ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen huippukokous, Kajaani

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus AIKA klo 08:15-09:00 PAIKKA Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen huippukokous, Kajaani KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asia Otsikko Sivu 100 Kokouksen avaus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Edellisen kokouksen pöytäkirja Maakuntavaltuuston edellisen kokouksen pöytäkirja Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoimintaryhmän pöytäkirja 107 Maakunnan kehittämisrahan hakemuslomakkeen ja rahoituspäätöksen ehtojen tarkistaminen 108 Maakunnan yhteistyöryhmän asettaminen sekä sen jäsenten ja varajäsenten nimeäminen ja kokoonpanon vahvistaminen vuosille Lausunto Immolan lentokentän toiminnasta ja ylläpidosta Lausunto kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta Kulttuurityöryhmän puheenjohtajan, sihteerin ja esittelijän nimeäminen 112 Lausunto Kaakkois-Suomen Ely-keskukselle Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVAselostus) Etelä-Karjalan liiton vastineet ympäristöministeriöön 196 saapuneisiin 1.vaihemaakuntakaavaa koskeviin valituksiin 114 Sopimus Euroopan unionin rakennerahastojen välittävän toimielimen tehtävien ja eräiden muiden tehtävien hoidosta Etelä-Suomen maakuntien liitoissa ohjelmakaudella Tiedoksi asiat Muut asiat Seuraava kokous Kokouksen päättäminen

2 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ OSALLISTUJAT LÄSNÄ Varsinaiset jäsenet Tehtävä Henkiökohtaiset varajäsenet Lisätiedot (x) Jukka Kopra (-) Jukka Kärnä (x) Ari Berg (-) Anneli Kiljunen (x) Marja-Leena Leppänen (x) Katri Pulli (-) Antti Rämä (x) Anu Urpalainen (-) Tiina Wilén-Jäppinen pj. 1. varapj. 2. varapj. jäsen " " " " ( ) Tommi Vasama (-) Kari Paldanius ( ) Timo Tervonen (-) Marja-Liisa Vesterinen ( ) Juhani Kylliäinen ( ) Leena Kaijansinkko (-) Anna-Liisa Pekkanen ( ) Päivi Sandberg (x) Suna Kymäläinen Jääväys 113; vastine # 2. Kokukseen 103 (-) Ari Torniainen (x) Tapio Virkki (-) Kari Metsäkallio mv pj. mv 1. vpj. mv 2. vpj. MUU (x) Matti Viialainen (x) Juuso Hieta esittelijä sihteeri maakuntajohtaja hallintopäällikkö ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohtaja Jukka Kopra Pöytäkirjanpitäjä Juuso Hieta KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöytäkirjan tarkastaja Katri Pulli Pöytäkirjan tarkastaja Suna Kymäläinen PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Etelä-Karjalan liiton toimisto, hallintopäällikön työhuone, Kauppakatu 40 D, Lappeenranta.

3 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Kokouksen avaus Maakuntahallitus 100 Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra avaa kokouksen. Maakuntahallituksen puheenjohtaja Jukka Kopra avasi kokouksen.

4 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Maakuntahallitus 101 Kuntalain mukaan maakuntahallitus on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet eli vähintään 5 jäsentä on kokouksessa saapuvilla. Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Todettiin.

5 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen Maakuntahallitus 102 Maakuntahallituksen kokousten pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan vuorollaan aakkosjärjestyksessä kaksi hallituksen jäsentä tai varajäsentä puheenjohtajaa tai varapuheenjohtajia lukuun ottamatta. Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastusvuorossa ovat Anu Urpalainen ja Marja-Leena Leppänen. Maakuntahallitus valitsee Anu Urpalaisen ja Marja-Leena Leppäsen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. Maakuntahallitus valtisi Katri Pullin ja Suna Kymäläisen tarkastamaan kokouksen pöytäkirjan.

6 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Maakuntajohtajan ajankohtaiskatsaus Maakuntahallitus 103 Maakuntajohtajan katsaus käsitti yleisluontoisen tilannepäivityksen maakunnalle ajankohtaisista edunvalvontakysymyksistä: 1. Vt 6 rahoitustilanne ja hankeaikataulutus 2. Kaakkois-Suomen ENI-ohjelman raami tulevalle ohjelmakaudelle arvioitu n. 90 M. 3. Maakunnan kehittämisrahan osalta on tehtävä edunvalvontaa, jotta ko. rahoitusinstrumenttia ei poisteta kokonaan aluekehityksen rahoitusvälineistöstä. Siksi rahoitusmomentti olisi syytä säilyttää valtion talousarviossa, vaikka siihen ei joka vuosi osoitettaisikan rahoitusta. Merkittiin tiedoksi. Merkittiin, että Marja-Leena Leppänen saapui kokoukseen pykälän käsittelyn aikana.

