KEMIA Kemi MUOVI- OSAAJAN RNA TEHTAAN MOLOTOVIN. uraharppaus Itävaltaan. nousee parrasvaloihin. uusi elämä. cocktail pelasti Suomen TÄSSÄ NUMEROSSA:

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KEMIA Kemi MUOVI- OSAAJAN RNA TEHTAAN MOLOTOVIN. uraharppaus Itävaltaan. nousee parrasvaloihin. uusi elämä. cocktail pelasti Suomen TÄSSÄ NUMEROSSA:"

Transkriptio

1 KEMIA Kemi 7/2009 TÄSSÄ NUMEROSSA: MUOVI- OSAAJAN uraharppaus Itävaltaan RNA nousee parrasvaloihin TEHTAAN uusi elämä MOLOTOVIN cocktail pelasti Suomen

2 Vihreät Sivut HANKINTAHAKEMISTO Tehokasta näkyvyyttä yrityksellesi! Jokaisessa painetussa Kemia-lehdessä. Jokaisessa uutiskirjeessä. Osoitteessa Näin Vihreitä Sivuja luetaan: Lähde: Huomioarvotutkimus 5/2009 (Innolink Reasearch Oy) Näin Vihreät Sivut vaikuttavat: Lähde: Huomioarvotutkimus 5/2009 (Innolink Reasearch Oy) TULE NYT MUKAAN HANKINTA- HAKEMISTOON SE KANNATTAA! Lisätietoja ja tarjous uusille ilmoittajille: Päätoimittaja Leena Laitinen puh

3 Vuonna 2006 perustettu REACHLaw Oy tarjoaa tuotteistettuja REACH palveluja yli 200:lle asiakkaalle 30 maassa. Käytössämme on oman organisaatiomme lisäksi maailmanlaajuinen verkosto yhteistyökumppaneita ja asiantuntijoita vastaamaan asiakkaidemme tarpeisiin niin liiketoiminnallisissa, juridisissa kuin teknisissä kysymyksissä. Kokonaisvaltaiset REACH-palvelut > Konsortion hallinta > Päärekisteröinti > Rekisteröinti > Toimitusketjun auditointi > Juridinen konsultointi Keilaranta 15 > FI Espoo > Onko vientiä? Uusiouutiset on partnerisi Euroopan parhaille paikoille! European Environmental Press EEP:n kautta tavoitat ympäristöalan ammattilaista ympäri Eurooppaa. Kysy lisää: Päätoimittaja Elina Saarinen GSM Futureimagebank

4 SISÄLLYS 6 Borealis rakentaa suomalaiselle muoviosaamiselle Arno Avelan uraharppaus Itävaltaan Päivi Ikonen 10 TÄTÄ MIELTÄ Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii Oikeita tekoja, ei vain puheita Mika Anttonen 12 RNA nousee parrasvaloihin Jari Koponen 16 Ajankohtaista Kemian Nobel solututkijoille Kohti parempia antibiootteja Päivi Ikonen 18 Uutisia 23 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 28 Kirjoituskilpailun satoa Kemian open mediavinkit Muumipapasta se lähti Kaisa Hyvärinen 30 Tehtaan uusi elämä Muuntokuidulla lupaava tulevaisuus Arto Jokinen 32 Muoviputket nousevat tuhkasta Päivi Ikonen 33 NÄKÖKULMA Blondi kampaaja Anja Nystén 33 KEMIA SILLOIN ENNEN Scanstockphoto Scanstockphoto Meret voisivat näyttää tältä, jos emme päästäisi jätteitämme likaamaan vesiä. (s. 34) Lääkkeet ja hoidot räätälöidään tulevaisuudessa henkilökohtaisesti. (s. 38) 34 Muovijäte valtasi valtameren Heikki Jaakkola ja Elina Saarinen 36 Uudella kiteytysprosessilla Luonnonaineet puhtaina talteen Sanna Alajoki 38 Henkilökohtainen lääketiede on lääketeollisuudelle mahdollisuus Riikka Paasikivi ja Tero Piispanen 41 Lukijagallup numerosta 6/09 Kemistin arki ja uratarinat kiinnostavat 42 Vanhenemista ei voi estää, mutta Myönteinen asenne pidentää ikää Arja-Leena Paavola 44 Muuntogeeniset elintarvikkeet läpäisevät tiukat turvallisuustestit Sanna Alajoki 45 Markku Rajala palkittiin hiukkasteosta Keksijän näköinen mies Päivi Ikonen 46 Vapaita radikaaleja Savonlinnassa Lauri Halonen 48 ULKOMAILTA Kuten eksoottiset hedelmät, uudet muuntogeeniset elintarvikkeet voivat aiheuttaa allergioita, mutta ovat muuten turvallisia syödä. (s. 44) Scanstockphoto Erkki Seppäläinen Keksijän näköinen mies hallitsee hiukkasteknologiat. (s. 45) 50 Keemikko Kaulaa myöten mönjässä 51 HENKILÖUUTISIA 54 TULEVIA TAPAHTUMIA 55 SEURAT 56 PUOLET PETÄJÄISTÄ Molotovin cocktail pelasti Suomen Pekka T. Heikura 4 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

5 Pääkirjoitus 11. marraskuuta 2009 KEMIA Kemi Vol. 36 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh faksi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäällikkö Forsäljningschef Sales Manager Arja Lindsberg Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh , faksi Tilaushinnat Kotimaassa 89 euroa (kestotilaus 79 euroa), muut maat 120 euroa Kouluille 45 euroa, Prenumerationspris i Finland 89 euro, övriga länder 120 euro Subscription price (out of Finland) EUR 120 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 15 (special issue 5/2009 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh , faksi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, TKK Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Painos Upplaga Printing order Forssan Kirjapaino, Forssa 2009 ISO 9002 Yhtä suurta diiliä Teini-iässä sain herätyksen Väinö Linnan suurteoksesta Täällä Pohjantähden alla. Kuvaukset torpparien loputtomasta raadannasta ja kohtuuttomista kontrahdeista synnyttivät idealistisen unelman tasa-arvosta, solidaarisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Samalla olin iloinen siitä, että saisin kasvaa aikuiseksi modernissa yhteiskunnassa, joka ei koskaan sallisi jäsenilleen entisaikojen epäreiluuksia. Väännöt oli käyty, työajat saatu säällisiksi ja työolot kohtuullisiksi. Nyt, kolme vuosikymmentä myöhemmin, en ole enää yhtä varma. Missä vaiheessa tavallisista työntekijöistä, jotka käyttävät vain puolet valveillaoloajastaan työnantajansa hyväksi, tuli kunnianhimottomia luusereita? Mistä kumpuaa kyseenalaistamaton pätemisentarpeemme, joka saa meidät armotta puristamaan lisää tehoja itsestämme ja toisistamme? Mikä koukuttaa perheenisät ja -äidit palkattomiin iltataksvärkkeihin, kun projektin aikataulu niin vaatii? Kehitys käynnistyi jo ennen nykyistä ja edellistä talouskriisiä. Niiden varjolla meno on käynyt entistä rankemmaksi. Muutoksesta on tullut monilla työpaikoilla pysyvä olotila, joka ruokkii epävarmuuden, kyräilyn ja kilpailun ilmapiiriä ja heikentää hyvinvointia. Seurauksena on kyynistymistä, uupumista, sairauspoissaoloja ja pahimmillaan ennenaikaisia kuolemia. Monet haluavat yksinkertaisesti tehdä parhaansa ja saada siitä kohtuullisen korvauksen. Ahkeruus ja osaaminen eivät aina tuota ansaitsemaansa tulosta. Voin vain kuvitella, miltä tuntuu niistä, jotka kaikkien ponnistusten ja uhrausten jälkeen löytävät itsensä työkkärin jonosta irtisanomispaperi kourassaan. Tosi-tv-ohjelma Diili on kuin ruumiillistuma ajan hengestä. Yhtä paikkaa tavoittelee silmät soikeina joukko toisiaan tuuppivia itsekkäitä kilpailijoita, ja päätökset tekee narsistinen despootti. Kukaan ei ehdi päällepuhumiseltaan kuunnella toisia eikä paremmintietämiseltään ottaa opikseen. Empatia on kuopattu voimavara ja röyhkeys kukoistaa. Pelottaa ajatella työpaikkojen tunnevammaisia pikkuhjalliksia, jotka keräävät hovia ympärilleen, kohtelevat alaisiaan miten sattuu ja lopuksi osoittavat sormellaan: Sä saat potkut! Antti Mannermaa Leena Laitinen Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 5

6 Suomalaisen teknologian saattaminen globaaliksi on aina ollut minulle vahva henkilökohtainen missio, sanoo Arno Avela. Scanstockphoto Borealis 6 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

