Keski-Suomen perhekeskusyhdyshenkilöt osaamista ja tukea yhteiseen toimintaan. Perjantai klo Keuruu

Transkriptio

1 Keski-Suomen perhekeskusyhdyshenkilöt osaamista ja tukea yhteiseen toimintaan Perjantai klo Keuruu

2 Esityslista Kokouksen avaus ja Keuruun Perhekeskus Valon esittely 2. Esittäytymiskierros, nimilistan kierrättäminen ja yhdyshenkilölistan päivittäminen 3. Työryhmän järjestäytyminen puheenjohtajan ja sihteerin toteaminen 4. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi, kokouksen aikataulu 5. Edellisen kokouksen muistio (kohdat 1-5, kello ) 6. Ajankohtaiset asiat Muutama sana SOTE-uudistuksen ja Suomen hallituksen kaatumisen vaikutuksista, Keski-Suomen Lape-akatemiat, Maakuntakohtainen Lape-työ, Lastensuojelun kehittämisen suunta ja suositukset raportti (kohta 6, kello ) 7. Perhekeskustoiminnan kansalliset linjaukset Sote-Digi ja sähköinen perhekeskus, kansallinen perhekeskusyhdyshenkilö työ 2019 (palvelulupaus, maakunnallisen toimintasuunnitelman valmistelu ja maakuntien perhekeskusselvitys 2019, perhevapaalta työllistyminen - hanke ), perhekeskuksen tehtävät (vanhemmuuden ja parisuhteen tuki, sekä kohtaamispaikkatoiminta) (kohta 7 kello ) 8. Perhekeskustoiminta Keski-Suomessa Jokainen toimija kertoo, hissipuheen omaisesti, 1-3 nostoa oman toimintansa nykytilanteesta. (HUOM! Ajankäyttö.) (kohta 8, aloitetaan klo 11.30, jatketaan lounaan jälkeen max klo saakka) LOUNAS KELLO Keski-Suomen Lapset, nuoret ja perheet Pelikirja yhteiseen työhön ja toimintaan Sisällön kehittäminen, jatkon turvaaminen 10. Työhyvinvointi (kohdat 9-10 kello ) 11. Muut asiat 12. Jatkon sopiminen - Seuraavat kokoukset: Toivakka , ehdotuksena kokouksen siirto toiseen ajankohtaan ja mahdollisesti myös paikkaan, sovitaan syksyn 2019 kokoukset 13. Kokouksen päättäminen (kohdat kello )

3 Ajankohtaiset asiat

4 LAPE- MUUTOSOHJELMA JATKUU, sote-uudistuksen ja Suomen hallituksen kaatumisesta huolimatta

5 KESKI-SUOMEN LAPE-TYÖ VUONNA 2019 Resurssit: Muutosagentti Hanna Hämäläinen, kunta-agentti Kristiina Hyvärinen Perhekeskuskoordinaattori Petri Oinonen ja SyTy!-koordinaattori Matleena Ullner asti Työryhmät: Maakunnallinen LAPE-ryhmä ja kuntien LAPE-ryhmät jatkavat toimintaa Yhteistapaamiset kuntien LAPE-ryhmien ja kuntapäättäjien kanssa alueittain Keski-Suomen perhekeskusyhdyshenkilöiden tapaamiset 4 x vuosi Maakunnallinen perhevalmennus > malli käyttöön, kehittämistyö jatkuu Perhevalmennus foorumi Lapset puheeksi > ohjausryhmä, menetelmän levittäminen, kouluttajatapaamiset, buusteripäivät, yhteistyö Kasvun tuki-hankkeen kanssa SyTy!-hanke: THL:n kouluttajakoulutus, 8 kuntaa ottaa mallin käyttöön Maakunnallinen perhetyön oppimisverkosto Yksittäisiä koulutuksia, seminaareja, työpajoja mm. (MDFT-verkostopäivä ?) LAPE-akatemiat 5.6., ja

