Tämä pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulkua vastaavaksi

Transkriptio

1 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Aika klo 14:00-15:57 Paikka Lasaretti Osallistujat Läsnä olleet Varsinainen jäsen läsnä poissa Varajäsen läsnä Puheenjohtaja Aira Kietäväinen x Esko Kekkonen Varapuheenjohtaja Arto Seppälä x Teijo Ylönen Jäsen Antti Kasanen x Markku Pöyry Seija Kuikka x Marja Kauppi x Raimo Leppäkumpu x Risto Salminen Jaana Lopperi x Simo Hokkanen Risto Ockenström x Tuula Tenhunen Heini Pelkonen x Sirkka Härkönen Jukka Saikkonen x Marjo Heikkinen-den Arend Mali Soininen x Jaana Leskinen Tuula Vornanen Keijo Montonen Muut läsnäolijat Valt. puheenjohtaja Eero Aho x Valt. 1.varapuheenjohtaja Helvi Marttinen x Valt. 2. varapuheenjohtaja Pirkko Ihanamäki x Hirvensalmen edustaja Esko Kekkonen x Pertunmaan edustaja Risto Salminen x 2) Kuntayhtymän johta ja Risto Kortelainen x Hallintojohtaja Pasi Marjakangas x Talousjohtaja Vesa Vestala x 3) Terveyspalvelujen johtaja Jarmo J Koski x Johtava lakimies Markus Hämäläinen x Viestintäpäällikkö Jouni Vauhkonen x Toimitusjohtaja Martti Lokka x 1) 1) Läsnä 107 klo ) Läsnä klo ) Läsnä klo Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Aira Kietäväinen puheenjohtaja Pasi Marjakangas pöytäkirjanpitäjä Tämä pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulkua vastaavaksi Marja Kauppi Raimo Leppäkumpu

2 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Pöytäkirja on yleisesti nähtävillä n kirjaamossa klo Käsitellyt asiat julkiset salaiset

3 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Käsitellyt asiat: Asia Otsikko Sivu 105 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajien valinta Mikkelin Sairaalaparkki Oy:n tilannekatsaus Vastaus Pertunmaan kunnanhallituksen kirjeeseen koskien 244 lääkäripalvelujen saatavuutta 1 liite 109 Arviointikertomus vuodelta 2017 ja hallituksen vastaukset Vuoden 2017 tilintarkastuspöytäkirja liite 111 Työsuojelutoimikunnan ja yhteistyötoimikunnan yhdistäminen Maakunnan keskussairaaloiden kirurginen ja 251 päivystyspalvelujen yhteistyö ja työnjako: n ortopediaan liittyvä linjaus ja katsaus valmisteluun 113 Itäisen syöpäkeskuksen perustaminen liite 114 Viranhaltijapäätökset ajalla Hallitukselle tiedoksi saatettavat asiat Hallituksen jäsenten kyselyt ja esille nostamat asiat 264

4 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Hallitus Kuntayhtymän johtaja: Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouk sen aika ja paikka se kä siinä käsiteltävät asiat. Edellä mai nituista määräyk sistä voidaan poiketa, jos asian kiireellisyys vaatii sitä. Kokouskutsu on annettava vähintään neljä päivää ennen ko kous ta julkaisemalla se ekstranetissä ja n www-si vuil la. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läs nä olo-oi keus tai -velvollisuus sekä jäsenkunnille toimielimen päät tä mäl lä tavalla. Kokouskutsu ja esityslista on julkaistu n verk ko si vuil la ja lähetetty tiedoksi pi det tä vään hal li tuk sen ko kouk seen Kuntalain mukaan muu kunnan toimielin kuin val tuusto on pää tös valtai nen, kun enemmän kuin puolet jäse nistä on saapuvilla. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. Päätös: Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Pöytäkirjantarkastajien valinta Hallitus Kuntayhtymän johtaja: Hallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi kaksi hallituksen jä sen tä aakkosjärjestyksessä. Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan hallituksen jäsenet Marja Kauppi ja Raimo Leppäkumpu. Päätös: Hallitus hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.

6 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Mikkelin Sairaalaparkki Oy:n tilannekatsaus 292/ /2018 Hallitus Asian valmistelija hallintojohtaja Pasi Marjakangas, Kuntayhtymän johtaja: Mikkelin Sairaalaparkki Oy on n tytäryhtiö, jonka toimitusjohtaja Martti Lokka on kutsuttu kokoukseen antamaan tilannekatsauksen yhtiön toiminnasta. Hallitus merkitsee asian tiedoksi. Päätös: Hallitus hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti. Merkittiin, että toimitusjohtaja Martti Lokka selosti asiaa ja poistui sen jälkeen kokouksesta ennen päätöksentekoa klo

7 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Vastaus Pertunmaan kunnanhallituksen kirjeeseen koskien lääkäripalvelujen saatavuutta 253/ /2018 Hallitus Asian valmistelijat ylilääkäri Hans Gärdström, ja terveyspalvelujen johtaja Jarmo J Koski, Pertunmaan kunnanhallitus on esittänyt päivätyllä kun ta yhty män hallitukselle osoitetulla kirjeellä vakavan huo len sa Per tunmaan perusterveydenhuollon lääkäripalvelujen saa ta vuu des ta. Kunta edellyttää lääkärin vastaanottopalvelujen saat ta mis ta kuntalaisten tarpeen edellyttämälle tasolle. Pertunmaan kunnan kirjeessä esille tuotuun peruspalvelujen lää kä ripal ve lu jen saatavuusvajeeseen on tehty lisäresursointia eri tyi ses ti viimeisen puolen vuoden aikana. Lisäresursointi on toteutettu niin, että lääkärin vastaanottoaikoja on lisätty Pertunmaan hyvinvointiasemalla ja lisäksi to teut ta mal la lääkäripalvelua etävastaanottona Mikkelistä käsin. Per tun maal la kuntalaiset ovat tuoneet esiin tyytyväisyyttään tähän pal ve lu muo toon. Pertunmaalle on myös erikseen hankittu ostopalveluna lää kä ri työ voimaa. Perhe- ja sosiaalipalvelujen järjestämään neuvola- ja kou lu tervey den huol toon on järjestetty n vas taan ot to pal ve luis ta lääkäriresurssi näiden lakisääteisten palvelujen tur vaa mi sek si. Ajoittain jo ennen n toiminnan al ka mis ta yk sit täi siä potilaita on ohjattu muualle hoidettavaksi tilanteen si tä edellyttäessä. Kesällä 2018 noin kahden kuukauden ajan kahden lääkärin sa man aikai nen työpanos ohjataan Pertunmaan pe rus ter vey den huol lon lääkärin vastaanottopalveluun. Essotella on vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta. Sen rinnalla on tärkeää, että niin Pertunmaan kuin kaikkien mui den kin alueen kuntien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä osaa van henkilöstön saamiseksi alueelle. Tähän tarvitaan po si tii vis ten asioiden esille tuomista, joista yhtenä on myös edellä mai nit tu palvelujen digitalisointi, kuten etävastaanottotoiminta. Pertunmaan kunnan jo aiemmin tuoma huoli lääkäripalvelujen riit tävyy des tä on huomioitu ja asiaan on panostettu ja tullaan pa nos tamaan, jotta kuntalaisille tarjotaan heille kuuluvat palvelut.

