Vähähiilinen rakentaminen

Transkriptio

1 Vähähiilinen rakentaminen Mikä on KEINO ja vähähiilisen rakentamisen kehittäjäryhmä? Millaisia esimerkkejä vähähiilisistä rakennushankinnoista löytyy? Joensuu Katriina Alhola Erikoistutkija Suomen ympäristökeskus SYKE 1

2 MIKÄ ON KEINO-OSAAMISKESKUS? Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO on osa hallitusohjelman toteutusta, jonka toimintaa ohjaa ja rahoittaa Työ- ja elinkeinoministeriö. KEINO tukee ja auttaa julkisia hankkijoita kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen kehittämisessä. Lisää KEINOsta

3 KEITÄ ME OLEMME? Osaamiskeskus aloitti toimintansa 1. maaliskuuta Osaamiskeskuksen muodostavat Motiva, Suomen Kuntaliitto, VTT, Business Finland, SYKE, Hansel, KL- Kuntahankinnat ja Sitra

4 Toiminnan painopistealueet Ø Julkisten hankintojen strateginen johtaminen Ø Julkisten hankintojen vaikuttavuuden lisääminen Tulosperusteiset hankinnat Julkisen hankinnan tulosten arviointi ja mittaaminen Ø Julkisten hankintojen tilaajaryhmät / kehittäjäryhmät Ø Kestävien hankintojen edelläkävijäyhteistyö (Green Deal sopimus) Ø Kestävien ja innovatiivisten hankintojen hankintaosaamisen kehittäminen Ø Julkisten hankintojen alueellinen yhteistyö ja -tuki (muutosagentit ja muutosalumnit) Ø Julkisen hankintatoiminnan kansainvälisyys

5 Mikä on hankintojen kehittäjäryhmä? Ryhmä hankkijoita, joilla on yhteisiä hankintaan liittyviä tarpeita, tavoitteita ja haasteita Toiminta keskittyy erityisesti hankintojen valmistelu- ja suunnitteluprosessin kehittämiseen Keskeinen osa kehittäjäryhmätoimintaa on hankinta-asiantuntijoiden ja -yksiköiden välisen yhteistyön ja vertaistuen lisääminen, minkä avulla vauhditetaan kestävien ja innovatiivisten hankintojen leviämistä sekä uusien ratkaisujen ja toimintamallien tehokkaampaa skaalautumista. Voi konkretisoitua esimerkiksi yhteisten ennakoivien markkinavuoropuheluiden toteuttamisena tai erilaisten työkalujen luomisena. Pyrkimyksenä on viestiä markkinoille aito näkemys julkisten hankintayksiköiden tahtotilasta ja tarpeista

6 Miten vähähiilinen kehittäjäryhmä toimii? Kehittäjäryhmän käynnistys KEINO järjesti julkisille hankkijoille avoimen tilaisuuden ja organisoi ohjelman. Jokainen hankintojen kehittäjäryhmä on omanlaisensa ja toiminta muotoutuu sen jäsenien mukaan. Erilaisia toiminatamalleja on useita. Kootaan yhteen sopivia kohteita ja määritetään yhteisiä tavoitteita Kootaan yhteen kiinnostavia koulu/päiväkoti/monitoimitalohankkeita. Ryhmän yhteinen tapaaminen - jossa tunnistetaan tarkempi tahtotila, mihin vähähiilisellä rakentamisella kyseisissä hankkeissa pyritään ja tähän liittyvät tarpeet. - jossa tarkastellaan onnistumisia ja haasteita aiempien esimerkkien valossa. - jossa määritellään tarkemmat tavoitteet ja pohditaan, millaisia vaatimuksia suunnittelijoille voidaan asettaa, jotta keskeiset tavoitteet tulevat huomioiduiksi jo suunnittelijan kilpailutuksessa. Hankintaosaamisen kehittäminen yhdessä - Rakennuksen hiilijalanjäljen laskenta - Vähähiilisyyden tavoitteet ja kriteerit hankintoihin - Hankkeiden rahoitusmahdollisuudet Markkinavuoropuhelu Kommunikoidaan tahtotila ja tavoitteet markkinoille, eli järjestetään yhteinen markkinavuoropuhelu. Siinä voidaan keskittyä esim. suunnittelijalta edellytettävään osaamiseen ja sen määrittelyyn.