6 > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi

7 Kansallinen lapsistrategia Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen kaikille Jatkossa edistettävä lapsen elämää ohjaavien aikuisten kykyä toimia yhdessä, kuunnella lasta ja antaa hänelle aikaa silloin, kun lapsi sitä eniten tarvitsee Ensiarvoisen tärkeää on tunnistaa tieteellisen arvioinnin perusteella vaikuttavaksi osoittautuvia menetelmiä, joilla lapsen ja nuoren kielteisiä kehityskulkuja ja niiden ylisukupolvisuutta voidaan estää. Suuri osa siitä tuesta, joka tutkimuksen perusteella on vaikuttavaa, perustuu tietoon siitä, että vaikuttamalla lapsen elämää ohjaavien aikuisten valmiuksiin toimia yhdessä lapsen kanssa voidaan vaikuttaa myönteisesti koko lapsen elämänkulkuun. t_kasvuun_oppimiseen_ja_osallisuuteen_kaikille.pdf?sequence=4&isallowed=y Muutosagentti Hanna Hämäläinen

8 LAPE-akatemia Johtajien ja päättäjien yhteinen oppimisprosessi kohti yhteensovitettuja lapsi- ja perhepalveluita

9

10 LAPE-akatemian videotallenne löytyy täältä:

11 Keski-Suomen LAPE-akatemiat SISÄLLÖT SISÄLTÖLUONNOS: Yhteinen tilannekuva: Miten Keski-Suomen lapset ja nuoret voivat? Tiedolla johtaminen: Hyvinvoivat lapset kunnan elinvoimatekijänä Lapsibudjetointi ja vaikuttavuus: Mitä hyötyä lapsiin kohdistuvista määrärahojen seurannasta on? Miksi yhteistyötä on tehtävä? Miksi varhaisen vaiheen tukeen kannattaa panostaa? Lapsi- ja perhepalveluiden yhteensovittava johtaminen ja yhdyspintaosaaminen Välitehtävät

12 Keski-Suomen LAPE-akatemiat Ke JYVÄSKYLÄ Ti JYVÄSKYLÄ Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen LAPE-akatemia To JYVÄSKYLÄ #savethedate

13 Selvityshenkilön ehdotukset lastensuojelun toimintaedellytysten ja laadun parantamiseksi - LOPPURAPORTTI LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISEN SUUNTA JA SUOSITUKSET Sosiaali- ja terveysministeriö Mediatilaisuus Aulikki Kananoja Ylisosiaalineuvos, selvityshenkilö usryhma/lists/kalenteri/attachments/29/selvityshen kilon_edellytykset_lastensuojelun.pdf

14 Lastensuojelun kehittämisen suunta ja suositukset raportti: TYÖN PAINOPISTEITÄ KOSKEVAT EHDOTUKSET Lastensuojelu nykyisellään kattaa sekä yleisiä, perustason palveluja, erityistason tehtäviä että korkeatasoista ja spesifiä osaamista edellyttäviä, vaativia tehtäviä LAPE-kokonaisuudessa muodostuu tehtävän vaativuuteen ja osaamiseen perustuva porrastus myös lasten ja perheiden palveluun : Perustasona toimivat perhekeskukset verkottuneena kokonaisuutena Erityispalvelujen tasona lastensuojelu Vaativinta osaamista edellyttävät osaamis- ja tukikeskukset ( 5, aluepohjana maakuntien yhteistoiminta-alueet) Kokonaisuudessa painopistettä esitetään siirrettäväksi perustason yleisten palvelujen suuntaan tavoitteena vaikuttaa vähentävästi lastensuojelun tarpeeseen Edellyttää systemaattista seurantaa: väheneekö lastensuojelun tarve vai nostaako näkyviin piilotarvetta?