8 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Kuntayhtymän johtaja: Hallitus merkitsee selvityksen tiedoksi ja toimittaa sen Per tun maan kun nan hal li tuk sel le. Päätös: Hallitus hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti. Liitteet Pertunmaan kunnanhallituksen kirje

9 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Arviointikertomus vuodelta 2017 ja hallituksen vastaukset 293/ /2018 Hallitus Asian valmistelija hallintojohtaja Pasi Marjakangas, Kuntayhtymän johtaja: Tarkastuslautakunta on kokouksessaan hyväksynyt arviointikertomuksen vuodelta 2017 ja lähettänyt sen edelleen valtuuston käsiteltäväksi. Lisäksi tarkastuslautakunta on lähettänyt arviointikertomuksen hallitukselle vastattavaksi, kysymykset hallitukselle ovat arviointikertomuksen sivulla 30. Arviointikertomus kokonaisuudessaan on oheismateriaalina. Hallitus merkitsee tässä vaiheessa arviointikertomuksen tiedoksi ja antaa vastaukset arviointikertomuksessa esitettyihin kysymyksiin kokouksessaan Päätös: Hallitus hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.

10 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Vuoden 2017 tilintarkastuspöytäkirja 128/ /2018 Hallitus Asian valmistelija hallintojohtaja Pasi Marjakangas, Kuntayhtymän johtaja: Kuntayhtymän tilintarkastaja Aki Rusanen on toimittanut hal li tuk sen käyttöön tilintarkastuspöytäkirjan. Kuntalain 123 :ään pe rus ta va na havaintona tilintarkastuspöytäkirjassa tuodaan yh ty mä hal li tuk sen tietoon kuntalaskutus ja siitä tehdyt huomiot. Täs mäl li sen kuntalaskutuksen toteuttaminen perussopimuksen sää dös ten mukaisesti on tuottanut käytännön ongelmia ja pe rus so pi mus ta tulisi tarkentaa esille nousseiden tul kin nal li suuk sien vuoksi. Kuntakohtainen lopullinen laskutus vastasi kui ten kin kohtuullisen hyvin kuntien vuoden 2016 toteutunutta so si aa li- ja terveystoimen menotasoa, kolmiperusteinen laskentatapa ta saa hyvin kustannuksia. Haasteena ovat olleet toi mi paik ka koh tai nen kustannusten laskenta kustannusten kohdentamisen vuok si, varhe-maksujen kirjaaminen ja osajäsenten mak su osuu den laskeminen. Tilintarkastuspöytäkirja on liitteenä. Hallitus merkitsee tilintarkastuspöytäkirjan tiedoksi ja kes kus te lee mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Päätös: Hallitus hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti. Lisäksi hallitus totesi, että ennen perussopimuksen tarkentamista odotetaan maakunta- ja soteuudistuksen ratkaisu. Liitteet Tilintarkastuspöytäkirja

11 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Työsuojelutoimikunnan ja yhteistyötoimikunnan yhdistäminen 294/ /2018 Hallitus Asian valmistelija henkilöstöjohtaja Merja Vihanto, Lain työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kun nis sa (449/2007) tarkoituksena on edistää työnantajan ja hen ki lös tön välistä yhteistoimintaa. Yhteistoiminnan tavoitteena on an taa henkilöstölle mahdollisuus yhteisymmärryksessä työn an ta jan kanssa osallistua toiminnan kehittämiseen sekä antaa hen ki lös töl le mahdollisuus vaikuttaa omaa työtään ja työ yh tei sö ään kos ke vien päätösten valmisteluun. Yhteistoiminnallisten asioiden hoitamiseksi on oltava yh teis toi min taelin, joka koostuu työnantajan ja henkilöstön edustajista. Kun ta yh tymän hallitus on perustanut yhteistoimintalain mu kai sen yhteistyötoimikunnan Yhteistyötoimikunnan jä se niä ovat pääsopijajärjestöjen nimeämät pääluottamusmiehet ja työn an ta jan edustajina hallituksen nimeämä edustaja, kun ta yh ty män johtaja sekä henkilöstöjohtaja. Tarvittaessa mukana on myös mui ta asiantuntijoita. Yhteistyötoimikunta on kokoontunut kuukausittain ja lisäksi se on pitänyt kehittämispäivän kaksi kertaa vuodessa. Ke hit tä mis päi vis sä ovat olleet mukana myös päätoimiset työ suo je lu val tuu te tut. Työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työ suo je lu yh teis toi min nas ta annettu laki (44/2006) edellyttää, että työnantaja huolehtii työ suo je lun yhteistoiminnan järjestämisestä. Yhteistoiminnan ta voit tee na on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuo ro vai ku tus ta ja tehdä mahdolliseksi työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä kos ke vien asioiden käsittelyyn. Työsuojelutoimikunnassa tulee olla edustettuina sekä työn an ta jan että henkilöstön edustajat. Työsuojeluvaltuutetut ovat työ suo je lu toi mikun nan jäseniä. Essoten työsuojelutoimikunnasta on sovittu paikallisneuvottelussa pääsopijajärjestöjen kesken Molemmat yhteistoiminnan tavat ovat erittäin tärkeitä. Niiden tar koi tus ja tavoitteet ovat valvontalaissa ja yhteistoimintalaissa si säl löl tään lähes samanlaiset. Lisäksi työsuojelutoimikunnassa ja yhteistyötoimikunnassa käsiteltävät asiat ovat osittain samoja. Yh teistoi min ta lain edellyttämä yhteistoiminta ja valvontalain edel lyt tä mä yhteistoiminta on mahdollista yhdistää yhdeksi yh teis toi min ta eli mek si siten, että työsuojelutoimikunta ja yh teis työ toi mi kun ta yhdistetään.