7 Miksi mukaan kehittäjäryhmään? Vaikuttavuus Rakentamisen hankinnoilla on merkittäviä ympäristö- ja kustannusvaikutuksia. Fiksujen ratkaisujen hankkiminen ohjaa markkinoita kestävään suuntaan. Vertaistuki ja yhteistyö Hyvistä käytännöistä ja muiden kokemuksista opitaan! Kaikkea ei tarvitse tehdä yksin! Asiantuntija-apu Hankkijat saavat apua KEINO osaamiskeskukselta hankinnan suunnitteluun, valmisteluun ja läpivientiin sekä arvioinnin kehittämiseen. Näkyvyys Edelläkävijähankkijat toimivat esimerkinnäyttäjinä muille kotimaassa ja kansainvälisesti

8 Mitä kehittäjäryhmässä oleminen edellyttää? Tahto ja sitoutuminen oman toiminnan ja hankinnan kehittämiseen Motivaatio omaksua uusia toimintamalleja tilaajaosaamisen tasosta riippumatta Kiinnostus hiilijalanjäljen määrittämiseen kohteessa Resursseja olla mukana

9 Kehittäjäryhmän tavoitteena on saada aikaan hankintoja, joiden tuloksena on: Terveellinen, turvallinen ja toimiva rakennus Rakennuksen pieni elinkaarenaikainen hiilijalanjälki TEKNOLOGIA CLEANTECH RATKAISUT KUULUVAT MARKKINOIDEN PARHAIMMISTOON ELINKAAREN AIKAISTEN YMPÄRISTÖ-VAIKUTUSTEN NÄKÖKULMASTA TOIMINNALLISUUS VASTAA TARVETTA JA MUUTTUNEITA VAATIMUKSIA ESIM. TILANKÄYTÖLLE, TOIMII OSANA JÄRKEVÄÄ KOKONAISUUTTA Enemmän kuin rakennusmääräykset täyttävä rakennus Laadukas rakentamisen prosessi Resurssitehokkuus ja luonnonvarojen kestävä käyttö Materiaalin käytön säästö, hallinta ja kierrätys Energiansäästömahdollisuudet tulee harkita tapauskohtaisesti lähtötilanteen huolellisen arvioinnin ja suunnittelun pohjalta. TALOUDELLISUUS CLEANTECH RATKAISUT OVAT ELINKAARIKUSTANNUK-SILTAAN KILPAILUKYKYISIÄ Toimenpiteet tulee valita suhteessa niistä saatavaan hyötyyn ja sopivuuteen toiminnalliseen kokonaisuuteen. Jos huolellisella suunnittelullakaan kohteesta ei saada toimivaa kokonaisuutta, ei sitä ole taloudellisesti järkevää remontoida ja käyttää. Kuva: Alhola, K.,

10 Miksi valittiin rakentaminen? Toimistojen käyttöaste on 40 % Julkinen rakentaminen on noin 7 miljardia euroa vuosittain Suomessa rakennusten osuus energiankulutuksesta rakennetussa ympäristössä on 38 % Rakennusten lämmitys tuottaa 30 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä Hyötykäytämme 58 % rakentamisen purkumateriaaleista, pitäisi olla 70 % Puolet kuntien investoinneista on peruskorjaus- tai uudisrakentamisen investointeja References: SYKE R. Antikainen, Sitra, Statistical Centre Finland

