HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) SAIRAANHOITOPIIRI. Hallintokeskus, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4.

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) HALLITUS AIKA klo 08:30-11:00 PAIKKA Hallintokeskus, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs KÄSITELLYT ASIAT Asia Otsikko Sivu 154 KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSME- NETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 155 LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEELLA TAPAHTUNEET IRTISANOMISET JA LAUTAKUN- NAN PÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVÄ KANNANOTTO HYKS:N OSAAMISKESKUSTEN JOHTAJIEN (HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMIALAJOHTA- JAN VIRKA) VIRKOJEN PERUSTAMINEN JA HAET- TAVAKSI JULISTAMINEN 157 PÄÄKAUPUNKISEUDUN SOSIAALIALAN OSAAMIS- KESKUS SOCCAN TOIMINNAN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAN YHTEISTYÖSOPIMUKSEN HYVÄKSY- MINEN 158 PÄÄKAUPUNKISEUDUN SOSIAALIALAN OSAAMIS- KESKUS SOCCAN TOIMINTOJEN SIIRTÄMISTÄ KOSKEVAN HUS-KUNTAYHTYMÄN JA HELSINGIN KAUPUNGIN VÄLISEN LIIKKEENLUOVUTUSSOPI- MUKSEN HYVÄKSYMINEN MUUT ASIAT INFO-OSUUS 17

2 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) OSALLISTUJAT Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Urho Ulla-Marja 08:30-11:00 puheenjohtaja Slunga-Poutsalo Riikka 08:30-11:00 jäsen, vpj. Grönfors Eija 08:30-11:00 varajäsen Haahtela Tari 08:30-11:00 jäsen Heinimäki Heikki 08:30-11:00 jäsen Ikävalko Suzan 08:30-11:00 jäsen Karma Pekka 08:30-11:00 jäsen Laine Leena 08:30-11:00 jäsen Luhtanen Leena 08:30-11:00 jäsen Lumijärvi Marjut 08:30-11:00 varajäsen Långvik Berndt 08:30-11:00 jäsen Niemi Marika 08:30-11:00 jäsen Oksanen Jari 08:30-11:00 jäsen Ranki Risto 08:30-11:00 jäsen Tuure Tuomas 08:30-11:00 jäsen Valpas Antti 08:30-11:00 jäsen Vuorento Reijo 08:30-11:00 varajäsen Karhu Ulla-Mari 08:30-11:00 valtuuston pj. Könkkölä Kalle 08:30-11:00 valtuuston I vpj. Äyräväinen Irene 08:30-11:00 valtuuston II vpj. Lindén Aki 08:30-11:00 toimitusjohtaja Frostell Mari 08:30-11:00 talousjohtaja Kauppinen Ilkka 08:30-11:00 hallintojohtaja Mäkijärvi Markku 08:30-11:00 johtajaylilääkäri Renkonen Risto 08:30-11:00 dekaani Saukkomaa Johanna 08:30-11:00 viestintäjohtaja Sonkeri Outi 08:30-11:00 henkilöstöjohtaja Torppa Kaarina 08:30-11:00 hallintoylihoitaja Kauppinen Ilkka 08:30-11:00 sihteeri ALLEKIRJOITUKSET Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Ilkka Kauppinen sihteeri

3 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) PÖYTÄKIRJAN Pöytäkirja tarkastettu TARKASTUS Antti Valpas pöytäkirjantarkastaja Risto Ranki pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Keskuskirjaamossa, NÄHTÄVÄNÄ Stenbäckink. 9, KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN Päätös Kokous todettiin laillisesti ko koonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Antti Valpas ja Risto Ranki. TYÖJÄRJESTYSASIA Päätös Hallitus päätti käsitellä info-osuusasian kokouksen viimeisenä asiana.

4 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) HALLITUS KUNTALAIN 51 :N MUKAISTA OTTO-OIKEUSMENETTELYÄ VARTEN SAAPUNEET PÄÄTÖKSET 17/00/02/00/01/2013 HALL Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunta Toteumatiedot tammi-elokuulta Talousarvion 2014 valmistelutilanne 25 Lohjan sairaanhoitoalueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Tiedoksi merkittävät viranhaltijapäätökset 27 Infoasiat 2. Sairaanhoidollisten tukipalvelujen liikelaitosten johtokunta Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset / HUSLAB 26 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset / HUS-Kuvantaminen 27 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset / HUS-Apteekki 28 HUSLABin talousarvion toteutuminen tammi-elokuussa HUS-Kuvantaminen liikelaitoksen osavuosikatsaus tammi-elokuu HUS-Apteekin toiminnan ja talouden toteuma tammi-elokuu HUS lääkehankinnat vuosille , hankintapäätös HUSLABin uuteen toimitaloon liittyvä laitekilpailutus 33 Johtokunnan puheenjohtajan valtuuttaminen HUS-Kuvantamisen teknisen johtajan valinnassa 34 Muut asiat 3. Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakunta Ajankohtaisasiat 55 Toteumatiedot ja -ennuste tammi-elokuulta Talousarvion 2014 valmistelutilanne 57 Kuntien lausunnot järjestämissuunnitelmasta 58 Johtavan lääkärin virkaan ottaminen 59 Hallituksen pöytäkirjat 60 Muut asiat 61 Seuraava kokous 4. HYKS-sairaanhoitoalueen lautakunta Info-osuus 60 HYKS-sairaanhoitoalueen toiminnan ja talouden seurantaraportti tammi-elokuu Vuoden 2014 talousarvioesityksen valmistelutilanne 62 Kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 63 Lautakunnan koulutukset ja seminaarit syyskaudella Muut asiat

