Päätös. Nro 165/2010/4 Dnro ESAVI/303/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen Imkosken kalataloudellinen kunnostus, Heinola

Transkriptio

1 Päätös Etelä-Suomi Nro 165/2010/4 Dnro ESAVI/303/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA HAKEMUS Imkosken kalataloudellinen kunnostus, Heinola Heinolan kalastusalue Heinolan kalastusalue on aluehallintovirastoon toimittamassaan sekä 23.4, ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Imkosken kalataloudelliseen kunnostamiseen ProAgria Hämeen kalatalouskeskuksen laatiman suunnitelman mukaisesti Heinolan kaupungissa. SUUNNITELMA Hankkeen tarkoitus Vesistötiedot Hanke on tarpeen Imjoessa elävän taimenkannan elinvoimaisuuden turvaamiseksi ja Imkosken palauttamiseksi mahdollisimman lähelle luonnontilaansa. Imjoki alkaa Imjärvestä ja laskee Ala-Rääveliin Imjärven kylässä Heinolan kaupungissa. Joki kuuluu Imjärven valuma-alueeseen (14.179), joka on osa Kymijoen päävesistöalueeseen (14) kuuluvasta Rievelin valumaalueesta (14.17). Imjärven vedenkorkeus on N ,80 m ja Ala-Rievelin N ,80 m. Joki on perattu uittoa varten, minkä vuoksi se virtaa valtaosin rännimäisenä eikä koskipaikoissa ole riittävästi suojaa pienimmille taimenen poikasikäluokille. Kaloilla on lähes esteetön pääsy Ala-Räävelistä Imkoskeen, mutta joen alaosassa tapahtunut umpeenkasvu voi estää kalojen liikkumisen järvestä jokeen ja päinvastoin. Rakenteellisesti koski voidaan jakaa loivaan niskaosaan, jyrkkään, mutta monimuotoiseen keskiosaan, sillan yläpuoliseen rännimäiseen osaan sekä loivaan ja tasaiseen osaan sillan alapuolella. Niskaosa on perusrakenteeltaan kohtuullista poikasaluetta. Vain suuremmat kivet puuttuvat. Keskiosalla on useissa kohdin hyvin vuolas virta, mikä heikentää pienten poikasten viihtyvyyttä koskessa. Sillan alapuolinen koskiosuus on tasaisen matala. Pintavirtaus on lähes koko matkan noin 0,5 m/s. Pohjan rakenne on tasaisen hienojakoinen, joten suojapaikkoja on vähän. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 Imkosken putouskorkeus on 6 m, valuma-alue 146 km 2 ja järvisyys 19,3 %. 2 Virtaamat Imkosken virtaamat (m 3 /s) ovat seuraavat: NQ 0,19 MNQ 0,3 MQ 1,2 MHQ 3,37 HQ 6,4 Veden laatu Järvialtaat tasaavat veden laatua eikä esimerkiksi ph laske reitillä kovinkaan alas. Imjärven veden laatu on säilynyt taimenen lisääntymiselle riittävänä. Imjärven pinnanläheisen vesikerroksen vedenlaatu oli seuraava: ph 6,6 Kokonaistyppi 830 µg/l Kokonaisfosfori 5 µg/l Väriluku 25 mgpt/l Rauta 87 µg/l Alkaliniteetti 0,189 mmol/l Happipitoisuus 10,2 mg/l Hapen kyllästysaste 73 % Kalasto Imjoessa on muun muassa ahventa, haukea, madetta, särkeä, salakkaa ja taimenta. Taimenet ovat luonnonkantaa. Reitin rapukanta on todennäköisesti rapuruton seurauksena tuhoutunut. Koskialueen elinkeinohistoriallinen merkitys Koskialueella on 1900-luvun alussa toiminut kaksi myllyä luvulla koskessa on ollut enää patorakennelma ja uittoränni. Suomen Lohenkasvatus Oy purki patorakennelmat vuonna Yrityksen tarkoituksena oli rakentaa alueelle poikaslaitos, mutta se ei saanut lupia toiminnalleen. Suomen Lohenkasvatus Oy ehti kuitenkin aloittaa maansiirtotyöt alueella ja tuolloin kaivettiin muun muassa uusi uoma luonnonuoman ja maantien väliin.

