Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 2/ kuntayhtymä. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työryhmä

Transkriptio

1 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 2/ Aika klo 13:00-15:00 Paikka Pieksämäki, Kirkkopalvelut Osallistujat Läsnä olleet Varsinainen jäsen läsnä poissa Varajäsen läsnä Puheenjohtaja Häkkinen Eeva x Jäsen Ahonen Jori Anttalainen Marja Auvinen Satu Will-Orava Johanna Gärdström Hans Himanen Tarja Huovinen Mika x Hyyryläinen Torsti Häkkinen Ritva x Paananen Maiju Juhola Christian x Julin Anne Hagman Kimmo Kietäväinen Aira Seppälä Arto Kirvesmies Pirjo Lavonen-Niinistö Mirja Rouhiainen Reino Lipsanen Heino Matilainen Anne Niiranen-Linkama Päivi x Norontaus Merja x Nulpponen Janne x Pekkanen Eveliina x Pirskanen Päivi Torniainen Sari Putkonen Juha Ripatti Teemu Rosman Virpi Mäkeläinen Sari Ryttyläinen-Korhonen Katri Toivakainen Tuija x Valtola Oskari Kuitunen Soile Valtola Pirkko Vesterinen Annastiina Väisänen Sini Hokkanen Elina Väänänen Arja Telkkä Anne Tanttu Satu-Marja x x Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Eeva Häkkinen Puheenjohtaja Anne Telkkä Pöytäkirjanpitäjä

2 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 2/ Tämä pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulkua vastaavaksi Mika Huovinen Christian Juhola Käsitellyt asiat 12-21

3 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 2/ Käsitellyt asiat: Asia Liitteet Otsikko Sivu 12 Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 13 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 5 14 terveyden edistäminen Kirkkopalvelujen toiminnassa Pieksämäen hyvinvointisuunnitelman painopisteet ja 7 toteutus 16 2 Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen osana ISO-SOS-hanketta Ennakoimalla elinikäistä toimintakykyä -pilottihanke Etelä-Savossa Maakunnallisen osallisuusohjelman valmistelu Muut asiat Seuraava kokous Kokouksen päättäminen 16

4 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 2/ Kokouksen avaus, laillisuus ja päätösvaltaisuus Htetr 12 Essotessa käytössä olevat kokousmenettelyt on kuvattu hallintosäännössä. Hallintosäännän mukaan kokouskutsu ja esityslista toimitetaan jäsenille vähintään viisi päivää ennen kokousta. Kokouksen päätösvaltaisuudesta hallintosäännössä ei ole kovin tarkkaa kuvausta. Hallintosäännön 84 :ssä todetaan, että "Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnä olevat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden", jonka vuoksi voidaan välillisesti olettaa työryhmän kokouksessaan olevan päätösvaltainen, kun riittävä määrä työryhmän jäseniä on paikalla. terveyden edistämisen työryhmän kokouksen läsnäolijat todetaan kokouksessa. Päätösesitys: Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 2/ Pöytäkirjan tarkastajien valinta Htetr 13 Päätösesitys: Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Valittiin pöytäkirjan tarkastajiksi Mika Huovinen ja Christian Juhola

6 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 2/ terveyden edistäminen Kirkkopalvelujen toiminnassa Htetr 14 Valmistelija Ritva Häkkinen, Kirkkopalvelut, ritva.hakkinen@kirkkopalvelut.fi Päätösesitys: Ritva Häkkinen esittelee työryhmälle hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Kirkkopalvelujen toiminnassa Työryhmä merkitsee asian tiedoksi Merkittiin tiedoksi. terveyden edistäminen näkyy Kirkkopalvelujen toiminnassa monin eri tavoin. Toimintaan sisältyy koulutusta, vapaaehtoistoimintaa, avioliittoleirejä ja lastenkotitoimintaa sekä tukiasuntoja rivitalossa ja verkostotoimintaa erilaisissa hankkeissa. Kirkkopalvelut ry toimii päihde- ja riippuvuustyön kehittäjänä. Kirkkopalvelujen Riippuvuustyön kehittämisyksikkö on jatkanut Kehittämiskeskus Tyynelän toimintaa vuoden 2018 alusta lähtien. Kirkkopalvelut toimii osaomistajana DIAKissa. Lisäksi Kirkkopalvelut tarjoaa Seurakuntaopistossa ammatillista peruskoulutusta, yleissivistävää ja valmentavaa koulutusta, ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta, työyhteisöjen kehittämispalveluja ja konsultointia sekä monipuolisia vapaa-ajan kursseja. Yhteisvastuukeräyksen ja Kotimaanapu-palvelukokonaisuuden kautta hankitaan varoja vaikeissa elämäntilanteissa olevien ihmisten auttamiseen ja pyritään saamaan aikaan muutoksia yhteiskunnallisiin epäkohtiin hädässä olevien tukemiseksi. Varainhankinta on muutoksessa koska esimerkiksi kolehtirahat vähenevät. Kirkkopalvelut ry toimii Valona-hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Valona Lapsi- ja perhepalvelut tuottaa laadukkaita varhaiskasvatus- ja lastensuojelupalveluja. Luonto- ja ympäristöpainotteinen Päiväkoti Valona toimii Järvenpäässä. Lastenkoti Valona on toiminut Pieksämäellä vuodesta 2002 (sijaishuolto). Pieksämäellä sijaitseva Valona Vanhuspalvelut tarjoaa hoivaa ja huolenpitoa ikäihmisille.