15 Lastensuojelun kehittämisen suunta ja suositukset raportti: TYÖN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT EHDOTUKSET (1) Perustason palvelut Matalan kynnyksen toiminnot, olohuoneet, avoimet toimintakeskukset, perhekahvilat, vertaisryhmät jne jotka eivät edellytä kirjautumista asiakkaaksi myös kuntien hyvinvoinnin edistämisenä Perhekeskukset laajasti neuvoloiden, sosiaalipalvelujen, varhaiskasvatuksen, opiskeluhuollon, muun sivistystoimen palveluja verkottavana kokonaisuutena Erityisesti monipuolisen perhetyön ja lapsiperheiden kotipalvelun lisääminen ja vahvistaminen yhdenmukaisin perustein laki- ja hallintorajoja ylittäen

16 Perhekeskustoiminnan kansalliset linjaukset ja muutama sana olleesta ylimääräisestä perhekeskuskokouksesta (STM, OKM, THL ja Keski-Suomi)

17 Lähtökohtana Keski-Suomen perhekeskustoimintamallissa TÄRKEINTÄ ON ASUKKAIDEN ARKI ja lähipalvelut Pääpaino hyvinvoinnin edistämisessä ja varhaisessa tuessa 2) Elämään liittyvät lasten, nuorten ja perheiden universaalit palvelut, joihin kuuluvat sivistyspalvelujen lisäksi neuvola, oppilas- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä oppilas- ja opiskelijahuolto. Näillä kaikkien pitäisi pärjätä. 1) Lapsen, nuoren ja perheen hyvinvoinnin kannalta kaikkein merkittävintä on heidän elämä: koti ja perhe, yhteisöllisyys ja lähiverkostot, toimeentulo, hyvinvoinnin edistäminen, luonto, harrastustoiminta, kaupat jne. SOTE Lähipalvelut 3) Kaikki eivät kuitenkaan pärjää. Pärjäämisen tueksi tarvittaessa järjestetään erityisen tuen palveluja. Tällä ajattelulla lasten, nuorten ja perheiden palvelut kietoutuvat asiakastarpeen ympärille ja universaalit palvelut yhdessä asukkaiden kanssa muodostavat perhekeskustoimintamallin ytimen. Sähköiset palvelut ja -asiointi, itsehoito Palveluohjaus Yhteistyö, jalkautuminen, konsultaatio SOTE Erityispalvelut Yhteiseen toimintaan, yhteinen toimintamalli Petri Oinonen

18 Sähköinen perhekeskus -tavoitetila ja tavoitehyödyt

19 Sähköinen perhekeskus tavoitetila 24/7 Sähköinen palvelutarjotin ja tietopankki Tarjoaa koottua tietoa perheiden palveluista raskaudesta ja synnytyksestä lasten ja nuorten kasvusta ja kehityksestä ikäkausittain vanhemmuudesta ja parisuhteesta eroauttamisesta monikulttuurisuudesta tietoa ja apua elämän kriiseihin Itsearvionti Sähköiset testi, itsearvioinnit, oirearvio antavat tietoa omasta tilanteesta ja voivat ohjata palveluihin Laskurit ja mittarit auttavat oman elämän hallinnassa Verkkoneuvonta ja asiointi Sähköisillä lomakkeilla ja verkkoneuvonnalla laajennetaan mahdollisuuksia asioida perhekeskuksessa Esitiedot saadaan ennen asiointia valmistelun tueksi Ei-reaaliaikainen palvelu Kuvapuhelinpalvelut ja Chat Reaaliaikainen yhteys yksittäisen asiakkaan tai ryhmän kanssa Asiakkaan tunnistaminen tarvittaessa Ammattilainen voi ohjata vertaisryhmiä etänä Sähköinen ajanvaraus Asiakas voi varata netissä itselleen sopivimman palveluajan, perua tai vaihtaa aikaa Yksi yhteinen suunnitelma Lapselle, nuorelle tai perheelle tehdään yksi palvelusuunnitelma, jota täydennetään tarpeen mukaan Asiakas voi itse täydentää suunnitelmaa ja tuottaa siihen tietoa Ammattilaisten palvelu Ammattilaiset voivat konsultoida ja siirtää tietoja tietoturvallisesti Yhteistyö kumppaneiden kanssa, mm. Kela

