YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 48/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 78

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 48/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 78 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Nokian Lämpövoima Oy:n Nokian voimalaitoksen vedenottoa koskeva vesilain mukainen lupahakemus, Nokia LUVAN HAKIJA Nokian Lämpövoima Oy PL NOKIA LAITOS JA SEN SIJAINTI Nokian voimalaitos Kerhokatu NOKIA Voimalaitos sijaitsee Nokian kaupungissa luvan hakijan omistamalla kiinteistöllä ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastoon LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Vesilaki 9 luvun 2 :n 1 momentti TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Länsi Suomen ympäristölupavirasto Vesilaki 9 luvun 2 :n 1 momentti

2 LAITOKSEN YMPÄRISTÖ 2 Voimalaitos sijaitsee noin yhden kilometrin etäisyydellä Nokian kaupungin keskustasta Nokianvirran pohjoisrannalla. Samalla tehdasalueella sijaitsee Georgia Pacific Nordic Oy:n (entinen Georgia Pacific Finland Oy) paperitehdas ja käytöstä poistettu hiilikenttä. Vesistö Nokianvirta kuuluu Kokemäenjoen vesistöalueeseen. Nokianvirta on länteen päin suuntautuva vesistöalueen keskusjärven Pyhäjärven lasku uoma. Pyhäjärvessä yhtyvät kaksi Kokemäenjoen päävesistöaluetta, Näsijärven Ruoveden ja Vanajaveden Pyhäjärven vesistöalueet. Edellinen laskee Tammerkosken kautta Pyhäjärveen ja jälkimmäinen laskee Sotkanvirran ja Kaivannon kautta Nokianvirran yläpuoliseen Pyhäjärven Saviselkään. Nokianvirran jälkeen vedet virtaavat järviketjun Kulovesi Rautavesi Liekovesi kautta Kokemäenjokeen ja sitä pitkin edelleen Porin edustan merialueelle Selkämereen. Kokemäenjoen vesistön valuma alue on Nokianvirrassa km 2. Vuosien keskimääräisten virtaamatietojen mukaan olivat keskivirtaama MQ 147 m 3 /s, keskiylivirtaama MHQ 309 m 3 /s ja keskialivirtaama MNQ 14 m 3 /s. Vesistön tilaan vaikuttaa Näsijärven ja Pyhäjärven itäosassa pääosin jätevesikuormitus. Hajakuormituksen vaikutus vesistön tilaan kyseisellä vesialueella on vähäinen. Tampereen suunnalta tulevat vedet yhtyvät Nokianvirrassa Saviselän kautta tuleviin Vanajaveden reitin vesiin. Tampereen seudun kuormitus ja Vanajaveden reitin runsasravinteisemmat vedet kohottavat ravinnetasoa merkittävästi enemmän kuin Tammerkosken kautta tulevat vedet, vaikka fosforipitoisuudet ovatkin pienentyneet aiempiin vuosikymmeniin verrattuna. Lisäksi vedet ovat lievästi sameita. Veden laatu Nokianvirrassa on tyydyttävä. Pyhäjärven tapaan Nokianvirran veden laatu on parantunut jatkuvasti. Talvella esiintyy edelleen jonkin verran lievää happivajetta Sotkanvirran vaikutuksen vuoksi. Fosforipitoisuuden perusteella veden laatu on nykyään enää niukasti rehevä. Fosforipitoisuuden jatkuvaa laskua kuvaa se, että pitoisuuden keskiarvo on ollut 2000 luvulla 19 µg/l, kun se vuosina oli 32 µg/l ja vuosina µg/l. Sotkanvirtaan verrattuna Nokianvirran veden fosforipitoisuus on pienempi. Veden typpipitoisuus on ollut viime vuosina Nokianvirrassa Sotkanvirtaa suurempi. Myös nitraattien määrä lisääntyy. Veden ammoniumtypen määrässä ei ollut vuonna 2006 suurta eroa Viinikanlahden jätevedenpuhdistamon nitrifioidessa ympärivuotisesti. Sotkanvirran veden ammoniumtyppipitoisuus oli tammikuussa µg/l ja maaliskuussa 57 µg/l. Vastaavasti Nokianvirran yläpäässä vedessä oli ammoniumtyppeä tammikuussa 32 µg/l ja maaliskuussa 51 µg/l.