7 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Edellisen kokouksen pöytäkirja Maakuntahallitus 104 Maakuntahallituksen pidetyn kokouksen tarkastettu pöytäkirja on lähetetty maakuntahallituksen jäsenille sähköpostitse esityslistan liitteenä. Merkitään tiedoksi. Merkittiin. Liitteet Liite 1 Edellisen kokouksen pöytäkirja

8 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Maakuntavaltuuston edellisen kokouksen pöytäkirja Maakuntahallitus 105 Maakuntavaltuuston pidetyn kokouksen allekirjoitettu ja tarkastettu pöytäkirja on esityslistan liitteenä. Maakuntahallitus toteaa, että maakuntavaltuuston päätökset ovat syntyneet asianmukaisessa järjestyksessä eivätkä mene maakuntavaltuuston toimivaltaa ulommaksi eivätkä ole muutoinkaan lainvastaisia sekä päättää panna päätökset täytäntöön. Maakuntahallitus totesi, että maakuntavaltuuston päätökset ovat syntyneet asianmukaisessa järjestyksessä eivätkä mene maakuntavaltuuston toimivaltaa ulommaksi eivätkä ole muutoinkaan lainvastaisia sekä päättää panna päätökset täytäntöön. Liitteet Liite 2 Maakuntavaltuuston edellisen kokouksen pöytäkirja

9 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoimintaryhmän pöytäkirja Maakuntahallitus 106 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson liiton yhteistoimintaelin piti kokouksensa Lappeenrannassa. Yhteistoimintasopimuksessa on sovittu, että toimielimen päätöksiin lakisääteisissä asioissa haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen aluekehityslain 32 :n 2 momentin mukaisesti. Tämän vuoksi on sovittu, että toimielimen pöytäkirja asetetaan nähtäville samassa yhteydessä, kun molempien liittojen hallitukset ovat omassa pöytäkirjassaan ko. päätökset merkinneet tiedoksi. Yhteistoimintaelimen kokouksen pöytäkirja on esityslistan liitteenä. Maakuntahallitus merkitsee yhteistoimintaelimen pöytäkirjan tiedoksi ja asettaa sen yleisesti nähtäville yhdessä maakuntahallituksen pöytäkirjan kanssa. Merkittiin tiedoksi ja päätettiin asettaa nähtäville yhdessä tämän kokouksen pöytäkirjan kanssa. Liitteet Liite 3 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoimintaryhmän pöytäkirja

10 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Maakunnan kehittämisrahan hakemuslomakkeen ja rahoituspäätöksen ehtojen tarkistaminen Maakuntahallitus 107 Alueiden kehittämishankkeiden rahoittamista koskeva laki tuli voimaan ja asetus Lainsäädännön muutokset mahdollistavat erityyppisten kustannusmallien käytön maakunnan kehittämisrahahankkeissa. Tuki hankkeen kustannuksiin voidaan myöntää kertakorvauksena, hankkeen kustannuksia voidaan korvata prosenttimääräisinä tai toteutuneisiin kustannuksiin perustuen. Maakunnan kehittämisrahan hakemuslomake ja hakemuksen täyttöohje on päivitetty vastaamaan uusia kustannusmalleja ja tuen hakemiseen liittyviä, lainsäädännöstä johtuvia uusia vaatimuksia. Uusittu rahoitushakemuslomake ja hakemuksen täyttöohjeet ovat esityslistan liitteinä. Samoin rahoituspäätökseen liitettäviä tuen myöntämisen ehtoja on tarkistettu erilaisten kustannusten korvausmenettelyjen edellyttämällä tavalla. Tarkistetut päätösehdot ovat liitteenä. Maakuntahallitus hyväksyy maakunnan kehittämisrahan hakemuslomakkeen ja rahoituspäätökseen liitettävien, tuen käyttöä koskevien ehtojen tarkistukset. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Liitteet Liite 4 Maakunnan kehittämisrahan hakemuslomake Liite 5 Ohje maakunnan kehittämisrahahakemuksen täyttämiseksi Liite 6 Rahoituspäätöksen ehdot