5 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) HALLITUS Toimitusjohtajan päätökset Psykiatrian palvelujärjestelmän toteutussuunnitelmaa valmistelevan tiekarttatyöryhmän asettaminen Osaamiskeskusten toimintaperiaatteita sekä HYKSin ja HUSin organisaatiorakenteita valmistelevan työryhmän täydentäminen Henkilöstöarviointipalvelujen lisätilauksen hankinta Psykiatrian palvelujärjestelmän toteutussuunitelmaa valmistelevan tiekarttatyöryhmän täydentäminen Toimistosihteeri Eeva Atanganan siirtyminen vakansseineen (5D ) HUS-Servisistä HUSLAB:iin ja tyhjän vakanssin (2V ) siirto HUSLAB:sta HUS-Servisiin alkaen HYKS-sairaanhoitoalueen johtajan hallintosäännön mukaisen päätösvallan delegointien täydentäminen alkaen enintään saakka Suonikohjutaudin ja pinnallisten laskimoiden vajaatoiminnan arvioinnin ja hoidon palvelusetelien sääntökirjojen hyväksyminen ja palvelujen hinnoittelu Virkamatka Hyvinkään sairaanhoitoalueen lautakuntaseminaariin Lappeenrantaan HUS-kuntayhtymän tutkimuslaitehankintoihin varatun määrärahan käyttöä koskevan projektin TYL poisto ja muutos ja projektia TYL täydentävä päätös Ensihoidon tietojärjestelmän laajennuksen valmistelun jatkaminen HYKS:n osaamiskeskukset , toiminnallinen kuvaus 6. Tietohallinnon taseyksikön johtajan päätös Raportoinnin asiantuntijapalvelut, puitejärjestely Päätösesitys Hallitus päättää 1. merkitä tiedoksi toimitusjohtajan päätökset :t ja :t sekä tietohallinnon taseyksikön johtajan päätöksen ; ja 2. ettei se ota käsiteltäväkseen muita esittelytekstissä lueteltuja kuntalain 51 :ssä tarkoitettuja päätöksiä. Päätös Esitys hyväksyttiin.

6 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) HALLITUS LÄNSI-UUDENMAAN SAIRAANHOITOALUEELLA TAPAHTUNEET IRTISANOMISET JA LAUTA- KUNNAN PÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVÄ KANNANOTTO /00/02/00/01/2013 HALL 155 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta on käsitellyt kokouksessaan psykiatrian henkilöstövähennyksistä annettua informaatiota. Lautakunta totesi psykiatrian henkilöstövähennysten osalta, etteivät irtisanomisten perusteena voi olla yksilösyyt. Lautakunta totesi, että irtisanomisten perusteena ovat sairaanhoitoalueen näkökulmasta yksinomaan tuotannollis-taloudelliset syyt. Päätöksellään HUS:n toimitusjohtaja päätti siirtää Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunnan päätöksen hallituksen käsiteltäväksi, jotta HUS:n kanta yhtenä työnantajana tulee asiassa ilmaistua selvästi. Taustaa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen toimintasuunnitelma vuodelle 2013 sisältää tiettyjä keskeisiä toiminnallisia muutoksia psykiatrian osalta. Näitä ovat kahden jäljellä olevan aikuispsykiatrisen osaston yhdistäminen ja lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteisosaston muodostaminen. Asiaa koskevat yhteistoimintaneuvottelut käytiin huhti-toukokuussa ja niitä jatkettiin kesäkuussa koskien tuolloin sekä psykiatrian että lastenpsykiatrian henkilökuntaa. Toiminnallisten muutosten seurauksena oli se, ettei 13 mielenterveyshoitajalle ja yhdelle vahtimestarille ollut enää tarjota työtä Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella. Tarjottavia töitä kartoitettiin muualta HUS:sta, minkä seurauksena kaikille uudelleensijoitettaville työntekijöille HUS:lla oli tarjota työsopimuksensa mukaista työtä muualla kuin Länsi-Uudellamaalla. Työntekijöiltä pyydettiin toiveet tulevasta työpisteestä ja työtehtävästä, vaikkei työnantajalla tällaiseen ole lain tai KVTES:n mukaista velvollisuutta. Tarkoituksena oli, että kaikille pystyttäisiin tarjoamaan työtä, joka vastaisi mahdollisimman paljon työntekijöiden toiveita. Työnantajan työnjohto-oikeuden nojalla ja työntekijöiden esittämien toiveiden perusteella työntekijöille osoitettiin uudet työpisteet Hyks Psykiatriakeskuksessa ja Lastenlinnassa Helsingissä, Kellokosken sairaalassa Hyvinkään sairaanhoitoalueella, Lohjan ja Paloniemen sairaaloissa Lohjan sairaanhoitoalueella, HUS-Desikossa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella sekä HUS-Logistiikassa Helsingissä. Kaksi työntekijää irtisanoutui itse, yksi työntekijä siirtyi Hyksiin ja loput kieltäytyivät osoitetuista työtehtävistä. Koska työntekijä on velvollinen noudattamaan työnantajan määräystä mm. työn tekemisen paikasta, syntyi kieltäytymistilanteissa työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste. Em. perusteella irtisanottiin yhdeksän henkilöä perusteluna työsopimuksen, työsopimuslain ja KVTES:n mukaisten velvollisuuksien vastainen menettely.

