Maa-ainesten ottaminen Kollinkankaan pohjavesialueelta tiloilta Sora-Pietilä, Tupavuori ja Näätäkallio, Jämsä.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 117/07/1 Dnro ISY-2007-Y-137 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Keski-Suomen Kuljetus Oy ASIA Maa-ainesten ottaminen Kollinkankaan pohjavesialueelta tiloilta Sora-Pietilä, Tupavuori ja Näätäkallio, Jämsä. HAKEMUS Hakija on ympäristölupavirastoon toimitetulla ja täydennetyllä hakemuksella pyytänyt lupaa asiakohdassa mainittuun hankkeeseen. Hankealue Hankealue sijaitsee noin 5 km etäisyydellä Jämsän keskustasta, Jämsän kaupungin Pietilän kylässä tilalla Sora-Pietilä RN:o 1:35 sekä Jämsän kaupungin Heikkilän kylässä tiloilla Tupavuori RN:o 6:9 ja Näätäkallio RN:o 6:7. Hankealueen sijainti on esitetty hakemuksen liitteenä 2 olevassa karttapiirroksessa (1:20 000) ja tarkemmin ympäristölupavirastoon toimitetussa rekisterikartassa (1:5 000). Sora-Pietilän tilan alueelta on otettu maa-aineksia jo aikaisemmin. Suojaetäisyys Kiviojaan on 20 metriä ja ottotaso 3 metriä pohjaveden pinnasta. Lisäksi alueen läheisyydessä on harjoitettu soran ottoa usean vuosikymmenen ajan.

2 2 Toteutettava suunnitelma Ottoalueen pinta-ala on noin 7,5 hehtaaria ja otettavan maa-aineksen määrä on noin m 3 ktr. Määrästä pohjavedenpinnan yläpuolelta saadaan m 3 ktr ja pohjavedenpinnan alapuolelta m 3 ktr. Saatavan maa-aineksen laatu vaihtelee alueittain hienosta hiekasta hiekkaan. Maa-ainesta voidaan käyttää tienrakennuksessa suodatinkerroksen materiaalina ja talonrakennuksessa täytehiekkana. Alueen lopputilanne näkyy hakemukseen liitetyn maa-ainesten ottamissuunnitelman karttapiirroksesta nro (1:2 000) ja lopputilannetta vastaavat poikkileikkaukset on esitetty piirroksessa nro (1:1 000 / 1:500). Suunnitelman mukainen alin ottotaso vaihtelee välillä N ,00 131,00 m. Alueen reunapenkereet ja luiskat rakennetaan kaltevuuteen 1:3. Alueelle muodostuu noin 7,5 hehtaarin kokoinen lampi, jonka vedenkorkeus tulee vastaamaan alueen nykyistä pohjaveden korkeutta ja jonka syvyys on 4 6 m. Lampi jää virkistyskäyttöön. Ottoalueen reunoille tehdään noin 3 m leveä reunapenger, jolla estetään pintavesien valuminen ympäristöstä lampeen. Ottoalueen itäpuolinen raja on vähintään 20 m päässä viereisen Kiviojan uoman törmistä. Muualla ottoalueen raja on vähintään 5 m tilan rajan sisäpuolella. Ottoalueen länsipuolella olevaa tietä vasten jätetään vähintään 10 metrin levyinen suojavyöhyke. Puusto toimii näköesteenä lampeen päin. Alueelta otetaan maa-aineksia vaiheittain kolmessa osassa kymmenen vuoden aikana. Ensin otetaan alueen pohjoisosasta, seuraavaksi eteläosasta ja viimeiseksi alueen keski- ja länsiosasta. Aluksi kaivetaan pohjavedenpinnan yläpuolinen maa-aines. Tämän jälkeen ruopataan pohjavedenpinnan alapuolinen maa-aines kasoihin ja kuivataan ennen kuljettamista käyttökohteisiin. Ottoalueen reunat muotoillaan lopulliseen muotoonsa jo oton yhteydessä. Maaainesten oton loputtua pohjavedenpinnan yläpuolisiin osiin levitetään pintamaata n. 0,1 0,2 m paksuinen kerros ja alueelle istutetaan tai kylvetään mänty- tai koivupuita kpl/ha. Jälkihoitotoimenpiteet tehdään alueella vaiheittain siten, että ensim-