20 Tavoitehyödyt 1/2 Asiakkaille Yksi kanava, ajasta ja paikasta riippumatonta palvelua Asiakkaat voivat kartoittaa ja vertailla tarjolla olevia palveluja Verkko nopeuttaa ja helpottaa tiedonjakamista Madaltaa yhteydenoton kynnystä, asiakas voi asioida esim. anonyymisti Asiakas ohjataan nopeammin oikeaan palveluun, palveluprosessi nopeutuu ja tehostuu Asiakas tulee paremmin kuulluksi, tuottaa itse tietoa Laadukkaat ja tasalaatuiset palvelut

21 Tavoitehyödyt 2/2 Palvelun tuottajalle Yksi kansallinen palvelu, ylläpito osin keskitetty, vähemmän resursseja Asiakas seuraa ja ennakoi omaa hyvinvointiaan, tuottaa tietoja ja osallistuu palveluunsa Sähköinen palvelu voi vähentää rutiiniasioiden hoitoon kuluvaa aikaa Tiedonkulun parantaminen ammattilaisten välillä tehostaa toimintaa Toiminnan tehostuminen tuottavuuden nousu Käyttöönotto vaatii toimintaprosessien muutosta, päällekkäisyydet karsitaan Saadaan aikaa asiakkaan asioille, joita kone ei kykene tekemään (vaikuttavuus)

22 Kansallinen sähköinen perhekeskus Tavoitteena on kehittää yksi kansallinen sähköinen perhekeskus, joka Kokoaa yhteen eri maakuntien perhekeskukset ja vastaa informaation ajantasaisuudesta ja vaikuttavuudesta kansallisella tasolla Ratkaisu on ulkoasultaan helposti tunnistettava On osittain yhtenäinen (ulkoasu, yhteisiä sisältöjä) ja osittain maakuntien itsensä tuottama paikallisiin tarpeisiin vastaava palvelu Tieto palveluista tuotetaan monikanavaisesti ja eri tavoilla, tasa-arvoisesti ja esteettömästi Sähköiset palvelut tulee olla asiakkaiden saatavilla (24/7) ja kaikilla päätelaitteilla Asiakkaat saavat asuinpaikastaan riippumatta helposti ja nopeasti yhteyden ammattilaisiin ja pystyvät tuottamaan tietoa ammattilaisten käyttöön Ammattilaiset osaavat itse käyttää sujuvasti sähköistä perhekeskusta ja sen palveluita, ja osaavat ohjata asiakkaita sen käyttöön sekä hyödyntää ammattilaisille tarkoitettuja konsultaatiopalvelita Suunnittelussa huomioidaan muut kansalliset palvelut, kuten Suomi.fi (palvelutievaranto) OmaOlo, Terveyskylä, Omakannan omatietovaranto jne. Kehittämistyö ei koske maakuntien omia sivustoja, joista voi kuitenkin olla linkki sähköisen perhekeskuksen sivuilla ja päinvastoin

