JUKOLAN VIESTIEN TARINA II Vuodet 1989-

Transkriptio

1 JUKOLAN VIESTIEN TARINA II Vuodet Kaukametsäläiset ry 2006

2 Vuodet

3 Vuodet ALKUSANAT Vuonna 1989 ilmestyi 40:nnen Jukolan jälkeen Matti Salmenkylän toimittamana mainio Jukolan viestien historiateos Jukolan viestin tarina Siinä kerrotaan mm. viestien perustamisesta, alkuvaiheista, tärkeistä henkilöistä matkan varrella ja tietysti kustakin viestistä parhaine tuloksineen, kuvineen ja karttoineen. Nyt tehty jatko-osa kuvaa lähinnä kirjan jälkeisiä vuosia. Koska toivomuksia kirjankin vuosien lisäkartoista ja kaikista tuloksista on tullut runsaasti, on tähän pyritty vastaamaan. Aivan kaikkia tuloksia ei kuitenkaan alkuvuosilta ole löytynyt. Näiden lisäksi sivuilla esitellään jälleen eräitä avainhenkilöitä sekä esitettyjen toiveiden mukaisesti myös eräitä tausta-asioita. Viestien kuvauksissa kilpailujen selostusten osuus on kirjaa laajempi, koska 1 sivun tilarajoitusta ei ole. Jatko-osa ilmestyy kirjanomaisena netti-versiona. Siitä jokainen voi vapaasti tulostaa itse ei-kaupallisiin tarkoituksiin joko kaikki tai vain haluamansa osat ja vaikka sidotuttaa ne kirjaksi. Tähän on päädytty lähinnä taloudellisista syistä. Painettuna Tarina II:n kustannus olisi noussut niin korkeaksi erittäinkin, kun kokemusten valossa sen painos olisi ollut pieni, että sellaisen tekeminen ei ollut järkevää. Projekti on kaikkiaan kestänyt kolmisen vuotta. Kun aiotut ammattikirjoittajat eivät lopulta odottelujen jälkeenkään kiireiltään ehtineet kilpailukuvauksia kirjoittaa eikä vuoden odottelu tuonut tekstiä yksittäisten viestien kuvauksia luvanneiltakaan, alle merkitty ryhtyi toimeen, vaikkei kirjoittajan lahjaa ole annettukaan. Valmista tulee kuitenkin. Muistakin teksteistä vastaa toimittaja. Jouko Jylhä on tehnyt ison työn karttojen ja tekstien nettikuntoon saattamisessa, Juhani Enckell tulosten digitoinnissa ja Jouni Aaltonen niiden saattamisessa nettiin. Tekstiä elävöittäviä valokuvia on saatu usealta taholta. Niitä tullaan vielä lähiaikoina lisäämään. Lausun kaikille edellä mainituille lämpimät kiitokset suomalaisen suunnistushistorian merkittävän osuuden taltioimiseen osallistumisesta. Kiitän myös niitä seurojen edustajia, jotka seurojensa arkistoja penkoen ovat pyrkineet löytämään vanhoja karttoja, tuloksia ja valokuvia tai parantamaan tulosten laatua niitä uudelleen kirjoittaen. Aineistoa, korjauksia ja kommentteja otetaan mielihyvin vastaan. Osoite on alla. Kaikkien karttojen ja tulosten julkaisemiseen on Kaukametsäläiset saanut järjestäjiltä luvan. Kiitämme. Viihtyisiä ja muistorikkaita hetkiä. Salo-Jukolan aattona 2006 Reimo Uljas Kaukametsäläiset ry. reimo.uljas@jukola.com

4 Vuodet Sisällysluettelo ALKUSANAT...3 Sisällysluettelo...4 Kaukametsäläiset Jäsenistö ja toimielimet...7 Jäsenet...7 Johtokunta...9 Kunniajäsenet...10 Toiminta...10 Säännöt...10 Jukolan logot...11 Viestisanoma...11 Talous...12 Tunnustuksia...13 Juhla-kokous...13 Yrjö Teeriaho Kaukametsäläisten ja johtoryhmän puheenjohtaja Matti J. Koski Jukolan valvoja Kilpailujen järjestäminen...19 Jukolan arvot...19 Jukolan viestin johtoryhmä...19 Johtoryhmän eri osapuolten tehtäväjako:...20 Jukolan järjestäjät...21 Kilpailun johtajan näkökulma...22 Ratamestarina Jukolan viestissä...24 Päätoimihenkilöt Jukolan kilpailunjohtajat ja ratamestarit...28 Valvojat...29 Suojelijat...30 Lukujen kertomaa...31 maratontilastot...31 Jukolan Viestin maratontilasto Venlojen viestin maratontilasto Ratatilastot Jukola...36 Venlat...37 Osallistujamaat Jukola...38 Venlojen viestin osanottajamaat Jukola - ympäristön uhkako?...40 Suunnistajat luonnossa...40 Luontoselvitykset...40 Jukolan viesti ja luonto...40 Luontoselvitykset...41 Taustaa suunnistuskilpailujen luontoselvityksistä...41 Jukola luontoselvitys...41 Metsätalous ja suunnistajat...42 Jukolalle viranomaisten myöntämä ympäristöpalkinto...43 Kaupallisuus Jukolassa...44 Tekniikka kasvun apuna ja takuuna...46 Tietotekniikka...49 Jukola radiossa ja televisiossa...51 Radio...51 Televisio...53 Jukolan tulevaisuus...55 Jukolan kiertopalkinnot...59 Säännöt...59 Kiertopalkintojen pistetaulukot...60 Venlan palmikko

5 Vuodet Hiiden hirvi Venlan kilpi Jukolan ja Venlojen viestit tarinat Raja-Jukola Raja-Jukola Joutsenossa...63 Venlojen viesti HNMKY:n Ulla Mänttäri pinkoi muilta karkuun...63 Jukolan viesti ankkurinahistelua...65 Jukolan sanoma:...68 Juvan Jukola Venlojen viesti parillinen vuosi, taasko Haldenin vuoro?...69 Miehillä kova loppurutistus Tveite jälleen vahvin...70 Jukolan sanoma:...73 Kraateri-Jukola Venlojen viesti Södertäljen ja Rastikarhujen kisaa...74 Jukolan viesti siinäkin kärjessä samat kuin Juvan Jukolassa...76 Jukolan viestin sanoma:...78 Vehka-Jukola Venlat...80 Jukolan viesti...81 Jukolan viestin sanoma:...84 Paimion Jukola Venlojen viesti vihdoinkin Rastikarhut voittoon...85 Jukolan viesti...87 Jukolan viestin sanoma kuului seuraavasti:...91 Pyhä-Luoston Jukola Venlojen viesti täyttä laukkaa...92 Jukolan viesti suomalaisjuhlaako huippuvauhdilla?...94 Vuoden viestisanoma...96 Kerava-Sipoo Jukola Luontoselvitys...97 Venlojen viesti jatkuuko suomalaisten voittosarja?...98 Jukolan viesti eksyttääkö Sipoonkorpi tälläkin kertaa? Jukolan sanoma Mehtä-Jukola Venlojen viesti Jukolan viesti Vuoden Jukolan viestin sanoma Jyväs-Jukola Venlojen viesti Jukolan viesti Juhla-Jukola Venlojen viesti suomalaisten ja Angelniemen hallintaa Jukolan viesti norjalaisten juhlaa Hiisi-Jukola Venlojen viesti jännitystä viime metreille Jukola vähintään yhtä jännittävä loppu Jukola Venlojen juhlaviesti Jukolan viesti Haldenko taas? Nikkari-Jukola Venlojen viesti Liedolle uusintavoitto Jukola "vierasvahvistusten" juhlaa Asikkala-Jukola Venlojen viesti hieno loppukiritaistelu Jukolan viesti kaikkien aikojen loppuvaiheet Jukola 2003 Sulkava Venlojen viesti suomalaisjuhlaako sekin? Jukolan viesti Jämi-Jukola Venlojen viesti ennakkosuosikki vahvin Jukola kovaa taistoa viimeiselle rastille saakka Sippu-Jukola

