SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS

Transkriptio

1 TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS 4035 POHJOIS-TAPIOLAN KOULU, LOUHENTIEN KOULURAKENNUS SEPONTIE 4, ESPOO S wec o Ilm alanportti 2 FI Helsinki, p (0) Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Reg.no Reg. Office Helsinki Sweco Groupin jäsen

2 YHTEENVETO Kaksikerroksinen koulurakennus on valmistunut vuonna 965. Rakennusta on perusparannettu noin vuonna 994 ja vuonna 205. Saatujen lähtötietojen mukaan opettajanhuoneessa 27, puutyösalissa 32, metallityötilassa 30, opetuskeittiöissä 6-6A sekä wc-tilassa 24A on esiintynyt poikkeavia hajuja sekä oireilua syyslukukauden aikana. Metallityötila on otettu koulun toimesta oireilujen vuoksi pois käytöstä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää rakennuksen. kerroksessa rakenteiden kosteustekninen kuntoa ja arvioida sisäilman laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tehtiin ilmanvaihtoteknisiä tutkimuksia kohdennetuissa tiloissa. Rakennuksessa on maanvastaiset alapohjarakenteet. Pääosin rakenne on teräsbetonia, eikä siinä ole lämmöneristettä (AP). Betonilaattojen välissä on käytetty kosteuseristeenä pikisivelyä, mutta se ei estä kosteuden siirtymistä maaperästä rakenteeseen, sillä alapohjarakenteessa havaittiin etenkin rakennuksen keskiosilla monin paikoin kosteutta. Pikisively sisälsi vain vähäisiä määriä PAH-yhdisteitä. Monissa tiloissa on lattiapinnoitteena vinyylilaatta ja sen alapuolella havaittiin musta asbestipitoinen liima. Todennäköisesti betonilaatassa on pilarilinjoilla halkeamia, sillä muovimattolattiapinnoitteissa oli paikoin kupruja sekä vinyylilaatan saumat rakoilivat ko. kohdilla. Opettajainhuoneessa 27 havaittiin pilarilinjalla katossa iso halkeama. Paikoin havaittiin myös viitteitä lattiapintojen painumisesta. Metallityösalissa 30 ja Puutyösalissa 32 maanvastaisen betonilaatan päälle on asennettu lämmöneristeeksi kevytsorabetonia. Kevytsorabetonikerrokseen on jätetty lankkulattian koolauspuut (AP3). Koolauspuut olivat lahovaurioituneet kaikissa kolmessa tarkastuspisteessä ja rakenneavauskohdissa havaittiin selkeä mikrobiperäinen haju. Viljelytuloksen perusteella aktiivista mikrobikasvustoa havaittiin puutyösalin 32 kosteusvaurioalueella. Tilassa 33 betonilaatan päälle on asennettu puupölkkylattia (AP4). Puupölkyissä oli silmin havaittavaa mikrobikasvua ja muuta epäpuhtautta. Puulattia ei ole ilmatiivis, jolloin mikrobiperäiset ja muut epäpuhtaudet pääsevät siirtymään sisäilmaan, missä voivat aiheuttaa terveyshaittoja tilojen käyttäjille. Alapohjarakenteet ja putkikanaalin tarkastusluukut eivät ole ilmatiiviitä, jolloin maaperässä ja rakenteissa olevat epäpuhtaudet voivat siirtyä ilmavuotokohtien kautta sisäilmaan heikentäen sen laatua. Ulkoseinärakenteet ovat tiilimuurattuja, mineraalivillalla lämmöneristettyjä seinärakenteita. Sokkelin sisäpinnassa on pikieriste, joka ainakin paikoin päästää ulkopuolisen kosteuden siirtymään rakenteeseen. Mineraalivillaeriste oli mikrobivaurioitunut kahdessa rakenneavauskohdassa ja yhdessä tutkimuskohdassa näytteessä ei todettu tavanomaisesta poikkeavaa mikrobikasvustoa. Eristeväliin on jätetty ainakin ulko-ovien apukarmit, jotka metallityötilassa 30 olivat täysin lahovaurioituneet. Ulkoseinärakenteet eivät ole ilmatiiviitä, jolloin epätiiviyskohtien kautta ilmavuotojen mukana voi kulkeutua mikrobiperäisiä ja muita epäpuhtauksia rakenteista sisäilmaan. Sokkelihalkaisun TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO

3 eristeenä on käytetty suunnitelmista poiketen EPS-eristettä, eikä sokkelihalkaisusta havaittu ilmayhteyttä sisätilaan. Wc-tilassa 27A havaittiin lavuaarin alapuolelle ulkoseinässä paikallinen kosteusvaurio johtuen todennäköisesti tilan käytöstä. Mittausten perusteella ilmavirrat ovat epätasapainossa, molempien opetuskeittiöiden ilmavirrat jäivät selvästi suunniteluarvoista, eivätkä kaikki tehostuspellit toimi tarkoituksenmukaisella tavalla. Hiilidioksidipitoisuus ei kuitenkaan noussut tiloissa liian korkeaksi. Ilmanvaihtokanavisto näytti olevan lisäksi puhdistuksen tarpeessa. Opettajien tila 27 on entinen varasto eikä tilassa ole tuloilmaa. Tilan nykyisessä käytössä tuloilman lisääminen on ehdottoman suositeltavaa. Tuloilma on mahdollista lisätä tilan läpi menevästä tuloilmakanavistosta Kaikki toimenpiteet kiireellisyysjärjestyksessä - Kotitalousluokkien 6 ja 6A tehostuspeltien korjaaminen - Varaston 27 tilalle rakennettuun opettajainhuoneeseen ilmanvaihdon lisääminen. - Alapohjarakenteen (AP3) tiloissa 30 ja 32 sekä alapohjarakenteen (AP4) tilassa 33 betonilaatan yläpuoliset materiaalit tulee poistaa ja uudet rakenteet suunnitella kosteutta kestäviksi sekä ilmatiiviiksi. Korjaustyö edellyttää korjaussuunnittelua sekä laadunvarmistusta. - Alapohjarakenne (AP) tulee tiivistää ilmatiiviiksi (halkeamat paikata, rakenneliittymät ulkoseinään sekä väliseiniin ja kaikki läpiviennit). - Pintamateriaalit suositellaan uusittaviksi koko. kerroksen osalta. Betonilaatta puhdistettavan puhtaalle betonipinnalle ja uudet pintamateriaalit valitaan kosteutta kestäviksi ja vesihöyryä läpäiseviksi. Rakennukseen tulee tehdä kattava asbesti- ja haitta-ainekartoitus ennen korjaustöihin ryhtymistä. - Putkikanaalin tarkastusluukut suositellaan uusimaan ilmatiiviiksi. - Ulkoseinärakenteista poistetaan vaurioituneet eriste- ja puumateriaalit viimeistään peruskorjauksen yhteydessä. Ennen peruskorjausta voidaan tiivistää rakenteen sisäkuoressa havaitut ilmavuotokohdat epäpuhtauksien pääsyn estämiseksi sisätiloihin. - Ilmanvaihdon ilmamäärät mitataan ja tasapainotetaan koko rakennuksessa. Tässä yhteydessä olisi suositeltavaa tehdä ilmanvaihtokanaviston ja päätelaitteiden puhdistus. - Wc-tilan 27A paikallinen vesivauriokohta suositellaan korjaamaan. WC-tilaan suositellaan asentamaan seinä- ja lattiapinnoille vedeneristeet. - Suositellaan päivittämään ilmanvaihtosuunnitelmat vastaamaan nykytilannetta ja piirrettäväksi sähköiseen muotoon. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO

4 Sisältö YLEISTIEDOT 2 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET 2 3 ALAPOHJARAKENTEET 2 3. RAKENTEET HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET RAKENTEIDEN KOSTEUS JA MIKROBIOLOGINEN KUNTO RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 9 4 ULKOSEINÄRAKENTEET 0 4. RAKENTEET HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET RAKENTEIDEN KOSTEUS JA MIKROBIOLOGINEN KUNTO RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS MUUT HAVAINNOT JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 4 5 ILMANVAIHTOTEKNISET TUTKIMUKSET 5 5. ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT HAVAINNOT SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Error! Bookmark not defined.7 6 KAIKKI TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSESSÄ 8 6. KORJAUSTOIMENPITEET VIIMEISTÄÄN PERUSKORJAUKSEN YHTEYDESSÄ TEHTÄVÄT KORJAUSTOIMENPITEET, JOTKA VAATIVAT KORJAUSSUUNNITTELUA HUOLTOTOIMENPITEET Error! Bookmark not defined. 7 LIITTEET 9 TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO

5 YLEISTIEDOT Tutkimuskohde: Pohjois-Tapiolan koulu, Louhentien koulurakennus, Sepontie 4, Espoo Lähtötiedot: Kaksikerroksinen elementtirakenteinen rakennus on valmistunut vuonna 965. Rakennusta on perusparannettu noin vuonna 994 ja vuonna 205. Vuoden 990-luvun perusparannuksessa on lisälämmöneristetty yläpohjaa, lisätty IV-konehuone vesikatolle, maalattu julkisivun kalkkihiekkakivitiilet ja betonisokkelit. Vuonna 205 on kunnostettu 2-kerroksen ja päiväkotitilojen pintoja, tehty päiväkotia vasten väliseinämuutoksia ja uusittu rakennuksen ikkunat ja ovia. Osa ensimmäisen kerroksen tiloista muutettiin päiväkotikäytöstä takaisin opetuskäyttöön syyslukukaudesta 208 alkaen. Luokkatiloissa oppilasmäärät ovat suurimmissa luokissa 28 hlö:ä. Louhentien rakennuksessa on havaittu ajoittain viemärinhajua. Tilapalveluiden LVI-asiantuntija Markus Anjala on tehnyt viemäreihin liittyvää selvitystä. Rakennuksessa tehdään myös viemärikuvaukset syksyn aikana. Rakennuksessa on tehty rakenne- ja ilmanvaihtotekninen katsastus heinäkuussa 208 (Sweco Asiantuntijapalvelut Oy, ). Muistiossa esitettiin lisätutkimuksia rakennuksen. kerroksessa rakenteiden kosteusteknisen kunnon ja ilmatiiveyden selvittämiseksi. Saatujen lähtötietojen mukaan opettajanhuoneessa 27, puutyösali 32, metallityötilassa 30, opetuskeittiöissä 6-6A sekä wc-tilassa 24A on esiintynyt poikkeavia hajuja sekä oireilua syyslukukauden aikana. Metallityötila on otettu koulun toimesta oireilujen vuoksi pois käytöstä. Tilaaja: Niina Fält Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Tutkimusryhmä: Tutkimuksen tekijöinä olivat Sanni Kietäväinen, Reeta Aitto-Oja ja Sanna Pohjola. IV-tekniset tutkimukset teki Pekka Tyrylahti. Tutkimukset kohteessa tehtiin Tutkimustavoite: Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää rakennuksen. kerroksessa rakenteiden kosteustekninen kunto ja arvioida sisäilman laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi tehtiin ilmanvaihtoteknisiä tutkimuksia kohdennetuissa tiloissa. Piirustukset: Muut käytössä olleet tutkimukset ja lähtötiedot: Lämpökuvausmittausraportti, TR-lämpökuvaus Oy Rakenne- ja Ilmanvaihtotekninen katsastus, Sweco asiantuntijapalvelut Oy TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO (9)

6 2 KÄYTETYT MITTA- JA NÄYTTEENOTTOLAITTEET Lämpötila- ja kosteusmittari CO2-loggeri Vaisala HM40, anturi HMP0 Tinytag TGE-000 Pintakosteusilmaisin Gann hydrotest LG Kosteusmittari Merkkiainelaitteisto Alipaineistaja Ilmamäärämittari Vaisala HMP4 ja HM40, mittapäät HMP42 ja HMP44 Sensistor XRS-902 / Wika Gir-0 Blowerdoor SwemaFlow 3000, SwemaFlow 25D 3 ALAPOHJARAKENTEET Kuva. Ensimmäisen kerroksen arvioidut alapohjan rakennetyyppien sijainnit. 3. RAKENTEET Alapohjarakenteisiin tehtiin kuuteen tilaan rakenneavaukset rakennetyyppien ja rakennusmateriaalien kosteusteknisen kunnon määrittämiseksi. Rakenneavauspaikat on merkittynä pohjakuviin liitteessä 2. Rakenteet oli avauskohdissa ylhäältä alaspäin seuraavat: TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO 2 (9)

7 AP, Maanvastainen alapohjarakenne, RA7 vinyylilaatta, musta liima (sisältää asbestia) 65 mm teräsbetonilaatta pikisively (PAH) 40 mm teräsbetonilaatta hiekkamaa Kuvat 2, 3. Rakenneavaus RA7 opetustilassa 0B. Avauskohdassa oli havaittavissa lievä PAHyhdisteiden haju. Betonilaatan alla ei ole lämmöneristettä eikä kapillaarikatkokerrosta, vaan hieno, kostea hiekka. Betonin joukossa havaittiin pieniä puulastuja. Alapohjalaatta oli kostea sekä ylemmän että alemman laatan pinnalta. Rakenneavauskohdassa havaittiin lievä PAH-yhdisteiden haju. Pikisivelystä otettiin näyte PAH-yhdisteiden määrittämiseksi (PAH). Tulos on esitetty Metropolilabin Testausselosteessa Liitteessä. Piki sisälsi vain vähäisiä määriä PAH-yhdisteitä (4 mg/kg). AP2, alapohjarakenne käytävällä Käytävän alapuolella on putkikanaali. Rakennetta ei avattu. Alla leikkauskuva rakenteesta. Kuvat 4, 5. Käytävän 02 alla on putkikanaali. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO 3 (9)

8 AP3, Alapohjarakenne teknisen työn luokissa 30 ja 32, RA, RA3 ja RA5 35 mm lankkulattia 00 mm koolauspuu mm kevytsorabetoni, valun joukossa koolauspuut (MR, MR4, MR5) pikisively 70 mm betonilaatta hiekkamaa Kuvat 6, 7, 8. Rakenneavaukset RA (vas.) ja RA3 (kesk.) metallityöluokassa 30 sekä RA5 puutyösalissa 32 (oik). Lämmöneristeenä rakenteessa on kevytsorabetoni. Valun joukkoon on jätetty koolauspuut, jotka olivat kaikissa avauskohdissa lahovaurioituneet pitkäaikaisen kosteuden vaikutuksesta. Rakenneavauskohdissa oli havaittavissa myös mikrobiperäistä hajua. Rakenneavauskohdassa RA oli kevytsorabetonin joukossa myös lämmitysputkistot, jotka oli eristetty mineraalivillakuidulla ja todennäköisesti asbestia sisältävällä eristeellä. Puutyösalissa rakenneavaus tehtiin kohtaan, jossa lankkulattiassa oli kosteusjälkiä. Ko. kohdassa myös ylimmät koolauspuut olivat lahovaurioituneet. Todennäköisesti kosteutta on päässyt rakenteeseen tässä kohdassa myös yläpuolelta esim. käytöstä johtuen. Koolauspuista ja mineraalivillasta otetiin avauskohdista materiaalinäytteet mikrobiviljelyyn. AP4, alapohjarakenne tilassa 33, RA4 50 mm puupölkyt, liimattu pystyyn pikisively 00 mm teräsbetonilaatta hiekkamaa TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO 4 (9)

9 Kuvat 9, 0. Rakenneavaus RA4 tilassa 33. Tilassa on osittain puupölkyt liimattuna maanvastaisen betonilattian pintaan. Puupölkyt olivat vaurioituneet, ne ovat imeneet kosteutta ja epäpuhtauksia siten, että lankuissa oli nähtävissä silmin havaittavaa mikrobikasvustoa. AP5, alapohjarakenne wc-tilassa 24A, RA0 keraaminen laatta, laasti 00 mm teräsbetonilaatta ilmaväli sora/kevytsora Kuvat, 2, 3. Rakenneavaus RA0 wc-tilassa 24A. Rakenneavaus tehtiin lavuaarin viemäriliitoksen lähellä. Ulkoseinässä havaittiin kohonnut vertailulukema pintakosteusilmaisimella, mutta alapohjassa ei kohonneita kosteuslukemia havaittu. Wc-tilassa ei ole vedeneristeitä. Betonilaatan alla oli sora/kevytsorabetonikerros. Orgaanisia lämmöneristeitä ei havaittu, eikä ko. kohdassa havaittu poikkeavia hajuja. Rakennetta ei avattu syvemmälle. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO 5 (9)

10 3.2 HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 3.2. RAKENTEIDEN KOSTEUS JA MIKROBIOLOGINEN KUNTO Alapohjarakenteiden kosteus kartoitettiin pintakosteudenilmaisimella. Lisäksi tarkastettiin lattiapinnoitteen alapuolinen kosteus ns. viiltomittausmenetelmällä kolmesta mittauspisteestä (VK-VK3) ja alapohjarakenteen kosteus porareikämittauksella viidestä mittauspisteestä (K- K5). Kosteusmittausten tulokset sekä on esitetty liitteessä ja pintakosteuskartoitus sekä viilto- ja porareikämittauspisteiden sijainnit ja havainnot on merkittynä pohjakuvaan liitteessä 3. Mittauspisteistä arvioitiin aistinvaraisesti lattiapinnoitteiden alapuolista kuntoa. Lattiapinnoilla havaittiin paikoin kohonneita kosteusarvoja. Betonilaatassa suhteellinen kosteus oli mittauspisteissä pintarakenteessa (50-55 mm syvyydellä) 90,8-99,5 % ja syvemmällä rakenteessa (75-00 mm syvyydessä) 97,9 99,5 %. Betonilaatan alla hiekkatäytössä kosteus oli 95,4-99,7 %. Myös vinyylilaattapinnoitteen alla kosteus oli paikoin koholla tiloissa 06 ja 27 (RH %). Lattiapinnoitteen alla havaittiin lievää poikkeavaa, kemiallista hajua ja laatat olivat hieman irti alustastaan. Alapohjarakenteista tehtyjä havaintoja on esitetty kuvissa 4-7. Kuvat 4, 5. Opetuskeittiöissä 6 ja 6A lattiapäällysteissä havaittiin paikoin kupruilua ja juovamaisia kohoumia. Todennäköisesti betonilaatassa on ko. kohdalla halkeamia. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO 6 (9)

