RAPORTTI VUOSIEN YMPÄRISTÖRIKOKSISTA SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RAPORTTI VUOSIEN 2009-2010 YMPÄRISTÖRIKOKSISTA SUOMESSA"

Transkriptio

1 RAPORTTI VUOSIEN YMPÄRISTÖRIKOKSISTA SUOMESSA Suomen kansallinen ympäristörikosseurantatyöryhmä ( )

2 1 Sisällysluettelo 1 Suomen kansallisen ympäristörikosseurantatyöryhmän perustaminen Ympäristöön ja ympäristörikoksiin liittyviä uhkakuvia Ympäristöön liittyviä uhkakuvia Ympäristörikoksiin liittyviä uhkakuvia 3 3 Ympäristörikoksiin liittyvät kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö Ympäristörikoksia koskevat kansainväliset sopimukset Euroopan yhteisön ympäristörikoslainsäädäntö Suomen ympäristörikoslainsäädäntö Lainsäädännön muutoksia Ympäristörikosten erityinen vanhentumisaika 10 4 Valvonta Ympäristölainsäädännön valvonta Rajavartiolaitos Tullilaitos Vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvonta Valvontaviranomaisten yhteistyö ja havaintoja valvonnan toimivuudesta 15 5 Viranomaisten tietoon tulleet ympäristörikokset Ympäristörikosten käsittelyketjusta Rajavartiolaitoksen havaitsemat öljypäästöt Poliisin tietoon tulleet ympäristörikokset Poliisin kansainvälinen virka- ja oikeusapu ympäristörikosasioissa Tullin tietoon tulleet ympäristörikokset Ympäristörikosten määristä syyttäjillä ja tuomioistuimissa Vakavan ympäristörikoksen tutkinta kehittää yhteistoiminnan kulttuuria Tapaus A. Lokapojat Oy:n esitutkinta Havaintoja ja esimerkkejä ympäristörikoksista Viranomaisten toimialakatsaus Rajavartiolaitos Poliisi Tulli Syyttäjät 41 9 Suositukset ja kehitysnäkymät Yhteenveto Kansikuva:

3 2 1 Suomen kansallisen ympäristörikosseurantatyöryhmän perustaminen Interpolin pidetyn yleiskokouksen antaman päätöslauselman AGN/65/RES/25 johdosta Keskusrikospoliisin yhteyteen perustettiin kansallinen työryhmä, jonka tehtäviksi sovittiin mm. ympäristörikosten seuranta ja yhteistyön kehittäminen eri valvontaviranomaisten välillä. Työryhmä antaa myös vuosittain kertomuksen tilanteesta ympäristörikosten osalta Suomessa. Ryhmän puheenjohtajana toimii poliisiylitarkastaja Arto Hankilanoja Poliisihallituksesta ja sihteerinä rikoskemisti Niina Viitala Keskusrikospoliisista. Ryhmän jäseniä ovat poliisitarkastaja Matti Rinne Poliisihallituksesta, rikostarkastaja Janne Järvinen, Keskusrikospoliisista, hallitussihteeri Elise Sahivirta Ympäristöministeriöstä, tulliylitarkastaja Jenni Lehtilä tullihallituksesta, valtionsyyttäjä Christian Lundqvist Valtakunnansyyttäjänvirastosta ja rajavartioylitarkastaja Silja Hallenberg sisäasiainministeriön rajavartio-osastolta. Ryhmä myös avustaa ja neuvoo Suomeen suuntautuvien oikeusapupyyntöjen osalta. Ryhmän jäsenet ovat tavoitettavissa parhaiten organisaatioidensa puhelinkeskusten kautta. Työryhmä antoi ensimmäisen raporttinsa Ympäristöön ja ympäristörikoksiin liittyviä uhkakuvia 2.1 Ympäristöön liittyviä uhkakuvia Ympäristöön liittyviä uhkakuvia on esitetty mm. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategiassa (Valtioneuvoston periaatepäätös ): Vakava ydinonnettomuus ja muut vaarallisten aiheiden onnettomuuksien aiheuttamat terveysuhat Vesihuollon vakava toimintahäiriö Talousveden käyttökelvottomuus laajalla alueella Evakuointeja tai vakavia tuhoja aiheuttavat myrskyt, tulvat tai pato-onnettomuudet Alueen raskasmetalli- tai kemikaalipitoisuuden nousu yli terveydelle sallittujen rajojen Maa- ja vesialueiden saastuminen käyttökelvottomaksi Öljy- ja kemikaalikuljetuksen onnettomuus meri- ja sisävesialueilla Metsää tuhoava ilmansaasteiden kaukokulkeutuminen Radioaktiivinen laskeuma Eliölajien joukkokuolema Inhimillisinä toimintoina tai luonnontapahtumina, joista ympäristöuhkia voi aiheutua, mainitaan mm.: Teollisuuden suunnittelematon raaka-aineiden käyttö Maa-ainesten ja mineraalien hyödyntäminen Makeavesivarojen käyttö Metsävarojen hyödyntäminen Teollisuus- ja yhdyskuntajätteet Voimakeinojen käyttö valtioiden välillä Mahdollisina maailmanlaajuisina seurauksina mainitaan ilmaston lämpeneminen (sademäärät, tulvat), otsonikato, merten saastuminen, eliölajien kuolemat, makeavesivarojen niukkeneminen sekä maaperän eroosio. Mahdollisina alueellisina ja

4 3 paikallisina seurauksina mainitaan vaikutukset Itämeren tilaan, teollisuuden raskasmetallija kemikaalipäästöt sekä puutteellinen jätehuolto ja maaperän saastuminen. 2.2 Ympäristörikoksiin liittyviä uhkakuvia Tilanne Suomessa Kansallisesta näkökulmasta katsottuna ympäristörikollisuuteen liittyvät uhkakuvat ovat selkeästi lainvalvontaviranomaisten tiedossa. Erityisesti KRP:n pääosastossa Suomen kansallisen ympäristörikosseurantatyöryhmän toimeksiannosta vuonna 2007 toimitetun Lokki-projektin kautta saatiin maanlaajuista tietoa ympäristörikollisuuden laadusta ja yleisyydestä. Lokki-projektin yhteydessä lähetettiin yksityiskohtainen kysely kaikkiin Suomen kuntiin sekä ympäristökeskuksiin ympäristörikollisuuteen liittyen. Noin 200 palautettua vastausta osoittivat samojen ympäristöriskien ja uhkakuvien toistuvan pääsääntöisesti läpi koko valtakunnan: Roskaaminen ja jätehuoltoon liittyvät yksittäiset laiminlyönnit Rakennus- ja purkujätteen laiton hävittäminen Laittomat autopurkamot ja romunkerääjät Maatalouden lietteet ja niiden käsittely Maa-ainesten luvaton otto ja läjitys Ongelmajätteiden epäasiallinen varastointi ja käsittely Pohja- ja pintavesialueilla tapahtuva epäasiallinen toiminta Suomessa arvioidaan jäävän teille tietämättömille noin romuautoa vuodessa, mikä on noin puolet kaikkien romutettavien autojen määrästä. Autojen mukana häviää myös noin litraa jäteöljyä sekä muita auton nesteitä. Lisäksi julkisuudessa on ollut myös tapauksia, joissa esimerkiksi laivaromujen omistajuutta saatetaan valeoikeustoimin järjestellä uudelleen ilmeisenä tarkoituksena häivyttää aluksen viimeisen todellisen omistajan vastuuta laivaromun asianmukaisesta käsittelystä. Laivojen sisältämät ongelmajätteet, kuten erityisesti asbesti, tekevät romulaivan asianmukaisen käsittelyn hyvinkin kalliiksi. Edellä mainitussa Lokki-projektissa selvitettiin myös SER-jätteiden (sähkö- ja elektroniikkaromu) käsittelyyn liittyviä uhkakuvia. Suomessa kertyy vuosittain noin tonnia SERjätettä (n täysperävaunullista). Lisäksi kyseisen Lokki-projektin suorittamisen (2007) jälkeen on tullut esiin suurta julkisuutta saanut pääkaupunkiseudulla tapahtunut törkeä ympäristön turmeleminen, joka liittyy ns. loka-/viemärilietteiden epäiltyyn dumppaukseen maaston, ojiin ja sadevesiviemäreihin. Kyseinen epäilty törkeä ympäristörikos on tapahtunut suuren ja alalla pitkään toimineen toimialaharjoittajan liiketoiminnan yhteydessä. Tapaus on ollut laajuudeltaan, kestoltaan ja merkitykseltään ainakin toistaiseksi poikkeuksellinen Suomen oloissa. Erityisenä vaarana (myös) Suomessa on se, että ympäristörikollisuuskin leviää yhdeksi järjestäytyneen rikollisuuden toimintamuodoksi. Jalansija tälle uhkakuvalle on nähtävissä esimerkiksi rakennusurakoinnin suhteen. Jo nyt etenkin suurten kaupunkien rakennustoiminnassa (mm. saneeraus- ja korjaustoiminta) on aktiivisia järjestäytyneitä rikollisryhmiä ja näiden tosiasiallisessa määräysvallassa toimivia yrityksiä. On varsin epätodennäköistä, että osana järjestäytynyttä rikollisuutta toimivat harmaan talouden