12 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Kuntayhtymän johtaja: Toimikunnan nimeksi tulee työsuojelu- ja yh teis työ toi mi kun ta. Jat kossa toimikunta käsittelee kaikki sekä lakien 449/2007 sekä 44/2006 asettamat velvoitteet. Työsuojelu- ja yhteistyötoimikunnan jäseniä ovat työ suo je lu val tuu tetut, pääsopijajärjestöjen nimeämät edustajat sekä työn an ta jan edustajina n johtaja sekä henkilöstöjohtaja. Hal li tus ta pyy de tään nimeämään toimikuntaan kaksi edustajaa ja heille va rahen ki löt. Lisäksi toimikunnassa ovat mukana asian tun ti joi na hen ki löstö pal ve lu jen päälliköt ja tarvittaessa toi mi kun ta voi pyy tää mukaan myös muita asiantuntijoita. Asiantuntijoilla on läsnäolo- ja pu he oikeus. Toimikunta valitsee keskuudestaan pu heen joh ta jan, joka on vuorovuosin työnantajan ja henkilöstön edus ta ja. Kuntayhtymän johtaja toimii esittelijänä ja hen ki lös tö joh ta ja pöytäkirjanpi tä jä nä. Toimikunnalla on tekninen sihteeri. Työsuojelutoimikunnan kokoonpanosta on säädetty työsuojelun valvon nas ta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetussa lais sa (44/2006) 39. Työsuojelutoimikunnan kokoonpanosta voi daan sopia paikallisesti. Yhteistyötoimikunta, jossa ovat olleet mukana myös työ suo je lu val tuute tut, on käsitellyt asiaa kokouksessaan ja pää ty nyt esittämään asiasta: - työsuojelutoimikunta ja yhteistyötoimikunta yhdistetään - työsuojelu- ja yhteistyötoimikunnan kokoonpanosta sovitaan pai kal li ses ti - toiminnan onnistumista arvioidaan vuoden 2018 lopussa. Mi kä li kokeilu on onnistunut, sitä jatketaan saak ka. Hallitus hyväksyy yhteistyötoimikunnan esityksen ja päättää pe rus taa yhdistetyn työ suo je lu- ja yhteistyötoimikunnan esitetyn mu kai ses ti. Hal li tus nimeää toimikuntaan keskuudestaan kaksi var si nais ta jä sentä ja heille varajäsenet. Päätös: Hallitus hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti ja nimesi työ suo je luja yhteistyötoimikunnan varsinaiseksi jäseneksi Aira Kie tä väi sen ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen Eero Ahon sekä varsinaiseksi jäseneksi Arto Seppälän ja hänen va ra jä se nek seen Tuula Vornasen.

13 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Hallitus Maakunnan keskussairaaloiden kirurginen ja päivystyspalvelujen yhteistyö ja työnjako: n ortopediaan liittyvä linjaus ja katsaus valmisteluun 264/ /2018 Hallitus Asian valmistelijat n johtaja Risto Kortelainen, ja ter veys pal ve lu jen johtaja Jarmo J Koski, Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaaloiden kirurgian ja päi vys tys palve lu jen yhteistyöhön ja työnjakoon liittyvää valmistelua ja sel vi tys työ tä on tehty marraskuusta 2017 alkaen. Selvitystyön aloit ti Sosteri n kirurgian erikoislääkäri Petri Ju vo nen. Selvitystä jatkoi Essote n kirurgian ylilääkäri Han nu Paajanen maaliskuussa Kuntayhtymien puheenjohtajiston sekä n johtajien ja johtajaylilääkärien tapaamisessa asiakokonaisuutta käsiteltiin Mikkelissä. Kuntayhtymien hallitukset pitivät asiassa ensim mäi sen työkokouksen Savonlinnassa. STM:n lää kin töneu vos Timo Keistinen piti asiasta esityksen. Hallitusten seu raa va tapaaminen on toukokuun puolessa välissä ennen asian päätöksentekoa. Ennen tätä valmistelu tehdään kun ta yh ty mien johtajien ohjauksessa. Valmistelun tavoitteena on, että tar jol la olevista työnjakomalleista voidaan tehdä yh den suun tai set päätökset kuntayhtymien hallituksissa ja että työn ja ko rat kai su voidaan raportoida sosiaali- ja terveysministeriölle sekä kes kit tä mis ase tuk sen toimeenpanoa seuraavalle valtakunnalliselle koor di naa tio ryh mäl le. Maakunnan keskussairaaloiden kirurgian ja päivystyspalvelujen yhteis työn ja työnjaon toimeenpanoa ohjaavien säädösten läh tö koh dis ta voidaan todeta seuraavaa: Keskittämisasetus Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräi den tehtävien keskittämisestä astui voimaan kuitenkin niin, että asetuksen 7 :n määräyksiä on noudatettava vii meis tään Pääosa asetuksesta määrittelee eri kois sai raan hoi don kirurgisten alojen erikoissairaanhoidon työnjakoa. Asetuksen 6 :ssä luetellut tehtävät ja niiden mukaiset toi men pi teet tulee keskittää viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vas taa vaan yksikköön. Muu keskitettävä erikoissairaanhoito mää ri tel lään asetuksen 7 :ssä. Tässä lainkohdassa kirurgisille toi men pi teil le asetetaan sairaalakohtaisia vuosittain toteutuvia lu ku mää riä.