11 Kuvat 6, 7. Opettajien työtilassa 23 (vas.) ja opetustilassa 0B-C (oik) havaittiin lattialistan ja lattian välissä selkeä rako johtuen mahdollisesti lattian painumisesta. Lattialistan alaosaan oli paikoin asennettu tiivistysmassaa, joka rakoili. Metallityösalin 30 ja Puutyösalin 32 lattiarakenteeseen (AP3) tehdyistä rakenneavauksista otettiin puukoolauksesta sekä mineraalivilla putkieristeestä materiaalinäytteet mikrobiviljelyyn. Tulokset on esitetty Metropolilabin testausselosteessa Liitteessä. Puutyösalin 32 koolauspuussa (MR5) havaittiin runsasta aktinomykeetti- ja homesienikasvustoa. Tuloksen perusteella koolauspuu on mikrobivaurioitunut. Metallityösalin 30 rakenneavauksista otetut koolauspuunäytteissä (MR ja MR4) havaittiin vähäistä mikrobikasvua ja viljelytuloksen perusteella materiaali ei ole mikrobivaurioitunut. Koolauspuut olivat kuitenkin aistinvaraisesti arvioiden lahovaurioituneita, joten kyse on todennäköisesti vanhasta, mahdollisesti jo rakennusaikaisesta vauriosta. Putkieristeessä (MR2) havaittiin kohtuullisesti mikrobikasvua ja lajiston joukossa havaittiin ns. kosteusvaurioindikaattorilajia (Paecilomyces variotii). Viljelytuloksen perusteella näytteessä on viite vauriosta RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Maanvastaisen alapohjarakenteen (AP) ilmatiiveyttä tutkittiin tiloissa 06, 0B/C, 6 ja 35 merkkiainekokeella. Merkkiainekaasua laskettiin alapohjalaatan alle ja kaasun kulkeutumista tilaan seurattiin analysaattorilaitteella tilan ollessa noin 0 Pa alipaineinen alapohjalaatan alustaan nähden. Alapohjan ja ulkoseinän liittymissä, alapohjan ja pilarin liittymissä sekä putkiläpientien kohdilta havaittiin kaikissa tutkituissa tiloissa ilmavuotoja. Lisäksi tiloissa 6 ja 35 havaittiin ilmavuotoja alapohjan ja väliseinän liittymissä. Merkkiainekokeen tulokset on esitetty tarkemmin liitteessä 4. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO 7 (9)

12 3.2.3 MUUT HAVAINNOT Kuvat 8, 9. Käytävällä 02 laattojen saumat rakoilevat pilarilinjoilla (vas). Todennäköisesti alapohjalaatassa on ko. kohdilla halkeamia. Opettajien työtilan 27 katossa havaittiin samassa linjassa leveä halkeama (oik). Halkeama oli osin peitetty laudalla. Kuvat 20, 2. Mm. opetustiloissa 2 (vas), opettajantilassa 27 (oik) ja opetustilassa 0B/C havaittiin vinyylilaatan alla mustaa liimaa, joka sisältää asbestia. Todennäköisesti asbestia sisältäviä materiaaleja on muissakin tiloissa. Rakennukseen tulee tehdä kattava asbesti- ja haitta-ainekartoitus ennen korjaustöihin ryhtymistä. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO 8 (9)

13 3.3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Rakennuksessa on maanvastaiset alapohjarakenteet. Pääosin rakenne on teräsbetonia, eikä siinä ole lämmöneristettä (AP). Betonilaattojen välissä on käytetty kosteuseristeenä pikisivelyä, mutta se ei estä kosteuden siirtymistä maaperästä rakenteeseen, sillä alapohjarakenteessa havaittiin etenkin rakennuksen keskiosilla monin paikoin kosteutta. - Pikisively sisälsi vain vähäisiä määriä PAH-yhdisteitä. Monissa tiloissa on lattiapinnoitteena vinyylilaatta ja sen alapuolella havaittiin musta asbestipitoinen liima (ainakin tiloissa 0B/C, 2, 27). Todennäköisesti asbestipitoisia rakennusmateriaaleja on muissakin tiloissa. - Metallityösalissa 30 ja Puutyösalissa 32 maanvastaisen betonilaatan päälle on asennettu lämmöneristeeksi kevytsorabetonia, jonka joukkoon on jätetty lankkulattian koolauspuut (AP3). Koolauspuut olivat lahovaurioituneet kaikissa kolmessa tarkastuspisteessä ja rakenneavauskohdissa havaittiin selkeä mikrobiperäinen haju. Viljelytuloksen perusteella aktiivista mikrobikasvustoa havaittiin puutyösalin 32 kosteusvaurioalueella. Tilassa 33 betonilaatan päälle on asennettu puupölkkylattia (AP4). Näissä oli silmin havaittavaa mikrobikasvua ja muuta epäpuhtautta. Puulattia ei ole ilmatiivis, jolloin mikrobiperäiset ja muut epäpuhtaudet pääsevät siirtymään sisäilmaan, missä voivat aiheuttaa terveyshaittoja tilojen käyttäjille. - Todennäköisesti betonilaatassa on pilarilinjoilla halkeamia, sillä muovimattolattiapinnoitteissa oli paikoin kupruja sekä vinyylilaatan saumat rakoilivat ko. kohdilla. Opettajien työtilassa 27 havaittiin pilarilinjalla katossa iso halkeama. Paikoin havaittiin myös viitteitä lattiapintojen painumisesta. - Merkkiainekokeissa havaittiin ilmavuotoja alapohjan ja ulkoseinän liittymissä, pilarin ja ulkoseinän liittymissä, patterin läpivientien kohdilta sekä paikoin alapohjan ja väliseinän liittymissä. Maaperässä olevat epäpuhtaudet voivat siirtyä ilmavuotokohtien kautta sisäilmaan. - Käytävän 02 alapuolella on putkikanaali. Kanaalista ei havaittu ilmavuotoja yläpuolisiin tiloihin muualta kuin tarkastusluukkujen kautta. 3.4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Alapohjarakenteen (AP3) tiloissa 30 ja 32 sekä alapohjarakenteen (AP4) tilassa 33 betonilaatan yläpuoliset materiaalit tulee poistaa ja uudet rakenteet suunnitella kosteutta kestäviksi sekä ilmatiiviiksi. Korjaustyö edellyttää korjaussuunnittelua sekä laadunvarmistusta. - Alapohjarakenne (AP) tulee tiivistää ilmatiiviiksi (halkeamat paikata, rakenneliittymät ulkoseinään sekä väliseiniin ja kaikki läpiviennit). Pintamateriaalit suositellaan uusittaviksi koko. kerroksen osalta. Betonilaatta puhdistettavan puhtaalle betonipinnalle ja uudet pintamateriaalit valitaan kosteutta kestäviksi ja vesihöyryä läpäiseviksi. Rakennukseen tulee tehdä kattava asbesti- ja haitta-ainekartoitus ennen korjaustöihin ryhtymistä. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO 9 (9)

14 - Putkikanaalin tarkastusluukut suositellaan uusimaan ilmatiiviiksi. Kanaalin ilmanvaihtoa ja ilman jakautumista kanaalissa voidaan tarvittaessa tehostaa asentamalla Louhentien rakennuksen alla olevalle kanaaliosuudelle tulo- ja poistoilmapuhaltimet. Kanaali tulee säätää hieman alipaineiseksi rakennuksen muihin tiloihin nähden 4 ULKOSEINÄRAKENTEET 4. RAKENTEET Ulkoseinärakenteiden alaosiin tehtiin kolmeen tilaan sisäpuolelta ja kahteen tilaan ulkopuolelta rakenneavaukset rakennetyyppien ja rakennusmateriaalien kosteusteknisen kunnon määrittämiseksi. Rakenneavauspaikat on merkittynä pohjakuviin liitteessä 2. Rakenteet oli avauskohdissa sisältä ulospäin seuraavat: US, ulkoseinän alaosa RA2, RA6, RA8 maali 30 mm tiili 00 mm mineraalivilla (MR3, MR6, MR7) pikisively (PAH2) betonisokkeli Kuva 22. Perustusleikkaus sisäpihan puoleiselta julkisivulta. Maanpinta on lattiapinnan tasoa korkeammalla Ulkoseinärakenteessa ei havaittu tuuletusväliä, vaan mineraalivillaeriste oli kiinni sokkelissa. Rakennusavauksissa ei aistinvaraisesti havaittu selkeää poikkeavaa hajua tai ilmavirtausta sisään päin. Mineraalivillaeristeet olivat paikoin tummuneet joko kosteuden tai vuotoilmavirtausten vaikutuksesta. Kuvat 23, 24. Rakenneavaukset RA6 (vas) ja RA8 (oik) tehtiin pihan puoleiselle seinustalle, jossa lattiantaso on alempana kuin ulkopuolisen maanpinnan taso. RA6 opetustilassa 0B/C rakenneavauksessa sokkelin sisäpinta oli kostea ja mineraalivillaeristeessä tummumaa. Viljelytuloksen perusteella RA8-rakenneavauskohdasta otettu mineraalivillaeriteessä oli mikrobivaurioitunut ja RA6 kohdassa havaittiin vain vähäistä mikrobikasvua. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO 0 (9)