5 4 yritykset myöskään hankkiutuisivat rakennuspurkujätteestä eroon muutoin kuin laittomin tavoin. Erityisesti rakennustoiminnan (myös maanrakennus) piirissä suoritettava paljastavan toiminnan suorittaminen toisi ympäristörikosten lisäksi esiin myös muuta harmaan talouden rikollisuutta. Epäillyssä törkeässä ympäristön turmelemisessa paljastavan toiminnan harjoittaminen ns. epäkonventionaalisin keinoin olisi myös lainsäädännön puolesta hyvin mahdollista. Törkeä ympäristön turmeleminen on ns. ylitörkeä rikos, jonka rangaistusmaksimi on kuusi vuotta, millä on vaikutusta esimerkiksi telekuuntelun suorittamisen edellytyksiin. "Jäte on kultaa" ("Waste is Gold") on sanonta, joka erityisesti Italiassa on käynyt todeksi järjestäytyneen rikollisuuden suhteesta erityisen laajamittaiseen haitalliseen ongelmajätteiden dumppausrikollisuuteen. Vaikka Suomessa ei ole näköpiirissä vastaavanlaisia "suuremman maailman uhkakuvia", ainekset ympäristörikollisuuden vakavoitumiselle ovat etenkin suurissa taajamissa ja kaupungeissa jo olemassa. Kansallisesta näkökulmasta voidaan ympäristörikollisuuteen liittyvänä uhkakuvana pitää myös harvinaisten eliö- tai eläinlajien laitonta keräilyä ja maastavientiä. Tällaisissa tapauksissa Suomi myös toimii kauttakuljetusmaana erityisesti Jäämeren alueelta laittomasti keräiltyjen lintujen ja niiden munien kuljetuksessa. Suomalaisten Aasian lomamatkailun lisääntymisen myötä tullee myös harvinaisten eliö- ja eläinlajien laiton maahantuonti lisääntymään. Myös erityisesti ns. suurriistaan liittyvään laittomaan metsästykseen ja saaliin kätkemiseen on syytä epäillä liittyvän ammattimaisen ja järjestäytyneen rikollisuuden piirteitä. Tähän liittyen rikoslakiin on lisätty metsästysrikoksen ja laittoman saaliin kätkemisen törkeä tekomuoto alkaen. Ympäristön pilaantumista aiheuttavaan toimintaan liittyy useimmiten taloudellisen hyödyn tavoittelu. Laittoman toiminnan harjoittaja haluaa säästää esimerkiksi jätehuoltokustannuksissa tai ympäristönsuojeluinvestoinneissa, jolloin ympäristön pilaantuminen on vain yksi toiminnan vaikutus. Laittomalla toiminnalla voi olla vaikutuksia myös esimerkiksi elinkeinoelämään siten, että laittomasti toimivilla on paremmat mahdollisuudet saada voittoa liiketoiminnastaan kuin niillä, jotka noudattavat lainsäädäntöä. Kilpailu vääristyy. Taloudellinen laskukausi saattaa lisätä ongelmia myös tällä alueella. Suomen tilastoitujen ympäristörikosten ja erityisesti törkeiden ympäristörikosten lukumäärä ei ole ns. Pohjoismaisella tasolla. Suomessa tilastoidaan määrällisesti murto-osa ympäristörikoksia esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. Vähäisemmän ilmitulleen ympäristörikollisuuden ei kuitenkaan voida ymmärtää tarkoittavan sitä, ettei Suomessa tehtäisi tai toteutettaisi suhteessa vastaavassa määrin ympäristörikoksia. Eräänä ympäristörikollisuuteen liittyvänä uhkakuvana voitaneen pitää myös sitä, ettei ympäristörikostorjuntaviranomaisilla olisi riittävää kykyä valvoa, paljastaa ja tutkia ympäristörikoksia. Koska Suomessa ei ole juurikaan paljastavaa ympäristörikostorjuntaa, voidaan poliisin toimintaa pitää jälkipainotteisena, kun rikostorjunnan tehokkaimmillaan tulisi kohdistua erityisesti reaaliajassa tapahtuvien rikosten paljastamiseen ja tutkintaan. Myöskään kunnallisilla viranomaisilla ei näyttäisi olevan riittävästi resursseja tehokkaalle ympäristötarkastus- ja lupavalvontatoiminnalle. Se, että poliisilta puuttuu voimavaroja reaaliaikaisen tutkinnan toimeenpanemiseen, vaikeuttaa merkittävissä määrin myös rikoshyödyn takaisinsaantia ympäristörikoksiin syyllistyneiltä toimijoilta. Mikäli tutkintatoimet laahaavat vuosia perässä esimerkiksi läjitystai dumppaustyyppisissä ympäristörikoksissa, ovat rikoksesta epäillyt mitä

6 5 todennäköisimmin jo onnistuneet kätkemään/käyttämään saamansa rikoshyödyn. Mainitulla seikalla on myös erityistä merkitystä varsinaisen ympäristörikostapahtumapaikkojen (esim. läjitetyt maa-alueet) ennallistamisessa, joiden ennallistamiskuluriski on vaarassa jäädä yhteiskunnan vastuulle. Se, että ympäristörikosten tekijät onnistuvat kätkemään ja käyttämään saamansa merkittävänkin rikoshyödyn, on yhdessä ympäristörikosten lievähköksi ymmärrettävän rangaistuskäytännön kanssa nähtävissä mahdolliseksi uhkakuvaksi ympäristörikollisuuden yleistymisen ja niiden erityisen haitallisuuden ja vakavuuden suhteen. Tilanne Itämeren alueella Erityisesti Itämeren alueen yhteistyön (Baltic Sea Task Force'n ympäristörikostyöryhmä) kautta on aiemmin saatu merkittävää tietoa siitä, minkä tyyppisiä uhkakuvia ympäristörikollisuuteen lähialueillamme liittyy. Kyseinen yhteistyön muoto on valitettavasti käytännössä lähes kokonaan kuihtunut aiemmin aktiivisen Norja luovuttua muutama vuosi sitten ympäristörikosseurantatyöryhmän toiminnan järjestämisestä. Nykyisin lähialuerikollisuutemme tilannekuva syntyy suorien yhteyksien sekä tiedotusvälineiden kautta saatujen tietojen perusteella. Naapurimaidemme tilanteesta vähiten tietoa on saatu Venäjän ympäristörikollisuustilanteesta. Suomen kansallisen ympäristörikosseurantyöryhmän tiedossa ei myöskään ole, että Venäjälle olisi luotu ympäristörikoksiin erikoistunut ympäristörikospoliisi tai ympäristörikossyyttäjäjärjestelmä. Ruotsissa vuosittain tilastoitujen ympäristörikosten määrä on noin tapausta. Vuonna 2010 Ruotsissa tilastoituja ympäristörikoksia oli 4198 tapausta, joista Suomen lainsäädäntöä vastaavia ympäristön turmelemisia ja törkeitä ympäristörikoksia oli yhteensä 1134 kappaletta. Jäterikkomusta vastaavia tapauksia oli kaikkiaan 1476 (Lähde: Vuoden 2010 rikoslakitilasto rikoslain 29 luvun osalta, Brottsförebyggande rådet, Vastaavasti Norjassa tilastoitiin vuonna 2009 kaikkiaan 3080 ympäristörikosta. (Lähde Norjan valtiollinen tilastokeskus Norjassa ympäristörikostorjunnan valtakunnallinen asiantuntijayksikkö toimii valtakunnallisen talous- ja ympäristörikostorjuntayksikön (Okokrim) alaisuudessa (www.okokrim.no). Tämän lisäksi erillisen ympäristörikoskoulutuksen saaneet rikostutkijat suorittavat ympäristörikosten tutkintaa myös paikallisissa poliisipiireissä. Lähimaistamme Ruotsin resursointi ympäristörikollisuuden torjuntaan on kaikkein korkeimmalla tasolla.,ruotsissa koulutettuja ympäristörikostutkijoita on noin 70 ja ympäristörikoksiin erikoistuneita tutkinnanjohtaja(-syyttäjiä) noin 20. Lisäksi Rikspolisenin rahanpesuyksikön alaisuudessa toimii erillinen asiantuntijaryhmä vastuualueenaan ympäristörikokset. Lokki-projektin kautta saadun tiedon mukaan tyypillisin ympäristörikosten uhkakuva Ruotsissa liittyy roskaamiseen ylipäänsä, romuautojen sekä sähkö- ja elektroniikkaromun luvattomaan vientiin ulkomaille sekä metsästysrikoksiin. Virossa ympäristörikosten rekisteröity määrä on varsin vähäinen, kuten alla olevasta taulukosta voidaan todeta:

7 Ympäristörikokset Virossa vuosina (Lähde: Puiden tai pensaiden vahingoittaminen ja tuhoaminen Puiden tai pensaiden laiton hakkuu Suojeltavan luontokohteen suojeluvaatimusten rikkominen Luonnon eläinkannan vahingoittaminen Toimiminen ilman luonnon käyttö- tai saastelupaa Ympäristön saastuttaminen Vaarallisten kemikaalien ja jätteiden käsittelymääräysten rikkominen Ympäristörikollisuuden erityisenä uhkakuvana voidaan pitää sen muuttumista järjestäytyneeksi ja entistä ammattimaisemmaksi. Yleensä ammattimaisesti toteutettu ympäristörikos liittyy jätteiden ja vahingollisimmassa ilmenemismuodossaan erityisesti ongelmajätteiden "dumppaukseen". Rakennustoiminta ja erityisesti useaan portaaseen ketjutetut rakennus- ja purkuhankkeet ovat ilmeisemmin tuoneet toimintaan mukaan myös laittomasti rakennuspurkujätteitä ja ylijäämämassoja dumppaavia toimijoita. Myös pohjoismaissa on tullut ilmi viitteitä kansainvälisesti toteutetusta laittomista jätteenkuljetuksista, joiden kautta esimerkiksi elektroniikkajätettä ja muuta kodinkonejätettä (freonia sisältävää) olisi kuljetettu mm. kehitysmaihin. Eräänä syynä kansainväliseen jätteiden (kuten juuri SER-jätteiden) laivaukseen mm. Aasiaan ovat halvat merikonttikuljetukset Euroopasta Aasian maiden suuntaan. Koska maailman merikonttiliikenne suuntautuu juuri Aasian halvoista tuotantomaista mm. Eurooppaan, ovat ( samojen ) merikonttien kuljetukset merkittävästi halvempia (takaisin) Aasiaan. Myös järjestäytyneestä autonromujen laivaamisesta (esimerkiksi Lähi-itään ja Afrikkaan) on saatu tosiasiallista näyttöä esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa. Viimeksi mainittuihin tapauksiin on tosin liittynyt myös taloudellisia petoksia, joissa autoromuttamot ovat saaneet julkiskorvauksen romuautojen asianmukaisesta käsittelystä, vaikka romuautot on tosiasiallisesti laivattu pois EU-alueelta. Ympäristörikosuhat muualla ulkomailla Kansainvälisesti tietoa ympäristörikollisuuden uhkakuvista on kerännyt Interpol, jonka alaisuuteen perustettiin Ympäristörikosten vastainen komitea vuonna 1992 (Environmental Crime Committee). Kyseinen komitea on perustanut kaksi työryhmää, joista toinen keskittyy ns. villieläinrikoksiin (Wildlife Working Group) ja joista toinen on varsinainen ympäristörikostyöryhmä (Pollution Crime Working Group). Ympäristörikostyöryhmä on jakautunut mm. seuraaviin alatyöryhmiin, joiden kautta harjoitetaan yhteistyötä ja tietojenvaihtoa jäsenvaltioiden välillä: Climate Change Crime and Corruption Operational Task Force Project Clean Seas Project on Exportation of Electronic Waste Kyseisen työryhmän johtopäätös oli, että ympäristörikoksiin puuttumiseksi tarvitaan lisää yhteistyötä, tietojen vaihtoa, yhteisiä operaatioita, yhteistä koulutusta sekä asennemuutosta, jotta kansalliset lainkäyttöelimet suhtautuisivat ympäristörikoksiin niiden edellyttämällä vakavuudella.

8 7 Interpolin pysyvän ympäristörikostoiminnon yhteydessä on erillinen tietopankki, jonne kerätään tiedot erilaisten jätteiden maastavientirikoksista, joita tehdään organisoidusti ja ammattimaisesti. Syyskuussa 2010 järjestettiin Interpolin 7:s ympäristörikoskomitean yleiskokous. Kokoukseen osallistui noin 200 delegaattia noin 50 Interpolin jäsenmaasta. Lyhyt artikkeli kokouksesta on myös luettavissa jo nyt Interpolin kotisivuilla osoitteessa Suomesta kokoukseen osallistui KRP:n edustaja ja edellisen kerran Suomesta oli ympäristörikoskomitean tai ylipäätään Interpolin ympäristörikostyöryhmissä kokouksissa edustus vuonna Kokouksessa käsiteltiin runsaasti ajankohtaisia ympäristö- ja luonnonvararikollisuuden uhkakuvia niin jälkiteollistuneiden länsimaiden kuin myös etenkin Afrikan, Aasian ja Etelä-Amerikan maiden näkökulmista. Salametsästyksen ja laittoman metsänhakkuun ohella esille voidaan nostaa luonnonvararikollisuuden näkökulmasta erityisesti ryöstökalastus valtamerillä. Erityisenä ympäristökysymyksiin liittyvänä tapauksena oli esillä myös päästökauppaan liittyvät ns. karusellikierrätystyyppiset petokset, jotka sinänsä eivät ole varsinaisia ympäristörikoksia. Lisätietoja kansainväliseen ympäristörikollisuuteen liittyvistä uhkakuvista ja lainvalvontaviranomaisten yhteistyöstä on löydettävissä esimerkiksi juuri Interpolin kotisivuilta ja ympäristörikoskomitean alasivuilta 3 Ympäristörikoksiin liittyvät kansainväliset sopimukset ja lainsäädäntö 3.1 Ympäristörikoksia koskevat kansainväliset sopimukset Suomi on sitoutunut useisiin ympäristöä ja energiaa koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin. Sopimukset käsittelevät muun muassa ilman- ja vesiensuojelua, luonnonvarojen hyödyntämistä ja suojelua, jätteitä, kasvistoa ja eläimistöä, energiaa sekä avaruutta. Esimerkkeinä monenvälisistä sopimuksista mainittakoon kansainvälinen yleissopimus vaarallisten jätteiden maan rajan ylittävien siirtojen ja käsittelyn valvontaa koskeva Baselin yleissopimus (Basel ), villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus (CITES), (Washington ), vuoden 1973 kansainvälinen yleissopimus aluksista aiheutuvan meren pilaantumisen ehkäisemisestä (MARPOL) (Lontoo ) sekä, ilman- ja vesiensuojeluun sekä kasvistoon ja eläimistöön liittyvä Etelämannerta koskeva sopimus (Washington ). Uhanalaisten luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppaa sääntelevässä CITESyleissopimuksessa on mukana 166 jäsenmaata, ja sääntelyn piirissä on noin kasvilajia ja runsaat eläinlajia, joista noin tuhannen lajin kauppa on täysin kiellettyä ja muiden lajien kauppa on luvanvaraista. EU:n yhteistä CITES -lainsäädäntöä on noudatettu vuodesta 1984 lähtien ja uudistettuna vuodesta 1997 lähtien. Neuvoston ja komission CITES-asetukset säätelevät jäsenmaiden välisen kaupan lisäksi jäsenmaiden sisäistä kauppaa. Tuontisäännökset ovat yleissopimusta tiukempia ja sääntelyn piirissä on enemmän lajeja kuin sopimuksen lajiliitteessä. Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) meriympäristönsuojelukomitea hyväksyi lokakuussa 2008 MARPOL-sopimuksen ilmansuojeluliitteen uudistamisen. Uusilla säännöillä rajoitetaan alusliikenteen tavanomaisia typenoksidi ja rikkidioksidipäästöjä