14 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Hallitus Näillä kahdella keskittämisasetuksen säännöksellä on mer kit tä vä vaikutus Etelä-Savon maakunnan kahden keskussairaalan ki rur giseen toimintaan. Asetuksen 6 :n mukaan mm. haimasyövän, mahasyövän, pe rä suolen syövän, ruokatorvisyövän, invasiivisen virtsarakon syö vän sekä keuhko- ja muun rintaontelon syövän kirurginen hoito tu lee keskittää viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Tähän ryh mään kuuluvia leikkauksia on tehty Mikkelin ja Savonlinnan kes kus sai raa lois sa vuositasolla noin 100. Nämä leikkaukset siir ty vät tehtäväksi pääasiallisesti yliopistollisissa sairaaloissa, pää osin Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa. Keskittämisasetuksen 7 :n mukaan ympärivuorokautista pe rus tervey den huol lon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä yl lä pi tä vis sä sairaaloissa on mahdollista tehdä paksusuoli-, rinta-, etu rauhas-, munuais- ja kilpirauhassyöpien kirurgiaa sekä te ko ni vel- ja selkäkirurgiaa. Tähän ryhmään kuuluville leikkauksille on määritetty vuosittainen vähimmäismäärä. Savonlinnan keskussairaalassa vuosittaiset leikkausmäärät ei vät ylitä missään edellä mainituissa leikkauksissa asetuksessa mai nit tu ja lukumääriä. Kun tarkastellaan vuosien edellä mai nit tu jen leikkauksien toimenpidelukumäärien keskiarvoja, Mik ke lin keskussairaalan toimenpidemäärät ovat riittäviä sel kä leik kauk sis sa ja rintasyöpäkirurgiassa. Kummankin sairaalan leikkausmäärät yhteen laskien päästään edel lä mainittujen lisäksi riittäviin leikkausvolyymeihin myös pak su suo li syöpä ki rur gias sa ja tekonivelkirurgiassa. Etu rau has syö vän eturauhasen kokonaispoistoleikkaukset ovat eri tyis vas tuu alu eel la keskittymässä yliopistolliseen sairaalaan ja Kes ki-suo men keskussairaalaan. Jyväskylän kanssa on käynnistetty yh teis työ niin, että Mikkelin keskussairaalan urologian eri kois lää kä ri työskentelee keskimäärin päivän viikossa Jyväskylässä leik kaus tii min jäsenenä. Vastavuoroisesti Jyväskylän kes kus sai raa lan joidenkin muiden eturauhaspotilaiden toimenpiteitä to teu te taan Mikkelin keskussairaalassa. Maakunnan sairaaloiden tiivistä yhteistyötä ja tar koi tuk sen mu kais ta työnjakoa toteuttamallakin, keskittämisasetuksen 7 :ään si säl ty vis tä leikkauksista nykyisillä leikkausmäärillä siirtyy noin 150 leikkausta maakunnan ulkopuolella tehtäväksi. Mikäli kahden sairaalan yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista työn ja koa ei toteuteta, maakunnan keskussairaaloista poistuu sa to ja tai jopa tuhat leikkaustoimenpidettä muiden maakuntien sai raa loi hin.

15 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Hallitus Leikkausten siirtymisellä pois maakunnan sairaaloista on mer kit tä viä vaikutuksia maakunnan väestön kirurgiseen pal ve lu tar jon taan. Talouden näkökulmasta lopputuloksena on maa kun nal li ses ti varsin paljon kalliimpi kirurgisten palvelujen tuottamistapa. Ta lous vai ku tusten lisäksi vähentynyt kirurginen toiminta johtaa myös siihen, että päiväaikainen kirurginen toiminta supistuu sii nä määrin, ettei nykymuotoista kirurgian erikoislääkäriresurssia ole taloudellista ylläpitää. Tämä johtaa vähintään siihen, että päi vys tys pal ve lu tar peen edellyttämä kirurginen päi vys tys toi min ta tulee nykyistä varsin paljon kalliimmaksi. Laskelmien mukaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon val tion suora rahoitus tulee supistumaan varsin nopeasti ny kyi ses tä maakunta- ja sote-uudistuksessa. Tämä tarkoittaa, että myös kirurgisia päivystyspalveluja joudutaan järjestelemään niin, että kaikki säännösten mukaiset toimenpiteet voidaan teh dä maakunnassa laadukkaasti ottaen huomioon asukkaiden eri kois sai raan hoi don valinnanvapaus. Tavoitteena kaikissa vaih to eh dois sa tulee olla, etteivät palvelut siirry epä tar koi tuk sen mu kai ses ti ja kalliimmin hoidettaviksi maakunnan ulkopuolisiin sai raa loi hin. Päivystysasetus Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päi vys tyk sen erikoisalakohtaisista edellytyksistä tuli voimaan myös (terveydenhuoltolaki 45 ). Mikkelin keskussairaalan kirurgiseen päivystykseen uusi päi vys tysase tus ei ole tuonut muutoksia. Kirurgipäivystyksen osalta myös Savonlinna täyttää päivystysasetuksen vaatimukset ym pä ri vuo ro kautis ta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yh teis päi vys tys tä ylläpitävänä sairaalana. Savonlinnan sai raa las sa voidaan tehdä terveydenhuoltolain 45 :n mukaan yleis anes te siaa vaativia, suunniteltuja leikkaustoimenpiteitä. Päivystysleikkauksia tekeville sairaaloille vaatimukset päi vys tys jär jeste lyis tä ovat edellä mainittua tiukemmat. Asetuksen vaa ti mus välitön valmius vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen po ti laan hoidon tarpeen arviointiin ja välttämättömään leik kaus hoi toon sekä leikkauksen jälkeiseen seurantaan ja tehohoitoon täyt tyy Mikkelin keskussairaalassa, mutta ei nykyisellään täysin Sa von lin nan keskussairaalassa. Päivystysleikkauksella tarkoitetaan leikkausta, joka on suo ri tet ta va hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi 24 tunnin kuluessa sai rau den tai vamman tai komplikaation aiheutumisesta. Yhteistyön ja työnjaon lähtökohdat

