KEMIA Kemi MUOVI- OSAAJAN RNA TEHTAAN MOLOTOVIN. uraharppaus Itävaltaan. nousee parrasvaloihin. uusi elämä. cocktail pelasti Suomen TÄSSÄ NUMEROSSA:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIA Kemi MUOVI- OSAAJAN RNA TEHTAAN MOLOTOVIN. uraharppaus Itävaltaan. nousee parrasvaloihin. uusi elämä. cocktail pelasti Suomen TÄSSÄ NUMEROSSA:"

Transkriptio

1 KEMIA Kemi 7/2009 TÄSSÄ NUMEROSSA: MUOVI- OSAAJAN uraharppaus Itävaltaan RNA nousee parrasvaloihin TEHTAAN uusi elämä MOLOTOVIN cocktail pelasti Suomen

2 Vihreät Sivut HANKINTAHAKEMISTO Tehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä. Jokaisessa uutiskirjeessä. Osoitteessa Näin Vihreitä Sivuja luetaan: Lähde: Huomioarvotutkimus 5/2009 (Innolink Reasearch Oy) Näin Vihreät Sivut vaikuttavat: Lähde: Huomioarvotutkimus 5/2009 (Innolink Reasearch Oy) TULE NYT MUKAAN HANKINTA- HAKEMISTOON SE KANNATTAA! Lisätietoja ja tarjous uusille ilmoittajille: Päätoimittaja Leena Laitinen puh

3 Vuonna 2006 perustettu REACHLaw Oy tarjoaa tuotteistettuja REACH palveluja yli 200:lle asiakkaalle 30 maassa. Käytössämme on oman organisaatiomme lisäksi maailmanlaajuinen verkosto yhteistyökumppaneita ja asiantuntijoita vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin niin liiketoiminnallisissa, juridisissa kuin teknisissä kysymyksissä. Kokonaisvaltaiset REACH-palvelut > Konsortion hallinta > Päärekisteröinti > Rekisteröinti > Toimitusketjun auditointi > Juridinen konsultointi Keilaranta 15 > FI Espoo > Onko vientiä? Uusiouutiset on partnerisi Euroopan parhaille paikoille! European Environmental Press EEP:n kautta tavoitat ympäristöalan ammattilaista ympäri Eurooppaa. Kysy lisää: Päätoimittaja Elina Saarinen GSM Futureimagebank

4 SISÄLLYS 6 Borealis rakentaa suomalaiselle muoviosaamiselle Arno Avelan uraharppaus Itävaltaan Päivi Ikonen 10 TÄTÄ MIELTÄ Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii Oikeita tekoja, ei vain puheita Mika Anttonen 12 RNA nousee parrasvaloihin Jari Koponen 16 Ajankohtaista Kemian Nobel solututkijoille Kohti parempia antibiootteja Päivi Ikonen 18 Uutisia 23 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 28 Kirjoituskilpailun satoa Kemian open mediavinkit Muumipapasta se lähti Kaisa Hyvärinen 30 Tehtaan uusi elämä Muuntokuidulla lupaava tulevaisuus Arto Jokinen 32 Muoviputket nousevat tuhkasta Päivi Ikonen 33 NÄKÖKULMA Blondi kampaaja Anja Nystén 33 KEMIA SILLOIN ENNEN Scanstockphoto Scanstockphoto Meret voisivat näyttää tältä, jos emme päästäisi jätteitämme likaamaan vesiä. (s. 34) Lääkkeet ja hoidot räätälöidään tulevaisuudessa henkilökohtaisesti. (s. 38) 34 Muovijäte valtasi valtameren Heikki Jaakkola ja Elina Saarinen 36 Uudella kiteytysprosessilla Luonnonaineet puhtaina talteen Sanna Alajoki 38 Henkilökohtainen lääketiede on lääketeollisuudelle mahdollisuus Riikka Paasikivi ja Tero Piispanen 41 Lukijagallup numerosta 6/09 Kemistin arki ja uratarinat kiinnostavat 42 Vanhenemista ei voi estää, mutta Myönteinen asenne pidentää ikää Arja-Leena Paavola 44 Muuntogeeniset elintarvikkeet läpäisevät tiukat turvallisuustestit Sanna Alajoki 45 Markku Rajala palkittiin hiukkasteosta Keksijän näköinen mies Päivi Ikonen 46 Vapaita radikaaleja Savonlinnassa Lauri Halonen 48 ULKOMAILTA Kuten eksoottiset hedelmät, uudet muuntogeeniset elintarvikkeet voivat aiheuttaa allergioita, mutta ovat muuten turvallisia syödä. (s. 44) Scanstockphoto Erkki Seppäläinen Keksijän näköinen mies hallitsee hiukkasteknologiat. (s. 45) 50 Keemikko Kaulaa myöten mönjässä 51 HENKILÖUUTISIA 54 TULEVIA TAPAHTUMIA 55 SEURAT 56 PUOLET PETÄJÄISTÄ Molotovin cocktail pelasti Suomen Pekka T. Heikura 4 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

5 Pääkirjoitus 11. marraskuuta 2009 KEMIA Kemi Vol. 36 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh faksi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäällikkö Forsäljningschef Sales Manager Arja Lindsberg Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh , faksi Tilaushinnat Kotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa), muut maat 120 euroa Kouluille 45 euroa, Prenumerationspris i Finland 89 euro, övriga länder 120 euro Subscription price (out of Finland) EUR 120 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15 (special issue 5/2009 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh , faksi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, TKK Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Painos Upplaga Printing order Forssan Kirjapaino, Forssa 2009 ISO 9002 Yhtä suurta diiliä Teini-iässä sain herätyksen Väinö Linnan suurteoksesta Täällä Pohjantähden alla. Kuvaukset torpparien loputtomasta raadannasta ja kohtuuttomista kontrahdeista synnyttivät idealistisen unelman tasa-arvosta, solidaarisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Samalla olin iloinen siitä, että saisin kasvaa aikuiseksi modernissa yhteiskunnassa, joka ei koskaan sallisi jäsenilleen entisaikojen epäreiluuksia. Väännöt oli käyty, työajat saatu säällisiksi ja työolot kohtuullisiksi. Nyt, kolme vuosikymmentä myöhemmin, en ole enää yhtä varma. Missä vaiheessa tavallisista työntekijöistä, jotka käyttävät vain puolet valveillaoloajastaan työnantajansa hyväksi, tuli kunnianhimottomia luusereita? Mistä kumpuaa kyseenalaistamaton pätemisentarpeemme, joka saa meidät armotta puristamaan lisää tehoja itsestämme ja toisistamme? Mikä koukuttaa perheenisät ja -äidit palkattomiin iltataksvärkkeihin, kun projektin aikataulu niin vaatii? Kehitys käynnistyi jo ennen nykyistä ja edellistä talouskriisiä. Niiden varjolla meno on käynyt entistä rankemmaksi. Muutoksesta on tullut monilla työpaikoilla pysyvä olotila, joka ruokkii epävarmuuden, kyräilyn ja kilpailun ilmapiiriä ja heikentää hyvinvointia. Seurauksena on kyynistymistä, uupumista, sairauspoissaoloja ja pahimmillaan ennenaikaisia kuolemia. Monet haluavat yksinkertaisesti tehdä parhaansa ja saada siitä kohtuullisen korvauksen. Ahkeruus ja osaaminen eivät aina tuota ansaitsemaansa tulosta. Voin vain kuvitella, miltä tuntuu niistä, jotka kaikkien ponnistusten ja uhrausten jälkeen löytävät itsensä työkkärin jonosta irtisanomispaperi kourassaan. Tosi-tv-ohjelma Diili on kuin ruumiillistuma ajan hengestä. Yhtä paikkaa tavoittelee silmät soikeina joukko toisiaan tuuppivia itsekkäitä kilpailijoita, ja päätökset tekee narsistinen despootti. Kukaan ei ehdi päällepuhumiseltaan kuunnella toisia eikä paremmintietämiseltään ottaa opikseen. Empatia on kuopattu voimavara ja röyhkeys kukoistaa. Pelottaa ajatella työpaikkojen tunnevammaisia pikkuhjalliksia, jotka keräävät hovia ympärilleen, kohtelevat alaisiaan miten sattuu ja lopuksi osoittavat sormellaan: Sä saat potkut! Antti Mannermaa Leena Laitinen Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 5

6 Suomalaisen teknologian saattaminen globaaliksi on aina ollut minulle vahva henkilökohtainen missio, sanoo Arno Avela. Scanstockphoto Borealis 6 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