9 8 ilmakehään ja niiden laskeumia mereen. Laivapolttoaineen rikkipitoisuus laskee muun muassa Itämerellä 1.5 prosentista 1,0 prosenttiin alkaen sekä 0,1 prosenttiin alkaen. Ahvenanmaan osalta on huomattava, että kansainväliset sopimukset, joihin Suomi sitoutuu, eivät ilman Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyntää tule automaattisesti voimaan maakunnassa niiltä osin, kun sopimus koskee maakunnan toimivaltaan kuuluvia asioita. 3.2 Euroopan yhteisön ympäristörikoslainsäädäntö Merkittävä osa Suomen ympäristölainsäädännöstä on nykyisin peräisin Euroopan yhteisöstä. Koska suurin osa yhteisön säädöksistä annetaan direktiiveinä, ne on saatettava kansallisesti voimaan joko lailla tai valtioneuvoston asetuksella. Direktiivit ovat yleensä luonteeltaan niin sanottuja minimidirektiivejä, jolloin kansallisesti voidaan säätää myös direktiiviä tiukemmasta suojelun tasosta. Yhteisölainsäädännön ja erityisesti ympäristölainsäädännön tehokkuutta vesittävänä on nähty muun muassa rangaistusten ja rangaistusasteikkojen suuri vaihtelu maasta toiseen. Rangaistuksia ei voida yleisesti pitää riittävinä, kun ne suhteutetaan rikosten vakavuuteen ja aiheutettujen vahinkojen suuruuteen. Koska jäsenvaltiot eivät ole rikossanktioiden osalta samalla viivalla, on Eurooppaan muodostunut eritasoisia järjestelmiä, jotka eivät ole yhdenmukaisia kaikille eurooppalaisille ja jotka ovat omiaan siirtämään rikollisuutta niihin osiin Eurooppaa, jossa sääntely ja valvonta eivät ole tehokkainta mahdollista. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin eli ns. ympäristörikosdirektiivin. Direktiivin tavoitteena on taata jäsenvaltioissa ympäristönsuojelun korkea taso säätämällä vähimmäisvaatimukset vakavien ympäristöä vahingoittavien tekojen rangaistavuudesta. Ympäristörikosdirektiivi julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä ja jäsenvaltioiden tuli saattaa sen asettamat velvoitteet voimaan 12 kuukaudessa direktiivin voimaantulosta ( ) eli viimeistään joulukuussa Direktiivin säätämisen taustalla on ollut direktiivin (2) kohdan mukaisesti huoli ympäristörikosten lisääntymisestä ja niiden vaikutuksista, jotka ulottuvat yhä useammin niiden valtion rajojen ulkopuolelle, joissa rikokset tehdään. Kotimainen lainsäädäntö vastasi jo aikaisemminkin melko hyvin direktiivin vaatimuksiin. Joitain muutoksia tehtiin liittyen mm. oikeushenkilön rangaistusvastuun alan laajentamiseen, rikoslain 48 luvun 1 :n ympäristön turmelemiseen ja rikoslain 48 a luvun 5 :n luonnonsuojelurikokseen. Oikeusministeriö selvitti ja valmisteli esitetyt muutokset. 3.3 Suomen ympäristörikoslainsäädäntö Ympäristörikoksista säädetään sekä rikoslaissa että monessa ympäristöä koskevassa erityislaissa. Rangaistusarvoltaan vakavimmat, vankeusuhkaiset tekomuodot on koottu rikoslain (RL) 48 lukuun. Rangaistusasteikot vaihtelevat teon vakavuuden mukaan sakosta enintään kuuteen vuoteen vankeutta. Sijainti rikoslaissa korostaa tekojen moitittavuutta. Rikoslain ulkopuolissa, varsinaisessa ympäristölainsäädännössä esimerkiksi jätelaissa, vesilaissa, luonnonsuojelulaissa ja ympäristönsuojelulaissa on lukuisia erilaisia ympäristöä koskevia rikkomuksia, joista voidaan tuomita vain sakkoa. RL 48 luvun ympäristörikoksiin sovelletaan myös oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevia RL 9 luvun säännöksiä yhteisösakosta. RL 48a luvun luonnonvararikokset ovat läheistä sukua ympäristörikoksille. Ne ovat sellaisia metsästykseen, kalastukseen ja metsään käsittelyyn liittyviä tekoja, joista voidaan tuomita

10 9 myös vankeuteen. Yhteisösakko ei näissä asioissa ole mahdollinen. Vähäisemmistä rikkomuksista säädetään metsästyslaissa, kalastuslaissa ja metsälaissa. Todettakoon myös, että menettämisseuraamuksia koskevia säännöksiä sovelletaan lisäksi ympäristö- ja luonnonvararikoksiin. Samoin laiton hyöty tulee niissäkin tuomita valtiolle menetetyksi. Kyse voi silloin olla esim. laittomalla menettelyllä säästettyjen jätteenkäsittelykustannusten korvaamisesta. 3.4 Lainsäädännön muutoksia Ympäristön suojelemiseksi, ympäristövahinkojen ennalta estämiseksi ja viranomaisten toimintaedellytysten parantamiseksi aluksista aiheutuvan ympäristön pilaamisen ehkäisemisestä annettuun lakiin (300/1979) lisättiin lukien säännökset hallinnollisesta öljypäästömaksusta. Alusjätelainsäädännön kokonaisuudistus on ollut käynnissä useita vuosia ja sen valmistuttua vuonna 2009 hallinnollista öljypäästömaksua koskevat säännökset siirrettiin lähes muuttumattomina voimaan tulleeseen uuteen merenkulun ympäristönsuojelulakiin (1672/2009). Hallinnollisen öljypäästömaksujärjestelmän kannalta merkittävänä uudistuksena voidaan pitää Ahvenanmaan maakuntahallituksen loppuvuodesta 2009 hyväksymää maakuntalain muutosta, jolla hallinnollista öljypäästömaksua koskeva sääntely ulotettiin koskemaan myös Ahvenanmaan aluetta. Maakuntalain muutos tuli voimaan lukien. Öljypäästömaksun määräämiseen liittyvät tehtävät Ahvenanmaalla siirrettiin Rajavartiolaitokselle muuttamalla Rajavartiolaitoksen tehtävistä Ahvenanmaan maakunnassa annettua tasavallan presidentin asetusta. Kappaleessa 3.2 mainittu ympäristörikosdirektiivi aiheutti muutoksia terveyttä ja turvallisuutta vaarantavia rikoksia koskevaan rikoslain 44 lukuun siten, että lukuun lisättiin uusi 17, joka koski oikeushenkilön rangaistusvastuuta. Ympäristörikosdirektiivin täytäntöönpanon katsottiin edellyttävän oikeushenkilön rangaistusvastuun ulottamisen ydinenergian käyttörikokseen (10 ), räjähderikokseen (11 ) ja varomattomaan käsittelyyn (12 ), joiden perusteella ei yhteisösakkovaatimusta voinut aikaisemmin esittää. Ympäristön turmelemista koskeva rikoslain 48 luvun 1 :ää muutettiin siten, että kumotun otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2037/2000 tilalle vaihdettiin uusi korvaava asetus (EY) N:o 1005/2009. Pykälään lisättiin myös uusi ns. pesuaineasetus (Pesuaineista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 608/2004), ja ainoastaan sen 3 ja 4 artiklat uusiksi säännöksiksi, joiden vastainen menettely kriminalisoitiin rikoslain 48 luvun 1 :n mukaisesti. CITES-asetuksen vastaiset teot säädettiin rangaistaviksi rikoslain 48 luvun 5 :ssä luonnonsuojelurikoksina, koska aikaisemmin vain luonnonsuojelurikkomuksina rangaistavat CITES-asetuksen vastaiset teot eivät voineet tulla kysymykseen oikeushenkilön rangaistusvastuuta määrättäessä. Lisäksi tehtiin muita joitain pieniä muutoksia. Muutokset tulivat voimaan Rikoslain 48 a luvun luonnonvararikoksiin lisättiin uusi 1 a törkeästä metsästysrikoksesta, joka tuli voimaan Törkeästä metsästysrikoksesta tuomitaan, jos rikos on tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla tai rikoksen kohteena on ollut suuri määrä riistaeläimiä. Lisäksi törkeänä pidetään rikosta, jolla tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai joka on tehty erityisen suunnitelmallisesti. Metsästysrikos arvioidaan törkeäksi myös siinä tapauksessa, että laittomasti on tapettu ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi taikka vahingoitettu sellaista. Edellytyksenä törkeästä metsästysrikoksesta tuomitsemiselle