3 3 Vuonna 2003 Nokianvirran veden typpipitoisuus oli tavanomaista korkeampi heikon vesitilanteen vuoksi ollen myös korkeampi kuin Sotkanvirrassa. Vuosina ero ei ollut yhtä suuri. Nokian seudulta tuleva lisäkuorma ei näy oleellisena muutoksena Nokianvirran veden happi tai ravinnepitoisuuksissa. Vesialueen kalansaaliin rakenteessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Siikasaaliit parantuivat Kulovedellä 1990 luvun puolivälissä, mutta ovat sen jälkeen vähentyneet. Hapekkaiden syvänteiden vähäinen määrä on vaikuttanut Rautaveden siikakannan vähäisyyteen. Kulo ja Rautaveteen kohdistuvalla pistekuormituksella ei ole ollut suurta vaikutusta kalastoon. Positiivisesta vedenlaadun, kalakantojen ja saaliskalojen laadun kehityksestä huolimatta kalastajamäärät ovat vähentyneet. Voimalaitosta lähinnä sijaitseva huomattava pintavedenottamo on Vammalassa, vesistöä pitkin noin 20 km Kulovedestä alavirtaan. Muuta merkittävää vedenottoa ei Kuloveden ja Rautaveden alueella Georgia Pacific Nordic Oy:n ja Vammalan kaupungin vedenoton lisäksi ole. Kulo ja Rautaveden vesistöalueella on yhteensä kaksitoista yleistä uimarantaa. LAITOKSEN TOIMINTA Toiminta ja tuotanto Nykyiseen käytössä olevaan laitoskokonaisuuteen kuuluvat kombilaitos ja varakäyttöön tarkoitetut kattilat K3 ja K4. Voimalaitoksen ensimmäinen osa, kivihiiltä polttoaineena käyttänyt kattila K1 rakennettiin vuonna 1948 ja poistettiin käytöstä vuonna Kattila K2 otettiin käyttöön vuonna Kattilassa K2 poltettiin kivihiiltä, puuhaketta, sellutehtaan jätelientä ja raskasta polttoöljyä. Kattila K2 on poistettu käytöstä vuonna Kattila K3 ja sille oma maanpinnasta 68 m korkea tiilipiippu valmistuivat vuonna Polttoaineena kattilassa K3 on käytetty raskasta polttoöljyä, puuhaketta, sellutehtaan jätelientä, hiilipölyä ja maakaasua. Lämmöntuotantoa varmistamaan valmistui vuonna 1975 raskasta polttoöljyä ja maakaasua polttoaineena käyttävä kattila K4. Voimalaitoksen maanpinnasta 110 m korkea tiilipiippu on valmistunut vuonna Piippuun on johdettu kattiloiden K1, K2 ja K4 savukaasut. Kaasuturbiinin GT1, lisäpoltolla varustetun lämmön talteenottokattilan K5 ja väliottolauhdeturbiinin TG3 käsittävä maakaasua polttoaineena käyttävä kombilaitos on valmistunut vuonna Kombilaitoksen savukaasut johdetaan maanpinnasta 60 metriä korkeaan savupiippuun.