7 Borealis rakentaa suomalaiselle muoviosaamiselle Arno Avelan uraharppaus Itävaltaan Arno Avela on muovimies henkeen ja vereen. Kansainvälisen Borealis-konsernin johtotehtäviin Itävaltaan siirtynyt tekniikan tohtori sanoo heiluttavansa suomalaislähtöisen muoviosaamisen lippua iloisena ja ylpeänä. Päivi Ikonen Arno Avela on katsellut muovimaailmaa todelliselta näköalapaikalta pian puoli vuotta. Suomalaistohtori aloitti kesäkuussa yksikönjohtajana muoviratkaisuja ja kemikaaleja valmistavan Borealiksen pääinnovaatiokeskuksessa Itävallan Linzissä. Keskuksen 250-henkinen, kymmeniä kansallisuuksia edustava huippuosaajien tiimi ideoi työkseen uusia polymeerikeksintöjä. Suomalainen on sulautunut monikansalliseen joukkoon sujuvasti. Saksaa toisena äidinkielenään puhuva, Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1987 kemian diplomi-insinööriksi valmistunut Avela teki väitöskirjansa Berliinissä ja haki sen jälkeen lisäoppia Atlantin takaa maineikkaasta MIT:stä, joten kansainvälisyys oli tulokkaalla verissä jo ennestään. Lapsillenikin olen aina puhunut saksaa, huomauttaa kolmen pojan isä, jonka vuoden vanha kuopus omaksunee omaan kieleensä ehdan itävaltalaisaksentin heti, kun vain saa sanaisen arkkunsa auki. Myös muoviin Avelan veri on vetänyt aina. Syytä asiaan voi hakea vaikka geeniperimästä; jo emeritusprofessori-isä Eero Avela teki elämäntyönsä polymeerien parissa pääosin akateemisessa maailmassa muun muassa Åbo Akademin puu- ja muovikemian professorina. Avela junior puolestaan on palvellut jo pitkään nykyistä työnantajaansa oikeastaan pidempään kuin se on edes ollut olemassa. Neste Oy:ssä uransa aloittanut insinööri siirtyi luontevasti seuraavan isännän leipiin, kun suomalainen öljyyhtiö ja norjalainen Statoil vuonna 1994 yhdistivät muoviosaamisensa yhteisyritykseksi, joka sai nimen Borealis. Uuden yhtiön tutkimuskeskus perustettiin Porvooseen, jossa jatkettiin Nesteessä käynnistettyä muovinvalmistusmenetelmän kehitystyötä. Borstar-nimellä patentoitu, Borealiksen lippulaivaksi sittemmin noussut teknologia sisältää Arno Avela s Lauritsala naimisissa, kolme lasta DI TKK 1987, Dr.Ing. Berliinin teknillinen yliopisto Neste/Borealis, eri tehtävissä GE Plastics/SABIC Innovative Plastics, eri tehtävissä 2009 Borealiksen pääinnovaatiokeskuksen Teknologian kaupallistaminen -yksikön johtaja harrastukset: musiikki, kirjallisuus, vaeltaminen, kuntourheilu tuotantoprosessin ja katalyytin sekä niillä tehdyt polyeteeni- ja polypropeenituotteet. Syntyvät muovit ovat sekä mekaanisesti lujia että helppotyöstöisiä. Arno Avela sai olla mukana Borstarin kehitystyössä lähes alusta asti ja vaikuttaa olevan asiasta yhä ylpeä. Iloinen ja ylpeä, muovimies naurahtaa. Keksintö on 25 vuodessa johtanut merkittävään liiketoimintaan. Nykyään Borstar-teknologialla tehdään polyeteeniä ja polypropeenia miljoonia tonneja vuodessa. Eihän se tietysti ole yksin suomalainen saavutus, mutta Suomesta kaikki alkoi. Suomalainen innovaatio on Borealiksen toiminnan pohjana yhä ja antaa meille keskeisen kilpailuedun. Suomalaisomistus Borealiksessa päättyi, kun Neste jo 1990-luvun lopussa myi osuutensa Arabiemiraattikuntien Abu Dhabissa päämajaansa pitävälle sijoitusyhtiölle IPIC:lle ja itävaltalaiselle OMV:lle. Statoil teki muutaman vuoden kuluttua samoin. Tätä nykyä Borealiksen pääomistaja on IPIC, ja yhtiön pääkonttori sijaitsee Wienissä. Tuotantolaitoksia konsernilla on useassa maassa. Arno Avela puolestaan teki yhtiöstä vuosikymmeneksi venähtäneen syrjähypyn teknisiä muoveja kehittävään GE Plasticsiin. Tehtävät GE:ssä, viimeisimpänä Pohjoismaiden aluejohtajuus, olivat Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 7

8 kiinnostavia mutta paluu juurille Borealikseen erittäin mieluisa sekin. On ollut hienoa todeta, minkälaisen globaalin jatkumon suomalainen osaaminen on saanut. Nyt toimitaan täysin kansainväliseltä pohjalta, enkä minäkään tietenkään maailmalla edusta niinkään Suomea vaan Borealista. Borealis ampuu maaliin Osapuilleen Tampereen kokoiseen Linziin hyvin kotiutunut Avela kehuu vuolaasti myös uutta kotikaupunkiaan. Sekä Ylä-Itävallan osavaltio että Euroopan kulttuuripääkaupungin titteliä tänä vuonna kantava Linz ottavat hänen mukaansa maahanmuuttajat vastaan erinomaisesti. Tarjolla on esimerkiksi loistavat koulutusmahdollisuudet kansainvälisestä lastentarhasta lukioon, jossa voi suorittaa kansainvälisen ylioppilastutkinnon. Muutenkin täällä tehdään todella paljon sen eteen, että kaupunkiin muodostunut iso monikansallinen yhteisö sopeutuu ja viihtyy. Linzin lisäksi Borealis tekee tutkimusta myös Porvoon sekä Ruotsin Stenungsundin innovaatiokeskuksissaan. Kun porvoolaisten aluetta yhä ovat katalyyttija prosessiteknologiat, Linzissä keskitytään polymeereihin ja niiden sovellusten kehittämiseen. Avelan harteilla on yhtiölle olennainen asia: teknologian kaupallistaminen ja innovaatioiden suojaaminen patentein. Hänen vetämänsä Teknologian kaupallistaminen -yksikkö vastaa innovaatioiden teollisoikeuksista ja lisensoinnista sekä katalyyttiliiketoiminnasta. Suojattavaa ja patentoitavaa riittää, sillä tutkijoiden työ poikii uutta tasaiseen tahtiin. Sen mahdollistaa Avelan mukaan yhtiön periaatteellinen lähtökohta: tutkimuksesta ja tuotekehityksestä ei tingitä vaikeinakaan aikoina eikä varsinkaan silloin. Meidän strategiamme kuuluu: lisäarvoa innovaatioilla. Sen takana seison itsekin sataprosenttisesti, Avela sanoo. Porvoossa toimivan Borstar-koulutuskeskuksen simulaattoreita käytetään myös lisensoitujen tehtaiden henkilökunnan koulutukseen. Eikä meillä ole aikomustakaan vaihtaa strategiaa suhdanteiden heilahtelujen takia. Kurssi pysyy nykyisenä. Samaa sanoo tietysti moni muukin yritys, mutta käytäntö on usein toista, ja tutkimusresursseja karsitaan ensimmäisinä. Tutkimuksesta ja kehityksestä säästäminen on hänestä erityisesti lama-aikaan turmiollisin vaihtoehto. Joka niin tekee, ampuu itseään jalkaan isolla kaliiberilla. Borealis sen sijaan pyrkii ampumaan maaliin ja investoimaan sinne, missä rahaa juuri nyt tarvitaan. Porvooseen on noussut uusi tutkimuskeskus, ja vireillä on toisen rakentaminen Abu Dhabiin, Avela listaa. Näyttävin on jo toteutuneista hankkeista tuorein: Linzin keskukselle juuri valmistuneet uljaat uudet toimitilat, laitteistoineen noin 50 miljoonan euron investointi. 8 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