7 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) HALLITUS Yksi uudelleensijoitettavista oli äitiysvapaalla ja yksi oli luottamusmies. Työsopimuslain 7:10 :n mukaan luottamusmiehen työsopimuksen irtisanominen hänen henkilöönsä liittyvillä perusteilla on mahdollista vain, jos niiden työntekijöiden enemmistö, jota luottamusmies tai luottamusvaltuutettu edustaa, antaa siihen suostumuksensa. Tällaista suostumusta ei saatu. Onko taloudellista ja tuotannollista irtisanomisperustetta? Työsopimuslain (TSL 7:3) mukaan työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Perustetta ei lain mukaan ainakaan ole silloin, kun muun ohessa työnantaja on joko ennen irtisanomista tai sen jälkeen ottanut uuden työntekijän samankaltaisiin tehtäviin, vaikka hänen toimintaedellytyksensä eivät ole vastaavana aikana muuttuneet. Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue on osa HUS:n organisaatiota. Taloudellis-tuotannollisia irtisanomisperusteita tarkastellaan työsopimuslain mukaan koko työnantajaorganisaation näkökulmasta. Työsopimuslaissa ei ole rajoitettu työnantajan maantieteellistä laajuutta. Oikeuskirjallisuudessa velvollisuuden on katsottu kuntayhtymien osalta olevan kuntayhtymäkohtainen. Laissa on lisäksi annettu valtakunnallisille työnantaja- ja työntekijäyhdistyksille mahdollisuus työehtosopimuksella rajoittaa tätä työn tarjoamisvelvollisuuden laajuutta. Kunta-alan virka- ja työehtosopimuksissa ei ole tällaisesta rajoittamisesta sovittu. Näin ollen tarjolla olevia töitä tarkastellaan koko HUS-kuntayhtymässä. HUS:ssa on työtä tarjolla jatkuvasti jopa täysin samoihin tehtäviin kuin mitä työntekijät tekivät Länsi-Uudellamaalla. Tarjolla oleva työ ei siis ole vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. HUS:lla ei näin ollen ole missään vaiheessa ollut taloudellista ja tuotannollista perustetta irtisanoa ko. työntekijöitä. Onko työntekijän henkilöön liittyvää irtisanomisperustetta? Työsopimuksensa mukaan työntekijät ovat HUS:n palveluksessa. Työsopimuksessa sovitaan työntekijän työhön sijoituspaikasta vain työsuhteen alkaessa. Työnantajalla on työsopimuslain mukaan työnjohto-oikeus, joka tarkoittaa mm. sitä, että työnantaja voi toiminnan niin vaatiessa määrätä, että työntekijän työn tekemispaikka (työpiste) muuttuu työsuhteen aikana. Työntekijä on velvollinen noudattamaan työnantajan lain ja työehtosopimuksen (KVTES:n) rajoissa antamia määräyksiä mm. työn tekemisen paikasta. Työntekijä voidaan myös siirtää ilman suostumustaan pysyvästi sellaisiin tehtäviin, jotka eivät olennaisesti poikkea hänen työsopimuksena mukaisista tehtävistä (KVTES, luku I 10.2 ). Mikäli työntekijä kieltäytyy noudattamasta työnantajan määräystä, rikkoo hän sekä työsopimuksensa, työehtosopimuksen että lain mukaisia velvollisuuksiaan, jolloin työnantajalle syntyy työsopimuslain mukainen työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste (TSL 7:2).

8 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) HALLITUS Työntekijän oikeus olla ottamatta työtä vastaan JHL ry:n kannanotto Työsopimuslaki määrittää muun ohessa sallitut irtisanomisperusteet. Laissa työnantajan maantieteellistä laajuutta ei ole millään tavalla määritelty. Työttömyysturvalaissa taas määritellään mm. se, millä perusteella henkilö on oikeutettu työttömyyspäivärahaan. Työttömyysturvalaissa on määritelty mm. työssäkäyntialue (80 km henkilön asuinpaikasta) ja se, millä perusteella henkilö voi kieltäytyä vastaanottamasta työtä tämän työssäkäyntialueen ulkopuolella menettämättä oikeuttaan työttömyyspäivärahaan (TyöttömyysturvaL 1:9 ja 2: 6 ). Mainitut lait määrittelevät siis kahta eri asiaa. Työnantaja tekee arvionsa työsopimuslain perusteella. Työsopimuslaissa ei ole mitään mainintaa työssäkäyntialueesta eikä työntekijän velvollisuutta siirtyä työnantajan määräämään työpisteeseen arvioida tällä perusteella. Työvoimaviranomaiset tekevät työttömyyspäivärahan maksamiseen liittyvät arvionsa työttömyysturvalain mukaan. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n päivätty ja HUS:n kirjaamoon saapunut kirjelmä on liitteenä 1A. Liitto pyytää HUS:n hallitusta arvioimaan tilannetta uudestaan sekä velvoittaa Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen muuttamaan irtisanotuille työntekijöille annettuja irtisanomisilmoituksia siten, että irtisanomisen perusteeksi merkitään taloudellinen ja tuotannollinen irtisanomisperuste. Yhteenveto HUS:lla on ollut tarjota kaikille Länsi-Uudellamaalla ilman työtä jääneille työntekijöille työsopimuksensa mukaista työtä. Tämän vuoksi HUS:lla ei ole ollut missään vaiheessa taloudellista ja tuotannollista perustetta irtisanoa työntekijöitä. Mikäli irtisanominen tehtäisiin taloudellisella ja tuotannollisella perusteella, voisivat irtisanotut työntekijät riitauttaa irtisanomisperusteen lainvastaisena. Taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tehdyillä irtisanomisilla olisi myös laajempaa vaikutusta. Tästä on esimerkkinä toisella tulosalueella toteutettavaan työvoimakoulutukseen saatavien tukien päättyminen. HUS on työnantajan työnjohto-oikeuden nojalla osoittanut työntekijöille, joiden työ on loppunut Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella uudet työpisteet Hyks Psykiatriakeskuksessa ja Lastenlinnassa Helsingissä, Kellokosken sairaalassa Hyvinkään sairaanhoitoalueella, Lohjan ja Paloniemen sairaaloissa Lohjan sairaanhoitoalueella sekä HUS-Logistiikassa Helsingissä. Näin ollen uudessa työpisteessä osoitetuista työtehtävistä kieltäytyneiden irtisanomiselle yksilöperusteella on ollut lain mukainen peruste. Työntekijöille oli selvitetty sekä suullisesti että kirjallisesti, että kieltäytymisestä seuraa työsuhteen irtisanominen. JHL:n kannanotto tulisi merkitä tiedoksi ja katsoa, ettei se anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