3 3 mäiseksi vuorossa ovat ne alueet, joissa otto on jo tapahtunut lopulliseen tasoon ja luiskat on muotoiltu. Sen jälkeen maisemointi etenee maa-aineksen ottamisen mukaan. Ottamisjärjestyksen mukaan ensin maisemoidaan alueen pohjoisosa, sitten eteläosa ja viimeksi keskiosat. Pohjavesialueen ominaispiirteet Hankealue kuuluu Kollinkankaan I-luokan pohjavesialueeseen nro Suunniteltu maa-ainesten ottoalue oli vuoteen 2006 asti rajattu luokkaan II kuuluvaan pohjavesialueen B-osaan. Pohjavesialueen A- ja B-osien rajausta on sittemmin muutettu yhdistämällä alueet yhdeksi pohjavesialueeksi, jonka kokonaispinta-ala on 8,5 km 2 ja varsinaisen muodostumisalueen pinta-ala on 5,8 km 2. Alue on Sisä-Suomen reunamuodostumaan kuuluva tasainen, leveä ja matala delta, joka on kasautunut luoteesta tulleesta aineksesta. Deltan maaperä on hiekkaa, hienoa hiekkaa ja silttiä. Hakemuksessa koko Kollinkankaan pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu keskimäärin m 3 /vrk. Hankealueesta noin 1,3 km etelään on Kollinkankaan pohjavedenottamo, jonka kokoojakaivo on otettu käyttöön vuonna Vedenottamoon kuuluu 10 vedenottokaivoa, joista saadaan Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 90/Ym/76 perusteella ottaa vettä keskimäärin enintään m 3 /vrk. Tupavuoren tilan eteläpuolisella alueella pohjavesi virtaa luoteesta kaakkoon vedenottamon suuntaan. Maa-ainesten ottamissuunnitelmaan on liitetty päivätty alueen maatutkaluotausten tuloksia koskeva raportti, missä esitetyt pohjavedenkorkeutta koskevat arviot perustuvat karttatulkintaan. Hankealueen pohjavedenkorkeuden on arvioitu vaihtelevan noin välillä N ,0 136,6 m, ja alueen pohjavesien kulkusuunnan on päätelty olevan kaakko-etelä suuntainen sekä kohti Kiviojaa. Täällä pohjaveden pinnankorkeus laskee nopeasti alle korkeustason N m, joka on todennäköisesti alempi kuin Kollinkankaan vedenottamon alueella vallitseva pohjavedenkorkeus. Hankealueen ja Kollinkankaan pohjavedenottamon välissä on Akkasuo, minkä lisäksi näiden välinen kallioalue omalta osaltaan rajaa pohjavesien kulkeutumista.

4 4 Luonnonolosuhteet Maa-ainesten ottamissuunnitelmaan on liitetty hankealueesta laadittu päivätty luontoselvitys. Hankealueen vieressä kulkee pohjoisluode eteläkaakko -suuntainen Kivioja-niminen puro, joka hankealueen kohdalla on melko luonnontilainen lukuun ottamatta poikittaisesti ylittävän voimajohtolinjan aluetta. Kiviojan alueen lisäksi selvityksen kohteena olleella alueella ei ole todettu muita kuin luontoarvoiltaan tavanomaisia ja soranoton tai muun ihmistoiminnan osittain muuttamia alueita. Kiviojan laakso on noin 50 m leveä, ja sitä rajaavat molemmin puolin vajaan viiden metrin korkuiset törmät. Kiviojan ympäristö on tihkupintaista aluetta. Kiviojan varren tihkupintojen lähdesammalia tai muuta lajistoa ei ole inventoitu. Uhanalaisten tai huomionarvoisten lajien esiintymistä tämän tyyppisessä elinympäristössä on kuitenkin pidetty mahdollisena. Kiviojan purouoma mahdollisesti täyttää luonnontilaisen purouoman tunnuspiirteet. Vastaavasti alueen tihkupinta-alueet täyttävät luonnontilaisen lähteen tunnusmerkit. Kiviojan eteläosan tervaleppiä kasvavalla alueella on piirteitä tervaleppäkorvesta. Purojen välittömät lähiympäristöt ja lähteet ovat metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Hankkeen vaikutukset Hakijan tekemien tutkimusten mukaan pohjaveden kulku hankealueelta vedenottamon suuntaan on vähäistä, millä perusteella hakija on katsonut, ettei hankkeella ole merkittävää vaikutusta pohjaveden ottamiseen. Hankealueen pohjaveteen kohdistuvat haitat riippuvat lammen vedenlaadun muutoksista. Ottoalueelle muodostettavan pohjavesilammen vedenlaadun arvioidaan olevan melko vakaa. Vuotuinen haihdunta lammen pinnasta tulee olemaan noin 500 mm, mikä pienentää koko Kollinkankaan pohjavesialueella pohjavedeksi muodostuvan veden määrää noin 0,3 %, kun 600 mm:n vuosisadannasta imeytyy 180 mm. Hakija on arvioinut, ettei maa-ainesten otolla ole huomattavaa vaikutusta Kiviojan luonnonoloihin. Maatutkaluotausten mukaan suunnitellun ottoalueen ja Kiviojan välisen alueen maa-aineksen (hhk/si) vedenläpäisevyys ei ole hyvä, vaan se padottaa