15 Sisäpihan puoleisella seinustalla lattiantaso on ulkopuolisen maanpinnan tason alapuolella. Rakenneavauksissa RA6 sokkelin sisäpinta oli kostea pintakosteusilmaisimella havainnoitaessa (PKA 8). Eristeväli alkoi n. 8 cm lattiapinnantason alapuolelta. Kuvat 25, 26. RA2 tehtiin metallityösaliin 30. Rakenneavaus sijaitsi ulko-oven vierustalla ja avauskohdassa havaittiin täysin lahovaurioitunut apukarmi eristevälissä. Mineraalivillaeriste oli avauskohdassa viljelytuloksen perusteella mikrobivaurioitunut. Rakenneavaus RA2 tehtiin metallityötilan 30 (Louhentien puoleinen seinusta) ulko-oven vierustalle seinän alaosaan. Mineraalivillassa havaittiin tummumaa avauskohdassa. Mineraalivilla jatkui lattiantason alapuolelle n. 30 cm syvyydelle. Ulko-oven apukarmi sijaitsi eristevälissä ja jatkui seinän alaosaan asti. Puu oli täysin lahovaurioitunut (täysin tummunut ja hajosi koskettaessa). Sokkelin sisäpuolisesta pikisivelystä otettiin näyte PAH-yhdisteiden määrittämistä varten. Tulos on esitetty Liitteessä olevassa Metropolilabin testausselosteessa Piki sisälsi vain vähäisiä määriä PAH-yhdisteitä (33 mg/kg). Sokkelirakenne avattiin kahdesta kohtaa Louhentien puoleiselta seinustalta, sillä tällä seinustalla maanpinta oli alempana ja rakenneavaus pystyttiin tekemään alemmas sokkelihalkaisuun asti. Rakenne oli avauskohdissa ulkoa sisäänpäin seuraava: TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO (9)

16 US2, sokkeli RA9, RA maali 30 mm betoni 50 mm EPS-eriste (RA ei eristettä) n. 200 mm betoni Sokkelihalkaisu löydettiin tilan 23 kohdalta. Piirustuksen (Kuva 8) mukaista lastuvillaeristettä ei ko. kohdasta havaittu, vaan eristeenä oli 50 mm EPS. Metallityötilan 30 kohdalle tehdyssä rakenneavauksessa RA ei havaittu lainkaan eristettä, vaan betonisokkeli oli yhtenäinen 400 mm paksuinen. Rakenne on tässä mahdollisesti erilainen, sillä rakenneavaus tehtiin ulko-oven viereen. Kuva 27. Sokkelihalkaisuun tehtiin rakenneavaus RA HAVAINNOT JA MITTAUSTULOKSET 4.2. RAKENTEIDEN KOSTEUS JA MIKROBIOLOGINEN KUNTO Ulkoseinärakenteiden kosteutta kartoitettiin pintakosteuden ilmaisimella, minkä lisäksi tehtiin porareikämittauksia kolmeen mittauspisteeseen (K3, K6, K8). Kosteusmittausten tulokset on esitetty liitteessä ja pintakosteuskartoitus sekä porareikämittauspisteiden sijainnit pohjakuvassa liitteessä 3. Ulkoseinän eristetilassa tai betonirakenteessa ei havaittu kohonnutta kosteutta (RH %). Wc-tilassa 24A havaittiin pintakosteudenilmaisimella seinän alaosassa lavuaarin alapuolella kohonneita kosteuslukuarvoja (PKA30). Myös tiiliväliseinien alaosissa havaittiin paikoin kohonneita kosteuslukemia (PKA 20-40) sekä kosteuden aiheuttamia jälkiä. Kuvat 28 ja 29. Tiiliväliseinien alaosissa paikoin kosteuden aiheuttamia jälkiä ja kohonneita pintakosteuslukemia. Kuvat opetustilasta 0B/C (vas) ja opetuskeittiöstä 6. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO 2 (9)

17 Ulkoseinärakenteisiin tehdyistä rakenneavauksista (RA2, RA6, RA8) otettiin mineraalivillaeristeestä materiaalinäytteet (MR3, MR6-7). Näistä kahdessa (tiloista 06 ja 30 otetut näytteet) havaittiin runsaasti mikrobikasvustoa. Tilasta 06 otetussa näytteessä (MR7) lisäksi kohtuullisesti aktinomykeettikasvua. Opetustilassa 0B/C otetussa näytteessä todettiin vähäistä homesieni-itiö ja aktinomykeettikasvua RAKENTEIDEN ILMATIIVEYS Ulkoseinärakenteiden ilmatiiveyttä tutkittiin merkkiainekokeella, jossa merkkiainekaasua laskettiin ulkoseinärakenteiden eristetilaan ja kaasun kulkeutumista tilaan seurattiin analysaattorilaitteella tilan ollessa noin 0 Pa alipaineinen ulkoseinärakenteen eristetilaan nähden. Merkkiainekokeiden tulokset on esitetty liitteessä 4. Ulkoseinärakenteen (US) ilmatiiveyttä tutkittiin tiloissa 0B/C, 23, 30. Kaikissa tutkituissa tiloissa havaittiin ilmavuotoja ulkoseinärakenteen ja ikkunan liittymissä, ulkoseinän ja alapohjan liittymissä ja pilarin ja ulkoseinän liittymissä. lisäksi tilassa 30 ilmavuotoja havaittiin patterin kannakkeiden ja ovisyvennyksen kohdalta. Lisäksi tutkittiin sokkelirakenteen (US2) ilmatiiveyttä tilassa 30. Merkkikaasun ei havaittu siirtyvän sokkelihalkaisusta sisätilaan MUUT HAVAINNOT Kuvat 30, 3. WC-tilassa 24A havaittiin lavuaarin kohdalla ulkoseinän alaosassa kohonneita pintakosteuslukuarvoja. Rakenteessa ei havaittu vedeneristettä, joten todennäköisesti kosteus on peräisin tilan käytöstä. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO 3 (9)

18 Kuvat 32, 33. Ikkunalauta metallityötilassa 30 halkeillut (vas). Tilojen 30 ja 35 välisessä tiiliväliseinässä pystyhalkeama (oik). 4.3 JOHTOPÄÄTÖKSET - Ulkoseinärakenteet ovat tiilimuurattuja, mineraalivillalla lämmöneristettyjä seinärakenteita. Sokkelin sisäpinnassa on pikieriste, joka ainakin paikoin päästää ulkopuolisen kosteuden siirtymään rakenteeseen. Mineraalivillaeriste oli mikrobivaurioitunut kahdessa rakenneavauskohdassa ja yhdessä tutkimuskohdassa näytteessä ei todettu tavanomaisesta poikkeavaa mikrobikasvustoa. Eristeväliin on jätetty ainakin ulko-ovien apukarmit, jotka metallityötilassa 30 olivat täysin lahovaurioituneet. - Ulkoseinärakenteet eivät ole ilmatiiviitä, jolloin epätiiviyskohtien kautta ilmavuotojen mukana voi kulkeutua mikrobiperäisiä ja muita epäpuhtauksia rakenteista sisäilmaan. Sokkelihalkaisun eristeenä on käytetty suunnitelmista poiketen EPS-eristettä, eikä sokkelihalkaisusta havaittu ilmayhteyttä sisätilaan. - Wc-tilassa 27A havaittiin lavuaarin alapuolelle paikallinen kosteusvaurio johtuen todennäköisesti tilan käytöstä. 4.4 TOIMENPIDE-EHDOTUKSET - Ulkoseinärakenteista tulee poistaa vaurioituneet eriste- ja puumateriaalit peruskorjauksen yhteydessä. Ennen rakennuksen peruskorjausta suositellaan tiivistämään rakenteen sisäkuoressa havaitut ilmavuotokohdat epäpuhtauksien pääsyn estämiseksi sisätiloihin. - Wc-tilan 27A paikallinen vesivauriokohta suositellaan korjaamaan. WC-tilaan suositellaan asentamaan seinä- ja lattiapinnoille vedeneristeet. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO 4 (9)

