hoitoon vähäistä 8 Yhteistyökyvyttömyys 5 Nuoret mukaan, miten 4 Rahanpuute 3 Aktiiviset ihmiset ikääntyvät 3 Puuttuuko yhteen hiileen puhaltaminen 3 Kyläohjaaja, onko leader-mahdollisuuksia? 1 Osallistujapula 1 Kun olis joka tekis Palvelut Pankkiautomaatti puuttuu Perhepäivähoitaja puuttuu 17

18 Muut Kiinteisövero haja-asutusalueella 9 Kuppikuntaisuus 5 Mistään ei löydy yhtään tyytyväistä olentoo 3 Ahdasmielisyys 2 Ainainen marmatus 3 Ennakkoluulojakin kai on 1 Kateus/kauna 1 Kriisisuunnitelma puutos yksityistalouksille / kylälle 1 Henkisen voiman puute/korjaus (teema) Vettäkin sataa liikaa Uimarannan hiekat häviää Mielikuvitus kateissa Työn äänet Mistä löydät perinteisten taitojen ohjauskyvyn ja valmiuden? Jotain tarttis tehdä Veroja pitää maksaa Ahneus Suvaitsemattomuus Suuri veroprosentti Irrotteluilta Kolmannessa kyläillassa visioitiin kylän unelmia. Tavoitteena oli hahmottaa kylän tavoitteita ja päämääriä, työstää kuvaa kylästä kymmenen vuoden päästä sekä arvioida maailmanmenon vaikutusta omalle kylälle. Irrotteluvaiheen alussa viriteltiin mielikuvitusta ryhmätöillä ja tuotettiin seinäpaperitekniikka käyttäen ratkaisuja esteisiin ja ongelmiin sekä yleensäkin kehittämisideoita ja ajatuksia. kylän kehittämiseksi. Tavoitteen oli luoda mahdollisimman suuri määrä ideoita. Ideoille annettiin ääniä. Ideat ryhmiteltiin teemojen alle seuraavasti. Aluksi kylän unelmat. 1. Kylän tulevaisuuden vaihtoehdot: (visio , unelma vuoden päähän ) Kylän asutus lisääntyy, vuoden päästä vapaat tontit rakennettu. Kylä täynnä Kauppa: Elintarvikekioski, jossa kahvilanurkkaus ja käsityömyymälä sekä infopiste. Haja-alueiden vesi- ja viemäröinti hankkeet toteutettu Kylällä on leikkikenttä ja perhepäivähoito Louhiojalla on oma LOGO ja leivos 18

19 2. Kylän unelmat; päämäärämme ja tavoitteemme Puhdas luonto luontoarvot säilytetty Monipuolinen palvelukeskus Tonttien arvo noussut, rantatontit Rojut ja parakkivarastot häipyneet maisemointi Louhioja on Pohjois-Joensuun kulttuurikeskus Monipuolinen ikärakenne Liikenneyhteydet säilyvät Harrastusmahdollisuuksia jokiranta! luontopolku! Mukavia työpaikkoja Tyytyväisiä asukkaita Aurinko paistaa ain 3. Maailmanmenon vaikutus kyläämme Hyvää Huonoa Suuri ostoskeskus Kyläkauppa loppuu (Ideaparkin tapainen) Ilman lämpeäminen - Ilmastonmuutos vaikuttaa säähän (lomaparatiisi) - tulvavaara Pakolaisia Suomenkieli muuttuu, ostovoimaa pohjois-karjalan murre häviää monikulttuurinen yhteisö kielen rikkaus Nuoriso ei tappele kaduilla, vaan Yhteisöllisyys katoaa tietokoneiden käytön myötä istuvat ja seurustelevat netissä Kaikki firmat/tehtaat viedään pois Suomesta Työttömyyttä ja köyhyyttä Isot rekat, meteli tieltä häviää rautatie häviää Joella kulkee risteilyalus Kolin myötä matkailu lisääntyy Matkailu lisääntyy öljyn ja sähkön hinta Uimaharjun tehdas / lakkautumisuhka Uraanikaivos mökkiläiset ja matkailijat häviää Terrorismi: Julkista liikennettä täytyy kehittää Autojen ym. päästöt saastuttavat ilmaston suojelemisen takia. Säteilyvaara, atomivoimalat poksahtaa, - turvattomuus lisääntyy. 19

20 Louhiojan ideat, irrotteluillan tuotokset teemoittain Elinkeinot Laivaristeilyt Veneveistämö / ranta-ateljee / rantabaari joelle Karaokebaari Laskettelukeskus Mustavaaraan laskettelurinne Harrastustoiminta Vanhusten päiväkeskus 3 Perhekerhotoimintaa (äiti+isä+ukit ja mummot) 1 Luontokuvauskerho 1 Infra Viemäröinti / vesijohto 3 Kunnallistekniikkaa sivukylille asti 2 Rautatie sähköistetään Kulttuuri Tanhupiiri 8 Poikkitaiteellinen kulttuuritapahtuma kerran kuukaudessa 3 Näyttävä taideteos / patsas rantaan / veteen, järvelle 2 Louhitalossa klassisen musiikin tai kansanmusiikin tai jatsin festivaali 2 Elokuvia 2 Kirjoittajakurssi 1 Vaivaisukko puhumaan karjalaiskielelle kaskuja 1 Konsertit 1 Louhitalosta suuri kulttuurin keskittymä & Eno julkisuuteen kulttuurikeskittymänä Vuotuinen kirjallisuusseminaari ympäri maata ja maailmaa taitajia Rakennetaan hirsikylä, perinnekylä pirtteineen Teatteri Kylätoiminta Uimarannalle suihkulähde 5 Kylän savusauna 20 hlö:lle lauteineen + kylmävesiallas pulahdukselle 5 Joka kesäiset juhlat (tai ihan mihin vuodenaikaan vaan), kaamosjuhla, kuutamo tms. 4 Kesäfestarit Kylätoimikunnan huoltoon rantasauna 3 Kyläkeinu 2 Epäviralliset urheiluolympialaiset 2 Selvä opastetaulu Louhitalolle 2 Hiljaisuuden pyhättö uskonnottomalle 1 Melontakilpailut kesäisin (joka vuosi) 1 Karuselli, napakelkka (Louhiojan jäälle) 1 Kiertoajelu kylällä 1 20