6 Vuodet Venlojen viesti vain yksi voittajasuosikki? Jukolan viesti kahden kauppa vai Vaajakoskiko? Yleistä tuloksista Venlojen juoksun voittajat Venlojen viestin voittajat Jukolan viestin voittajat

7 Vuodet Kaukametsäläiset Jäsenistö ja toimielimet Jäsenet Jäsenluettelo alempana taulukkona. Siitä ilmenee myös, milloin jäsenet on kutsuttu. Jäsenistön suuruus on useimpina vuosina ollut ylärajana pidetty 77. Suunnistajat ovat varsin pitkäikäistä joukkoa ja keski-ikä on siten korkea erityisesti, kun moni jo jäsenkannuksensa ansainnut on joutunut vuosiksi odotuslistalle. 1 Jaakko Kahila Helsinki 1948 kuollut 2 Erkki Pekkanen Turku (Helsinki) Viljo Huhta Helsinki 1948 kuollut 4 Väinö Korjula Helsinki 1948 kuollut 5 Olavi Mannonen Helsinki Eetu Merus Helsinki 1948 kuollut 7 Toivo Pulkkinen Helsinki 1948 kuollut 8 Armas Aaltonen Helsinki 1948 kuollut 9 Niilo Enne Helsinki 1948 kuollut 10 August Helenius Helsinki 1948 kuollut 11 Vilho Hiltunen Helsinki 1948 kuollut 12 Leo Illman Kouvola (Helsinki) 1948 kuollut 13 Kauko Karlsson Helsinki 1948 kuollut 14 Uljas Koskinen Helsinki 1948 kuollut 15 Hannu Koskivuori Hamina (Helsinki) 1948 kuollut 16 Eino Kunnas Hyvinkää (Espoo) 1948 kuollut 17 Veini Laine Helsinki K.A.Leppä Helsinki 1948 kuollut 19 Birger Majuri Helsinki Sulo Markkula Helsinki 1948 kuollut 21 Heino Parkkari Espoo 1948 kuollut Kauko Ruutsalo Helsinki 1948 kuollut 23 Esu Salimäki Helsinki 1948 kuollut 24 Aarne Salminen Helsinki 1948 kuollut 25 Erkki Saure Lappeenranta 1948 kuollut 26 Väinö Seppä Helsinki 1948 kuollut 27 Erkki Seväkivi Espoo (Helsinki) 1948 kuollut 28 Erkki Sorakuru Helsinki 1948 kuollut 29 Antti Tirkkonen Helsinki 1948 kuollut 30 Heikki Wollsten Vantaa (Helsinki) 1948 kuollut 31 Martti Väärä Helsinki 1948 kuollut 32 Heikki Järvelä Jyväskylä (Helsinki) Solmu Kantola Lahti 1949 kuollut 34 Allan Kari Kerava Veikko Koskinen Espoo Väinö J. Nurmimaa Helsinki (Kerava) 1949 kuollut 37 Veikko Rimpilä Jyväskylä Y.K. Salo Vilppula 1949 kuollut 39 Lauri Antero Nokia 1950 kuollut 40 Toivo Görman Tampere 1950 kuollut 41 Hugo Niemi 1950 kuollut 42 Antti Palimo Helsinki 1950 kuollut 43 Mauno Rutanen Helsinki 1950 kuollut 44 Anton Salmenkylä Helsinki 1950 kuollut 45 Erkki Toimela Anjalankoski 1950 kuollut 46 Viljo Nyfors Vantaa Toivo Oja Lahti Immo Teräs Helsinki (Turku) 1952 kuollut 49 Erkki Aro Helsinki 1952 kuollut

8 Vuodet Veikko Hurme Helsinki 1952 kuollut 51 Gunnar Lydman Helsinki 1952 kuollut 52 Lauri Ormo Helsinki 1952 kuollut Veikko Jarpala Vantaa 1952 kuollut 54 Benjam Lehtonen Hämeenlinna (Tampere) 1952 kuollut 55 Olavi Eronen Hamina (Hämeenlinna) Viktor Kari Kerava 1952 kuollut 57 Erkki Laurila 1952 kuollut 58 Olli Veijola Kerava 1952 kuollut 59 Kauko Virtanen Kerava 1952 kuollut 60 Aimo Raassina Helsinki 1953 kuollut 61 Kaarlo Úrpelainen Helsinki 1953 kuollut 62 Veijo Salonen Vantaa (Helsinki) 1953 kuollut Risto Kemppi Asikkala 1955 kuollut 64 Urho Turtiainen Tampere 1955 kuollut 65 Martti Ikävalko Lahti Esko Seppälä Somero 1955 kuollut 67 Lauri Pihkala Helsinki 1955 kuollut 68 Osmo Niemelä Espoo Matti Salmenkylä Helsinki 1968 kuollut Kalevi Kapanen Riihimäki (Hki, Imatra) Kaino Rastas Imatra Keijo Loisa Petäjävesi 1968 kuollut 73 Lasse Laiho Halikko 1968 kuollut 74 Leo Salonen Mäntsälä 1968 kuollut 75 Vilho Suomi Helsinki 1970 kuollut 76 Unto Kuuteri Riihimäki 1970 kuollut Vilho Leskinen Hamina Juhani Salmenkylä Helsinki Yrjö Teeriaho Kerava Heino Avikainen Lahti Veikko Hakulinen Valkeakoski 1973 kuollut Veikko Kostiainen Tuusula Kalevi Tarvainen Helsinki (Tre, Hlinna, Joe) Pentti Lehvonen Raisio (Tampere) 1974 kuollut Uuno Arvola Turku 1974 kuollut 86 Arvo Kaasalainen Riihimäki 1974 kuollut Johan Koivisto Helsinki Matti Leikas Espoo Veikko Salovaara Helsinki Lauri Vilkko Tuusula Rauno Tarkiainen Mikkeli Tapani Luonteri Kerava Juhani Loukkalahti Kankaanpää Harri Tonder Ruokolahti Heikki Nikander Mänttä Ensio Salomaa Eura (Rovaniemi) Harri Rantala Tampere Mauri Rantala Tampere Antti Savela Hyvinkää Tuomo Peltola Lieto Jukka Kalliokoski Vihti 1981 kuollut 102 Pentti Hassinen Joensuu Juhani Nuorala Lahti Risto Nuuros Suomusjärvi Pekka Oksala Helsinki Olavi Svanberg Tohmajärvi 1984 kuollut 107 Pauli Pesonen Helsinki Jorma Lemmetti Laitila Jorma Kuula Äetsä (Vantaa) Raimo Vehviläinen Tampere Erkki Ripatti Tampere Reijo Kujansuu Tampere 1986