9 Niissä yhtiö aikoo satsata sekä perusettä soveltavaan tutkimukseen entistä voimakkaammin. Se oli minulle yksi syistä, joiden takia niin mielelläni lähdin Itävaltaan, Avela huomauttaa. Tulevaisuuskin on muovin Muovilaatujen ja muovien ominaisuuksien kehitys on huimaa. Muovit taipuvat moneksi jo nyt: ne ovat tarpeen vaatiessa kovia, lujia tai kestäviä, toisenlaisen tarpeen tullen pehmeitä tai helposti muokkautuvia. Materiaalin valtakautta on jatkunut vuosisadan, ja maailmaa ilman muovia on vaikea kuvitella tulevaisuudessakaan ainakaan muovimiehen. Mutta millaisia uudet muovit ovat, riippuu pitkälti siitä, mihin suuntaan maailma ylipäätään kehittyy ja millaisia ominaisuuksia muoveilta jatkossa vaaditaan. Uudenlaiset muovit ja niiden ruiskuvalu- ja työstötekniikat vaikuttavat muovien sovelluskohteiden kehitykseen ja päinvastoin: uudet sovellustarpeet asettavat haasteita ja toiveita muovien kehittäjille. Borealiksen tuottamien muovien tärkeimpiin sovellusalueisiin kuuluvat tätä nykyä infrastruktuuri, erikoispakkaukset sekä autoteollisuuden tuotteet. Muovinvalmistajan kannalta ratkaisevaa on, millaisia tulevaisuuden autojen moottorit ovat. Nykyään dominoivat polttomoottorit, ja kun jossain palaa, syntyy lämpöä. Tarvitaan siis teknisiä muoveja, joiden tärkeimpiä ominaisuuksia on lämmönkesto. Mutta jos sähkö- Borealis pähkinänkuoressa Borealiksen perustivat vuonna 1994 suomalainen Neste ja norjalainen Statoil. Neste myi osuutensa vuonna 1998 ja Statoil vuonna 2005 abudhabilaiselle IPIC:lle (International Petroleum Investment Company) ja itävaltalaiselle OMV:lle. IPIC omistaa yhtiöstä 64 prosenttia ja OMV 36 prosenttia. Borealis on johtava muoviratkaisujen ja kemikaalien toimittaja, jonka vahvuutena on Suomessa kehitetty Borstar-teknologia. Muovissa päätuotteina infrastruktuurisovellukset (putkijärjestelmät sekä voima- ja viestintäkaapelit), autoteollisuuden tuotteet ja erikoispakkaukset. Peruskemikaaleja laaja valikoima. Pääkonttori Itävallan Wienissä. Tuotantolaitoksia, tutkimuskeskuksia ja asiakaspalvelukeskuksia Euroopassa ja Amerikoissa. Suomessa innovaatiokeskus ja tuotantolaitos Porvoon Kilpilahdessa. Henkilöstöä eri puolilla maailmaa 5 400, joista 850 Suomessa. Asiakkaita yli 120 maassa. Yhteisyritys Borougen kautta toiminta ulottuu Lähi-itään, Aasian ja Tyynenmeren alueille, Intian niemimaalle ja Afrikkaan. Vuoden 2008 liikevaihto 6,6 miljardia euroa. autot yleistyvät, konepellin alle pitääkin olla toisenlaisia muoveja, Avela havainnollistaa. Olennainen asia luonnollisesti on, mistä öljyvarojen huvetessa ja lopulta ehdyttyä saadaan muovinvalmistukseen raaka-aine. Monta kysymystä on avoinna. Pitää keskustella siitä, missä määrin otetaan käyttöön uusiutuvat aineet, saadaanko esimerkiksi kasviöljyistä tehtyä muoviraaka-aineita, pystytäänkö krakkereihin syöttämään biopohjaisia syöttöaineita tai milloin siitä tulee taloudellisesti kannattavaa. Vastaan tulevat teknisten haasteiden lisäksi vielä hankalammat eettiset ongelmat. Viljelläkö pellolla ruokaa ihmisen vai auton kitaan? Sanotaan, että citymaasturi polttaa yhdellä tankillisella merkittävän määrän myös ruokaan sopivaa raaka-ainetta. Oma näkemykseni on, ettei ongelma ole viljan saatavuus vaan sen jakaminen. Jos toimitaan oikein, resursseja riittää kaikkeen ja kaikille. Avela ottaa esimerkiksi pakkausmuovit, joita Borealiskin valmistaa. Joku viisas on laskenut, että jos kaikkialla käytettäisiin nykyaikaista pakkaustekniikkaa ja pakkausmateriaaleja, maailman nälänhätä helpottuisi huomattavasti. Arvoketjussa pilaantuu kunnon pakkausten puutteessa niin paljon elintarvikkeita. Eivät tietysti pelkät pakkaukset ratkaise, vaan koko logistiikkaketjun pitäisi toimia tasokkaasti koko maailmassa. Kuvat: Borealis Borealiksen pääinnovaatiokeskuksen uudet toimitilat Itävallan Linzissä otettiin käyttöön marraskuun alussa. Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 9

10 TÄTÄ MIELTÄ Ilmastonmuutoksen torjunta vaatii Oikeita tekoja, ei vain puheita KÖÖPENHAMINAN ilmastokokoukseen on ladattu odotuksia, jotka ovat monin osin epärealistisia. Vuonna 2008 globaalissa energiantuotannossa fossiilisten polttoaineiden osuus oli noin 80 %. Jos maailman väestön ja bruttokansantuotteen kasvu jatkuvat odotetun mukaisina, energian tarve kasvaa yli 30 % vuoteen 2030 mennessä. Fossiiliset CO 2 -päästöt nousevat yli 20 %, vaikka investoinnit päästöttömään energiatuotantoon aloitettaisiin heti täydellä kapasiteetilla. Poliitikot ovat nyt asettaneet tavoitteet vuodelle 2050, jonne näkyvyys on jo paljon sumeampi. Suomen hallituksen linjaukset maapallon lämpötilan nousun rajoittamisesta kahteen asteeseen ja päästöjen leikkaamisesta 80 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä ovat tärkeitä julistuksia, mutta eivät vielä oikeita toimenpiteitä. Asteiden ja prosenttien sijaan on päätettävä mahdollisimman nopeasti kaikista realistisista toimista päästöjen vähentämiseksi. Energiantuotannon infrastruktuurin uusiminen ei käy tuosta vain. Ei ole liioin realistista odottaa, että öljyvaltiot jättäisivät öljyn maan alle. Öljyn poltolle täytyy kehittää uusia järkeviä vaihtoehtoja, mikä sekin vie aikaa. TÄRKEIN yksittäinen teko olisi globaalin hiiliveron asettaminen. Samalla olisi luovuttava tehottomasta päästökaupasta, jolla on onnistuttu vain tulonsiirtoon kuluttajilta isoille energiayhtiöille. Globaalin hiiliveron kriteerien tulisi olla yhtenevät. Vero voitaisiin periä kansallisesti, mutta sen tuotosta esimerkiksi puolet käytettäisiin investointeihin, joilla globaaleja päästöjä vähennettäisiin eniten. Malli antaisi kehittyville talouksille resurssit tarvittaviin investointeihin, ja raha kohdistuisi päästöjen vähentämiseen, mikä parantaisi veron maksumoraalia. Suomessa päästövähennykset on globaalisti tarkasteltuna suhteellisen helppo toteuttaa. Väestönkasvu ja bruttokansantuotteen kasvu eivät meillä lisää energiankulutusta siinä mitassa kuin kehittyvissä maissa. Maapinta-alamme suhteessa populaatioon antaa erinomaisia mahdollisuuksia uusiutuvalle hajautetulle energiatuotannolle. Ajatus kotitalouksista energian tuottajina on realismia suurten kasvukeskusten ulkopuolella. Valtiovallan tulisi kertoa kansalaisille, mitä yksittäinen kotitalous voi jo tänään tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi etenkin erilaisia investointeja toteuttamalla. SUOMESSA vaikuttavin yksittäinen toimi ilmastonmuutoksen torjunnassa on metsän käytön ohjaus. Perinteisen metsäteollisuuden rinnalle on kehitettävä nopeutetussa aikataulussa muita käyttötarkoituksia, kuten puurakentamista. Puurakennukseen sitoutunut hiilimäärä on huomattava, varsinkin kun ottaa huomioon betonielementtitalon valmistusprosessin synnyttämän päästön. Metsä on tulevaisuudessa pääraaka-aine liikenteen nestemäisille polttoaineille. Vaikka sähköautot yleistyisivät henkilöliikenteessä, raskas liikenne, lentoliikenne ja laivaliikenne tarvitsevat nestemäisiä polttoaineita niin pitkälle kuin katse yltää. Sähkö olisi järkevintä tuottaa päästöttömillä vaihtoehdoilla ilman polttoa: ydinvoimalla, vesivoimalla ja tuulivoimalla. Lämmön tuotannossa oikea ratkaisu on panostaa hajautettuihin järjestelmiin, kuten maalämpöön. Suurissa asutuskeskuksissa yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto säilyy, ja aika näyttää järkevimmän polttoaineen. Myös jätteiden kierrätys tarjoaa Suomessa huomattavan potentiaalin. Uudet toimijat tuovat alalle kokonaan uusia teknologioita ja ansaintalogiikoita. Jätteistä valmistettavat biopolttoaineet antavat jäteraaka-aineelle selvästi parhaan jalostusarvon. Tätä taustaa vasten on vaikea ymmärtää Suomeen puuhattavien jätteen massapolttolaitosten järkevyyttä. Valtiovallan tulisi priorisoida jätteiden kierrätysasteen ja jalostusarvon nosto uuden jätelain valmistelussa. Ilmastomuutoksen torjunta otetaan puheen tasolla vakavasti, ja siihen ollaan valmiita sitoutumaan tulevaisuudessa. Oikeita tekoja juuri tänään ei kuitenkaan näytä syntyvän tarvittavassa tahdissa. St1 Mika Anttonen on St1-energiayhtiön hallituksen puheenjohtaja. St1:n kehittämällä Etanolix-menetelmällä valmistetaan bioetanolia jätteistä. 10 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