9 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) HALLITUS Päätösesitys Hallitus päättää 1. merkitä esityslistalla olevan selostuksen tiedoksi; 2. merkitä tiedoksi Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n HUS:n kirjaamoon saapuneen kannanoton ja katsoa, ettei se anna aihetta enempiin toimenpiteisiin; ja 3. katsoa HUS:n menetelleen työnantajana lain mukaisesti. Samalla hallitus toteaa, että irtisanomiset on tehty yksilöperusteisesti, eikä tuotannollis-taloudellisista syistä johtuen, kuten Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta on :n 27 kohdalla virheellisesti todennut. Asian käsittely Puheenjohtaja totesi varajäsen Marjut Lumijärven tehneen esittelijän esityksestä poikkeavan esityksen ja ehdottaneen, että hallitus katsoisi kysymyksessä olleen taloudellisista ja tuotannollisista syistä johtuva irtisanominen. Tätä ehdotusta ei kuitenkaan oltu kannatettu, joten se kannattamattomana raukesi. Päätös Esitys hyväksyttiin. Merkittiin, että varajäsen Lumijärvi ilmoitti pöytäkirjaan merkittäväksi seuraavasti kuuluvan perustellun eriävän mielipiteensä: "Muutosehdotus päätökseen: "Muutetaan irtisanomisperuste tuotannollis-taloudelliseksi yksilöperusteiden sijaan. Sovitaan kunkin irtisanottavan kanssa, että tämä pitäytyy oikeudellisista vastatoimista." Työn vähenemiseen ja irtisanomiseen on työantajasta johtuva syy (uudelleenjärjestely). Työnantajan uuden työn tarjoamisvelvollisuus on varsin laaja. JHL:n kannanotosta käy ilmi, että järjestö tyytyy irtisanomisiin, jos yksilöperusteista luovutaan, kun kyse on työnantajasta johtuvasta syystä. Ehdotukseni rauettua kannattamattomana olen eri mieltä hallituksen enemmistön tekemän päätöksen kanssa." Ote Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen lautakunta sekä Julkisten hyvinvointialojen liitto JHL ry Lisätietoja Anna-Maria Mäkinen. p

10 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) HALLITUS HYKS:N OSAAMISKESKUSTEN JOHTAJIEN (HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMIALAJOHTAJAN VIRKA) VIRKOJEN PERUSTAMINEN JA HAETTAVAKSI JULISTAMINEN 713/00/01/02/2010 HALL 156 Hallitus päätti muuttaa HYKS:n ja HUS:n organisaatiota alkaen siten, että jo aiemmin perustettujen Sydän- ja keuhkokeskuksen ja Syöpäkeskuksen lisäksi perustetaan tulosyksikkötasoisina 10 kliinistä osaamiskeskusta (yksiköiden nimet ovat alustavia): Anestesia-, leikkaussali- ja tehohoitotoimintojen ja kivunhoidon osaamiskeskus, Lastensairauksien osaamiskeskus, Maha- ja virtsaelinsairauksien osaamiskeskus, Psykiatrian osaamiskeskus, Pään alueen sairauksien osaamiskeskus, Päivystyksen ja ensihoidon osaamiskeskus, Synnytysten ja naistentautien osaamiskeskus, Sisätautien ja kuntoutuksen osaamiskeskus, Traumahoidon ja tukielinsairauksien osaamiskeskus ja Tulehdussairauksien osaamiskeskus. Lisäksi hallitus päätti antaa kuntayhtymän toimitusjohtajan tehtäväksi käynnistää em. muutoksesta johtuvat valmistelut. Toimitusjohtaja päätti osaamiskeskusten tarkemmasta rakenteesta ja toiminnoista (oheismateriaali 2). Esityksenä on, että hallitus julistaa avoimesti haettavaksi em. osaamiskeskusten johtajanvirat 21 päivän hakuajalla. Osaamiskeskuksen johtajan tehtävänä on johtaa osaamiskeskuksen toimintaa ja taloutta. Osaamiskeskuksen johtajan tehtävänä on johtajaylilääkärin johdolla yhteistyössä sairaanhoitoalueiden johtajien kanssa huolehtia omien erikoisalojensa kehittämisestä ja koordinoinnista koko HUS-alueella. Vuoden 2014 aikana, ennen varsinaisen toiminnan käynnistymistä, hän vastaa osaamiskeskuksen toiminnan ja talouden suunnittelusta sekä käynnistämisen valmistelusta toimitusjohtajan linjausten mukaisesti. Osaamiskeskusten toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tarkennetaan vuoden 2014 alkupuolella. Viran kelpoisuusehtona on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa 559/94 säädetty laillistus tai lupa toimia lääkärin tehtävissä sekä erikoislääkärin pätevyys. Lisäksi virkaan valittavalta vaaditaan riittävää johtamisen ja hallinnon osaamista terveydenhuollon alalla. Virkaan vaaditaan toisen kotimaisen kielen hyvä ja toisen tyydyttävä kirjallinen ja suullinen taito (kielitaitoluokka II tai IIA). Osaamiskeskuksen toiminnan käynnistäminen ja johtaminen on erittäin vaativa johtamistehtävä.