23 Yksi lapsi, yksi tilannekuva työryhmä Tavoitteet ja tuotokset Työryhmän työn tavoitteena on edistää ja tukea lasten, nuorten ja perheiden yhteneväistä ja lapsi- ja perhelähtöistä palvelukokonaisuutta ja asioiden hoitoa. Työryhmän tehtävänä on: 1) täsmentää monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin ja sen pohjalta syntyvän yhteisen tilannearvion ja palvelusuunnitelman prosessi 2) pohtia, missä yksilöllisissä tilanteissa yhteisestä palvelutarpeen arvioinnista ja sen pohjalta syntyvästä yhteisestä tilannearviosta olisi lapselle, nuorelle ja perheelle hyötyä 3) hahmottaa erilaisia tapoja arvioinnin toteuttamiselle ja tilannearviosta vastuussa olevan tahon määräytymiselle 4) pohtia, mitkä toimialat ovat mukana prosessissa sekä mitä asioita tilannearvioon ja asiakkuuskoosteeseen suositellaan kirjattavaksi 5) kartoittaa toimintamallin lainsäädännölliset edellytykset ja muutostarpeet. Työryhmän työskentely nivotaan muuhun kehittämistyöhön kuten digitalisaatioon liittyvään kehittämiseen sekä THL:n kehittämistyöhön monitoimijaisen palvelutarpeen arvioinnin toimintamallin tiimoilta. LOPPURAPORTTI ILMESTYY KEVÄÄN 2019 AIKANA

24 Palvelulupaus lapsille, nuorille ja perheille

25 Perhekeskuksen palvelulupaus lapsille, nuorille ja perheille - Tarvitaan myös mitä edellyttää työntekijöiltä ja johdolta Ensimmäinen luonnos palvelulupauksesta: Voit tavata muita vanhempia ja saada heiltä vertaistukea. Kun otat yhteyttä, huolehdimme tarvittavan avun ja tuen kokoamisesta viivytyksettä Olet aina oikealla ovella/oikeassa paikassa Saat tukea lapsesi kasvuun, kehitykseen ja kasvatukseen sekä vanhempana toimimiseen, Saat apua ja tukea moniin lastasi ja perheesi elämäntilannetta koskeviin huoliin ja pulmiin. Käytettävissä on useita asiantuntijoita, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä. Tarvitsemasi asiantuntemus kootaan perheesi tueksi. Palvelu ja tuki sovitetaan lapsesi ja perheesi tarpeisiin ja arkeen Saat oman vastuutyöntekijän. Tämä on tärkeää, etenkin jos tarvitset useita palveluja samanaikaisesti. Kehitämme palveluja yhdessä lasten ja perheiden kanssa

26 Saat monipuolista voimavaroja vahvistavaa tukea lapsesi kasvuun, kehitykseen ja kasvatukseen sekä vanhempana toimimiseen että parisuhteeseen ja mahdolliseen erotilanteeseen sekä muihin perheesi arjen tarpeisiin. Käytettävissäsi on useita asiantuntijoita, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä perheesi kanssa. Olemme mukana elämässäsi Autamme kun tarvitset apua Huolen esittämiseen ja puheeksi ottamiseen on aina oikea aika ja paikka. Ketään ei jätetä yksin. Huolehdimme sopivan avun ja tuen antamisesta viivytyksettä. Saat oman vastuutyöntekijän erityisesti jos tarvitset useita palveluja samanaikaisesti. Toimimme yhdessä Tarjoamme vertaistukea Palvelu ja tuki suunnitellaan yhdessä ja sovitetaan lapsesi, nuoresi ja perheesi tarpeisiin ja arkeen sopivaksi. Kehitämme palveluja ja toimintaa yhdessä teidän kanssanne. Voit tavata muita vanhempia ja saada heiltä vertaistukea. Kohtaamispaikat ja niiden monipuolinen toiminta ovat kaikkien käytössä. Tarjoaa tilaisuuksia lasten, nuorten ja perheiden yhdessäololle ja ryhmille

27 Maakunnallisen toimintasuunnitelman valmistelu: - Maakuntien perhekeskusselvitys 2019

28 Maakuntien perhekeskusselvitys 2019 Kyselyn tarkoituksena on: Tuottaa tietoa maakunnallisen perhekeskustoimintamallin kehittämisen nykytilasta. Tuottaa tietoa siitä, miten maakunnallisen perhekeskustoimintamallin jatkuvuus varmistetaan Kyselyssä keskitytään seuraaviin perhekeskustoiminnan linjauksiin: Perhekeskuksen tehtävät ja konkreettiset toimenpiteet niiden toteuttamiseksi Palveluverkosto Perhekeskusten asemointi Johtaminen, koordinointi ja toimintojen yhteensovittaminen Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Seuranta ja arviointi Perhekeskustoiminnan jatkuvuus vuoden 2018 jälkeen