3 3 Kunnostustoimenpiteet tyypeittäin Pienpoikasalueet Poikasalueiden kunnostus aloitetaan purkamalla korkeita ja liian jyrkkiä reunakivikoita, jolloin reunat loiventuvat ja tarjoavat poikasille kivikon suojaa kaikilla vedenkorkeuksilla. Reunoihin pyritään myös saamaan vesitystä matalilla kynnyksillä, jolloin vesi virtaa matalahkona reunakivikon päällä polveillen ja suodattuu pohjakivikon lomitse. Taimenen 0+ -poikasille sopiva pohjakivien raekoko on mm, syvyys cm ja virtaus cm/s. Poikaskivikoiden on oltava riittävän paksuja, useamman kivikerroksen korkuisia. Tuolloin muodostuu onkaloverkosto, joka sopii sekä taimenenpoikasten että niiden saaliseläinten suojapaikaksi. Kunnostuksessa pyritään siihen, että erilaiset kivikot, syvyydet ja virtaukset vaihtelevat muodostaen mahdollisimman monimuotoisen kosken. Lepopaikat ja talvehtimisalueet Aikuisen taimenen levähdyspaikaksi riittää suuri kivi, jonka takana pohjaa on loivennettu korkeintaan vaakatasoon asti. Koskessa jo olevat sopivanmuotoiset kuopat on hyvä jättää ennalleen. Pitkällä ja voimakasvirtaisella koskiosuudella taimenten talvehtiminen voi olla vaikeaa tai jopa mahdotonta, minkä vuoksi tällaisille osuuksille on hyvä tehdä joitakin hidasvirtaisia ja syvähköjä alueita. Kutualueet Kutualueiden sijoittelussa on tärkeintä, että alavirrassa niiden välittömässä läheisyydessä on vastakuoriutuneille poikasille sopivia habitaatteja. Predaattoriongelman vuoksi kutualueen ja poikasalueen välissä ja niiden välittömässä läheisyydessä ei saisi olla hidasvirtaisia tai virtaamattomia osuuksia eikä syviä monttuja. Soraikot tulee tehdä niin syvälle, että niiden päällä virtaa vettä talvellakin riittävästi. Myös pohjajään muodostuminen voi tuhota mädin. Siksi varsinkin matalammissa koskissa soraikon sekaan voi sijoitella suuria pintaan asti ulottuvia kiviä. Koskiin tuotavan kutusoran raekoko on 5 40 mm ja sorapatjan tulisi olla yli 20 cm paksu. Sopiva virtaama soraikon päällä on 0,2 0,7 m 3 /s. Soraikon kohdalle on pyrittävä saamaan tasaisesti kiihtyvä virtaus, jolloin kala voi itse hakea mieleisensä virtausnopeuden. Myös erilaisia "kurkkuja" voidaan rakentaa ainakin silloin, kun virtausnopeus on alhainen. Kivistä tehtyyn kahden suisteen muodostamaan kutupesään taimen saa luonnollisen tyyppisen kutureviirin. Kutureviirejä voidaan luoda myös tekemällä soraikko suurten pintakivien väleihin, jolloin sopiva vapaan yhtenäisen soralaikun pinta-ala on 1,5 3 m 2.