11 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) HALLITUS Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää lisäksi hyviä yhteistyö- ja neuvottelutaitoja, innovatiivisuutta ja kykyä muutosten johtamiseen. Tieteellinen pätevyys katsotaan lisäansioksi. Asian käsittely Merkittiin, että esitttelijä muutti päätösesitystään, jotka on merkitty alleviivauksin. Päätösesitys Hallitus päättää 1. merkitä tiedoksi toimitusjohtajan päätöksen HYKS:n osaamiskeskusten toiminnallisesta sisällöstä; ja 2. perustaa kymmenen osaamiskeskuksen johtajan virkaa alkaen (HYKS-sairaanhoitoalueen toimialajohtajan virka) ja julistaa virat haettavaksi 21 päivän hakuajalla. Viran kelpoisuusehtona on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa 559/94 säädetty laillistus tai lupa toimia lääkärin tehtävissä sekä erikoislääkärin pätevyys. Lisäksi virkaan valittavalta vaaditaan riittävää johtamisen ja hallinnon osaamista terveydenhuollon alalla. Virkaan vaaditaan toisen kotimaisen kielen hyvä ja toisen tyydyttävä kirjallinen ja suullinen taito (kielitaitoluokka II tai IIA). Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää lisäksi hyviä yhteistyö- ja neuvottelutaitoja, innovatiivisuutta ja kykyä muutosten johtamiseen. Tieteellinen pätevyys katsotaan lisäansioksi. Viran hoidosta suoritettava palkka määräytyy osaamiskeskuksen laajuuden perusteella euron välillä. Lisäksi hallitus päättää erikseen tulokseen sidotun palkanosan perusteista (nykyisin toimialajohtajilla 0-20 % ja klinikkaryhmän johtajilla 0-10 %). Virkaa hakeva voi esittää oman palkkatoivomuksensa. Päätös Esitys hyväksyttiin. Lisätietoja toimitusjohtaja Aki Lindén, p

12 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) HALLITUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS SOCCAN TOIMINNAN JÄRJESTÄMIS- TÄ KOSKEVAN YHTEISTYÖSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN 519/00/04/2013 HALL 157 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus perustettiin vuonna 2002 ja vuoden 2004 alusta sen toiminta siirrettiin pääkaupunkiseudun kuntien yhteisellä sopimuksella Helsingin sosiaaliviraston yhteyteen ja nimettiin Soccaksi. Helsingin kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveysjaosto päätti ( 53) perustaa henkilöstö- ja kehittämispalvelut osaston alaisuuteen määräaikaisena yksikkönä pääkaupunkiseudun osaamiskeskus Soccan vuoden 2013 ajaksi. Pääkaupunkiseudun sosiaali- ja terveystoimen johdon kokouksessa on sovittu, että Soccan johtokunta valmistelee esityksen Soccan organisatorisesta asemasta vuoden 2014 alusta lukien. Pääkaupunkiseudun kuntien sosiaali- ja terveystoimen johto päätti ( 19) osaltaan yksimielisesti Soccan siirtymisestä nettobudjetoituna yksikkönä HUSiin lukien. Sopimuksen valmisteluun osallistuivat Soccan johtokunnan jäsenistä valitut kunkin kunnan edustajat, yliopiston edustajat, HUS:n edustajat sekä Helsingin kaupungin asiantuntijoita Soccan toiminta on lakisääteistä toimintaa, joka on järjestetty sosiaalialan osaamiskeskuksesta annetun lain ja asetuksen mukaisesti. Soccan tehtävänä on pääkaupunkiseudun kuntien hyvinvointipalveluja sekä kuntalaisten osallisuutta ja hyvinvointia edistävä kehittäminen ja tutkimus. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca on osa asetuksen 1411/2001 mukaista Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskusta (ESO), johon kuuluvat Soccan lisäksi Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan sosiaalialan osaamiskeskus Verso, joka toimii Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän liikelaitoksena sekä Sosiaalitaito Oy (Länsi- ja Keski-Uusimaa). Sosiaali- ja terveysministeriö asetti valmisteluryhmän, jonka tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi, joka sisältää kuntauudistuksen edellyttämät välttämättömät säännökset sotepalveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Valmisteluryhmä jätti Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportin Väliraportissa todetaan muun muassa: "Jatkotyössä on ratkaistava nykyisten sairaanhoitopiirien perusterveydenhuollon yksiköiden ja toisaalta sosiaalialan osaamiskeskusten asema ja tehtävät sekä rahoitus uudessa järjestämisrakenteessa. Valmisteluryhmä katsoo, että jo tehty kehittämistyö ja rakennetut kehittämisverkostot tulee hyödyntää uudessa rakenteessa. Ensisijaisesti on säädettävä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten kehittämisrakenteiden muodostumisen, rahoituksen ja erva-koordinaation periaatteista. Samalla on turvattava palvelujärjestelmässä oman työn ohella tapahtuvan kehittämisen edellytykset.