29 Kansallinen perhekeskusyhdyshenkilö työ 2019 Kuka Keski-Suomesta jatkaa verkostossa kesäkuun 2019 jälkeen? Ehdotuksena: kuntien yhteisvastuulla, yhdessä Hanna Hämäläinen kanssa työparina Onko halukkuutta lähteä isommalla porukalla tutustumaan verkostoon?

30 Mitä perhekeskus tekee? Laadukkaat sähköiset mittarit ja niiden saatavuus 24/7 Vertaisyhmät verkossa, verkkokeskustelut, etäryhmät (kuvapuhelin) Sähköisten palveluiden kautta palveluihin pääsy helppoa ja nopeaa Laadukkaat palvelut ja niiden saatavuus 24/7 Sähköinen viestintä: kielivalinta mahdollista, ohjeet, neuvontamateriaalit, verkkosivut Otetaan käyttöön sähköiset palvelut ja tiedotetaan niistä esim. Apuaeroon.fi sivuston kautta Madalletaan kynnystä hakea apua kaikkina vuorokauden aikoina

31 Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki

32 Kohtaamispaikkatoiminta KRITEERIT 1. Kytkeytyminen perhekeskustoimintaan 2. Toiminnan suunnitelmallisuus 3. Toiminnan koordinointi 4. Saavutettavuus ja esteettömyys 5. Yhteisöllisyyden vahvistaminen 6. Kohtaaminen ja tuki 7. Tiedottaminen ja ohjaus 8. Osaaminen ja ammatillisuus

33 Kohtaamispaikkatoiminta Kohtaamispaikkatoiminnan arviointi alkamassa (THL) Perheet keskiöön hankkeen verkostotapaaminen o klo Perhekeskuksen kohtaamispaikka verkosto (THL) o klo Keski-Suomen kohtaamispaikat -verkosto on perustettu vuoden 2018 lopulla, toiminta käynnistyy vuoden 2019 aikana. Verkostoa koordinoi Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus KOSKE:n Yhdessä ei olla yksin hanke. Verkoston työryhmään kuuluvat lisäksi Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, Kansalaistoiminnan keskus Matara ja Jyväskylän kaupungin kulttuuri- ja osallisuuspalvelut. Kohtaamispaikkaverkoston kehittämiseksi valmistellaan hanketta STEAhakuun keväällä 2019.

34 Kohtaamispaikkatoiminta Kuinka rakennamme Kohtaamispaikkatoiminnasta järkevän kokonaisuuden ja liitämme sen osaksi lasten, nuorten ja perheiden ekosysteemiä? Paljon on jo tehtyä työtä tämä pitäisi hyödyntää o mitä ja miten? Paljon on meneillään olevaa kokonaisuutta pitäisi koordinoida, sovittaa yhteen ja välttää päällekkäisyydet o kuka/ketkä koordinoivat, missä kokonaisuutta tarkastellaan, huomioiden eri tasot: kunta (asuinalue), maakunta ja kansallinen? Pitäisi hahmottaa olemassa olevat kohtaamispaikat, kriteereillä ja ilman o kehittää niiden toimintaa kenen vastuulla? o viestiä niistä asukkaille miten ja kenen vastuulla? Keski-Suomen Lapset, nuoret ja perheet Pelikirja yhteiseen työhön ja toimintaan o Pelikirjaa kannattaa hyödyntää