19 5 ILMANVAIHTOTEKNISET TUTKIMUKSET 5. ILMANVAIHDON ILMAVIRRAT Ilmanvaihdon tulo- ja poistoilmavirrat mitattiin tiloissa 24A, 6, 6A, 27, 30 ja 32. Lisäksi mitattiin tuloilmakoneen TK0 sekä wc-poiston kokonaisilmavirrat. Ilmavirtojen mittaustulokset on esitetty liitteessä ja paikkakohtaisesti eritellen liitteessä 5. TK0/PK ja wc-poiston kokonaisilmavirrat olivat 8-9 % suunnitellusta. Iv-koneessa TK0/PK on mahdollisuus nostaa kierrosnopeutta. Wc-tilassa 24A ja puutyösalissa 32 mitatut ilmavirrat olivat lähes suunnitelmien mukaisia. Metallityösalissa 30 mitattu ilmanvaihto oli 73 % suunnitellusta. Opetuskeittiössä 6 tehostuspelti on rikki eikä aukea tehostettaessa. Kummassakaan opetuskeittiöissä ei tuloilmavirta ole riittävä tilojen käyttöön nähden (6 hengelle). 5.2 HAVAINNOT Mittausten perusteella ilmavirrat ovat epätasapainossa, eivätkä kaikki tehostuspellit toimi tarkoituksenmukaisella tavalla. Ilmanvaihtokanavisto näytti olevan lisäksi puhdistuksen tarpeessa (Kuva 34). Opetuskeittiötilojen 6 ja 6A molemmat haastatellut kotitalousopettajat kertoivat sisäilman olevan liian vähäistä ja ikkunoiden avaamisen välttämätöntä. Mittausten perusteella luokan ilmavirrat jäivät selvästi suunnitteluarvoista, eikä luokan 6 tuloilman tehostuspelti toiminut testauksen yhteydessä (kuva 35). Opetuskeittiöihin on lisätty kanavapuhaltimet, jotka ottavat suoraan ulkoa ilmaa jääkaappien yläpuolelle (kuva 36). Opettajien tila 27 on entinen varasto eikä tilassa ole tuloilmaa. Tilan nykyisessä käytössä tuloilman lisääminen on ehdottoman suositeltavaa. Tuloilma on mahdollista lisätä tilan läpi menevästä tuloilmakanavistosta (kuva 37). Kohdekäynnillä havaittiin IV-konehuoneesta löytyneistä suunnitelmista (Insinööritoimisto Äyräväinen Oy) ja paikan päällä tehtyjen kartoitusten perusteella, että vuonna 205 on tehty pieniä LVI-muutoksia ilmanvaihtoon, lämmitys ja vesi-viemärijärjestelmiin. Osa tehdyistä muutoksista on dokumentoitu kohteelta löytyviin tasokuviin, osa muutoksista on tehty erillisessä urakassa. Ajantasaisia tasokuvia ei ole sähköisessä muodossa saatavilla. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO 5 (9)

20 Kuvat 34 ja 35. Kotitalousluokan tulokanavassa havaittiin olevan pölyä. Kotitalousluokkien moottoripeltien toiminta suositellaan kartoitettavaksi ja korjattavaksi. Kuva 36. Kotitalousluokkiin on lisätty pakastimien yläpuolelle puhaltavat kanavapuhaltimet. Puhaltimet puuttuvat suunnitelma-asiakirjoista. Kuva 37. Opettajanhuoneeseen 27 saadaan tuotua tuloilma kuvassa olevasta kanavistosta. Muutos edellyttää tulokanaviston kokonaisvaltaista säätötyötä. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO 6 (9)

21 5.3 SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUS Sisäilman hiilidioksidipitoisuutta seurattiin opetuskeittiöissä 6 ja 6A kolmen viikon ajan jatkuvatoimisten mittalaitteiden avulla. Tulokset on esitetty graafisesti liitteessä 6. Hiilidioksidipitoisuusseurannan tuloksien avulla voidaan arvioida tilojen ilmanvaihdon riittävyyttä tiloissa tapahtuvaan toimintaan nähden. Asumisterveysasetuksen mukaan opetustilan sisäilman hiilidioksidipitoisuuden toimenpideraja ylittyy, jos pitoisuus on 200 mg/m 3 (50 ppm) suurempi kuin ulkoilman hiilidioksidipitoisuus. Ulkoilman hiilidioksidipitoisuus oli seurantajakson ajan n. 400 ppm välillä. Sisäilman hiilidioksidipitoisuus vaihteli tutkituissa tiloissa ppm välillä. Hiilidioksidipitoisuus tiloissa oli normaali. 5.4 JOHTOPÄÄTÖKSET - Mittausten perusteella ilmavirrat ovat epätasapainossa, eivätkä kaikki tehostuspellit toimi tarkoituksenmukaisella tavalla. Ilmanvaihtokanavisto näytti olevan lisäksi puhdistuksen tarpeessa - Mittausten perusteella molempien opetuskeittiöiden (6 ja 6A) ilmavirrat jäivät selvästi suunnitteluarvoista, eikä tilan 6 tuloilman tehostuspelti toiminut testauksen yhteydessä. Hiilidioksidipitoisuus ei kuitenkaan noussut tiloissa liian korkeaksi. - Opettajien tila 27 on entinen varasto eikä tilassa ole tuloilmaa. Tilan nykyisessä käytössä tuloilman lisääminen on ehdottoman suositeltavaa. Tuloilma on mahdollista lisätä tilan läpi menevästä tuloilmakanavistosta 5.5 TOIMENPIDESUOSITUKSET - Kotitalousluokkien 6 ja 6A tehostuspeltien korjaaminen - Varaston 27 tilalle rakennettuun opettajainhuoneeseen ilmanvaihdon lisääminen. - Ilmanvaihdon ilmamäärät mitataan ja tasapainotetaan koko rakennuksessa. Tässä yhteydessä olisi suositeltavaa tehdä ilmanvaihtokanaviston ja päätelaitteiden puhdistus, mikäli edellisestä puhdistuksesta on vähintään viisi vuotta tai puhdistuskartoituksen perusteella kanavisto ei täytä P-luokan puhtauskriteereitä. - Puhdistus- ja säätötöitä varten suositellaan ilmanvaihtosuunnitelmien päivittämistä vastaamaan nykytilannetta ja piirrettäväksi sähköiseen muotoon, jotta työn sujuvuus ja toteuttaminen olisi ongelmatonta. Sähköisessä muodossa olevat ajantasapiirustukset auttavat ylläpitoa ja ongelmien selvitystä sekä tulevien muutosten dokumentointia. TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO 7 (9)

22 6 KAIKKI TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KIIREELLISYYSJÄRJESTYKSESSÄ 6. KORJAUSTOIMENPITEET - Kotitalousluokkien 6 ja 6A tehostuspeltien korjaaminen - Varaston 27 tilalle rakennettuun opettajainhuoneeseen ilmanvaihdon lisääminen. - Putkikanaalin tarkastusluukut suositellaan uusimaan ilmatiiviiksi. Kanaalin ilmanvaihtoa ja ilman jakautumista kanaalissa voidaan tarvittaessa tehostaa asentamalla Louhentien rakennuksen alla olevalle kanaaliosuudelle tulo- ja poistoilmapuhaltimet. Kanaali tulee säätää hieman alipaineiseksi rakennuksen muihin tiloihin nähden. - Tiivistetään ulkoseinärakenteen sisäkuoressa havaitut ilmavuotokohdat epäpuhtauksien pääsyn estämiseksi sisätiloihin. - Alapohjarakenne (AP) tulee tiivistää ilmatiiviiksi (halkeamat paikata, rakenneliittymät ulkoseinään sekä väliseiniin ja kaikki läpiviennit). - Ilmanvaihdon ilmamäärät mitataan ja tasapainotetaan koko rakennuksessa. Tässä yhteydessä olisi suositeltavaa tehdä ilmanvaihtokanaviston ja päätelaitteiden puhdistus. - Suositellaan päivittämään ilmanvaihtosuunnitelmat vastaamaan nykytilannetta ja piirrettäväksi sähköiseen muotoon. 6.2 VIIMEISTÄÄN PERUSKORJAUKSEN YHTEYDESSÄ TEHTÄVÄT KORJAUSTOIMENPITEET, JOTKA VAATIVAT KORJAUSSUUNNITTELUA - Alapohjarakenteen (AP3) tiloissa 30 ja 32 sekä alapohjarakenteen (AP4) tilassa 33 betonilaatan yläpuoliset materiaalit tulee poistaa ja uudet rakenteet suunnitella kosteutta kestäviksi sekä ilmatiiviiksi. Korjaustyö edellyttää korjaussuunnittelua sekä laadunvarmistusta. - Pintamateriaalit suositellaan uusittaviksi koko. kerroksen osalta. Betonilaatta puhdistettavan puhtaalle betonipinnalle ja uudet pintamateriaalit valitaan kosteutta kestäviksi ja vesihöyryä läpäiseviksi. Rakennukseen tulee tehdä kattava asbesti- ja haittaainekartoitus ennen korjaustöihin ryhtymistä. - Ulkoseinärakenteista poistetaan vaurioituneet eriste- ja puumateriaalit viimeistään peruskorjauksen yhteydessä. - Wc-tilan 27A paikallinen vesivauriokohta suositellaan korjaamaan. WC-tilaan suositellaan asentamaan seinä- ja lattiapinnoille vedeneristeet. Helsingissä , Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Sanna Pohjola, MML Rakennusterveysasiantuntija Tarkastanut: Ilkka Jerkku, DI Tulosyksikön johtaja TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO 8 (9)

23 7 LIITTEET Liite Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Mittaustulokset Mittauspisteet pohjakuvissa Kosteusmittaukset pohjakuvissa Merkkiainekokeiden tulokset Ilmamäärät pohjakuvassa Hiilidioksidipitoisuuden seurantakuvaajat 9 (9) TUTKIMUSSELOSTUS SISÄILMASTO- JA KOSTEUSTEKNINEN KUNTOTUTKIMUS SEPONTIE 4, ESPOO

