FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS Noormarkun vanha hallintokortteli

Transkriptio

1 FINPYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 1 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS Noormarkun vanha hallintokortteli ASEMAKAAVAN SELOSTUS Porin kaupunkisuunnittelu Asemakaavan tunnus Asemakaavan diaari KAUS/968/2013 Vireilletulo Luonnos nähtävillä Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Porin kaupungin Finpyyn (81.) kaupunginosan korttelia 1 (osa) Asemakaavan muutoksella muodostuu: Finpyyn (81.) kaupunginosan korttelit 1 (osa) ja 100 Lankoskentie, Myllykoskentie Myllypuisto, Finpyynpuisto Kaavan laatija: asemakaava-arkkitehti Risto Reipas Asemakaavan vireilletulo: Kaavamuutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijoittuu Noormarkun ydinkeskustaan, Finpyyntien ja Laviantien risteysalueelle. Kiinteistö on yksityisessä omistuksessa. Muilta osin kortteli on Porin kaupungin omistuksessa. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 1,51 ha 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Noormarkun vanha hallintokortteli Porin kaupungin ja Noormarkun kunnan välinen kuntaliitos astui voimaan vuoden 2010 alusta. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi Noormarkun vanhan hallintokorttelin korttelialueita järjestellään uudelleen Laviantien ja Ruosniementien risteysalueen koillispuolella. 2(17)

3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 2. TVISTELMÄ 1 Tilastolomake 2 Ote Maakuntakaavasta 3 Ote Noormarkun keskusta osayleiskaavasta Ajantasakaavaote 5 Pienennös asemakaavakartasta määräyksineen 6 Havainnekuva 7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Suunnittelualue on kaavoituskatsauksen kohde 30. Porin kaupungin ja Noormarkun kunnan välinen kuntaliitos astui voimaan vuoden 2010 alusta. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi Noormarkun vanhan hallintokorttelin korttelialueita järjestellään uudelleen Laviantien ja Ruosniementien risteysalueen koillispuolella. Suunnittelualueella oli vireillä asemakaavan muutos ( ) vuosina Korttelin rakennusten kiistanalaisesta suojelutarpeesta saatiin päätös korkeimmasta hallinto-oikeudesta Päätöksessä velvoitettiin kiistan alla olleet rakennukset: vanha kunnantalo, vanha kunnantalon viereinen asuinrakennus ja vanha Osuuskassan talo suojeltaviksi. Tässä uudessa asemakaavan muutoksessa korttelin kiistanalaiset rakennukset suojellaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti. Vanhaan kunnantaloon sijoittuu Noormarkun uusi kirjasto. Nykyisin kirjasto toimii vanhassa Osuuskassan talossa. Korttelialueita jäsennellään siten, että kirjaston tontin viereisille tonteille voi sijoittua asumista ja myös yksityisiä palveluja ja liiketiloja. Uuden kirjaston ja Noormarkun joen väliin jää puistoalue. Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletuloa koskeva viranomaispäätös on Dnro KAUS/968/2013 VP 58/ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Suunnitelman nähtävilläolosta tiedotettiin kaupungin verkkosivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin osallisille. Kaavaluonnos on ollut nähtävänä Luonnosvaiheessa kaavamuutoksesta saatiin alustavat lausunnot Fortumilta, Satakunnan pelastuslaitokselta ja Satakunnan Museolta. Fortumilla ja Satakunnan pelastuslaitoksella ei ole huomautettavaa kaavahankkeeseen. Satakunnan Museo pitää myönteisenä sitä, että Porin kaupunki on lähtenyt nopealla aikataululla saattamaan Finpyyn korttelin 1 asemakaavan Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaiseksi. Museolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksessa suojeltaviksi esitettyjen rakennusten suojelumääräyksen (sr-37) sisällöstä. Sen sijaan museo piti tarpeettoman suurena Noormarkun entisen kunnantalon rakennusalalle osoitettua 1300 kam 2 :n rakennusoikeutta. Lausunnossa todettiin myös, että Satakunnan Museo on kaavahankkeen alkuvaiheessa pidetyssä neuvottelussa hyväksynyt sen, että kunnantaloa voidaan suojelusta huolimatta hieman laajentaa ja sijoittaa rakennukseen Noormarkun kirjaston tilat. Esitetyn suuruinen rakennusoikeus ei ole kuitenkaan perusteltavissa Museon mielestä. Museo katsoo, että kaavassa osoitettava rakennusoikeus tulee osoittaa kirjastohankkeen tilantarpeen mukaisesti. Kaupunkisuunnittelu toteaa, että vanhan kunnantalon nykyinen rakennettu kerrosten ala on n kam 2, mukaan lukien kellarikerros (ilman kirjastotarpeisiin tulevia laajennusosia). Rinteeseen sijoittuvan rakennuksen kokonaan maanpäällisten tilojen kerrosala on n. 640 kam 2. Alustavissa kirjastosuunnitelmissa kirjaston tiloja on sijoitettu osittain myös kellarikerrokseen. Tästä syystä kaavaehdotukseen on lisätty kaavamääräyksiin lause 3(17)

4 Yleisten rakennusten korttelialue kulttuuri-, nuoriso-, vapaa-ajanpalveluja ja vastaavia lähipalveluja varten. Kellarikerrokseen saa sijoittaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia työ-, harrastus-, askartelu- ja pelitiloja. (Y-9). Tulevan kirjaston rakennusoikeusmäärää ei ole tarkoituksenmukaista rajata luonnossuunnitelmien pohjalta liian tarkasti. Yleisten kaavamääräysten mukaisesti uudisrakennuksien sopeutumiseen valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ennen rakennuslupaa tai rakennustöiden lupaa koskevan hakemuksen ratkaisemista tulee Satakunnan Museolle varata tilaisuus lausunnon antamiseen kam 2 Rakennusoikeutta ei ole tarpeen pienentää vanhan kunnantalon rakennusalalla. 2.2 Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa rakennuskaava , jonka lääninhallitus on vahvistanut Asemakaavassa kaavamuutosalueen korttelialueet on osoitettu: - asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi (AL) - yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Suunnittelualue on toteutunut asemakaavan mukaisesti. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Suunnittelualueen pinta-ala on n. 1,51 ha. Alue on melko tasaista m meren pinnasta Rakennettu ympäristö Noormarkku - Toukari alueella on vireillä osayleiskaavahanke. Yleiskaavahankkeeseen kuuluu keskeisenä osana rakennusinventointi, joka on laadittu vuoden 2010 aikana. Rakennusinventointi toteutettiin osana Satakunnan Museon Pisara Kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi hanketta. 4(17)