9 Vuodet Veijo Tahvanainen Joensuu (Asikkala) Alpo Nisula Mänttä Pekka Lampela Pudasjärvi Matti Haatainen Haukipudas Seppo Bütt Anjalankoski Seppo Siirilä Helsinki Reimo Uljas Helsinki Lasse Niemelä Vihti (Espoo) Timo Peltola Kauniainen (Lieto) Anssi Saarinen Paimio Esa Turunen Sodankylä Lasse Näsi Sodankylä Arvo Kantola Riihimäki Matti J. Koski Sipoo Erkki Frick Kangasala Antero Viherkenttä Helsinki Kari Sallinen Virkkala Ilkka Koota Kiukainen Raimo Laitinen Lohja Kari Melleri Sipoo Esko Junttila Muurame Anssi Juutilainen Imatra Antero Vauhkonen Lahti Pekka Pirilä Espoo Martti Kemppi Turku Juhani Sihvonen Mikkeli Kalevi Uusivuori Helsinki Jorma Ake Parainen Heikki Kyyrönen Anjalankoski Paavo Oksanen Vantaa Mika Ruuhiala Kiukainen 2005 Johtokunta Sekä puheenjohtajan että muun johtokunnan (uusien sääntöjen mukaan hallituksen) jäsenyydet ovat yleensä olleet pitkäaikaisia. Puheenjohtajina ovat toimineet Erkki Pekkanen , Kauko Ruutsalo , Yrjö Teeriaho , joten nykyinen puheenjohtaja Reimo Uljas, joka aloitti v. 1995, on siis vasta yhdistyksen neljäs puheenjohtaja. Reimon kuva tulossa Erkki Pekkanen Kauko Ruutsalo Yrjö Teeriaho Reimo Uljas Seuraavassa on luettelo johtokunnista puheenjohtaja mainittuna ensin, varapuheenjohtaja toisena, sihteeri kolmantena ja taloudenhoitaja neljäntenä. Kun Kaukametsäläisten toimintakausi on , seuraavassa luettelossa vuosiluku tarkoittaa seuraavana tammikuuna alkavaa vuotta. Kuten Jukolan viestin tarinassa (s.12) kerrotaan, yhdistys ei pitänyt virallisia kokouksia vuosina , vaan käytännön asioita hoitivat lähinnä puheenjohtaja, sihteeri ja Jaakko Kahila. Tosin, kun kokouksia jälleen alettiin pitää, entinen johtokunta valittiin vielä useaksi vuodeksi. Mitä sitä kerran keksittyä hyvää vaihtamaan!

10 Vuodet Taulukko. Kaukametsäläisten johtokunnat Jäsenen nimi kirjattu etunimellä, kun kysessä uusi jäsen tai tehtävä. Vuosi Puheenjohtaja Varap.johtaja Sihteeri Talouden - hoitaja Jäsenet 1949 Erkki Pekkanen Toivo Pulkkinen Olavi Mannonen Viljo Huhta Jaakko Kahila, Väinö Korjula, Eero Merus 1950 Pekkanen Pulkkinen Kauko Huhta Kahila, Korjula, Merus Ruutsalo Pekkanen Pulkkinen Ruutsalo Huhta Kahila, Kauko Karlsson, Sulo Markkula Pekkanen Niilo Enne Ruutsalo Huhta Kahila, Markkula, Kauko Virtanen Kauko Ruutsalo Enne Kahila Huhta Markkula, Virtanen, Unto Kuuteri 1974 Ruutsalo Enne Matti Huhta Kuuteri, Markkula, Virtanen Salmenkylä 1975 Ruutsalo Yrjö Teeriaho Salmenkylä Huhta Kuuteri, Markkula, Virtanen Ruutsalo Teeriaho Salmenkylä Kuuteri Markkula, Virtanen, Veikko Kostiainen 1978 Ruutsalo Teeriaho Salmenkylä Kuuteri Virtanen, Kostiainen, Veini Laine 1979 Yrjö Teeriaho Ruutsalo Salmenkylä Kuuteri Virtanen, Kostiainen, Laine Teeriaho Tapani Luonteri Salmenkylä Kuuteri Virtanen, Kostiainen, Laine Teeriaho Luonteri (myös talous) Salmenkylä Virtanen, Kostiainen, Laine, Mauri Rantala Teeriaho Luonteri (myös talous) Salmenkylä Kostiainen, Laine, Rantala, Johan Koivisto Teeriaho Luonteri (myös talous) Salmenkylä Kostiainen, Laine, Rantala, Koivisto, Tuomo Peltola 1994 Teeriaho Luonteri (myös talous) Salmenkylä Kostiainen, Laine, Koivisto, Peltola, Reimo Uljas Reimo Uljas Luonteri (myös talous) Salmenkylä Kostiainen, Laine, Koivisto, Peltola, Uljas, Heino Avikainen Uljas Luonteri (myös talous) Salmenkylä Kostiainen, Avikainen, Risto Nuuros, Anssi Saarinen 2001 Uljas Luonteri (myös talous) Matti J. Koski Kostiainen, Avikainen, Nuuros, Saarinen Uljas Avikainen Koski (myös tallous) Kostiainen, Nuuros, Saarinen, Ilkka Koota Tehtävien jakosopimuksen mukaisesti puheenjohtaja toimii myös Jukolan johtoryhmän puheenjohtajana. Vuonna 2001 perustettiin erillinen Nuorten Jukolan johtoryhmä huolehtimaan sen viestin asioista. Siinä Kaukametsäläisiä on edustanut Anssi Saarinen. Kunniajäsenet Yrjö Teeriaho kutsuttiin v yhdistyksen neljänneksi kunniajäseneksi, Taula-Matiksi. Saman kunnian ja aseman merkkinä olevan ryhmysauvan sai v yhdistyksen sihteerinä vv toiminut Matti Salmenkylä. Aiemmat Taula-Matit ovat Erkki Pekkanen v. 1974, Lauri Tahko Pihkala v ja Kauko Ruutsalo v Toiminta Säännöt Yhdistyksen säännöt merkittiin yhdistysrekisteriin v Ne olivat niin hyvät, että 1970-luvun puolessa välissä tehdyn pikku täydennysten lisäksi muutoksiin ryhdyttiin vasta uudella vuosituhannella. Eikä silloinkaan olisi ollut pakko. Sääntöjä kuitenkin hiukan nykyaikaistettiin, mutta niin paljon kuin mahdollista jätettiin ennalleen perinnettä kunnioittaen. Sääntömuutos merkittiin rekisteriin v Merkittävin jäsenistöön päin näkyvä muutos on puheenjohtajuuden muuttuminen 2-vuotiseksi. Jäsenten kausi on kuitenkin edelleen alkuperäinen 1 vuosi.