11 10 on lisäksi aina, että teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rangaistus on vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Lakiin otettiin myös uusi 4 a törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä. Seuraamus törkeästä teosta on sakkoa tai enintään kolme vuotta vankeutta. Perusmuotoisen laittoman saaliin kätkemisen enimmäisrangaistus nousi nykyisestä kuudesta kuukaudesta yhteen vuoteen vankeutta. Laittoman saaliin kätkeminen käsittää muun muassa saaliin kuljettamisen, välittämisen tai myymisen. Törkeästä metsästysrikoksesta tuomittava määrätään aina metsästyskieltoon, ellei erityisen painavia syitä jättää kieltoa määräämättä ole. Metsästyskielto törkeästä teosta on kestoltaan vähintään kolmen ja enintään kymmenen vuoden pituinen. Ympäristörikoksiksi (ainakin ympäristöavainsyyttäjien tehtäväalueeseen kuuluviksi) katsotaan myös rikoslain 17 luvun eläinsuojelurikospykälien vastaiset menettelyt. Eläinsuojelurikoksia koskevia säännöksiä uudistettiin voimaantulleella lailla, jonka merkittävin uudistus oli törkeää eläinsuojelurikosta koskevan 14 a :n säätäminen. Törkeä eläinsuojelurikos on kyseessä, jos rikos on tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla, rikoksen kohteena on huomattavan suuri määrä eläimiä tai sillä tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä. Teon tulee lisäksi olla kokonaisuutena arvostellen törkeä. Rangaistus on vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Törkeästä eläinsuojelurikoksesta tuomittu määrätään samalla eläintenpitokieltoon. Tuomioistuin voisi kuitenkin jättää kiellon määräämättä, jos siihen on erityisiä perusteita. Eläintenpitokiellon sisältöön tuli myös joitain muutoksia. Lisäksi säädettiin eläintenpitokieltorekisteristä. Uusi jäteverolaki tuli voimaan Uuden jäteverolain keskeisenä tavoitteena on veropohjan laajentaminen: jäteveron tasoa korotettiin aikaisemmasta 30 eurosta 40 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle vuoden 2011 alun jälkeen ja 50 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle vuodesta 2013 lähtien. Jätevero muuttui koskemaan niitä kaatopaikalle toimitettavia jätteitä, joiden hyötykäyttö on teknisesti ja ympäristöperusteisesti mahdollista. Veron piiriin kuuluvat sekä yleiset että yksityiset kaatopaikat. Jäteveron verovelvollisuutta koskevia säännöksiä on selkeytetty. Verovelvollinen on edelleen kaatopaikan pitäjä ja vero kohdistuu edelleen vain jätteen kaatopaikkakäsittelyyn muu jätteiden käsittely, kuten jätteenpoltto tai käsittely ongelmajätelaitoksissa, jää edelleen lain soveltamisalan ulkopuolelle. Kaatopaikkana ei pidetä myöskään alle kolme vuotta kestävää jätteen väliaikaista varastointipaikkaa, maankaatopaikkaa eikä jätteiden kompostointi- tai hyödyntämisaluetta, edellyttäen, että tällainen alue on eroteltu selvästi kaatopaikasta. Verovelvollisuuden syntymisen kannalta on oleellista, milloin jätteiden sijoittamisessa katsotaan olevan kyse kaatopaikan pitämisestä. Kaatopaikan pitäjällä tarkoitetaan sitä, joka kulloinkin vastaa kaatopaikasta. Kaatopaikan pitäjä on kaatopaikkaa koskevan ympäristöluvan haltija tai jos luvan hakeminen on laiminlyöty, sen hakemiseen velvollinen. Sellainen jätteen sijoittaminen luontoon, joka ei ole ympäristöluvanvaraista kaatopaikkatoimintaa, ei synnyttä myöskään velvollisuutta maksaa jäteveroa. Jäteverotuksen toimittamisesta ja sen valvonnasta huolehtii edelleen Tullilaitos. Kaatopaikan pitäjän on tehtävä ennen kaatopaikkatoiminnan aloittamista kirjallinen ilmoitus tulliviranomaiselle verovelvolliseksi rekisteröitymistä varten. 3.5 Ympäristörikosten erityinen vanhentumisaika Suomen rikoslain 8 luvun mukaan rikos vanhenee kymmenessä vuodessa, jos rikoksen ankarin rangaistus on yli kaksi vuotta ja enintään kahdeksan vuotta vankeutta. Rikos

12 11 vanhenee viidessä vuodessa, jos sen ankarin rangaistus on yli vuosi ja enintään kaksi vuotta vankeutta. Ympäristön turmelemisen maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta, mutta rikoslain 8 lukuun on ympäristön turmelemisen osalta säädetty erityinen 10 vuoden vanhentumisaika. Esimerkiksi Keskusrikospoliisissa otettiin esitutkintaan vuonna 2008 Uudellamaalla tapahtunut rakennuspurkujätteen ns. läjitystapatus, jonka viimeisimmänkin osateon tapahtuma-ajaksi esitutkinnassa tarkentui vuosi Koska kyseessä ei katsottu olevan ympäristön turmelemisrikoksen törkeän tekomuodon, olisi kyseinen epäilty rikos ollut rikoslain normaalin vanhentumisajan puitteissa rikosoikeudellisesti vanhentunut jo sen esitutkinaan kirjaamishetkellä. Mikäli rikos on vanhentunut, esitutkintaa ei voida toimittaa eikä rikoksesta enää tuomita rangaistusta. Ympäristön turmelemisen erityisen kymmenen vuoden vanhentumisajan johdosta tämän asian esitutkinta voitiin suorittaa ja asia saattaa syyteharkintaan. Kyseisen rikosasian pääkäsittely pidetään keväällä Lisäksi asian esitutkinnassa käytettiin turvaamistoimia, joiden perusteella rikoksesta epäillyltä on ollut vakuustakavarikossa kaikkiaan lähes euron omaisuus. Kyseinen vakuustakavarikko on määrätty ympäristörikostapahtumapaikan ennallistamiskulujen kattamiseksi ja muun asiassa aiheutetun vahingon korvaamiseksi. 4 Valvonta 4.1 Ympäristölainsäädännön valvonta Ympäristölakien valvonta Suomessa kuuluu pääsääntöisesti alueelliselle Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. ELY-keskuksen ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen toimivalta valvonta-asioissa on osittain päällekkäistä. Myös Suomen ympäristökeskuksella on tiettyjä valvontatehtäviä. Valvontaviranomaisella on havaitessaan lainvastaisen tilan velvollisuus ryhtyä toimiin tilanteen saattamiseksi lailliseksi. Valvontaviranomainen toimii valvonta-asioissa ko. valvottavan lain ja hallintolain säännösten mukaisesti. Mahdollisia tapoja edetä valvontaasiassa ovat mm. selvityspyyntö, tarkastus (tarkastuspöytäkirja mahdollisine kehotuksineen), kehotus ja hallintopakkomääräys. ELY-keskukselle kuuluu ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain, vesilain ja jätelain lupaja valvontatehtäviä. ELY-keskuksen yleisenä tehtävänä on edistää ympäristönsuojelua, valvoa yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa sekä kantaa ja vastata tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa. Tehtävistä on säädetty ympäristöhallinnosta annetussa laissa. Vesilain ja ympäristönsuojelulain mukaan ELY-keskus voi olla asianomistaja ympäristörikosasioissa, jos yleistä etua on loukattu. Ympäristönsuojelulaissa sekä ympäristönsuojelun erityislainsäädännössä on kunnille määrätty keskeisiä lupa- ja valvontatehtäviä. Kunnissa ympäristölainsäädännön mukaisista lupa- ja valvontatehtävistä vastaa kunnanvaltuuston asettama ympäristösuojeluviranomainen, joka usein on kunnan ympäristölautakunta. Suomen ympäristökeskus toimii lupa- ja valvontaviranomaisena kansainvälisissä jätteenkuljetusasioissa sekä eräissä kemikaalilain mukaisissa ympäristönsuojeluun

13 12 liittyvissä tehtävissä. Suomen ympäristökeskus hoitaa myös uhanalaisten eläin- ja kasvilajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES), sekä valaiden ja hylkeiden suojelua koskevan lain mukaisista lupa-asioista ja vastaa alusten laittomien öljypäästöjen valvonnasta sekä ympäristövahinkojen torjuntatehtävästä. Eri lakien mukaisten tehtävien hoitamisen kehittämisen ja ohjaamisen ohella Ympäristöministeriö voi antaa valvontaviranomaisille tarkempia valvontaohjeita ympäristönsuojelulain nojalla. Ympäristöministeriö on antanut ensisijaisesti alueellisille ympäristökeskuksille suunnatun ympäristölupien valvontaa koskevan ohjeen. Ohje tuli voimaan Rajavartiolaitos Rajavartiolaitos on muiden lakisääteisten tehtäviensä ohella toimivaltainen ympäristörikosten ja luonnonvararikosten esitutkinnassa. Rajavartiolaitos valvoo muun muassa metsästyslain (615/1993), kalastuslain (286/1982) luonnonsuojelulain (1096/1996), ympäristönsuojelulain (86/2000), muinaismuistolain (295/1963) ja merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) noudattamista. Käytännössä Rajavartiolaitos on suorittanut pääosin luonnonvararikosten esitutkintaa ja niiden osalta lähinnä metsästys- ja kalastusrikosten sekä edellä mainittujen aineellisten Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevien lakien mukaisten rikkomusluontoisten tekojen tutkintaa. Rajavartiolaitoksen esitutkintaan saapuneiden ympäristö- ja luonnonvararikosten määrä on ollut viime vuosina edelleen kasvussa aiempiin vuosiin verrattuna. Vuonna 2009 Rajavartiolaitoksen esitutkintaan saapui yhteensä 219 ja vuonna 2010 yhteensä 243 ympäristö- ja luonnonvararikosta tai rikkomusta. Rajavartiolaitoksessa tutkintaan tulleet rikokset ovat olleet tyypillisesti niitä, jotka paljastuvat Rajavartiolaitoksen rajanylityspaikkojen ulkopuolella suorittaman rajojen valvonnan yhteydessä. Rajavartiolaitoksella on erittäin hyvät edellytykset ympäristöön liittyvän valvonnan suorittamiseen, koska valvontatoimintaa tehdään niin maalla, merellä kuin ilmassakin ja käytössä on asianmukainen kalusto tehtävien suorittamista varten. Ympäristörikoksia tulee Rajavartiolaitoksen tietoon myös sivullisten ilmoitusten perusteella. Rajavartiolaitoksen puuttumiskynnys ympäristörikoksiin on matala. Kaikkiin Rajavartiolaitoksen tietoon tulleisiin ympäristörikoksiin puututaan ja oman toimivallan piiriin kuuluvat tapaukset pyritään tutkimaan itse. Rajavartiolaitoksen tietoon tulleiden oman toimivallan ulkopuolelle jäävien rikosten osalta tehdään ilmoitus toimivaltaiselle esitutkintaviranomaiselle. Rajavartiolaitos voi myös poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annetun lain (687/2009) 2 2 momentin nojalla suorittaa poliisin tai tullin tehtäväalueeseen kuuluvaan kiireellisen rikostorjuntaan liittyvän toimenpiteen näiden puolesta käyttäen omia säädettyjä toimivaltuuksiaan, jos toimenpidettä ei voida viivyttää. Toimenpiteestä ilmoitetaan ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaiselle esitutkintaviranomaiselle. Edellä mainittujen esitutkintaviranomaisten yhteistoimintaa koskevalla lailla turvataan viranomaisten toiminnan joutuisuus sekä niille säädettyjen tehtävien tehokas suorittaminen. Rajavartiolaitos ja poliisi ovat myös muodostaneet yhteisiä tutkintaryhmiä erityisesti metsästysrikosten tutkinnan tehostamiseksi. Rajavartiolaitos vastaa öljypäästöjen valvonnasta toimialueellaan merialueilla sekä osallistuu onnettomuustilanteissa öljyntorjuntaan. Öljypäästövalvonnan tavoitteena on Suomen merialueilla havaittujen päästöjen osalta laittoman toiminnan keskeyttäminen, torjuntatoimenpiteiden aloittaminen, hallinnollisen öljypäästömaksututkinnan turvaaminen sekä asiassa suoritettavan esitutkinnan turvaaminen. Valvontaa suoritetaan Rajavartiolaitoksen ilma-aluksilla, Dornier-lentokoneilla ja helikoptereilla, merialueilla

