YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 90/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 380

Transkriptio

1 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 90/2008/3 Dnro LSY 2007 Y 380 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Veden johtaminen Monikonpurosta Leppävaaran urheilupuistoon rakennettavaan altaaseen lumentekoa varten, Espoo Espoon kaupungin tekninen keskus ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖKESKUKSESSA Espoon kaupungin tekninen keskus on Uudenmaan ympäristökeskuksessa vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt ympäristölupaa keinolumetusaltaan rakentamiseksi Leppävaaran urheilupuistoon. Altaan tarkoituksena on varastoida tarvittaessa vettä lumitykkien tarpeisiin. Lumetukseen tarvittava vesi kerätään ylijuoksutuksena Monikonpurosta. Vettä on tarkoitus kerätä vain vesimäärän ylittäessä luontaisen keskivirtaaman. Altaan suunniteltu tilavuus on m 3. Ympäristökeskus on päiväämässään ja ympäristölupavirastoon toimittamassaan lausunnossa todennut, että Monikonpuroon on vuonna 1994 istutettu Ingarskilanjoen taimenen poikasia. Purossa on mahdollisesti ollut myös luonnonvarainen taimenkanta jo ennen istutuksia ja luontainen lisääntyminen myös istutuksen jälkeen on ollut pääasiassa tämän luonnonvaraisen kannan varassa. Lisäksi kaikista tarkkailluista Monikonpuron koskista on tavattu silmälläpidettäväksi luokiteltua purovainokas vesiperhosta (Rhyacophila fasciata). Ympäristökeskus on katsonut, ettei hanke tarvitse ympäristönsuojelulain mukaista ympäristölupaa, mutta siitä voi aiheutua vesilain 1 luvun 15 :ssä tarkoitettuja seurauksia, joten hankkeelle tulee hakea vesilain mukainen lupa ympäristölupavirastolta. Ympäristökeskus on siirtänyt hakemuksen ympäristölupaviraston käsiteltäväksi. ASIAN KÄSITTELY YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOSSA Hakemuksen täydentäminen Hakija on täydentänyt hakemustaan ja päivätyillä asiakirjoilla.

2 SUUNNITELMA Yleiskuvaus 2 Toimenpidealue sijaitsee Espoossa Leppävaaran urheilupuistossa. Paikka on niin kutsuttu koiraradan alue Monikonpuron itäpuolella, joka on ollut viimeiset vuodet joutomaana. Alue sijaitsee maakuntakaavassa pohjois eteläsuuntaisella virkistysalueella. Leppävaaran urheilupuiston kaavamuutos toimenpidealueen muuttamiseksi virkistysalueesta urheilupuistoksi on vireillä. Virtaamat ja vedenkorkeudet Urheilupuiston alueella on kattava latuverkosto, joka pidetään hiihtokunnossa mahdollisimman pitkään osittain keinolumen avulla. Nykyisin keinolunta tehdään Oittaalla, josta se ajetaan kuorma autoilla Leppävaaraan. Espoon kaupunki on toivonut voivansa tuottaa Leppävaaranpuiston latuverkoston tarvitseman keinolumen urheilupuiston alueella latuverkoston läheisyydessä. Lumentekoon tarvittavan veden varastointia varten on suunniteltu vesiallas, johon vettä kerätään Monikonpurosta sekä ympäristöstä tulevana luontaisena valumana ja sadantana. Espoon kaupungin omistamalla maa alueella sijaitsevan Monikonpuron kokonaispituus on noin 6,5 km. Monikonpuron valuma alue on noin 11,7 km 2, josta osa kuuluu Vantaan puolelle. Valuma alueesta noin 60 % on rakentamatonta aluetta, 25 % pientaloaluetta ja 13 % muita rakennettuja alueita. Monikonpuron ylivirtaama on 6 m 3 /s, keskivirtaama noin 0,1 m 3 /s ja alivirtaama 0,01 m 3 /s. Vesimäärien vaihtelevuus on merkittävä, mutta suurimman osan vuodesta virtaamat ovat vähäisiä. Vedenkorkeudet vaihtelevat alivirtaaman alle 10 cm:stä ylivirtaaman aikana mitattuihin 1,7 m:iin. Keskivirtaaman aikana vedenkorkeus on keskimäärin noin cm. Rakennuskohde Keinolumetusaltaan kaivannossa otetaan huomioon Monikonpuron vedenkorkeus. Altaan vedenkorkeus pysyttelee samalla tasolla purouoman kanssa. Riittävän vesitilavuuden saamiseksi kaivannon pohja kaivetaan noin 4 m nykyistä maanpintaa syvemmälle korkeudelle +8,0 m ja vesipinta jää maanpintaa alemmas. Altaan pohjapinta ala on m 2 ja kokonaisala noin m 2. Kaivannon reunat jätetään mahdollisimman loiviksi. Kaivannon yläluiskat pysyvät pääsääntöisesti aina kuivina, joten ne muotoillaan maisemallisista syistä erittäin loiviksi enintään kaltevuuteen 1:8 ja maisemoidaan nurmella. Loivat luiskat ovat myös turvallisemmat, joten allasta ei tarvitse aidata. Vesiallas pyritään toteuttamaan mahdollisimman hyvin maisemaan istuvaksi ja luontaisen näköiseksi. Tämä parantaa alueen maisemallista arvoa tehden siitä viihtyisämmän ulkoilualueen kesäaikaan. Vesi johdetaan Monikonpurosta ja takaisin puroon putkea pitkin, jotta maanpinta jää nykyiseen vapaaseen virkistyskäyttöön.