11 Vuodet Tulkoon tässä kerrotuksi myös eräs nimeen liittyvä tapahtuma. Kun yhdistyksen päätoimihenkilöt ovat olleet varsin pysyviä, ei yhdistysrekisterin kanssa asiointiin ole ollut usein tarvetta. Kun Matti J. Koski tuli sihteeriksi, puheenjohtaja yritti tehdä sähköpostitse muutosilmoitusta. Eipä löytynyt koko yhdistystä. Soitto Yhdistysrekisterin virkailijalle toi saman tuloksen. Hän epäili ensin yhdistyksen tulleen poistetuksi kirjoista toimimattomana. Sitä kun oli hiljan paljon tehty. Mutta ei löytynyt poistetuistakaan. Virkailija epäili sitten, ettei sellaista yhdistystä koskaan ole ollutkaan. Olette toimineet siinä luulossa, että yhdistys on olemassa. Sellaista on paljon, hän sanoi. Ensin kävi mielessä, että tästähän vasta melkoinen rumba syntyy - perustamiskokoukset, uudet säännöt jne. Yhdistyksen oma arkisto oli kuitenkin siltä osin kunnossa ja pj. muisti nähneensä alkuperäisen rekisteröinti-ilmoituksen. Muutaman päivän päästä, samalla hetkellä kun tuo ilmoitus löytyi, rekisterin virkailija soitti ja sanoi löytäneensä tiedot. Kun 1990-luvun loppupuolella rekisteri siirsi kortistojaan tietokoneelle, oli tapahtunut virhe. Oli näppäilty Kaukometsäläiset. Ei taidettu enää tallentajan koulussa lukea Seitsemää veljestä! Helpotus oli molemminpuolinen, kun asia selvisi ja rekisteri korjasi oma-aloitteisesti virheensä. Jukolan logot Jukolan viestin merkin, tuon kuusien välissä kirmaavan veljeksen, on suunnitellut taiteilija Totti Noisniemi ja sitä on käytetty v lähtien. Vaikka merkki oli vakiinnuttamalla saavuttanut tavaramerkin luonteen, Kaukametsäläiset merkitytti sen v tavaramerkkirekisteriin, koska eräät viestien markkinoijat pitivät sitä merkityksellisenä. Tämä kuviomerkki, logo, sai siis viereensä ympyröidyn R-kirjaimen järjestäjät halusivat tapahtumalle oman logon, joka kuitenkin rakentui Jukolan perinteisen logon ympärille. Aikaa myöten taiteilijat unohtivat järjestäjien omista kisalogoista Jukolan kuviomerkin kokonaan tai se oli niin pieni, että suurennuslasi oli tarpeen. Niinpä johtoryhmä teki v kurinpalautuksen ja päätti, että jälleen jatkossa järjestäjien mahdollinen oma logo tulee perustua Jukolan merkkiin. Onhan se jo muotonsakin puolesta suunnistajapiireissä ympäri maailmaa tunnettu. Nuorten Jukolalla on ollut alusta lähtien oma logonsa. Sen on suunnitellut Hannu Tiainen. Venloillakin on oma logonsa. Sitä on kuitenkin käytetty vain käsiohjelman koristeena. Sietäisi käyttää enemmänkin. Sen tekijä ei ole tiedossa. Ei saatu ennen tulostamista Jukolan logo Venlojen logo Nuorten Jukolan logo Viestisanoma Kaukametsäläiset tervehtivät Jukolan viestin sanomalla jotakin ajankohtaista yhteisöä tai ryhmää tai haluavat tuoda esiin tai kiinnitettävän huomiota johonkin tärkeäksi katsomaansa asiaan. Sanoman lukee julki voittajajoukkueen ankkuri pian maaliin saapumisensa jälkeen. Jukolan viestin sanoman laati vv Helsingin Sanomien urheilutoimituksen päällikkö Aaro Laine, usein yhdessä Jaakko Kahilan kanssa, joka itse laati sanoman vv , sitten Matti Salmenkylä vv , Kauko Ruutsalo vv ja sen jälkeen jälleen Matti Salmenkylä. Vuoden 2005 viestistä lähtien sanoman laatii Antero Viherkenttä. Sanoman tekstasi v taiteilija Reino Luoto.

12 Vuodet Sanomaan liittyy pieni v Sulkavalla sattunut kommellus. Sanomahan luovutetaan perinteen mukaisesti Jukolan iltajuhlassa edellisen vuoden voittajajoukkueen edustajalle kuvaannollisesti viestissä kuljetettavaksi. Hiukan ennen h-hetkeä puheenjohtaja totesi, että touhussa sanomakäärö olikin jäänyt autoon parkkipaikalle eikä sitä enää ehdi sieltä hakea. Lasten tarha-aikaiset askartelut olivat kuitenkin mielessä. Siis kiireesti ravintolaan, josta löytyikin jo tyhjentynyt talouspaperirullan sisus. Toimistosta löytyi ylimääräinen Jukolan juliste, josta tuli rullalle mainio kääre. Bäkkelagetin aloittaja uskoi saaneensa oikean sanoman, sillä aidolta kotelolta se kuulemma yleisöstäkin näytti. Aamuksi löytyi jo oikeakin sanoma, sillä ei Haldenin ankkuri suinkaan tyhjää talouspaperirullan sivua lukenut. Alun perin sanoma oli vain suomen kielellä, joten norjalaisilla ja ruotsalaisilla oli sen lukemisessa hilpeyttä herättäneitä vaikeuksia luvun puolesta välistä lähtien teksti on ollut myös ruotsiksi ja viime vuosina myös englanniksi. Tosin v Jämillä sitä olisi tarvittu ranskaksi, joten sijaisjärjestelyt olivat tarpeen. Tervehdykset vuosilta Jukolan viestin tarina-kirjassa sekä Jukolan viestin verkkosivuilla.. Sen jälkeen viesti on osoitettu alla olevan taulukon mukaisesti: Vuosi Vastaanottaja Sanoma Vastaanottaja 1989 Helsingin Sanomat Onnittelut 100-vuotiaalle vast. päätoimittaja Heikki Tikkanen 1990 Yleisradion urheilutoimitus Tervehdys unohtumattomien Jukolatunnelmien välittäjälle toim. Voitto Raatikainen 1991 Suomen kirkko Tervehdys erit. mittavalle nuorisotyölle Lapuan piispa Yrjö Sariola 1992 Eduskunta Itsenäisyyttä 75 vuotta varapuhemies Mikko Pesälä 1993 Suomalaiset yrittäjät Huolestuneisuus työttömyydestä varapj Raimo Nikkanen (SYKL) johtok. jäsen Paavo Tuominen (MTK) 1994 Lapin poromiehet Tervehdys poromiehille paliskuntien yhd. pj. Lasse Näsi 1995 Maailman luonnon säätiö (WWF) ja Metsien moninaiskäytöstä pääsiht. Meri Saarnilahti (WWF) Suomen luonnonsuojeluliitto pj. Timo Helle (S. luonnons. liitto) 1996 Opetusministeriö Puun vuoden merkeissä opetusmin. O-P.Heinosen edustajana tark. Paavo Hyvärinen 1997 Jyväskylän yo:n liikuntatiet. tiedekunta Suunnistuksen opetuksesta kouluissa dekaani Pauli Vuolle 1998 Jukolan viestien järjestäjät Kiitos 50 vuodesta toimitsija kultakin vuosikymmeneltä 1999 Suomen Maaseutukeskusten liitto 2000 Venlojen viestien naissuunnistajille Jussit tervehtivät kilpasisariaan, jotka paikalla olleet I Venlojen kilpailun ovat kisanneet heidän kanssaan osanottajat (n. 30 naista) Jukolassa 50 v Puun käden taitajille ja heidän Tervehdys nikkaripitäjässä Jurvassa käsityömestari Oiva Kentta ja yrittäjilleen ja järjestöilleen toim. joht Suomen Punainen Risti Onnittelut 125-vuotiaalle??? Kanerva 2003 Saaristoasiain neuvottelukunta ja Kehotus liikkua terveydeksi kunto- siht. Jorma Leppänen Etelä-Savon kesäasukkaat rasteilla ympäri maata Sulkavan kesäasukas 2004 Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Onnittelut 40-vuotiaalle pj Kari Lehtola 2005 Kansainvälisille osanottajille Tervehdys ja onnittelut 60 v. Tiomilalle osanottajat Ekaterina Terekhova ja Yotaro Ogasawara sekä Henrik Persson (Tiomila) Talous Kaukametsäläiset perii järjestäjiltä pienen osan osanottomaksuista royaltina. Sillä maksetaan mm. yhdistyksen vähäisiä toimintakuluja sekä johtoryhmän edustajan ja asiantuntijaryhmän kulukorvaukset. Loppu, valtaosa, käytetään suunnistuksen harrastamisedellytysten vaalimiseen, Jukolan kehittämiseen ja menestyneiden suunnistajien valmennusapurahoihin. Niinpä tositteista löytyy mm. osuus Kerava-Sipoon Jukolan luontotutkimuksesta ( ), maan ensimmäisen Regnlyn (nyk. Emit) leimausjärjestelmän hankinnasta v. 1994, jota aluksi lainattiin halukkaille, jotta he saattoivat tutustua