16 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Hallitus Keskittämis- ja päivystysasetukset asettavat suuntaviivat Ete lä-sa von maakunnassa tehtävälle yhteistyölle ja työnjaolle. Pe rus tel tui na lähtökohtina ja edellytyksinä kirurgian toiminnan ja päi vys tys pal ve lujen yhteistyölle ja työnjaolle voidaan nähdä seu raa vat asiat maakunnassa: 1. Toteutetaan asiakas-/potilaslähtöistä, laadukasta ja po ti lastur val lis ta (operatiivista) hoitoa. 2. On kaksi ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikois sai raan hoi don yhteispäivystystä ylläpitävää sairaalaa. 3. Mikkelin keskussairaalan kirurginen takapäivystys to teu tetaan niin sanottuna jaettuna päivystyksenä (= ortopedian ja trau ma to lo gian sekä pehmytosakirurgian päivystyksenä) ja Sa von lin nan keskussairaala tukeutuu päivystysleikkausten (24 tunnin kuluessa sairauden tai vamman tai komplikaation ai heu tu mi ses ta tehtävä leikkaushoito) osalta Mikkelin keskus sai raa laan. 4. On kaksi keskussairaalaa, joissa molemmissa tehdään myös vaativaa (myös keskittämisasetuksen 7 :n mukaista) ki rur gis ta leikkaustoimintaa. 5. Kirurginen työnjako toteutetaan nykytilanteesta lähtien ta sapuo li ses ti siten, että sairaaloiden välillä leikkausmäärien suh teis sa ei tapahdu muutoksia ja muutos on kus tan nusneut raa li kuntayhtymien välillä ottaen huomioon potilaiden tar peet, hoidon laatu ja potilasturvallisuus. Säädösten mukaisen työnjaon toimeenpanossa vuonna 2018 on ennakoitava se, että Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaalat kuu lu vat toimiyksiköinä Etelä-Savon maakunnan sosiaali- ja ter veys pal ve lu jen liikelaitokseen vuoden 2020 alusta maakunta- ja so te-uu dis tuk sen voimaantulon mukaisesti ja että so te-lii ke lai tok sen valmistelua tehdään Eri näkökulmista on perusteltua, ettei uudistuksen val mis te lu ai ka na tehdä tilapäistä, lisäkustannuksia tuottavaa sekä maa kun nan asukkaiden että terveydenhuollon toimijoiden näkökulmasta vä li aikais rat kai sua, mikä sisältää potilaiden valinnanvapauden ja osaa misen ylläpitämisen sekä lääkärirekrytoinnin näkökulmasta ris ki alt tiin ja epävarman tilanteen maakunnan erityispalvelujen jär jes tä mi sel le ja tuottamiselle. Maakunnan sote-järjestäjänä on joka tapauksessa turvata asuk kaiden perusoikeuksien ja valinnanvapauden mukainen eri tyis pal ve lu jen saanti samalla, kun valtion rahoitus tulee edel lyt tä mään tiukkaa kustannusten hallintaa. Maakunnan ulkopuolelle siir ty nyt toiminta on

17 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Hallitus Kuntayhtymän johtaja: vaikeasti palautettavissa omaksi toiminnaksi asuk kai den valinnanvapauden ja niukkojen osaamisresurssien val li tes sa. Hallitus merkitsee tiedoksi Mikkelin ja Savonlinnan kes kus sai raa loiden kirurgian ja päivystyspalvelujen yhteistyön ja työnjaon val mis te luti lan teen sekä alkuvuoden aikana tehdyt selvitykset asias sa ja muun aineiston. Hallitus linjaa valmistelua osaltaan siten, että tekonivelkirurgian toimenpiteitä ei siirretä Mikkelin keskussairaalasta Savonlinnan keskussairaalaan, vaan haetaan muuta kirurgian työnjakomallia. Jatkovalmistelussa tulee arvioida tarkemmin esitettävän työ ja ko mal lin talous- ja kustannusvaikutuksia kummankin kes kus sai raa lan näkökulmasta. Kuntayhtymien talousjohdon val mis te lu vas tuul la on näiden selvitysten tekeminen. Hallitus käsittelee kirurgian työnjakoa seuraavan kerran ko kouk sessaan , minkä esityslista julkaistaan Hal li tuk sen työskentelyssä varaudutaan siihen, että ennen ko kous ta asiasta pidetään Essote-n ja Sos te ri-kun tayh ty män hallitusten yhteinen tapaaminen. Päätös: Hallitus hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti. Merkittiin, että ylilääkäri Hannu Paajanen selosti asiaa ja poistui sen jälkeen kokouksesta ennen päätöksentekoa klo Hallitus Asian valmistelijat n johtaja Risto Kortelainen, ja ter veys pal ve lu jen johtaja Jarmo J Koski, Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaaloiden kirurgian ja päi vys tys palve lu jen yhteistyöhön ja työnjakoon liittyvää valmistelua ja sel vi tys työ tä on tehty marraskuusta 2017 alkaen. Selvitystyön aloit ti Sosteri n kirurgian erikoislääkäri Petri Ju vo nen. Selvitystä jatkoi Essote n kirurgian ylilääkäri Han nu Paajanen maaliskuussa Kuntayhtymien puheenjohtajiston sekä n johtajien ja johtajaylilääkärien tapaamisessa asiakokonaisuutta käsiteltiin Mikkelissä. Kuntayhtymien hallitukset pitivät asiassa ensim mäi sen työkokouksen Savonlinnassa. STM:n lää kin tö-

18 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Hallitus neu vos Timo Keistinen piti asiasta esityksen. Hallitusten seu raa va tapaaminen on toukokuun puolessa välissä ennen asian päätöksentekoa. Ennen tätä valmistelu tehdään kun ta yh ty mien johtajien ohjauksessa. Valmistelun tavoitteena on, että tar jol la olevista työnjakomalleista voidaan tehdä yh den suun tai set päätökset kuntayhtymien hallituksissa ja että työn ja ko rat kai su voidaan raportoida sosiaali- ja terveysministeriölle sekä kes kit tä mis ase tuk sen toimeenpanoa seuraavalle valtakunnalliselle koor di naa tio ryh mäl le. Maakunnan keskussairaaloiden kirurgian ja päivystyspalvelujen yhteis työn ja työnjaon toimeenpanoa ohjaavien säädösten läh tö koh dis ta voidaan todeta seuraavaa: Keskittämisasetus Valtioneuvoston asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräi den tehtävien keskittämisestä astui voimaan kuitenkin niin, että asetuksen 7 :n määräyksiä on noudatettava vii meis tään Pääosa asetuksesta määrittelee eri kois sai raan hoi don kirurgisten alojen erikoissairaanhoidon työnjakoa. Asetuksen 6 :ssä luetellut tehtävät ja niiden mukaiset toi men pi teet tulee keskittää viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vas taa vaan yksikköön. Muu keskitettävä erikoissairaanhoito mää ri tel lään asetuksen 7 :ssä. Tässä lainkohdassa kirurgisille toi men pi teil le asetetaan sairaalakohtaisia vuosittain toteutuvia lu ku mää riä. Näillä kahdella keskittämisasetuksen säännöksellä on mer kit tä vä vaikutus Etelä-Savon maakunnan kahden keskussairaalan ki rur giseen toimintaan. Asetuksen 6 :n mukaan mm. haimasyövän, mahasyövän, pe rä suolen syövän, ruokatorvisyövän, invasiivisen virtsarakon syö vän sekä keuhko- ja muun rintaontelon syövän kirurginen hoito tu lee keskittää viiteen yliopistolliseen sairaalaan. Tähän ryh mään kuuluvia leikkauksia on tehty Mikkelin ja Savonlinnan kes kus sai raa lois sa vuositasolla noin 100. Nämä leikkaukset siir ty vät tehtäväksi pääasiallisesti yliopistollisissa sairaaloissa, pää osin Kuopion yliopistollisessa keskussairaalassa. Keskittämisasetuksen 7 :n mukaan ympärivuorokautista pe rus tervey den huol lon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä yl lä pi tä vis sä sairaaloissa on mahdollista tehdä paksusuoli-, rinta-, etu rauhas-, munuais- ja kilpirauhassyöpien kirurgiaa sekä te ko ni vel- ja selkäkirurgiaa. Tähän ryhmään kuuluville leikkauksille on määritetty vuosittainen vähimmäismäärä. Savonlinnan keskussairaalassa vuosittaiset leikkausmäärät ei vät ylitä missään edellä mainituissa leikkauksissa asetuksessa mai nit tu ja

