Harjusuon lohkon I lounaisosan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kouvola

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 255/2019 Dnro ESAVI/13880/2018 Etelä-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Harjusuon lohkon I lounaisosan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Kouvola HAKIJA Valkealan Turve Oy Aitomäentie Kouvola HAKEMUS Valkealan Turve Oy on aluehallintovirastoon saapuneella ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Harjusuon tuotantoalueen kentän I lounaisosan noin 5 ha:n suuruisen tuotannossa olevan osa-alueen turvetuotannon jatkamiseen Kouvolan kaupungissa. Hakija on esittänyt tuotantoajaksi 6 vuotta päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukon 2 kohdan 7 d) mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 2 momentin 7 c) kohdan nojalla aluehallintovirasto on toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Etelä-Suomen aluehallintovirasto on antamallaan päätöksellä nro 217/2013/2 tarkistanut Haapahaikulansuon ja Harjunsuon turvetuotantoalueiden toistaiseksi voimassa olevien Itä-Suomen ympäristölupaviraston ja antamien ympäristölupapäätösten nro 11/04/1 ja nro 19/09/1 lupamääräykset. Lupamääräysten tarkastaminen koski 144 ha:n suuruista tuotantoaluetta. Lupamääräykset korvasivat aikaisemmat lupamääräykset kokonaisuudessaan. Vaasan hallinto-oikeus on antamallaan päätöksellä nro 15/0092/1 muuttanut päätöksen 217/2013/2 lupamääräystä 8 asettamalla tuulesta johtuvan toimintarajoituksen lohkolle E. Päätöksen 217/2013/2 mukaan lupa on voimassa vuoden 2017 loppuun saakka pohjavesialueella Harjunsuon lohkon I noin 5 ha:n suuruisella ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh Hämeenlinnan päätoimipaikka Helsingin toimipaikka fax Birger Jaarlin katu 15 Ratapihantie 9 kirjaamo.etela@avi.fi PL 150, Hämeenlinna PL 110, Helsinki

2 2 (21) tuotantoalueen osalla ja tuotantoalueiden muilta osin toistaiseksi. Päätöksen perustelujen mukaan Harjunsuon tuotantoalueen lohkon I noin 5 ha:n suuruinen alue sijoittuu Karjalankulman Peräkankaan vedenoton kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Tuotantoalue ei sijaitse varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Koska pohjavettä peittää savikerros ja turvepaksuus on pieni, voidaan pohjaveteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset estää antamalla pohjavesialueella tehtävistä toimenpiteistä lupamääräykset 7 ja 16 sekä rajoittamalla lupa-aika lyhyeksi eli vuoden 2017 loppuun saakka. Ympäristölupapäätöksen 217/2013/2 lupamääräkset, huomioituna Vaasan hallinto-oikeudun päätöksen nro 15/0092/1 mukainen muutos, kuuluvat seuraavasti: 1. Turvetuotantoalueiden vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen ( ) liitteinä olevien karttojen Turvetuotantoalueen sijainti (mittakaava 1:20 000) mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojien kautta Sorsajokeen kuitenkin siten, että Harjunsuon lohkojen F, H ja I vedet johdetaan vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen Haaranojaan ja tämän jälkeen edelleen Sorsajokeen. 2. Haapahaikulansuon tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen liitteen Tuotantosuunnitelma (mittakaava 1:10 000) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja ympärivuotisesti kemiallisen käsittelyn avulla lohkoilla B, C ja D sekä kasvillisuusaltaan avulla lohkolla E. Harjunsuon tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä hakemuksen täydennyksen ( ) liitteen (Muutospiirustus /JS) mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja kasvillisuusaltaan avulla lohkoilla A E ja G, pintavalutuskentän avulla lohkoilla F ja H sekä ympärivuotisesti kemiallisen käsittelyn avulla lohkolla I (15 ha:n ala). Haapahaikulansuon tuotantoalueen lohkolla A (5 ha) ja Harjunsuon tuotantoalueen koillisosassa lohkon I osa-alueella (5 ha) vesienkäsittelymenetelminä on oltava suunnitelman mukaisesti vähintään sarkaojarakenteet, virtausta säätävät padot ja laskeutusaltaat. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskenttien on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Kemikalointiyksiköiden selkeytysaltaiden on oltava mitoitussuosituksen mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset.