5 5 hankealueen vedenkorkeuden noin tasolle N m. Alueelle muodostuvan lammen vedenkorkeus tulee olemaan edelleen Kiviojan yläpuolella, jolloin vesi purkautuu Kiviojan uomaan. Lammen vesi tulee olemaan hieman lämpimämpää kuin pohjavesi, mistä voi aiheutua muutoksia lähdeympäristön kasvillisuuteen. Pienet paikalliset muutokset Kiviojan länsipuolen törmien tihkupintojen ja lähteiden virtaamiin sekä tätä kautta myös uoman virtaamaan ovat mahdollisia. Maanoton aikana pohjaveden virtaussuunta voi muuttua lammen ympäristössä niin, että pohjavesiä virtaa ympäristöstä maanottoalueelle päin. Tämä voi pienentää myös Kiviojan uomaan purkautuvien vesien määrää. Hankkeen hyödyt Soran ja hiekan tarve Jämsän seudulla on vuosittain m 3 ktr. Kohde on erinomainen hiekanottoalue ja tyydyttää Jämsän taajaman tarpeet pitkäksi ajaksi. Hakijan hallitsemilta muilta alueilta on materiaali loppumassa, joten uusi alue on tarpeen liiketoiminnan jatkamiseksi ja asiakkaiden kiviainestarpeiden tyydyttämiseksi. HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu kuuluttamalla tiedoksi. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet tuli toimittaa ympäristölupavirastolle viimeistään MUISTUTUKSET 1) Keski-Suomen ympäristökeskus on vastustanut luvan myöntämistä. Jämsän kaupunki on myöntänyt Keski-Suomen Kuljetus Oy:lle maa-ainesluvan viideksi vuodeksi saakka. Lupa koskee tiloja Sora-Pietilä RN:o 1:35, Näätäkallio RN:o 6:7 ja Tupavuori RN:o 6:9. Lupa koskee 5,6 ha:n aluetta ja m 3 :n maaaineksen ottoa. Lupamääräyksen 3. mukainen alin ottotaso on vähintään kolme metriä ylimmästä pohjavedenpinnasta mitattuna. Alin ottotaso on alueen länsiosassa N ,6 m, josta se laskee itään päin mentäessä tasolle N ,6 m ja edelleen tasolle N ,6 m. Alimpana ottotasona on alueen itäreunassa N ,4 m. Luvan sallima ottotaso vastaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen vaatimaa ottotasoa.

6 6 Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan alapuolelta saattaa aiheuttaa pohjaveden pilaantumisvaaraa YSL 8 :n tarkoittamalla tavalla. Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan alapuolelta voi myös heikentää pohjaveden laatua sekä vaikuttaa myös pohjaveden määrään. Nyt suunniteltu hanke synnyttää alueelle pohjavesilammen, jonka veden laadun suuri vaihtelu saattaa heikentää pohjaveden laatua myös lammen ympäristössä. Pohjavesilammikot ovat yleisesti omiaan lisäämään pohjaveden pilaantumisvaaraa. Luokkiin I ja II kuuluvilla pohjavesialueilla maa-aineksien ottaminen pohjaveden pinnan alapuolelta voi tulla kysymykseen vain erityistapauksissa. Kollinkaan pohjavesialue on I-luokan alue, joka on varattu käytettäväksi vedenottoon. Hakemuksen perusteeksi esitetyt pohjavesiselvitykset eivät ole riittäviä pohjavedenpinnan alaisen maa-ainesten oton vaikutusten selvittämiseksi. Pohjaveden nykyistä laatua hankkeen vaikutuspiirissä ei ole tutkittu. Myöskään pohjaveden laadussa maaainesten oton aikana tai sen jälkeen tapahtuvia mahdollisia muutoksia ei ole arvioitu. Pohjaveden nykyistä muodostumismäärää hankkeen vaikutusalueella ei ole selvitetty. Pohjaveden nykyisiä pinnankorkeuksia Kiviojan läheisyydessä ei ole varmistettu esimerkiksi pohjaveden havaintoputkilla. Myöskään pohjaveden muodostumismäärässä ja pinnankorkeuksissa maa-ainesten oton aikana tai sen jälkeen tapahtuvia mahdollisia muutoksia ei ole arvioitu. Siltin kaltaiset hienorakeiset maa-ainekset saattavat ainakin maa-ainesten oton aikana samentaa pohjavesilammikon vettä. Pohjavesilammikoissa vesi yleensä muuttuu ajan kuluessa pintavesimäiseksi ja pohjaveden pinnankorkeudet saattavat laskea pohjavesilammikon ympäristössä. Tämän seurauksena myös pohjaveden virtaussuunnat voivat muuttua ja aiemmat purkautumispaikat ehtyä. Tällaiset alueen pohjaveden laatuun tai määrään mahdollisesti vaikuttavat tekijät ja niiden merkitys ympäristössä tulisi selvittää pohjavedenpinnan alaista maaperää koskevissa maa-ainesten ottosuunnitelmissa. Keski-Suomen ympäristökeskuksen selvityksen perusteella Kiviojan varressa sijaitseva tervaleppäkorpi täyttää luonnonsuojelulain 29 :ssä mainitun suojellun luontotyy-