7 Borealis rakentaa suomalaiselle muoviosaamiselle Arno Avelan uraharppaus Itävaltaan Arno Avela on muovimies henkeen ja vereen. Kansainvälisen Borealis-konsernin johtotehtäviin Itävaltaan siirtynyt tekniikan tohtori sanoo heiluttavansa suomalaislähtöisen muoviosaamisen lippua iloisena ja ylpeänä. Päivi Ikonen Arno Avela on katsellut muovimaailmaa todelliselta näköalapaikalta pian puoli vuotta. Suomalaistohtori aloitti kesäkuussa yksikönjohtajana muoviratkaisuja ja kemikaaleja valmistavan Borealiksen pääinnovaatiokeskuksessa Itävallan Linzissä. Keskuksen 250-henkinen, kymmeniä kansallisuuksia edustava huippuosaajien tiimi ideoi työkseen uusia polymeerikeksintöjä. Suomalainen on sulautunut monikansalliseen joukkoon sujuvasti. Saksaa toisena äidinkielenään puhuva, Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1987 kemian diplomi-insinööriksi valmistunut Avela teki väitöskirjansa Berliinissä ja haki sen jälkeen lisäoppia Atlantin takaa maineikkaasta MIT:stä, joten kansainvälisyys oli tulokkaalla verissä jo ennestään. Lapsillenikin olen aina puhunut saksaa, huomauttaa kolmen pojan isä, jonka vuoden vanha kuopus omaksunee omaan kieleensä ehdan itävaltalaisaksentin heti, kun vain saa sanaisen arkkunsa auki. Myös muoviin Avelan veri on vetänyt aina. Syytä asiaan voi hakea vaikka geeniperimästä; jo emeritusprofessori-isä Eero Avela teki elämäntyönsä polymeerien parissa pääosin akateemisessa maailmassa muun muassa Åbo Akademin puu- ja muovikemian professorina. Avela junior puolestaan on palvellut jo pitkään nykyistä työnantajaansa oikeastaan pidempään kuin se on edes ollut olemassa. Neste Oy:ssä uransa aloittanut insinööri siirtyi luontevasti seuraavan isännän leipiin, kun suomalainen öljyyhtiö ja norjalainen Statoil vuonna 1994 yhdistivät muoviosaamisensa yhteisyritykseksi, joka sai nimen Borealis. Uuden yhtiön tutkimuskeskus perustettiin Porvooseen, jossa jatkettiin Nesteessä käynnistettyä muovinvalmistusmenetelmän kehitystyötä. Borstar-nimellä patentoitu, Borealiksen lippulaivaksi sittemmin noussut teknologia sisältää Arno Avela s Lauritsala naimisissa, kolme lasta DI TKK 1987, Dr.Ing. Berliinin teknillinen yliopisto Neste/Borealis, eri tehtävissä GE Plastics/SABIC Innovative Plastics, eri tehtävissä 2009 Borealiksen pääinnovaatiokeskuksen Teknologian kaupallistaminen -yksikön johtaja harrastukset: musiikki, kirjallisuus, vaeltaminen, kuntourheilu tuotantoprosessin ja katalyytin sekä niillä tehdyt polyeteeni- ja polypropeenituotteet. Syntyvät muovit ovat sekä mekaanisesti lujia että helppotyöstöisiä. Arno Avela sai olla mukana Borstarin kehitystyössä lähes alusta asti ja vaikuttaa olevan asiasta yhä ylpeä. Iloinen ja ylpeä, muovimies naurahtaa. Keksintö on 25 vuodessa johtanut merkittävään liiketoimintaan. Nykyään Borstar-teknologialla tehdään polyeteeniä ja polypropeenia miljoonia tonneja vuodessa. Eihän se tietysti ole yksin suomalainen saavutus, mutta Suomesta kaikki alkoi. Suomalainen innovaatio on Borealiksen toiminnan pohjana yhä ja antaa meille keskeisen kilpailuedun. Suomalaisomistus Borealiksessa päättyi, kun Neste jo 1990-luvun lopussa myi osuutensa Arabiemiraattikuntien Abu Dhabissa päämajaansa pitävälle sijoitusyhtiölle IPIC:lle ja itävaltalaiselle OMV:lle. Statoil teki muutaman vuoden kuluttua samoin. Tätä nykyä Borealiksen pääomistaja on IPIC, ja yhtiön pääkonttori sijaitsee Wienissä. Tuotantolaitoksia konsernilla on useassa maassa. Arno Avela puolestaan teki yhtiöstä vuosikymmeneksi venähtäneen syrjähypyn teknisiä muoveja kehittävään GE Plasticsiin. Tehtävät GE:ssä, viimeisimpänä Pohjoismaiden aluejohtajuus, olivat Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 7

8 kiinnostavia mutta paluu juurille Borealikseen erittäin mieluisa sekin. On ollut hienoa todeta, minkälaisen globaalin jatkumon suomalainen osaaminen on saanut. Nyt toimitaan täysin kansainväliseltä pohjalta, enkä minäkään tietenkään maailmalla edusta niinkään Suomea vaan Borealista. Borealis ampuu maaliin Osapuilleen Tampereen kokoiseen Linziin hyvin kotiutunut Avela kehuu vuolaasti myös uutta kotikaupunkiaan. Sekä Ylä-Itävallan osavaltio että Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä tänä vuonna kantava Linz ottavat hänen mukaansa maahanmuuttajat vastaan erinomaisesti. Tarjolla on esimerkiksi loistavat koulutusmahdollisuudet kansainvälisestä lastentarhasta lukioon, jossa voi suorittaa kansainvälisen ylioppilastutkinnon. Muutenkin täällä tehdään todella paljon sen eteen, että kaupunkiin muodostunut iso monikansallinen yhteisö sopeutuu ja viihtyy. Linzin lisäksi Borealis tekee tutkimusta myös Porvoon sekä Ruotsin Stenungsundin innovaatiokeskuksissaan. Kun porvoolaisten aluetta yhä ovat katalyyttija prosessiteknologiat, Linzissä keskitytään polymeereihin ja niiden sovellusten kehittämiseen. Avelan harteilla on yhtiölle olennainen asia: teknologian kaupallistaminen ja innovaatioiden suojaaminen patentein. Hänen vetämänsä Teknologian kaupallistaminen -yksikkö vastaa innovaatioiden teollisoikeuksista ja lisensoinnista sekä katalyyttiliiketoiminnasta. Suojattavaa ja patentoitavaa riittää, sillä tutkijoiden työ poikii uutta tasaiseen tahtiin. Sen mahdollistaa Avelan mukaan yhtiön periaatteellinen lähtökohta: tutkimuksesta ja tuotekehityksestä ei tingitä vaikeinakaan aikoina eikä varsinkaan silloin. Meidän strategiamme kuuluu: lisäarvoa innovaatioilla. Sen takana seison itsekin sataprosenttisesti, Avela sanoo. Porvoossa toimivan Borstar-koulutuskeskuksen simulaattoreita käytetään myös lisensoitujen tehtaiden henkilökunnan koulutukseen. Eikä meillä ole aikomustakaan vaihtaa strategiaa suhdanteiden heilahtelujen takia. Kurssi pysyy nykyisenä. Samaa sanoo tietysti moni muukin yritys, mutta käytäntö on usein toista, ja tutkimusresursseja karsitaan ensimmäisinä. Tutkimuksesta ja kehityksestä säästäminen on hänestä erityisesti lama-aikaan turmiollisin vaihtoehto. Joka niin tekee, ampuu itseään jalkaan isolla kaliiberilla. Borealis sen sijaan pyrkii ampumaan maaliin ja investoimaan sinne, missä rahaa juuri nyt tarvitaan. Porvooseen on noussut uusi tutkimuskeskus, ja vireillä on toisen rakentaminen Abu Dhabiin, Avela listaa. Näyttävin on jo toteutuneista hankkeista tuorein: Linzin keskukselle juuri valmistuneet uljaat uudet toimitilat, laitteistoineen noin 50 miljoonan euron investointi. 8 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