4 4 Kunnostustoimenpiteet kohteittain Tässä kappaleessa esitetyt luvut on sidottu nollakohtaan, joka on puretun myllypadon sijaintipaikka. Nollakohdasta ylävirtaan sijaitsevat paaluvälit on merkitty miinusmerkkisinä ja nollakohdasta alavirtaan sijaitsevat paaluvälit on merkitty plusmerkkisinä. Niskaosan pitkä tasaisesti kiihtyvän virran osa paalulta -71 paalulle -77 sopii laajan kutusoraikon paikaksi. Kutusoraikon laajuus voi parhaimmillaan olla noin 20 m 2. Kutualue jaetaan pienemmiksi kutureviireiksi. Tarvittava soran määrä on noin 10 m 3. Paalulta -71 paalulle -30 virtaus on monotonista ja pohjakivikon raekoko mm. Sähkökalastuksista alueelta saatiin kuitenkin kohtuullisen paljon taimenen 0+ -poikasia, joten kunnostustoimenpiteeksi riittänee joidenkin suurempien kivien siirtäminen alkuperäisen kivikon lomaan. Paalujen -25 ja -5 väliselle osuudelle täytyy tuoda runsaasti kooltaan mm:n kiviä. Niiden lomaan sijoitellaan noin 500 mm:n kiviä parin metrin välein toisistaan. Vanhan myllypadon kohdan (0) yläpuolelle tehdään pienehkö kutusoraikko. Kutusoraikon laajuus on noin 10 m 2. Kutualue jaetaan pienemmiksi kutureviireiksi. Tarvittava soran määrä on noin 5 m 3. Paalulta 0 paalulle +15 virta kiihtyy ollen ajoittain yli 2 m/s. Pohjaa peittää sileähkö peruskallio, joten virtausta hidastavien kivien sijoittaminen tukevasti voi olla hankalaa. Koko alue voidaan täyttää alhaalta lähtien cm:n kivillä. Näiden kivien lomassa saadaan myös suuremmat suojapaikkakivet pysymään paikoillaan. Myös rantaa loivennetaan. Samalla saadaan sopivaa kiveä pohjan muotoiluun. Pohjaa muotoillaan tällä kohden muutamalla keskelle virtaa sijoitettavalla kolmionmallisella kivisuisteella ja virtaa jarruttavilla kynnyksillä. Jyrkkää koskiosuutta paaluvälillä paalulta +85 paalulle +102 on kivetty eikä lisäkiviä juurikaan tarvita. Virtausta muotoillaan vaihtelevammaksi. Helpoimmin uomaa voidaan muotoilla tekemällä siihen mutkitteleva laidasta laitaan kulkeva virtaus. Se voidaan toteuttaa jo olemassa olevia kiviä siirtelemällä. Paalulta +128 paalulle +165 yläpuolisilta soraikoilta laskeutuvat taimenen poikaset tarvitsevat runsaasti suojapaikkoja. Rantoja on loivennettava ja poikaskivikoita luotava koko matkalle. Pienpoikasalueita varten kiviä on tarvittaessa tuotava kauempaa, jotta suojapaikkoja saadaan riittävästi. Virtaa on myös pyrittävä muovailemaan matalin kivisuistein ja sijoittelemalla joitakin suuria pintakiviä suojakiviksi. Talvehtimispaikoiksi riittävät paalukohdissa -28, -2, +10, +20 ja +140 sijaitsevat suppeahkot syvänteet sekä paaluväleillä ja si-

5 jaitsevien laajempien syvänteiden yläosat. Loppuosat laajemmista syvänteistä voidaan täyttää poikasalueiksi. Talvehtimiseen varataan noin viiden metrin pituinen alue syvänteen yläpäästä. Kaavakuvassa on paalulla +125 toinen kutusoraikko. Kutusoraikon laajuus voi parhaimmillaan olla noin 20 m 2. Kutualue jaetaan pienemmiksi kutureviireiksi. Tarvittava soran määrä on noin 10 m 3. Eroosion estämiseksi joitakin kohtia, kuten uoman siltapenkereeseen muodostuvia reunoja, on vahvistettava suurilla kivillä. Paalulta +150 eteenpäin sillalle asti olevan alueen yläosaa kivetään kevyesti. Liiat toimenpiteet voivat heikentää uoman vetoisuutta tai aiheuttaa eroosiota sillan penkereissä. Sillan alapuolinen osa Sillan alapuolinen osa kunnostetaan sijoittelemalla mm:n kiviä pienempien kivien lomaan. Myös pohjaa voidaan muotoilla vivahteikkaammaksi harjanteilla ja suisteilla. 5 Muut toimenpiteet Suostumukset Töiden suorittaminen Hankkeen vaikutukset Joen alaosa on kasvamassa umpeen ja väylän tukkiva kasvusto olisi poistettava ruoppaamalla tai niittämällä. Kosken ja paikallistien väliin kyläläisten aloitteesta kaivettu keinotekoinen uoma suositellaan täytettäväksi. Maakuntamuseon päätöksen mukaan täytölle ei ole esteitä edellyttäen, ettei uoman yläpäässä olevia kivirakenteita piiloteta eikä vahingoiteta. Uoman yläosassa noin viiden metrin matkalla täyttö tulee tehdä viistosti siten, että näkyvyys kivirakenteisiin säilyy. Hankealueiden rannanomistajat ja yhteisen vesialueen kiinteistötunnus omistajat ovat antaneet suostumuksensa hankkeelle. Kunnostustyö tehdään kaivinkoneella. Koneen kulkureitit uomaan suunnitellaan yhteistyössä maanomistajien kanssa. Kunnostustyöt tehdään pääasiassa loppukesästä, jolloin taimenen 0+ -poikaset ovat jo riittävän isoja pakenemaan koneen edestä. Myös muu eliöstö toipuu häiriöstä parhaiten lämpimän veden aikaan. Tuolloin työn suorittaminen on helpointa ja luonnon kannalta edullisinta. Rantapuuston mahdollisesta poistamisesta neuvotellaan asianomaisen maanomistajan kanssa. Kalataloudellisesti tärkeimpänä hyötynä taimenen luontaisen lisääntymisen edellytykset ja jokiravun viihtyvyys paranevat. Myös muiden terveelle koskiekosysteemille tyypillisten lajien viihtyvyys paranee. Hankealueet sijaitsevat kulttuurimaisemassa, minkä vuoksi kunnostus kohentaa myös maisemaa. Toimenpiteet vaurioittavat vesistöjen ekosysteemiä hetkellisesti. Kalat kaikkoavat kunnostettavilta alueilta ja niiden läheisyydestä. Lisäksi kivien siirto ja koneen liikkuminen koskessa irrottavat kivistä sammalta ja aiheuttavat vahinkoa esimerkiksi hyönteiskannoille. Myös samennus häiritsee ekosysteemiä. Haittavaikutukset ovat kuitenkin lyhytaikaisia ja vauriot hä-