7 7 pin kriteerit. Tervaleppäkorpi alkaa noin 100 m suunnitelma-alueen kaakkoiskulmasta ja päättyy tilan Sora-Pietilä (RN:o 1:35) kaakkoisrajalle. Alueesta ei ole vielä tehty luonnonsuojelulain 30 :ssä tarkoitettua rajauspäätöstä. Suunnitelma-alueen pohjoispuolella olevan Radansivu I -nimisen tilan alueella Kiviojan ympäristö täyttää metsälaissa tarkoitetun erityisen tärkeän elinympäristön kriteerit. Alueen ympäristöarvojen turvaamiseksi alue on jätetty metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle. Hakemusasiakirjojen perusteella ei voida tehdä päätelmiä siitä, vaikuttaisiko pohjavedenpinnan alapuolinen maa-ainesten ottaminen Kiviojan luonnontilaan. On kuitenkin mahdollista, että maa-ainesten otto muuttaisi pohjaveden virtauksia ja siten esim. tervaleppäkorpialueella olennainen lähdevaikutus voisi pienentyä. Luontoselvityksen perusteella Kiviojan notko on muiltakin osin lähteinen ja Kivioja itsessäänkin saattaa olla vesilain 1 luvun 17a :ssä tarkoitettu uoma. 2) Jämsän kaupungin ympäristölautakunta on vastustanut luvan myöntämistä. Pohjaveden alainen maa-ainesten ottaminen aiheuttaa Kollinkankaan I-luokan pohjavesialueelle likaantumis- ja pilaantumisvaaran. Myönnetyssä maa-ainesten ottoluvassa on pohjaveden suojaamiseksi ottosyvyys rajattu olemaan vähintään kolme metriä havaitun pohjavedenpinnan yläpuolella. Lupaharkinnassa on otettava huomioon myös suunnitelma-alueen itäpuolella kulkevan Kiviojan ominaispiirteet. 3) Jämsän kaupunki on vaatinut hakemuksen hylkäämistä. Kaupunki ottaa Kollinkankaan pohjavesialueelta nykyisin vettä keskimäärin m 3 /vrk. Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 90/Ym/76 mukaisesti alueelta voidaan ottaa enintään keskimäärin m 3 /vrk. Tulevaisuudessa pienetkin pohjavesivarat otetaan mahdollisesti käyttöön. HAKIJAN SELITYS Ympäristökeskuksen 1) muistutuksessa esitetyt johtopäätökset luvan myöntämisen esteiden olemassa olosta ovat virheellisiä. Hankkeen ympäristövaikutukset on selvitetty perusteellisesti. Väittämille hankkeen johdosta aiheutuvalle pohjaveden pilaantu-