9 Niissä yhtiö aikoo satsata sekä perusettä soveltavaan tutkimukseen entistä voimakkaammin. Se oli minulle yksi syistä, joiden takia niin mielelläni lähdin Itävaltaan, Avela huomauttaa. Tulevaisuuskin on muovin Muovilaatujen ja muovien ominaisuuksien kehitys on huimaa. Muovit taipuvat moneksi jo nyt: ne ovat tarpeen vaatiessa kovia, lujia tai kestäviä, toisenlaisen tarpeen tullen pehmeitä tai helposti muokkautuvia. Materiaalin valtakautta on jatkunut vuosisadan, ja maailmaa ilman muovia on vaikea kuvitella tulevaisuudessakaan ainakaan muovimiehen. Mutta millaisia uudet muovit ovat, riippuu pitkälti siitä, mihin suuntaan maailma ylipäätään kehittyy ja millaisia ominaisuuksia muoveilta jatkossa vaaditaan. Uudenlaiset muovit ja niiden ruiskuvalu- ja työstötekniikat vaikuttavat muovien sovelluskohteiden kehitykseen ja päinvastoin: uudet sovellustarpeet asettavat haasteita ja toiveita muovien kehittäjille. Borealiksen tuottamien muovien tärkeimpiin sovellusalueisiin kuuluvat tätä nykyä infrastruktuuri, erikoispakkaukset sekä autoteollisuuden tuotteet. Muovinvalmistajan kannalta ratkaisevaa on, millaisia tulevaisuuden autojen moottorit ovat. Nykyään dominoivat polttomoottorit, ja kun jossain palaa, syntyy lämpöä. Tarvitaan siis teknisiä muoveja, joiden tärkeimpiä ominaisuuksia on lämmönkesto. Mutta jos sähkö- Borealis pähkinänkuoressa Borealiksen perustivat vuonna 1994 suomalainen Neste ja norjalainen Statoil. Neste myi osuutensa vuonna 1998 ja Statoil vuonna 2005 abudhabilaiselle IPIC:lle (International Petroleum Investment Company) ja itävaltalaiselle OMV:lle. IPIC omistaa yhtiöstä 64 prosenttia ja OMV 36 prosenttia. Borealis on johtava muoviratkaisujen ja kemikaalien toimittaja, jonka vahvuutena on Suomessa kehitetty Borstar-teknologia. Muovissa päätuotteina infrastruktuurisovellukset (putkijärjestelmät sekä voima- ja viestintäkaapelit), autoteollisuuden tuotteet ja erikoispakkaukset. Peruskemikaaleja laaja valikoima. Pääkonttori Itävallan Wienissä. Tuotantolaitoksia, tutkimuskeskuksia ja asiakaspalvelukeskuksia Euroopassa ja Amerikoissa. Suomessa innovaatiokeskus ja tuotantolaitos Porvoon Kilpilahdessa. Henkilöstöä eri puolilla maailmaa 5 400, joista 850 Suomessa. Asiakkaita yli 120 maassa. Yhteisyritys Borougen kautta toiminta ulottuu Lähi-itään, Aasian ja Tyynenmeren alueille, Intian niemimaalle ja Afrikkaan. Vuoden 2008 liikevaihto 6,6 miljardia euroa. autot yleistyvät, konepellin alle pitääkin olla toisenlaisia muoveja, Avela havainnollistaa. Olennainen asia luonnollisesti on, mistä öljyvarojen huvetessa ja lopulta ehdyttyä saadaan muovinvalmistukseen raaka-aine. Monta kysymystä on avoinna. Pitää keskustella siitä, missä määrin otetaan käyttöön uusiutuvat aineet, saadaanko esimerkiksi kasviöljyistä tehtyä muoviraaka-aineita, pystytäänkö krakkereihin syöttämään biopohjaisia syöttöaineita tai milloin siitä tulee taloudellisesti kannattavaa. Vastaan tulevat teknisten haasteiden lisäksi vielä hankalammat eettiset ongelmat. Viljelläkö pellolla ruokaa ihmisen vai auton kitaan? Sanotaan, että citymaasturi polttaa yhdellä tankillisella merkittävän määrän myös ruokaan sopivaa raaka-ainetta. Oma näkemykseni on, ettei ongelma ole viljan saatavuus vaan sen jakaminen. Jos toimitaan oikein, resursseja riittää kaikkeen ja kaikille. Avela ottaa esimerkiksi pakkausmuovit, joita Borealiskin valmistaa. Joku viisas on laskenut, että jos kaikkialla käytettäisiin nykyaikaista pakkaustekniikkaa ja pakkausmateriaaleja, maailman nälänhätä helpottuisi huomattavasti. Arvoketjussa pilaantuu kunnon pakkausten puutteessa niin paljon elintarvikkeita. Eivät tietysti pelkät pakkaukset ratkaise, vaan koko logistiikkaketjun pitäisi toimia tasokkaasti koko maailmassa. Kuvat: Borealis Borealiksen pääinnovaatiokeskuksen uudet toimitilat Itävallan Linzissä otettiin käyttöön marraskuun alussa. Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 9

10 TÄTÄ MIELTÄ Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii Oikeita tekoja, ei vain puheita KÖÖPENHAMINAN ilmastokokoukseen on ladattu odotuksia, jotka ovat monin osin epärealistisia. Vuonna 2008 globaalissa energiantuotannossa fossiilisten polttoaineiden osuus oli noin 80 %. Jos maailman väestön ja bruttokansantuotteen kasvu jatkuvat odotetun mukaisina, energian tarve kasvaa yli 30 % vuoteen 2030 mennessä. Fossiiliset CO 2 -päästöt nousevat yli 20 %, vaikka investoinnit päästöttömään energiatuotantoon aloitettaisiin heti täydellä kapasiteetilla. Poliitikot ovat nyt asettaneet tavoitteet vuodelle 2050, jonne näkyvyys on jo paljon sumeampi. Suomen hallituksen linjaukset maapallon lämpötilan nousun rajoittamisesta kahteen asteeseen ja päästöjen leikkaamisesta 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä ovat tärkeitä julistuksia, mutta eivät vielä oikeita toimenpiteitä. Asteiden ja prosenttien sijaan on päätettävä mahdollisimman nopeasti kaikista realistisista toimista päästöjen vähentämiseksi. Energiantuotannon infrastruktuurin uusiminen ei käy tuosta vain. Ei ole liioin realistista odottaa, että öljyvaltiot jättäisivät öljyn maan alle. Öljyn poltolle täytyy kehittää uusia järkeviä vaihtoehtoja, mikä sekin vie aikaa. TÄRKEIN yksittäinen teko olisi globaalin hiiliveron asettaminen. Samalla olisi luovuttava tehottomasta päästökaupasta, jolla on onnistuttu vain tulonsiirtoon kuluttajilta isoille energiayhtiöille. Globaalin hiiliveron kriteerien tulisi olla yhtenevät. Vero voitaisiin periä kansallisesti, mutta sen tuotosta esimerkiksi puolet käytettäisiin investointeihin, joilla globaaleja päästöjä vähennettäisiin eniten. Malli antaisi kehittyville talouksille resurssit tarvittaviin investointeihin, ja raha kohdistuisi päästöjen vähentämiseen, mikä parantaisi veron maksumoraalia. Suomessa päästövähennykset on globaalisti tarkasteltuna suhteellisen helppo toteuttaa. Väestönkasvu ja bruttokansantuotteen kasvu eivät meillä lisää energiankulutusta siinä mitassa kuin kehittyvissä maissa. Maapinta-alamme suhteessa populaatioon antaa erinomaisia mahdollisuuksia uusiutuvalle hajautetulle energiatuotannolle. Ajatus kotitalouksista energian tuottajina on realismia suurten kasvukeskusten ulkopuolella. Valtiovallan tulisi kertoa kansalaisille, mitä yksittäinen kotitalous voi jo tänään tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi etenkin erilaisia investointeja toteuttamalla. SUOMESSA vaikuttavin yksittäinen toimi ilmastonmuutoksen torjunnassa on metsän käytön ohjaus. Perinteisen metsäteollisuuden rinnalle on kehitettävä nopeutetussa aikataulussa muita käyttötarkoituksia, kuten puurakentamista. Puurakennukseen sitoutunut hiilimäärä on huomattava, varsinkin kun ottaa huomioon betonielementtitalon valmistusprosessin synnyttämän päästön. Metsä on tulevaisuudessa pääraaka-aine liikenteen nestemäisille polttoaineille. Vaikka sähköautot yleistyisivät henkilöliikenteessä, raskas liikenne, lentoliikenne ja laivaliikenne tarvitsevat nestemäisiä polttoaineita niin pitkälle kuin katse yltää. Sähkö olisi järkevintä tuottaa päästöttömillä vaihtoehdoilla ilman polttoa: ydinvoimalla, vesivoimalla ja tuulivoimalla. Lämmön tuotannossa oikea ratkaisu on panostaa hajautettuihin järjestelmiin, kuten maalämpöön. Suurissa asutuskeskuksissa yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto säilyy, ja aika näyttää järkevimmän polttoaineen. Myös jätteiden kierrätys tarjoaa Suomessa huomattavan potentiaalin. Uudet toimijat tuovat alalle kokonaan uusia teknologioita ja ansaintalogiikoita. Jätteistä valmistettavat biopolttoaineet antavat jäteraaka-aineelle selvästi parhaan jalostusarvon. Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää Suomeen puuhattavien jätteen massapolttolaitosten järkevyyttä. Valtiovallan tulisi priorisoida jätteiden kierrätysasteen ja jalostusarvon nosto uuden jätelain valmistelussa. Ilmastomuutoksen torjunta otetaan puheen tasolla vakavasti, ja siihen ollaan valmiita sitoutumaan tulevaisuudessa. Oikeita tekoja juuri tänään ei kuitenkaan näytä syntyvän tarvittavassa tahdissa. St1 Mika Anttonen on St1-energiayhtiön hallituksen puheenjohtaja. St1:n kehittämällä Etanolix-menetelmällä valmistetaan bioetanolia jätteistä. 10 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