24 MITTAUSTULOKSET Pohjois-Tapiolan koulu, Espoo Liite Rakenteiden kosteudet, porareikämenetelmä Tutkittaviin rakenteisiin porattiin rakenteiden suhteellisen ja absoluuttisen kosteuden määrittämiseksi reiät (6 mm). Reiät puhdistettiin ja tulpattiin. Suhteellinen ja absoluuttinen kosteus sekä lämpötila mitattiin olosuhteiltaan tasaantuneissa rei issä. Mittalaitteina olivat Vaisalan HM40- ja HMI4-näyttölaitteet sekä HMP40S- ja HMP44-mittapäät, pois lukien mittauspiste K8, jossa mittapäänä käytettiin mallia HMP42. Mittauspisteiden sijainti on esitetty pohjakuvassa liitteessä 2. Mittaustulokset ovat seuraavat: Tila Mittauspisteen sijainti (ks. myös pohjakuva, liite 2) Reiän syvyys, mm Pvm Mittauspiste Rakenneosa Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C K 6A alapohja Hiekka alapohjalaatan alla ,7 8,45 2,5 Betoni 85 99,0 8,85 2,6 Betoni 50 90,8 7,45 2,8 olosuhde 58,8 0,70 22, K2 29B alapohja Betoni ,5 7,76 20,7 Betoni 00 97,9 8,03 2,0 Betoni 50 96,8 7,97 2,2 olosuhde 59,7,3 2,5 K3 6A ulkoseinä Eristetila sisäpuolen tiilimuurauksen takana ,9 8,6 20,4 olosuhde 58,8 0,70 22, K4 6 alapohja Sora alapohjalaatan alla ,7 9,07 2,7 Betoni 00 99,5 9,03 2,7 Betoni 55 98,2 8,82 2,7 olosuhde 59,0,53 22, K5 24 alapohja Sora alapohjalaatan alla ,4 7,88 2,3 Betoni 55 94,0 7,79 2,5 olosuhde 55,2 0,70 2,8 K6 23 ulkoseinä Eristetila betonin takana ,2 7,95 2,0 Betoni 00 57,3 0,5 2,0 olosuhde 57,3 0,93 2,6 K7 0B/C alapohja Sora alapohjalaatan alla ,7 9,2 2,7 Betoni 75 99,5 9,23 2,9 Betoni 50 99,5 9,25 2,9 olosuhde 54,2 0,5 2,3 K8 06 ulkoseinä Eristetila sisäpuolen tiilimuurauksen takana , 9,49 20,2 olosuhde 52,0 0,97 23,4 Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

25 MITTAUSTULOKSET Pohjois-Tapiolan koulu, Espoo Liite Ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: 2 Pvm Sisäilma Ulkoilma Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C ,3,04 2,8 90,5 2,4 5,7 Rakenteiden kosteudet, viiltomittausmenetelmä Rakenteisiin viillettiin lattiapäällysteeseen reiät suhteellisen kosteuden määrittämiseksi lattiapäällysteen alta. Suhteellinen kosteus mitattiin tasaantuneissa olosuhteissa. Mittalaitteina olivat Vaisalan HMI4-näyttölaitteet ja HMP42-mittapäät. Tulokset, rakenteen ilmatilan suhteellinen kosteus (%) ja lämpötila ( C) on esitetty seuraavassa taulukossa: Tila Mittauspiste Rakenneosa Mittauspisteen sijainti (ks. myös pohjakuva, liite 2) Pvm Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C VK 06 Eteinen alapohja Vinyylilaatan alusta ,8 2,6 VK2 04 Eteinen alapohja Vinyylilaatan alusta , 23,2 VK3 27 opettajan työtila alapohja Vinyylilaatan alusta ,0 2,3 Sisä- ja ulkoilman olosuhteet mittausten aikana olivat seuraavat: Pvm Sisäilma Ulkoilma Suhteellinen kosteus, % Absoluuttinen kosteus, g/m 3 Lämpötila, C Suhteellinen kosteus, % Lämpötila, C ,3,04 2,8 90,5 5, ,4 2, Ilmanvaihdon ilmavirtojen mittaukset Huonetilojen ilmavirtoja määritettiin SwemaFlow3000 ja SwemaFlow 25D - ilmavirtamittarilla. Mitattuja ilmavirtoja verrataan ilmanvaihtosuunnitelmien arvoihin sekä uuden rakennuksen ilmanvaihtoa koskeviin ohjeisiin (Ympäristöministeriön asetus 009/207). Mittausten kokonaismittausvirhe (mittausepävarmuus) on ±0 %. Ilmavirrat olivat seuraavat: Mittauspiste Pvm IV-kone Tila Tuloilmavirta, dm 3 /s Poistoilmavirta, dm 3 /s Mitattu Suunniteltu v. 20XX Mitattu Suunniteltu v. 20XX Huomioita I TK0/PK kokonaisilmavirrat Tuloilma 9 % ja poistoilmavirta 8 % suunnitelmista. IV-koneessa mahdollista nostaa kierrosnopeutta I wc-poisto kokonaisilmavirrat Ilmavirta 9 % suunnitelmista I wc-poisto wc-tila 24A 6 20 Ilmanvaihto lähes suunnitelmien mukainen I TK0/PK Opetuskeittiö Tehostuspelti rikki, ei aukea tehostettaessa. Tilaan lisätty systemair kanavapuhallin. Ilma ei ole riittävä 6 hlölle. I TK0/PK Opetuskeittiö Tilaan lisätty systemair kanavapuhallin. Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

26 MITTAUSTULOKSET Pohjois-Tapiolan koulu, Espoo Liite Mittauspiste Pvm IV-kone Tila Tuloilmavirta, dm 3 /s Poistoilmavirta, dm 3 /s 6A Mitattu Suunniteltu v. 20XX Mitattu Suunniteltu v. 20XX Huomioita Ilma ei ole riittävä 6 hlölle. I TK0/PK Opettajanhuone Tilassa varastoilmanvaihto (pelkkä poisto), Tuloilma lisättävä I TK0/PK Puutyösali Ilmanvaihto vastaa suunnitelmia I TK0/PK Metallityötila Ilmanvaihto 73 % suunnitelmista Sweco Asiantuntijapalvelut Oy

27 TESTAUSSELOSTE (4) Tilaaja Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Pohjola Sanna Maksaja Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 Ilmalanportti HELSINKI HELSINKI Näytetiedot Näyte Materiaalit Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika 5.20 Tutkimus alkoi Näytteenoton syy Tilaustutkimus Ottopiste Näytteen ottaja Pohjola Sanna Viite /Pohjola 2476-: Rakennusmateriaali, RA: AP koolauspuu, Analyysi Analyysitulos Yksikkö THG 2 % MALLAS DG8 HAGEM Bakteerit, semikvantitatiivinen * ++ /malja määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit # * - /malja Homeet/hiivat, semikvant. * /malja määritys Penicillium spp. * + + Aspergillus sp. * + + Penicillium sp. * : Rakennusmateriaali, RA: AP putkieriste, Analyysi Analyysitulos Yksikkö THG 2 % MALLAS DG8 HAGEM Bakteerit, semikvantitatiivinen * +++ /malja määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit # * - /malja Homeet/hiivat, semikvant. * /malja määritys Aspergillus sp. * Paecilomyces variotii # * Penicillium spp. * : Rakennusmateriaali, RA2: US min.villa, Analyysi Analyysitulos Yksikkö THG 2 % MALLAS DG8 HAGEM Bakteerit, semikvantitatiivinen * ++ /malja määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit # * - /malja Homeet/hiivat, semikvant. * /malja määritys Penicillium spp. * Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

28 TESTAUSSELOSTE (4) : Rakennusmateriaali, RA3: AP koolauspuu, Analyysi Analyysitulos Yksikkö THG 2 % MALLAS DG8 HAGEM Bakteerit, semikvantitatiivinen * + /malja määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit # * + /malja Homeet/hiivat, semikvant. * /malja määritys Penicillium sp. * : Rakennusmateriaali, RA5: AP koolauspuu, Analyysi Analyysitulos Yksikkö THG 2 % MALLAS DG8 HAGEM Bakteerit, semikvantitatiivinen * + /malja määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit # * +++ /malja Homeet/hiivat, semikvant. * /malja määritys Aspergillus versicolor # * Penicillium spp. * Rhizopus sp : Rakennusmateriaali, RA6: US min.villa, Analyysi Analyysitulos Yksikkö THG 2 % MALLAS DG8 HAGEM Bakteerit, semikvantitatiivinen * ++ /malja määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit # * + /malja Homeet/hiivat, semikvant. * /malja määritys Penicillium spp. * + + Cladosporium sp. * + Mycelia sterilia + Penicillium sp. * : Rakennusmateriaali, RA8: US min.villa, Analyysi Analyysitulos Yksikkö THG 2 % MALLAS DG8 HAGEM Bakteerit, semikvantitatiivinen * ++ /malja määrit. Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit # * ++ /malja Homeet/hiivat, semikvant. * /malja määritys Aspergillus sp. * Penicillium spp. * * = Akkreditoitu menetelmä # = kosteusvaurioindikaattori, pmy = pesäkkeen muodostava yksikkö, sp. (mon. spp.) = laji Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