6 viävät muutamassa vuodessa, minkä jälkeen vesistön monimuotoisuus ja kalakantojen tila on parempi kuin ennen kunnostusta. Hankealueen maaperä on pääosin hiesua karkeampaa mineraalimaata, minkä vuoksi vedenlaatuun vaikuttavien haittatekijöiden määrä hyvin vähäinen. Suunnitellut toimenpiteet toteutetaan siten, etteivät kohteiden yläpuolisten järvialtaiden tai merkittävimpien suvanto-osuuksien vedenkorkeudet muutu. Kunnostukset eivät aiheuta virtaamien hidastumista ylivirtaamakausina. Kunnostukset vähentävät tulvariskiä, koska kapeimpien rännimäisten osuuksien laajentaminen lisää uoman vetoisuutta suurilla virtaamilla. Kunnostettavissa kohteissa ei ole merkittävää vesiliikennettä. Kunnostukset eivät estä esimerkiksi melontaa korkean veden aikaan. Kunnostustyön kokonaiskustannusarvio on noin euroa. 6 Tarkkailu Veden samentumista seurataan kohteiden alapuolella silmämääräisesti työn aikana ja sen jälkeen ja havainnot kirjataan. Mikäli samentuminen on voimakasta, tarkkailu ulotetaan edemmäs alavirtaan. Lisäksi juuri ennen kunnostusta, sen aikana ja noin viikko kunnostuksen jälkeen otetaan vesinäytteet laboratorioanalyysejä varten. Näytteistä määritetään kiintoaineen, kokonaisfosforin ja raudan määrä sekä ph ja sameus. Vedenlaadun tarkkailupisteet sijaitsevat joen suistossa Myllylahdessa, Kuivasalmessa ja Maijalansalmessa. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Töiden aikana veden pinnan korkeutta seurataan päivittäin Imjärven luusuaan tehtävällä mittausasemalla. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta Etelä-Suomen aluehallintovirastossa ja Heinolan kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen vesivarojen käyttö ja hoito -yksikkö on todennut, että Imjärven laskujoki on Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman ja Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaan hyvässä tilassa. Koska hankkeella parannetaan taimenen luontaisen lisääntymisen edellytyksiä ja muiden terveelle koskiekosysteemille tyypillisten lajien elinympäristöjä, tukee hanke vesienhoidon suunnittelun tavoitteita.