5 ALUEEN HISTORIA JA RAKENTUMINEN (otteita Noormarkku-Toukari osayleiskaava-alueen inventointiraportista 2010, Satakunnan Museo) Noormarkun alueelle syntyi pysyvää asutusta keskiajan alkupuolella. Vielä nykyisinkin tunnetut kyläalueet alkoivat muotoutua luvuilla. Asutushistoriallisesti Noormarkku liittyy Satakunnan ydinosia myöhemmin asutettuihin takamaihin. Ruotsinkielisen asutuksen levitessä rannikolle lähimmät erämaa-alueet olivat asutuksen takamaina ja ilmeisesti tästä johtuvat lähialueiden Mark-nimet Noormarkku, Kaasmarkku, Söörmarkku ja Pomarkku. Ruotsinkielisiä uudisasukkaita saapui Noormarkun alueelle rannikolta viimeistään luvun alkupuolella. On kuitenkin mahdollista, että Sastamalasta saapui asukkaita jo luvun puolella. Noormarkun alueita pidettiin 1300-luvulla tuottoisina turkismetsämaina ja mitä ilmeisimmin asutus liittyi tähän elinkeinoon. Noormarkku esiintyy nimenä ensi kertaa vuonna 1402, jolloin Turun arkkidiakoni Henrikki Maununpoika lahjoitti omistamansa Norramarkin tilan Turun Arkkiteinin pöydälle. Tämä lahjoitustila tunnettiin myöhemmin Noormarkun kartanona, josta käytettiin myös nimityksiä Herrgård ja rustholli. Kartano sijaitsi vielä lukujen vaihteessa toteutetun isojaon aikoihin Myllykosken pohjoisrannalla nykyisen Finpyyntien kohdalla entisen osuusmeijerin itäpuolella. Yksityiskohta Finpyyn kartasta vuodelta Noormarkun alueen kylät kuuluivat keskiajalla Ulvilan pitäjään. Noormarkusta tuli itsehallinnollinen yksikkö ensimmäistä kertaa vuonna 1736, jolloin siitä tuli Ulvilan seurakunnan Ahlaisten kappelin saarnahuonekunta. Tuolloin Noormarkkuun kuului myös Pomarkun alue. Noormarkun entisen kunnan rajat muotoutuivat lähes nykyistä vastaaviksi vuonna 1802, jolloin Pomarkusta tuli saarnahuonekunta. Vuonna 1865 annetun kunnallisasetuksen jälkeen Ulvilan emäkirkon yhteisessä pitäjäkokouksessa päätettiin, että jokainen Ulvilaan kuulunut seurakunta muodostaisi itsenäisen kunnan. Noormarkku alkoi toimia itsehallinnollisena kuntana vuoden 1868 helmikuun 10. päivästä lähtien ja pysyi itsenäisenä aina saakka, jolloin Noormarkun kunta liitettiin Poriin. Noormarkun, Finpyyn ja Söörmarkun kylät ovat koko Noormarkun alueen vanhimmat ja perustettu mitä ilmeisimmin 1300-luvulla. Kyliä pidettiin ns. sisämaan ruotsalaiskylinä luvuilla perustetuissa uudiskylissä käytettiin ruotsalaista oikeutta riippumatta siitä, mitä kieltä kylässä puhuttiin. Vuoden 1540 maakirjan mukaan Söörmarkussa oli seitsemän taloa ja Noormarkussa ja Finpyyssä yhteensä 13 taloa. Noormarkun ja Finpyyn kylien välissä oli koski, jossa oli vuonna 1552 viisi myllyä. Kylät muodostivat jakokunnan. Vuonna 1692 Finpyyssä oli edelleen kuusi taloa, joista kaksi oli autiona. Finpyyn kartassa vuodelta 1698 on nähtävissä Noormarkunjoki, sen ylittävä silta sekä ns. myllykylä. Varsinainen Finpyyn kuudesta talosta muodostuva ryhmäkylä sijaitsi joen eteläpuolella ulottuen joelta hieman nykyisen Laviantien yli. Talot olivat Heikki Kaharin tila, Gabriel Keitingin tila, Juho Keitingin tila, kaksi autiotilaa sekä Noormarkun rusthollin aputila. 5(17)

6 Isojako Vuonna 1757 Suomessa annettiin ensimmäinen asetus isojaosta, josta alkoi vuosikymmeniä kestänyt maanjakotoimitus, jossa kylien maat jaettiin uudelleen talojen kesken. Noormarkun alueella isojako käynnistettiin vuonna 1774 ensimmäiseksi Finpyyn kylässä. Miltei kaikki Noormarkun alueen tilukset oli jaettu vuoteen 1810 mennessä. Isojako muutti pysyvästi kylämaisemaa, mikä on edelleen nähtävissä. Ryhmäkylätyyppisessä Finpyyn kylässä oli isojaon alkaessa Kaapelin verotila sekä Vähä-Keitingin, Heikkilän, Uotilan, Svenssilän, Iso-Keitingin, Kuurin ja Kaharin kruununtilat. Isojakotoimitus saatiin Finpyyssä päätökseen vasta vuonna Isojaon seurauksena taloja siirreltiin lähemmäs viljelymaita luvun alussa. Näin kävi muun muassa Kaharin rakennuksille. Finpyyn vanhojen kantatilojen tilakeskuksia on purettu. Kaapelin tilan ja kotiseututalona toimivan Kaharin vanhoja isojaon jälkeisiä rakennuksia on vielä jäljellä. Finpyyn kylän kotitilukset vuoden 1774 isojakokartassa. Teollistuva Noormarkku Noormarkku-Finpyyn alueesta muodostui Noormarkun alueen keskuskylä 1700-luvun lopulla. Keskuskylällä oli tarjota esimerkiksi kirkon palvelua. Kylien kehitykseen ja maisemaan vaikutti merkittävästi 1700-luvulla ja 1800-luvulla Herrgårdin eli Kartanon maille syntynyt teollisuus. Kartanolla oli saha Noormarkunjoen koskessa jo 1620-luvulla luvun puolivälissä kartanon omistajat perustivat sahat nykyisten Sahakosken ja Makkarakosken rantaan. Kartanon eli Herrgårdin tilan metsät ja Noormarkun koskista saatu vesivoima mahdollistivat sahatoiminnan luvulla joessa oli kolme koskea. Sahaustoiminta vilkastui, kun kartanon maat siirtyivät vuonna 1795 kenraaliadjutantti Carl Constantin de Carnallin haltuun. Hän aloitti Noormarkun metalliteollisuuden perustamalla vuonna 1800-luvun alussa rautaruukin ja Noormarkun merkittävä ruukin alue alkoi hiljalleen muotoutua. Vuonna 1863 ruukki siirtyi porilaisen Karl Johan Lönegrenin omistukseen. Hänen aikanaan teollisuuslaitoksia kunnostettiin ja Makkarakoski padottiin. Samalla alkoivat kehittyä myös Noormarkunjoen pohjoisrannalle Sepänmäen ja Olininmäen edelleen merkittävät työväenasuinalueet. Lönegren joutui taloudellisiin vaikeuksiin ja ruukki myytiin siihen kuuluvien maa-alueiden ohella pakkohuutokaupalla merikarvialaiselle liikemiehelle Antti Ahlströmille vuonna Tämä omistajanvaihdos merkitsi suuria muutoksia Noormarkulle ja noormarkkulaisille. 6(17)