19 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Hallitus lukumääriä. Kun tarkastellaan vuosien edellä mai nit tu jen leikkauksien toimenpidelukumäärien keskiarvoja, Mik ke lin keskussairaalan toimenpidemäärät ovat riittäviä sel kä leik kauk sis sa ja rintasyöpäkirurgiassa. Kummankin sairaalan leikkausmäärät yhteen laskien päästään edel lä mainittujen lisäksi riittäviin leikkausvolyymeihin myös pak su suo li syöpä ki rur gias sa ja tekonivelkirurgiassa. Etu rau has syö vän eturauhasen kokonaispoistoleikkaukset ovat eri tyis vas tuu alu eel la keskittymässä yliopistolliseen sairaalaan ja Kes ki-suo men keskussairaalaan. Jyväskylän kanssa on käynnistetty yh teis työ niin, että Mikkelin keskussairaalan urologian eri kois lää kä ri työskentelee keskimäärin päivän viikossa Jyväskylässä leik kaus tii min jäsenenä. Vastavuoroisesti Jyväskylän kes kus sai raa lan joidenkin muiden eturauhaspotilaiden toimenpiteitä to teu te taan Mikkelin keskussairaalassa. Maakunnan sairaaloiden tiivistä yhteistyötä ja tar koi tuk sen mu kais ta työnjakoa toteuttamallakin, keskittämisasetuksen 7 :ään si säl ty vis tä leikkauksista nykyisillä leikkausmäärillä siirtyy noin 150 leikkausta maakunnan ulkopuolella tehtäväksi. Mikäli kahden sairaalan yhteistyötä ja tarkoituksenmukaista työn ja koa ei toteuteta, maakunnan keskussairaaloista poistuu sa to ja tai jopa tuhat leikkaustoimenpidettä muiden maakuntien sai raa loi hin. Leikkausten siirtymisellä pois maakunnan sairaaloista on mer kit tä viä vaikutuksia maakunnan väestön kirurgiseen pal ve lu tar jon taan. Talouden näkökulmasta lopputuloksena on maa kun nal li ses ti varsin paljon kalliimpi kirurgisten palvelujen tuottamistapa. Ta lous vai ku tusten lisäksi vähentynyt kirurginen toiminta johtaa myös siihen, että päiväaikainen kirurginen toiminta supistuu sii nä määrin, ettei nykymuotoista kirurgian erikoislääkäriresurssia ole taloudellista ylläpitää. Tämä johtaa vähintään siihen, että päi vys tys pal ve lu tar peen edellyttämä kirurginen päi vys tys toi min ta tulee nykyistä varsin paljon kalliimmaksi. Laskelmien mukaan maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon val tion suora rahoitus tulee supistumaan varsin nopeasti ny kyi ses tä maakunta- ja sote-uudistuksessa. Tämä tarkoittaa, että myös kirurgisia päivystyspalveluja joudutaan järjestelemään niin, että kaikki säännösten mukaiset toimenpiteet voidaan teh dä maakunnassa laadukkaasti ottaen huomioon asukkaiden eri kois sai raan hoi don valinnanvapaus. Tavoitteena kaikissa vaih to eh dois sa tulee olla, etteivät palvelut siirry epä tar koi tuk sen mu kai ses ti ja kalliimmin hoidettaviksi maakunnan ulkopuolisiin sai raa loi hin. Päivystysasetus

20 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Hallitus Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päi vys tyk sen erikoisalakohtaisista edellytyksistä tuli voimaan myös (terveydenhuoltolaki 45 ). Mikkelin keskussairaalan kirurgiseen päivystykseen uusi päi vys tysase tus ei ole tuonut muutoksia. Kirurgipäivystyksen osalta myös Savonlinna täyttää päivystysasetuksen vaatimukset ym pä ri vuo ro kautis ta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yh teis päi vys tys tä ylläpitävänä sairaalana. Savonlinnan sai raa las sa voidaan tehdä terveydenhuoltolain 45 :n mukaan yleis anes te siaa vaativia, suunniteltuja leikkaustoimenpiteitä. Päivystysleikkauksia tekeville sairaaloille vaatimukset päi vys tys jär jeste lyis tä ovat edellä mainittua tiukemmat. Asetuksen vaa ti mus välitön valmius vaikeasti sairaan tai loukkaantuneen po ti laan hoidon tarpeen arviointiin ja välttämättömään leik kaus hoi toon sekä leikkauksen jälkeiseen seurantaan ja tehohoitoon täyt tyy Mikkelin keskussairaalassa, mutta ei nykyisellään täysin Sa von lin nan keskussairaalassa. Päivystysleikkauksella tarkoitetaan leikkausta, joka on suo ri tet ta va hyvän hoitotuloksen saavuttamiseksi 24 tunnin kuluessa sai rau den tai vamman tai komplikaation aiheutumisesta. Yhteistyön ja työnjaon lähtökohdat Keskittämis- ja päivystysasetukset asettavat suuntaviivat Ete lä-sa von maakunnassa tehtävälle yhteistyölle ja työnjaolle. Pe rus tel tui na lähtökohtina ja edellytyksinä kirurgian toiminnan ja päi vys tys pal ve lujen yhteistyölle ja työnjaolle voidaan nähdä seu raa vat asiat maakunnassa: 1. Toteutetaan asiakas-/potilaslähtöistä, laadukasta ja po ti lastur val lis ta (operatiivista) hoitoa. 2. On kaksi ympärivuorokautista perusterveydenhuollon ja erikois sai raan hoi don yhteispäivystystä ylläpitävää sairaalaa. 3. Mikkelin keskussairaalan kirurginen takapäivystys to teu tetaan niin sanottuna jaettuna päivystyksenä (= ortopedian ja trau ma to lo gian sekä pehmytosakirurgian päivystyksenä) ja Sa von lin nan keskussairaala tukeutuu päivystysleikkausten (24 tunnin kuluessa sairauden tai vamman tai komplikaation ai heu tu mi ses ta tehtävä leikkaushoito) osalta Mikkelin keskus sai raa laan. 4. On kaksi keskussairaalaa, joissa molemmissa tehdään myös vaativaa (myös keskittämisasetuksen 7 :n mukaista) ki rur gis ta leikkaustoimintaa.