11 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakunnan yhteistyöryhmän asettaminen sekä sen jäsenten ja varajäsenten nimeäminen ja kokoonpanon vahvistaminen vuosille / /2014 Maakuntahallitus Maakuntahallitus päätti kokouksessaan pyytää maakunnan yhteistyöryhmään edustetuiksi tulevilta tahoilta ehdotukset varsinaisista ja varajäsenistä mennessä. Yhteistyöryhmän toiminta on jatkuvaa, mutta jäsenet ja varajäsenet asetetaan kunnanvaltuuston toimikaudeksi. EU:n rakennerahastokauden aikana kunnallisvaalikausia ovat ja Maakuntahallitus päättää asettaa maakunnan yhteistyöryhmän kunnanvaltuuston kaudeksi ja nimittää yhteistyöryhmän varsinaisiksi ja varajäseniksi Varsinainen jäsen Varajäsen Maakuntahallitus Kansanedustaja Jukka Kopra, Myyjä Tommi Vasama Kansanedustaja Jukka Kärnä Maa- ja metsätalousyrittäjä Ari Berg Mittausesimies Tiina Wilén-Jäppinen Kansanedustaja Anneli Kiljunen Kansanedustaja Anu Urpalainen Maanviljelijä Antti Rämä Vajaamielihoitaja Katri Pulli Yrittäjä Marja-Leena Leppänen Työsuojeluvaltuutettu Kari Paldanius Yrittäjä Timo Tervonen Kansanedustaja Suna Kymäläinen Tutkimusjohtaja Marja-Liisa Vesterinen Tiedottaja Päivi Sandberg Projektipäällikkö Anna-Liisa Pekkanen Lastenhoitaja Leena Kaijansinkko Liikkeenharjoittaja Juhani Kylliäinen

12 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus AKAVA Edistämispäällikkö Seppo Repo Projektisuunnittelija Tarja Vahtokari-Sahari Elinkeinoelämän keskusliitto Asiantuntija Jaakko Väyrynen Aluepäällikkö Raimo Hovi Etelä-Karjalan kauppakamari Toimitusjohtaja Mika Peltonen Toimitusjohtaja Pirjo Karhu Etelä-Karjalan Yrittäjät Toimitusjohtaja Jami Holtari Varapuheenjohtaja Hannu Heinonen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ylitarkastaja Marjo Mäkelä Ylitarkastaja Anne Hämäläinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Leena Gunnar Vesistöpäällikkö Visa Niittyniemi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Johtaja Antti Rinta-Porkkunen Suunnittelupäällikkö Yrjö Pilli-Sihvola Kaakkois-Suomen ELY-keskus Johtaja Satu Mäkelä Yksikön päällikkö Juha Linden MTK/ Kaakkois-Suomi Toiminnanjohtaja Tuula Dahlman Kenttäpäällikkö Marjut Henttonen SAK Aluetoimitsija Sonja Laitinen Kimmo Virtanen STTK Pekka Siitonen Kalle Saarela Maakuntahallitus Esittelijä esitti, että maakunnan yhteistyöryhmää täydennetään yllä mainittujen jäsenten lisäksi Suomen metsäkeskuksen edustajalla. Suomen metsäkeskuksen varsinaiseksi jäseneksi maakunnan yhteistyöryhmään nimetään Kaakkois-Suomen alueyksikön aluejohtaja Pekka Vainikka ja varajäseneksi Pekka Kuitunen Esittelijä esitti lisäksi, että maakuntahallitus nimeää maakunnan yhteistyöryhmälle puheenjohtajan, jonka tulee olla kuntalaissa tarkoitettu luottamushenkilö sekä esittää maakunnan yhteistyöryhmälle, että se valitsee keskuudestaan kolme varapuheenjohtajaa. Täydennetty päätösehdotus hyväksyttiin ja maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajaksi valittiin Jukka Kopra. Maakunnan yhteistyöryhmä on kokouksessaan valinnut kunnanvaltuuston toimikaudeksi esitettäväksi maakunnan yhteistyöryhmän varapuheenjohtajistoksi:

13 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Etelä-Karjalan liiton maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja Jukka Kärnä. Toiseksi varapuheenjohtajaksi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ylijohtaja Leena Gunnar. Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi vuodelle 2014 MTK-Kaakkois- Suomen toiminnanjohtaja Tuula Dahlman. Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöjen puheenjohtajuus kiertää kalenterivuosittain. Maakuntahallitus nimeää maakunnan yhteistyöryhmän varapuheenjohtajat maakunnan yhteistyöryhmän ehdotuksen mukaisesti. Maakuntahallitus Nimettiin esityksen mukaisesti. Rakennerahasto-ohjelman hallintomalli on alkavalla kaudella aiempia ohjelmakausia keskitetympi, mutta erilainen ELY-keskusten ja maakunnan liittojen osalta. ELY-keskusten osalta astui vuodenvaihteessa voimaan asetus (1144/2013), jonka mukaan Hämeen ELY-keskus hoitaa Kaakkois- Suomen ELY-keskuksen toimialueen osalta rakennerahastovaroja välittävän toimelimen tehtävät. Välittävien toimielinten tehtävien hoitamisesta maakuntien liitoissa säädetään ns. ALKE-asetuksessa (Asetus alueiden kehittämisestä ja rakennerahastotoiminnan hallinnoinnista), joka astui voimaan Etelä-Karjalan osalta suurimman osan rakennerahastotehtävistä hoitaa Uudenmaan liitto, mutta oman maakunnan hankkeiden valmistelu sekä hankeaikainen seuranta jää edelleen kuhunkin maakunnan liittoon. Koska Hämeen ELY-keskus on ainut välittävä toimielin ELY:jen osalta Etelä-Karjalassa, tulisi sieltä olla jäsen sekä maakunnan yhteistyöryhmässä että maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Koordinoivana liittona toimivan Uudenmaan liiton rooli ei suhteessa ole yhtä vahva, joten Uudenmaan liitto tulisi edustetuksi vain maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristöön. Maakunnan yhteistyöryhmän työ-

14 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus Maakuntahallitus järjestyksen mukaan sihteeristön jäsenet nimeää maakunnan yhteistyöryhmä. Maakuntahallitus 108 Maakuntahallitus päättää pyytää Hämeen ELY-keskusta ehdottamaan maakunnan yhteistyöryhmään edustajansa varsinaiseksi ja varajäseneksi huomioiden ehdotuksessa Etelä-Karjalan maakunnan tuntemuksen. Ehdotus pyydetään toimittamaan Etelä-Karjalan liittoon mennessä. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Hämeen ELY-keskus esittää maakuntahallituksen pyynnöstä maakunnan yhteistyöryhmään varsinaiseksi jäseneksi rahoituspäällikkö Sinikka Kaurasta ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen rakennerahastoasiantuntija Antti Välimäkeä. Esitystä koskeva kirje on liitteenä. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön jäsenet nimeää maakunnan yhteistyöryhmä. Maakuntahallitus nimeää maakunnan yhteistyöryhmään Hämeen ELY-keskusta edustavaksi varsinaiseksi jäseneksi rahoituspäällikkö Sinikka Kaurasen ja hänen henkilökohtaiseksi varajäsenekseen rakennerahastoasiantuntija Antti Välimäen. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Liitteet Liite 7 Hämeen ELY-keskuksen jäsenesitykset maakunnan yhteistyöryhmään ja maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristöön

15 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Lausunto Immolan lentokentän toiminnasta ja ylläpidosta 113/ /2014 Maakuntahallitus 109 Imatran Lentokentän Kannatusyhdistys ry pyytää yhteistyökumppaneilta, ml. Etelä-Karjalan liitto, lausuntoa Immolan lentokentän toiminnasta ja ylläpidosta, jotta kentän tulevaisuuden suhteen voidaan tehdä pitempiaikaisia johtopäätöksiä. Immolan kenttä on tärkeä harrasteilmailun paikka. Kentältä lennetään myös ns. viranomaislentoja, kuten metsäpalojen valvontalentoja, rabiessyöttien pudotuslentoja ja hirvilaskentalentoja. Immola on Suomen Lentopelastusseuran SAR-lentotukikohta Imatran Ilmailukerhon hoitamana. Myös puolustusvoimien Ilmasotakoulun kuljetuslentolaivue on pitänyt harjoitusleirejä Immolan lentokentällä, joka on ainoa lentokenttä Suomessa, jossa on sekä päällystetty että sorapintainen kiitotie rinnakkain. Lentokentän ilmailumääräysten mukaista kuntoa on ylläpidetty jäseniltä perittävillä jäsenmaksuilla sekä Imatran kaupungilta ja Stora Ensolta perityillä lisäjäsenmaksuilla. Stora Enson erottua kannatusyhdistyksestä vuoden 2012 lopussa, on kentän ylläpitoon käytettävä rahamäärä merkittävästi vähentynyt. Etelä-Karjalan liitto esittää lausuntonaan seuraavaa: Maakuntakaavassa Immolan lentokenttä on osoitettu lentokenttämerkinnällä. Toisin kuin Lappeenrannan lentokenttä, Immolan kenttä ei ole merkitty maakuntakaavassa lentotoiminnoille varattuna alueena (LL), jossa olisi voimassa MRL 33 :n mukainen rakentamisrajoitus. Maakuntakaavassa Immolan lentokenttä on kuvattu pääosin harrastusilmailukentäksi. Maakuntakaavan mukaan Immolan lentokentän kehittäminen myös rahtiliikenteelle tulisi ottaa huomioon Imatran logistisen aseman kehittyessä. Lappeenrannan lentokentän kehittäminen on maakunnalle strategisesti merkittävä tavoite. Mikäli tavoite Lappeenrannan kentän kansainvälisten lentoliikenneyhteyksien ja matkustajamäärien kasvusta täyttyy, ilmailulajien harrastusmahdollisuudet Lappeenrannan kentällä heikkenevät. Tällöin Immolan merkitys ilmailuharrastajien keskuudessa tulee entistä tärkeämmäksi. Suomen Ilmailuyhdistyksen mukaan ilmailulajien harrastajamäärät ovat kasvussa etenkin lennokkiharrastuksen ja (moottoroidun) varjoliidon osalta. Esimerkiksi lennokkiharrastukselle ongelmana on pysyvien ja harrastukselle hyvien toimintapaikkojen puute. Immolan lentokentän tunnettuutta alan harrastajien keskuudessa tulisi lisätä ja

16 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus linkittää ilmailuharrastus entistä tiiviimmin matkailupalveluihin, joiden laajuus ja taso ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi Etelä-Karjalassa. Etelä-Karjalan liitto esittää pohdittavaksi Immolan lentokentän kehittämishanketta, jossa tehtäisiin kattava suunnitelma kentän käytön lisäämisestä, investointitarpeista ja yhteistyön kehittämisestä eri toimijoiden kanssa. Mikäli mahdollista, hankkeen osana voitaisiin toteuttaa kenttään liittyviä konkreettisia parannustoimia. Hankkeen rahoittamiseksi tulisi selvittää ELY-keskuksen maaseutuohjelman tai LEADER-ohjelman rahoitusmahdollisuudet. Etelä-Karjalan liiton osallistumismahdollisuudet lentokentän kehittämisrahoitukseen ovat huonot. Maakunnan kehittämisraha esitetään lakkautettavan v valtion budjetista, eikä EAKR-rahoitus taivu ko. toimintaan. Immolan lentokentän välittömässä läheisyydessä sijaitsee valtakunnallisesti kulttuurihistoriallinen alue, Immolan varuskunta. Yhdessä historiallisen Immolan lentokentän kanssa alue muodostaa Etelä- Karjalan kannalta tärkeän kokonaisuuden, jonka elinvoima tulisi turvata myös jatkossa. Lisätietoja: Vs. kehittämisjohtaja Satu Sikanen, p Maakuntahallitus päättää antaa edellä esitetyn lausunnon Imatran Lentokentän Kannatusyhdistys ry:lle. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Merkittiin pöytäkirjaan, että liiton lausuntoehdotuksen kolmannessa kappaleessa tarkoitetaan Suomen Ilmailuyhdistyksen asemesta Suomen Ilmailuliittoa.

17 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Lausunto kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta Maakuntahallitus 110 Valtiovarainministeriö on kirjeellään VM065:00/2012 pyytänyt lausuntoa kuntalakiluonnoksesta. Lausunnot on pyydetty toimittamaan viimeistään sähköpostitse osoitteeseen Lausunnoissa on toivottu käytettävän lausuntopyynnön mukaista otsikointia tai erittelemään esitetyt huomiot luku- tai pykäläkohtaisesti. Lausunto on pyydetty toimittamaan myös word-tiedostona lausuntoyhteenvedon laatimista varten. Hallituksen esitysluonnos löytyy valtiovaraiministeriön sivuilta: Lausun/01_HE kuntalaki.pdf Ehdotus Etelä-Karjalan liiton lausunnoksi: Etelä-Karjalan liitto pitää kokonaisuudessaan kuntalain uudistamista tärkeänä ja kiinnittää lausunnossaan huomiota mielestään keskeisesti huomioitaviin asioihin ensisijaisesti taloudellisesta ja strategisesta näkökulmasta. Lakiuudistus mahdollistaa kuntien toiminnan uudistamisen ja kuntien uusiutumisen, mutta toisaalta se asettaa kehykset, joiden puitteissa kansalaisten tasavertaisista oikeuksista tulee huolehtia. Etelä-Karjalan liitto pitää valitettavana sitä, että kuntalaki ja keskeisesti kuntalaisten oikeuksiin vaikuttava, valmisteilla oleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki valmistuvat epätahtisesti. Niiden keskinäistä suhdetta olisi pitänyt valmistelussa arvioida. Ao. lainkohtaan tai lukuun viitaten Etelä-Karjalan liitto lausuu seuraavaa: Kuntatalousohjelma (12 ) Koko kuntatalouden huomioiminen peruspalveluohjelman ja peruspalvelubudjetin korvaavalla kuntatalousohjelmalla on tärkeä uudistus. Kuntatalouden kantokyvyn, toimintaympäristön, palvelujen kysynnän, kuntien tehtävien muutosten ja kuntatalouden kehityksen arviointi tukee vahvemmin kuntien ja valtion yhteistä julkisen talouden suunnittelua ja parempaa kokonaisuuden hallintaa. Kuntien ja valtion tulee yhteisesti sitoutua kuntatalouden tasapainotukseen ja valtiolta saatavan rahoituksen vastata kunnille asetettuja tehtäviä ja velvoitteita. Osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä vaikuttamistoimielimiä kuten nuorisovaltuustoa koskevat ehdotukset (5 luku)

18 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Asioiden valmisteluvaihe on kunnan päätöksenteossa kaikkein tärkein, sillä silloin asioihin on vielä mahdollista todellisuudessa vaikuttaa. Tuolloin on oleellista selvittää asukkaiden mielipiteet ja tarjota todellisia vuorovaikutteisia vaikuttamismahdollisuuksia. Käyttäjälähtöisyys palvelujen kehittämisessä ja kuntalaisten oma-aloitteisuuden tukeminen ovat kunnan toiminnalle yhä tärkeämpiä. Lasten ja nuorten osallistumismahdollisuuksien turvaaminen kuntalain tasolla on perusteltua. Nuorisovaltuusto sekä vanhus- ja vammaisneuvostot voisivat olla myös osa useamman kunnan yhteistoimintaa. Tällöin kuitenkin uudenlaiset, vuorovaikutteiset osallistumismahdollisuudet tulevat entistä tärkeämmiksi, jotta toiminta ja päätöksenteko eivät etäänny kuntalaisista. Kuntastrategia (39 ) Pakollinen kuntastrategia ohjaa kuntia pitkäjänteiseen talouden ja toiminnan suunnitteluun. Nykytilanteen, toimintaympäristön muutosten ja vaikutusten arviointi sekä strategian toteutumisen seuranta parantavat kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta, järjestelmällisyyttä sekä painopisteitä. Kuntayhtymän perussopimus (57 ) Etelä-Karjalan liitto kiinnittää huomiota siihen, että voimassa olevan kuntalain 86 a :ssä on säädetty maakunnan liiton toimielinten kokoonpanosta ja valinnasta, mutta lakiesityksessä maakunnan liitosta ei ole erikseen säädetty. Lainkohdassa kuntayhtymän perussopimuksesta (57 ) asia jätetään sopimuksenvaraiseksi kaikkien kuntayhtymien osalta. Alijäämän kattamisvelvollisuus määräajassa ja alijäämän kattamisvelvollisuuden ulottaminen kuntayhtymiin (111 ) Alijäämän kattamisvelvollisuuden soveltamista myös kuntayhtymiin on pidettävä hyvänä. Peruskunnat eivät näin voi siirtää ongelmallisia kulujaan tai kulueriään kuntayhtymille katettaviksi. Voidaan kuitenkin ennakoida, että konsernialijäämän osalta tarkastelun yhdenmukaistaminen ja alijäämän kattamisvelvollisuus merkitsee heti monille kunnille konsernialijäämän kriisirajan ylittymistä. Tarkastuslautakuntaa koskevat ehdotukset (122 ) On hyvä, että lakiesityksessä on nyt huomioitu tarkastuslautakunnan toiminnan tarkoituksena sekä hallinnon ja talouden tarkastus että arvioinnin järjestäminen. Arvioinnin osalta on tärkeää, että tarkastuslautakunta voi arvioida paitsi tavoitteiden toteutumista, myös toiminnan tuloksellista ja tarkoituksenmukaista järjestämistä. Uudeksi tehtäväksi luonnosteltu sidonnaisuuksien ilmoittamisvelvollisuuden nou-

19 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus dattamisen valvonta on tarkastuslautakunnalle myös luonteva tehtävä. Tarkastuslautakunta on rakentunut entismuotoisen luottamushenkilötilintarkastuksen pohjalta ja edelleen arvioinnilla on ollut niin kiinteä yhteys tilintarkastukseen ja valvontafunktioon, että se on voinut rajoittaa arvioinnin omaehtoista kehittämistä. Tarkastuslautakunta voi nyt rohkeammin laajentaa näkökulmaansa ihmisten ja asioiden johtamiseen, prosessien toimivuuteen, laatuun, tehokkuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Arviointia voidaan aktiivisesti käyttää johtamisen ja päätöksenteon tukifunktiona ja palautemekanismina. Tarkastaminen sanana viittaa edelleen hieman pelottavalla kaiullaan virheiden ja väärinkäytösten etsimiseen ja siksi tarkastuslautakunnan nimi tulisi muuttaa arviointilautakunnaksi. 16 luku Oikaisuvaatimus ja kunnallisvalitus Lakiesityksen mukaan oikaisuvaatimuksesta ja kunnallisvalituksesta ehdotetaan säädettäväksi vastaavasti kuin nykyisin. Laaja muutoksenhakuoikeus tuo mukanaan myös haittoja. Valituksilla voidaan tarpeettomasti viivästyttää ja hidastuttaa kunnan päätöksentekoa ja toimintaa. Valitusoikeus sinänsä on arvokas, mutta valituskäsittelyjä tulisi yksinkertaistaa ja nopeuttaa, jotta vältetään jopa kohtuuttomat taloudelliset menetykset, joita kunnalle, kansalaisille ja/tai yrityksille voi aiheutua. Lisätietoja: erikoissuunnittelija Anni Laihanen, p Maakuntahallitus hyväksyy lausuntoehdotuksen. Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Liitteet Liite 8 Lausuntopyyntö kuntalain hallituksen esitysluonnoksesta

20 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Kulttuurityöryhmän puheenjohtajan, sihteerin ja esittelijän nimeäminen Maakuntahallitus 111 Maakuntahallitus päätti kokouksessaan asettaa uudelleen vuosiksi Etelä-Karjalan liiton kulttuurityöryhmän, joka on toiminut kunnallisvaalikausittain. Työryhmään pyydettiin edustajat seuraavilta tahoilta, suluissa jäseneksi nimetty: Lappeenrannan kaupunki (museotoimenjohtaja Päivi Partanen) Imatran kaupunki (palvelupäällikkö Ulla Särkinen) Parikkalan kunta (Eeva Paakkinen) Taiteen edistämiskeskus, Kaakkois-Suomen toimipiste (erikoisasiantuntija Johanna Vuolasto) Lappeenrannan teknillisen yliopisto, Etelä-Karjala instituutti (johtaja Pertti Kolari) Saimaan ammattikorkeakoulu, kuvataide (koulutuspäällikkö Eija Mustonen) Humanistinen ammattikorkeakoulu, TKI-HUMAK Voima (lehtori, TKI-koordinaattori Juha Iso-Aho) Kaakon Taide ry (taidejohtaja Anna Vilkuna) Lisäksi kulttuurityöryhmään pyydettiin vuosittain vaihtuva edustus seuraavilta tahoilta, suluissa organisaatio ja jäseneksi nimetty: Luumäen, Lemin, Savitaipaleen, Taipalsaaren, Ruokolahden ja Rautjärvein kunnat (Lemi, Sirkka Liljander) Taiteen perusopetuksen oppilaitokset (Etelä-Karjalan kansalaisopisto, Satu Laari) Maakunnan kulttuurijärjestöt (Eteläkarjalaiset tapahtumat ry, Jaana Komi) Kulttuurityöryhmän puheenjohtajaksi maakuntahallitus nimesi erikoissuunnittelija Anu Talkan ja sihteeri tuli liiton sisältä. Sihteerin tehtävää hoiti kevätkauden 2014 suunnitteluavustaja Minna Taipale. Työryhmän työskentely on käynnistynyt erinomaisesti ja henki on innostunut sekä aikaansaava. Aluekehityksen vastuualueen henkilöstötilanne on kuitenkin kesän aikana muuttunut, kun Minna Taipale siirtyi toisiin tehtäviin, joten kulttuurityöryhmän tehtävien hoitoa on jouduttu miettimään uudelleen. Työekonomisista syistä on päädytty ehdottamaan maakuntahallitukselle puheejohtajan vaihdosta, jolloin erikoissuunnittelija Anu Talka voi toimia sihteerinä ja esittelijänä. Kulttuurityöryhmän puheenjohtajaksi sen jäljellä olevaksi toimikaudeksi nimetään työryhmän jäsenten keskuudesta lehtori Juha Iso- Aho. Työryhmän sihteerinä ja esittelijänä toimii kulttuuriasioista vastaava erikoissuunnittelija Anu Talka.

21 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus Hyväksyttiin ehdotuksen mukaisesti. Lausunto Kaakkois-Suomen Ely-keskukselle Lappeenrannan jätevesien käsittelyn ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta (YVA-selostus) / /2014 Maakuntahallitus 112 Lappeenrannan jätevesikäsittelyvaihtoehtojen ympäristövaikutusten arviointiselostus on erittäin perusteellinen ja tarkastelee hyvin monipuolisesti eri toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksia. Se toteuttaa hyvin YVA -lain tavoitteet (Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä, / 468, 1 ). Vaikutusten arviointi ja parhaan vaihtoehdon valitseminen on tässä tapauksessa varsin monimutkainen palapeli, jossa lopputuloksen ratkaisee se, mitä vaikutuksia kukin arvioija haluaa painottaa. Ympäristövaikutusten kannalta selvästi parasta vaihtoehtoa ei ole, etenkin siinä tapauksessa, jolloin puhdistus toimii normaalisti. Suurimat haitalliset vaikutukset ovat tällöin mielikuva- ja imagoalueella. Saimaan vesistö on aina ollut ja tulee yhä enenevässä määrin olemaan Etelä- Karjalan kannalta merkittävä vetovoimatekijä niin asumisviihtyisyyden kuin matkailunkin kannalta. Puhdistusprosessin häiriötilanteessa haitalliset vaikutukset voivat valitusta vaihtoehdosta riippuen olla hyvinkin laaja-alaiset. Vaikka vaikutukset veden laatuun olisivatkin suuresta veden vaihtuvuudesta johtuen lyhytaikaisia, mielikuvavaikutukset olisivat huomattavasti pitkäkestoisempia (Vrt. UPM Kaukaan jätevesipäästö kesällä 2003). Lisäksi jo pelkkä tieto siitä, että Saimaa on Lappeenrannan yhdyskuntajätevesien vastaanottaja, on mielikuvien kannalta varmasti haitallinen. Edellä mainituista seikoista johtuen Etelä-Karjalan liitto on aikaisemmissakin suunnitteluvaihtoehtojen tarkasteluissa puoltanut Rakkolanjoki vaihtoehtoa, johon liittyy lisäveden johtaminen Saimaasta eikä nyt ole tullut esiin mitään sellaista, mikä johtaisi muuhun johtopäätökseen, varsinkin, kun lisäveden johtamisen mahdollistavat toimenpiteet on jo tehty. Rakkolanjoki vaihtoehto lienee myös halvin, koska siinä uuden puhdistuslaitoksen rakentamisen lisäksi on hyvin vähän muuta rakentamista (esim. siirtoviemärit). Lainvoimaisessa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa on Lappeenrannan Toikansuon nykyinen puhdistamoalue jätevedenpuhdistustoiminnalle osoitettua aluetta. Maakuntakaava ei ole esteenä Hyväristönmäenkään puhdistamovaihtoehdon toteuttamiselle, sillä se on ns. valkoisen alueen - jolle ei ole osoitettu mitään toimintoja - ja Lappeenrannan taajamatoimintojen eteläreunan rajalla. Hyväristönmäen puhdistamon paikka on rajautuu Hanhijärven maakunnallisesti mer-

22 ETELÄ-KARJALAN LIITTO PÖYTÄKIRJA 8/ Maakuntahallitus kittävän kulttuuriympäristön itäpuolella, mutta ei tule näkymään Hyväristön mäen takaa Hanhijärven kylälle. Etelä-Karjalan liitolla ei ole muuta huomautettavaa. Lisätietoja: suunnittelujohtaja Arto Hämäläinen, p nettilinkki koko ympäristöselostukseen: Maakuntahallitus päättä antaa edellä esitetyn lausunnon Kaakkois- Suomen ELY-keskukselle. Hyväksyttiin muutoin esityksen mukaisesti, mutta täsmennettiin lausunnon viimeinen kappale seuraavasti: Lainvoimaisessa Etelä-Karjalan maakuntakaavassa on Lappeenrannan Toikansuon nykyinen puhdistamoalue jätevedenpuhdistustoiminnalle osoitettua aluetta. Maakuntakaava ei ole esteenä Rakkolanjoen purkuvaihtoehdolle. Liitteet Liite 9 Tiivistelmä yva-selostuksesta