7 Noormarkku-Finpyyn aluetta venäläisessä topografikartassa vuodelta Kehittyvä kunta Noormarkun ja Finpyyn kylien muodostaman alueen rakennuskanta sijoittui vuosisadan vaihteessa Noormarkun puolella Vanhan Vaasantien varteen ja Finpyyn puolella nykyisen Laviantien ja Ruosniemeen johtavan tien varsille. Tilanne säilyi samana käytännössä toiseen maailmansotaan saakka. Poikkeuksena oli Kukkulamäen alueelle viimeistään luvun alussa syntynyt pienimuotoinen rakennuskanta. A. Ahlström osakeyhtiö vaikutti myös alueen koulutuksen, köyhäinhoidon ja terveydenhuollon järjestämiseen. Eva Ahlströmin sairaala alueineen syntyi 1900-luvun alussa ja alkupuolella. Yhtiö lahjoitti rahaa myös uuden kirkon saamiseksi kansalaissodassa tuhoutuneen kirkon tilalle. Uusi kirkko valmistui vuosina Noormarkun keskusta vuoden 1926 pitäjänkartassa. 7(17)

8 Finpyyn puolelle alkoi kehittyä modernimpi keskusta-alue luvuilla. Alueelle valmistui uusi kunnantalo, koulurakennus sekä liiketiloja. Noormarkun puolella Ratikylä sekä kirkko hallitsivat edelleen maisemaa. Vanhat maatilarakennukset olivat saaneet seurakseen jälleenrakennuskaudenasuinrakennuksia, jotka sijoittuivat vanhojen rakennusten sekaan. Rakentaminen oli vilkasta 1960-luvulla, mutta kokonaisuudessaan alue oli vielä hyvin maaseutumaista. Rakentaminen keskittyi kunnan keskustaan ja Söörmarkun alueelle ja rakennuskanta levisi myös vanhojen kyläraittien ulkopuolelle luvulla Finpyyn keskustaajaman alueella maanvaihdon ja -ostojen seurauksena alueelle syntyi liike-, toimisto- ja asuinrakennustontteja ja keskusta sai ensimmäiset kerrostalonsa ja samalla sen ilme muuttui kaupunkimaiseksi. Finpyy-Noormarkun keskusta-alue on melko tyypillinen maalaiskunnan keskustaajama, jossa on osittain 1950-luvulla syntynyt, mutta pääosin 1970-luvulta eteenpäin rakentunut liikekeskusta. Alue voidaan edelleen jakaa kahteen osaan, jossa valtatie nro 23:n itäpuolella sijaitseva entinen Finpyyn kylä muodostaa varsinaisen liikekeskustan, jonka itäpuolella Laviantien varrella on pääasiassa 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella teollisuuden myötä syntynyt rakennuskanta. Laviantien pohjoispuoli käsittää arkkitehtonisesti korkealaatuisen ja valtakunnallisesti arvokkaan pääkonttorin lähiympäristön virkailija-asuntoineen ja eteläpuoli puolestaan pienimuotoisen työväestön ja torppareiden asuinalueen, joka ulottuu osittain myös tien pohjoispuolelle. Entistä Noormarkun kylää hallitsee valtatien länsipuolella puolestaan kirkko ja isojaon seurauksena nykyisen Vanhan Vaasantien varteen syntynyt raittikylä. SUUNNITTELUALUEELLA INVENTOIDUT KOHTEET: Noormarkun entinen kunnantalo ja virkailijoiden asuinrakennus Historia Jälleenrakennuskaudella ja sen jälkeen kunnalliset toiminnot pyrittiin liittää samaan rakennukseen, mikä teki tuolloin valmistuneista kunnantaloista monitoimitaloja. Kunnalliset palvelut ja toiminta liitettiin uusiin kunnantaloihin. Noormarkun kunnantalossa toimi alkuaikoina virastojen lisäksi myös neuvola ja kirjasto. Noormarkun kunnanhallitus kokoontui 1950-luvun lopulle saakka hirsirunkoisessa rakennuksessa, joka sijaitsi entisen virkailijoiden asuinrakennuksen paikalla. Uusi kunnanvirasto sekä virkailijoiden asuinrakennus valmistuivat vuonna 1959 Jokelan tilan maille. Molemmat rakennukset säilyivät kunnanviraston käytössä kuntaliitokseen asti. Kuvaus Noormarkun entisen kunnanviraston varsinainen kunnantalo sekä entinen virkailijoiden asuinrakennus valmistuivat vuonna Rakennukset ovat säilyneet hyvin alkuperäisasussaan. Molemmat rakennukset edustavat aikansa tyypillistä rakentamista: varsinainen kunnantalo on 1950-luvun kunnantaloarkkitehtuurille tyypillinen, pelkistetty tiilirunkoinen ja pulpettikattoinen rakennus. Virkailijoiden entinen asuinrakennus, nykyisin toimistorakennus, edustaa ajalle tyypillistä pienkerrostalorakentamista. Rakennusten käyttötarkoitus tulee muuttumaan vuonna (17)

9 Arviointi Luokka A: suojeltava kohde. Arvot: Rakennushistoriallinen ja maisemallinen. Hyvin alkuperäisasussaan säilynyt virastorakennus sekä entinen virkailijoiden asuinrakennus, jotka erilaisista ulkomuodoistaan huolimatta muodostavat oman kokonaisuutensa. Edustaa lähellä sijaitsevan entisen osuuskassan talon kanssa Finpyyn 1950-luvun hyvin säilynyttä virasto- ja liikerakentamista sekä samalla tuon ajan aluillaan ollutta maatalousyhteiskunnan muutosta. Virkailijoiden asuinrakennus edustaa tyypillistä 1950-luvun pienkerrostalorakentamista. Merkittävä osa Finpyyn keskustan katunäkymää. Lähiympäristö/pihapiiri Kunnantalon varsinainen piha-alue on laaja ja avara. Varsinainen kunnanvirasto sijaitsee alueen lounaiskulmassa Laviantien varrella. Entinen virkailijoiden asuinrakennus sijaitsee alueen pohjoislaidalla pohjoissivu joelle päin. Rakennusten väliin jäävä piha-alue on pääasiassa paikoitusalueena. Alueen itälaidalla sijaitsee 1970-luvulla valmistunut kerrostalo. Kunnantalon pohjoispuolella sijaitsee hirsirunkoinen asuinrakennus. Länsipuolella sijaitsee puolestaan 1970-luvun asussa oleva liike- ja asuinrakennus. Itäpuolella, piha-alueen laidalla on pitkärunkoinen luvulla valmistunut kerrostalo Kunnantalon viereinen asuinrakennus Historia Noormarkun entisen kunnantalon alue, jossa myös asuinrakennus sijaitsee, kuuluu Jokelan maihin, johon alue lohkottiin Juholan maista vuonna Nykyinen asuinrakennus valmistui ilmeisesti 1900-luvun alkupuolella. Läheisyyteen valmistui Kunnantalo sekä virkailijoiden asuinrakennus 1950-luvun lopulla. Kuvaus Noormarkun entisen kunnantalon länsipuolella, samalla piha-alueella sijaitseva keltainen, satulakattoinen asuinrakennus valmistui mahdollisesti 1900-luvun alkupuolella. Rakennus sijaitsee samalla tontilla kuin entinen kunnantalo ja entinen virkailijoiden asuinrakennus. Rakennuksessa on lohkokiviperusta, mutta vuosien varrella tehtyjen muutosten vuoksi rakennuksen alkuperäinen rakennusajankohta ei ole havaittavissa. Nykyinen ulkoasu viittaa muutoksiin 1930-luvulla sekä 1960-luvulla. Kerrostumat ovat melko selkeästi havaittavissa. Rakennuksessa on kolme asuntoa. Asuinrakennuksen ympärillä on hallinto- ja liikerakennuksia ja sitä on melko vaikea havaita teiltä käsin. Arviointi B: Lievemmin suojeltava kohde. 9(17)