13 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) HALLITUS Siksi valmisteluryhmä katsoo, että nykyisten kehittämisyksiköiden voimavarat olisi tarkoituksenmukaista yhdistää riittävän vahvoiksi, yhteisiksi sote-kehittämisen toimijoiksi." (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2013:15, s. 33). Soccan tehtävänä on osaamiskeskuslain 2 :n 1 momentin mukaan turvata toimialueellaan muun muassa sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen, sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen sekä käytännön työn yhteys ja sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen. HUS:ssa toimii perusterveydenhuollon kehittämisyksikkö, jonka tehtävät ovat osin samankaltaiset kuin sosiaalialan osaamiskeskuksilla. Esitetty Soccan siirto HUS-kuntayhtymään vahvistaisi sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä kehittämistä ja tutkimusta ja se olisi samalla varautumista jo ennalta tällä hetkellä valmisteltavana olevan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain vaatimuksiin. Nyt hyväksyttäväksi esitettävä esityslistan liitteenä 1 oleva sopimus on luonteeltaan puitesopimus ja tarkemmat määräykset osaamiskeskustoiminnan organisoinnista, johtamisesta ja päätöksenteosta annetaan Soccan neuvottelukunnan esityksen pohjalta HUS:n toimitusjohtajan hyväksymällä toimintaohjeella. Lisäksi sopimuksessa sovitaan pääkaupunkiseudun kuntien ja Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan osallistumisesta Soccan osaksi liitetyn Heikki Waris -instituutin toimintaan ja rahoitukseen. Sopijaosapuolina ovat Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit, Helsingin yliopisto ja HUS. Soccan toiminta rahoitetaan sosiaali- ja terveysministeriön myöntämällä pysyvällä, alueen väestömäärään ja pinta-alaan perustuvalla valtionavustuksella. Lisäksi toimintaa rahoitetaan kuntien avustuksilla, erilaisilla hankerahoituksilla sekä myymällä palveluita. Kunnat korvaavat sopimuksen mukaisesti Soccan toiminnasta HUS:lle aiheutuvat toimintakulut, joita ei saada katettua valtionavustuksella tai hankerahoituksella HUS:n käytössä olevien laskentaperiaatteiden mukaan. Soccan talousarvio vahvistetaan osana HUS:n talousarviota ja toimintasuunnitelmaa. Soccan vuoden 2014 talousarvion toimintakulut ovat noin 1 M. Soccan toiminnan järjestämistä koskevaan sopimukseen liittyy HUS-kuntayhtymän ja Helsingin välinen liikkeenluovutussopimus, jolla Soccan toiminnot siirretään lukien HUS-kuntayhtymän toiminnaksi. Liikkeenluovutusta ja Soccan toiminnan järjestämistä koskevaa sopimusta on käsitelty Helsingin kaupungin työpaikkakokouksissa sekä henkilöstö- ja kehittämispalvelujen henkilöstötoimikunnassa ja viraston henkilöstötoimikunnassa. Esitys tämän liikkeenluovutussopimuksen ehdollisesta hyväksymisestä on esityslistan seuraavana asiana. Lisäksi on em. sopimusten tultua hyväksytyksi tarkoitus tehdä sopimus Etelä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen osapuolten (Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä, Sosiaalitaito Oy ja HUS) välillä.

14 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) HALLITUS Päätösesitys Hallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteenä 1 olevan sopimuksen Pääkaupunkiseudun osaamiskeskus Soccan toiminnasta Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien sekä Helsingin yliopiston kanssa. Sopimus tulee voimaan edellyttäen, että kaikki sopijapuolet ovat sen hyväksyneet. Päätös Ote Esitys hyväksyttiin. Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungit ja Helsingin yliopisto Lisätietoja Jaana Vento, p

15 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) HALLITUS PÄÄKAUPUNKISEUDUN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS SOCCAN TOIMINTOJEN SIIRTÄMIS- TÄ KOSKEVAN HUS-KUNTAYHTYMÄN JA HELSINGIN KAUPUNGIN VÄLISEN LIIKKEENLUOVU- TUSSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN 519/00/04/2013 HALL 158 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen, Soccan, toiminta esitetään siirrettäväksi liikkeenluovutuksena Helsingin kaupungilta HUS-kuntayhtymän toiminnaksi alkaen. Liikkeenluovutussopimus liittyy Soccan osaamiskeskustoiminnan ja sen hallinnon järjestämistä koskevaan sopimusesitykseen. Liikkeenluovutussopimuksessa on yksityiskohtaiset määräykset HUS:iin siirtyvän henkilöstön palvelussuhteen ehdoista, HUS:lle luovutettavasta omaisuudesta sekä siirrettävistä sopimuksista ja tiloista. Liikkeenluovutussopimuksen osapuolina ovat HUS-kuntayhtymä ja Helsingin kaupunki. Toimintojen siirtyessä Helsingin kaupunkiin toistaiseksi voimassa olevassa palvelussuhteessa olevat (vakinaiset) 8 henkilöä siirtyvät HUS:n palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä, jolloin henkilöstön palvelussuhteen ehdot säilyvät entisellään. Määräaikaiset palvelussuhteet jatkuvat sovitun määräajan loppuun. Liitteenä 2 olevan liikkeenluovutussopimuksen liitteenä on henkilöstön asemaa koskeva osuus liikkeenluovutuksesta, joka on käsitelty henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa. Liikkeenluovutusta on käsitelty Helsingin työpaikkakokouksissa sekä henkilöstö- ja kehittämispalvelujen henkilöstötoimikunnassa ja Helsingin kaupungin soteviraston henkilöstötoimikunnassa. Helsingin kaupunki luovuttaa Soccan irtaimen omaisuuden korvauksetta HUS-kuntayhtymälle. Lisäksi sopimuksessa sovitaan Soccan toimintaan liittyvien sopimusten siirrosta. Soccan toiminnat esitetään siirrettäväksi Helsingin kaupungin ulkopuolisilta vuokraamista tiloista HUS:n omiin tiloihin osoitteeseen Tukholmankatu 8 F. Päätösesitys Hallitus päättää hyväksyä esityslistan liitteenä 2 olevan HUS-kuntayhtymän ja Helsingin kaupungin välisen liikkeenluovutussopimusesityksen, joka koskee Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Soccan toimintojen sekä niihin liittyvien tukipalvelujen järjestämisen siirtämistä lukien sosiaali- ja terveysvirastosta HUS-kuntayhtymälle. Hyväksyminen on ehdollinen siten, että hyväksymisen edellytyksenä on, että kaikki Soccan osaamiskeskustoiminnan ja sen hallinnon järjestämistä koskevan sopimuksen sopijaosapuolet ovat hyväksyneet esityslistan edellisen asian liitteenä olevan sopimusesityksen mukaisen sopimuksen. Päätös Esitys hyväksyttiin.