11 SFS ONLINE New for 2009 TM Mobile Ductless fume hoods with modular filtration column Helppo ja tehokas tapa hallita standardien tietoja aina voimassa oleva standardikokoelma käytössänne helppo hakea standardeja standardien kokoelmaa ylläpidetään puolestanne vain ONLINE-sopimus, tietokone ja nettiyhteys riittävät An environment-friendly & cost cutting solution 100% energy savings 0 emission of toxic compounds into the atmosphere SUOMEN STANDARDISOIMISLIITTO SFS RY Malminkatu 34, PL 130, Helsinki Puh , faksi Internet sähköposti Varaa nyt paikkasi! Ilmoitus KEMIAlehdessä huomataan! Osateemat 8/2009: Analytiikka Mittaukset Materiaalit Te moitukseen tarvitset vain aiheen me teemme työt! One product Many solutions Compliant with the requirements of AFNOR NF X : 2009 standard. Varaukset ja lisätietoja: Myyntipäällikkö Arja Lindsberg puh Päätoimittaja Leena Laitinen puh Tel : +33 (0) Parc d Affaires des Portes BP Val de Reuil Cedex - France

12 RNA:ta pidettiin kauan vain geeneihin koodatun tiedon siirtäjänä. Kuva on viime vuosina mullistunut ja RNA kohonnut pelkästä geenien apurista kaksoiskierteen säätelijäksi. Tiedon myötä elämän kehityshistoriasta on paljastunut uusia piirteitä. RNA nou Jari Koponen Molekyylibiologian ikoni DNA on viime vuosina menettänyt asemiaan elämän yksinvaltiaana. Nyt kasvaa kohisten ribonukleiinihapon eli RNA:n merkitys, ja pikkuveli on jo astumassa isonveljensä rinnalle. RNA:ta katsottiin aiemmin olevan soluissa neljää eri tyyppiä: lähetti- RNA:ta, siirto-rna:ta, ribosomaalisia RNA:ita ja silmukointi-rna:ita. Kaikki tyypit toimivat osatekijöinä proteiinien synteesissä. Proteiinien ja RNA:iden rakennekoodit on säilötty geenien DNA:han. Solubiologian keskeisenä opinkappaleena säilyi siksi liki puoli vuosisataa oletus, että keskeiset rakenteelliset ja toiminnalliset osat muodostuisivat proteiineista, kuten suurin osa säätelyjärjestelmistäkin. Järjestelmiin kuuluu muun muassa geenien ilmentymisen eli niiden proteiinituotannon säätely erityisten säätelyproteiinien avulla. Esimerkiksi yksilökehityksen aikana tietyt geenit kytkeytyvät päälle tiettyyn aikaan ja tuottavat juuri siinä vaiheessa tarvittavaa proteiinia. Sen jälkeen geenit voivat hiljentyä yksilön koko loppuelämäksi. Paljon tutkittujen säätelyproteiinien toimintamekanismit tunnetaan kohtuullisen hyvin. Oppikirjat uusiksi Ensimmäinen halkeama vallitsevaan käsitykseen DNA:n suvereeniudesta syntyi vuonna 1990, jolloin tutkijat siirsivät purppuranpunaiseen petuniaan ylimääräisiä pigmenttigeenejä olettaen, että kukkien väri edelleen syvenisi. Yllättäen kukkiin ilmestyikin valkoisia alueita. Siirtogeenit olivat laukaisseet kasveissa mekanismin, joka esti sekä niiden että luonnollisten geenien toimintaa luvun aikana kerääntyi todisteita siitä, että olemassa on muitakin geenien hiljentäjiä kuin proteiineja. Eri eliöistä löydettyjä mikrorna-tyyppejä: sirna Geenien ilmentymisen säätely, transposonien esto *endo-sirna mrnan säätely, transposonien esto *mirna Translaation jälkeisen geenin ilmentymisen säätely ta-sirna Endogeenisen mrnan trans-vaikutteinen vakoutuminen ra-sirna Kromatiinin uudelleenmuodostaminen, geenin hiljentäminen transskriptiossa scnrna Kromatiinirakenteen säätely lsirna Geenien hiljentäminen tncrna 22 Tuntematon natrna Transkription jälkeinen geenin ilmentymisen säätely *pirna Ituradan kehityksen ja yhtenäisyyden säätely, itsekkään DNA:n hiljentäminen 21U-RNA 21 Pujonta (epävarma) Kädellisillä esiintyvät on merkitty tähdellä (*). Luvut ilmoittavat RNA:n pituuden emäspareina. Scanstockphoto 12 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

13 see parrasvaloihin Perinteinen käsitys rna:n merkityksestä solun toiminnoissa. Uusimpien tutkimusten mukainen näkemys rna:sta ja soluista. Kaaviokuvat: Jari Koponen Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 13

14 Hyvästit hiville ja hepatiitille? Geenien hiljentäminen RNA:lla tarjoaa uusia keinoja monien sellaisten sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon, joiden syynä on geenin tuottama proteiini. Hyvä esimerkki ovat virustaudit, muun muassa sellaiset vitsaukset kuin hepatiitti, hiv ja influenssat. Näissä tapauksissa tavoitteena on virusten proteiinien tuotannon estäminen. Muita hoitokohteita ovat syövät, Parkinsonin tauti, aineenvaihtosairaudet sekä reuma, jossa hankaluuksia aiheuttaa proteiini TNFα; sama proteiini on verenmyrkytystenkin takana. MikroRNA-mekanismien lääketieteel- lisen soveltamisessa on toki vielä paljon selvitettäviä asioista. Koska mikrorna:t ovat keskeinen solujen sisäinen säätelymekanismi, niiden keinotekoisella hyväksikäytöllä voi olla arvaamattomia seurauksia. Synteettisen RNA:n tuominen soluihin saattaa aiheuttaa elimistön puolustusreaktioita, kuten tulehduksia, minkä lisäksi jotkut geenit kykenevät häiritsemään tällaista vierasta hiljentämistä. Kokonsa ja negatiivisen varauksen vuoksi synteettisten lyhyiden RNA:iden on vaikea läpäistä solukalvoja. Hoitona käytettävä RNA on siksi liitettävä kantajaan, esimerkiksi nanopartikkeliin, lipidipartikkeliin, kolesteroliin tai vastaaineeseen. Kun mukaan vielä liitetään sopivia kohdistinmolekyyleja, kompleksi saadaan vietyä halutunlaiseen solukkoon. MikroRNA:ta voidaan kemiallisesti muokata niin, että sen ominaisuudet sopivat mahdollisimman hyvin käyttötarkoitukseensa. Menetelmän haittapuolia on, että RNA:n vaikutus on lyhytaikainen. Haitasta päästään käyttämällä viruksia. Viruksen DNA:han lisätään geeni, joka soluissa tuottaa tarvittavaa mikrorna:ta. Geenien hiljentämistä RNA:lla on menestyksellä testattu sekä soluviljelmillä että koe-eläimillä. Vasta kymmenkunta vuotta tunnettu ilmiö on edennyt jo kliinisiin kokeisiinkin, joita on maailmalla käynnistetty kymmenkunta. Brian M. Pagel, Gerald F. Joyce, PLoS Biology 6:4 Tietokoneohjattu, täysin automaattinen mikrofluidistiikkaan perustuva laitteisto, jonka avulla on pystytty aikaansaamaan mutaatioiden kautta tapahtuvaa RNA:n evoluutiota. Aluksi asiaan suhtauduttiin skeptisesti, ja löydettyjä lyhyitä, emäsparin pituisia RNA-yksittäisjuosteita pidettiin toimimattomina hajoamistuotteina. Vuosituhannen vaihteessa eliöistä kuitenkin eristettiin ensimmäiset sirna:t eli solujen hiljentäjät. Siitä lähtien tietomme RNA:n roolista ovat jatkuvasti lisääntyneet, ja oppikirjojen esitykset aiheesta on jouduttu uusimaan. Eläinten ja kasvien geenien ilmentymisessä lyhyet RNA:t eli mikrorna:t ovat osoittautuneet merkittäväksi tekijäksi: ehkä jopa kolmannes kaikista ihmisen geeneistä on mikrorna:iden säätelemiä. Ilman mikrorna:ta esimerkiksi transposonit eli hyppivät geenit sotkisivat perimämme, kantasolujen muokkautuminen eri solutyypeiksi vaikeutuisi ja tyyppien toiminta estyisi. Lisäksi lyhyet RNA:t ja niihin liittyneet proteiinit säätelevät transkriptiota, kromatiinirakennetta, perimän yhtenäisyyttä ja lähetti-rna:n stabiiliutta. Mitä kehittyneempi eliö, sen suurempi lyhyiden RNA:iden merkitys. 14 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