11 SFS ONLINE New for 2009 TM Mobile Ductless fume hoods with modular filtration column Helppo ja tehokas tapa hallita standardien tietoja aina voimassa oleva standardikokoelma käytössänne helppo hakea standardeja standardien kokoelmaa ylläpidetään puolestanne vain ONLINE-sopimus, tietokone ja nettiyhteys riittävät An environment-friendly & cost cutting solution 100% energy savings 0 emission of toxic compounds into the atmosphere SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, Helsinki Puh , faksi Internet sähköposti Varaa nyt paikkasi! Ilmoitus KEMIAlehdessä huomataan! Osateemat 8/2009: Analytiikka Mittaukset Materiaalit Te moitukseen tarvitset vain aiheen me teemme työt! One product Many solutions Compliant with the requirements of AFNOR NF X : 2009 standard. Varaukset ja lisätietoja: Myyntipäällikkö Arja Lindsberg puh Päätoimittaja Leena Laitinen puh Tel : +33 (0) Parc d Affaires des Portes BP Val de Reuil Cedex - France

12 RNA:ta pidettiin kauan vain geeneihin koodatun tiedon siirtäjänä. Kuva on viime vuosina mullistunut ja RNA kohonnut pelkästä geenien apurista kaksoiskierteen säätelijäksi. Tiedon myötä elämän kehityshistoriasta on paljastunut uusia piirteitä. RNA nou Jari Koponen Molekyylibiologian ikoni DNA on viime vuosina menettänyt asemiaan elämän yksinvaltiaana. Nyt kasvaa kohisten ribonukleiinihapon eli RNA:n merkitys, ja pikkuveli on jo astumassa isonveljensä rinnalle. RNA:ta katsottiin aiemmin olevan soluissa neljää eri tyyppiä: lähetti- RNA:ta, siirto-rna:ta, ribosomaalisia RNA:ita ja silmukointi-rna:ita. Kaikki tyypit toimivat osatekijöinä proteiinien synteesissä. Proteiinien ja RNA:iden rakennekoodit on säilötty geenien DNA:han. Solubiologian keskeisenä opinkappaleena säilyi siksi liki puoli vuosisataa oletus, että keskeiset rakenteelliset ja toiminnalliset osat muodostuisivat proteiineista, kuten suurin osa säätelyjärjestelmistäkin. Järjestelmiin kuuluu muun muassa geenien ilmentymisen eli niiden proteiinituotannon säätely erityisten säätelyproteiinien avulla. Esimerkiksi yksilökehityksen aikana tietyt geenit kytkeytyvät päälle tiettyyn aikaan ja tuottavat juuri siinä vaiheessa tarvittavaa proteiinia. Sen jälkeen geenit voivat hiljentyä yksilön koko loppuelämäksi. Paljon tutkittujen säätelyproteiinien toimintamekanismit tunnetaan kohtuullisen hyvin. Oppikirjat uusiksi Ensimmäinen halkeama vallitsevaan käsitykseen DNA:n suvereeniudesta syntyi vuonna 1990, jolloin tutkijat siirsivät purppuranpunaiseen petuniaan ylimääräisiä pigmenttigeenejä olettaen, että kukkien väri edelleen syvenisi. Yllättäen kukkiin ilmestyikin valkoisia alueita. Siirtogeenit olivat laukaisseet kasveissa mekanismin, joka esti sekä niiden että luonnollisten geenien toimintaa luvun aikana kerääntyi todisteita siitä, että olemassa on muitakin geenien hiljentäjiä kuin proteiineja. Eri eliöistä löydettyjä mikrorna-tyyppejä: sirna Geenien ilmentymisen säätely, transposonien esto *endo-sirna mrnan säätely, transposonien esto *mirna Translaation jälkeisen geenin ilmentymisen säätely ta-sirna Endogeenisen mrnan trans-vaikutteinen vakoutuminen ra-sirna Kromatiinin uudelleenmuodostaminen, geenin hiljentäminen transskriptiossa scnrna Kromatiinirakenteen säätely lsirna Geenien hiljentäminen tncrna 22 Tuntematon natrna Transkription jälkeinen geenin ilmentymisen säätely *pirna Ituradan kehityksen ja yhtenäisyyden säätely, itsekkään DNA:n hiljentäminen 21U-RNA 21 Pujonta (epävarma) Kädellisillä esiintyvät on merkitty tähdellä (*). Luvut ilmoittavat RNA:n pituuden emäspareina. Scanstockphoto 12 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

13 see parrasvaloihin Perinteinen käsitys rna:n merkityksestä solun toiminnoissa. Uusimpien tutkimusten mukainen näkemys rna:sta ja soluista. Kaaviokuvat: Jari Koponen Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 13

14 Hyvästit hiville ja hepatiitille? Geenien hiljentäminen RNA:lla tarjoaa uusia keinoja monien sellaisten sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon, joiden syynä on geenin tuottama proteiini. Hyvä esimerkki ovat virustaudit, muun muassa sellaiset vitsaukset kuin hepatiitti, hiv ja influenssat. Näissä tapauksissa tavoitteena on virusten proteiinien tuotannon estäminen. Muita hoitokohteita ovat syövät, Parkinsonin tauti, aineenvaihtosairaudet sekä reuma, jossa hankaluuksia aiheuttaa proteiini TNFα; sama proteiini on verenmyrkytystenkin takana. MikroRNA-mekanismien lääketieteel- lisen soveltamisessa on toki vielä paljon selvitettäviä asioista. Koska mikrorna:t ovat keskeinen solujen sisäinen säätelymekanismi, niiden keinotekoisella hyväksikäytöllä voi olla arvaamattomia seurauksia. Synteettisen RNA:n tuominen soluihin saattaa aiheuttaa elimistön puolustusreaktioita, kuten tulehduksia, minkä lisäksi jotkut geenit kykenevät häiritsemään tällaista vierasta hiljentämistä. Kokonsa ja negatiivisen varauksen vuoksi synteettisten lyhyiden RNA:iden on vaikea läpäistä solukalvoja. Hoitona käytettävä RNA on siksi liitettävä kantajaan, esimerkiksi nanopartikkeliin, lipidipartikkeliin, kolesteroliin tai vastaaineeseen. Kun mukaan vielä liitetään sopivia kohdistinmolekyyleja, kompleksi saadaan vietyä halutunlaiseen solukkoon. MikroRNA:ta voidaan kemiallisesti muokata niin, että sen ominaisuudet sopivat mahdollisimman hyvin käyttötarkoitukseensa. Menetelmän haittapuolia on, että RNA:n vaikutus on lyhytaikainen. Haitasta päästään käyttämällä viruksia. Viruksen DNA:han lisätään geeni, joka soluissa tuottaa tarvittavaa mikrorna:ta. Geenien hiljentämistä RNA:lla on menestyksellä testattu sekä soluviljelmillä että koe-eläimillä. Vasta kymmenkunta vuotta tunnettu ilmiö on edennyt jo kliinisiin kokeisiinkin, joita on maailmalla käynnistetty kymmenkunta. Brian M. Pagel, Gerald F. Joyce, PLoS Biology 6:4 Tietokoneohjattu, täysin automaattinen mikrofluidistiikkaan perustuva laitteisto, jonka avulla on pystytty aikaansaamaan mutaatioiden kautta tapahtuvaa RNA:n evoluutiota. Aluksi asiaan suhtauduttiin skeptisesti, ja löydettyjä lyhyitä, emäsparin pituisia RNA-yksittäisjuosteita pidettiin toimimattomina hajoamistuotteina. Vuosituhannen vaihteessa eliöistä kuitenkin eristettiin ensimmäiset sirna:t eli solujen hiljentäjät. Siitä lähtien tietomme RNA:n roolista ovat jatkuvasti lisääntyneet, ja oppikirjojen esitykset aiheesta on jouduttu uusimaan. Eläinten ja kasvien geenien ilmentymisessä lyhyet RNA:t eli mikrorna:t ovat osoittautuneet merkittäväksi tekijäksi: ehkä jopa kolmannes kaikista ihmisen geeneistä on mikrorna:iden säätelemiä. Ilman mikrorna:ta esimerkiksi transposonit eli hyppivät geenit sotkisivat perimämme, kantasolujen muokkautuminen eri solutyypeiksi vaikeutuisi ja tyyppien toiminta estyisi. Lisäksi lyhyet RNA:t ja niihin liittyneet proteiinit säätelevät transkriptiota, kromatiinirakennetta, perimän yhtenäisyyttä ja lähetti-rna:n stabiiliutta. Mitä kehittyneempi eliö, sen suurempi lyhyiden RNA:iden merkitys. 14 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