14 13 päivittäin. Partiot lennetään kattavasti Suomen merialueilla ja talousvyöhykkeellä. Lisäksi lentovalvontaa on sovitettu yhteen sekä Ruotsin että Viron viranomaisten kanssa ja valvontaa suoritetaan osin myös edellä mainittujen maiden merialueilla. Dornier-lentokoneet on varustettu erityisesti öljypäästöjen valvontaan soveltuvalla laitteistolla. Rajavartiolaitoksen valvontalentokoneiden ympäristövalvontalaitteet uusittiin vuonna Uudistuksen myötä valvontalaitteiston tekninen suorituskyky parani entisestään. Laitteistoon hankittiin myös uusia ominaisuuksia kuten alusten AIStunnistetiedon vastaanottomahdollisuus sekä satelliittitiedonsiirtolinkki. Helikopteripartioissa ympäristövahinkojen havainnointi perustuu edelleen aistitähystykseen. Valvontaa tuetaan satelliittivalvontajärjestelmällä, jonka käyttö on vaikuttanut osaltaan valvonnan tehostumiseen. Kuva 1 Rajavartiolaitoksen alus (Rajavartiolaitos). 4.3 Tullilaitos Suomen tullin rooli ympäristönsuojelussa kytkeytyy pääasiassa erilaisten tuonti- ja vientirajoitusten valvonnan kautta toteutettavaan ympäristönsuojeluun. Tuonti- ja vientirajoituksia on säädetty joko EU-asetuksilla tai kansallisilla laeilla ja asetuksilla. Rajoitusten taustalla ovat yleisen järjestyksen ja turvallisuuden sekä ihmisten terveyden turvaamisen ohella ympäristönsuojelulliset näkökohdat. Ympäristönsuojelu ilmenee eri tavoin tuonti- ja vientirajoituksissa. Esimerkiksi jätteiden kuljetuksia sekä ydinaineita ja radioaktiivisia aineita koskevat rajoitukset on säädetty suojelemaan koko maailman ympäristöä. Myös otsonikerrosta tuhoavia aineita koskevien tuonti- ja vientirajoitusten valvonnan tarkoituksena on suojella otsonikerrosta kaikkialla maailmassa.

15 14 Uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien tuonnin, viennin ja kauttakuljetuksen valvonta Uhanalaisten kasvilajien ja niistä saatavien tuotteiden, jotka on tarkemmin määritelty CITES -sopimuksen (villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus (CITES), Washington ) liiteosissa, tuonti vienti ja kauttakuljetus ovat luvanvaraista. Valtaosa ns. CITES -tuotteista tuodaan Euroopan unioniin kolmansista maista, joten tuontirajoituksella suojellaan näiden maiden ympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta. CITES -vientirajoituksella taas suojellaan ympäristöä EU:n sisällä, vaikka suurin osa uhanalaisten kasvien ja eläinten kaupasta suuntautuukin kehitysmaista teollisuusmaihin. Suomessa Tullilaitoksen tehtävänä on valvoa edellä mainitun CITES -sopimuksen mukaisten uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien kansainvälistä kauppaa koskevien määräysten noudattamista. CITES -tavaroiden vähäistä takavarikkomäärää Suomessa voidaan selittää Suomen maantieteellisellä sijainnilla sekä sillä tosiasialla, ettei eksoottisten eläinten pito lemmikkieläimenä ole täällä muodikasta. Vaarallisten aineiden, säteilevien kuljetusten ja jätteiden kuljetusten valvonta Tullilaitoksen tehtäviin kuuluu myös vaarallisten aineiden sekä kansainvälisten jätteiden kuljetuksien valvonta. Tullilaitos on järjestänyt vaarallisten aineiden tiekuljetuksiin ja ADRkuljetuksiin kohdistettavia tehotarkastuksia, joiden lisäksi se on osallistunut Suomen ympäristökeskuksen EU/ETA-laajuisiin jätteensiirtojen valvontaoperaatioihin. Lisäksi on syytä mainita, että Suomen rajavalvonta on Euroopan huippuluokkaa, ja erilaisia valvontajärjestelmiä on kehitetty viime vuosina merkittävästi. Jäteveron kantaminen Tullilla on myös merkittävä verotuksellinen rooli ympäristönsuojelun alueella, sillä tulli kantaa jäteverolain mukaisesti jäteveroa kaatopaikalle toimitetusta jätteestä. Viime vuosina on paljastunut useita tapauksia, joissa jätteitä on läjitetty joko käytöstä poistetuille tai täysin laittomille kaatopaikoille antamatta tästä toiminnasta minkäänlaisia veroilmoituksia Tullille. Jäteverokysymykset ovat kuitenkin tällaisissa tapauksissa muodostuneet hyvin haasteellisiksi: laitonta kaatopaikkaa ei jäteverolain tulkintojen mukaan ole pidetty laissa tarkoitettuna kaatopaikkana, josta voitaisiin kantaa jätevero eli veropetostutkintakin tulee tällöin poissuljetuksi. Laittomasta toiminnasta koitunut kustannussäästö on kuitenkin mahdollista takavarikoida rikoshyötynä (poliisin suorittaman ympäristörikostutkinnan yhteydessä). Uusi jäteverolaki (1126/2010) tuli voimaan , mutta tilanne laittomien kaatopaikkojen jäteverottamisen osalta lienee edelleen ongelmallinen. 4.4 Vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin valvonta Turvatekniikan keskuksen (TUKES) tehtävänä on teknisen turvallisuuden ylläpitämiseksi mm. valvoa, tarkastaa ja myöntää luvat laajamittaista vaarallisten kemikaalien teollista käsittelyä varten. Tukes suorittaa onnettomustutkintaa ja kerää tiedot toimialalla tapahtuneista onnettomuus- ja vahinkotapauksista sekä vaaratilanteista vaurio- ja onnettomuusekisteriin (VARO). Vaarallisten kemikaalien vähäisen teollisen käsittelyn ja varastoinnin tehtävät keskittyvät kemikaalilain mukaisiin valvontatehtäviin.