11 Siirtymä vähähiiliseen rakentamiseen Tarja Häkkinen: Tutkimustuloksia vähähiilisestä rakentamisesta. Vähähiilisen rakentamisen vuosiseminaari, Helsinki PAULA SANKELO, SYKE Koonnut: Paula Sankelo, SYKE

12 Sosisaali ja terv.huolto 9 mrd Ikääntyminen Sote-uudistus Asiakkaiden yksilölliset palvelupolut Terveystietojen hyödyntäminen sairauksien ennaltaehkäisyssä Sähköinen diagnosointi ja omahoito Terveystietojen automaattinen analysointi ja yhteydenotto Uudet varausmenetelmät Älykkäät lääkepakkaukset ja lääkelogistiikka Terveydenhuollon etäpalvelut Liikenne 4 mrd Älyliikenne Päästötön liikenne Uudet käyttövoimat joukkoliikenteessä Mobiilimaksaminen Liikenteen reaaliaikainen tilannekuva Sujuvat matkaketjut Yhteiskäyttöisyys Rakentaminen 5-7mrd Tilatehokkuus, monikäyttöisyys Energiatehokkuus Uuden ja vanhan rajapinnat Digitaalisuus ja tiedon hyödyntäminen Virheetön tuotantoketju ja laadunvarmistus Uudet materiaalit Koulutus 5,5 mrd Opetuksen tilaratkaisut Sähköinen opetusmateriaali Koulutuksen uudet palvelut Turvallisuus 2,7 mrd Kyberturvallisuus Terrorismin torjunta Energia 740 milj. Ympäristövahinkojen Uusiutuva energia torjuntavalmius Häiriötön energianjakelu Kuluttajat energiantuottajina Hukkalämmön hyödyntäminen Ruokapalvelut 1 mrd e Kestävät ruokaketjut Robotiikka, 3D printtaus Ruokahävikin minimointi Uudet proteiinilähteet Vesi- ja jätehuolto Korjausvelka Resurssitehokkuus ja jalostusasteen nosto Lähde: Valovirta ym. 2017

13 Mihin kunnat investoivat? Lähde: Alhola, K., Saramäki, K., Manninen Kaisa, Lehtoranta, S, Jáchym, J., Pursimo, J., Linjama J., Pietiläinen O-P., Huuhtanen, J. & Tainio, P., Cleantech julkisissa hankinnoissa - Cleantech Hankintamappi -hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 10/2016

14 Ympäristövastuullisuus hankinnoissa johtaa pienempiin ympäristövaikutuksiin Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu sähkö ja lämpö Vähäpäästöisen ajoneuvo- ja kuljetuskaluston kriteerit ja / tai vaihtoehtoiset käyttövoimaratkaisut Energiatehokkuuden parantaminen / energiankulutuksen vähentäminen Elinkaarenaikaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen Jätteen määrän vähentäminen, materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys, materiaalitehokkuus Haitallisten aineiden käytön vähentäminen Terveelliset, turvalliset ja viihtyisät ratkaisut Sosiaalisen vastuun kriteeri, erityisesti esteettömyys ja saavutettavuus, työlainsäädännön noudattaminen, pk-yritysten mahdollisuuksien huomioiminen Katriina Alhola, SYKE

15 Hankintalaki (1397/2016) mahdollistaa kestävät hankinnat ( ) Kestävyysnäkökulma on kirjattu lain tavoitteisiin edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen Ennen hankintamenettelyn aloittamista hankintayksikkö voi tehdä markkinakartoituksen hankinnan valmistelua varten Kestävyysnäkökohdat voidaan ottaa huomioon kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa: Soveltuvuusvaatimuksissa Teknisissä eritelmissä Vertailuperusteissa Sopimusehdoissa Hankkija voi vaatia tiettyä ympäristömerkkiä näytöksi siitä, että hankinnan kohde vastaa vaadittuja ympäristöominaisuuksia, sosiaalisia ominaisuuksia tai muita ominaisuuksia (72 ) Ympäristöasioiden hallinta ja laadunvarmistaminen (90 ) Hankintayksikkö voi käyttää hankinnan kustannusten arvioimisen perusteena elinkaarikustannuksia. (95 ) Katriina Alhola, SYKE