15 Näin RNA hiljentää solut Eliön perimässä on on myös mikrorna-geenejä. Niiden sisältämä emäsjärjestys kopioidaan normaaliin tapaan lähetti-rnahan, joka ei kuitenkaan päädy ribosomiin toisin kuin muut lähetit. RNA:n geenien hiljentämiseen käyttämistä mekanismeista tavallisin on RNAhäirintä, jossa mikrorna muodostaa kompleksin proteiinin kanssa. Hiljennettävän geenin lähetti-rna kiinnittyy kompleksin mikrorna:han, jolloin geenin proteiinituotto estyy. Toinen hiljentämismekanismi, transvaikutteinen vakoutuminen taas perustuu ribotsyymeihin eli RNA-pohjaisiin entsyymeihin. Siinä lähetti-rna kiinnittyy entsyymiin, joka aukeaa kuin sarana ja katkaisee lähetin. Ja alussa oli RNA Nykyään kaikki RNA syntyy solukoneistoissa, jotka sisältävät sekä DNA:ta että proteiineja. RNA-entsyymien eli ribotsyymien keksittiin vuonna 1982 voivan katalysoida biokemiallisia reaktioita; aiemmin toiminnan oli ajateltu olevan mahdollista vain proteiineilla. Löydön jälkeen elämän alkua tutkivat biologit kehittivät teorian RNA-maailmasta, jonka kautta DNA ja ensimmäiset solut kehittyivät. Teorian mukaan prebioottisessa eli kemiallisen evoluution vaiheessa muodostunut RNA sulkeutui lipidikalvojen sisään, jossa RNA:t voivat kopioitua, katalysoida kemiallisia reaktioita ja kilpailla keskenään. Vuosien mittaan teoria on saanut kokeellista vahvistusta. Katalyyttisen ominaisuuden löytymisen jälkeen havaittiin, että enemmän RNA:ta sisältävät lipidipallot kaappaavat lipidejä muilta palloilta. Viime vuonna rakennettiin jo evoluutiokone, jossa RNA ympäristöpaineiden voimasta kehittyi mutaatioiden kautta täysin automaattisesti. Kone oli ohjelmoitu valitsemaan tiettyä reaktiota katalysoivan ribotsyymin mutaatioista ne, jotka toimivat valintapaineessa tehokkaimmin. Paineena toimi katalyysin tarvitsemien molekyylien määrän jatkuva pieneneminen. Kolmipäiväisen kokeen lopussa jäljellä oli 11 mutaation kompleksi, jonka katalyyttinen aktiivisuus oli 90 kertaa alkuperäisiä suurempi. Koe osoitti, että darwinilainen evoluutio on voinut käynnistyä RNA-maailmassa, joka ajoitetaan 3,8 3,6 miljardin vuoden taakse. Tammikuussa julkistettiin toinen tärkeä koe. Siinä onnistuttiin ensi kertaa valmistamaan synteettinen ribotsyymipari, joka pystyy kopioimaan itsensä ilman proteiinien tai solukoneiston apua. Miten elämä siirtyi RNA:sta DNA:han, on vielä arvailujen varassa. Ilmeisiä välivaiheita ovat RNA:n valmistamat proteiinit, joiden avulla yksijuosteisesta Lähetti-RNAssa mikrorna muodostaa silmukan, jonka leikkaaja-entsyymi tunnistaa ja leikkaa irti lähetistä. Syntynyt puolivalmis mikrorna kuljetetaan tumasta ulos solulimaan. Seuraavassa vaiheessa dicerentsyymi irroittaa silmukan, jolloin muodostuu kaksijuosteinen mikrorna. Kaksijuosteinenkin mikrorna voi olla osallisena geenien hiljentämisessä. Helikaasi-entsyymi irroittaa juosteet toisistaan, minkä jälkeen juosteet kiinnittyvät Riscentsyymiin. Hiljennettävän geenin lähetti-rna kiinnittyy mikrorna:han. Mikäli emäsjärjestykset vastaavat täysin toisiaan, lähetti-rna pilkotaan ja geeni hiljenee. Jos emäsparien vastaavuus ei ole täydellinen, mikrorna jää kiinni lähetti-rna:han ilman, että jälkimmäinen tuhoutuu. Proteiinin valmistuminen kuitenkin estyy. RNA:sta muodostuu kopioitumiskykyistä kaksijuosteista RNA:ta. Kun siitä kehittyi DNA, sai alkunsa koko nykyinen elämä. Kirjoittaja on kemisti ja vapaa toimittaja. Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 15

16 ajankohtaista Kemian Nobel solututkijoille Kohti parempia antibiootteja MRC Laboratory of Molecular Biology University of Yale Weizmann Institute Venkatraman Ramakrishnan (vas.), Thomas Steitz ja Ada Yonath avasivat ribosomin arvoituksen. Kemian Nobelin palkinto myönnettiin tänä vuonna tärkeän soluelimen, ribosomin tutkimuksesta. Kolme tuoretta nobelistia selvitti ribosomin toiminnan atomien tasolla. Päivi Ikonen Vuoden 2009 kemian Nobelin palkinto jaettiin kolmen eri maissa työskentelevän huippututkijan kesken. Palkituista Venkatraman Ramakrishnan, 57, työskentelee Cambridgen yliopiston MRC-laboratoriossa Isossa-Britanniassa, Thomas A. Steitz, 69, amerikkalaisessa Yalen yliopistossa ja 70-vuotias Ada E. Yonath Weizmann-instituutissa Israelissa. Tutkijakolmikko on röntgenkristallografian avulla onnistunut selvittämään äärimmäisen pienen mutta äärimmäisen tärkeän soluelimen, ribosomin, rakenteen atomin tarkkuudella. Aikanaan mahdottomaksi arvioitu työ vei kaikkiaan vuosikymmeniä, sillä ribosomista löytyi atomeja yhteensä satojatuhansia. Yhdessä solussa taas on kymmeniätuhansia ribosomeja. Vain parinkymmenen nanometrin kokoiset ribosomit ovat koostaan huolimatta solujen monimutkaisimpia koneita, joiden työnä on valmistaa valkuaisaineita eli proteiineja. Tuhannet erilaiset proteiinit puolestaan vastaavat muun muassa ihmisen elämästä sen kemiallisesta tasolla katalysoimalla elimistön kemiallisia reaktioita. Tehokkaampia lääkkeitä Rakenteen selvitysurakkansa jälkeen nobelistit ovat rakentaneet ribosomeista pikkutarkkoja kolmiulotteisia malleja. Ne taas ovat ensiarvoisen tärkeitä työkaluja lääketutkijoille, sillä malleista paljastuu, kuinka antibiootit pääsevät tekemään työtään solun sisällä. Mallien avulla lääkekehittäjät voivat suunnitella entistä tehokkaampia aseita monen infektion hoitoon, sillä bakteerien kimppuun käydessään antibiootit sitoutuvat nimenomaan bakteerisolun ribosomeihin. Ihmissolun ribosomit modernit lääkkeet sen sijaan osaavat jättää rauhaan. Bakteeritkaan eivät alistu lääkeaineen hyökkäykseen suosiolla, vaan hiovat koko ajan puolustuskykyään vastaan entistä pitävämmäksi. Uudet antibiootit käyvätkin yhä tarpeellisemmiksi sitä mukaa kuin vanhat lääkkeet menettävät tehoaan. Muun muassa pelätty sairaalabakteeri, metisilliinille vastustuskykyinen stafylokokkibakteeri mrsa peittoaa nykyantibiootit mennen tullen. Mrsa:n nujertavan teholääkkeen kehittäminen olisi palkinnon arvoinen suoritus. Hatunnosto Darwinille Ribosomitutkijakolmikon Nobelia pidetään kunnianosoituksena myös evoluutioteorian kehittäjälle Charles Darwinille, jonka kaksinkertainen juhlavuosi 2009 on. Tasan 200 vuotta sitten syntynyt Darwin julkaisi mullistavan pääteoksensa Lajien synty 150 vuotta sitten, Yhä uusien sukupolvien Nobel-tason tutkimus todistaa entistä vankemmin oikeaksi Darwinin teorian siitä, että eliölajien mukaanlukien ihmisten ominaisuudet periytyvät ja että genomissa tapahtuu sattumanvaraisia muutoksia, joiden seurausta nykyisen elämän monimuotoisuus on. Dna:n kaksoiskierrerakenteen keksiminen toi aikoinaan (1962) tiedepalkinnoista arvostetuimman maailmankuululle kolmikolle James Watson, Francis Crick ja Maurice Wilkins. Osansa palkinnosta olisi ansainnut vuonna 1958 menehtynyt Rosalind Franklin. Roger Kornberg, nobelisti vuodelta 2006, selvitti, kuinka dna:han koodattu tieto siirtyy ribosomiin, jonka arvoituksen tämän vuoden palkintokolmikko puolestaan avasi. 16 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