3 3 (21) 3. Kemiallisen käsittelyn puhdistustehon keskiarvon mahdolliset toimintahäiriöiden aikaiset päästöt mukaan lukien on oltava eri parametrien osalta vähintään seuraava: Muu aika % % COD Mn 60 50* Kiintoaine 50 30* Kokonaisfosfori 60 40* Kokonaistyppi 30 - * tavoitearvoja 4. Pintavalutuskenttien puhdistustehon on vuosikeskiarvona ilmaistuna oltava vähintään seuraava: Kiintoaine 50 % Kokonaisfosfori 50 % Kokonaistyppi 20 % Kasvillisuuskenttien puhdistustehon on vuosikeskiarvona ilmaistuna oltava alkaen vähintään seuraava: Kiintoaine 40 % Kokonaisfosfori 40 % Kokonaistyppi 20 % Puhdistusteho lasketaan keskiarvona ennen pintavalutuskenttää/kasvillisuuskenttää ja sen jälkeen määritetyistä pitoisuuksista häiriötilanteet mukaan lukien. Jos pintavalutuskentän tai kasvillisuuskentän puhdistusteho ei tarkkailun perusteella täytä puhdistustehovaatimuksia, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä toimenpiteisiin puhdistustehon parantamiseksi ja ilmoitettava tehtävistä toimenpiteistä kirjallisesti Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos puhdistusteho on seuraavanakin vuonna tehovaatimuksia pienempi, luvan saajan on toimitettava sitä seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä aluehallintovirastolle vesienkäsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma, jonka perusteella aluehallintovirasto voi muuttaa tai täsmentää lupaa ja lupamääräyksiä. 5. Kemikalointiasema on rakennettava mennessä ja otettava käyttöön mennessä. Pintavalutuskentät on tehtävä mennessä ja otettava käyttöön mennessä. Kasvillisuusaltaat on rakennettava hyvissä ajoin siten, että ne voidaan ottaa käyttöön viimeistään Ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Uudet vesienkäsittelyrakenteet

4 4 (21) Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 6. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 7. Harjunsuon tuotantoalueen kuivatus ja vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä siten, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista tuotantoalueen lounaispuolella sijaitsevissa kaivoissa tai purkaantumista. Vesienkäsittelyrakenteita ei saa rakentaa pohjavesialueelle. Pohjavesialueen läheisyydessä on vältettävä tarpeetonta kaivua kivennäismaahan. 8. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty Haapahaikulansuon tuotantoalueen pohjoisosassa lohkolla A, kun tuulee kaakosta ja lohkolla B, kun tuulee idän ja kaakon väliltä. Lohkolla E tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty, kun tuulee idän ja luoteen väliseltä sektorilta ja tuulen nopeus on yli 5 m/s. Alueilla on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 9. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo Haapahaikulansuon tuotantoalueen lohkoilla A, B ja E päätöksen liitekarttaan merkityillä alueilla ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet

5 5 (21) on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Vaarallisia jätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. 11. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin ja laponestin. 12. Polttoaineita ja muita ympäristölle haitallisia kemikaaleja ei saa säilyttää pohjavesialueella. 13. Luvan saajilla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 14. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 15. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Mikäli vesienkäsittelyn toimivuudessa havaitaan ongelmia, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi edellyttää vesinäytteiden ottamista esittämistään lisähavaintopisteistä. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailujen kattavuutta. 16. Vesistötarkkailu on toteutettava Sorsajoen yhteistarkkailuohjelman mukaisesti Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla (ehdotus hyväksytty ). Kalataloustarkkailu on tehtävä Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen hyväksymällä tavalla ja tarkkailusuunnitelma on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta.

6 6 (21) Luvan saajien on mitattava Haapahaikulansuon turvetuotannosta aiheutuvan pölyn määrää ja melutasoa alle 400 metrin etäisyydellä tuotantoalueista sijaitsevien kiinteistöjen piha-alueilla kahtena vuotena lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Suunnitelma pöly- ja melutarkkailusta on toimitettava viranomaisen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Luvan saajien on seurattava toiminnan vaikutuksia Karjalankulman Peräkankaan pohjavesialueen veden laatuun Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sovittavalla tavalla. Tarkkailusuunnitelmia voidaan muuttaa ja tarkentaa Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. Vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle, Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Pöly- ja melutarkkailun sekä pohjavesitarkkailun vuosiraportit on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Kaakkois- Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle, Kouvolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Kymijoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. 17. Luvan saajien on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon. 18. Luvan saajien on maksettava vuosittain tammikuun aikana yhteensä 560 euroa kalatalousmaksua Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien haittojen ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta, ellei kalatalousmaksua ole vielä siltä vuodelta suoritettu. 19. Tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä

7 7 (21) elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesien käsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen vedet voidaan ohjata vesien käsittelyn ohi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesien käsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys alueen tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesien käsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupa ja sen velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. *** Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen alueelle tekemän tarkastuksen yhteydessä havaittiin, että lohkon I pohjavesialueelle sijoittuvalla osalla oli ollut toimintaa, vaikka luvan voimassaolo oli kyseisen alueen osalta päättynyt vuonna Muistioon kirjattiin vakava rikkomus sekä korjaavia toimenpiteitä. Jälkitarkastuksella sekä ylimääräisellä tarkastuksella todettiin, että nostotoiminta oli lopetettu ja aiemmin havaittu öljysäiliö siirretty pois pohjavesialueelta. Tarkastusmuistiossa ( ) on jatkotoimenpiteinä kirjattu tarve hakea muutosta ympäristölupapäätökseen pohjavesialueella sijaitsevan tuotantoalueen osalta.