16 Kestävän rakentamisen kehitystrendit Vähähiilinen rakentaminen Energiatehokas rakentaminen ja älykäs rakennuskanta Resurssitehokas rakentaminen Rakentamisen kiertotalouskriteerit Innovatiiviset ratkaisut Purkuprosessi Puurakentaminen Uusiotuotteet rakentamisessa

17 Vähähiilisen rakentamisen hankintakriteerit (YM) % määräyksiä parempi energiatehokkuus Energiantuotannon päästöt lasketaan Laitteet valitaan parhaista energiatehokkuusluokist a Suositaan pitkiä takuuaikoja Työmaan energiankulutus mitataan Työntekijöille energiakoulutus Lämpökamerakuvaus ja ilmatiiveystesti Energia Vähintään 10% Suunnittelupalvelut Tuotteet Käytetyt Rakennusurakat uusiutuvat ja Materiaalien CO2- materiaaleista kierrätetyt materiaalit päästöt lasketaan uusiutuvia tai raportoidaan Vähähiilisimmät kierrätettyjä Korjaushankkeissa rakenteet tunnistetaan Suositaan pitkiä purkukatselmus takuuaikoja Materiaalit Vähähiilisyyttä edistävät Innovatiiviset palvelut, tuotteet ja toimintatavat Innovaatiot

18 Kiertotaloutta tukeva suunnittelu Kuva: Freepik 18 Lähde: KIRA sprintti, GBC, 2019

19 Vähähiilisyys- ja kiertotaloustavoitteet julkisissa rakennushankkeissa Energia: Energiatehokkuus Uusiutuva energia Energiantuotannon päästöt Materiaalit: Vähähiiliset materiaalit Materiaalitehokkuus Haitattomat materiaalit Uudelleenkäyttö ja kierrätys Toiminnallisuus: Tarpeeseen vastaavuus Monikäyttöisyys Yhteiskäyttöisyys Elinkaari: Pieni elinkaarenaikainen hiilijalanjälki Rakennusten pitkä käyttöikä Helppo korjattavuus Muuntojoustavuus Käyttöasteen nosto Terveellisyys ja turvallisuus: Puhdas sisäilma Turvalliset materiaalit Dokumentoitu materiaalisisältö Laadunvalvonta Toteutettavuus ja taloudellisuus: Keskeisimpien tavoitteiden huomioiminen hankintaprosessissa Elinkaarikustannustarkastelu 19

20 Esimerkkejä vähähiilisistä rakentamisen hankkeista 20

21 Joutsenmerkitty päiväkoti, Hyvinkää Suomen 1. Joutsenmerkitty päiväkoti (v. 2017), 190 lasta, 2062 m2 Kriteerit perustuvat elinkaariajatteluun: energiatehokas hyvä sisäilma turvalliset ja terveelliset rakennusmateriaalit Energian käytön osalta laki salli tuolloin päiväkodin E-luvuksi enintään 170. Joutsenmerkin vaatimus oli 130. Kenttäkadun päiväkodin E-luvuksi tuli silloisten määräysten mukaan 123. Osa Kenttäkadun päiväkodin lapsista on päässyt mukaan suunnittelemaan päiväkodin sisätilojen väritystä ja kalusteiden valintaa. EcoProcura+ palkinto 2018 Päiväkodin hinta pihatöineen on noin 6 milj. (ei sis. purkutöitä). Lähteet: Joutsenmerkki uutiset Aamuposti Kuva: Aamuposti