29 TESTAUSSELOSTE (4) Analyysi Bakteerit, semikvantitatiivinen määrit., THG Aktinomykeetit, semikvantitatiivinen määrit #, THG Homeet/hiivat, semikvant. määritys, 2 % MALLAS Sienten tunnistus, 2 % MALLAS Homeet/hiivat, semikvant. määritys, DG8 Sienten tunnistus, DG8 Homeet/hiivat, semikvant. määritys, HAGEM Sienten tunnistus, HAGEM Menetelmä Sisäinen menetelmä, suoraviljely Sisäinen menetelmä, suoraviljely Sisäinen menetelmä, suoraviljely Sisäinen menetelmä, viljely ja mikroskopointi Sisäinen menetelmä, suoraviljely Sisäinen menetelmä, viljely ja mikroskopointi Sisäinen menetelmä, suoraviljely Sisäinen menetelmä, viljely ja mikroskopointi Teknisen suorituksen mittausepävarmuus Analyysituloksen teknisen suorituksen mittausepävarmuus on koostettu komponenttipohjaisesti seuraavista epävarmuustekijöistä: - Materiaalinäytteet: näytteen laimentaminen, siirrostustilavuus ja pesäkelaskenta - Ilmanäytteet: pesäkelaskenta Analyysituloskohtainen hiukkastilastollinen epävarmuus ei kuulu teknisen suorituksen mittausepävarmuuteen. Tunnistusmenetelmään kuuluvat sienisuvut ja -lajit Kosteusvaurioindikaattorit: Acremonium sp. aktinomykeetit Aspergillus fumigatus Aspergillus ochraceus Aspergillus sydowii Aspergillus terreus Aspergillus versicolor Chaetomium sp. Muut sienet: Absidia sp. Alternaria sp. Aspergillus sp. Aspergillus flavus Aspergillus niger Aureobasidium sp. Beauveria sp. Botrytis sp. Chrysosporium/Geomyces sp. Eurotium sp Exophiala sp. Fusarium sp. Oidiodendron sp. Paecilomyces sp. Paecilomyces variotii Phialophora sp. Chrysonilia sp. Cladosporium sp. Geotrichum sp. hiivat Mucor sp. Mycelia sterilia Penicillium sp. Phoma sp. Scopulariopsis sp. Stachybotrys sp. Trichoderma sp. Tritirachium sp. Ulocladium sp. Wallemia sp. Rhinocladiella sp. Rhizopus sp. Verticillium sp. Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

30 TESTAUSSELOSTE (4) Yhteyshenkilö Wikman Helena, , mikrobiologi Ahlfors Reetta toimitusjohtaja Tiedoksi Fi_200_Laboratorio, Pohjola Sanna, Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

31 TESTAUSSELOSTE (2) Tilaaja Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Maksaja Sweco Asiantuntijapalvelut Oy Ilmalanportti 2 Ilmalanportti HELSINKI HELSINKI Näytetiedot Näyte Rakennusmateriaalinäyte Näyte otettu Kellonaika Vastaanotettu Kellonaika 5.30 Tutkimus alkoi Näytteenoton Tilaustutkimus syy Ottopiste Näytteen ottaja Pohjola Sanna Viite /Pohjola Sanna Analyysi Menetelmä Rakennusmateriaa linäyte PAH RA7 AP piki PAH-määritys Rakennusmateriaali näyte PAH2 RA8 US piki Yksikkö Sisäinen GC-MSD - PAH-yhdisteet yhteensä 4 33 mg/kg ka - PAH-yhdisteet yhteensä 8 23 mg/kg ka (PIMA) x - Naftaleeni x 0,29 0,68 mg/kg ka 30-2-Metyylinaftaleeni 0,27 0,27 mg/kg ka Metyylinaftaleeni 0,30 0,34 mg/kg ka 30 - Bifenyyli < 0, < 0, mg/kg ka 30-2,6-Dimetyylinaftaleeni, 0,7 mg/kg ka 30 - Asenaftyleeni x 0,32 0,79 mg/kg ka 30 - Asenafteeni x 0,36 2,2 mg/kg ka 30-2,3,5-Trimetyylinaftaleeni 2,,9 mg/kg ka 30 - Fluoreeni x < 0, 0,44 mg/kg ka 30 - Fenantreeni x,5 3,8 mg/kg ka 30 - Antraseeni x 0,5 0,28 mg/kg ka Metyylifenantreeni, 2,2 mg/kg ka 30 - Fluoranteeni x 0,38 0,43 mg/kg ka 30 - Pyreeni x 0,55,2 mg/kg ka 30 - Bentso(a)antraseeni x 0,9 0,62 mg/kg ka 30 - Kryseeni x,2 2,6 mg/kg ka 30 - Bentso(b+k)fluoranteeni x 0,5,4 mg/kg ka 30 - Bentso(e)pyreeni,3 3,0 mg/kg ka 30 - Bentso(a)pyreeni x 0,47,3 mg/kg ka 30 - Peryleeni 0,26,8 mg/kg ka 30 - Indeno(,2,3-cd)pyreeni x 0,47 2,0 mg/kg ka 30 - Dibentso(a,h)antraseeni x 0,84 2,0 mg/kg ka 30 - Bentso(ghi)peryleeni x 0,83 3,6 mg/kg ka 30 Epävarm uus-% Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

32 TESTAUSSELOSTE (2) Lausunto Pysyvän jätteen kaatopaikalle sijoittamiselle on PAH-yhdisteiden summapitoisuuden kriteeri 40 mg/kg (luokka A). Tavanomaisen jätteen kaatopaikalle sijoittamiselle on ehdotus enimmäispitoisuudeksi 50 mg/kg (pienjäte-erät, luokka BIb). Asetuksessa mainittujen yhdisteiden summapitoisuus testatulle näytteelle on rivillä "PAH-yhdisteet yhteensä (PIMA)" (6 yhdistettä EPA, VNa 202/2006). Kun PAH-yhdisteitä sisältäviä rakenteita puretaan tai rakennetaan, on syytä suojautua PAH-pitoiselta pölyltä. (Ratu ) Suojautumisen tarpeelle ei ole selvää pitoisuusrajaa, sillä PAH-yhdisteet voivat levitä ympäristöön materiaalin ja yhdisteen koostumuksesta riippuen pölynä tai haihtuneena yhdisteenä. Yhteyshenkilö Lukkarinen Timo, , kemisti Ahlfors Reetta toimitusjohtaja Tiedoksi Fi_200_Laboratorio, Pohjola Sanna, Akkreditointi ei koske lausuntoa. Analyysitulokset pätevät ainoastaan analysoiduille näytteille. Analyysitodistuksen saa kopioida vain kokonaan. Muussa tapauksessa kopioinnista on saatava lupa. Postiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus Viikinkaari Helsinki Alv. Nro metropolilab@metropolilab.fi FI

33 RA sokkeli RA9 sokkeli RA0 AP RA3 AP MR4 MR MR2 RA AP RA2 US MR3 RA5 AP MR5 L L2 RA4 AP RA8 US PAH2 MR7 RA7 AP PAH RA6 US MR6 MR RAKENNUSMATERIAALIEN MIKROBIT PAH RAKENNUSMATERIAALIEN PAH-YHDISTEET L SISÄILMAN HIILIDIOKSIDIPITOISUUDEN SEURANTAMITTAUS Pohjois-Tapiolan koulu Louhentien koulurakennus Sepontie 4, Espoo. kerros LIITE 2

34 65-75 (tiili) KOSTEUSKARTOITUS mm 99 % 250 mm (eristetila) 43 % 00 mm 57 % K6 60 mm 99 % 00 mm 99 % 55 mm 98 % K4 30 mm 95 % 80 mm 55 mm 94 % (eristetila) K3 K (betoni) (tiili) VL E % (tiili) 220 mm 98 % 85 mm 99 % 50 mm 9 % K Kotitalousluokkien lattiapäällysteissä kupruilua ja juovamaisia kohoumia VL VL LAUTALATTIA RH 8 0 % Tilassa mikrobityyppinen haju M mm 98 % 50 mm 97 % K2 65 (betoni) LAUTALATTIA (tiili) Puurakenteinen lattian pintarakenne turvonnut ja koholla, RH % 80 mm (eristetila) VK 2 95 % 54 % K8 VK 6 % VL MERKINTÖJEN SELITYKSET: Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa alle 70 Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa Pintakosteusmittarin näyttämä lattiassa yli 90 MM MM MM 60 VL VL VL VL PUU MM L VL VL VL MM VL B MM VL <75 VL VL Käytäväalueella laattojen saumat rakoilevat pilarilinjoilla VL VL VL MM VL VL MM 55 VL VL VL MM (tiili) M = maalattu betoni, MM = muovimatto, VL = vinyylilaatta, L = laatta, E = epoksi Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä alle 60 Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä Pintakosteusmittarin näyttämä seinässä yli 80 VK 3 85 % VK K LAUTALATTIA (tiili) Tiiliväliseinän alareunassa maali irti, pk-näyttämä VIILTOKOSTEUSMITTAUS (pl. VK3, joka mitattiin porareiän kautta ulkoseinän eristetilasta) PORAREIKÄKOSTEUSMITTAUS Mittauspiste lattiassa VL MM Mittauspiste seinässä (tiili) Tiiliväliseinän alareunassa molemmin puolin kosteusjälkiä, pk-näyttämä K7 50 mm 99 % 75 mm 99 % 50 mm 99 % MM 55-65, vesipisteen alla 90 Pohjois-Tapiolan koulu Louhentien koulurakennus Sepontie 4, Espoo. kerros SKIE LIITE 3.