17 University of California, San Francisco Johns Hopkins Medicine Jussi Puikkonen Australialaissyntyinen professori Elizabeth Blackburn, 61, työskentelee Kalifornian yliopistossa. Biologinen kello tikittää Biologinen kellomme tikittää solujen jakautumisen tahtiin. Tikityksen yksityiskohtien selvittäminen toi tämänvuotisen lääketieteen ja fysiologian Nobelin kolmikolle, joka kartoittaa solun ikääntymisen ja samalla oman vanhenemisemme mekanismeja. Yhdysvaltalaiset Elizabeth Blackburn, Carol Greider ja Jack Szostak ratkaisivat palkintolautakunnan mukaan yhden suurista biologisista arvoituksista: miksi kromosomit kykenevät kopioitumaan täydellisesti, kun solut elämämme aikana kuitenkin jakaantuvat yhä uudelleen ja uudelleen. 48-vuotias Carol Greider on Baltimoressa sijaitsevan Johns Hopkins -yliopiston professori. Kolmikko keksi salaisuuden piilevän solun telomeereissä, kromosomien päissä sijaitsevissa dna-pätkissä. Jo aiemmin on tiedetty ikääntymisen liittyvän telomeerien jatkuvaan lyhenemiseen. Nobelistit havaitsivat, että juuri telomeerin yksilölliset dna-jaksot suojaavat kromosomia niin, ettei se hajoa solujen jakaantumisprosessissa. Yhteys syöpätauteihin Telomeereillä näyttää olevan yhteys paitsi vanhenemiseen myös syöpien syntyyn. Britanniassa syntynyt Jack Szostak, 57, on opiskellut Kanadassa ja tehnyt elämäntyönsä eri tutkimuslaitoksissa Yhdysvalloissa. Vaikka normaalin solun telomeerit koko ajan lyhenevät, syöpäsolut onnistuvat jostakin syystä pitämään omat telomeerinsä mitassaan. Sen ansiota on myös syöpäsolujen kyky lisääntyä ja levittäytyä elimistöön. Blackburnin, Greiderin ja Szostakin työ tuo kaivattua lisätietoa syöpätutkimukseen, joka yrittää selvittää syöpäsolujen menestyksen salaisuutta. Jos pahojen solujenkin telomeerit saataisiin katkottua, oltaisiin askeleen verran lähempänä syövän voittamista. Tutkijoilla on kuitenkin vielä pitkä taival edessään. Valon tuojat Vuoden 2009 fysiikan Nobelin palkinnon saajia ovat kiinalainen Charles K. Kao ja toisen puolikkaan palkinnosta keskenään jakavat pohjoisamerikkalaiset George E. Smith ja Williard S. Boyle. Tutkijanuransa jo loppuun saattanut kolmikko kehitti 1960-luvulta alkaen valokuitu- ja valokennoteknologiaa, johon moderni tietoliikenne ja kuvaustekniikka pitkälti perustuvat. Shanghaissa syntyneen, Britanniassa ja Hongkongissa työskennelleen Kaon ansiota ovat optiset kaapelit, joita pitkin tieto siirtyy nykyistä huimaa vauhtiaan. Kanadalaissyntyinen Smith ja yhdysvaltalainen Boyle taas kehittivät ccd-kennot, joiden avulla toimivat muun muassa digikamerat. Kenno muuttaa valon sähköisiksi signaaleiksi, jotka muotoutuvat edelleen digitaalisen järjestelmän nolliksi ja ykkösiksi. Myös kuvien siirtäminen valokuituverkossa pohjautuu ccd-kennoon. Chinese University of Hong Kong 85-vuotias Williard Boyle on tämän vuoden nobelistien seniori. National Academy of Engineering Charles Kao on tehnyt tutkimustaan Britanniassa ja Hongkongissa. National Academy of Engineering George Smith teki uransa Bells-laboratoriossa, kuten myös William Boyle. Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 17

18 UUTISIA Jyväskylän Keljonlahteen ensi keväänä valmistuva voimalaitos tuottaa seostuhkia noin tonnia vuodessa. Biovoimalan tuhkat hyötykäyttöön lähiseudulla Elina Saarinen Keski-Suomessa käynnistyneessä ainutlaatuisessa hankkeessa etsitään uudenlaisia mahdollisuuksia hyödyntää biovoimaloiden tuhkia lähialueella. Tuhkien hyötykäyttö säästäisi voimalaitoksille pitkän pennin. Samalla pienenisivät monen käyttäjän materiaalikustannukset. VTT:n vetämässä kaksivuotisessa hankkeessa haetaan käyttökohteita Jyväskylän seudun biovoimaloiden tuhkalle. Jyväskylän Keljonlahteen rakennettavassa, ensi keväänä käyttöön otettavassa biovoimalaitoksessa syntyy turve- ja puutuhkaa noin tonnia vuodessa, Rauhalahden jo toimivassa voimalassa tonnia. Jos koko määrä sijoitettaisiin kaatopaikalle, laitosten kustannukset voisivat pahimmassa tapauksessa nousta jopa miljooniin euroihin vuodessa. Tuhkien hyötykäyttöä selvittäviä projekteja on käynnissä ympäri maata, mutta Keski-Suomen hankkeessa kartoitettavien vaihtoehtojen skaala on harvinaisen laaja: siihen kuuluvat muun muassa maanrakentaminen, betonin valmistus ja lannoitekäyttö. Keski-Suomessa tutkitaan myös tuhkan hyödyntämistä asfaltin täytejauheena ja sementin raaka-aineena. Lisäksi mietinnässä ovat mahdolliset täysin uudenlaiset kierrätystuotteet. On hyvä, että olemme saaneet mukaan hankkeeseen yritykset kaikista pääkäyttökohteista. Paikallisille yrityskumppaneille ei ole tarvinnut perustella, miksi tällainen hanke oli tarpeen, sanoo projektipäällikkö Kirsi Korpijärvi, joka työskentelee VTT:n bioenergian osaamiskeskuksessa Jyväskylässä. Ongelmana haitta-aineet Haasteita tuhkien hyötykäytölle asettavat niiden koostumus ja laatu. Tuhkien ominaisuuksiin vaikuttavat etenkin voimaloiden polttoaineet ja niiden seossuhteet. Seostuhkista, kuten turve-puutuhkista, on vaikea saada tasalaatuista. Myös korkeat haitta-ainepitoisuudet saattavat estää niiden hyötykäytön. Turvetuhkissa voi olla liikaa arseenia ja puutuhkissa kadmiumia. Haitta-aineiden liukoisuuskin on tärkeä tekijä etenkin mietittäessä tuhkien käyttöä maanrakentamisessa. Turve-puutuhkien ravinnepitoisuudet taas ovat usein niin alhaisia, ettei niitä kannata käyttää metsän lannoittamiseen. Jyväskylän projektissa on mukana myös tuhkaa nimenomaan metsälannoitteeksi kierrättävä ja rakeistava FA Forest Oy. Huolehdimme nyt parinkymmenen voimalaitoksen tuhkista Suomessa. Olemme analysoineet paljon erilaisten tuhkien ravinne- ja haitta-ainepitoisuuksia, ja voimme käyttää kokemustamme ja tietoamme tässä hankkeessa. Samalla meille voi tulla uusia ideoita, joiden avulla voimme kehittää omaa toimintaamme, kertoo FA Forestin kehityspäällikkö Mikko Räisänen. VTT:n tutkijat puolestaan pyrkivät eri erotus- ja jalostustekniikoiden avulla poistamaan hyödynnettävistä tuhkajakeista haitta-aineet, kuten raskasmetallit. Jyväskylän hankkeen tuloksista voidaan jatkossa ottaa oppia myös muualla Suomessa. Puu-turvetuhkia syntyy vuosittain noin tonnia. Niistä hyödynnetään tällä hetkellä ehkä puolet, Kirsi Korpijärvi arvioi. Voimalaitostuhkien hyötykäytön tehostamista edellyttää jätelainsäädäntö. Tuhkat pitäisi ensisijaisesti hyödyntää, jos se on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Hyötykäytöllä on monta etua: rahaa ja luonnonmateriaaleja säästyy. Uusiotuotteiden ominaisuudet saattavat olla jopa muita parempia. Elina Saarinen 18 Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