22 Rantaroustin koulu, Tyrnävä Uusi ekologinen oppimisympäristö Hankittiin tilatehokkuutta ja uudenlaista tilankäyttöä, elinkaaritaloudellista kokonaisuutta Kustannus yli 14 milj. euroa, rakentamisen säästä pienemmistä neliöistä 3 milj., käytön aikaiset säästöt Uusiutuvat energialähteet, materiaalit, muuntojoustavuus, tilaratkaisut Projektiuutiset Kuva: NCC

23 Sakarinmäen koulu, Helsinki Uusiutuvan energian pilottikoulu 2014 Vähintään 80 % koulun käyttämästä energiasta tuotetaan uusiutuvalla energialla. Lämmitysratkaisun muodostavat maalämpö, aurinkolämpö, lämpökeskus ja lämmön varastointi yhdessä. Koulukeskuksen oppilaat ja opettajat olivat alusta asti mukana ideoimassa, kuinka uusia energiaratkaisuja voidaan hyödyntää oppimisessa. Olennaista on reaaliaikaisen datan saanti. Kilpailutuksessa osattiin laatia lämmönkäyttöprofiili, jolle energiantuotannon kustannuslaskelmat perustuivat. Onnistumisen kannalta tärkeää oli ratkaista uusien ja vanhojen ratkaisujen rajapintojen hallinta. Lähde: Kuva: rakennusfakta

24 Haltia luontokeskus, Espoo (Metsähallitus) Haltia luontokeskuksen puurakenteinen näyttelytila on Suomen ensimmäinen ristiinlaminoiduista CLT-puuelementeistä tehty rakennus (2012). CLT teknologian esille tuominen ja siihen liittyvien mitoitusohjeiden selvittäminen Suomen oloihin oli hankkeen keskeinen kehitystulos. Rakennus on kokonaan puusta rakennettu ja se muun muassa lämpenee ja jäähtyy auringosta ja maasta saatavalla energialla. Rakennuksen suunnitteluvaiheen aikana järjestettiin puurakentamisen innovaatiokilpailu, jolla kannustettiin teollisuutta kehittämään tarpeisiin sopiva ja hinnaltaan kilpailukykyinen puurakentamisen ratkaisu. Rakennusurakoitsija sitoutettiin ottamaan huomioon hiilijalanjälki, energiatehokkuus- ja cleantech ratkaisut urakan hankinnoissa. Tätä myös valvottiin projektin aikana ja tehtiin jatkuvaa markkinakartoitusta saatavilla olevista tuotteista. Lähde: Kuva: Mika Huisman

25 Aurinkoenergia -uimahalli, Pori Uimahallin energiaratkaisuissa optimoidaan monen järjestelmän yhteiskäyttö. (v. 2010) Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota tilojen ja allasvesien energiansäästöön, energian talteenottoon sekä energiantuotantoon. Täysin uutena energiaratkaisuna uimahalliin on suunniteltu aurinkoenergiaa hyödyntävät aurinkopaneelit hallin sähkön tuottoon ja aurinkokeräimet allasvesien lämmitykseen. Aurinkolämpökeräimet on suunniteltu kiinteäksi osaksi julkisivua ja kattoa. Arkkitehtikilpailussa julkisivukuvia koskevat määrittelyt johtivat siihen, että esiin nousi kuparipinnan hyödyntäminen energian talteenotossa. Oivallus aurinkoenergian käytöstä nousi tässä vaiheessa. Tarjoajien piti pystyä järjestämään tiedonsiirto järjestelmästä satakunnan ammattikorkeakoululle, jossa tehtiin aiheeseen liittyvää tutkimusta. Hanke mahdollisti alueelle uusia aurinkoenergia-alan työpaikkoja. Lähde: Kuva: solarforum