35 tiili TILAN 23 ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE Merkkiainekoe on tehty Formier 5 kaasulla ja Sensistor XRS902 -analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor -alipaineistimella. Normaaliolosuhteissa tila oli 4 Pa alipaineinen seinän eristetilaan nähden, kokeen ajaksi tila alipaineistettiin 6 Pa ulkoseinien eristetilaan nähden. MERKINTÖJEN SELITYKSET: HAVAITUN ILMAVUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ALAPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ IKKUNAPENKIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 3 TIILIN JA BETONIN VÄLINEN LIITTYMÄ 3 Havaintoja merkkiainekokeen aikana: - Tilassa havaittiin mikrobiperäinen haju, joka voimistui kokeen aikana. betoni Pohjois-Tapiolan koulu Louhentien koulurakennus Sepontie 4, Espoo. kerros ReAi LIITE 4.

36 TILAN 6 ALAPOHJAN MERKKIAINEKOE Merkkiainekoe on tehty Formier 5 kaasulla ja Sensistor XRS902 -analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor -alipaineistimella. Tila oli kokeen aikana 5 Pa alipaineinen alapohjaan nähden, normaaliolosuhteissa paineero vaihteli välillä ± Pa. MERKINTÖJEN SELITYKSET: ARVIOITU KAASUN LEVIÄMISALUE HAVAITUN ILMAVUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASU ALAPOHJALAATAN ALLE (SORAA) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ALAPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 2 ALAPOHJAN JA PILARIN LIITTYMÄ 3 PATTERIN LÄPIVIENTI 4 ALAPOHJAN JA VÄLISEINÄN LIITTYMÄ 4 Pohjois-Tapiolan koulu Louhentien koulurakennus Sepontie 4, Espoo. kerros ReAi LIITE 4.2

37 TILAN 35 ALAPOHJAN MERKKIAINEKOE Merkkiainekoe on tehty Formier 5 kaasulla ja Sensistor XRS902 -analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor -alipaineistimella. Tila oli kokeen aikana 4 5 Pa alipaineinen alapohjaan nähden, normaaliolosuhteissa tilan alipaineisuus oli 0,2 Pa MERKINTÖJEN SELITYKSET: 3 HAVAITUN ILMAVUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASU ALAPOHJALAATAN ALLE MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ALAPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 2 PILARIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 3 ALAPOHJAN JA VÄLISEINÄN LIITTYMÄ (huom. Ilmavuoto havaittu seinärakenteen molemmin puolin) 4 PATTERIN LÄPIVIENTI Pohjois-Tapiolan koulu Louhentien koulurakennus Sepontie 4, Espoo. kerros ReAi LIITE 4.3

38 TILAN 30 SOKKELIN MERKKIAINEKOE Merkkiainekoe on tehty Formier 5 kaasulla ja Sensistor XRS902 -analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor -alipaineistimella. Tila oli kokeen aikana 0 Pa alipaineinen ulkoseinän eristetilaan nähden. MERKINTÖJEN SELITYKSET: HAVAITUN ILMAVUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN SOKKELIIN ULKOKAUTTA MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: EI MERKKIAINEHAVAINTOJA Pohjois-Tapiolan koulu Louhentien koulurakennus Sepontie 4, Espoo. kerros ReAi LIITE 4.4

39 TILAN 30 ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE OSA /3 Merkkiainekoe on tehty Formier 5 kaasulla ja Sensistor XRS902 -analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor -alipaineistimella. Tila oli kokeen aikana 0 Pa alipaineinen ulkoseinän eristetilaan nähden, normaalioloissa tila oli 2 4 Pa ylipaineinen eristetilaan nähden. MERKINTÖJEN SELITYKSET: HAVAITUN ILMAVUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN ULKOKAUTTA 2 2 MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ALAPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ IKKUNAPENKIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 3 PILARIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 4 PATTERIN KANNATIN 4 IKKUNAPENKIN JA PILARIN LIITTYMÄ Havaintoja merkkiainekokeen aikana: - Tilassa havaittiin mikrobiperäinen haju, joka voimistui kokeen aikana. Pohjois-Tapiolan koulu Louhentien koulurakennus Sepontie 4, Espoo. kerros ReAi LIITE 4.5

40 TILAN 30 ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE OSA 2/3 Merkkiainekoe on tehty Formier 5 kaasulla ja Sensistor XRS902 -analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor -alipaineistimella. Tila oli kokeen aikana 0 Pa alipaineinen ulkoseinän eristetilaan nähden, normaalioloissa tila oli 2 4 Pa ylipaineinen eristetilaan nähden. MERKINTÖJEN SELITYKSET: HAVAITUN ILMAVUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN ULKOKAUTTA 2 2 MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ALAPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ IKKUNAPENKIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 3 PILARIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 4 PATTERIN KANNATIN Havaintoja merkkiainekokeen aikana: - Tilassa havaittiin mikrobiperäinen haju, joka voimistui kokeen aikana. Pohjois-Tapiolan koulu Louhentien koulurakennus Sepontie 4, Espoo. kerros ReAi LIITE 4.6

41 TILAN 30 ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE OSA 3/3 Merkkiainekoe on tehty Formier 5 kaasulla ja Sensistor XRS902 -analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor -alipaineistimella. Tila oli kokeen aikana 0 Pa alipaineinen ulkoseinän eristetilaan nähden, normaalioloissa tila oli 2 4 Pa ylipaineinen eristetilaan nähden. MERKINTÖJEN SELITYKSET: HAVAITUN ILMAVUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN ULKOKAUTTA MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: 2 2 ALAPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ IKKUNAPENKIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ PILARIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 5 4 PATTERIN KANNATIN 3 5 OVISYVENNYS Havaintoja merkkiainekokeen aikana: - Tilassa havaittiin mikrobiperäinen haju, joka voimistui kokeen aikana. Pohjois-Tapiolan koulu Louhentien koulurakennus Sepontie 4, Espoo. kerros ReAi LIITE 4.7

42 TILAN 0B/0C ALAPOHJAN MERKKIAINEKOE Merkkiainekoe on tehty Formier 5 kaasulla ja Sensistor XRS902 -analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor -alipaineistimella. Tila oli kokeen aikana 2 Pa alipaineinen alapohjaan nähden, normaalioloissa paine-ero vaihteli välillä ± 0,5 Pa. MERKINTÖJEN SELITYKSET: HAVAITUN ILMAVUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASU ALAPOHJALAATAN ALLE (SORAA) MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ALAPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 2 PATTERIN LÄPIVIENTI 2 Pohjois-Tapiolan koulu Louhentien koulurakennus Sepontie 4, Espoo. kerros ReAi LIITE 4.8

43 TILAN 0B/0C ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE Merkkiainekoe on tehty Formier 5 kaasulla ja Sensistor XRS902 -analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor -alipaineistimella. Tila oli kokeen aikana 2 Pa alipaineinen alapohjaan nähden, normaalioloissa alipaineisuus oli 2,5 Pa. Havaintoja merkkiainekokeen aikana: - Koetta varten ulkoseinään poratusta reiästä havaittiin mikrobiperäinen haju MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ALAPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 2 IKKUNAPENKIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 3 PILARIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ MERKINTÖJEN SELITYKSET: HAVAITUN ILMAVUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN Pohjois-Tapiolan koulu Louhentien koulurakennus Sepontie 4, Espoo. kerros ReAi LIITE 4.9

44 TILAN 06 ALAPOHJAN MERKKIAINEKOE Merkkiainekoe on tehty Formier 5 kaasulla ja Sensistor XRS902 -analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor -alipaineistimella. Tila oli kokeen aikana 2 Pa alipaineinen alapohjaan nähden, normaalioloissa tila oli 0,5 Pa alipaineinen alapohjaan nähden. MERKINTÖJEN SELITYKSET: HAVAITUN ILMAVUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASU ALAPOHJALAATAN ALLE MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ALAPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 2 PILARIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 3 PATTERIN LÄPIVIENTI 3 2 Pohjois-Tapiolan koulu Louhentien koulurakennus Sepontie 4, Espoo. kerros ReAi LIITE 4.0

45 TILAN 06 ULKOSEINÄN MERKKIAINEKOE Merkkiainekoe on tehty Formier 5 kaasulla ja Sensistor XRS902 -analysaattorilaitteella. Tila alipaineistettiin Blowerdoor -alipaineistimella. Tila oli kokeen aikana 2 Pa alipaineinen ulkoseinän eristetilaan nähden. MERKINTÖJEN SELITYKSET: HAVAITUN ILMAVUODON LAAJUUS MERKKIAINEKAASU ULKOSEINÄN ERISTETILAAN ULKOKAUTTA MERKKIAINEKAASUHAVAINNOT: ALAPOHJAN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 2 PILARIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 3 IKKUNAPENKIN JA ULKOSEINÄN LIITTYMÄ 3 2 Pohjois-Tapiolan koulu Louhentien koulurakennus Sepontie 4, Espoo. kerros ReAi LIITE 4.

46 PUTKIKANAALIN MERKKIAINEKOE MERKINTÖJEN SELITYKSET: HAVAITUN ILMAVUODON LAAJUUS LUUKUN REUNAT PUTKIKANAALI KÄYTÄVÄN ALLA Merkkiainekoe on tehty Formier 5 kaasulla ja Sensistor XRS902 -analysaattorilaitteella. Kaasu laskettiin putkikanaalin ilmatilaan käytävän alapuolella. Pohjois-Tapiolan koulu Louhentien koulurakennus Sepontie 4, Espoo. kerros SKIE LIITE 4.2

47