15 Näin RNA hiljentää solut Eliön perimässä on on myös mikrorna-geenejä. Niiden sisältämä emäsjärjestys kopioidaan normaaliin tapaan lähetti-rnahan, joka ei kuitenkaan päädy ribosomiin toisin kuin muut lähetit. RNA:n geenien hiljentämiseen käyttämistä mekanismeista tavallisin on RNAhäirintä, jossa mikrorna muodostaa kompleksin proteiinin kanssa. Hiljennettävän geenin lähetti-rna kiinnittyy kompleksin mikrorna:han, jolloin geenin proteiinituotto estyy. Toinen hiljentämismekanismi, transvaikutteinen vakoutuminen taas perustuu ribotsyymeihin eli RNA-pohjaisiin entsyymeihin. Siinä lähetti-rna kiinnittyy entsyymiin, joka aukeaa kuin sarana ja katkaisee lähetin. Ja alussa oli RNA Nykyään kaikki RNA syntyy solukoneistoissa, jotka sisältävät sekä DNA:ta että proteiineja. RNA-entsyymien eli ribotsyymien keksittiin vuonna 1982 voivan katalysoida biokemiallisia reaktioita; aiemmin toiminnan oli ajateltu olevan mahdollista vain proteiineilla. Löydön jälkeen elämän alkua tutkivat biologit kehittivät teorian RNA-maailmasta, jonka kautta DNA ja ensimmäiset solut kehittyivät. Teorian mukaan prebioottisessa eli kemiallisen evoluution vaiheessa muodostunut RNA sulkeutui lipidikalvojen sisään, jossa RNA:t voivat kopioitua, katalysoida kemiallisia reaktioita ja kilpailla keskenään. Vuosien mittaan teoria on saanut kokeellista vahvistusta. Katalyyttisen ominaisuuden löytymisen jälkeen havaittiin, että enemmän RNA:ta sisältävät lipidipallot kaappaavat lipidejä muilta palloilta. Viime vuonna rakennettiin jo evoluutiokone, jossa RNA ympäristöpaineiden voimasta kehittyi mutaatioiden kautta täysin automaattisesti. Kone oli ohjelmoitu valitsemaan tiettyä reaktiota katalysoivan ribotsyymin mutaatioista ne, jotka toimivat valintapaineessa tehokkaimmin. Paineena toimi katalyysin tarvitsemien molekyylien määrän jatkuva pieneneminen. Kolmipäiväisen kokeen lopussa jäljellä oli 11 mutaation kompleksi, jonka katalyyttinen aktiivisuus oli 90 kertaa alkuperäisiä suurempi. Koe osoitti, että darwinilainen evoluutio on voinut käynnistyä RNA-maailmassa, joka ajoitetaan 3,8 3,6 miljardin vuoden taakse. Tammikuussa julkistettiin toinen tärkeä koe. Siinä onnistuttiin ensi kertaa valmistamaan synteettinen ribotsyymipari, joka pystyy kopioimaan itsensä ilman proteiinien tai solukoneiston apua. Miten elämä siirtyi RNA:sta DNA:han, on vielä arvailujen varassa. Ilmeisiä välivaiheita ovat RNA:n valmistamat proteiinit, joiden avulla yksijuosteisesta Lähetti-RNAssa mikrorna muodostaa silmukan, jonka leikkaaja-entsyymi tunnistaa ja leikkaa irti lähetistä. Syntynyt puolivalmis mikrorna kuljetetaan tumasta ulos solulimaan. Seuraavassa vaiheessa dicerentsyymi irroittaa silmukan, jolloin muodostuu kaksijuosteinen mikrorna. Kaksijuosteinenkin mikrorna voi olla osallisena geenien hiljentämisessä. Helikaasi-entsyymi irroittaa juosteet toisistaan, minkä jälkeen juosteet kiinnittyvät Riscentsyymiin. Hiljennettävän geenin lähetti-rna kiinnittyy mikrorna:han. Mikäli emäsjärjestykset vastaavat täysin toisiaan, lähetti-rna pilkotaan ja geeni hiljenee. Jos emäsparien vastaavuus ei ole täydellinen, mikrorna jää kiinni lähetti-rna:han ilman, että jälkimmäinen tuhoutuu. Proteiinin valmistuminen kuitenkin estyy. RNA:sta muodostuu kopioitumiskykyistä kaksijuosteista RNA:ta. Kun siitä kehittyi DNA, sai alkunsa koko nykyinen elämä. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 15

16 ajankohtaista Kemian Nobel solututkijoille Kohti parempia antibiootteja MRC Laboratory of Molecular Biology University of Yale Weizmann Institute Venkatraman Ramakrishnan (vas.), Thomas Steitz ja Ada Yonath avasivat ribosomin arvoituksen. Kemian Nobelin palkinto myönnettiin tänä vuonna tärkeän soluelimen, ribosomin tutkimuksesta. Kolme tuoretta nobelistia selvitti ribosomin toiminnan atomien tasolla. Päivi Ikonen Vuoden 2009 kemian Nobelin palkinto jaettiin kolmen eri maissa työskentelevän huippututkijan kesken. Palkituista Venkatraman Ramakrishnan, 57, työskentelee Cambridgen yliopiston MRC-laboratoriossa Isossa-Britanniassa, Thomas A. Steitz, 69, amerikkalaisessa Yalen yliopistossa ja 70-vuotias Ada E. Yonath Weizmann-instituutissa Israelissa. Tutkijakolmikko on röntgenkristallografian avulla onnistunut selvittämään äärimmäisen pienen mutta äärimmäisen tärkeän soluelimen, ribosomin, rakenteen atomin tarkkuudella. Aikanaan mahdottomaksi arvioitu työ vei kaikkiaan vuosikymmeniä, sillä ribosomista löytyi atomeja yhteensä satojatuhansia. Yhdessä solussa taas on kymmeniätuhansia ribosomeja. Vain parinkymmenen nanometrin kokoiset ribosomit ovat koostaan huolimatta solujen monimutkaisimpia koneita, joiden työnä on valmistaa valkuaisaineita eli proteiineja. Tuhannet erilaiset proteiinit puolestaan vastaavat muun muassa ihmisen elämästä sen kemiallisesta tasolla katalysoimalla elimistön kemiallisia reaktioita. Tehokkaampia lääkkeitä Rakenteen selvitysurakkansa jälkeen nobelistit ovat rakentaneet ribosomeista pikkutarkkoja kolmiulotteisia malleja. Ne taas ovat ensiarvoisen tärkeitä työkaluja lääketutkijoille, sillä malleista paljastuu, kuinka antibiootit pääsevät tekemään työtään solun sisällä. Mallien avulla lääkekehittäjät voivat suunnitella entistä tehokkaampia aseita monen infektion hoitoon, sillä bakteerien kimppuun käydessään antibiootit sitoutuvat nimenomaan bakteerisolun ribosomeihin. Ihmissolun ribosomit modernit lääkkeet sen sijaan osaavat jättää rauhaan. Bakteeritkaan eivät alistu lääkeaineen hyökkäykseen suosiolla, vaan hiovat koko ajan puolustuskykyään vastaan entistä pitävämmäksi. Uudet antibiootit käyvätkin yhä tarpeellisemmiksi sitä mukaa kuin vanhat lääkkeet menettävät tehoaan. Muun muassa pelätty sairaalabakteeri, metisilliinille vastustuskykyinen stafylokokkibakteeri mrsa peittoaa nykyantibiootit mennen tullen. Mrsa:n nujertavan teholääkkeen kehittäminen olisi palkinnon arvoinen suoritus. Hatunnosto Darwinille Ribosomitutkijakolmikon Nobelia pidetään kunnianosoituksena myös evoluutioteorian kehittäjälle Charles Darwinille, jonka kaksinkertainen juhlavuosi 2009 on. Tasan 200 vuotta sitten syntynyt Darwin julkaisi mullistavan pääteoksensa Lajien synty 150 vuotta sitten, Yhä uusien sukupolvien Nobel-tason tutkimus todistaa entistä vankemmin oikeaksi Darwinin teorian siitä, että eliölajien mukaanlukien ihmisten ominaisuudet periytyvät ja että genomissa tapahtuu sattumanvaraisia muutoksia, joiden seurausta nykyisen elämän monimuotoisuus on. Dna:n kaksoiskierrerakenteen keksiminen toi aikoinaan (1962) tiedepalkinnoista arvostetuimman maailmankuululle kolmikolle James Watson, Francis Crick ja Maurice Wilkins. Osansa palkinnosta olisi ansainnut vuonna 1958 menehtynyt Rosalind Franklin. Roger Kornberg, nobelisti vuodelta 2006, selvitti, kuinka dna:han koodattu tieto siirtyy ribosomiin, jonka arvoituksen tämän vuoden palkintokolmikko puolestaan avasi. 16 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