8 8 misvaaralle ei ole perusteita. Suunniteltu ottamisalue on maanalaisilta muodostumiltaan sellainen, että vedet eivät virtaa suunnitellulta ottamisalueelta pohjavedenottamon suuntaan. Virtauksen katkaisee kalliokynnys, joka on mainittu myös Jämsän kaupungin pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa. Suunniteltu ottoalue sijoittuu pohjavesialueen B-osaan, joka vielä suojelusuunnitelman laatimisen aikaan oli II-luokkaan kuuluva pohjavesialue. Maa-aineksen ottaminen ei tule aiheuttamaan koko Kollinkankaan pohjavesialueella ympäristökeskuksen väittämiä muutoksia. Ympäristökeskuksen esittämät seikat ovat vain esimerkinomaisia arvioita. Ottoalueen pinta-ala on noin 7,5 ha eli 0,88 % koko Kollinkankaan pohjavesialueesta. Tutkimusten mukaan riski pohjavedelle muodostuu merkittävän suureksi vasta, kun pohjavesialueesta yli 30 % on maa-ainesten oton piirissä. Tervaleppäkorven puusto sijaitsee hakijan omistamalla tilalla, eikä siihen kohdistu luonnonsuojelulain 30 :n mukaisia toimenpiteitä. Maa-ainesten ottoa koskevaa hakemusta ei tule hylätä sillä perusteella, että sillä olisi vaikutuksia tähän alueeseen. Mahdollinen suojelupäätös myöhemmin tulisi ohittamaan maa-ainesluvan mukaisen oikeuden alueen käyttämiseen, jolloin myös hakijalle määrättäisiin edunmenetyksestä korvaus. Kiviojan luonnontilaan hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia. Ympäristökeskus on lausumassaan maininnut vain yleisluonteisesti tällaisen muutoksen olevan mahdollista, mutta ei ole sitä millään lailla perustellut. Ottoalueen ja Kiviojan uoman törmien väliin jätetään vähintään 20 metrin suoja-alue. Muutoksia Kiviojaan ja pohjaveden virtauksiin ei ole odotettavissa. Jämsän kaupungin ympäristölautakunnan 2) ja Jämsän kaupungin 3) muistutuksen johdosta hakija on viitannut ympäristökeskuksen muistutukseen antamaansa selitykseen. Hankkeella ei ole vaikutuksia pohjaveden muodostumiseen ja pohjaveden ottamiseen.

9 9 Hakija on liittänyt selitykseensä vuonna 2002 laaditun Jämsän kaupungin pohjavesialueiden suojelusuunnitelman ja Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 48/Va II/88, joka koskee samalla pohjavesialueella sijaitsevien ravunkasvatusta varten perustettujen rapualtaiden rakentamista. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto hylkää hakemuksen. Perustelut Nykyisen maa-ainesluvan ottotason alapuolisesta ottotoimenpiteestä aiheutuisi vesilain 9 luvun 8 :n 2 momentissa tarkoitettuja kiellettyjä vaikutuksia pohjavesialueelle ja siitä tapahtuvalle vedenotolle, eikä muutoksen vaikutuksia voida estää toimenpiteen yhteydessä suoritettavin järjestelyin. Siten toimenpiteeseen ei saada myöntää lupaa. Hanke sijoittuu yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeälle Kollinkankaan I-luokan pohjavesialueelle nro , jonka kokonaisantoisuus hakemuksessa selvitetyllä tavalla on m 3 /vrk. Kollinkankaan pohjavesialueella sijaitsee Jämsän kaupungin pohjavedenottamo noin 1,3 km etelään hankealueesta. Jämsän kaupungin vesihuoltolaitoksen ilmoituksen perusteella Kollinkankaan pohjavedenottamosta otettu vesimäärä vuonna 2006 oli keskimäärin m 3 /vrk. Itä-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 90/Ym/76 sallima vedenottomäärä on keskimäärin m 3 /vrk. Pohjavedenpinnan alapuolisen maa-ainesten oton seurauksena ottoalueelle jäävä pohjavesilampi todennäköisesti tulisi pitkällä aikavälillä heikentämään pohjaveden laatua lammen ympäristössä. Alueelta todennäköisesti on pohjavesiyhteys myös pohjavesialueen muihin osiin. Pelkästään hankealueen ympäristössä pohjaveden laadun heikentyminen hankaloittaisi yhdyskunnan veden saantia ja estäisi vesioikeuden päätöksen nro 90/Ym/76 salliman vedenottomäärän käyttöön saamista alueelta. Riittävän pohjavettä suojaavan maakerroksen ja pohjaveden alapuolisen maa-aineksen poistaminen alueelta myös lisäisi ympäristönsuojelulain 8 :n mukaisen pohjaveden pilaantumisen vaaraa.

10 10 LAINKOHDAT Vesilain 9 luvun 8. KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu euroa. Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

11 11 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Seppo Kekäläinen Erkki Kaijalainen Martti Häikiö Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Seppo Kekäläinen ja Erkki Kaijalainen. Asian on esitellyt esittelijä Martti Häikiö. MH/ph Tiedustelut: asian esittelijä, puh

12 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Puhelin: Telekopio: Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y-tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 82 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.