19 Suomalainen vaihdevuosilääke etenee lupaavasti Turkulaisen Hormos Medicalin lääkekeksintö voi pian hakea myyntilupaa. Vaihdevuosilääkkeeseen liittyvät kliiniset tutkimukset potilailla eri maissa on tehty, ja tulokset ovat olleet odotetun hyvät. Uutuuden odotetaan pääsevän maailmanmarkkinoille vuonna Turussa kehitetty Ophena on täsmälääke, joka on tarkoitettu vaihdevuosien jälkeisen estrogeenipuutoksen aiheuttamiin vaivoihin, erityisesti emättimen kuivuuteen. Siitä kärsii menopaussin jälkeen 40 prosenttia naisista. Suomalaisvalmiste on maailman ensimmäinen vaihdevuosihoito, joka ei sisällä estrogeenia. Niin lääkärit kuin potilaatkin Hormos on tätä nykyä osa amerikkalaista QuatRx-yhtiötä, mutta lääkeinnovaatio on kehitetty alusta alkaen Suomessa. välttelevät usein nykyisiä estrogeenipitoisia voiteita, koska hormonin käyttöön liittyy tutkimusten mukaan terveysriskejä. Vaikuttavana aineena lääkkeessä on ospemifeeni. Tuotteen etuna on lisäksi, että sitä ei käytetä paikallisesti voiteena vaan tabletti nielaistaan suun kautta, mitä potilaat pitävät miellyttävämpänä vaihtoehtona. Hormos Medicalin toimitusjohtaja Risto Lammintausta pitää uutuuden näkymiä erittäin lupaavina. Lääkeaineen ja tablettien valmistuksen on laskettu tuovan Suomeen parhaimmillaan sadan miljoonan dollarin vuositulot. Lääkkeen vuosittainen kokonaismyynti voisi kohota jopa miljardiin dollariin. Scanstockphoto Jukka Uotila Kävijätutkimuksen mukaan 86 prosenttia vuoden 2008 PlasTec -tapahtumaan tulleista tekee yrityksessään hankintapäätöksiä. Toinen PlasTectapahtuma Helsinkiin ensi huhtikuussa Muovi- ja kumiteollisuuden PlasTec-ammattitapahtuma järjestetään toisen kerran ensi keväänä. PlasTec 2010 pidetään Helsingin messukeskuksessa huhtikuuta yhdessä viiden muun teollisuustapahtuman kanssa. Kokonaisuuteen kuuluvat metalli- ja konepajateollisuuden FinnTec, teollisuuden työkaluja esittelevä ToolTec, teollisuuden pintakäsittelyn ja korroosioneston Pinta, konepajan materiaaleja ja osavalmistusta esittelevä Materia ja uutuutena meriteollisuusklusterin SeaTec Helsinki. Keväällä 2008 järjestetty ensimmäinen PlasTec lunasti Suomen Messujen mukaan paikkansa alan ammattilaisten kouluttautumis- ja kohtaamispaikkana. Yhdessä FinnTec- ja ToolTec-tapahtumien kanssa PlasTec keräsi yli kävijää. Näyttelytilan myynti ensi kevään tapahtumaan on käynnissä. Lisätietoja löytyy osoitteesta Kemia-lehti ja sen sisarlehti Uusiouutiset ovat Plas- Tec 10 -tapahtuman mediayhteistyökumppaneita. Jukka Uotila Keväällä 2009 järjestetty ChemBio-näyttely keräsi kemian alan ammattilaiset Helsingin messukeskukseen. Seuraava ChemBio vuonna 2011 Seuraava ChemBio Finland -tapahtuma siirtyy pidettäväksi vasta vuonna Alun perin messut oli määrä järjestää keväällä Tapahtumakokonaisuuden uudet päivämäärät ovat vielä päättämättä, mutta asia ratkeaa lähiaikoina, kertoo messujärjestäjä Suomen Messut. Syynä siirtoon on alan yritysten yleinen toive näyttelyn pitämisestä joka toinen vuosi. Järjestyksessä toinen kansainvälinen Helsinki Chemicals Forum (HCF) sen sijaan pysyy alkuperäisellä paikallaan. Alan päättäjät ja vaikuttajat kokoontuvat kemikaalifoorumiin toukokuuta Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7 19

20 UUTISIA Hälytysjärjestelmä varoittaa kemikaalionnettomuuksista Helsinki valmistautuu sähköautoihin Helsingin Energia perustaa pääkaupunkiin kännykällä ohjattavan sähköautojen latausjärjestelmän. Ensimmäinen latauspiste avataan ydinkeskustaan kuluvan marraskuun aikana. Laajempaa järjestelmää suunnitellaan kokeilupisteestä kertyvien kokemusten pohjalta. Sähkö- 20 Ari Pihlainen, Bannergear Oy Uusi järjestelmä parantaa kansalaisten turvallisuutta suuronnettomuustilanteissa. Esimerkiksi kemikaalipilven kulkeutumisesta saadaan nopeasti tarkkaa tietoa. Suomeen on kehitetty kansallinen varoitus- ja hälytysjärjestelmä kemikaalionnettomuuksien, luonnonkatastrofien, kuten maanjärjestysten, ja muiden uhkatilanteiden varalta. Pelastustoimet voidaan kohdentaa järjestelmän avulla tehokkaammin, sillä turman sattuessa systeemi tuottaa viranomaisille valmiiksi analysoitua tietoa päätöksenteon tueksi. Systeemi myös luo tapahtumasta tilannekuvan, joka välittää päättäjille tarpeellista informaatiota kokonaisuuden hallintaa varten. Alustavaa tietoa siitä, missä mahdollinen onnettomuus voisi aiheuttaa vakavimmat seuraukset, tarjoaa ennakoiva riskianalyysi. Olennainen osa järjestelmää on tiheä langaton anturiverkko, joka mittaa sekä tehtaiden kemikaalipäästöjä että säätietoja ja välittää tiedot Ilmatieteen laitokseen, joka tekee arvion mahdollisen kemikaalipilven suunnasta ja leviämisestä. Tiedot pilvestä ilmoitetaan suoraan vaara-alueena, ei pitoisuuksina. Onnettomuuden vaikutusaluearvioon yhdistetään myös asukas- ja läsnäolotiedot. Kun tieto uhan alla olevasta ihmismäärästä saadaan nopeasti, nopeutuvat myös ihmisten evakuointi ja sairaaloiden valmiustilan sekä sairaankuljetuskapasiteetin nostaminen. VTT:n, Ilmatieteen laitoksen, Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin yliopiston kehittämän järjestelmän ensimmäinen pilotti on jo rakennettu yhteen Kemiran tehtaista. Kemira kuului tutkimushankkeen yritysosapuoliin. autojen yleistyminen edellyttää kattavaa latausverkostoa. Yhtiön tutkimushankkeessa kartoitetaan pääkaupunkialueen sähköautoskenaarioita vuoteen 2030 asti. Erityishuomio on latausteknologioissa ja latausinfrastruktuurissa. Tutkimukseen osallistuu myös Teknillinen korkeakoulu. Pääkaupunkiseudun tieliikenteessä ajetaan vuodessa viisi miljardia kilometriä, suurimmaksi osaksi henkilöautoilla. Jos liikenteestä puolet ajettaisiin ladattavilla sähköautoilla, sähköä tarvittaisiin noin 500 gigawattituntia, joka merkitsee 10 prosenttia Helsingin sähkönkulutuksesta. Esimerkiksi kaavaillut merituulipuistot kattaisivat määrän moninkertaisesti. Scanstockphoto Havainnekuva latauspisteestä. Sähköautojen yleistyminen olisi iso askel ilmastonmuutoksen torjunnassa. SÄHKEITÄ Outotec ostaa Laroxin Mineraalien ja metallien prosessijärjestelmiä toimittava Outotec ostaa suodatinvalmistaja Laroxin. Lunastettuaan Laroxin pääomistajien 90 prosentin omistusosuuden Outotec tekee pakollisen ostotarjouksen yhtiön lopuista osakkeista. Espoolaisen Outotecin viime vuoden liikevaihto oli 1,2 miljardia ja lappeenrantalaisen Laroxin reilut 200 miljoonaa euroa. Molemmat ovat maailmanlaajuisia toimijoita. Raision kolesterolikeksintö Kolumbiaan Raision kasvistanoliesteriä sisältävät Benecol-tuotteet valloittavat Etelä-Amerikkaa. Yhtiö on lisensoinut kolesterolia alentavan innovaationsa uudelle kolumbialaiselle yhteistyökumppanilleen. Kolumbian kauppojen hyllyille ilmaantuvat muun muassa kolesterolia laskeva maito, jugurtti ja erilaiset juustot. Benecol-tuotteita myydään nyt 30 maassa viidellä mantereella. Orion ja DelSiTech tutkimusyhteistyöhön Orion alkaa hyödyntää turkulaisen DelSiTechin patentoimaa lääkeannosteluteknologiaa omien lääkemolekyyliensä sovellusalueilla. Piipohjaista teknologiaa voidaan käyttää pienimolekyylisten lääkeaineiden sekä biolääkkeiden, kuten proteiinien, polysakkaridien ja virusten, kontrolloituun annosteluun. Sen pääkäyttöalueita ovat implantit sekä ihonalainen ja lihakseen kohdistettava lääkitys syövänhoidossa ja neurologian ja ortopedian sovelluksissa. Kemian uutiskirjeellä on jo yli 3000 lukijaa. Tilaa veloitukseton uutiskirje: Kemia-Kemi Vol. 36 (2009) 7