7 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 2/ Pieksämäen hyvinvointisuunnitelman painopisteet ja toteutus Htetr 15 Valmistelija Hyvinvointikoordinaattori Merja Norontaus, merja.norontaus@pieksamaki.fi Päätösehdotus: Hyvinvointikoordinaattori Merja Norontaus esittelee alueelliselle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmälle Pieksämäen kaupungin hyvinvointisuunnitelman painopistealueita ja käytännön toimia suunnitelman toteuttamiseksi. Merkitään Pieksämäen hyvinvointisuunnitelman painopisteet tiedoksi ja keskustellaan mahdollisista yhteistyöhön liittyvistä aihioista. Merkittiin tiedoksi. Hyvinvointikoordinaattori Merja Norontauksen esitys liitteenä.

8 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 2/ Rakenteellisen sosiaalityön kehittäminen osana ISO-SOS-hanketta Htetr 16 Hanketyöntekijä Satu Marja Tanttu, puh ja palvelupäällikkö Pirjo Kirvesmies, puh ISO SOS -hanke on aikuissosiaalityön kehittämishanke. Hanketta hallinnoi sosiaalialan osaamiskeskus ISO ja siinä ovat mukana Essote, Pieksämäen kaupunki, Sosteri ja Kainuun sote. Hanke on ESR -rahoitteinen ja sen toiminta-aika on Hankkeen tavoitteena on kehittää aikuissosiaalityöstä vaikuttavaa ja asiakkaita osallistavaa. Kehittäminen on jaettu kolmeen työpakettiin, jotka ovat: 1) asiakasprosessi sosiaalityössä 2) jalkautuva sosiaalityö ja verkostot 3) vaikuttavuutta arvioiva ja rakenteellinen sosiaalityö. Rakenteellisen sosiaalityön määritelmä on kirjattu sosiaalihuoltolakiin (7 ). Rakenteellisella sosiaalityöllä tarkoitetaan sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittämistä kuntien muille toimialoille hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Tieto kerätään asiakaspinnasta, sen pohjalta laaditaan toimenpide-ehdotuksia ja tieto välitetään muille toimijoille. Rakenteellinen sosiaalityö tekee näkyväksi sosiaalihuollon asiakkaiden ongelmia, tarpeita ja vahvuuksia ja niiden suhteita yhteisöön ja yhteiskuntaan. Hankkeen aikana Essotessa on tarkoitus tuottaa rakenteellisen sosiaalityön aineisto. Hankkeessa on tehty aikuissosiaalityön asiakkaille mittarikokeiluja (esim. Kykyviisari). Mittarit tuottavat tietoa asiakkaiden kokemasta hyvinvoinnista. Työyhteisöissä on sovittu yhtenäinen käytäntö asiakkaiden palveluihin liittyvien epäkohtien kirjaamiselle ja niiden käsittelylle tiimeittäin. Aikuissosiaalityön toteuttamisessa keskeinen dokumentti on palvelutarpeenarvio. Näistä dokumenteista on tarkoitus tehdä analyysi, aineistosta etsitään toistuvia ongelmia, alueellista tietoa ja rakenteellisesti merkittäviä seikkoja. Aineistosta saadaan myös kuvaus aikuissosiaalityön asiakkaista ja heidän palvelutarpeistaan sekä siitä, miten tarpeisiin on pyritty vastaamaan. Aineisto käsitellään sosiaalisen raportoinnin menetelmällä. Nämä kaikki yhdessä tuottavat rakenteellisen sosiaalityön aineiston, jolla pyritään saamaan kuva siitä, mitkä ovat painopisteet ja kehittämistarpeet aikuisasiakkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Päätösehdotus:

9 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 2/ merkitsee tiedoksi rakenteellisen sosiaalityön esityksen ja käy esityksen pohjalta keskustelun asiasta. Merkittiin tiedoksi. Hanketyötekijä Satu Marja Tantun esitys liitteenä. Keskustelussa nousi esiin joitakin kysymyksiä, mm. ovatko työllistämistä tukevat palvelut aina oikea vaihtoehto vai tulisiko rinnalla olla enemmän kuntouttavia palveluja. Lisäksi pohdittiin Kasvo-kasvupalvelupilotin ja tämän hankkeen yhdyspintoja ja miten yhteistyötä Ely-keskusten ja kuntien kanssa voidaan syventää.