7 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Toimenpiteen suorittaminen tulee ajoittaa virkistyskäyttökauden ulkopuolelle ja työt toteuttaa siten, että työnaikainen samentuminen jää mahdollisimman lyhytaikaiseksi. Vedenkorkeutta Imjärvessä tulee seurata hakemuksessa esitetyn lisäksi työn päättymisen jälkeen viikoittain vielä kaksi vuotta ja korkeustiedot tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Muutoin lupa hankkeelle voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on todennut, että suunniteltu hanke on pienimuotoinen eikä vaikuta joen virtaamiin tai lähivesien vedenkorkeuksiin. Kaivutyöt aiheuttavat vesistössä samentumista ja vapauttavat ravinteita. Nämä vaikutukset jäävät vähäisiksi ja lyhytaikaisiksi. Suhteessa kalataloudellisiin hyötyihin haitat ovat vähäisiä. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on määrittänyt alueella todetun taimenkannan vuoksi Imkosken kalastuslain 119 :n mukaiseksi lohi- ja siikapitoiseksi vesistöksi, jonka virtapaikoissa jokamiehenoikeuteen perustuva onkiminen ja pilkkiminen sekä viehekalastusmaksun perusteella tapahtuva kalastaminen on kielletty. Näissä kohteissa voidaan kalastaa ainoastaan kalastusoikeuden haltijan luvalla. Lupa hankkeelle voidaan myöntää normaalein lupaehdoin. Hanke on kalatalouden kannalta hyödyllinen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on osaltaan varautunut osallistumaan kunnostuksen rahoitukseen. 7 Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Heinolan kalastusalueelle luvan Imkosken kalataloudelliseen kunnostamiseen hakemuksen sekä siihen liitetyn ProAgria Hämeen kalatalouskeskuksen suunnitelman nro 5/2008 ja sen täydennysten mukaisesti Heinolan kaupungissa. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Työt on tehtävä siten ja sellaisena aikana, ettei niillä aiheuteta enempää vahinkoa tai haittaa vesiluonnolle ja muulle ympäristölle kuin töiden suunnitelman mukainen toteuttaminen välttämättä vaatii. Työt on pyrittävä tekemään kalojen kutuajan ja jokivarren virkistyskäyttöajan ulkopuolella. 2) Työt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja mahdollisimman vähän vahinkoa tai haittaa aiheuttavia työmenetelmiä käyttäen.

8 3) Töiden päättyessä rakennustöiden jäljet on siistittävä ja rakennuspaikat muutoinkin saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti sopivaan kuntoon. 4) Luvan saajan on tarkkailtava kunnostuksen työnaikaisia vesistövaikutuksia ja vaikutuksia kunnostuskohteiden yläpuolisiin vedenkorkeuksiin Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. Tarkkailun tulokset on toimitettava Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tulokset on pyynnöstä esitettävä myös niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea. 5) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. Töiden suorittamisesta mahdollisesti aiheutuva vahinko ja haitta on tarpeettomitta viivytyksittä korvattava asianomaisille oikeudenomistajille. 6) Töiden aloittamisesta on vähintään kaksi viikkoa aikaisemmin ilmoitettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Töiden aloittamisesta on tiedotettava hyvissä ajoin niiden kiinteistöjen omistajille, joiden alueilla tai rannoilla töitä tehdään tai joiden alueita käytetään työkoneiden liikkumiseen. 7) Kunnostustyöt on aloitettava neljän vuoden kuluessa ja tehtävä olennaisin osin loppuun viiden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 8) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8 Perustelut Hanke parantaa taimenen lisääntymismahdollisuuksia ja muiden koskiekosysteemin lajien elinympäristöä. Hankkeesta aiheutuu paikallista ja tilapäistä veden samentumista. Hakija on lupamääräyksen 4) mukaisesti määrätty tarkkailemaan hankkeen vesistövaikutuksia. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on saavuttaa vesienhoidon hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelman vuoteen 2015 mukaan Imjärven laskujoen tila on hyvä.

9 Hanke tukee Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteita. Hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava erityisesti yleiseltä kannalta katsottuna. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti, 11 ja 11 a sekä 16 luvun 23 a Muistutuksiin vastaaminen Asiassa annetut muistutukset otetaan huomioon lupamääräyksissä esitetyllä tavalla. 9 KÄSITTELYMAKSU Käsittelymaksu on euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talousja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun aluehallintoviraston maksuja koskevan valtioneuvoston asetuksen (1145/2009) mukaisesti. Kysymyksessä on asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukainen muu vesilain 2 luvun mukainen hanke, jonka käsittelymaksu on euroa. Päätös Heinolan kalastusalue Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Heinolan kaupunki Heinolan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus /Vesivarojen käyttö ja hoito -yksikkö (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen /Kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja kuulutetaan Heinolan kaupungin virallisella ilmoitustaululla.

10 10 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liite Valitusosoitus Hannu Kokko Jukka Leinonen Anne Valjakka Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Hannu Kokko (puheenjohtaja) ja Jukka Leinonen. Asian on esitellyt esittelijä Anne Valjakka. AV/tv

11 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kahtena kappaleena Etelä-Suomen aluehallintovirastolle sen ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikkaan. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen Helsingin toimipaikan yhteystiedot käyntiosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.