13 Vuodet maailmalla jo joissakin kilpailuissa käytössä olleeseen menetelmään. Seuraavana vuonna laitteisto lahjoitettiin Suunnistusliitolle koulutukseen. Edelleen rahaa on käytetty mm. Jukolan tietojärjestelmien hankintaan ja kehittämiseen, kiertävien Jukola-tarvikkeiden hankintaan, Nuorten Jukolan järjestelykuluihin ja kunniapalkintoihin, v hankittiin Pekka Nikulaisen uunituore valmennuskirja kaikille 90 liiton valmennusryhmäläiselle jne. Suomalaiset maailman mestarit, niin juosten, suksilla kuin pyörälläkin, nuoret kuin aikuisetkin, henkilökohtaiset kuin viestinviejätkin ovat saaneet valmennusapurahan. Parhaana vuonna apurahoina jaettiin liki 6000 euroa. Tunnustuksia Jukolan viesti on saanut vuoden 1989 jälkeen useita tunnustuksia: V Suomen Latu palkitsi Jukolan viestin Vuoden liikuttajana ansioista suomalaisen liikunnan edistäjänä. V Finnair palkitsi Juhla-Jukolan vuoden urheilutapahtumana. V Etelä-Savon Ympäristökeskus palkitsi Sulkava-Jukolan ympäristöarvojen esimerkillisestä huomioon ottamisesta. Juhla-kokous Juhla-Jukolan lauantaina Kaukametsäläiset kokoontuivat 50-vuotisjuhlakokoukseensa Siuntion kylpylässä. Läsnä oli lähes 70 jäsentä. Vain muutama oli terveydellisistä syistä estynyt. Alla on yhteiskuva, jossa on suurin osa läsnä olleista. kuva

14 Vuodet Yrjö Teeriaho Kaukametsäläisten ja johtoryhmän puheenjohtaja Yrjö Teeriaho oli Kaukametsäläisten ja Jukolan johtoryhmän puheenjohtajana viestin suurina kasvuvuosina eli Jukolan joukkueiden määrä kasvoi silloin 594:stä lähes kaksinkertaiseksi ja Venlojen 225:stä yli tuplaksi. Kaukametsäläisten varapuheenjohtajana hän oli ollut jo v alkaen. Yrjö on syntyjään kolmannen polven helsinkiläinen, mutta asui pitkään Keravalla, josta v muutti äitinsä kotiseudulle Jyväskylän Palokkaan, kolme tuntia lähemmäs rakasta Saariselän Ykintupaansa, missä Kiilopään lähellä tämäkin haastattelu on tehty kauniina Lapin alkukesän iltana v. 2004, jolloin hyttysistäkään ei vielä ole kiusaa. Miten jouduit suunnistuksen pariin ja sitten menestyksiin? Se meni jotenkin itsestään. Ympäristö kiinnosti. Hankin karttoja, pitäjänkarttoja silloin, jo pikkupoikana kesiä Palokassa viettäessäni. Muistan ensimmäisen suunnanottonikin Nuuksiossa kohti Orajärveä. Ja löytyihän se. Retkeilykerho Metsänvaeltajissa alkoi varsinainen suunnistus, opettajana Helka Satukangas. Ensimmäinen oikea kilpailu oli piirikunnallinen Herttoniemessä Sulo Markkula katseli maalissa aikaani kilpailukortista ja sanoi Eipä ole sinullakaan kummoinen kävelyvauhti. Vähitellen rastit alkoivat löytyä erehdysten kautta. Opettelin näet ensin juoksemaan kovaa ja sitten vasta suunnistamaan. Parhaimmillani olin Allan Karin tilastoissa (vastasivat nykyistä rankia toim.) neljäntenä. Vaikka ikämies- ja veteraanisarjoissa tuli useita mestaruuksia ja muita mitaleita niin kesällä kuin talvellakin, henkilökohtaisissa ja viesteissä, yleisen sarjan 6. tila Kuopion SM:ssa nousee korkealle. Milloin olit ensi kerran Jukolassa ja jatko? Entä osallistujana viimeisen kerran? Ensimmäinen oli 1951 Hollolassa. Olin usein alkuosuuksilla näin varmistaen juoksemaan pääsyn, sillä seurani Rasti-Veikot ei ollut vahva viestiseura. Jo seuraavana vuonna tuli menestystä, kun tulin aloitusosuudelta vaihtoon toisena heti Utin Haukkojen Ville Sihvolan jälkeen. Muutama Jukola jäi väliinkin, kun emme saaneet joukkuetta. Maanmittarit perustivat XYZ:n v ja siitä alkoi menestys. Peräkkäisinä vuosina tuli Jukolasta sijat 3, 1, 4, 3, 11 (ripoteltiin melkein tuhkaa päällemme, kun meni niin poskelleen), 7, 12 ja vielä luvulla jäi moni Jukola juoksematta, kun olin liiton ylivalvojana. Kolmesti olin vielä mukana ja tuon viimeksi mainitun kuusi kertaa Ounasvaaran poikki jäivät viimeisiksi, sillä johtoryhmässä sitä on kovasti jäävi. Meillä oli johtoryhmässä kuitenkin tapana, että suunnistavat jäsenet kiersivät ennen kisaa kukin ainakin jonkun radan näkemyksen ja keskusteluvalmiuden saamiseksi. Tietämäni mukaan sama jatkuu nykyisinkin. Mikä Jukola on parhaiten jäänyt kilpailuna mieleesi? Kyllä voitto aina on päällimmäisenä. Sitä ei unohda koskaan. Sehän oli v Karkkilan takamailla. Itse juoksin silloin toisen osuuden (kärkeen, osuuden toiseksi nopeimmalla ajalla toim.) ja Niemelän Ossi oli ankkurina. Onko ikäviä Jukola-muistoja? On, todellinen Waterloo vuonna 1966 Asikkalassa. Tulin toiselta osuudelta ensimmäisenä vaihtoon.