21 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Hallitus Kuntayhtymän johtaja: 5. Kirurginen työnjako toteutetaan nykytilanteesta lähtien ta sapuo li ses ti siten, että sairaaloiden välillä leikkausmäärien suh teis sa ei tapahdu muutoksia ja muutos on kus tan nusneut raa li kuntayhtymien välillä ottaen huomioon potilaiden tar peet, hoidon laatu ja potilasturvallisuus. Säädösten mukaisen työnjaon toimeenpanossa vuonna 2018 on ennakoitava se, että Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaalat kuu lu vat toimiyksiköinä Etelä-Savon maakunnan sosiaali- ja ter veys pal ve lu jen liikelaitokseen vuoden 2020 alusta maakunta- ja so te-uu dis tuk sen voimaantulon mukaisesti ja että so te-lii ke lai tok sen valmistelua tehdään Eri näkökulmista on perusteltua, ettei uudistuksen val mis te lu ai ka na tehdä tilapäistä, lisäkustannuksia tuottavaa sekä maa kun nan asukkaiden että terveydenhuollon toimijoiden näkökulmasta vä li aikais rat kai sua, mikä sisältää potilaiden valinnanvapauden ja osaa misen ylläpitämisen sekä lääkärirekrytoinnin näkökulmasta ris ki alt tiin ja epävarman tilanteen maakunnan erityispalvelujen jär jes tä mi sel le ja tuottamiselle. Maakunnan sote-järjestäjänä on joka tapauksessa turvata asuk kaiden perusoikeuksien ja valinnanvapauden mukainen eri tyis pal ve lu jen saanti samalla, kun valtion rahoitus tulee edel lyt tä mään tiukkaa kustannusten hallintaa. Maakunnan ulkopuolelle siir ty nyt toiminta on vaikeasti palautettavissa omaksi toiminnaksi asuk kai den valinnanvapauden ja niukkojen osaamisresurssien val li tes sa. Hallitus merkitsee tiedoksi Mikkelin ja Savonlinnan kes kus sai raa loiden kirurgian ja päivystyspalvelujen yhteistyön ja työnjaon val mis te luti lan teen sekä alkuvuoden aikana tehdyt selvitykset asias sa ja muun aineiston. Hallitus linjaa valmistelua osaltaan siten, että tekonivelkirurgian toimenpiteitä ei siirretä Mikkelin keskussairaalasta Savonlinnan keskussairaalaan, vaan haetaan muuta kirurgian työnjakomallia. Jatkovalmistelussa tulee arvioida tarkemmin esitettävän työ ja ko mal lin talous- ja kustannusvaikutuksia kummankin kes kus sai raa lan näkökulmasta. Kuntayhtymien talousjohdon val mis te lu vas tuul la on näiden selvitysten tekeminen. Hallitus käsittelee kirurgian työnjakoa seuraavan kerran ko kouk sessaan , minkä esityslista julkaistaan Hal li tuk sen työskentelyssä varaudutaan siihen, että ennen ko kous ta asiasta pidetään Essote-n ja Sos te ri-kun tayh ty män hallitusten

22 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Hallitus yhteinen tapaaminen. Päätös: Hallitus hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti. Merkittiin, että ylilääkäri Hannu Paajanen selosti asiaa ja poistui sen jälkeen kokouksesta ennen päätöksentekoa klo Hallitus Asian valmistelija n johtaja Risto Kortelainen, Kuntayhtymän johtaja: Terveydenhuoltolain 43 :n mukaan erityisvastuualueen sai raan hoi topii rien kuntayhtymien on kerran valtuustokaudessa hy väk syt tä vä erikoissairaanhoidon järjestämissopimus. Sopimusta ei ole hyväksytty tällä valtuustokaudella. Hyväksynnät tehdään sai raan hoi to pii rien valtuustoissa. Kuopion yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueen sai raanhoi to pii rien n johtajalla ja johtajaylilääkäreillä oli tapaaminen, jossa käsiteltiin jär jes tä mis so pi muk seen otettavaa sairaanhoitopiirien välistä työnjakoa. Ns. kes kit tä mis ase tus, jossa määritellään erityisesti kirurgian työnjakoa uu sien kriteerien perusteella, tuli voimaan vuoden 2018 alusta. Ete lä-sa von maakunnan kahden sairaanhoitopiirin ja erityisesti Mik ke lin keskussairaalan ja Savonlinnan keskussairaalan välistä työn ja koa koskevan linjaukset sisältyvät myös KYS-Erva alueen jär jes tä mis so pimuk seen. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri lähettää jär jes tä mis so pi mus esi tyk sen muille alueen sairaanhoitopiireille toukokuun 2018 ai ka na. Essoten valtuusto päättää jär jes tä mis so pi muk ses ta kesäkuussa. Mikkelin ja Savonlinnan keskussairaaloiden kes kit tä mis ase tuk sen mukaisesta kirurgian työnjaosta valtuusto päättää ke sä kuus sa 2018 KYS-Erva alueen erikoissairaanhoidon jär jes tä mis so pi muk sen yhteydessä. Päätös: Hallitus hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.