10 Arvot: Rakennushistoriallinen. Ilmeisesti 1900-luvun alussa valmistunut asuinrakennus edustaa Finpyyn keskustan alueen enää melko harvassa olevia hirsirunkoisia asuinrakennuksia. Rakennuksen alkuperäinen rakennusajankohta ei ole enää havaittavissa, mutta 1930-luvun ja 1960-luvun muutosten kerroksellisuus sen sijaan erottuu melko selkeästi. Rakennus on säilynyt pääasiallisesti 1960-luvun muutosasussaan. Kunto/säilymisedellytykset Rakennus oli inventointihetkellä asuinkäytössä vuokra-asuntona, mutta tulevaisuudessa käyttötarkoitus on epäselvä. Noormarkun keskusta-alueen tuleva kehitys saattaa olla rakennukselle uhkana. Lähiympäristö/pihapiiri Asuinrakennus sijaitsee kirjastotalona toimineen osuuskassan talon sekä entisen kunnantalon välissä hieman katveessa siten, että rakennusta on vaikea havaita tieltä Osuuskassan talo Historia Osuuskassoja perustettiin maan lunastuksen helpottamiseksi ja viljelijöiden taloudellisen toiminnan kehittämiseksi. Alun perin osuuskassojen tarkoituksena oli harjoittaa säästö- ja lainaustoimintaa kassojen omien jäsenten keskuudessa. Kassat olivat pienviljelijöiden ja torpparien suosima organisoitumismuoto luvulla pankkilakia muutettiin ja tämän jälkeen osuuskassat saivat ottaa vastaan talletuksia muiltakin kuin jäseniltään. Tämän jälkeen kassoista tuli koko pitäjää palvelevia rahalaitoksia. Noormarkkuun perustettiin ensimmäinen osuuskassa vasta vuonna 1922 ja varsinainen liiketoiminta alkoi seuraavana vuonna. Osuuskassa toimi aluksi vanhassa kunnantalossa. Vuonna 1953 Kaapelin tilan maista lohkottiin alue uutta osuuskassaa varten Finpyyntien varrelta. Uusi osuuskassarakennus valmistui vuosina Pankkitoiminnan päätyttyä rakennus on toiminut kirjastokäytössä. Tulevaisuudessa kirjasto siirtyy uusiin tiloihin entiseen kunnantaloon. Kuvaus Entisen osuuskassan tontti kuului Kaapelin tilan maihin aina 1950-luvulle saakka. Inventointihetkellä vielä kirjastona toiminut entinen osuuskassan rakennus valmistui tontille vuosina Hyvin alkuperäisasussaan säilynyt rakennus on ollut valmistumisestaan saakka myös asuinkäytössä. Rakennus sijaitsee erittäin näkyvällä paikalla. Arviointi A: suojeltava kohde Arvot: Rakennushistoriallinen ja maisemallinen. Hyvin alkuperäisasussaan säilynyt asuin-/liikerakennus. Edustaa lähellä sijaitsevien entisen kunnanviraston sekä viraston virkailijoiden entisen asuinrakennuksen kanssa Finpyyn 10(17)

11 1950-luvun hyvin säilynyttä virasto- ja liikerakentamista sekä samalla tuon ajan aluillaan ollutta maatalousyhteiskunnan muutosta. Sijaitsee näkyvällä ja maisemallisesti merkittävällä paikalla. Omistaja Porin kaupunki Lähiympäristö/pihapiiri Osuuskassan talo sijaitsee Finpyyntien varrella vastapäätä Kaapelin tilan rakennuksia lähellä Noormarkunjokea Finpyyn alueen koilliskulmassa. Kaapelin rakennuksia lukuun ottamatta välittömän lähiympäristön rakennuskanta koostuu pääasiassa luvuilla rakennetuista kunnan hallintorakennuksista sekä liikerakennuksista. SATAKUNNAN MUSEON ARKISTO SUUNNITTELUALUE 1920-LUVULLA Kaupunkikuva Suunnittelualue sijoittuu keskeiselle paikalle Noormarkun ydinkeskustaan jokirantaan sisääntuloväylän varrelle. Suunnittelualueelle kortteliin sijoittuvat Noormarkun vanhat, kuntaliitoksesta johtuen käytöstä poistumassa olevat hallintokorttelit. Palvelut Noormarkun keskustan palvelut ovat suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä. Liikenne Suunnittelualue sijaitsee Noormarkun keskustassa pääteiden Finpyyntien ja Laviantien risteysalueen koillispuolella. Rakennettu kulttuuriympäristö Asemakaavan muutosalue on rakennushistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävä. Suunnittelualueen kortteli kuuluu valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (Noormarkun ruukin ja Ahlström-yhtiön rakennukset) aluerajauksen sisäpuolelle. Tekninen huolto Suunnittelualueen ympäristössä on kattavasti teknisen huollon verkostoja Maanomistus Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistuksessa. 11(17)

12 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Maakuntavaltuuston hyväksymässä ja ympäristöministeriön vahvistamassa Satakunnan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualuetta rajaavat seudulliset tiet Laviantie ja Finpyyntie. Ote maakuntakaavasta kk Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeelle (kk). Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä osoitetaan niitä vyöhykkeitä, joihin kohdistuu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita. Merkinnällä -kk1 osoitetaan Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti merkittävä, monikeskuksinen aluerakenteen kehittämisvyöhyke, jolle kohdistuu työpaikka- ja teollisuustoimintojen, taajamatoimintojen, joukkoliikenteen ja palvelujen sekä virkistysverkoston pitkän aikavälin alueidenkäytöllisiä ja toiminnallisia yhteensovittamis- ja kehittämistarpeita. Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Alueen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kasvua edistetään korostamalla alueen keskuksien kehittämistä. Suunnittelulla tulee edistää alueen ominaispiirteitä ja liikenne-, energia- ja virkistysverkkojen toiminnallisuutta seudullisena kokonaisuutena. mv-2 Suunnittelualue kuuluu matkailun kehittämisvyöhykkeelle. Merkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joihin kohdistuu merkittäviä matkailun kehittämistarpeita. Merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. kh-1 Suunnittelualue kuuluu myös valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet vil- 12(17)