16 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) HALLITUS MUUT ASIAT 21/00/02/00/01/2013 HALL 159 Tieteellinen tutkimus - uusien hoitojen tärkeä edellytys. HUS ja Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta järjestävät klo avoimen seminaarin lääketieteellisen tutkimuksen merkityksestä käytännön sairaanhoidolle. Tilaisuus pidetään Biomedicumissa. Päätös Merkittiin tiedoksi.

17 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) HALLITUS INFO-OSUUS 21/00/02/00/01/2013 HALL 160 Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma (oheismateriaali 1, jaetaan myöhemmin) Aki Lindén Mari Frostell Katsaus osaamiskeskusvalmistelusta; työryhmien kokoonpano, aikataulutus, valmistelutilanne Aki Lindén Asian käsittely Merkittiin, että esittelijä täydensi esitystään sisällyttämällä siihen katsauksensa Soteuudistuksen valmistelutilanteesta. Päätösesitys Hallitus päättää 1. merkitä selostukset tiedoksi, ja 2. käydä lähetekeskustelun ehdotuksesta vuoden 2014 talousarvioksi ja vuosien taloussuunnitelmaksi. Varsinainen käsittely tapahtuu ja tarvittaessa Päätös Esitys hyväksyttiin.

18 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) HELSINGIN JA UUDENMAAN MUUTOKSENHAKUOHJEET HUS-KUNTAYHTYMÄN HALLITUS Kokouspäivä Pykälät Sivut 1-17 MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa: , Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 89 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Hallintolainkäyttölain 5 :n/muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: Seuraaviin päätöksiin liittyvien yksityisoikeudellisten asioiden käsittely kuuluu Helsingin käräjäoikeuden toimivaltaan: OIKAISUVAATIMUSOHJE Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Kuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös kuntayhtymän jäsenkunta ja sen jäsen. Oikaisuvaatimus tehdään kirjallisena. Oikaisuvaatimuskielto Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee päätöksen valmistelua tai täytäntöönpanoa, oikaisuvaatimuksen johdosta tehtyä päätöstä, eikä päätöksestä, johon haetaan muutosta muun lain nojalla. Oikaisuvaatimusviranomainen Hallituksen päätöksestä oikaisuvaatimus osoitetaan hallitukselle. Hallitus käsittelee oikaisuvaatimuksen silloin, jos se on käyttänyt kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeuttaan lautakunnan päätökseen.

19 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimuksen viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastossa ei työskennellä, oikaisuvaatimuksen saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa, päätös, johon haetaan oikaisua sekä miltä osin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi ja oikaisuvaatimuksen perusteet. Oikaisuvaatimuksen hakijan tai hänen laillisen edustajansa taikka asiamiehen on omakätisesti allekirjoitettava oikaisuvaatimus. Jos oikaisuvaatimuksen hakijan puhevaltaa käyttää muu kuin muutoksen-hakija itse, on oikaisuvaatimuksessa mainittava myös tämän henkilön nimi, kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset hakijalle voidaan toimittaa. Hallituksen päätöksen liitteistä voi tiedustella HUS Keskuskirjaamosta. Tiedon luovuttamiseen salassa pidettävistä asiakirjoista sovelletaan julkisuuslain (621/1999) säännöksiä. Oikaisuvaatimuksen toimittaminen Asianosaisen tai hänen valtuuttamansa henkilön on toimitettava hallitukselle osoitettu oikaisuvaatimus HUS Keskuskirjaamoon. Oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai faksilla taikka sähköpostilla. Sähköpostilla saapuneen oikaisuvaatimuksen katsotaan tulleen perille määräajassa, mikäli se on viranomaisen käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa ennen määräajan päättymistä. Tarvittaessa voidaan oikaisuvaatimuksen tekijää pyytää toimittamaan sähköpostilla saapuneesta oikaisuvaatimuksesta alkuperäinen allekirjoitettu kappale, mikäli on syytä epäillä asiakirjan aitoutta, eheyttä ja muuttumattomuutta (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003. OIKAISUOHJE Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi tehdä hankintalain :n mukaan hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun. Hankintaoikaisun voi tehdä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja tai osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas eli se, johon