26 Kiertotalousrakentaminen on osa kestävää alueiden suunnittelua, rakentamista ja käyttöä 26 Kuva: Linda Karjalainen

27 Rakennuksen hiilijalanjälkilaskenta Havaintoja Kiihdyttämö-hankkeesta Rakennuksen vähähiilisyyteen vaikuttavat ennen kaikkea: o Päälämmitysjärjestelmä o Energiatehokkuus o Rakennusmateriaalit Kun rakennukset tulevat energiatehokkaammaksi ja energiajärjestelmä vähäpäästöisemmäksi, rakennusmateriaalien rooli korostuu. PAULA SANKELO, SYKE Rakennuksiin liittyvät liikenteen järjestelyt vaikuttavat siihen, minkälaisia päästöjä rakennuksen käytöstä aiheutuu, vaikkei niitä varsinaiseen hiilijalanjälkilaskelmaan sisällytettäisikään Paula Sankelo, SYKE

28 Länsirannan koulu Kuopiossa Varsinaista hiilijalanjälkilaskelmaa (YM:n menetelmäluonnoksen mukaan) on tehty esimerkiksi Länsirannan koululle Kuopiossa Koulu on vasta suunnitteluvaiheessa ja myös laskentamenetelmää kehitetään edelleen, joten tulokset ovat vain suuntaa-antavia Koulusta tulossa hirsirakenteinen, päälämmitysratkaisuksi maalämpö ja lisäksi omaa aurinkosähkön tuotantoa PAULA SANKELO, SYKE Hiilijalanjälkilaskelmia tehtiin eri suunnitteluvaihtoehdoille: betoni- tai puurakenne, kaukolämpö / maalämpö, aurinkoenergiaa kyllä / ei Paula Sankelo, SYKE

29 Länsirannan koulu Kuopiossa PAULA SANKELO, SYKE Paula Sankelo, SYKE

30 Länsirannan koulu Kuopiossa Hirsirakenteinen koulu, jossa maalämpö ja 25 kw p omaa aurinkosähköä: hiilijalanjälki 44% pienempi kuin hiilijalanjäljen kannalta huonoimmalla verrokkirakennuksella Huonoin verrokkirakennus: betonirakenteinen koulu, jossa kaukolämmitys eikä omaa aurinkosähkön tuotantoa Vaihtamalla betonirakenne massiivipuuhun hiilijalanjälki pieneni 9% Oman aurinkosähkön tuotannolla hiilijalanjälki pieneni 1% Suurin vaikutus oli päälämmitysjärjestelmän valinnalla, -34% PAULA SANKELO, SYKE Paula Sankelo, SYKE

31 Luhtaan päiväkoti Tampereella Luhtaan päiväkoti valmistui vuonna 2012 ja oli valmistuessaan Suomen ensimmäinen passiivitason päiväkoti. Eräs Tampereen kaupungin matalaenergiarakentamisen pilottikohteista PAULA SANKELO, SYKE Kuva: Tampereen kaupungin www-sivut Paula Sankelo, SYKE 31

32 Luhtaan päiväkoti Tampereella Vähähiilisyyteen ja päästövähennyksiin vaikuttavia tekijöitä: Passiivitason kriteerien täyttämien (hyvä lämmöneristys ja ilmatiiveys) Rakennus pääasiassa puurakenteinen Suunnitteluvaiheessa tähdättiin energialuokkaan A, joka saavutettiin ja toteutuu myös 2018 määräyksillä (E-luku 77 kwh E / m 2 a, A-luokan yläraja 90) Omaa aurinkoenergiaa hyödynnetty, aurinkopaneeleja 150 m 2 (n. 22 kw p ) Osoittautui, että maalämpöpumppu olisi ollut Luhtaan päiväkodille kaikkein energia- ja kustannustehokkain ratkaisu (Nyman, 2016) myös vähähiilisin PAULA SANKELO, SYKE Paula Sankelo, SYKE