3 Veden tarve 3 Vettä lumitykeille tarvitaan vain alkutalvesta, kerran vuodessa. Lumitykkien kapasiteetti on noin 50 m 3 /h ja vesialtaan riittäväksi tilavuudeksi on laskettu m 3. Veden tarve on laskettu kahdelle lumitykille, mutta alueella saatetaan selvitä yhdellä tykillä, jolloin altaasta pumpataan vähemmän vettä. Altaan vesitilavuus on mitoitettu niin, että vuoden lumetukseen tarvittava vesimäärä mahtuu kerralla altaaseen, eikä allasta tarvitse milloinkaan pumpata aivan tyhjäksi. Talvisin virtaama Monikonpurossa on yleensä niin pieni, että veden kerääminen on hyvin epävarmaa. Vettä kerätään altaaseen läpijuoksutusperiaatteella ympäri vuoden. Valtaosan vuodesta allas toimii pelkästään vesiaiheena. Vedenotto Vesi johdetaan altaaseen Monikonpurosta täyttöputkella, jonka halkaisija on 215 mm, ylijuoksutuksena puron vesimäärän ylittäessä luontaisen keskialivirtaaman. Toimenpidealueella puron vedenkorkeus on keskivirtaaman aikana noin 10 cm. Täyttöputken alareuna asennetaan 15 cm puron uomanpohjan yläpuolelle korkeudelle +10,93 m. Näin turvataan puron nykyisen keskivirtaaman säilyminen. Virtaaman ollessa suurempi vettä saadaan varastoitua altaaseen, josta mahdollistetaan veden juoksutus myös takaisin purouomaan. Täyttöputki yhtyy halkaisijaltaan 2,0 m:n suuruiseen kaivoon, josta vesi virtaa altaan pohjalle. Vesi virtaa altaasta pois ylivuotoputkessa, jonka halkaisija on 315 mm ja jonka alareuna altaan puolella on korkeudella +10,66 m ja Monikonpuron puolella korkeudella +10,53 m. Altaan ollessa täynnä vesi virtaa vain altaan läpi takaisin Monikonpuroon. Alkutalvesta, kun vettä pumpataan lumitykeille, Monikonpuron vesimäärät ovat yleensä niin vähäiset, ettei vesi siirry kynnyksen yli altaaseen. Siten veden pumppauksella altaasta ei ole suurta vaikutusta Monikonpuron virtaamaan. Hankkeen vaikutukset Hankkeella ei ole vaikutuksia vesistöön, pohjaveteen eikä niiden käyttöön. Veden johtaminen purosta altaaseen sekä altaasta takaisin puroon pystytään tarvittaessa toteuttamaan niin, että kalat pääsevät uimaan altaaseen. Monikonpuron taimenkannasta ollaan huolissaan. Taimenkannan viime vuosien lisääntymättömyyden syyksi epäillään kuivuutta ja vähävetisiä talvia, jolloin puron pohja on päässyt jäätymään. Vesiallas ei aiheuta uhkaa, sillä talvikauden virtaama voidaan nykyisessä uomassa säilyttää entisellään. Tarvittava vesimäärä saadaan kerättyä vuoden mittaan/syyssateiden aikana. Hankkeesta ei aiheudu vahinkoa eikä haittaa ympäristölle tai ihmisille eikä siitä aiheudu edunmenetyksiä. Omistussuhteet Toimenpidealue on Espoon kaupungin omistuksessa. Vesialue sijaitse keskellä kaupungin omistamaa maa aluetta.