4 4 Voimalaitoksen sähköteho on 100 MW (vastapainemenetelmän osuus 70 MW, lauhdemenetelmän osuus 30 MW). Kombilaitoksen prosessilämpöteho on 60 MW. Suurimmat lämpöasiakkaat ovat voimalaitoksen vieressä sijaitsevat Georgia Pacific Nordic Oy:n paperitehdas ja Nokian Renkaat Oyj. Nokian Lämpövoima Oy:n Nokian voimalaitoksen perustiedot: MW pa Polttoaine Savukaasujen Tuotanto Käyttötarkoitus puhdistus Kattila K3 125 Maakaasu, Sähkösuodatin Prosessihöyry, Varakattila varalla POR sähkö Kattila K4 71 Maakaasu, Multisykloni Prosessihöyry, Varakattila varalla POR sähkö Kombilaitos 180 (x Maakaasu, varalla POK Dry low NO X Prosessihöyry, sähkö Peruskuorma x) kaasuturbiinin osuus noin 140 MW ja lämmön talteenottokattilan osuus noin 40 MW Voimalaitos on yhteistuotantolaitos, jossa tuotetaan samanaikaisesti sähköä ja prosessilämpöä. Kaukolämpöä tuotetaan Nokian kaupungin kaukolämpöverkkoon ja kuuma vettä sekä prosessihöyryä alueen teollisuudelle. Nokian Lämpövoima Oy:n Nokian voimalaitoksen tuotantotiedot vuosina : Tuotanto, GWh/a Sähkö Höyry Lämpö Voimalaitos toimii tuotantokäytössä ollessaan keskeytymättömässä kolmivuorotyössä. Vuosien käyntiajat (h/a) olivat seuraavat: K K Kombilaitos Veden otto Jäähdytysvesi Voimalaitoksen jäähdytysvesi otetaan Nokianvirrasta. Otettu vesi johdetaan konevälpän, dynamiikkasuodattimen ja ketjukorisuodattimen kautta pumpuille. Pumppaamo sijaitsee välittömästi voimalaitoksen vieressä Nokianvirran rannassa. Vesialue, jolla halkaisijaltaan mm:n ottoputki sijaitsee, kuuluu luvan hakijan omistamaan voimalaitoskiinteistöön Voimalaitoksen jäähdytysveden mitoitustarve on enintään m 3 /h (noin 1 % Nokianvirran keskivirtaamasta). Vuosina jäähdytysvettä otettiin Nokianvirrasta m 3. Vesi käytetään turbiinien lauhduttimien jäähdytykseen.

5 Muut vedet 5 Voimalaitoksen prosesseissa tarvittava muu vesi otetaan Nokianvirrasta. Vuonna 2003 vettä otettiin m 3. Tästä noin m 3 käytettiin lauhteenpuhdistuksen jäähdytykseen. Noin m 3 johdettiin lisäveden valmistukseen. Lisäveden valmistusvaiheet ovat saostus, hiekkasuodatus ja suolanpoisto. Voimalaitos ottaa talousveden kaupungin vesijohtoverkosta. Vuonna 2003 voimalaitoksella käytettiin talousvettä noin m 3. Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Vedenotolla ei ole haitallisia vaikutuksia Nokianvirran virtaamiin eikä vedenkorkeuteen otettavan vesimäärän vähäisyyden vuoksi sekä ottopaikan sijaitessa jäähdytysvesien purkupaikan välittömässä läheisyydessä. Vaikutus kalatalouteen Luvan hakija on hakemuksesta annettujen lausuntojen johdosta esittämässään vastineessa arvioinut jäähdytysvesien mukana välpille ja suodattimille kertyvien kalojen määrät ja lajit. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Tiedottaminen Lausunnot Lupahakemusta on täydennetty ja Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla yhdessä ympäristölupahakemuksen kanssa Länsi Suomen ympäristölupaviraston ilmoitustaululla ja Nokian kaupungin ilmoitustaululla Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Nokian Uutiset nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on lisäksi ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Asiakirjat ovat olleet kuulutuksen ajan nähtävillä Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamossa ja Nokian kaupungin ympäristökeskuksessa. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Pirkanmaan ympäristökeskukselta, Hämeen TE keskukselta, Nokian kaupungilta, Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja terveydensuojeluviranomaiselta.