8 8 (21) Kaavoitus Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa eikä asemakaavaa. Kymeenlaakson maakuntakaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut , Harjusuo on merkitty turvetuotantoalueeksi, jolla on voimassa oleva ympäristölupa (EQt). Kaavamääräysten mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta sekä tuotantopinta-alan poistumat. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Tuotantoalueella tuotetaan energia- ja ympäristöturvetta jyrsinturvemenetelmällä ja kokoamiseen käytettävillä mekaanisilla ja pneumaattisilla kokoojavaunuilla. Turve kuljetetaan asiakkaille rekka-autoilla. Harjusuon lohkon I lounaisosalla on tuotettu turvetta aiemman lupapäätöksen mukaisesti. Kaikkea turvetta ei ole ehditty nostaa lupakautena, joka päättyi vuoden 2017 lopussa. Alueella on jäljellä turvetta noin 0,8 m paksuinen kerros. Jäljellä oleva turvekerros poistetaan suurimmalta osaltaan ennen alueen salaojitusta ja muuttamista viljelymaaksi. Peltoa ei voida perustaa liian paksulle turpeelle. Hakemuksessa annettujen tietojen perusteella laskettu tuotantomäärä on enintään m3. Harjusuon tuotantoalueen tuotantopinta-ala on kokonaisuudessaan 86,9 ha, josta auma-aluetta on 2,2 ha. Tuotanto muilla alueilla jatkuu voimassa olevan luvan 217/2013/2 mukaisesti. Tuotanto Harjusuolla on aloitettu vaiheittain vuosien aikana. Tuotantoalueen muissa osissa tuotannon arvioidaan jatkuvan vuoteen Lohkon I lounaisosan tuotannon arvioidaan jatkuvan kuusi vuotta lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Hakemuksen mukainen 5 ha alue koostuu tuotantoalueesta sekä tuotantoalueen eteläpuolella sijaitsevasta varikkoalueesta, jolle sijoittuu myös aumaalue. Tuotantoalueelta vedet johdetaan ojia pitkin tuotantoalueiden I ja G kautta vesienkäsittelyrakenteille. Vesienkäsittelyrakenteet sijoittuvat hakemuksen mukaisen alueen ulkopuolelle. Pöly, melu ja liikenne Olemassa olevan luvan lupamääräysten mukaan toimiessa, ja asutuksen etäisyys huomioiden, turvetuotannosta ei arvioida aiheutuvan pöly- tai meluhaittaa asutukselle. Turpeen kuljetuksen on arvioitu aiheuttavan ajoittaista melu- ja pölyhaittaa teiden varressa oleville kiinteistöille. Tuotannossa käytettävien koneiden aiheuttama pölytaso jää jo noin 500 m:n etäisyydellä alle hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuudelle asetetun ilmanlaadun raja-arvon.