15 Vuodet Saunapolulla päähäni pälkähti, yhdeksän rastia minähän olin käynyt vain kahdeksalla. Silloin ei rastiympyröitä yhdistetty viivoilla. Olin taittanut kartan niin, että yksi rasti oli näkymättömissä. Hylkäyshän siitä tuli, mutta julkisuutta sain. Helsingin Sanomat otsikoi niin näyttävästi töpeksimiseni, että eräs työkaverini valitti, että hänellä oli ollut vaikeuksia selvittää, kuka viestin voitti. Vanhat tätinikin, joiden en luullut edes seuraavan suunnistusuraani, kommentoivat asiaa. Suunnistus kasvattaa nöyräksi. Se, miksi usein juoksit alkuosuuksia, erityisesti toista, selvisi osittain edellä, mutta olit usein myös ankkurina. Vielä toisesta; Jukolan yö vaatii malttia ja rauhallisuutta. Ankkurin jälkeen taas ei sijaa voi kukaan parantaa, joten vastuunkantoa tarvitaan. Aloituksen ohella ne ovat hiukan epäkiitollisia, mutta haastavia osuuksia. Muuan seurakaverini sanoi kuitenkin kerran, ettei ankkuriosuus ole minulle sopiva, koska en ole maaliviitoituksella tarpeeksi nopea. Totesin siihen, että tärkeintä on kuitenkin olla viitoituksella silloin, kun sitä nopeutta koetellaan. Mäntsälään 1968 minut oli vielä valittu XYZ:n I:n ankkuriksi. Yön kuluessa oli kuulemma kommentoitu, että kaikkia koukkupolvia ja sienestäjiä sitä ankkureiksi valitaan. Tiettävästi kakkosjoukkueesta olisi löytynyt sellaisiakin, jotka pesisivät minut nappaskengissä ja berberi päällä. Kieltämättä itsetuntoani pönkitti, kun helteisenä aamuna olin ankkurien kymmenes. Mennäänpä järjestelyihin. Onko ollut kiperiä tai kiusallisia tilanteita? Sellainen tapahtui jo ennen johtoryhmäaikaani v Oli teknisten lakko ja Räyskälän kartta painamatta. Jukola siirrettiinkin Miemalaan vanhalle kartalle. Hämeen Sanomat kirjoittikin: On kummallinen juttu, ettei karttaa saatu painetuksi, vaikka Suunnistusliiton puheenjohtaja Osmo Niemelä on karttapainon johtaja ja kilpailutoiminnan ylivalvoja Yrjö Teeriaho on karttapainon tuotantopäällikkö. Kävin lakkokenraali Jorma Reinin puheilla kysymässä, enkö voisi mennä töihin valvomaan painatusta. Katsotaan lakko loppuun, oli Reinin toteamus. Lakot ja seurapelit ovat erikseen. Kiperä episodi oli myös Laitilassa v. 1985, kun Jukolan viestiä syytettiin järven veden pilaamisesta. Syyte oli väärä, mutta aikansa meni asian selvittelyssä. Mikä kilpailukeskus on parhaiten jäänyt muistiisi? Nehän vaihtelevat paljon lentokentistä ja pelloista hiekkakuoppiin. Kaikissa on viesti toiminut. Ehkä se on ollut Laitilan Tulejärvi, jossa oltiin komeassa männikössä luonnon helmassa, missä suvivirsi soi kauniisti. Moni muistanee parhaiten Kytäjän Kura-Jukolan. Juhla-Jukolan rinteen komeat kuuset aamuauringossa myös sykähdyttivät. Mitkä ovat hyvän kilpailunjohtajan tärkeimmät ominaisuudet? Rauhallisuus, asiantuntemus, delegointi- ja päätöksentekokyky. Siinä ovat varmasti oleellisimmat. Mikä saa seuran järjestämään Jukolan viestin? Se on kiehtova haaste. Ja toivottavasti järjestäjälle jää jotakin tilikirjan viimeisellekin riville. Jukolan johtoryhmän puheenjohtajuus: onko se kunniavirka? Ei todellakaan. Ryhmän puheenjohtajahan on myös Kaukametsäläisten puheenjohtaja. Ennen kaikkea se on työtehtävä, jossa on käytettävissä 24 tuntia päivässä, 7 päivää viikossa, vaikkei siitä palkkaa maksetakaan. Samaan aikaan on menossa 4 Jukolaa ja viidennen haku. Kaikkia pitää seurata ja ohjata, käydä paikan päällä jne. Tosin siinä pääsee myös moneen muuten pääsemättömään paikkaan ja tapaa mielenkiintoisia henkilöitä ja tärkeitä vaikuttajia. Jukolan johtoryhmä valitsee järjestäjän ja sen jälkeen kehittää, ohjaa ja valvoo viestejä. Onko johtoryhmällä liikaa valtaa? Ryhmäänhän kuuluvat Kaukametsäläisten, liiton ja Helsingin Sanomien edustajat sekä Jukolan valvoja. Hesarin Jorma Kuula, joka oli heidän edustajanaan koko aikani ja vielä pitkään sen jälkeenkin, ansaitsee syvän kumarruksen ja hatun noston työstään. Työt hoituivat ja hauskaa oli. Hän toi terveen, suunnistuksen ulkopuolisen näkemyksen sekä monien muiden lajien ja tapahtumien kokemuksia. Mutta kysymykseen: ei missään tapauksessa. Ryhmä koostuu asiantuntijoista, joilla on monipuolinen ja pitkä kokemus. He ovat perinteisesti puhaltaneet hyvin yhteiseen hiileen. Ryhmällä tulee olla valtaa, jota se käyttää Jukolan viestien hyväksi. Taustayhteisöt määrittelevät rajat, vaikkei niitä taida paljon muita olla kuin perinteitä noudattaen Jukola-tasoa. Seurat ovat ottaneet Jukolan omakseen. Mutta kukin seura järjestää vain omaansa. Johtoryhmä ohjaa ja valvoo kokonaisuutta ja jatkuvuutta. Ja eiköhän Jukolan laatu ja arvostus parhaiten kerro, miten ryhmä on valtaansa käyttänyt.

16 Vuodet Miltä näyttää Jukolan tulevaisuus kymmenen vuoden hiukan syrjemmällä olon jälkeen? Jukolaa ei jätetä totesimme Jukolan valvojan Matti J. Kosken kanssa lehtimiehille urakkojamme lopettaessamme. Kalenterini muotoutuu Jukolan mukaan. Olen sanonut läheisilleni, että Jukolasta en voi olla poissa. Luulevat vielä, että olen kuollut. Jukola on hyvissä käsissä ja toimii. Kasvaviin osanottajamääriin on tullut tieto- ja muu tekniikka avuksi. Kovin syvällistä kantaa Jukolan kehitykseen ei pidä näin etäältä ottaa. Toimiva johto on ajan hermolla ja tietää tarpeet, paineet ja kehityssuunnat. Mukavaa on ollut todeta, että Jämillä tuli jälleen uudet osanottoennätykset. Se kertoo paljon.