6 6 Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunnossa on todettu, että kyseessä oleva veden johtaminen Nokianvirrasta on alkanut (Oy Nokia Ab:n aikana) 1940 luvun lopulla, otetut vesimäärät palautetaan miltei kokonaan takaisin vesistöön lähelle vedenottopistettä eikä tiedossa ole valituksia vedenoton haittavaikutuksista. Nokianvirran keskivirtaama vuosina on ollut 143 m 3 /s, mistä hakemuksen tarkoittama vesimäärä m 3 /h on noin 1 %; saman ajan keskialivirtaamasta (12,2 m 3 /s) kyseinen vesimäärä on vajaat 14 %. Ympäristökeskus katsoo, ettei vesilain mukaisen luvan myöntämiselle ole estettä. Luvassa tulisi muun ohella määrätä otettuja vesimääriä tarkkailtavaksi ja tarvittaessa toimitettavaksi tiedot otetuista vesimääristä valvontaviranomaisen käyttöön. Hämeen TE keskuksen kalatalousyksikön lausunnossa on todettu muun muassa, että otettavan jäähdytysveden mukana välpälle ja ketjukorisuodattimelle mahdollisesti joutuvien kalojen määristä tai lajeista ei hakemuksessa ole tietoja. Kalojen määrä tulee määrätä kertaluonteisesti selvitettäväksi. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi ja esittää vastineensa asiasta annetuista lausunnoista. Nokian Lämpövoima Oy:n vastineessa on esitetty muun muassa seuraavaa: Pirkanmaan ympäristökeskuksen lausunto Tarkoituksenmukainen tapa jäähdytysvesimäärän tarkkailemiseksi perustuu jäähdytysvesipumppujen käyntiaikoihin ja laskennallisesti saataviin tietoihin. Tiedot jäähdytysvesimääristä toimitetaan vuosittain valvontaviranomaisille. Hämeen TE keskuksen kalatalousyksikön lausunto Voimalaitoksen käyttöhenkilökunnan useiden vuosien aikana tekemän tarkkailun perusteella välpille ja ketjukorisuodattimelle kertyy kaloja vähän, noin kalaa vuodessa. Kalat ovat valtaosin pieniä särkiä ja ahvenia. Erillinen kertaluonteinen selvitys asiasta ei lisäisi tietoa asiasta. MERKINTÄ Länsi Suomen ympäristölupavirasto on antanut päätöksen nro 47/2007/2 ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee voimalaitoksen toimintaa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Länsi Suomen ympäristölupavirasto myöntää Nokian Lämpövoima Oy:lle luvan veden johtamiseen Nokianvirrasta käyttö ja jäähdytysvedeksi Nokian voimalaitokselle olemassa olevia ottorakenteita pit

7 Lupamääräykset 7 kin luvan saajan omistamaan kiinteistöön kuuluvalta vesialueelta. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. 1. Vettä saa johtaa enintään noin m 3 /h. 2. Luvan saajan on pidettävä vedenottorakenteet kunnossa ja vedenottokohdan paikka on osoitettava rannalle sijoitettavalla taululla. 3. Luvan saaja on vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 4. Luvan saajan on ilmoitettava Pirkanmaan ympäristökeskukselle ja Nokian kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle voimalaitokselle johdetun veden määrä ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Perustelut Lainkohdat Voimassaolo Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Veden johtaminen on tarpeen Nokian voimalaitoksen käyttö ja jäähdytysvedeksi, eikä hanke loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Luvan saaja on hakemuksen johdosta annetuista lausunnoista esittämässään vastineessa arvioinut jäähdytysveden mukana välpille ja ketjukorisuodattimelle joutuvien kalojen määrät ja lajit. Kalojen määrä on todettu vähäiseksi. Kalojen määrän kertaluonteinen selvittäminen ei siten ole tarpeellista. Vesilain 9 luvun 2 Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU Tämän päätöksen käsittelystä peritään maksua 980 euroa. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) mukaisesti. Asetuksen 5 :n 2 momentin mukaan suoritteista, joita koskeva asia on tullut vireille ennen , peritään maksu tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Tämän lupa asian vireille tullessa voimassa olleen ympäristöministeriön ase

8 8 tuksen (1238/2003) liitteen 1 maksutaulukon alakohdan "muu vedenotto" mukaan käsittelystä perittävän maksun suuruus on 980 euroa.

9 9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Mika Seppälä Tapio Kovanen Tero Mäkinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Tapio Kovanen (tarkastava jäsen) ja Tero Mäkinen. Asian on esitellyt Tero Mäkinen. TMä/ts

10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.