9 9 (21) Haapahaikulansuon ja Harjusuon turvetuotannon melutarkkailu on tehty vuonna Tällöin melutaso ei missään olosuhteissa ylittänyt asetettuja ympäristömelun raja-arvoja, ei melumittauksia ole tämän jälkeen suoritettu. Varastointi ja jätteet Koko Haapahaikulansuon ja Harjusuon tuotantoalaa koskevat varastointi ja jätetiedot on kuvattu lupapäätöksessä 217/2013/2. Tietoja ei ole esitetty erikseen lohkon I lounaisosan tuotantoalueen osalta. Käytetyt voiteluöljyt kerätään erillisessä varastotilassa säilytettäviin 200 l:n suuruisiin tynnyreihin ja toimitetaan ongelmajätelaitokselle. Aumamuovi käytetään mahdollisuuksien mukaan uudelleen ja toimitetaan rikkoutuessaan polttoon. Kierrätettävät jätteet, esim. metalliromu, toimitetaan kierrätykseen. Muut syntyvät jätteet käsitellään kunnallisen jätehuollon toimesta. Kivennäismaa hyödynnetään levittämällä se pellon pohjaksi. Lietteet hyödynnetään polttoaineena ja lannoitteena sekoittamalla ne turpeeseen. Kannot ja muu toiminnassa syntyvä puuaines jyrsitään tarvittaessa turpeen sekaan polttoaineena käytettäväksi. Paras käyttökelpoinen käytäntö (BEP) tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras Hakija katsoo vesiensuojelurakenteisiin, jätehuoltoon ja toiminta-alueen turvallisuusjärjestelyihin liittyvien toimenpiteidensä täyttävän BAT- ja BEP- periaatteiden vaatimukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Alue on osa Harjusuon tuotantoaluetta, sijaiten tuotantoalueen lounaisosassa. Tuotantoalue sijaitsee Kouvolan kaupungissa Viialan kylässä noin 4 km Myllykosken taajamasta koilliseen ja noin 800 m:n etäisyydellä maantiestä Harjusuon tuotantoalueen lohko I on kunnostettu ja otettu tuotantoon vuonna Harjusuon tuotantoalueen muilla lohkoilla tuotanto on aloitettu vuosien aikana. Asutus ja maankäyttö Tuotantoalue rajautuu idässä muuhun Harjusuon tuotantoalueeseen ja muualla metsään tai metsäiseen suohon. Lähin asutus on noin 400 m tuotantoalueen luoteispuolella. Asutuksen ja tuotantoalueen välissä on noin 50 m leveä puustoinen vyöhyke sekä peltoa. Asutuksen ja tuotantoalueen välillä ei ole merkittävää korkeuseroa. Tuotantoalueen lähellä ei ole lampia tai järviä, Sorsajoki sijaitsee noin 400 m tuotantoalueesta länteen.

10 10 (21) Luonto ja suojeluarvot Alajanlansuo-Hangassuo-Haukkasuo-Pilkkakorvenmäen Natura-alueen (FI ) Hangassuon alue sijaitsee 2 km:n etäisyydellä tuotantoalueesta etelään, muut osa-alueet yli 6 km:n etäisyydellä. Turvetuotantoalue sijaitsee Natura-alueiden alapuolella, joten se ei vaikuta suojelualueiden vesitalouteen. Myöskään pölyämisen ei katsota aiheuttavan haitallisia vaikutuksia Natura-alueella. Pohjavesialueet Alue sijoittuu Karjalankulman Peräkankaan vedenoton kannalta tärkeälle pohjavesialueelle (luokka I, tunnus ). Hakemuksen tietojen mukaan maaperä turvekerroksen alla on savea. Maastokartan perusteella tuotantoalueen läheisyydessä ei ole lähteitä. Mahdollisista pohjaveden havaintoputkista pohjavesialueella ei ole tietoa. Pohjavedelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi päätöksen 217/2013/2 lupamääräyksen 7 mukaisesti vesienkäsittelyrakenteet on tehty siten, ettei suovesiä suotaudu pohjaveteen eikä siitä aiheudu haitallista pohjaveden pinnan alenemista tuotantoalueen lounaispuolella sijaitsevissa kaivoissa tai purkaantumista. Vesienkäsittelyrakenteita ei ole rakennettu pohjavesialueelle. Pohjavesialueen läheisyydessä vältetään tarpeetonta kaivua kivennäismaahan. Vesistö Harjusuon tuotantoalue sijaitsee Sorsajoen vesistöalueella (14.119), jonka pinta-ala on 71,24 km2 ja järvisyys 0 %. Soiden osuus vesistöalueen pintaalasta on 20 % ja peltojen 27 %. Sorsajoki on virtaamaltaan pieni ja matala joki. Jokeen kohdistuu voimakasta hajakuormitusta, joka on suurimmaksi osaksi peräisin peltoviljelystä sekä perusojitetuilta metsä- ja suoalueilta. Lisäksi Sorsajokeen kohdistuu kuormitusta turvetuotantoalueilta. Joen vesi on hyvin ravinteikasta, sameaa ja humuspitoista. Sorssonkankaan mittauspisteessä vuosien mittaustietojen perusteella Sorsajoen keskivirtaama on 0,49 m3/s, ylivirtaama 4,0 m3/s ja alivirtaama 0,031 m3/s. Yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Sorsajoen veden laatu on 2000-luvulla ollut välttävää. Hakijan suorittaman Haapahaikulansuon ja Harjusuon tuorvetuotantoalueiden vesistötarkkailun tulosten perusteella Sorsajoen vedenlaatu oli vuonna 2009 tavanomaisella tasolla. Jokivesi oli väriluvultaan, kemialliselta hapenkulutukseltaan sekä typpi- ja rautapitoisuudeltaan erittäin ruskeiden vesien tasoa. Myös veden keskimääräinen kiintoainepitoisuus oli korkea ja fosforipitoisuuden perusteella tarkasteltuna Sorsajoen vesi oli erittäin rehevää. Sorsajoen veden kiintoaine- ja rautapitoisuudet ovat korkeita ja vedessä on havaittavissa myös hygieenistä likaantumista. Veden laatu vaihtelee merkittävästi vesitilanteen mukaan. Keskimääräisesti Sorsajoen vedenlaatu on