23 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Itäisen syöpäkeskuksen perustaminen 295/ /2018 Hallitus Asian valmistelija terveyspalvelujen johtaja Jarmo J Koski, Kuntayhtymän johtaja: Hallituksen julkisen talouden suunnitelmassa vuosille päätettiin perustaa Kansallinen syöpäkeskus (FICAN). Pe rus tet ta va Itäinen syöpäkeskus (FICAN East, FICAN Öst) on yk si viidestä alueellisesta syöpäkeskuksesta, joista kukin toimii omal la erityisvastuualueellaan, Itäinen syöpäkeskus Kuopion yli opis tol li sen sairaalan (KYS) erityisvastuualueella. Perustettavan Itäisen syöpäkeskuksen ydintehtävänä on hoi to käy täntö jen yhtenäistäminen ja hoitojen alueellisen ta sa-ar voi suu den vahvistaminen sekä tutkimus-, kehitys- ja in no vaa tio toi min nan edellytysten vahvistaminen. Tämä tapahtuu yh teis työs sä muiden alueellisten syöpäkeskusten sekä koordinoivan kes kuk sen (FICAN) kanssa. Sopijaosapuolina Itäisessä syöpäkeskuksessa ovat KYSin eri tyis vastuu alu een sairaanhoitopiirit sekä Itä-Suomen yliopisto (UEF). Hallitus päättää hyväksyä Itäisen syöpäkeskuksen perustamista ja hallinnointia koskevan sopimuksen. Päätös: Hallitus hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti. Liitteet Liite_1_Sopimus Itäisen syöpäkeskuk Liite_2_Itäinen syöpäkeskus FICAN Liite_3_Itäinen syöpäkeskus, yleine

24 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Viranhaltijapäätökset ajalla Hallitus Asian valmistelija hallintojohtaja Pasi Marjakangas, Kuntayhtymän johtaja: Kuntalain mukaan hallitus voi käyttää otto-oikeuttaan alaisensa vi ranomai sen päätöksiin lukuun ottamatta laissa määrättyjä poik keuk sia, kuten yksilöön kohdistuvia päätöksiä. Kuntayhtymän viranhaltijoiden päätökset ajalla on nähtävillä kokouksessa. Hallitus merkitsee tiedoksi tehdyt viranhaltijapäätökset ja päät tää olla käyttämättä otto-oikeuttaan. Päätös: Hallitus hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.

25 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Hallitukselle tiedoksi saatettavat asiat Hallitus Kuntayhtymän johtaja: Hallitus merkitsee seuraavat asiat tie doksi: - hallintotoimikunnan kokoukset ja Essotelle on myönnetty 6,5 miljoonaa euroa valinnanvapausmallin pilotointiin alinnanvapauden-pilottialueet-on-valittu-toinen-haku-tuloss a-syksylla Päätös: Hallitus hyväksyi päätösesityksen yksimielisesti.

26 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 9/ Hallitus Hallituksen jäsenten kyselyt ja esille nostamat asiat Hallitus Kuntayhtymän johtaja: Hallitus merkitsee tiedoksi seuraavat hallituksen jäsenten ky se lyt ja esille nostamat asiat: Päätös: Raimo Leppäkumpu kysyi henkilöstön riittävyydestä ja työ il ma pii ris tä terveyspalveluissa. Risto Ockenström kysyi silmäleikkauksista sekä kun tou tus toi min nas ta ja Vaalijan roolista. Antti Kasanen kysyi hoitajien tasapuolisesta kohtelusta. Kuntayhtymän johtaja Risto Kortelainen ja terveyspalvelujen joh ta ja Jarmo J Koski vastasivat kysymyksiin kokouksessa. Merkittiin, että Risto Salminen poistui kokouksesta klo tä män asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa. Merkittiin, että talousjohtaja Vesa Vestala poistui kokouksesta klo tämän asian käsittelyn aikana ennen päätöksentekoa.

27 OIKAISUVAATIMUS- JA VALITUSKIELLOT SEKÄ OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI MUUTOKSENHAKUKIELLOT JA NIIDEN PERUSTEET Seuraavista päätöksistä ei kuntalain (410/2015) 136 :n mukaan saa tehdä oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Asiat: , 112, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain (410/2015) 134 :n mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätökseen voi tällöin jättää kuntalain mukaisen oikaisuvaatimuksen alla olevan ohjeen mukaan. Asiat: 111, 113 OHJEET KUNTALAIN MUKAISEN OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimusaika Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä: se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) n jäsenkunta kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä seuraavien päätösten osalta Asiat: 111, 113 Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimus on toimitettava Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen n kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa katsotaan asianosaisen saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimusviranomainen Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen n hallitus. Postiosoite: Porrassalmenkatu 35 37, Mikkeli Käyntiosoite: Porrassalmenkatu 35 37, Mikkeli, P-rakennus, 1. kerros Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)essote.fi Puhelinnumero: Kirjaamon aukioloaika: arkisin

28 Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: päätös, johon haetaan oikaisua se, millaista oikaisua vaaditaan millä perusteella oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite.

29 HAKEMUSOSOITUS/Hankinta-asiat OHJEET HANKINTAOIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimusaika Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä kirjallisesti tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Hankintaoikaisuvaatimuksen tai valituksen voi tehdä seuraavien päätösten osalta Asiat: Asianosaisen on esitettävä vaatimus 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta ratkaisusta. Asianosaisen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluessa kirjeen lähettämisestä. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimusviranomainen Viranomainen, jolta hankintaoikaisua vaaditaan on Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen n hallitus. Postiosoite: Porrassalmenkatu 35 37, Mikkeli Käyntiosoite: Porrassalmenkatu 35 37, Mikkeli, P-rakennus, 1. kerros Sähköpostiosoite: kirjaamo(at)essote.fi Puhelinnumero: Kirjaamon aukioloaika: arkisin Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Hankintaoikaisuvaatimus pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla: hankintayksikön päätös tai muu ratkaisu, johon hankintaoikaisuvaatimus kohdistuu miten päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi millä perusteella päätöstä tai muuta ratkaisua halutaan oikaistavaksi. Sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on mainittava oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Jos oikaisua vaativan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot.

30 OHJEET VALITUKSEN TEKEMISESTÄ MARKKINAOIKEUTEEN Valitusoikeus Valitusoikeusaika Valituksen sisältö Valituksen toimittaminen Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Julkisista hankinnoista annetun lain 86 :n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lupa on myönnettävä, jos: 1) asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää; tai 2) siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 78 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös oheisasiakirjoineen katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee, sekä valittajan vaatimukset ja niiden perusteet. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Lisäksi on ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valitukseen on liitettävä alkuperäisenä tai jäljennöksenä päätös, johon haetaan muutosta, sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja. Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Valituksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Jos vireillepanon viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa asiakirjat toimittaa markkinaoikeudelle ensiksi seuraavana arkipäivänä.