17 University of California, San Francisco Johns Hopkins Medicine Jussi Puikkonen Australialaissyntyinen professori Elizabeth Blackburn, 61, työskentelee Kalifornian yliopistossa. Biologinen kello tikittää Biologinen kellomme tikittää solujen jakautumisen tahtiin. Tikityksen yksityiskohtien selvittäminen toi tämänvuotisen lääketieteen ja fysiologian Nobelin kolmikolle, joka kartoittaa solun ikääntymisen ja samalla oman vanhenemisemme mekanismeja. Yhdysvaltalaiset Elizabeth Blackburn, Carol Greider ja Jack Szostak ratkaisivat palkintolautakunnan mukaan yhden suurista biologisista arvoituksista: miksi kromosomit kykenevät kopioitumaan täydellisesti, kun solut elämämme aikana kuitenkin jakaantuvat yhä uudelleen ja uudelleen. 48-vuotias Carol Greider on Baltimoressa sijaitsevan Johns Hopkins -yliopiston professori. Kolmikko keksi salaisuuden piilevän solun telomeereissä, kromosomien päissä sijaitsevissa dna-pätkissä. Jo aiemmin on tiedetty ikääntymisen liittyvän telomeerien jatkuvaan lyhenemiseen. Nobelistit havaitsivat, että juuri telomeerin yksilölliset dna-jaksot suojaavat kromosomia niin, ettei se hajoa solujen jakaantumisprosessissa. Yhteys syöpätauteihin Telomeereillä näyttää olevan yhteys paitsi vanhenemiseen myös syöpien syntyyn. Britanniassa syntynyt Jack Szostak, 57, on opiskellut Kanadassa ja tehnyt elämäntyönsä eri tutkimuslaitoksissa Yhdysvalloissa. Vaikka normaalin solun telomeerit koko ajan lyhenevät, syöpäsolut onnistuvat jostakin syystä pitämään omat telomeerinsä mitassaan. Sen ansiota on myös syöpäsolujen kyky lisääntyä ja levittäytyä elimistöön. Blackburnin, Greiderin ja Szostakin työ tuo kaivattua lisätietoa syöpätutkimukseen, joka yrittää selvittää syöpäsolujen menestyksen salaisuutta. Jos pahojen solujenkin telomeerit saataisiin katkottua, oltaisiin askeleen verran lähempänä syövän voittamista. Tutkijoilla on kuitenkin vielä pitkä taival edessään. Valon tuojat Vuoden 2009 fysiikan Nobelin palkinnon saajia ovat kiinalainen Charles K. Kao ja toisen puolikkaan palkinnosta keskenään jakavat pohjoisamerikkalaiset George E. Smith ja Williard S. Boyle. Tutkijanuransa jo loppuun saattanut kolmikko kehitti 1960-luvulta alkaen valokuitu- ja valokennoteknologiaa, johon moderni tietoliikenne ja kuvaustekniikka pitkälti perustuvat. Shanghaissa syntyneen, Britanniassa ja Hongkongissa työskennelleen Kaon ansiota ovat optiset kaapelit, joita pitkin tieto siirtyy nykyistä huimaa vauhtiaan. Kanadalaissyntyinen Smith ja yhdysvaltalainen Boyle taas kehittivät ccd-kennot, joiden avulla toimivat muun muassa digikamerat. Kenno muuttaa valon sähköisiksi signaaleiksi, jotka muotoutuvat edelleen digitaalisen järjestelmän nolliksi ja ykkösiksi. Myös kuvien siirtäminen valokuituverkossa pohjautuu ccd-kennoon. Chinese University of Hong Kong 85-vuotias Williard Boyle on tämän vuoden nobelistien seniori. National Academy of Engineering Charles Kao on tehnyt tutkimustaan Britanniassa ja Hongkongissa. National Academy of Engineering George Smith teki uransa Bells-laboratoriossa, kuten myös William Boyle. Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 17

18 UUTISIA Jyväskylän Keljonlahteen ensi keväänä valmistuva voimalaitos tuottaa seostuhkia noin tonnia vuodessa. Biovoimalan tuhkat hyötykäyttöön lähiseudulla Elina Saarinen Keski-Suomessa käynnistyneessä ainutlaatuisessa hankkeessa etsitään uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää biovoimaloiden tuhkia lähialueella. Tuhkien hyötykäyttö säästäisi voimalaitoksille pitkän pennin. Samalla pienenisivät monen käyttäjän materiaalikustannukset. VTT:n vetämässä kaksivuotisessa hankkeessa haetaan käyttökohteita Jyväskylän seudun biovoimaloiden tuhkalle. Jyväskylän Keljonlahteen rakennettavassa, ensi keväänä käyttöön otettavassa biovoimalaitoksessa syntyy turve- ja puutuhkaa noin tonnia vuodessa, Rauhalahden jo toimivassa voimalassa tonnia. Jos koko määrä sijoitettaisiin kaatopaikalle, laitosten kustannukset voisivat pahimmassa tapauksessa nousta jopa miljooniin euroihin vuodessa. Tuhkien hyötykäyttöä selvittäviä projekteja on käynnissä ympäri maata, mutta Keski-Suomen hankkeessa kartoitettavien vaihtoehtojen skaala on harvinaisen laaja: siihen kuuluvat muun muassa maanrakentaminen, betonin valmistus ja lannoitekäyttö. Keski-Suomessa tutkitaan myös tuhkan hyödyntämistä asfaltin täytejauheena ja sementin raaka-aineena. Lisäksi mietinnässä ovat mahdolliset täysin uudenlaiset kierrätystuotteet. On hyvä, että olemme saaneet mukaan hankkeeseen yritykset kaikista pääkäyttökohteista. Paikallisille yrityskumppaneille ei ole tarvinnut perustella, miksi tällainen hanke oli tarpeen, sanoo projektipäällikkö Kirsi Korpijärvi, joka työskentelee VTT:n bioenergian osaamiskeskuksessa Jyväskylässä. Ongelmana haitta-aineet Haasteita tuhkien hyötykäytölle asettavat niiden koostumus ja laatu. Tuhkien ominaisuuksiin vaikuttavat etenkin voimaloiden polttoaineet ja niiden seossuhteet. Seostuhkista, kuten turve-puutuhkista, on vaikea saada tasalaatuista. Myös korkeat haitta-ainepitoisuudet saattavat estää niiden hyötykäytön. Turvetuhkissa voi olla liikaa arseenia ja puutuhkissa kadmiumia. Haitta-aineiden liukoisuuskin on tärkeä tekijä etenkin mietittäessä tuhkien käyttöä maanrakentamisessa. Turve-puutuhkien ravinnepitoisuudet taas ovat usein niin alhaisia, ettei niitä kannata käyttää metsän lannoittamiseen. Jyväskylän projektissa on mukana myös tuhkaa nimenomaan metsälannoitteeksi kierrättävä ja rakeistava FA Forest Oy. Huolehdimme nyt parinkymmenen voimalaitoksen tuhkista Suomessa. Olemme analysoineet paljon erilaisten tuhkien ravinne- ja haitta-ainepitoisuuksia, ja voimme käyttää kokemustamme ja tietoamme tässä hankkeessa. Samalla meille voi tulla uusia ideoita, joiden avulla voimme kehittää omaa toimintaamme, kertoo FA Forestin kehityspäällikkö Mikko Räisänen. VTT:n tutkijat puolestaan pyrkivät eri erotus- ja jalostustekniikoiden avulla poistamaan hyödynnettävistä tuhkajakeista haitta-aineet, kuten raskasmetallit. Jyväskylän hankkeen tuloksista voidaan jatkossa ottaa oppia myös muualla Suomessa. Puu-turvetuhkia syntyy vuosittain noin tonnia. Niistä hyödynnetään tällä hetkellä ehkä puolet, Kirsi Korpijärvi arvioi. Voimalaitostuhkien hyötykäytön tehostamista edellyttää jätelainsäädäntö. Tuhkat pitäisi ensisijaisesti hyödyntää, jos se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Hyötykäytöllä on monta etua: rahaa ja luonnonmateriaaleja säästyy. Uusiotuotteiden ominaisuudet saattavat olla jopa muita parempia. Elina Saarinen 18 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