16 4.5 Valvontaviranomaisten yhteistyö ja havaintoja valvonnan toimivuudesta 15 ELY-keskukset ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset tekevät säännöllistä valvontayhteistyötä, koska ko. viranomaisten tehtävät ovat samankaltaisia ja osin päällekkäisiä. Myös ympäristönsuojeluasetuksen 29 edellyttää, että valvontaviranomaisten on oltava keskenään riittävässä yhteistyössä. Yhteistyötä on kuitenkin syytä edelleen kehittää ja työnjakoa selkiyttää. Tämä on tärkeää erityisesti resurssien oikean kohdentamisenkin vuoksi. Ympäristöviranomaiset, poliisi, Rajavartiolaitos, tullilaitos ja pelastusviranomaiset tekevät yhteistyötä ympäristöasioissa tapauskohtaisesti. ELY-keskuksilta saatujen tietojen mukaan yhteistyö poliisin kanssa on tullut avoimemmaksi ja tiivistynyt. Suunnitelmallista yhteistyötä ei harjoiteta. Yhteistyötä on syytä kehittää mm. molemminpuolisia virka-aputilanteita ajatellen. 5 Viranomaisten tietoon tulleet ympäristörikokset 5.1 Ympäristörikosten käsittelyketjusta Kaikki ympäristörikokset eivät tule viranomaisten tietoon tai lainkäytön piiriin. Vain osa ympäristörikoksista ilmoitetaan poliisille. Mitä haitallisemman ja näkyvämmän ympäristöllisen seurauksen aiheutumisesta on kysymys, sitä suuremmalla todennäköisyydellä asia saatetaan myös poliisin tietoon ja esitutkintaan. Huomaamatta jäävät usein sellaiset rikokset, joista ei näy ulkoista päästöä tai joista ei saada muuta konkreettista havaintoa. Laitos voi kuitenkin toimia ympäristölainsäädännön vastaisesti esim. kiertämällä luvanvaraisuussäännöksiä tai "ajamalla" laitosta luvanvastaisesti ja saamalla täten taloudellista hyötyä. Juuri pelkän taloudellisen hyödyn liittyessä ympäristörikokseen ne jäävät useimmiten piilorikollisuudeksi. Tieto poliisille voi tulla kolmea eri kautta, useimmiten yksityiseltä kansalaiselta, melko usein valvontaviranomaisen, kunnallisen tai valtiollisen, ilmoituksena sekä toisinaan myös poliisin omana havaintona esimerkiksi tavanomaisen valvonnan yhteydessä. Valvontaviranomaisen tulee pääsääntöisesti tehdä ilmoitus toimialallaan havaitsemastaan rikollisesta menettelystä. Ilmoitusta ei kuitenkaan tarvitse tehdä silloin, jos rikos on vähäinen ja jos sillä ole loukattu yleistä etua. Poliisin on toimitettava ilmoitetussa asiassa esitutkinta, jos on syytä epäillä, että rikos on tehty. Esitutkinnan toimittaa yleensä tapahtumapaikan poliisilaitos, mutta asian laadun niin vaatiessa tutkintatoimet voidaan siirtää Keskusrikospoliisin suoritettavaksi. Ympäristörikokset edellyttävät lähes aina esitutkintaviranomaisen ennakkoilmoitusta syyttäjälle ja tämän osallistumista asian esitutkintaan. Myös tulli- ja Rajavartiolaitos suorittavat ympäristörikosasioissa esitutkintaa. Poliisin tietoon tulleista ympäristörikoksista noin kolmannes selvitetään. Aina esimerkiksi jätteitä maastoon jättänyttä henkilöä ei pystytä saamaan selville. Rikoksen selvittyä asia toimitetaan syyttäjän syyteharkintaan. Syyttäjä päättää ensin siitä, onko joku syyllistynyt asiassa rikokseen, eli löytyvätkö todennäköiset syyt syytteen nostamiseen esimerkiksi näytön riittävyyden kannalta. Syyttäjä ratkaisee myös sen, mistä rikoksesta asiassa on kysymys, jolloin poliisin tätä koskeva arvio saattaa syyteharkintavaiheessa muuttua. Mikäli syyttäjä toteaa jonkun henkilön syyllistyneen rikokseen, hän päättää seuraavaksi onko syyte

17 16 nostettava vai onko asiassa tehtävä jollakin laissa erikseen mainitulla perusteella syyttämättäjättämispäätös. Jos syyte nostetaan, asia käsitellään paikallisessa käräjäoikeudessa (KO) ja mahdollisen muutoksenhaun johdosta edelleen hovioikeudessa (HO) sekä joskus harvoin myös korkeimmassa oikeudessa (KKO). 5.2 Rajavartiolaitoksen havaitsemat öljypäästöt Hallinnollinen öljypäästömaksu Yksi keskeisistä Rajavartiolaitoksen ympäristönsuojelullisista tehtävistä on osallistuminen alusöljypäästöjen ja muiden ympäristövahinkojen havainnointiin sekä onnettomuustilanteissa öljyntorjuntaan merialueilla ja talousvyöhykkeellä. Rajavartiolaitos on merenkulun ympäristönsuojelulain mukaan ainoa viranomainen, joka määrää laittomasta alusöljypäästöstä hallinnollisen öljypäästömaksun. Ahvenanmaan maakuntalain viimeaikaisen muutoksen myötä öljypäästömaksusääntely on ulotettu koskemaan myös Ahvenanmaan maakunnan aluetta. Rajavartiolaitos huolehtii öljypäästömaksun määräämiseen liittyvistä tehtävistä myös Ahvenanmaan maakunnan alueella. Merenkulun ympäristönsuojelulain mukaan Rajavartiolaitoksen tulee määrätä öljypäästömaksu alukselle, joka päästää öljyä tai öljypitoista seosta aluevesillä tai Suomen talousvyöhykkeellä. Vain pienistä sekä määrältään että muilta ympäristöön kohdistuvilta vaikutuksiltaan vähäisistä päästöistä maksu voidaan jättää määräämättä. Talousvyöhykkeellä kauttakulussa olevan ulkomaisen aluksen osalta edellytetään lisäksi, että siitä aiheutuu Suomen luonnolle huomattavaa vahinkoa tai sen vaaraa. Lisäksi poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa öljyn päästäminen mereen on tapahtunut esimerkiksi hätävarjelu- tai pakkotilanteessa ihmishengen pelastamiseksi tai muussa senkaltaisessa hätä- tai onnettomuustilanteessa, voidaan maksu jättää määräämättä tai sitä alentaa. Öljynpäästömaksun suuruus määräytyy päästön määrän ja aluksen bruttovetoisuuden perusteella merenkulun ympäristönsuojelulain yhteydessä olevan maksutaulukon mukaisesti. Maksun määrääminen ei edellytä sen selvittämistä, kuka päästön aluksella aiheutti, ja toimiko hän tahallaan tai huolimattomasti. Rajavartiolaitoksen on kuitenkin hankittava objektiivista näyttöä siitä, että päästö on peräisin tietyltä alukselta eikä kyse ole edellä kerrotuista aivan poikkeuksellisista tilanteista. Rajavartiolaitos suorittaa hallinnollista öljypäästömaksumenettelyä varten tarvittavan tutkinnan ja lausuntoja päästöjen ympäristövaikutuksista sekä öljynäytteistä pyydetään tarvittaessa ympäristöviranomaisilta ja keskusrikospoliisilta. Rajavartiolaitoksessa hallinnollisen öljypäästömaksun määräämistoimenpiteet on keskitetty Turkuun Länsi-Suomen merivartiostoon, jonka johdolla tutkintatoimenpiteet maksun määräämiseksi suoritetaan. Edellä mainituissa tutkintatoimenpiteissä Länsi-Suomen merivartiostoa avustavat kaikki vartiolentolaivueen ja Suomenlahden merivartioston yksiköt.

18 17 Kuva 2 Rajavartiolaitoksen helikopteri (Rajavartiolaitos). Rikosoikeudelliset seuraamukset ja hallinnollinen öljypäästömaksu Merenkulun ympäristönsuojelulaissa alusöljypäästöjen valvonta ja mahdollinen esitutkinta on säädetty sekä Rajavartiolaitoksen että poliisin tehtäväksi. Merenkulun ympäristönsuojelulain 12 luvun 6 :n mukaan Rajavartiolaitoksella on valvontatoimivalta Suomen aluevesillä ja talousvyöhykkeellä. Merenkulun ympäristönsuojelulain 12 luvun 8 :n mukaan poliisilla on valvontatoimivalta sisävesialueella sekä Suomen aluevesillä. Poliisi on vuoden 2010 loppuun saakka suorittanut laittomien öljypäästöjen varsinaisen esitutkinnan ja Rajavartiolaitos avustanut poliisia tutkinnoissa tarpeen mukaan. Rajavartiolaitos on kuitenkin viime vuosien aikana valmistellut yhdessä poliisin kanssa alusöljypäästöjen esitutkintavastuiden siirtämistä Rajavartiolaitokselle. Rajavartiolaitoksen ja Poliisihallituksen välinen yhteisymmärrysmuistio esitutkintavastuiden siirtymisestä allekirjoitettiin loppuvuodesta 2010 ja alusöljypäästöjen esitutkintavastuu aluevesillä ja Suomen talousvyöhykkeellä siirrettiin poliisilta Rajavartiolaitokselle yhteisymmärrysmuistiossa sovitun mukaisesti vuoden 2011 alusta lukien. Yhteisymmärrysmuistion mukaisesti poliisi suorittaa kuitenkin edelleen alusöljypäästöjen esitutkinnan sisävesialueilla sekä myös niissä tapauksissa, joissa esitutkintatoimenpiteiden laatu tai laajuus sitä edellyttää tai poliisi vaatii esitutkintaa siirrettäväksi itselleen esimerkiksi muuhun vakavaan rikokseen olevan liitynnän johdosta.