35 Pihtipudas-Viitasaari (väkiluku = ) Perhekeskuksen tehtävät: Kohtaamispaikka Mitä tukea ja toimintaa on olemassa? Ketkä sitä toteuttavat? 1. Muoto: Viitasaaren perhekahvila, Sijainti: Puulukio, Kohderyhmä: avoin kaikille, Järjestäjä: MLL paikallisyhdistys, Tiedotus: nettisivut, facebook, Yhteistyötahot:? Muoto: Pihtiputaan perhekahvila, Sijainti: kotiseudun sanomien tila, Kohderyhmä: avoin kaikille, Järjestäjä: MLL paikallisyhdistys, Tiedotus: nettisivut, facebook, Yhteistyötahot:? 2. Muoto: Viitasaaren perhekerho, Sijainti: Miekkarinteen ja pikkutaskun kerhohuoneet, Kohderyhmä: Lapsiperheet, Järjestäjä: SRK, Tiedotus: nettisivut, Yhteistyötahot:? Muoto: Pihtiputaan perhekerho, Sijainti: seurakuntakeskuksen nuorisotila, Kohderyhmä: lapsiperheet, Järjestäjä: SRK, Tiedotus: nettisivut, Yhteistyötahot:? 3. Muoto: Viitasaaren nuorisotalo, Sijainti:? Kohderyhmä:?, Järjestäjä: kunta, Tiedotus: nettisivut, Yhteistyötahot:? Muoto: Pihtiputaan nuorisotila Kulma, Sijainti:?, Kohderyhmä:?, Järjestäjä: kunta, Tiedotus: facebook, Yhteistyötahot:? Uupuuko jotain, onko palveluaukkoja? Kuka tai ketkä koordinoivat kokonaisuutta?

36 Perhekeskustoiminta Keski-Suomessa Jokainen toimija kertoo, hissipuheen omaisesti, 1-3 nostoa oman toimintansa nykytilanteesta. (HUOM! Ajankäyttö, max 3 min.)

37 Ryhmä 1 Pelikirjan sisältö Ryhmä 2 Pelikirjan jatko Ryhmä 3 Työhyvinvointi Keski-Suomen Lapset, nuoret ja perheet Pelikirja yhteiseen työhön ja toimintaan Elämä on joukkuepeliä Petri Oinonen Luonnos

38 Keski-Suomen Lape-tiimi 2019 Hanna Hämäläinen, Lape-muutosagentti, Keski-Suomi Puhelinnumero: Sähköposti: hanna.k.hamalainen(a)jkl.fi Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä Petri Oinonen, perhekeskuskoordinaattori, Keski-Suomi Puhelinnumero: Sähköposti: petri.oinonen(a)jkl.fi Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä Matleena Ullner, lastensuojelun systeeminen malli, Keski- Suomi Puhelinnumero: Sähköposti: matleena.ullner(a)koske.fi Matarankatu 4, Jyväskylä Lisäksi: Kunta-agentti Kristiina Hyvärinen KYS -alue kristiina.hyvarinen(at)kuopio.fi