13 jelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. pv Suunnittelualue kuuluu pohjavesialueeseen pv. Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät ja siihen soveltuvat pohjavesialueet Yleiskaava Noormarkun keskusta-alueella on voimassa vahvistettu osayleiskaava Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C) Ote yleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa rakennuskaava , jonka lääninhallitus on vahvistanut Ote ajantasa-asemakaavasta, suunnittelualueen rajaus vihreällä. 13(17)

14 Pohjakartta Alueen pohjakartta MK 1:1000 on Porin kaupungin mittaustoimen laatima. Kartta täyttää annetun kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Rakennusjärjestys Porin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty Alueelle laaditut selvitykset ja suunnitelmat Porin kaupunkisuunnittelu ja Satakunnan Museo laativat yhteistyössä rakennuskulttuuriselvityksen Noormarkun alueella kuluvan vuoden aikana. Selvitys liittyy alueen tulevaan osayleiskaavaan. Tutkittava alue käsittää aluksi pääasiassa Finpyyn ja Noormarkun kylät. Tutkittaviksi kohteiksi tulevat kaikki ennen vuotta 1960 rakennetut asuinrakennukset, maatilat sekä julkinen rakentaminen. Tulevaisuudessa selvitystä on tarkoitus tehdä myös muualla entisen Noormarkun kunnan alueella. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelutarve Porin kaupungin ja Noormarkun kunnan välinen kuntaliitos astui voimaan vuoden 2010 alusta. Kuntaliitoksesta johtuen julkinen palvelutuotanto Noormarkun keskusta-alueella pienenee. Tällä asemakaavan muutoksella osoitetaan Noormarkun keskusta-alueen hallinto- ja liikekortteleita sellaisiin käyttötarkoituksiin, joilla pyritään pitämään keskusta-alue toimivana ja uusia toimintoja mahdollistavana. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Vireilletuloa koskeva viranomaispäätös on Dnro KAUS/968/2013 VP 58/ Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset - kiinteistöjen omistajat - naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset - Fortum Oyj - Satakuntaliitto - Satakunnan museo - Satakunnan pelastuslaitos - Ympäristölautakunta - Tekninen lautakunta - Kulttuurilautakunta - Vapaa-aikalautakunta - Porin Vesi - Pori Energia Oy Lämpöyksikkö - DNA Oy, Länsi-Suomi - Varsinais-Suomen ELY-keskus Vireilletulo Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Suunnitelman nähtävilläolosta tiedotettiin kaupungin verkkosivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin osallisille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä Kaavaluonnos on ollut nähtävänä Luonnosvaiheessa kaavamuutoksesta saatiin alustavat lausunnot Fortumilta, Satakunnan pelastuslaitokselta ja Satakunnan Museolta. 14(17)

15 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Porin kaupungin ja Noormarkun kunnan välinen kuntaliitos astui voimaan vuoden 2010 alusta. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi Noormarkun vanhan hallintokorttelin korttelialueita järjestellään uudelleen Laviantien ja Ruosniementien risteysalueen koillispuolella. Suunnittelualueella oli vireillä asemakaavan muutos ( ) vuosina Korttelin rakennusten kiistanalaisesta suojelutarpeesta saatiin päätös korkeimmasta hallinto-oikeudesta Päätöksessä velvoitettiin kiistan alla olleet rakennukset: vanha kunnantalo, vanha kunnantalon viereinen asuinrakennus ja vanha Osuuskassan talo suojeltaviksi. Tässä uudessa asemakaavan muutoksessa korttelin kiistanalaiset rakennukset suojellaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti. Vanhaan kunnantaloon sijoittuu Noormarkun uusi kirjasto. Nykyisin kirjasto toimii vanhassa Osuuskassan talossa. Korttelialueita jäsennellään siten, että kirjaston tontin viereisille tonteille voi sijoittua asumista ja myös yksityisiä palveluja ja liiketiloja. Uuden kirjaston ja Noormarkun joen väliin jää puistoalue. Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet liittyvät tarkoituksenmukaisen ja kaupunkikuvallisesti harmonisen kaavaratkaisun löytymiseen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavaluonnosvaiheessa ei ole esitetty varsinaisia vaihtoehtoja. Asemakaavan muutosalue sijoittuu Noormarkun alueen keskustaan, taajaman keskeisimmälle paikalle. Suunnittelualueella on syntynyt tarpeita toisaalta suojella olemassa olevia arvokkaita rakennuskohteita ja maisemallisesti tärkeätä kokonaisuutta, toisaalta kehittää alueen toimintoja siten, etteivät Noormarkun kunnan entiset hallintokorttelit jäisi tulevaisuudessa vajaakäyttöön. Osalle kaupungin omistamista kiinteistöistä on jo löytynyt uutta käyttöä. Vanhasta Noormarkun kunnantalosta on suunnitteilla Porin kaupungin uusi sivukirjastorakennus. Asemakaavaehdotuksen liikenneratkaisussa päädyttiin sellaiseen vaihtoehtoon, missä kaikille tonteille on mahdollista järjestää tonttiliittymä muualta kuin Finpyyntien ja Laviantien pääkaduilta. Tulvasuojelu Asemakaavassa on yleinen määräys: Korttelissa alueella uudisrakennusten tulvaherkkien rakenteiden tulee olla vähintään N tasossa ja kattorakenteiden ylin korkeusasema saa olla enintään N Rakentamattomat tontin osat on istutettava puistomaisesti. Uudisrakennuksien sopeutumiseen valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ennen rakennuslupaa tai rakennustöiden lupaa koskevan hakemuksen ratkaisemista tulee Satakunnan Museolle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. Rakennettaessa lähelle rantaviivaa tulee selvittää maan laatu jokitörmässä, virtauksen rantatörmän alaosaan aiheuttama kuluttava vaikutus sekä jokitörmän vakavuus. 15(17)