11 11 (21) ollut samantyyppistä nykyisten Haapahaikulansuon ja Harjusuon tuotantoalueiden ylä- ja alapuolella. Pidemmän aikavälin keskiarvojen perusteella veden väri, kemiallinen hapenkulutus sekä kokonaisfosfori- ja rautapitoisuus ovat olleet alapuolisella pisteellä hieman korkeampia. Selvimmin turvetuotantoalueiden kuivatusvedet ovat nostaneet Sorsajoen rautapitoisuuksia. Veden ph-arvoissa tai sähkönjohtokyvyssä ei havaittu eroa tuotantoalueiden ylä- ja alapuolella. Tulosten perusteella turvetuotannolla ei ole ollut happamoittavaa vaikutusta alapuoliseen vesistöön. Alueen maalajit eivät ole sulfidipitoisia. Tarkkailuohjelmaan kuuluvien piilevätutkimusten perusteella turvetuotantoalueiden vaikutus alapuolisen Sorsajoen ekologiseen tilaan on arvioitu lieväksi tai kohtalaiseksi. Tuotannon vaikutus Sorsajoen kala- ja rapukantoihin on kalataloudellisen tarkkailun perusteella arvoitu lieväksi tai vähäiseksi. Kalasto ja kalastus Vuoden 2009 Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailussa saatiin saaliiksi kuutta eri kalalajia. Haapahaikulansuon ja Harjusuon turvetuotantoalueiden yläpuolisilta alueilta tavattiin kivennuoliaista ja kiiskeä. Tuotantoalueen alapuolelta saatiin saaliiksi kivennuoliaista, särkeä, haukea, madetta ja kivisimppua. Kalojen yksilömäärät ja biomassat olivat tuotantoalueiden alapuolisilla alueilla korkeammat kuin yläpuolisilla alueilla. Jokirapuja ei Sorsajoessa ole tavattu vuoden 2011 hakemustietojen perusteella muutamaan vuoteen, ja joen luontainen jokirapukanta on todennäköisesti tuhoutunut. Täplärapuja esiintyy Sorsajoessa paikoittain, mutta yksilömäärät ovat olleet alhaisia. Sorsajoessa harjoitetaan jonkin verran kotitarveja virkistyskalastusta sekä ravustusta. Sorsajokeen on vuosina 2000 ja 2001 istutettu noin kpl yksikesäisiä harjuksia ja vuosina noin kpl rapuja. Vesistön käyttö Tuotantoalueen alapuolella on Sorsajoen rantaan ulottuvia kiinteistöjä. Sorsajoessa ei ole uimarantaa. Vesienhoitosuunnitelma Sorsajoki kuuluu Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen ja Kaakkois-Suomen toimenpitedeohjelma-alueeseen. Sorsajoen tilaa ei ole ollut mahdollista luokitella ekologisin perustein, koska biologisia luokittelutekijöitä ei ole ollut käytettävissä. Tehostettu vesienkäsittely Harjusuon turvetuotantoalueella on Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnilman ja alueen toimenpideohjelman mukaista. Toimenpideohjelman arvion mukaan turvetuotannon osalta tarvitaan lisätoimenpiteitä asetettujen ravinnekuormituksen vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi. Vesiensuojelumenetelmiä tehostamalla voidaan vähentään turvetuotannon aiheuttamaa ravinne- ja