10 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 2/ Ennakoimalla elinikäistä toimintakykyä -pilottihanke Etelä-Savossa Htetr 17 Valmistelija Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkinen, Ennakoimalla elinikäistä toimintakykyä pilottihanke tarkoittaa yhteistyötä, jossa on haettu Vaikuttavuuskehittämö -työskentelyssä kehittämisaihioita eteläsavolaisten ikäihmisten toimintakyvyn vahvistamiseksi. Pilottiyhteistyötä on toteutettu Sitran kanssa ja mukana on kaksi pilottimaakuntaa Etelä-Savo ja Pohjanmaa. Sitra auttaa maakuntia tunnistamaan muutoksen kohteeksi valittavan ilmiön ja muutoksen tarpeen. Pilottihankkeen ja prosessin tavoitteena on tarkastella ikääntymistä ja toimintakyvyn turvaamista kokonaisuutena maakunnassa. Tavoitteena on systeeminen muutos, jossa ennakointi ja ehkäisevä toiminta ovat keskiössä. Tavoitteiden saavuttamiseksi kokeillaan uudenlaista lähestymistapaa, jossa pyrkimyksenä on löytää siirtymää korjaavista palveluista kohti entistä vahvempaa edistävää ja ehkäisevää toimintaa ja mahdollisesti investoida lisää edistävään ja ehkäisevään toimintaan ikääntyneen väestön toimintakyvyn edistämiseksi. Vaikuttavuuskehittämössä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat ovat työskennelleet yhteisen pöydän äärellä keskittyen luomaan yhteistä ymmärrystä ikäihmisten toimintakyvyn vahvistamisesta ja ideoineet vaikuttavia ratkaisuja Etelä-Savoon. Vaikuttavuustavoite asetettiin Yhdessä uuteen kärkihankkeen työskentelyn tulosten pohjalta seuraavasti: Tavoitteena on, että vuonna % 75-vuotta täyttäneistä asuu kotona tai kodinomaisessa ympäristössä. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää vaikuttavien toimintakykyä edistävien ja palvelutarvetta ehkäisevien toimenpiteiden kohdentamista työikäiseen ja eläköityvään väestöön hankkeen puitteissa toteutettavan riskiprofiloinnin perusteella. Myöhemmin tavoitetta on edelleen täsmennetty. Yhteisen maakunnallisen vaikuttavuustavoitteen asettamisen jälkeen ilmiötä on tunnistettu ja määritetty Vaikuttavuuskehittämö työpajoissa ja johdon työpajassa. Hanketta varten on lisäksi kerätty tietoa rekisteripohjaisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto edustaa 426 asiakkuuden satunnaisotantaa Etelä-Savon alueen ikäihmisten tuetun asumisen asiakkuuksista Essoten, Pieksämäen ja Sosterin alueilta (N 480). Laaja otos mahdollistaa tilastollisesti validin analyysin toteuttamisen. Analyysi toteutetaan Sitrassa. Vaikuttavuuskehittämö -työpajojen ja analysoidun tietopohjan perusteella päätetään jatkotoimista, mitä ratkaisuja on jo alueella

11 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 2/ mahdollisesti olemassa, mihin tarvitaan uusia. Päätösehdotus: Pilottihankkeen alustavia tuloksia esitellään alueelliselle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmälle. Työryhmä evästää Vaikuttavuuskehittämö -työskentelyä ja antaa mahdollisia kehittämisehdotuksia prosessin edelleen kehittämistä varten Merkittiin tiedoksi. Hyvinvointikoordinaattori Eeva Häkkisen esitykset ovat liitteenä. Sovittiin että alueelliselle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmälle lähetetään skype-kutsu kuulemaan pilottihankkeen tuloksia klo 9-11.