33 Vähähiilisiä palvelurakennuksia: FutureBuilt Esimerkki Norjasta: FutureBuilt ohjelma o Mukana Oslo sekä sen ympäryskunnat Bærum, Asker ja Drammen o Tavoitteena vähähiilinen kaupunkiseutu + laadukasta arkkitehtuuria o 50 pilottikohdetta, joissa tavoitteena mahdollisimman alhaiset kasvihuonekaasupäästöt o Piloteissa tavoitellaan vähintään 50% päästövähennyksiä rakennusmateriaalien, energiankulutuksen ja liikkumisen osalta o Kohteissa mukana sekä uudisrakentamista että korjausrakentamista PAULA SANKELO, SYKE o Laajuus: yksittäiset rakennukset, korttelit, kaupunginosat 33 Paula Sankelo, SYKE

34 Vähähiilisiä palvelurakennuksia, FutureBuilt ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE Paula Sankelo, SYKE

35 Vähähiilisiä palvelurakennuksia, FutureBuilt PAULA SANKELO, SYKE Paula Sankelo, SYKE

36 FutureBuilt -pilottikohde: Holmenin uimahalli Holmenin kunnallinen uimahalli Askerin kunnassa (20 km Oslosta) on passiivitason uimahalli, valmistunut 2017 Uimahallin bruttoala 5039 m 2, mitoitettu 200 uimarille kerrallaan ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE Paula Sankelo, SYKE

37 FutureBuilt -pilottikohde: Holmenin uimahalli Rakennusmateriaalit ja rakenteelliset ratkaisut: - Vähäpäästöinen betoni, päästöt 17% pienemmät kuin tavallisella betonilla - Puuelementtejä käytössä pintamateriaaleina (tammilevyjä) - Viherkatto, lisäksi viherrakennusprojekteja ympäristössä Talotekniikan & uimahallin prosessien energiatehokkuus: - Lämpöä otetaan talteen sekä poistoilmasta että käyttövedestä - Älykkäät säätöjärjestelmät, LED-valot, vettä säästävät suihkut ja muut perustason ratkaisut PAULA SANKELO, SYKE Osassa altaita säädettävät pohjat, nostetaan ylös kun allas ei käytössä 37 Paula Sankelo, SYKE

38 FutureBuilt -pilottikohde: Holmenin uimahalli Energianlähteet: - Lämmitysratkaisu: 2 maalämpöpumppua, 15 maalämpökaivoa - PV-paneeleja katolla sekä julkisivussa (12% tarvittavasta sähköenergiasta) - Aurinkolämpökeräimiä, joilla ladataan maalämpökaivoja kesäaikaan Liikenne: - Hyvin julkisen liikenteen ja kevyen liikenteen saavutettavissa - 65% vähemmän parkkipaikkoja kuin kunnallinen määräystaso! - Latausmahdollisuus 10 sähköautolle, 16 sähköpyörälle ja 4 sähkömopolle PAULA SANKELO, SYKE Katettuja pyöräparkkeja 38 Paula Sankelo, SYKE

39 FutureBuilt -pilottikohde: Holmenin uimahalli Kuinka toteutui?? Arvio toistaiseksi: Energiankulutus -55% Materiaalien päästöt +46% Liikenteen päästöt -35% Vertailutaso määritetty rakennuksille tyyppiä uimahalli + urheiluhalli, osaksi tämän vuoksi materiaalien päästöt vertailutasoa korkeammat PAULA SANKELO, SYKE Uimahallin rakenteet jykevät, mm. koska katolla voi oleskella 39 Paula Sankelo, SYKE

40 Vähähiilisiä ja kiertotaloushankintoja sparrataan mm.: Julkisten hankintojen vähähiilisyys- ja kiertotalouskiihdyttämö Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus Vähähiilisen rakentamisen kehittäjäryhmä 03/ /

41 Kiitoksia

42 Lähteitä FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Rakentamisen_ohjaus/Vahahiilinen_rakentaminen/ Oppaat_vahahiiliseen_rakentamiseen YM, Oppaat vähähiiliseen rakentamiseen. GBC (Green Building Council), Rakennusten kiertotalouskriteerit KEINO, Sitra, Kiertotaloustiekartta FutureBuilt: PAULA SANKELO, SYKE