16 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualue sijoittuu Noormarkun kunnan aikaiseen hallintokeskuskortteliin (kortteli 1). Asemakaavan muutoksessa suunnittelualueesta syntyy kaksi korttelia ja kaksi puistoaluetta. Yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) muutetaan asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueiksi (AL, A), Palvelurakennusten korttelialueeksi (P) sekä puistoalueeksi (VP) Mitoitus Kaavoitettava alue on n. 1,51 ha. Rakennusoikeutta suunnittelualueella on yhteensä 3660 m 2. Rakennusoikeus pienenee suunnittelualueella 2196 m Aluevaraukset Korttelialueet AL Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta n. 0,24 ha, jolla rakennusoikeutta on 490 m 2. Korttelialueelle sijoittuu vanha Osuuskassan talo, joka suojellaan. (sr-37). A Asuinrakennusten korttelialue. Asuinrakennusten korttelialuetta n. 0,24 ha, jolla rakennusoikeutta on 610 m 2. Korttelialueelle sijoittuu vanha kunnan asuinrakennus, joka suojellaan. (sr-37). PL Lähipalvelurakennusten korttelialue Lähipalvelurakennusten korttelialuetta n. 0,17 ha, jolla rakennusoikeutta on 760 m 2. Y-9 Yleisten rakennusten korttelialue kulttuuri-, nuoriso-, vapaa-ajanpalveluja ja vastaavia lähipalveluja varten. Kellarikerrokseen saa sijoittaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia työ-, harrastus-, askarteluja pelitiloja. Yleisten rakennusten korttelialuetta n. 0,50 ha, jolla rakennusoikeutta on 1800 m 2. Yleisten rakennusten korttelialueelle sijoittuu vanha kunnantalo, joka suojellaan. (sr-37). (sr-37) Rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus. Maankäyttö- ja rakennuslain 57 pykälän 2 momentin nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että ne sopivat rakennuksen kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Rakennusta muuttavista korjaus- ja muista toimenpiteistä on hankkeeseen ryhtyvän pyydettävä Satakunnan Museon lausunto. YLEINEN MÄÄRÄYS Korttelissa alueella uudisrakennusten tulvaherkkien rakenteiden tulee olla vähintään N tasossa ja kattorakenteiden ylin korkeusasema saa olla enintään N Rakentamattomat tontin osat on istutettava puistomaisesti. Uudisrakennuksien sopeutumiseen valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön on 16(17)

17 kiinnitettävä erityistä huomiota. Ennen rakennuslupaa tai rakennustöiden lupaa koskevan hakemuksen ratkaisemista tulee Satakunnan Museolle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. Rakennettaessa lähelle rantaviivaa tulee selvittää maan laatu jokitörmässä, virtauksen rantatörmän alaosaan aiheuttama kuluttava vaikutus sekä jokitörmän vakavuus Muut alueet VP Puisto. Puistoaluetta n. 0,37 ha. Kaavan vaikutukset Porin kaupungin ja Noormarkun kunnan välinen kuntaliitos astui voimaan vuoden 2010 alusta. Kuntaliitoksesta johtuen julkinen palvelutuotanto Noormarkun keskusta-alueella pienenee. Tällä asemakaavan muutoksella osoitetaan Noormarkun keskusta-alueen hallinto- ja liikekortteleita sellaisiin käyttötarkoituksiin, joilla pyritään pitämään keskusta-alue toimivana ja uusia toimintoja mahdollistavana. Kaavaehdotuksessa esitetään suojeltavaksi Noormarkun entinen kunnanvirasto ja entinen virkailijoiden asuinrakennus sekä vuonna 1954 Osuuskassan käyttöön valmistunut liike- /asuinrakennus. Noormarkun entisestä kunnantalosta on laadittu kaupungin Teknisen palvelukeskuksen toimesta suunnitelmia rakennuksen muuttamisesta kirjastokäyttöön. TPK:n, kirjastotoimen, Satakunnan Museon ja kaupunkisuunnittelun välillä on pidetty suunnittelukokous, missä sovittiin, että entistä kunnantaloa voidaan tarvittaessa laajentaa kaavakartan osoittamalle rakennusalalle suojelumääräyksestä huolimaatta. Suunnitelmat tulee kuitenkin hyväksyttää Satakunnan Museolla ennen rakennusluvan myöntämistä. Tulevan kirjastorakennuksen ja Noormarkunjoen väliin jää puistoalue, Finpyynpuisto, joka mahdollistaa nykytilannetta paremmin ranta-alueen virkistyskäytön. Kaavoitettava alue on n. 1,51 ha. Rakennusoikeutta suunnittelualueella on suunnitelmassa yhteensä 3660 m 2. Rakennusoikeus pienenee suunnittelualueella 2196 m Nimistö Suunnittelualueelle syntyy kaksi uutta puiston nimeä: Finpyynpuisto ja Myllypuisto. Puistot sijoittuvat vanhan kunnantalon, tulevan kirjaston yhteyteen. Puistojen nimet pohjautuvat alueen vanhaan nimistöön. Suunnittelualueelle osoitetaan kaksi uutta kadunnimeä: Lankoskentie ja Myllykoskentie. Katujen nimet pohjautuvat alueen vanhaan nimistöön. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Suunnittelualueesta on laadittu havainnekuva. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Suunnittelualueen uudet asemakaavamääräykset ja -merkinnät astuvat voimaan kaavan tullessa lainvoimaiseksi. Kaava saa lainvoiman, mikäli kaupunginvaltuuston hyväksymispäätökseen ei haeta muutosta 30 päivän kuluessa päätöksestä. 6.3 Toteutuksen seuranta Toteutusta ohjataan rakennusvalvonnan ja kaavoituksen neuvonnalla ja valvonnalla. Porissa Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä 17(17)

18 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 609 Pori Täyttämispvm Kaavan nimi Noormarkun vanha hallintokortteli Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,5142 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,5142 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1, , ,24 0, A yhteensä 0, , ,27-0, P yhteensä 0, , ,45 0, Y yhteensä 0, , ,36-0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,2 0,3667 R yhteensä L yhteensä 0,0770 5,1 0,0770 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

19 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 1, , ,24 0, A yhteensä 0, , ,27-0, A 0, , ,30 0, AL 0, , ,26-0, P yhteensä 0, , ,45 0, PL 0, , ,45 0, Y yhteensä 0, , ,36-0, Y 0, , ,36-0, C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0, ,2 0,3667 VP 0, ,0 0,3667 R yhteensä L yhteensä 0,0770 5,1 0,0770 Kadut 0, ,6 0,0251 Kev.liik.kadut 0, ,4 0,0519 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

20

21

22 560 LTE Myllykoski 3 70 sr-37 LT YY AO/S-2 Iu3/4 8 7 et 95 sr-37 1 ajo M601 I I sr FINPYYNTIE AL p 38: :23 5: :2 1ap/100 as, 70 l, to k AL : p : :30 e= ar AL Finby e=0.40 LT 10x 1 k p : : :0 44 FINPYYNTIE p Y e=0.40 LAVIANTIEle k : poistuva kaava AL-1 pankki k p p h :2 4 pp 7:118 kioski :0 30:1 p 52 e= :0 ote 30 5 ajantasa-asemakaavasta kt / p h 12 5: x A