12 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 2/ Maakunnallisen osallisuusohjelman valmistelu Htetr 18 Valmistelija Eveliina Pekkanen, Maakunta-ja soteuudistuksen yhteydessä käynnistettiin osallisuusohjelman valmistelu Etelä-Savoon.Valmistelevaa työtä tehtiin maakuntauudistushenkilöstön, järjestöjen sekä niiden organisaatioiden kesken, joiden oli tarkoitus muodostaa uuusi maakunta. Varsinainen käynnistystilaisuus oli osallisuusseminaari Seminaarissa ja seminaarin jälkeen perustettiin osallisuuden teemaryhmät tekemään osallisuusohjelmaa, jonka toiminnan johtavana periaatteena on osallistava työskentely. Osallisuuden edistäminen nähdään muuttuneessa tilanteessa entistä tärkeämpänä ja osallisuusohjelmaa viedään eteenpäin, olivat hallinnolliset rakenteet mitkä tahansa. Teemaryhmät ovat asiakkaiden ääni, asukkaiden ääni, järjestöjen ääni, nuorten vaikuttaminen, vanhus-ja vammaisneuvostot sekä ns, osallisuusfoorumina toimiva työryhmä. Laaja-alaisten ryhmien jäsenet koostuvat koko maakunnan alueen toimijoista ja ryhmissä on yhteensä n. 60 henkilöä. Lisäksi ryhmien kokontumisissa on kuultu asiantuntijapuheenvuoroja. Osallisuusohjelma, jonka tarkoituksena on ensisijaisesti parantaa kansalasisten vaikuttamisen mahdollisuuksia demokratianäkökulmasta, tehdään Etelä-Savon maakuntaan huolimatta maakunta-ja soteuudistuksen kaatumisesta. Ohjelman tavoitteena on luoda aidon osallisuuden mahdollistava malli kumppanuusperiaatteella. Prosessia koordinoidaan maakuntaliittovetoisesti, mutta työskentely toteutetaan laajassa yhteistyössä sidosryhmäkumppanien (t, kunnat, järjestöt, kansalaistoimijat jne.) kanssa. Osallisuustyöskentely kytkeytyy myös maakunnalliseenhyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työhön ja viestintään. Työskentelyä jatketaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kuudessa teemaryhmässä ja kevään 2019 aikana esitellään jo ensimmäinen osallisuusohjelmaluonnos. Kunkin teeman osalta mietitään tarkoituksenmukaisin taho, joka jatkossa ottaa vastuun ryhmän/teema-alueen toiminnasta. Jo tehtyä työtä osallisuuden osalta hyödynnetään. Maakuntaliiton painopisteet osallisuuden edistämisessä painottuvat tällää hetkellä luontevimmmin nuorten vaikuttamisen (nuorisovaltuusto/vaikuttamistoimielin) ja järjestöneuvottelukunnan kautta ja toimivat mm. aluekehittämisen tukena. Käytännössä näiden kahden osallisuuden edistämisen kokonaisuuden toiminnan

13 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 2/ koordinointi ja fasilitointi olisi luontevinta osoittaa maakuntaliiton vastuulle. Ensimmäinen osallisuusohjelman luonnos tehdään olevan työryhmien yhteisen seminaarin pohjalta ja ohjelmaluonnos pyritään viemään kesäkuun maakuntahallituksen kokoukseen hallituksen evästyskeskusteluun. Päätösehdotus: Tuodaan osallisuusohjelman valmistelu alueelliselle hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmälle tiedoksi. Työryhmän kommentit saatetaan tiedoksi maakuntahallituksen työskentelyä varten. Merkitään tiedoksi. Kehittämispäällikkö Eveliina Pekkasen esitys liitteenä. Keskusteltiin edellisenä päivänä olleen osallisuustyöpajan tuloksista. Kumppanuuspöytämalli on todettu hyväksi työskentelyalustaksi, jota esimerkiksi Pieksämäellä on menestyksellisesti toteutettu. Mallia esitetään laajennettavaksi koko maakuntaan. Teemaryhmien työskentely jatkuu osallisuusohjelman valmistelutyössä kesäkuussa. Toiveita on esitetty työkaluista, miten työkalujen käyttäjät voivat joustavasti osallistua työskentelyyn esim. digitaalisuus, laatustandardit tms. huomioiden.

14 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 2/ Muut asiat Htetr 19 Päätösehdotus: Merkitään tiedoksi mahdolliset muut asiat Työryhmälle tiedotettiin suunnitteilla olevasta tilaisuudesta klo Tilaisuuden työnimenä on Sote-yhdistykset kumppaniksi -järjestömessut Essoten ja järjestöjen yhteistyönä. Tilaisuuden paikkana on keskussairaalan Sote-kioski ja auditorio aulatiloineen. Työryhmää muistutettiin THL:n terveydenedistämisen määrärahahausta joka päättyy Keskusteltiin mahdollisista hankeaihioista joita alueella on mm. Pieksämäen lasten ja nuorten digiturvallisuus ja ikääntyneiden ravitsemus Essoten alueella klo järjestetään Kunta hyvinvoinnin edistäjänä -hankkeen päätöstyöpaja. Tilaisuudesta tiedotetaan myöhemmin erikseen.

15 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 2/ Seuraava kokous Htetr 20 Päätetään seuraavan kokouksen aika ja paikka Päätösehdotus: Ehdotukset seuraavan kokouksen ajankohdaksi olivat joko klo tai klo Päätettiin järjestää seuraava kokous klo Kangasniemellä, tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin. Myös etänä osallistumisen mahdollisuus järjestetään.

16 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 2/ Kokouksen päättäminen Htetr 21 Kokous päättyi klo 15.15