17 Vuodet Matti J. Koski Jukolan valvoja Matti J J tarkoittaa muuten Johannes oli Jukolan kilpailunvalvojana 13 viestin voimakkaan kasvun ja kehittymisen vuotta ja harjoitteli Frani Krogellin kanssa jo yhden vuoden sitä ennen. Ja vaikka mitään kovin vaikeita tai kiperiä tapahtumia ei noihin vuosiin mahtunutkaan, niin hän kuitenkin sanoo miellyttävän huippuhetken olleen, kun hän Jukola-kokouksessa syksyllä 1996 sai luovuttaa erinomaisessa kunnossa olevan viestin valvojan tehtävät seuraajalleen Pekka Nikulaiselle. Matti J J tarkoittaa muuten Johannes oli Jukolan kilpailunvalvojana 13 viestin voimakkaan kasvun ja kehittymisen vuotta ja harjoitteli Frani Krogellin kanssa jo yhden vuoden sitä ennen. Ja vaikka mitään kovin vaikeita tai kiperiä tapahtumia ei noihin vuosiin mahtunutkaan, niin hän kuitenkin sanoo miellyttävän huippuhetken olleen, kun hän Jukola-kokouksessa syksyllä 1996 sai luovuttaa erinomaisessa kunnossa olevan viestin valvojan tehtävät seuraajalleen Pekka Nikulaiselle. Matti on syntyään Vaasan poikia, vuosikertaa Sieltä hän vaimonsa ja kahden tyttärensä kanssa muutti v alussa etelään ja asettui Sipooseen, jolloin seuraksi tuli luonnollisesti Sibbo-Vargarna. Koko aikuisen työuransa Matti oli Telen (nyk. TeliaSonera) leivissä ja jäi eläkkeelle keväällä Ensikosketus suunnistukseen tuli Vaasan Metsäveikkojen partiossa, mutta kipinä ei vielä syttynyt roihuun, vaikka jäikin kytemään. Ne opit toivat armeijassa pataljoonan yömestaruuden ja niin Vaasan Suunnistajien puheenjohtajan Olavi Kujanpään oli helppoa houkutella siviiliin päässyt nuori mies rastien hakuun. Elettiin vuotta Alku oli kuitenkin rauhallista ja ensikosketus Jukolaankin oli v Kiikalassa huoltajana, mutta sitten useana vuonna kilpailijanakin. Niin kovaksi etsimisen halu ei kuitenkaan mennyt, että joka viikonvaihde olisi pitänyt reissata ympäri maata kisojen perässä, kotinurkilla kumminkin. Sipoossa SV sai työmyyrän, joka silloin tällöin osallistui kilpailuihinkin. Kura-Jukolan jälkeen 1981 Matti on ollut jokaisessa Jukolassa, tosin voinut suunnistaa vasta Mehtän jälkeen, sillä kartat ja radat tuntevana sekä maastossa monesti käyneenä osallistuminen ei valvojalle sopinut. Matti on Sipoon ikämiesjoukkueen vanhimpia, mutta kovakuntoisena ankkuriosuus on ollut vakiohaasteena. Parhaiten on mennyt viime kesänä Sippolassa, jossa 15 km kesti vähän yli 2 tuntia, mutta nopeinta vauhti on ollut tietysti Jämillä. Näin alkuesittelyn jälkeen esitin Matille muutamia kysymyksiä, jotka vastauksineen ovat seuraavassa. Miten jouduit Jukolan kilpailunvalvojaksi? En sanoisi, että jouduin, vaan pääsin. Tarkkaan en tiedä valintaperusteita, mutta olin lähes 10 vuoden ajan toiminut liiton eri jaostoissa ja arvokilpailujen valvojana, ollut SM-kisoissa ja monissa kansallisissa kilpailun johtajana, toiminut aktiivisesti Sibbo-Vargarnassa jne. Kai nimi ja osaaminen olivat tulleet valitsijoille tutuiksi. Tehtävästä ja sen sisällöstä en ennen valintaani tiennyt kovinkaan paljon, joten uutta oli melkoisesti. Yhteinen vuosi Franin kanssa olikin hyvin opettava. Miten Jukola kehittyi aikanasi? Kyllä Jukola olisi kehittynyt ilman minuakin. Tämän takaa se, että joka kerta ollaan uudella paikkakunnalla, on uudet järjestäjät uusin ajatuksin ja ideoin. Monta kertaa koin itseni toppuuttelijana, ettei lähdetty suin päin toteuttamaan uutta ja tuntematonta. Jukola ei kokeile eikä ota hallitsemattomia riskejä. Mottoni olikin: Pienin askelin tulee hyvää ja pysyvää. Kun uutta otetaan käyttöön, se on tarkoitettu pysyväksi. Viestien suuri koko sulkee myös joitakin ratkaisuja pois. Valvojan tehtävänä on varmistaa, että asiat menevät oikealla tavalla ja sovitun aikataulun mukaan. Alussa kävin hyvinkin usein järjestäjien tilaisuuksissa, mutta kun raportointi ja johtomenetelmä kehittyi, osan asioita pystyi valvomaan paikalla käymättäkin. Puhelinta käytettiin paljon. Eihän ollut vielä sähköpostia. Tänään Jukolassa on hyvä johto- ja valvontamenetelmä, mikä on ollut esikuvana monelle muullekin tapahtumalle. Se tai sen dokumentit eivät suoranaisesti näy kilpailijoille, mutta vaikutukset hyvinkin.

18 Vuodet Aikataulutuksen perustana on valvontasuunnitelma, jossa on noin 40 työvaihetta määräaikoineen. Valvontatehtävää helpotti paljon, kun ennen Paimion Jukolaa (1993) pyysin Jorma Aken mukaan kartoituksen tukihenkilöksi. Myöhemmin on tullut muitakin teknisiä asiantuntijoita, sillä ei valvoja voi olla joka asian huippuhallitsija. Suuri muutos on tapahtunut ratapainatuksessa. Alkuvuosina tarkastus kesti pari päivää, kun hajontoja ja määritteitä vertaili valopöydällä. Nyt uuden tekniikan ansiosta tarkastus vie muutaman tunnin. Osanottajamäärät tietysti lisääntyivät melkoisesti. Kun ensimmäisessä valvomassani Selänpään Jukolassa 1983 oli yhteensä 6889 kilpailijaa, raja rikottiin Juvalla 1990 ja parina seuraavana vuonna oli vielä hiukan enemmän. Unohtaa ei sovi myöskään, että käyttöön otettiin Jukolan oma tietojärjestelmä, jolloin puheet mahdollisista osanottorajoituksista voitiin siltä osin unohtaa. Yhteistyö johtoryhmän ja järjestäjien kesken? Yhteistyö johtoryhmän kesken sujui hyvässä hengessä. Olimme paljon yhdessä uusien järjestäjien ja valittujen järjestäjien tarkastusmatkoilla ja teimme paljon asioita yhdessä. Jos järjestäjien kanssa joskus oli pientä kädenvääntöä, ei niitä juurikaan enää muista. Aika kultaa muistot. Minua onnisti, kun sain tehdä yhteisen päämäärän hyvien Jukolan järjestelyjen eteen työtä asiallisten ja hienojen ihmisten kanssa. Kiitos heille kaikille tuhansille. Mikä aiheutti eniten puuhaa/päänvaivaa? Päänvaivaa tuli eräässä Jukolassa, kun kilpailunjohtaja ei pysynyt aikataulussa kehotuksista huolimatta. Vihonviimeisen takarajan umpeuduttua oli etsittävä uusi johtaja. Ja hyvinhän lopuksi silloinkin kävi. Päänvaivaa aiheuttivat myös toistuvat varaslähdöt. Tähän tuli piste Raja-Jukolan kaaosmaisten lähtöjen jälkeen. Lähtöjä alettiin videokuvata, kuulutuksiin kiinnitettiin huomiota ja varastajille määriteltiin sanktiot. Ne tehosivat. Kiperin tilanne? Kenties kiperintä oli kerran, kun poikkeuksellisesti ratamestari oli myös kartantekijä. Tavan mukaan johtoryhmän puheenjohtaja (Yrjö Teeriaho) kiersi kisa-aamuna erään Venlojen radan. Olin myös itse maastossa. Lenkin jälkeen Yrjö tuli luokseni ja sanoi, että yksi notkorasti on väärässä paikassa. Kerroin itsekin käyneeni sillä enkä ollut huomannut mitään vikaa. Yrjö kysyi, miten olin rastille tullut. Kerroin menneeni karttaa lukien rinteen suuntaisesti. Yrjö oli tullut toisesta suunnasta varmasta pisteestä kompassia käyttäen, mutta ei ollut löytänyt rastille. Hän oli toistanut lähestymisensä samoin tuloksin. Niinpä lähdimme johtoryhmän porukalla tarkastamaan tilannetta. Ilmeni, että kartassa oli sijaintivirhe. Kun ratamestari tunsi kartanteon ajalta paikan, hän ei ollut tullut sille kompassilla eikä virhe siten ollut paljastunut. Lopputulos oli, että rastilippu siirrettiin notkossa ylemmäs ja korkeammalle hyvin näkyväksi eikä kukaan kilpailijoista siitä protestoinut. Pieniä hiirosia tuli kuitenkin pöksyihin, kun ratavalvoja em. kuultuaan sanoi, että jos ollaan noin tarkkoja, muualta löytyy paljon pahempia paikkoja. Onneksi kaikki meni kuitenkin hyvin eikä niistä muistakaan purnauksia kuulunut. Opiksi otettiin: jatkossa ei kartantekijä-ratamestariyhdistelmää enää hyväksytty. Toisen kerran, kun olimme tarkastamassa maastoa kartan esipainoksen kanssa, ilmeni, että kompassi näytti erään linjan ja ojia eri suuntaisina kuin, mitä ne olivat kartalta suunnan otettuina. Koordinaattiviivat olivat väärin. Asia korjattiin lopulliseen painatukseen. Mikä tilanne olisi syntynytkään, jos virhettä ei olisi huomattu. Silloin kun käytettiin suunnassa kulkua vielä paljon. Opettiko valvojakokemus jotakin? Paljonkin, mutta niitä on vaikea yksilöidä. Asioiden tarkasteluun on tullut laajuutta ja perspektiiviä. En lähde arvostelemaan ainakaan Jukolan maastoja ja ratoja, sillä arvostelijoita riittää kyllä muutenkin. Ja palaute muutenkin pitää pystyä antamaan myönteisessä hengessä, vaikkei selviltä mokilta saa tietenkään silmiä ummistaa. Ehkä myös neuvottelutaito on lisääntynyt. Ehkä osa siitä johtuu iästäkin. Valvojalla on tietty, suurikin, valta, jota on osattava käyttää oikealla tavalla. Miten kotijoukot suhtautuivat valvojana oloosi? Sehän vie varsin runsaasti aikaa. Vaimo oli tottunut, että suunnistajat ovat asunnonsäästäjiä. Hänen isänsä näet oli lajin harrastajia ja voitti useita mitaleita FSO:n mestaruuskisoissa. Ei ole sanomista tullut. Miten täytit valvojatyöstä jääneen ajan lopetettuasi? Olin päättänyt hyödyntää sillä seuraani. Olen toiminut SV:n suunnistusjaostossa, ollut useasti kilpailujen johtajana ja hoitanut jaoston web-sivuja jne jne. Ja Närpiön mökillä on tullut olluksi entistä enemmän.

19 Vuodet Kilpailujen järjestäminen Jukolan arvot Jukolan viestin järjestelyt perustuvat Jukolan viestin arvoihin: Viesti järjestetäänvuosittain eri puolilla Suomea. Tapahtuma saa aina uuden paikallisen ilmeen. Niin järjestäjät kuin paikallise t päättäjätkin kokevat tapahtuman merkittäväksi näytön paikaksi. Tämä selittänee sen, että järjestelyihin osallistuu vuodesta toiseen n talkoolaista, joiden talkootuntien määrä kohoaa useisiin kymmeniintuhansiin. Järjestelyt tukeutuvat perinteisiin - Aleksis Kiven hengessä Motivoituneet ja asiansa osaavat järjestäjät Avoin tiedonsiirto tuleville järjestäjille. Tähän liittyy aineiston dokumentointi, joita ovat mm. toimintasuunnitelmat ja loppuraportit. Ne luovutetaan tuleville järjestäjille vuosittain loppusyksynä toistuvassa Jukola-kokouksessa. Ennen omaa järjestelyvuoroaan järjestäjät osallistuvat neljään Jukola-kokoukseen. Samoin tulevat järjestäjät tutustuvat edeltäviin tapahtumiin, joissa perehtyvät yksityiskohtaisesti kisakoneiston toimintaan eri vaiheissa. Jatkuvuuden taustalla on Jukolan viestin johtoryhmä ja kilpailunvalvoja Jukolan viestin johtoryhmä Jukolan järjestelyjen taustalla on johtoryhmä. Sen työ on lähes näkymätöntä, mutta ajan saatossa sillä on ollut erittäin merkittävä osuus Jukolan nykyiseen asemaan. Johtoryhmä on toiminut nykyisessä muodossaan vuodesta 1980 lähtien. Sen perustajayhteisöjä olivat Kaukametsäläiset, Helsingin Sanomat ja Suomen Suunnistusliitto. Vuodesta 2004 alkaen Helsingin Sanomien työtä on jatkanut Puolustusvoimat. Yhteisöt nimeävät henkilöedustajansa johtoryhmään. Lisäksi johtoryhmän kokouksiin kutsutaan Suunnistusliiton viestiä varten nimeämä kilpailunvalvoja, sekä johtoryhmän valitsema sihteeri. Johtoryhmän, mukaan lukien kilpailunvalvojan, tärkein työ on turvata järjestelyiltään huippuluokan suunnistustapahtuman toteutus ja jatkuvuus. Johtoryhmä opastaa ja valvoo, että kulloinkin vuorossa oleva järjestäjä toteuttaa järjestelyt viestin hengen, perinteiden ja sääntöjen mukaisesti, ja että kaikkien järjestelyistä vastaavien osapuolten edut ja velvollisuudet toteutuvat. Johtoryhmä julistaa kilpailun haettavaksi, tutkii järjestäjän edellytykset suoriutua järjestelytehtävästä ja valitsee järjestäjän. Johtoryhmä päättää myös osanottomaksujen ja muiden tarpeellisiksi havaittujen maksujen suuruuden. Järjestäjät vaihtuvat, mutta taustaryhmä pysyy samana. Johtoryhmä kiidättää vuodesta toiseen viestiä uusille järjestäjille, sekä järjestelyjen perinteistä että sääntöjen hengestä, joihin viestin järjestelyt nojautuvat.

20 Vuodet Kuva. Helsingin Sanomien tunnus on vuosikymmenien ajan nähty Jukolan kilpailukeskuksissa ja kilpailunumeroissa. Johtoryhmän eri osapuolten tehtäväjako: Kaukametsäläiset on Jukolan perustaja ja aatteen luoja, sekä kilpailun perinteiden vaalija ja kehittäjä. Heidän edustaja toimii johtoryhmän puheenjohtajana. Yrjö Teeriaho hoiti tehtävää vuosina ja hänen jälkeensä on vuodesta 1995 tehtävää hoitanut Reimo Uljas. Puolustusvoimat on Suomen Suunnistusliitto (SSL) pitkäaikaiseen ja merkittävään on Suomen taloudelliseen yhteistyöhön suunnistustoiminnasta vastaava sitoutuneiden tukijoiden edustaja. järjestö, jonka luvalla ja Vuosina Helsingin valvonnassa toteutetaan kaikki Sanomat on oli johtoryhmän kilpailutoiminta Suomessa. SSL:n jäsen. Helsingin Sanomain edustaja on 1995 lähtien ollut edustajina olivat Jorma Kuula Petteri Palmi. Reimo Uljas hoiti ( ) ja Sari Vapaavuori tehtävää ( ). Vuodesta 2005 alkaen on johtoryhmässä Puolustusvoimia edustanut Vesa Tervo. Kilpailunvalvojan tehtävänä on varmistaa kaiken kattavasti, että järjestelyt toteutetaan kilpailusääntöjä noudattaen, niin että urheilullinen oikeudenmukaisuus toteutuu. Lisäksi on varmistettava, että järjestelyissä huomioidaan Jukolan erityispiirteet. Näissä merkeissä hän neuvoo ja ohjaa järjestäjiä. Kilpailunvalvojan tehtävää on hoitanut 2001 lähtien Arvo Kantola. Hän toimii myös johtoryhmän sihteerinä. Kantolan edeltäjänä Pekka Nikulainen hoiti valvojan tehtävää vv Pitkäaikaisimpia valvojia ovat olleet Erkki Pekkanen , Frans Krogell ja Matti J. Koski