12 12 (21) kiintoainekuormitusta 5 10 % edellyttäen, että myös vesiensuojelun perustoimenpiteet, kuten sarkaojarakenteet ja laskutusaltaan, ovat kunnossa kaikilla alueen turvetuotantoalueilla. Kemiallinen käsittelykin saattaa arvion mukaan olla paikoitellen tarpeen. Harjusuon turvetuotantoalueen vesistökuormituksen merkitys vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumiselle on erittäin vähäinen, koska Sorsajoki on voimakkaasti muun muassa maa- ja metsätalouden päästöjen kuormittama. Ympäristöriskit Tulipalohin varaudutaan sisäministeriön antaman ohjeen Ohje turvetuotantoalueiden patoturvallisuudesta mukaisin paloaltain ja alkusammutuskalustoin. Kymenlaakson pelastuslaitoksen kanssa on käyty läpi alueen paloturvallisuusvalmius ja tarkistettu työmaa ennen tuotannon alkua. Työkoneiden kuljettajat opastetaan käyttämään alkusammutuskalustoa ja sammuttamaan turvepalo. Kemikaloinnin toimintaa tarkkaillaan ja säädetään tarpeen mukaan. Mahdolliset häiriöt kirjataan turvetuotantoalueen päiväkirjaan. Hakijalla on ympäristövahinkovakuutus. Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu Toimintaa ja sen vaikutuksia tarkkaillaan lupapäätöksen 217/2013/2 määräysten 15 ja 16 sekä liitteen 3 mukaisesti. Vesistövaikutuksia tarkkaillaan yhteistarkkailuna, jonka Kaakkois-Suomen ELY-keskus on hyväksynyt. Vahinkoja estävät toimenpiteet Kalatalousmaksu Haapahaikulansuon ja Harjunsuon turvetuotannolle on määrätty 560 euron suuruinen kalatalousmaksu ympäristöluvassa nro 217/2013/2. Kalatalousmaksussa on huomioitu myös turvetuotanto hakemuksen mukaisella alueella. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan ja vesienkäsittelyä ja niiden johtamista koskevilla tiedoilla sekä kiinteistötiedoilla. Tiedot on kuvattu tarkemmin Hakemuksen sisältö -osassa.

13 13 (21) Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla Kouvolan kaupungissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutus ja keskeisimmät hakemusasiakirjat on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa- Tietopalvelussa. Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta, Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaiselta, Kouvolan kaupungilta sekä Kouvolan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta. 1) Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on todennut, että ympäristölupahakemuksen liitteen 2b kartan mukaan turvetuotantoalueen lounaisosa ja turvetuotannon varikkoalue sijoittuvat Karjalankulma Peräkankaan pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Hakemusasiakirjojen mukaan haettavan alueen pohjamaa on kokonaan savea. Geologian tutkimuskeskuksen Maankamara-palvelun maaperäkartan perusteella maaperä on varikkoalueella hiekkaa. Tätä tukee myös ilmakuvatarkastelu, minkä perusteella ainakin osa maaperästä näyttäisi olevan kivennäismaata. Hakemusasiakirjoista ei käy ilmi, millaisia toimintoja varikkoalueelle sijoittuu. Ilmakuvien perusteella varikkoalueelle sijoittuu mahdollisesti turveaumoja. Mikäli varikkoalueen maaperä on hiekkaa, on mahdollista, että varikkoalueen toiminnoista ja esimerkiksi turveaumoista voi sadevesien mukana päätyä haitta-ainekuormitusta, joka voi heikentää pohjaveden laatua. Mahdollisuuksien mukaan aumat tulisi perustaa pohjavesialueen ulkopuolelle. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksessä nro 217/2013/2 ( ) lupamääräyksen 16 mukaan luvan saajien on seurattava toiminnan vaikutuksia Karjalankulman Peräkankaan pohjavesialueen veden laatuun Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa sovittavalla tavalla. ELY-keskuksella ei ole tietoa siitä, että alueella olisi tehty pohjavesitarkkailua turvetuotantoon liittyen. Tarkkailuohjelma on päivitetty vuoden 2018 aikana, mutta pohjavesitarkkailu on jäänyt epähuomiossa pois. Koska alueelta ei ole pohjaveden pinnankorkeustietoja eikä pohjaveden laatutietoja, ei ole mahdollista arvioida, onko olemassa olevasta turvetuotannosta aiheutunut vaikutuksia alueen pohjaveteen. Pohjavesivaikutusten selvittämiseksi ja seuraamiseksi turvetuotantoalueen pohjavesialueella ja pohjaveden muodostumisalueella tulee luvassa edellyttää pohjavesitarkkailua (pinnankorkeus ja laatu). Mikäli sopivalla etäisyydellä on olemassa olevia ja tarkkailuun soveltuvia näytepisteitä, voidaan niitä hyödyntää tarkkailussa tai ainakin käyttää mahdollisia tuloksia laatutietojen pitkän aikavälin arvioinnissa. Mikäli tuloksia on saatavilla, olisi niitä syytä tarkastella ennen luvan myöntämistä. Kuormitustarkkailua voidaan jatkaa nykyisen tarkkailuohjelman mukaisena. Pohjaveden osalta tarkkailusta tulee sopia Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kanssa.