39 Liitteet

40 KESKI-SUOMI HYVINVOINNIN KÄRKIMAAKUNTA!

41 Sähköisen perhekeskuksen skenaariot

42 Skenaarioiden vertailu Kriteeri Skenaario 1 Skenaario 2 Skenaario 3 Asiakkaan näkökulma Uuden toimintamallin jalkauttaminen ammattilaisille Sisältöjen yhdenmukaisuus ja laatu Sisältöjen ylläpito Yhteentoimivuus muihin sähköisiin palveluihin ja järjestelmiiin Hyvä mahdollisuus integroida osaksi alueellisia sähköisiä palveluita, jos toteutuksissa onnistutaan Mahdollistaisi tiiviin yhteistyön ammattilaisten ja kehittäjien välillä Heikkoa, laatu todennäköisesti vaihtelee Raskasta, sillä jakautuu kaikille maakunnille Voi olla haastavaa alueellisten erojen vuoksi, toisaalta mahdollistaa alueellisesti ketterän etenemisen Hyvä mahdollisuus integroida osaksi alueellisia sähköisiä palveluita Mahdollistaisi tiiviin yhteistyön ammattilaisten ja kehittäjien välillä Hyvät mahdollisuudet yhdenmukaisuteen ja tasalaatuun Keskitetysti tehdyt sisällöt mahdollista ylläpitää, mutta vaatii alueellisen päivittämisen Voi olla haastavaa alueellisten erojen vuoksi, toisaalta mahdollistaa alueellisesti ketterän etenemisen Monipuolisemmat mahdollisuudet vastata erilaisiin tarpeisiin Mahdollistaisi tiiviin yhteistyön ammattilaisten ja kehittäjien välillä. Riskinä, että valtakunnalliset mallit eivät vastaa paikallisia tarpeita Parhaat mahdollisuudet Parhaat mahdollisuudet tehokkaaseen ylläpitoon,tärkeää mahdollisuus osittain hajautettuun ylläpitoon Parhaat mahdollisuudet

43 Skenaarioiden vertailu Räätälöitävyys alueellisiin tarpeisin Tekninen ylläpito Hankintaprosessi Levittävyys (mallin monistaminen) Työmäärä Erittäin hyvä, paljon mahdollisuuksia Raskasta, sillä jakautuu kaikille maakunnille Raskasta, sillä jakautuu kaikille maakunnille, toisaalta mahdollistaa joustavuuden Jää yhteistyön ja kokemusten jakamisen varaan Samaa työtä tehdään todennäköisesti monessa paikassa Erittäin hyvä,paljon mahdollisuuksia Raskasta, sillä jakautuu kaikille maakunnille Raskasta, sillä jakautuu kaikille maakunnille, toisaalta mahdollistaa joustavuuden Jää yhteistyön ja kokemusten jakamisen varaan Sisältöjen yhteinen kehittäminen tehostaa resurssien käyttöä, tekninen kehittäminen ja laatu jää maakuntien varaan Kustannukset Todennäköisesti kallein Sisältöyhteistyö laskisi kustannuksia Riskejä, voi olla haastavaa,toteutustav asta kiinni Helpointa, sillä hoidetaan keskitetysti Helpointa, sillä hoidetaan keskitetysti, riskinä jäykkyys ja alueellisten tarpeiden heikko huomiointi Parhaat mahdollisuudet, riskinä etäisyys maakuntien arjesta Mahdollistaisi tehokkaan yhteistyön ja resurssien käytön Todennäköisesti edullisin

44 Valmisteluryhmän näkemys Skenaarioiden arvioinnin perusteella valmisteluryhmä ehdottaa sähköiseksi perhekeskusmalliksi skenaarioiden 2 ja 3 yhdistelmää. Malli olisi hybridi-mallin ja keskitetyn kansallisen mallin yhdistelmä. Mallissa sähköisten palveluiden tuottamistavat (tekniset ratkaisut) ja sisältö kehitettäisiin yhdessä. Keskeistä jättää liikkumavaraa alueelliselle sisällölle. Mallissa korostuisi kansallisen tason yhteistyön hyödyt niin sisältöjen kehittämisessä kuin tekniikassakin. Teknisiä ratkaisuja sähköisten palveluiden toteuttamiseen voi olla useita. Kehitystyö tulisi tehdä verkostoissa, jossa olisi laaja edustus kaikista maakunnista ja eri toimialoilta. Tässä tulisi hyödyntää LAPEhankkeen aikana syntyneitä kehittämisverkostoja. Yksi mahdollinen vastuutaho kehittämisen organisoinnille voisi olla uusi SoteDigi Oy. Ajoitus ei voisi olla parempi; Sähköisen perhekeskuksen valtakunnallinen kehittäminen tukee myös perhekeskustoimintamallin etenemistä maakunnissa. Sähköiset palvelut eivät kuitenkaan edellytä SOTE- ja/tai MAKU päätöksiä. Yhteinen tahtotila on olemassa

45

46