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1

Toimitusjohtajan katsaus. Matti Lievonen. 3.4.2014 Yhtiökokous 1 Toimitusjohtajan katsaus Matti Lievonen 1 Neste Oilin johtoryhmä Toimitusjohtaja: Matti Lievonen Yhteiset toiminnot Liiketoiminta-alueet Tuotanto ja logistiikka Ilkka Poranen Henkilöstö Hannele Jakosuo-Jansson

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Borealis teki hyvän tuloksen ja paransi gearinglukuaan vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta

Borealis teki hyvän tuloksen ja paransi gearinglukuaan vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta 18.3.2010 Borealis teki hyvän tuloksen ja paransi gearinglukuaan vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta Borealis saavutti 38 miljoonan euron tuloksen vuonna 2009, mikä oli seurausta jatkuvasta panostuksesta

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1) Biologia Pakolliset kurssit 1. Eliömaailma (BI1) tuntee elämän tunnusmerkit ja perusedellytykset sekä tietää, miten elämän ilmiöitä tutkitaan ymmärtää, mitä luonnon monimuotoisuus biosysteemien eri tasoilla

Lisätiedot

MetGen Oy TEKES 24.10.2014

MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Oy TEKES 24.10.2014 MetGen Yleistä MetGen kehittää ja markkinoi uudentyyppistä teollista entsyymiratkaisua, joka merkittävästi parantaa: Energiatehokkuutta paperiteollisuuden mekaanisessa massanvalmistuksessa

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen

Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa. Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen Neste esitys eduskunnan ympäristövaliokunnassa Ilkka Räsänen & Seppo Loikkanen 20.5.2016 Esityksen sisältö 1. Yritys lyhyesti 2. Uusiutuva diesel 3. Ajankohtaista ympäristövaliokunnalle Nesteen strategia

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira

Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä. Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Kokemuksia T&K-hankkeiden tulosten hyödyntämisessä Heidi Fagerholm EVP, R&D and Technology, Kemira Johtamis- ja innovaatiojärjestelmät avainroolissa Kemira 2011-> Kemira 2007 asti Diversifioitunut portfolio

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki

Teknologia jalostusasteen työkaluna. FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Teknologia jalostusasteen työkaluna FENOLA OY Harri Latva-Mäenpää Toimitusjohtaja 14.5.2014 Seinäjoki Fenola Oy Fenola Oy on suomalainen yritys, jonka liikeideana on valmistaa ainutlaatuisia ja aitoja

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut

Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Energiajärjestelmän haasteet ja liikenteen uudet ratkaisut Vihreä moottoritie foorumi 18.8.2010, Fortum, Espoo Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Kolme valtavaa haastetta Energian kysynnän

Lisätiedot

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja

Kohti toimialan parasta kannattavuutta. Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Kohti toimialan parasta kannattavuutta Martin Lindqvist, toimitusjohtaja Turvallisuus etusijalla tavoitteena nolla tapaturmaa SSAB:n tavoitteena on olla yksi maailman turvallisimmista teräsyhtiöistä Joissakin

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus

Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa. Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus Metallikaivosteollisuuden kehityspolut vähähiilisessä yhteiskunnassa Mari Kivinen Geologian tutkimuskeskus 10.11.2014 1 Työryhmä GTK Laura Lauri Susanna Kihlman Mari Kivinen Saku Vuori VTT Tiina Koljonen

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus

Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Tampereen kaupunkiseutu Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Sisältö INKA yleisesti Älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus Kaupungin rooli Rahoitus Esimerkkiprojekteja Mikä INKA on? Tausta Tavoitteena

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen

Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen Sään ja ympäristön havainnoilla parempaan huomiseen Toimitusjohtaja Kjell Forsén Page 2 1 Johtava yritys ympäristönmittauksessa Perustettu 1936 Kaksi liiketoiminta-aluetta: Weather ja Controlled Environment

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja

Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja Televälittäjät ja mediatalot solmivat epäpyhiä liittoja 5.10.2000 06:51 Operaattorit ja vanhat mediatalot ovat löytäneet toisensa ja uusia yhteistyökuvioita on paljon ilmassa: on perustettu kimppayrityksiä

Lisätiedot

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi

Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Mitä elämä on? Astrobiologian luento 15.9.2015 Kirsi Määritelmän etsimistä Lukemisto: Origins of Life and Evolution of the Biosphere, 2010, issue 2., selaile kokonaan Perintteisesti: vaikeasti määriteltävä

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti

Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Teollisuuskemikaalit ja -muovit asiakaslähtöisesti Laatua, asiakaslähtöisyyttä ja suuria volyymeja Suomen Unipol Oy on vuonna 1979 perustettu suomalaisyritys. Tarjoamme mm. Suomen, Skandinavian, Baltian

Lisätiedot

Outotec kasvava teknologiayritys

Outotec kasvava teknologiayritys Asmo Vartiainen, Johtaja Outotec kasvava teknologiayritys Metallienjalostuspäivät 2012 Teknologiaa luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen Outotec kehittää ja toimittaa ympäristön kannalta kestäviä teknologiaratkaisuja

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Tavallisimmat kysymykset

Tavallisimmat kysymykset Autodesk Design- ja Creation Suite -paketit Tavallisimmat kysymykset Tässä dokumentissa on vastauksia tavallisimpiin kysymyksiin Design- ja Creation Suite -pakettien myynnin loppumisesta. 24.5.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010

S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 S U L A T I S [Suomen laskennallisten tieteiden seura] Laskennallisten tieteiden päivä Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa 29.9.2010 Laskennallisia haasteita ja mahdollisuuksia SalWe-SHOKissa Kuluvan syksyn

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy

Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta. Päättäjien metsäakatemia Majvik Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Uusia tuotteita tutkimuksen ja kehityksen kautta Päättäjien metsäakatemia Majvik 15.9.2010 Niklas von Weymarn Ohjelmapäällikkö, Metsäklusteri Oy Maailmalla tapahtuu.. Perinteinen puunjalostus paperiksi

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö

Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Ilmastonmuutoksen hillinnässä korostuu uusi teknologia ja kansainvälinen ilmastoyhteistyö Toimialajohtaja Kari Larjava Rambollin tulevaisuusseminaari 16.9.2009 TAUSTAA EU on sitoutunut rajoittamaan ilmaston

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006

Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Ahlstrom-konsernin osavuosikatsaus Q1/2006 Jukka Moisio, toimitusjohtaja Jari Mäntylä, talousjohtaja Helsingissä 28.4.2006 1 Liikevaihto kasvoi 10,6 % ja myyntimäärät 3,6 %* ) Taloudellinen kehitys Q1/2006

Lisätiedot

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino

Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. 19.11.2015 Maija Leino Energiaopinnot Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa 19.11.2015 Maija Leino Kuka? Maija Leino, Nuorempi tutkija, maija.leino@lut.fi Ympäristötekniikan DI Sivuaineena LVI-talotekniikka ja Kestävä yhdyskunta

Lisätiedot

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka

Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien hyötykäyttö Keski-Suomessa - KL-Tuhka Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tulosseminaari Saarijärvellä 8.12.2010 Kirsi Korpijärvi, VTT 2 Keljonlahden voimalaitoksen tuhkien

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011

Metsäalan merkitys. Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 26.8.2011 Metsäalan merkitys Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry Metsäteollisuus on oleellinen osa Suomen kansantaloutta Metsäteollisuuden osuus Suomen Teollisuustuotannosta 13 % Tehdasteollisuuden

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Solnet Green Energy Oy

Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy Solnet Green Energy Oy - Avainlukuja Vuonna 2014 perustettu Suomalainen pk-yritys Liikevaihto ensimmäisenä vuotena 184 K Liikevaihto toisena vuotena 2,5 M Henkilöstö 6 Vuoden 2016

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Valmetin tie eteenpäin

Valmetin tie eteenpäin Valmetin tie eteenpäin 31. heinäkuuta 2014 Pasi Laine, toimitusjohtaja Agenda 1 2 Valmetin tie eteenpäin Taloudelliset tavoitteet 2 July 31, 2014 Valmet Valmetin tie eteenpäin: strategia uudelleenhyväksytty

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009

Tilikausi 2008. Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 Tilikausi 2008 Tapani Järvinen, toimitusjohtaja 30.1.2009 2 Hyvä neljäs kvarttaali milj. EUR Q4 2008 Q4 2007 Muutos- % Liikevaihto 398,8 315,5 +26,4 Bruttokate, % 22,8 20,6 +10,7 Liikevoitto 47,5 33,0

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja

KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013. 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja KONEen osavuosikatsaus tammi maaliskuulta 2013 23. huhtikuuta 2013 Matti Alahuhta, toimitusjohtaja Q1 2013: Erittäin vahva alku vuodelle Q1/2013 Q1/2012 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut

Lisätiedot