14 14 (21) Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine Hakemusasiakirjoista ei käy ilmi, onko pohjavesialueella sijaitsevan turvetuotantoalueen kuivatusojat lopullisessa syvyydessään vai onko ojia tarkoitus syventää nykyisestä. Mikäli ojia on tarve syventää nykyisestä, tulisi alueelta olla kattavammin tietoa pohjaveden pinnan korkeudesta ja hakemusasiakirjoissa ilmoitetun savikerrosten paksuudesta, jotta mahdollisia vaikutuksia pohjaveden määrään, pohjaveden pinnan alenemiseen tai pohjaveden hallitsemattomaan purkautumiseen voitaisiin arvioida. Ojien syventämistä ei tule ulottaa mahdollisiin saven alaisiin karkearakeisempiin hiekkakerroksiin. Tämä tulee huomioida erityisesti pohjaveden muodostumisalueen rajaa lähellä olevissa ojissa. Vesienhoidossa Karjalankulma Peräkangas pohjavesialuetta ei ole nimetty riskialueeksi, eli pohjaveden laadussa ei olemassa olevien pohjaveden laatu- ja pinnankorkeustietojen perusteella ole havaittu ihmistoiminnan vaikutusta. Pohjavesialueen tila on luokiteltu hyväksi. Vesienhoidon tavoitteena on, että pohjavedet saadaan hyvään tilaan ja pohjavesien hyvä tila turvataan myös tulevaisuudessa. Ympäristöluvan myöntämiselle ei ole estettä, ellei pohjaveden laadussa ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, ja mikäli toiminnalle annetaan määräykset pohjaveden suojelemiseksi ja niitä noudatetaan. Tuotanto on jo aloitettu alueella ja on parempi käyttää turvevarannot loppuun kuin avata uusia alueita. Huolellisella toiminnalla ja asianmukaisella tarkkailulla voidaan mahdolliset haittavaikutukset pitää mahdollisimman pieninä. Valvonnan sujuvoittamiseksi uudessa luvassa olisi hyvä viitata aiemman luvan määräyksiin. 2) Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisella ei ole lausuttavaa asiassa. 3) Kouvolan kaupunki ja Kouvolan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen eivät antaneet asiasta lausuntoa. Asiasta ei jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakija on antanut vastineen ja täydentänyt hakemustaan Vastineessaan hakija toteaa, että tuotantosuunnitelmapiirustukseen on merkitty auman ja varikon sijainnit. Varikolla ei tehdä korjaus- eikä huoltotöitä, aluetta käytetään imuvaunujen talvisäilytykseen. Auma-alueelle on varattu tilaa enimmillään 8 aaria, tilantarve vaihtelee kesän saannon mukaan. Täydennyksen karttaan on merkitty suunnitellun pellon rajat, hakemuksen ilmakuvassa on pohjavesialueen sijainti. Alle 500 m etäisyydellä on kaksi asuttua kiinteistöä, ja Tilat ovat liittyneen kunnalliseen vesihuoltoon. Valkealan Turve

15 15 (21) Oy:lle ei ole tullut valituksia turvetuotannon aiheuttamasta vedenlaadun huononemisesta. Kaikki kuivatusojat ovat savessa, maksimisyvyys savessa on noin 0,3 m. Ojia ei tulla syventämään. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Etelä-Suomen aluehallintoviraston antaman lupapäätöksen nro 217/2013/2 perusteena olleet asiakirjat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Aluehallintovirasto käsittelee hakemuksen lupapäätöksen muuttamisen sijaan uutena lupahakemuksena, sillä lohkon I turvetuotannon määräaikaisen ympäristöluvan voimassaolo on päättynyt ennen hakemuksen vireilletuloa. Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Valkealan Turve Oy:lle määräaikaisen ympäristöluvan Harjunsuon lounaisosan turvetuotantoon Kouvolan kaupungissa Sorsajoen vesistöalueella hakemuksen ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna, kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen pinta-ala on 5 ha. Lupamääräykset Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupapäätöksen nro 217/2013/2 lupamääräyksiä 2, 3 ja 5 19 on noudatettava siltä osin, kun ne koskevat Harjusuon tuotantoaluetta. Lisäksi on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava hakemuksen täydennyksen liitteenä 2 olevan kartan mukaisesti vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Sorsajokeen. Pohjavesi 2. Kaivusyvyys ei saa tuotantoalueella ulottua kivennäismaahan. Olemassa olevia savikerrokseen ulottuvia ojia ei saa syventää. Aumoja ei saa sijoittaa pohjavesialueelle. Kaluston tankkaus sekä huolto- ja korjaustyöt on tehtävä pohjavesialueen ulkopuolella.