23 LTE Myllykoski AO/S-2 u3/4 et sr M601 I sr-37 I LT FINPYYNTIE sr p AL I 91 t 38: : : ap/100 as 70 l,to 38:2 1ap/100 as, 70 l, to I u3/4 as Iu3/4 sr k 29 2 I AL I 5:11 p : :30 pp/t ajo LANKOSKENTIE ar k 29 4 PL 1ap/100 Finby LT 10x FINPYYN- PUISTO MYLLY- PUISTO 0: VP : sr-37 VP 60:0 FINPYYNT k Y-9 P LAVIANTIE p : pp 2 A 1ap/ as 400 sr-37 le 48 p 3 h 30 5 AL k 3 90 I MYLLYKOSKENTIE 30:2 pp 7:118 kioski p : asemakaavan muutosehdotus pankki / e=0.40 p 52 60:0 kt

24 ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET JA -MERKINNÄT A AL Asuinrakennusten korttelialue. Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. PL Lähipalvelurakennusten korttelialue. Y-9 Yleisten rakennusten korttelialue kulttuuri-, nuoriso-, vapaa-ajanpalveluja ja vastaavia lähipalveluja varten. Kellarikerrokseen saa sijoittaa pääkäyttötarkoituksen mukaisia työ-, harrastus-, askartelu- ja pelitiloja. VP Puisto. 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa-alueen raja. Eri kaavamääräysten alaisten alueenosien välinen raja. Poikkiviiva osoittaa rajan sen puolen, johon merkintä kohdistuu 5 Sitovan tonttijaon mukaisen tontin raja ja numero. 81. Kaupunginosan numero. FINPYY Kaupunginosan nimi. 1 Korttelin numero. LANKOSKENTIE Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. I u3/4 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Rakennusala. as Rakennusala, jolle saa sijoittaa asuntoja. t Rakennusala, jolle saa sijoittaa talousrakennuksen. Istutettava alueen osa. Katu. pp/t Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla tontille/rakennuspaikalle ajo on sallittu.

25 ajo Ajoyhteys. pp Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. p Pysäköimispaikka. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti. Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. 1ap/as Merkintä osoittaa, kuinka monta autopaikkaa asuntoa kohti on rakennettava. 1 ap/100as, 70 l,to Merkintä osoittaa, kuinka monta (as) asuntoa (l) liike- ja (t) toimistokerrosalaneliömetriä kohden on rakennettava autopaikka. sr-37 Rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvan kannalta tärkeä rakennus. Maankäyttö -ja rakennuslain 57 pykälän 2 momentin nojalla määrätään, että rakennusta ei saa purkaa. Rakennuksessa suoritettavien korjaus -ja muutostöiden tulee olla sellaisia, että ne sopivat rakennuksen kulttuurihistoriallisiin ominaispiirteisiin. Rakennusta muuttavista korjaus -ja muista toimenpiteistä on hankkeeseen ryhtyvän pyydettävä Satakunnan Museon lausunto. YLEINEN MÄÄRÄYS Korttelissa alueella uudisrakennusten tulvaherkkien rakenteiden tulee olla vähintään N tasossa ja kattorakenteiden ylin korkeusasema saa olla enintään N Rakentamattomat tontin osat on istutettava puistomaisesti. Uudisrakennuksien sopeutumiseen valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ennen rakennuslupaa tai rakennustöiden lupaa koskevan hakemuksen ratkaisemista tulee Satakunnan Museolle varata tilaisuus lausunnon antamiseen. Rakennettaessa lähelle rantaviivaa tulee selvittää maan laatu jokitörmässä, virtauksen rantatörmän alaosaan aiheuttama kuluttava vaikutus sekä jokitörmän vakavuus.

26 ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE PORIN KAUPUNGIN FINPYYN 81. KAUPUNGINOSAN KORTTELIA 1 (OSAA) ASEMKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU FINPYYN 81. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 1 (OSA), 100 PUISTOT FINPYYNPUISTO, MYLLYPUISTO KADUT LANKOSKENTIE, MYLLYKOSKENTIE TONTTIJAOLLA MUODOSTUU PORIN KAUPUNGIN FINPYYN 81. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIT 1-3 KORTTELIN 100 TONTIT 1-2 UUDET X,Y: Z: KOORDINAATTIJÄRJESTELMÄT ALKAEN ETRS-GK22 N2000 Tähän asemakaavakarttaan liittyy asemakaavan selostus ja tonttijako. Tämän asemakaavan alueella tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Pohjakartta täyttää annetun kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Pvm. Tarkastanut Kaupungingeodeetti Kalervo Salonen PORIN KAUPUNKI / KAUPUNKISUUNNITTELU Käsittelyt: MRL 63 oas Kaavatunnus Suunnittelija Suunn.avustaja Pvm Risto Reipas r n Säil.nro Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä

27 LTE 6 Finpyynpuisto tie yyn Finp ntie Lankoske e Myllykoskenti Myllypuisto ntie via La HAVAINNEKUVA FINPYY /

28 Dnro KAUS/968/2013 VP 58/ LTE 7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA FINBYYN (81.) KAUPUNGINOSAN KORTTELI 1 (NOORMARKUN HALLINTOKORTTELI) KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUOTS etunimi.sukunimi@pori.fi puh faksi Postiosoite: PL Pori Porin kaupunki Kaupunkisuunnittelu Valtakatu 4

29 Finbyy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2/6 1. OSOITE Finpyyntien ja Laviantien risteys 2. ALOITE Porin kaupunki 3. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijoittuu Noormarkun ydinkeskustaan, Finpyyntien ja Laviantien risteysalueelle. Kiinteistö on yksityisessä omistuksessa. Muilta osin kortteli Porin kaupungin omistuksessa. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 1,46 ha. 4. LÄHTÖTIEDOT 4.1. Maakuntakaava Maakuntavaltuuston hyväksymässä ja ympäristöministeriön vahvistamassa Satakunnan maakuntakaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Suunnittelualuetta rajaavat seudulliset tiet Laviantie ja Finpyyntie. kk Suunnittelualue sijoittuu maakuntakaavassa kaupunkikehittämisen kohdevyöhykkeelle (kk). Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutuja, niiden osia tai muita yhdyskuntia koskevia kehittämispolitiikan alueidenkäytöllisiä periaatteita. Merkinnällä osoitetaan niitä vyöhykkeitä, joihin kohdistuu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämistarpeita.