19 Suomalainen vaihdevuosilääke etenee lupaavasti Turkulaisen Hormos Medicalin lääkekeksintö voi pian hakea myyntilupaa. Vaihdevuosilääkkeeseen liittyvät kliiniset tutkimukset potilailla eri maissa on tehty, ja tulokset ovat olleet odotetun hyvät. Uutuuden odotetaan pääsevän maailmanmarkkinoille vuonna Turussa kehitetty Ophena on täsmälääke, joka on tarkoitettu vaihdevuosien jälkeisen estrogeenipuutoksen aiheuttamiin vaivoihin, erityisesti emättimen kuivuuteen. Siitä kärsii menopaussin jälkeen 40 prosenttia naisista. Suomalaisvalmiste on maailman ensimmäinen vaihdevuosihoito, joka ei sisällä estrogeenia. Niin lääkärit kuin potilaatkin Hormos on tätä nykyä osa amerikkalaista QuatRx-yhtiötä, mutta lääkeinnovaatio on kehitetty alusta alkaen Suomessa. välttelevät usein nykyisiä estrogeenipitoisia voiteita, koska hormonin käyttöön liittyy tutkimusten mukaan terveysriskejä. Vaikuttavana aineena lääkkeessä on ospemifeeni. Tuotteen etuna on lisäksi, että sitä ei käytetä paikallisesti voiteena vaan tabletti nielaistaan suun kautta, mitä potilaat pitävät miellyttävämpänä vaihtoehtona. Hormos Medicalin toimitusjohtaja Risto Lammintausta pitää uutuuden näkymiä erittäin lupaavina. Lääkeaineen ja tablettien valmistuksen on laskettu tuovan Suomeen parhaimmillaan sadan miljoonan dollarin vuositulot. Lääkkeen vuosittainen kokonaismyynti voisi kohota jopa miljardiin dollariin. Scanstockphoto Jukka Uotila Kävijätutkimuksen mukaan 86 prosenttia vuoden 2008 PlasTec -tapahtumaan tulleista tekee yrityksessään hankintapäätöksiä. Toinen PlasTectapahtuma Helsinkiin ensi huhtikuussa Muovi- ja kumiteollisuuden PlasTec-ammattitapahtuma järjestetään toisen kerran ensi keväänä. PlasTec 2010 pidetään Helsingin messukeskuksessa huhtikuuta yhdessä viiden muun teollisuustapahtuman kanssa. Kokonaisuuteen kuuluvat metalli- ja konepajateollisuuden FinnTec, teollisuuden työkaluja esittelevä ToolTec, teollisuuden pintakäsittelyn ja korroosioneston Pinta, konepajan materiaaleja ja osavalmistusta esittelevä Materia ja uutuutena meriteollisuusklusterin SeaTec Helsinki. Keväällä 2008 järjestetty ensimmäinen PlasTec lunasti Suomen Messujen mukaan paikkansa alan ammattilaisten kouluttautumis- ja kohtaamispaikkana. Yhdessä FinnTec- ja ToolTec-tapahtumien kanssa PlasTec keräsi yli kävijää. Näyttelytilan myynti ensi kevään tapahtumaan on käynnissä. Lisätietoja löytyy osoitteesta Kemia-lehti ja sen sisarlehti Uusiouutiset ovat Plas- Tec 10 -tapahtuman mediayhteistyökumppaneita. Jukka Uotila Keväällä 2009 järjestetty ChemBio-näyttely keräsi kemian alan ammattilaiset Helsingin messukeskukseen. Seuraava ChemBio vuonna 2011 Seuraava ChemBio Finland -tapahtuma siirtyy pidettäväksi vasta vuonna Alun perin messut oli määrä järjestää keväällä Tapahtumakokonaisuuden uudet päivämäärät ovat vielä päättämättä, mutta asia ratkeaa lähiaikoina, kertoo messujärjestäjä Suomen Messut. Syynä siirtoon on alan yritysten yleinen toive näyttelyn pitämisestä joka toinen vuosi. Järjestyksessä toinen kansainvälinen Helsinki Chemicals Forum (HCF) sen sijaan pysyy alkuperäisellä paikallaan. Alan päättäjät ja vaikuttajat kokoontuvat kemikaalifoorumiin toukokuuta Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 19

20 UUTISIA Hälytysjärjestelmä varoittaa kemikaalionnettomuuksista Helsinki valmistautuu sähköautoihin Helsingin Energia perustaa pääkaupunkiin kännykällä ohjattavan sähköautojen latausjärjestelmän. Ensimmäinen latauspiste avataan ydinkeskustaan kuluvan marraskuun aikana. Laajempaa järjestelmää suunnitellaan kokeilupisteestä kertyvien kokemusten pohjalta. Sähkö- 20 Ari Pihlainen, Bannergear Oy Uusi järjestelmä parantaa kansalaisten turvallisuutta suuronnettomuustilanteissa. Esimerkiksi kemikaalipilven kulkeutumisesta saadaan nopeasti tarkkaa tietoa. Suomeen on kehitetty kansallinen varoitus- ja hälytysjärjestelmä kemikaalionnettomuuksien, luonnonkatastrofien, kuten maanjärjestysten, ja muiden uhkatilanteiden varalta. Pelastustoimet voidaan kohdentaa järjestelmän avulla tehokkaammin, sillä turman sattuessa systeemi tuottaa viranomaisille valmiiksi analysoitua tietoa päätöksenteon tueksi. Systeemi myös luo tapahtumasta tilannekuvan, joka välittää päättäjille tarpeellista informaatiota kokonaisuuden hallintaa varten. Alustavaa tietoa siitä, missä mahdollinen onnettomuus voisi aiheuttaa vakavimmat seuraukset, tarjoaa ennakoiva riskianalyysi. Olennainen osa järjestelmää on tiheä langaton anturiverkko, joka mittaa sekä tehtaiden kemikaalipäästöjä että säätietoja ja välittää tiedot Ilmatieteen laitokseen, joka tekee arvion mahdollisen kemikaalipilven suunnasta ja leviämisestä. Tiedot pilvestä ilmoitetaan suoraan vaara-alueena, ei pitoisuuksina. Onnettomuuden vaikutusaluearvioon yhdistetään myös asukas- ja läsnäolotiedot. Kun tieto uhan alla olevasta ihmismäärästä saadaan nopeasti, nopeutuvat myös ihmisten evakuointi ja sairaaloiden valmiustilan sekä sairaankuljetuskapasiteetin nostaminen. VTT:n, Ilmatieteen laitoksen, Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin yliopiston kehittämän järjestelmän ensimmäinen pilotti on jo rakennettu yhteen Kemiran tehtaista. Kemira kuului tutkimushankkeen yritysosapuoliin. autojen yleistyminen edellyttää kattavaa latausverkostoa. Yhtiön tutkimushankkeessa kartoitetaan pääkaupunkialueen sähköautoskenaarioita vuoteen 2030 asti. Erityishuomio on latausteknologioissa ja latausinfrastruktuurissa. Tutkimukseen osallistuu myös Teknillinen korkeakoulu. Pääkaupunkiseudun tieliikenteessä ajetaan vuodessa viisi miljardia kilometriä, suurimmaksi osaksi henkilöautoilla. Jos liikenteestä puolet ajettaisiin ladattavilla sähköautoilla, sähköä tarvittaisiin noin 500 gigawattituntia, joka merkitsee 10 prosenttia Helsingin sähkönkulutuksesta. Esimerkiksi kaavaillut merituulipuistot kattaisivat määrän moninkertaisesti. Scanstockphoto Havainnekuva latauspisteestä. Sähköautojen yleistyminen olisi iso askel ilmastonmuutoksen torjunnassa. SÄHKEITÄ Outotec ostaa Laroxin Mineraalien ja metallien prosessijärjestelmiä toimittava Outotec ostaa suodatinvalmistaja Laroxin. Lunastettuaan Laroxin pääomistajien 90 prosentin omistusosuuden Outotec tekee pakollisen ostotarjouksen yhtiön lopuista osakkeista. Espoolaisen Outotecin viime vuoden liikevaihto oli 1,2 miljardia ja lappeenrantalaisen Laroxin reilut 200 miljoonaa euroa. Molemmat ovat maailmanlaajuisia toimijoita. Raision kolesterolikeksintö Kolumbiaan Raision kasvistanoliesteriä sisältävät Benecol-tuotteet valloittavat Etelä-Amerikkaa. Yhtiö on lisensoinut kolesterolia alentavan innovaationsa uudelle kolumbialaiselle yhteistyökumppanilleen. Kolumbian kauppojen hyllyille ilmaantuvat muun muassa kolesterolia laskeva maito, jugurtti ja erilaiset juustot. Benecol-tuotteita myydään nyt 30 maassa viidellä mantereella. Orion ja DelSiTech tutkimusyhteistyöhön Orion alkaa hyödyntää turkulaisen DelSiTechin patentoimaa lääkeannosteluteknologiaa omien lääkemolekyyliensä sovellusalueilla. Piipohjaista teknologiaa voidaan käyttää pienimolekyylisten lääkeaineiden sekä biolääkkeiden, kuten proteiinien, polysakkaridien ja virusten, kontrolloituun annosteluun. Sen pääkäyttöalueita ovat implantit sekä ihonalainen ja lihakseen kohdistettava lääkitys syövänhoidossa ja neurologian ja ortopedian sovelluksissa. Kemian uutiskirjeellä on jo yli 3000 lukijaa. Tilaa veloitukseton uutiskirje: Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina

Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Synteettinen biologia Suomessa: Virukset synteettisen biologian työkaluina Minna Poranen Akatemiatutkija Helsingin yliopisto FinSynBio-ohjelma Suomen Akatemia Virukset synteettisen biologian työkaluina

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet

Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo. Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet Suomi kehittyneiden biopolttoaineiden kärjessä UPM Lappeenrannan biojalostamo Ilmansuojelupäivät 19.8.2015 Stefan Sundman UPM Sidosryhmäsuhteet METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset

Lisätiedot

DNA:n informaation kulku, koostumus

DNA:n informaation kulku, koostumus DNA:n informaation kulku, koostumus KOOSTUMUS Elävien bio-organismien koostumus. Vety, hiili, happi ja typpi muodostavat yli 99% orgaanisten molekyylien rakenneosista. Biomolekyylit voidaan pääosin jakaa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä

Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Arvokkaiden yhdisteiden tuottaminen kasveissa ja kasvisoluviljelmissä Siirtogeenisiä organismeja käytetään jo nyt monien yleisten biologisten lääkeaineiden valmistuksessa. Esimerkiksi sellaisia yksinkertaisia