16 16 (21) Tarkkailut 3. Luvan haltijan on seurattava toiminnan vaikutuksia Karjalankulman Peräkankaan pohjavesialueen veden laatuun ja pohjaveden pinnankorkeuksiin Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa sovittavalla tavalla. Ehdotus tarkkailusta on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Korvaukset Hankkeesta ei ole aiheutunut eikä ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Luvan voimassaolo Lupa on voimassa kuusi vuotta siitä, kun lupa on tullut lainvoimaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 89 ja 93 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Toimittaessa hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti, on toiminta parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista sijaintipaikan olosuhteissa. Toimittaessa hakemuksen ja annettujen lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Tuotantoalue sijoittuu Karjalankulman Peräkankaan vedenoton kannalta tärkeälle pohjavesialueelle. Tuotantoalueella pohjavettä peittää savikerros ja tuotantoalueen jäljellä oleva turvepaksuus on pieni. Pohjaveteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia voidaan estää antamalla lupamääräykset 2 ja 3. Hanke ei ole Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vastainen.

17 17 (21) Lupamääräysten perustelut Lupamääräyksissä viitataan ympäristöluvassa nro 217/2013/2 annettuihin lupamääräyksiin 2, 3 ja 5 19 siltä osin, kun ne koskevat Harjusuon tuotantoaluetta. Tämän päätöksen mukainen osa-alue on osa samaa tuotantoaluetta, ja muun muassa vesienkäsittelyjärjestelyt ovat yhteisiä muun tuotantoalueen kanssa. Siten lupamääräykset on perusteltua pitää yhteisinä lupapäätöksen nro 217/2013/2 kanssa. Lupamääräysten perustelut on esitetty Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro 217/2013/2. Pohjaveden osalta on annettu tarkentavat lupamääräykset 2 ja 3. Haitallisten aineiden maaperään ja pohjavesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on annettu määräys 2. Pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi ja mahdollisesti paineellisen pohjaveden purkaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa ojien kaivusyvyyttä. Varikkoalueen maaperän ollessa ainakin osittain hiekkaa, on aumojen sijoittaminen varikkoalueelle kielletty pohjaveden laadun turvaamiseksi. Luvan haltijan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Tuotantoalueen sijaitsessa vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella, on tarpeen tarkkailla myös toiminnan vaikutuksia pohjaveteen (määräys 3). Koska alueelta ei ole saatavilla pohjaveden korkeus- eikä laatutietoja, ei tarkkailun laajuutta ole määrätty luvassa. Pohjavesitarkkailusta tulee sopia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa välittömästi luvan saatua lainvoiman. Luvan voimassaolon perustelut Luvan voimassaoloaika on määrätty hakijan esityksen mukaisesti määräaikaiseksi. VASTAUS LAUSUNTOIHIN, MUISTUTUKSIIN JA MIELIPITEISIIN Aluehallintovirasto ottaa asiasta annetut lausunnot huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on saanut lainvoiman. Valitus korvauksesta ei estä toiminnan aloittamista. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta,

18 18 (21) ympäristönsuojelulain 70 :n 2 momentin mukaisesti on noudatettava asetusta. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 11, 12, 17, 48, 49, 51, 52, 53, 58, 62, 63, 64, 66, 70, 83, 87, 94, 113, 114, 158, 198 Jätelaki (646/2011) 8, 12, 28 ja 29 Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 28 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (997/2017) liitteen maksutaulukon mukaan enintään 10 hehtaarin tuotantoalueen ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on euroa. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Valkealan Turve Oy Kouvolan kaupunki Kouvolan kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomainen Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / kalatalousviranomainen Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Asianosaisille, joille on lähetetty lupahakemuksesta erityistiedoksianto listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla ja internetissä Päätöksen antamisesta ilmoitetaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustaululla. Päätös julkaistaan internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Lisäksi tieto päätöksestä julkaistaan Kouvolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

19 19 (21) MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Juha Helin. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Maiju Juntunen. Asiakirja on hyväksytty sähköisesti. Merkintä sähköisestä hyväksymisestä on asiakirjan viimeisellä sivulla.

20 Liite 1 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusaika Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Valitusoikeus Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, sijaintikunta ja vaikutusalueen kunnat ja niiden ympäristönsuojeluviranomaiset, sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Vaasan hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virkaajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: postiosoite: puhelin: faksi: sähköposti: aukioloaika: Oikeudenkäyntimaksu Korsholmanpuistikko 43, 4. krs PL 204, Vaasa vaasa.hao@oikeus.fi klo Vaasan hallinto-oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asiaryhmissä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu maksusta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.

21 Tuotantoalueen kartta Liite 2

22 Tämä asiakirja ESAVI/13880/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument ESAVI/13880/2018 har godkänts elektroniskt Ratkaisija Helin Juha :44 Esittelijä Juntunen Maiju :57