30 Finbyy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3/6 Merkinnällä -kk1 osoitetaan Kokemäenjokilaakson valtakunnallisesti merkittävä, monikeskuksinen aluerakenteen kehittämisvyöhyke, jolle kohdistuu työpaikka- ja teollisuustoimintojen, taajamatoimintojen, joukkoliikenteen ja palvelujen sekä virkistysverkoston pitkän aikavälin alueidenkäytöllisiä ja toiminnallisia yhteensovittamis- ja kehittämistarpeita. Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Alueen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden kasvua edistetään korostamalla alueen keskuksien kehittämistä. Suunnittelulla tulee edistää alueen ominaispiirteitä ja liikenne-, energia- ja virkistysverkkojen toiminnallisuutta seudullisena kokonaisuutena. mv-2 Suunnittelualue kuuluu matkailun kehittämisvyöhykkeelle. Merkinnällä osoitetaan vyöhykkeitä, joihin kohdistuu merkittäviä matkailun kehittämistarpeita. Merkinnällä osoitetaan merkittävät kulttuuriympäristö- ja maisemamatkailun kehittämisen kohdevyöhykkeet. kh-1 Suunnittelualue kuuluu myös valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön. Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Aluetta koskee seuraava suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon alueen kokonaisuus, erityispiirteet ja ominaisluonne siten, että edistetään niihin liittyvien arvojen säilymistä ja kehittämistä mukaan lukien avoimet viljelyalueet. Kaikista aluetta tai kohdetta koskevista suunnitelmista ja hankkeista, jotka oleellisesti muuttavat vallitsevia olosuhteita, tulee museoviranomaiselle varata mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohteen ja siihen olennaisesti kuuluvan lähiympäristön suunnittelussa on otettava huomioon kohteen kulttuuri-, maisema-, luonto- ja ympäristöarvot sekä huolehdittava, ettei toimenpiteillä ja hankkeilla vaaranneta tai heikennetä edellä mainittujen arvojen säilymistä. pv Suunnittelualue kuuluu pohjavesialueeseen pv. Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät ja siihen soveltuvat pohjavesialueet 4.2. Yleiskaava Noormarkun keskusta-alueella on voimassa vahvistettu osayleiskaava Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (C)

31 Finbyy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4/ Asemakaava Suunnittelualueella ovat voimassa seuraavat rakennuskaava , jonka lääninhallitus on vahvistanut Asemakaavassa kaavamuutosalueen korttelialueet on osoitettu: - asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi (AL) - yleisten rakennusten korttelialueeksi (Y) 5. SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Suunnittelualue on kaavoituskatsauksen kohde 30. Porin kaupungin ja Noormarkun kunnan välinen kuntaliitos astui voimaan vuoden 2010 alusta. Muuttuneiden olosuhteiden vuoksi Noormarkun vanhan hallintokorttelin korttelialueita järjestellään uudelleen Laviantien ja Ruosniementien risteysalueen koillispuolella. Suunnittelualueella oli vireillä asemakaavan muutos ( ) vuosina Korttelin rakennusten kiistanalaisesta suojelutarpeesta saatiin päätös korkeimmasta hallintooikeudesta Päätöksessä velvoitettiin kiistan alla olleet rakennukset: vanha kunnantalo, vanha kunnantalon viereinen asuinrakennus ja vanha Osuuskassan talo suojeltaviksi. Tässä uudessa asemakaavan muutoksessa korttelin kiistanalaiset rakennukset suojellaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti. Vanhaan kunnantaloon sijoittuu Noormarkun uusi kirjasto. Nykyisin kirjasto toimii vanhassa Osuuskassan talossa. Korttelialueita jäsennellään siten, että kirjaston tontin viereisille tonteille voi sijoittua asumista ja myös yksityisiä palveluja ja liiketiloja. Uuden kirjaston ja Noormarkun joen väliin jää puistoalue. 6. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Kaavan laatimisen yhteydessä arvioidaan asemakaavan muutoksen toiminnalliset, liikenteelliset, mitoitukselliset maisemalliset ja taajamakuvalliset vaikutukset. Vaikutusten ollessa vähäisiä, arvioinnin suorittaa pääasiassa kaavan laatija apunaan Porin kaupungin ja Noormarkun kunnan eri hallintokuntien asiantuntemus.

32 Finbyy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5/6 7. OSALLISET kiinteistöjen omistajat naapurikiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset Fortum Oyj Satakuntaliitto Satakunnan museo Satakunnan pelastuslaitos ympäristölautakunta tekninen lautakunta Porin Vesi Pori Energia Oy Lämpöyksikkö DNA Oy, Länsi-Suomi Varsinais-Suomen ELY-keskus 7. VUOROVAIKUTUS JA AIKATAULU 7.1. Vireilletulo ja luonnosvaihe Asemakaavan muutos asetetaan samanaikaisesti vireille ja luonnoksena nähtäville 14 vrk ajaksi. Vireilletulosta ja luonnosvaiheesta ilmoitetaan kuulutuksella sanomalehdissä, internetissä ja kirjeellä osallisille. Samalla julkistetaan osallistumis- ja arviointi-suunnitelma (OAS) sekä luonnosvaiheen kaava-aineisto. OAS ja kaavaluonnos ovat nähtävänä kaupunkisuunnittelun internetsivuilla ja kaupunkisuunnittelussa, jossa hanketta koskevat kirjalliset ja suulliset mielipiteet voi esittää. Nähtävilläolon aikana osalliset voivat esittää OAS:aa ja luonnosvaiheen aineistoa koskevia suullisia tai kirjallisia mielipiteitä. Mikäli osallinen katsoo, että esim. osallistumisen laajuus tai vaikutusten arviointi ei ole riittävä tai on puutteellinen, voi hän esittää asian tarkistamista ja korjaamista OAS:aan. Osallinen voi esittää myös pyynnön ympäristökeskukselle neuvottelun järjestämisestä osallisen, kunnan ja ELY-keskuksen kesken, jos neuvottelu kunnan kanssa ei tuota tulosta Ehdotusvaihe Ehdotusvaiheessa kaupunkisuunnittelu valmistelee asemakaavaehdotuksen huomioiden luonnosvaiheessa esitetyt mielipiteet. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen asemakaavaehdotus asetetaan nähtäville vähintään 30 vrk:n ajaksi ja nähtävilläolosta ilmoitetaan kuulutuksella paikallisissa lehdissä sekä Porin kaupungin verkkosivuilla. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana osalliset voivat tehdä kirjallisia muistutuksia asemakaavaehdotuksesta. Ehdotuksesta pyydetään myös tarvittavat lausunnot. Muistutuksiin ja lausuntoihin laaditaan vastineet, jotka toimitetaan asianosaisille ja liitetään kaava-asiakirjoihin. Muistutusten ja lausuntojen perusteella tehdään myös tarvittavat korjaukset asemakaavaehdotukseen Asemakaavaehdotuksen hyväksyminen Hyväksymisvaiheessa kaupunginhallitus esittää asemakaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunginvaltuustolle. Asemakaavaehdotuksen valtuustokäsittelystä annetaan kirjallinen ilmoitus niille kunnan jäsenille, jotka ovat ilmaisseet halukkuutensa ko. tiedon saamiseen sekä muistuttajille. Valtuuston hyväksymispäätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja sen päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkeimmalta hallinto-oikeudelta on haettava lupa valitusta varten, mikäli asemakaava on oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella ja hallinto-oikeuden asemakaavavalituksesta tekemä päätös ei ole muuttanut kaupunginvaltuuston päätöstä.