20 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Hankintaoikaisu tehdään kirjallisena. Viranomainen, jolle vaatimus osoitetaan Hallituksen päätöksestä hankintaoikaisu osoitetaan hallitukselle. Määräaika oikaisua koskevien vaatimusten tekemiselle Hankintaoikaisua on vaadittava 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Asianosaisen katsotaan saaneen hankintapäätöksen oheisasiakirjoineen tiedoksi sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastossa ei työskennellä, vaatimuksen saa toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Hankintaoikaisun vireille tulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. Hankintaoikaisun sisältö Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi asianosaisen nimi ja kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa, päätös, johon haetaan oikaisua sekä miltä osin päätökseen haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet. Jos puhevaltaa käyttää muu kuin asianosainen itse, on vaatimuksessa mainittava myös tämän henkilön nimi, kotikunta, postiosoite ja muut yhteystiedot, johon asiaa koskevat ilmoitukset voidaan toimittaa. Jos vaatimus toimitetaan kirjeenä, on asianosaisen tai hänen laillisen edustajansa taikka asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava vaatimus. Tarvittaessa voidaan vaatimuksen tekijää pyytää toimittamaan sähköpostilla saapuneesta vaatimuksesta alkuperäinen allekirjoitettu kappale, mikäli on syytä epäillä asiakirjan aitoutta, eheyttä ja muuttumattomuutta (laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa 13/2003. Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa. Hallituksen päätöksen liitteistä voi tiedustella HUS Keskuskirjaamosta.

21 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) Tiedon luovuttamiseen salassa pidettävistä asiakirjoista sovelletaan julkisuuslain (621/1999) säännöksiä. Toimitusosoite Asianosaisen tai hänen valtuuttamansa henkilön on toimitettava hallitukselle osoitetut vaatimukset HUS Keskuskirjaamoon. Vaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Omalla vastuulla vaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai faksilla taikka sähköpostilla. VALITUSOSOITUS MARKKINAOIKEUTEEN Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu taho, jota asia koskee, voi saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Valitusoikeus koskee kansallisen kynnysarvon ja EU-kynnysarvon ylittävistä julkisista hankinnoista annettuja päätöksiä. Valituskielto Hankintalain 102 :n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain (365/1995) eikä hallintolainkäyttölain (586/1996) nojalla. Puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea muutosta valittamalla, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa hankintalain 86 :n mukaisesti. Asian saattaminen markkinaoikeuteen Jos hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön tai maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, voi se jota asia koskee tai muu julkisista hankinnoista annetun lain 78 :ssä mainittu taho saattaa asian valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi ja käyttää asiassa puhevaltaa. Markkinaoikeus ei käsittele hakemusta, jonka ennakoitu arvo on pienempi kuin hankintalain 15 :ssä säädetyt kynnysarvot. Markkinaoikeuden käytettävissä olevista seuraamuksista on säädetty julkisista hankinnoista annetun lain 11 luvussa. Päätös ei sido kuntayhtymää ennen kuin on selvinnyt, käyttääkö ylempi toimielin asiassa kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta. Sopimus ei synny päätöksen tiedoksiannolla. Julkisista hankinnoista annetun lain 74 :n mukaan hankintayksikön on päätöksen tekemisen jälkeen tehtävä hankintaa koskeva kirjallinen sopimus. EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa hankintasopimus voidaan tehdä ja panna täytäntöön aikaisintaan 21 päivän kuluttua päätöksen tiedoksiannosta.

22 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) Valituslupa Julkisista hankinnoista annetun lain 86 :n mukaan puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa. Lupa on myönnettävä, jos: 1. asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää; tai 2. siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy. Valituksen määräaika Jollei toisin säädetä, valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen hankintalain 78 :n 1 nojalla noudattamatta odotusaikaa. Valitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen. Asianosaisen katsotaan saaneen hankintapäätöksen oheisasiakirjoineen tiedoksi sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä sinä päivänä, jolloin päätöksen oheisasiakirjoineen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Tiedoksisaantipäivää ei lueta mukaan määräaikaan. Jos vireillepanoajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastossa ei työskennellä, asiakirjat saa toimittaa markkinaoikeudelle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituksessa on ilmoitettava hankinta-asia, jota valitus koskee ja valittajan vaatimukset ja niiden perusteet puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatija on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

23 HELSINGIN JA UUDENMAAN PÖYTÄKIRJA 16/ (23) Valitukseen on liitettävä päätös, jota vaaditaan muutettavaksi, alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys vireillepanoajan alkamisen ajankohdasta. Valitukseen on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi. Asiamiehen on liitettävä valtakirja sen mukaan kuin hallinnonkäyttölain 21 :ssä säädetään. Hallituksen päätöksen liitteistä voi tiedustella HUS Keskuskirjaamosta. Tiedon luovuttamiseen salassa pidettävistä asiakirjoista sovelletaan julkisuuslain (621/1999) säännöksiä. Muutoksenhausta ilmoittaminen hankintayksikölle Hankintalain 88 :n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikölle asianomaisen kirjaamon osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Valituksen toimittaminen Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle, jonka yhteystiedot ovat: Markkinaoikeus Radanrakentajantie Helsinki puh faksi markkinaoikeus@oikeus.fi Valituksen tulee olla perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan. Hakemuksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan henkilökohtaisesti, asiamiestä käyttäen, lähetin välityksellä, postitse, telekopiona tai sähköpostin avulla kuten laissa sähköisestä asioinnista viran-omaistoiminnassa (13/2003) säädetään. Asian käsittelystä markkinaoikeudessa peritään voimassa olevan lain mukainen oikeudenkäyntimaksu (laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista, 1024/02). Yhteystiedot HUS Keskuskirjaamo, HYKS-sairaanhoitoalueen kirjaamo Osoite: PL 100, HUS (Käyntiosoite: Stenbäckinkatu 9, Helsinki) Puhelin: (vaihde) tai Telekopio: Sähköposti: keskuskirjaamo@hus.fi Asiakaspalvelu klo