4 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 4 MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Espoon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Uudenmaan ympäristökeskus on lausunut, että uusi vesiallas ei sijaitse luonnonsuojelu tai Natura 2000 verkostoon kuuluvilla alueilla eikä pohjavesialueilla. Hakijan ilmoittamat virtaama ja vedenkorkeustiedot perustuvat Monikonpuron siirtoa varten tehtyihin vesiteknisiin selvityksiin vuosilta 1996 ja Nyt kyseessä oleva toimenpidealue sijaitsee silloisissa selvityksissä käytetystä yli kolme metriä ylävirtaan, jolloin valumaalue ja siten virtaamat ja vedenkorkeudet ovat pienemmät. Hakemuksen mukaan vedenottoputken pää sijaitsee Monikonpuron uoma yläpuolella. Tällä on tarkoitus varmistaa, että purossa säilyy luonnollinen keskivirtaama. Hakemuksessa puhutaan epäselvästi keskivirtaamasta ja keskialivirtaamasta. Ilmeisesti tarkoitetaan, että altaaseen otetaan vettä vain silloin kun vesipinta on keskivirtaamaa korkeammalla. Hakemuksessa ei myöskään ole tarkemmin esitetty, mikä on putken vaikutus puron virtaamiin. Hazen Williamsin kaavalla laskettuna putken vedenjohtokyvyksi saadaan noin 75 l/s (kerroin C = 140, vastaa sileää putkea, putken halkaisija d = 0,215 m ja putken kaltevuus 16,875 promillea, määritetty piirustuksesta). Tämä on noin 75 % hakemuksessa esitetystä Monikonpuron keskivirtaamasta, joka tosin saattaa olla esitettyä pienempi. Tyhjän altaan (5 000 m 3 ) teoreettinen täyttymisaika on noin 18,5 tuntia, mikäli vedenpinta on koko tämän ajan riittävällä korkeudella ojassa. Tällä perusteella voidaan olettaa, että allas saadaan helposti täytettyä vuoden runsasvetisenä aikana. Altaasta ei suunnitelmien mukaan toteutettuna ole merkittävää haittaa Monikonpuron kalastolle. Hakemuksen ja yllä olevan laskelman mukaan hankkeesta ei myöskään ole merkittävää haittaa Monikonpuron luonnollisille virtaamille. Ympäristökeskus on katsonut, että hanke voidaan toteuttaa suunnitelman mukaisesti tavanomaisin lupamääräyksin.

5 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 5 2) Espoon kaupungin ympäristökeskus on muistuttanut, että toimenpidealueella Monikonpurossa elää mahdollisesti luonnonvarainen purotaimenkanta ja purossa on muutenkin runsas ja monipuolinen kalasto sekä jokirapuja. Ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan hanke ei vaikuta kielteisesti kalojen elinolosuhteisiin purossa, koska se ei pienennä puron virtaamia vähävetisinä aikoina ja altaan vaikutus puron virtaamavaihteluihin jää kauttaaltaan pieneksi. Ympäristökeskus on katsonut, että kalojen pääsy altaaseen tulee estää esimerkiksi vedenotto ja poistoputkiin laitettavilla riittävän tiheillä verkoilla. Muuten kaloja jää vähävetisinä kausina tekoaltaan loukkuun epäsuotuisiin oloihin. Espoon kaupungin ympäristölautakunta on kokouksessaan vahvistanut ympäristökeskuksen muistutuksen. Luparatkaisu Vahingot Lupamääräykset Ympäristölupavirasto myöntää Espoon kaupungin tekniselle keskukselle luvan veden johtamiseen Monikonpurosta Leppävaaran urheilupuistoon rakennettavaan altaaseen lumentekoa varten hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Espoon kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu kenellekään vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on vesilain säännösten lisäksi noudatettava seuraavia lupamääräyksiä. 1) Monikonpurosta saa johtaa vettä vain ylijuoksutuksena vesimäärän ylittäessä luontaisen keskivirtaaman. 2) Altaan täyttöputki ja ylivuotoputki on asennettava Monikonpuroon suunnitelman liitteenä olevassa, päivätyssä lumentekoaltaan asemapiirustuksessa esitetyllä tavalla siten, ettei siitä aiheudu haittaa vesistön muulle käytölle. Putken suuhun on asennettava riittävän tiheä verkko kalojen pääsyn estämiseksi tekoaltaaseen. Mikäli veden virtaus altaan ja Monikonpuron välillä ei tapahdu suunnitellulla tavalla, on putkien korkeusasemaa muutettava Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. 3) Vedenottoputken sijainti Monikonpurossa on merkittävä asianmukaisesti. 4) Töiden päätyttyä rakennuspaikka on siistittävä asianmukaisesti ennen valmistumisilmoituksen tekemistä. 5) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä.

6 6 6) Rakennustyöt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osin loppuun kolmen vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 7) Rakennustöiden ja vedenjohtamisen aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8) Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 60 päivän kuluessa ympäristölupavirastolle, Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Valmistumisilmoitukseen on liitettävä selvitys hankkeen toteuttamisesta ja vedenottoputken merkinnästä. Perustelut Lainkohdat Veden johtaminen Monikonpurosta Leppävaaran urheilupuistoon rakennettavaan altaaseen on tarpeen veden varastoimiseksi lumentekoa varten. Toimenpidealue on luvan saajan omistuksessa. Hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Vesilain 9 luvun 2 ja 2 luvun 6 :n 1 momentti Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista Muistutukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. KÄSITTELYMAKSU euroa Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1388/2006) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon kohdan "muu vedenotto" mukaisesti.

7 MUUTOKSENHAKU Liite 7 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta Valittamalla. Valitusosoitus Merja Ahti Juha Helin Pertti Seppänen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet sivutoiminen ympäristöneuvos Merja Ahti ja ympäristöneuvokset Juha Helin (tarkastava jäsen) ja Pertti Seppänen. Asian on esitellyt Merja Ahti. MA/sn

8 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.