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen

METSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä

Entsyymit ja niiden tuotanto. Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Entsyymit ja niiden tuotanto Niklas von Weymarn, VTT Erikoistutkija ja tiiminvetäjä Mitä ovat entsyymit? Entsyymit ovat proteiineja (eli valkuaisaineita), jotka vauhdittavat (katalysoivat) kemiallisia

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti

Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa. PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Tulevaisuuden mahdollisuudet paperiteollisuudessa PMA 18.-20.5.2011 Pentti Ilmasti Metsäteollisuus on tärkeää Suomelle - nyt ja tulevaisuudessa 50 sellu- ja paperitehdasta sekä noin 200 muuta jalostustehdasta

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

m u o v i t o N m a a i l m a

m u o v i t o N m a a i l m a muoviton maailma Putket, kaivot, säiliöt, pullot - muovi kuljettaa puhdasta vettä sinne, missä sitä tarvitaan. Muovi antaa suojaa eikä petä vaativissakaan olosuhteissa, samalla vesi säilyy puhtaana ja

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Perinnöllisyyden perusteita

Perinnöllisyyden perusteita Perinnöllisyyden perusteita Eero Lukkari Tämä artikkeli kertoo perinnöllisyyden perusmekanismeista johdantona muille jalostus- ja terveysaiheisille artikkeleille. Koirien, kuten muidenkin eliöiden, perimä

Lisätiedot

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä

UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä UPM BIOPOLTTOAINEET Puupohjaisisten biopolttoaineiden edelläkävijä Teollisuuden metsänhoitajien syysseminaari 2014, 06.11.2014 Sari Mannonen/UPM Biopolttoaineet UPM tänään The Biofore Company UPM Biorefining

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi

Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia. Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Energia tulevaisuudessa Epävarmuutta ja mahdollisuuksia Jyrki Luukkanen Tutkimusprofessori jyrki.luukkanen@tse.fi Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

VTI-konsernin osavuosikatsaus tammikuu - maaliskuu 2007

VTI-konsernin osavuosikatsaus tammikuu - maaliskuu 2007 VTI-konsernin osavuosikatsaus tammikuu - maaliskuu 2007 Yhteenveto Liikevaihto oli 18,7 miljoonaa euroa (Q1/2006: 19,0 miljoonaa euroa.). Liikevoitto oli 1,9 miljoonaa euroa (2,0), ollen 10,1 % liikevaihdosta

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan

Nimi sosiaaliturvatunnus. Vastaa lyhyesti, selkeällä käsialalla. Vain vastausruudun sisällä olevat tekstit, kuvat jne huomioidaan 1. a) Seoksen komponentit voidaan erotella toisistaan kromatografisilla menetelmillä. Mihin kromatografiset menetelmät perustuvat? (2p) Menetelmät perustuvat seoksen osasten erilaiseen sitoutumiseen paikallaan

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Geenitekniikan perusmenetelmät

Geenitekniikan perusmenetelmät Loppukurssikoe To klo 14-16 2 osiota: monivalintatehtäväosio ja kirjallinen osio, jossa vastataan kahteen kysymykseen viidestä. Koe on auki klo 14.05-16. Voit tehdä sen oppitunnilla, jolloin saat tarvittaessa

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

11 20 % 200 000 18 % 000 000 000 16 % 000 000 000

11 20 % 200 000 18 % 000 000 000 16 % 000 000 000 RAHA KASVAA PUUSSA. 11 20200 000 000 000 000 18 16 20 % Jos puuta saataisiin yksityismetsistä käyttöön selvästi nykyistä enemmän, Suomen bruttokansantuote kasvaisi sadoilla miljoonilla euroilla vuosittain.

Lisätiedot

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi

SataPV-projekti. lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti lisätiedot: projektipäällikkö Suvi Karirinne, TkT puh. 02 620 3304 suvi.karirinne@samk.fi SataPV-projekti Aurinkosähköä Satakunnasta 2 Uusiutuvien energiamuotojen kasvua ajavat voimat Vuosittainen

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous Prof. Merja Penttilä VTT ÖLJYJALOSTAMO Yhteiskuntamme on öljystä riippuvainen Öljyn riittämättömyys ja hinta CO 2 Ilmaston muutos BIOJALOSTAMO Iso haaste - mutta

Lisätiedot

TYÖNTEKIJÄMME TARJOAVAT PARASTA NEUVONTAA JA HUOLTOA

TYÖNTEKIJÄMME TARJOAVAT PARASTA NEUVONTAA JA HUOLTOA WWW.GNB-NORDIC.COM TUNNET MEIDÄT NIMELLÄ EXIDE MUTTA NYT OSASTOMME NIMI ON GNB GNB ON MAAILMAN SUURIMPIA AKKUVALMISTAJIA... TYÖNTEKIJÄMME TARJOAVAT PARASTA NEUVONTAA JA HUOLTOA ASIAKAS KErTOO: GNB:SSÄ

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä

Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä Tässä julkaisussa yli 420 ihmistä kertoo, mitä he toivovat Suomen päättäjien tekevän ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja mitä he lupaavat itse tehdä ilmaston suojelemiseksi. Puhekuplakuvat on kerätty kesän

Lisätiedot

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa.

Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. Innovatiivinen lääketeollisuus - terveydenhoidon kehityksen työkalu ja kasvua tuottavaa elinkeinoa. 27.9.2014 Farmasialiitto, ajankohtaista lääketeollisuudesta Jussi Merikallio, Lääketeollisuus Lääketeollisuuden

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com

Peittyvä periytyminen. Potilasopas. Kuvat: Rebecca J Kent www.rebeccajkent.com rebecca@rebeccajkent.com 12 Peittyvä periytyminen Muokattu allamainittujen instanssien julkaisemista vihkosista, heidän laatustandardiensa mukaan: Guy's and St Thomas' Hospital, London, United Kingdom; and the London IDEAS Genetic

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Se ei ole vain porakone

Se ei ole vain porakone Se ei ole vain porakone Me olemme Bosch. Rakennamme turvallisempaa ja kestävämpää kehitystä. Rakennamme ihmisläheisempää ja energiatehokkaampaa tulevaisuutta. Seuraavilta sivuilta löydät esimerkkiratkaisujamme

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi

MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi MUOVIX OY Muovijätteen hyödyntäminen Kemian Päivät: Nyhjää Tyhjästä 22.3.2011 Mikko Koivuniemi Lähde: Uusi Muovitieto Muovijäte Suomessa Yhteensä n. 160 000 tonnia vuodessa Noin 50 % käytettyjä pakkauksia

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA

FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA II Millennium Forum, Helsinki, 25.4. FOSSIILISET POLTTOAINEET JA YDINVOIMA TULEVAISUUDESSA Ari Lampinen, ala@jyu.fi Jyväskylän yliopisto MILLENNIUM-PROJEKTIN NELJÄ SKENAARIOTA VUOTEEN 2020 http://www.acunu.org/millennium/energy2020.html

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050

Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Energy Visions 2050 Globaali energia ja ilmastotulevaisuus skenaarioita vuoteen 2050 Erikoistutkija Tiina Koljonen, VTT Energiajärjestelmät Hiilitiedon lounastapaaminen 9.9.2009, Ostrobotnia Tutkimuksen

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät

Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät Kemianteollisuuden tulevaisuuden näkymät, Kemianteollisuus ry Prosessiteollisuuden työntekijän osaamistarpeet 2.9.2011, PIRKO, Tampere 2.9.2011 1 Esityksen sisältö 1990-luvun opit Ennakoinnin vaikeudesta

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Ydinvoima ja ilmastonmuutos

Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoima ja ilmastonmuutos Onko ydinvoima edes osaratkaisu ilmastokatastrofin estämisessä? Ydinvoima päästötöntä? Jos ydinvoima olisi päästötöntä, auttaisiko ilmastokatastrofin torjunnassa? Jäädyttääkö

Lisätiedot

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Kohti toimialan parasta kannattavuutta Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Turvallisuus etusijalla tavoitteena nolla tapaturmaa SSAB:n tavoitteena on olla yksi maailman turvallisimmista teräsyhtiöistä Joissakin

Lisätiedot

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM

Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia. 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Puun uudet käyttömuodot Vastuullinen metsien käyttö kasvavia odotuksia ja uusia mahdollisuuksia 20.3.2013 Pia Nilsson, UPM Visio The Biofore Company UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulu. Tekniikan ala

Lahden ammattikorkeakoulu. Tekniikan ala Lahden ammattikorkeakoulu Tekniikan ala 1 2. joulukuuta 2013 Polymeeri- ja kuitutekniikka Materiaalitekniikan toinen ydinosaamisvaihtoehto Laaja-alainen polymeeripohjaisten materiaalien opiskelukokonaisuus,

Lisätiedot

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille

Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Get a Life tulevaisuussuuntautunut uraohjaus korkeakouluopiskelijoille Johanna Ollila ja Mikko Vähätalo Pedamessut 22.5.2012 Turun yliopisto & Åbo Akademi Get a Life -hanke Tuottaa korkeakouluopiskelijoille

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot