Tulevaisuus ei tule se tehdään! - @Jamsantutu

Transkriptio

1 Tulevaisuus ei tule se tehdään! - @Jamsantutu

2 Tilaisuuden tavoite Johdatella tulevaisuusajatteluun, jotta tulevaisuusdialogista tulee tapamme toimia Vastata kysymyksiin: Mikä erottaa tulevaisuusajattelun arkisesta ajattelemisesta ja ennustamisesta? Miksi tulevaisuusajattelu kannattaa? Mistä tulevaisuutta koskevaa tietoa voi hankkia? Miksi tulevaisuusajattelu on haastavaa? Aloittaa matka kohti vaihtoehtoisia tulevaisuuksia 2

3 Tilaisuuden pelisäännöt Ei ole olemassa oikeaa tai väärää tulevaisuusajattelua, joten virheitä ei tarvitse pelätä. Luottamuksen ilmapiiri, leikkimielisyys, huumori sekä kokeileva ja mokaileva asenne ovat keskeinen osa tulevaisuuksien tutkimista. Tulevaisuus on avoinna lukemattomille mahdollisuuksille. Mielikuvitukselle ei kannata asettaa rajoja. Tulevaisuuksien tutkimisen ytimessä on omakohtainen kokemus ja oivaltaminen. Tilaisuus striimataan => jokainen puheenvuoro esitetään mikrofoniin. 3

4 Mikä erottaa tulevaisuusajattelun arkisesta ajattelemisesta ja ennustamisesta?

5 Tulevaisuus on pisteissä: tulevaisuusajattelun tavoitteena on selvittää, miltä pisteessä näyttää ja miten sinne pääsee Nykyhetki Mahdolliset tulevaisuudet Todennäköiset tulevaisuudet Toivotut tulevaisuudet Aika

6 Tulevaisuustutkimuksen (ajattelun) klassikko: Ossip Flechtheim Saksalaista Flechtheimia pidetään tulevaisuudentutkimuksen isänä Ehdotti 40 luvulla, että tulevaisuutta alettaisiin systemaattisesti tutkia ja uskoi, että: Uuden tieteen, futurologian, avulla voitaisiin Estää sodat; Poistaa nälkä ja kurjuus maailmasta; Kamppailla riistoa vastaan; Demokratisoida yhteiskunta; Lopettaa luonnon riistokäyttö, ja Taistella vieraantumista vastaan. Homo Humanus, uusi parempi ihminen Flechtheim, O. (1945) Teaching the Future, Journal for Higher Education, 16,

7 Tulevaisuusajattelun pohjalta laaditut tulevaisuuskuvat tai skenaariot Ovat Perusteltuja tarinoita tulevaisuudesta Selkeitä ja johdonmukaisia Sisäisesti loogisia Keskenään erilaisia Olennaisia asioita käsitteleviä Strategisiin peruskysymyksiin liittyviä Haastavia ja mielekkäitä kuvauksia tulevaisuudesta Eivät ole Ennusteita Epäselviä utopioita Epäloogisia kuvauksia Variointia trendin ympärillä Epäolennaisiin yksityiskohtiin pureutuvia Strategiset peruskysymykset ohittavia Pelkkiä ajatusleikkejä

8 KUINKA KAUKANA TULEVAISUUS ON? Kaikki mikä ei ole tapahtunut, on tulevaisuutta. On kuitenkin eri asia puhutaanko siitä, mitä tulee tapahtumaan 1, 10 tai 100 vuodessa. Kuinka kauas tulevaisuuteen pitäisi pystyä kurkottamaan, kun teet päätöksiä Oman, henkilökohtaisen tulevaisuutesi suhteen: keltainen Lähiyhteisösi ja lähiympäristösi tulevaisuuden suhteen: pinkki Maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuuden suhteen: vihreä Pariporina 5 min Jokainen vie omat Post it laput aikajanalle 8

9 MIKSI TULEVAISUUSAJATTELU KANNATTAA? 9

10 Tulevaisuusajattelu on Systemaattista Tietoon pohjautuvaa Tulevaisuuteen suuntautuvaa Vaihtoehtoiset kehityspolut huomioivaa ja Dialogista 10

11 Systemaattista Tulevaisuusajattelu perustuu systemaattiseen eri näkökulmat kattavaan pohdintaan, jossa apuna voi käyttää vaikka PESTLE luokittelua P E S T L E (y) POLIITTISIA EKONOMISIA SOSIAALISIA TEKNOLOGISIA LAINSÄÄDÄNTÖÖN LIITTYVIÄ EKOLOGISIA Mitä tapahtuisi kunnalle, joka ei ottaisi huomioon esim. teknologista kehitystä tehdessään ratkaisuja lukiokoulutuksesta -> sähköiset ylioppilaskirjoitukset? 11

12 Tietoon pohjautuvaa Systemaattisen tarkastelun mahdollistaa riittävän monialainen tieto asioista ja niiden kehityssuunnista Musta tuntuu minä haluan minulle ei käy aina on tehty näin 70-luvulla oli paremmin ei vaan riitä päätöksenteon pohjaksi On olemassa tutkimustietoa, mutta Toimintaympäristössä vaikuttaa isoja tai pieniä muutosvoimia, joita voi tunnistaa ympäröivästä maailmasta -> tähän palataan myöhemmin 12

13 Tulevaisuuteen suuntautuvaa Tulevaisuutta koskevissa päätöksissä aika- ja paikkahorisonttia tulisi pystyä laajentamaan -> päätösten vaikutukset laadullisesti parempia ja päätökset osuvampia MAAILMA VALTIO KUNTA ITSE, OMA LÄHI- YHTEISÖ MENNYT VIIKKO / NYT VUOSI 10 vuotta OMA ELINIKÄ

14 Vaihtoehtoiset kehityspolut huomioivaa Mitä tapahtuu yritykselle, joka kehittää toimintaansa yhden signaalin / trendin perusteella? Se oli ehkä kaikista nopein tuulahdus, mitä trendeissä on koettu. Buumi loppui ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan. Karppausleipiä valmistettiin muutaman kuukauden ajan vuoden 2013 syksyllä alkaneen buumin aikana, mutta tällä hetkellä meillä ei niitä enää ole, kertoo Porin Leivän toimitusjohtaja Timo Valli. 14

15 Dialogista Mitä tapahtuu viljelijälle, joka investoi lainarahalla peltoihin ja alkaa tietämättään kasvattaa viljaa, josta on ylituotantoa markkinoilla? Tukipolitiikka Pariisi Lontoo Chigaco Kuluttajakysynnän kehittyminen Rahamarkkinat Viljelyolosuhteet jne 15

16 Miksi tulevaisuusajattelu kannattaa (juuri nyt)? Epävarmuus tai pelko syvän sosiaalisen, taloudellisen, ekologisen ja kulttuurisen muutoksen edessä. Äkilliset ilmiöt? Vähenevä teknologiaoptimismi ja huoli siitä, kuinka teemme maailmasta paremman paikan lapsillemme elää. Teknologiset keinot eivät enää tehoa tai riitä? Vähenevä usko politiikan kykyyn tehdä todellinen positiivinen muutos jotain uutta tarvitaan! Politiikka ei toimi? Demokratia on kriisissä? Neljäs sektori? Post Truth? Halu ymmärtää muuttuvaa maailmaa ja omia mahdollisuuksia siinä. Uteliaisuus? Halu vaikuttaa omaan tulevaisuuteen?

17 Miksi tulevaisuusajattelu kannattaa aina? Voidaan rakentaa sellainen resilientti toimenpideportfolio, jolla organisaatio tai Anna-Liisa pärjää missä tahansa tulevaisuudessa TEHO X8 X8 X5 Nykyhetki TEKNO X5 TORI X7 X1 X3 TURVA X6 X2 X X6 X9 17

18 MISTÄ TULEVAISUUTTA KOSKEVAA TIETOA VOI HANKKIA? 18

19 Muutosvoimat ja miten päästä niiden jäljille? Tutkitun tiedon lisäksi tarvitaan tietoa muutosvoimista Toimintaympäristössä vaikuttaa isoja tai pieniä muutosvoimia, joita pyritään tunnistamaan ympäröivästä maailmasta (jotta voidaan ennakoida tulevaisuutta) Heikot signaalit Trendit Megatrendit Mustat Joutsenet Fyysinen ympäristö Kulutus SOME Tiede Teknologia Mainokset Nuoriso Yhteiskunnallinen Media kehitys

20 Heikot signaalit Heikot signaalit: tapahtuma tai ilmiö, jota voidaan pitää ensimmäisenä ilmauksena muutoksesta tai kehityskulusta Todennäköisyys pieni? Vahvistuessaan muuttuu trendiksi Herättää naurua, paheksuntaa, kummaksuntaa

21 Trendit Trendi on pitkän ajanjakson kuluessa tapahtuva muutos johonkin tiettyyn selkeästi näkyvään suuntaan Ei kuitenkaan kestoltaan ja vaikutukseltaan niin laaja kuin megatrendi Esim: Hyvinvointi tulee työpaikoille Työn joustavuuden lisääntyminen Työhyvinvoinnin tukeminen Ergonomia, jne

22 Megatrendit Megatrendi on kehityksen suuri linja. Erilaisista ilmiöistä koostuva suuri kokonaisuus, jolla on selkeä kehityssuunta. Selkeästi tunnistettava, kestoltaan pitkä ja globaali Eliniät pitenevät ja väestö vanhenee Kaupungistuminen Digitalisaatio, robotisaatio Datan arvo kasvaa Työn murros

23 Mustat joutsenet Mustat joutsenet ovat yllättäen ilmaantuvia epätodennäköisiä muutostekijöitä, joilla on merkittävät vaikutukset ja jotka muuttavat tapahtumien kehityskulun äkillisesti epävarmaksi Esim. Brexit Donald Trump

24 Megatrendiäänestys: Jämsä 2040 Mitkä ovat tärkeimmät megatrendit Jämsälle? Seinällä (ja jaetussa aineistossa) seitsemän kuntiin vaikuttavaa megatrendiä ja yksi tyhjä lakana johon voitte esittää omaa megatrendiänne Jokaisella kolme ääntä Tukkimiehenkirjanpitoäänestys 24

25 Ilmastonmuutos ja luonnonvarat Työn ja osaamisen tulevaisuus Älykkään teknologian murros Eriarvoistuminen Väestö ja alueellinen erilaistuminen Uudet demokratian muodot Tulevaisuuden talous ja varaudenjako Minun megatrendini 25

26 MIKSI TULEVAISUUSAJATTELU ON HAASTAVAA? 26

27 Ajattelullamme on rajat Lähtökohtaisesti ihminen tapaa ennustaa omaa lähitulevaisuutta oman lähimenneisyytensä perusteella. Tulevaisuusajattelun kapasiteettiamme rajoittavat lisäksi monet piilevät ajattelun vinoumat ja usein tiedostamattomasti omaksutut kuvat ja käsitykset tulevaisuudesta sekä siitä, mikä nykyisyydessä ja tulevaisuudessa on mahdollista ja todennäköistä. Suhtaudumme tulevaisuuteen usein: Äänettömänä tulevaisuutena: tulevaisuudesta ei varsinaisesti puhuta, vaan sen oletetaan vaan tulevan itsestään lastu lainehilla Retorisena tulevaisuutena: Tulevaisuudesta puhutaan stereotypioilla ja kliseillä, mutta näillä on hyvin vähän todellista yksityiskohtaista sisältöä. - kunnat ovat suomalaisen yhteiskunnan perusrakenne tai kunnallista itsehallintoa kunnioitetaan Itsestäänselvyytenä pidettävänä tulevaisuutena: Tulevaisuudesta tai muutamasta tulevaisuusvaihtoehdosta puhutaan itsestäänselvyyksinä ikään kuin ei olisi muita vaihtoehtoja. ilmastonmuutoksen seurauksena Suomen ilmasto lämpenee ja lumiset talvet vähenevät 27

28 Keskeisiä käsitteitä tulevaisuusajattelussa: Perususkomukset Kaiken päätöksenteon kulmakiviä, joihin on voitu ja voidaan ilman epäilyä luottaa. Vrt edellisen kalvon kliseet / itsestäänselvyydet. Asioita, joita ei tarvitse asettaa kyseenalaisiksi. Perususkomusten selvittäminen ei ole helppoa. Perususkomukset ovat usein sanoin lausumattomia, osittain tiedostamattomiakin ja ne voivat sisältää myyttisiäkin aineksia. Perususkomukset auttavat hahmottamaan missä olemme tällä hetkellä ja luovat rajoja tulevaisuustyöskentelylle. On syytä kuitenkin varoa perususkomusten muodostumista ajattelua ja vaihtoehtojen kirjoa liian paljon rajoittaviksi.

29 Perususkomukset Mitä kuuluu näille 1980-luvun lopulla Suomessa tehdyille Neuvostoliittoa koskevien skenaarioiden perususkomuksille? yya-sopimus on ja pysyy idänkauppa on ja pysyy Neuvostoliitto on ja pysyy

30 Jämsä 2040: Mitä perususkomuksia tunnistatte? Ryhmäporina (15 min) Pohtikaa perususkomuksia vain näistä näkökulmista: Väestö Talous Hallinnolliset rakenteet Suomessa Kirjoittakaa perususkomuksenne Post It lapuille ja tuokaa taululle Purku 30

31 Tulevaisuusajattelun tavoite Tulevaisuuksia pohdittaessa ja niistä keskusteltaessa onkin hyvä tunnistaa omia tulevaisuuteen liittyviä olettamuksia, tehdä ne näkyviksi ja arvioida niitä kriittisesti. On hyvä tiedostaa, että jätämme helposti huomiotta asiat, joista emme ole kiinnostuneita, joita emme ymmärrä tai jotka eivät ole sosiaalisesti hyväksyttyjä. Tulevaisuusajattelussa onkin tärkeää ymmärtää asioiden ja maailman systeemisyys - asiat ovat sidoksissa toisiinsa eikä mikään tapahdu tyhjiössä. Tulevaisuusajattelun kehittämisen tavoitteena on oppia venyttämään ajatteluamme, ajattelemaan tulevaisuudesta laajemmin ja hyödyntämään tulevaisuuskuvittelun kapasiteettiamme nykyhetkessä tehtävien päätösten pohjalla. Nykyhetkessä tehdyt päätökset luovat tulevaisuuden, joten on tärkeää, että pystymme kuvittelemaan tulevaisuutta avoimesti emmekä lukitse tulevaisuuttamme omien mielemme rajoitteiden kokoiseksi. 31

32 Onnistunut tulevaisuusajattelu tuottaa tietoa tulevaisuudesta: tulevaisuuskuvia Tulevaisuuskuva / skenaario ei ole milloinkaan hyvä tai huono sen perusteella, toteutuuko tulevaisuus sen mukaisesti. Tulevaisuuskuvan /skenaarion hyvyyden tai huonouden ainoa arviointikriteeri on se, kuinka hyvä työkalu se on päätöksenteossa. Hyvä skenaario vaikuttaa tulevaisuuteen jo ilmaisemalla, millaisia vaihtoehtoja on olemassa. Näin se voi tehdä itsensä mahdottomaksi jo pelkästään sillä, että se on muodostettu. Kasvun rajat raportti 1972

33 Diaesityksen voi ladata klo 16 alkaen Jämsek Oy:n etusivun uutisessa olevan linkin kautta Kiitos! Anna-Liisa Juurinen kehittämispäällikkö Jämsek Oy

34 Ilmastonmuutos ja luonnonvarat Työn ja osaamisen tulevaisuus Älykkään teknologian murros Eriarvoistuminen Väestö ja alueellinen erilaistuminen Uudet demokratian muodot Tulevaisuuden talous ja vauraudenjako Minun megatrendini 34

35 Ilmastonmuutos ja luonnonvarat Ilmastonmuutos on yksi tärkeimmistä globaalin toimintaympäristön muuttujista. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen ovat EU:n ja koko maailman laajuisen toiminnan keskiössä ja se tulee näkymään tulevina vuosikymmeninä entistä konkreettisemmin myös kuntien ja maakuntien toiminnassa. Raaka-aineiden kasvava kysyntä saattaa nostaa hintoja ja samaan aikaan käynnissä olevan materiaalivallankumouksen edelläkävijät hyötyvät asiasta eniten (esim. kiertotalous). Globaalin näkökulman lisäksi myös paikallisen terveellisen ja turvallisen elinympäristön ylläpidon ja ympäristön pilaantumisen ehkäisyn painoarvo tulee kasvamaan. 35

36 Työn ja osaamisen tulevaisuus Yhteiskunnassamme tarvittava työ ja osaaminen ovat jatkuvassa muutoksessa. Nykyisen työn murroksen keskeisiä ajureita ovat muun muassa tekoäly, robotisaatio, automaatio sekä jakamis- ja alustatalous. Taustalta löytyy myös ilmastonmuutoksen ja väestön vanhenemisen kaltaisia megatrendejä. Osa vanhoista tehtävistä ja ammateista tulee katoamaan, uusia syntyy tilalle ja vanhat muuttavat muotoaan. Teknologian kehityksen seurauksena rutiininomaiset tehtävät tulevat todennäköisesti vähenemään. Vastaavasti ihmisille jää enemmän aikaa luovaan ongelmanratkaisuun sekä yhteistyöhön toisten ihmisten kanssa koneiden välityksellä ja ilman. Tulevaisuudessa työtä ei välttämättä tehdä enää perinteiselle työnantajalle, vaan omaa osaamista jaetaan kansainvälisten digitaalisten alustojen kautta. Työn murros ei tapahdu yhdessä yössä, vaan kyseessä on pitkäkestoinen teknologinen, taloudellinen, yhteiskunnallinen ja inhimillinen muutos. Muutokset osaamistarpeissa ja -kysynnässä saattavat kuitenkin olla nopeita. Työn murroksessa parasta muutosturvaa tarjoavat koulutus, oppiminen ja oman osaamisen kehittäminen, jotka jatkuvat läpi elämän. 36

37 Älykkään teknologian murros Elämme murrosvaihetta. Kyseessä on niin sanottu kuudennen aallon alkuvaihe. Tulevaisuudentutkijat kutsuvat tätä aaltoa älykkään teknologian aikakaudeksi. Edellistä aaltoa kutsuttiin informaatioteknologian aikakaudeksi. Kuudennen aikakauden teknologisia ajureita ovat muun muassa automatisaatio, bioteknologia, esineiden internet, geeniteknologia, 3d-tulostaminen, robotisaatio, tekoäly ja virtuaalitodellisuus. Esimerkiksi geeni- ja bioteknologia tulee todennäköisesti muuttamaan ruuantuotannon radikaalisti. Ehkäisevä sekä sairauksia hoitava älykäs teknologia tulee mullistamaan käsityksemme hyvinvoinnista ja terveydestä ja niihin liittyvistä toimijoista, prosesseista ja rakenteista. Älyteknologiaa voi hyödyntää monissa kunnan palveluissa, esim. terveydenhoidossa, koulutuksessa ja liikenteessä. 37

38 Eriarvoistuminen Eriarvoistuminen haastaa yhteiskuntaa monesta suunnasta. Hyvinvointiyhteiskunta pitää huolta heikommistaan ja suomalaisten hyvinvointi sekä terveyden taso ovat jatkuvasti kohentuneet. Suurin osa ihmisistä voi edelleen hyvin, mutta eriarvoisuuden kokemus on lisääntynyt. Eriarvoisuutta on esimerkiksi sosioekonomisten ryhmien, sukupuolten, valtaväestön ja vähemmistöjen sekä maantieteellisten alueiden välillä. Eriarvoisuus ja sen kasaantuminen on laajasti vaikuttava ja moniulotteinen yhteiskunnallinen ongelma, joka vähentää kaikkia inhimillisiä voimavaroja, heikentää talouskasvua ja horjuttaa yhteiskunnan vakautta. Muut muutosilmiöt, kuten teknologian kehitys ja niukka julkisen talouden liikkumavara voivat osaltaan voimistaa eriarvoistumista, ellei yhdenvertaisuuden varmistamiseen kiinnitetä erityistä huomiota. 38

39 Väestö ja alueellinen erilaistuminen Kaupungistuminen globaalina megatrendinä näyttää jatkuvan. Kaupungeissa asuu jo yli puolet koko maailman väestöstä ja arvioiden mukaan vuonna 2030 tuo osuus olisi jo yli 70 prosenttia. Suomessa kaupungistuminen on myös voimakasta. Suuret elinkeinojen rakennemuutokset ja tästä aiheutuva työmarkkinoiden turbulenssi korostavat kaupungistumista ja ohjaavat ihmisiä sijoittumaan alueille, joilla on opiskelu- ja työpaikkoja. Myös maahanmuutto kiihdyttää Suomen kaupungistumista. Kaupunkiseudut kilpailevat osaajista, asukkaista ja yrityksistä. Tällä hetkellä askarruttaa valtakunnallisesti, tuleeko kasvu rajoittumaan vain kaikkein suurimpiin kaupunkeihin. Väestö myös vanhenee tällä ja ensi vuosikymmenellä koko Euroopassa, mutta aivan erityisesti meillä Suomessa. Myös eläkeikäisten osuus väestöstä jatkaa kasvamistaan ja samaan aikaan työikäinen väestö vähenee. Vaikka väestön ikääntyminen koskettaa kaikkia Suomen kuntia, niin ikärakenteen kehityksessä on kuitenkin kuntien kesken huomattavia eroja. Tällä hetkellä työikäisten osuus vaihtelee kunnittain 50 prosentin ja 70 prosentin välillä. Polarisaatio hyvä- ja huono-osaisten ikäihmisten välillä on kuitenkin edelleen siihen liittyvä riskitekijä. 39

40 Uudet demokratian muodot Ihmisten oletetaan haluavan vaikuttaa myös tulevaisuudessa yhteiskunnallisiin ja oman lähiympäristön asioihin, mutta osallistuminen voi hyvinkin kanavoituu eri tavalla kuin mitä perinteisesti ajatellaan. Suorat vaikuttamisen muodot tulevat haastamaan entistä vahvemmin edustuksellista demokratiaa. Monet tulevaisuuden tutkijat ennakoivat länsimaisen demokratian kriisiytymistä, jos se ei kykene uudistumaan siten, että uudet vaikuttamisen keinot tulevat hyväksytyksi osaksi poliittista järjestelmää. Uusi demokratia tarkoittaa matalan kynnyksen osallistumista, esimerkiksi verkon kautta tapahtuvin kyselyin, äänestyksin ja vaalein, osallistuvaa budjetointia, asiakas- ja kuntalaisraateja, palvelujen yhteiskehittämistä ja verkostojen kautta vaikuttamista. Esimerkiksi sopivat ad hoc -tyyppisesti nousevat julkiset kampanjat, jotka tapahtuvat pääasiassa sosiaalisessa mediassa. Uudenlaisen osallistumisen areenoina toimivat myös erilaiset pop up -tapahtumat. Kansalaisjärjestöjen merkitys näyttää korostuvan uuden demokratian kentässä. Uudenlainen demokratia on entistä enemmän kumppanuuspohjaista yhdessä tekemistä. 40

41 Tulevaisuuden talous ja vauraudenjako Tulevaisuuden talouskasvuun liittyy monia epävarmuuksia. Ikääntyvä väestö ja maapallon ekologisen kantokyvyn rajat asettavat talouskasvulle paljon tiukemmat reunaehdot aiempaan verrattuna. Teknologian muuttaessa voimakkaasti monia tuntemiamme aloja ja synnyttäen uusia, on epäselvää, miten työ ja toimeentulo syntyvät ja jakautuvat tulevaisuudessa. On mahdollista, että vain harvoilla on työtä ja vielä harvemmat hyötyvät sen tuloksista. Toisaalta on mahdollista, että teknologia ja digitalisoituminen synnyttävätkin mittavasti uutta palkkatyötä. 41

42 Minun megatrendini 42