19 Rikosoikeudellinen järjestelmä on ensisijainen suhteessa hallinnolliseen öljypäästömaksuun. Mikäli oikeus on rikosprosessissa tuominnut jonkun rangaistukseen luvattomasta öljyn päästämisestä mereen, esimerkiksi ympäristön turmelemisesta, ei hallinollista öljypäästömaksua tule määrätä samalle taholle. Samalle taholle jo ennen langettavaa tuomiota määrätty hallinnollinen öljypäästömaksu tulee hakemuksesta poistaa. Ainuttakaan Rajavartiolaitoksen määräämää hallinnollisia öljypäästömaksua ei ole vielä toistaiseksi jouduttu poistamaan. 18 Havaitut öljypäästöt ja määrätyt öljypäästömaksut Rajavartiolaitoksen suorittama alusöljypäästöjen valvonta ulottuu Suomen merialueiden ja talousvyöhykkeen lisäksi Suomenlahdella Viron ja Pohjanlahdella Ruotsin merialueille. Alusöljypäästövalvonnan yhteydessä aluemerellä ja talousvyöhykkeellä verekseltään havaitut öljypäästöt saadaan tehokkaasti todennettua sekä saatettua päästön aiheuttaja hallinnollisen öljypäästömaksusääntelyn piiriin. Vuoden 2009 aikana Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 100 mahdollista öljypäästöä merialueella, joista 61 kappaletta varmennettiin öljypitoisiksi päästöiksi. Merkittävän osan edellä mainituista öljypäästöhavainnoista Rajavartiolaitos sai muilta viranomaisilta ja yksityishenkilöiltä. Valtaosa muista kuin Rajavartiolaitoksen ilma-alusten havaitsemista öljypäästöistä sijaitsi rannikon läheisyydessä ja useimmiten näiden havaintojen syynä oli pieni, vahingon seurauksena mereen joutunut öljymäärä. Vuonna 2009 havaittiin Saaristomerellä yksi tähän asti suurimmista alusöljypäästöistä, kooltaan 4,5-5m 3. Kyseinen öljypäästö johti hallinnollisen öljypäästömaksun määräämiseen. Rajavartiolaitos aloitti vuonna 2009 neljä uutta hallinnollista öljypäästömaksututkintaa. Tutkintoja Rajavartiolaitos sai päätökseen 9 kappaletta, joista viidessä määrättiin euromääräinen hallinnollinen öljypäästömaksu. Helsingin käräjäoikeuden merioikeudessa oli vuonna 2009 vireillä kaksi valitusta koskien Rajavartiolaitoksen vuonna 2007 ja 2009 määräämiä öljypäästömaksuja. Toinen valituksista peruutettiin ja toisen osalta asian käsittely merioikeudessa on vielä kesken. Vireillä oleva valitus koskee edellä mainittua Saaristomerellä tapahtunutta öljypäästöä, josta määrättiin tähän mennessä suurin yksittäinen euron suuruinen hallinnoinen öljypäästömaksu. Helsingin hovioikeus antoi huhtikuussa 2009 ensimmäisen ylemmän oikeusasteen ratkaisun hallinnollista öljypäästömaksua koskevassa valitusasiassa. Hovioikeus ei muuttanut merioikeuden vuonna 2008 tekemää ratkaisua, vaan pysytti Rajavartiolaitoksen tekemän maksupäätöksen kaikilta osin. Edellä mainittu hovioikeuden ratkaisu jäi lainvoimaiseksi. Vuoden 2010 aikana Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 95 mahdollista öljypäästöä merialueella, joista 65 kappaletta varmennettiin öljypitoisiksi päästöiksi. Valtaosa päästöistä oli öljymäärältään pieniä, ja ne sijaitsivat saaristossa tai satama-alueilla. Aluemerellä ja talousvyöhykkeellä havaittiin yhteensä 8 öljypäästöä. Myös merialueilla yksittäisten päästöjen koko on vuonna 2010 pysynyt edelleen pienenä. Vuonna 2010 aloitettiin kuusi hallinnollista öljypäästötutkintaa hallinnollisen öljypäästömaksun edellytysten selvittämiseksi. Edellä mainituista tutkinnoista viisi saatiin päätökseen ja yhden tapauksen osalta tutkinta jatkuu edelleen vuonna Helsingin käräjäoikeuden merioikeudessa oli kuluvana vuonna 2010 vireillä kaksi valitusta koskien Rajavartiolaitoksen vuonna 2009 ja 2010 määräämiä öljypäästömaksuja. Edellä mainittujen asioiden käsittely jatkuu vuonna 2011.

20 Öljypäästömaksujärjestelmän toimivuus 19 Hallinnollista öljypäästömaksua koskeva lainsäädäntö on tullut voimaan lukien. Alusjätelainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä säädetyssä ja vuoden 2010 alusta voimaan tulleessa merenkulun ympäristönsuojelulaissa öljypäästömaksua koskevat säännökset säilytettiin lähtökohtaisesti ennallaan. Tärkeänä uudistuksena voidaan kuitenkin pitää Rajavartiolaitokselle oikeuskäytännön yhtenäisyyden turvaamiseksi säädettyä jatkovalitusoikeutta merioikeuden ja hovioikeuden öljypäästömaksuvalituksiin antamista ratkaisuista. Lisäksi öljypäästömaksujärjestelmän kannalta merkittävänä uudistuksena voidaan pitää Ahvenanmaan maakuntalain muutosta, jolla hallinnollista öljypäästömaksua koskeva sääntely ulotettiin koskemaan myös Ahvenanmaan aluetta vuoden 2010 alusta lukien. Kokemukset hallinnollista öljypäästömaksua koskevasta ympäristönsuojelullisesta järjestelmästä ovat olleet erittäin positiivisia. Sääntelyn tavoitteena on ollut tehostaa öljyn tai öljypitoisen seoksen päästökiellon noudattamista ja kiellon yleistä vaikuttavuutta. Hallinnollisen öljypäästömaksun taloudellisen tuntuvuuden on arvioitu olevan sääntelyn ennalta ehkäisevän vaikutuksen kannalta keskeisin seikka. Vaikka viime vuosina Rajavartiolaitoksen havaitsemien öljypäästöjen määrä on pysynyt korkealla tasolla, on Suomen merialueilla ja talousvyöhykkeellä havaittujen päästöjen yhteenlaskettu öljymäärä kääntynyt laskuun. Muutos on osaltaan seurausta alusöljypäästöjen valvonnan tehostumisesta ja hallinnollisen öljypäästömaksujärjestelmän käyttöön otosta. Ennakoitua haasteellisemmaksi on kuitenkin osoittautunut vilkasliikenteisen aluemeren ja talousvyöhykkeen öljypäästöjen aiheuttajien osoittaminen ja riittävän näytön saaminen hallinnollisen öljypäästömaksun määräämiseksi. Parhaimmassa tapauksessa öljypäästön aiheuttaja jää kuitenkin verekseltään kiinni, jolloin öljypäästöt saadaan tehokkaasti todennettua sekä saatettua päästön aiheuttaja hallinnollisen öljypäästömaksusääntelyn piiriin. Silti näissäkin tapauksissa Rajavartiolaitoksen määräämä hallinnollinen öljypäästömaksu on saatettu riitauttaa ja saattaa asia oikeuskäsittelyyn Helsingin käräjäoikeudessa toimivaan merioikeuteen. Hallinnollinen öljypäästömaksu on rikosoikeudellista sakkorangaistusta huomattavasti tuntuvampi taloudellinen seuraamus. Yksittäiset Rajavartiolaitoksen määräämät öljypäästömaksut ovat vaihdelleet euron ja euron välillä. Uudessa merenkulun ympäristönsuojelulaissa on öljypäästömaksutaulukon mukaiset maksut säilytetty ennallaan. Rajavartiolaitoksen näkemyksen mukaan hallinnollisen öljypäästömaksujärjestelmän voimaan tulosta lukien muuttumattomana säilyneiden hallinnollisten öljypäästömaksujen maksutaulukon mukaisia euromääräisiä maksuja tulisi korottaa erityisesti öljypäästömaksujärjestelmän ennalta ehkäisevän vaikutuksen tehostamiseksi. 5.3 Poliisin tietoon tulleet ympäristörikokset Ympäristörikoksia koskevat rangaistussäännökset on koottu rikoslakiin siltä osin kun teosta voi seurata vankeusrangaistus. Lievempiä rangaistussäännöksiä on kuitenkin useissa muissa laeissa. Tämä vaikuttaa ympäristörikosten seurantaan kuin myös se mitkä rikokset on katsottava ympäristörikoksiksi. Lainsäädäntö sisältää rangaistaviksi useita tekoja, jotka tavalla tai toisella sivuavat myös ympäristöasioita. Kaikkia ympäristöön tavalla tai toisella liittyviä rikoksia on siksi vaikea kattavasti ottaa seurannassa huomioon. Poliisin tietoon tulleet ympäristörikokset esitellään tässä raportissa lakikohtaisesti kuten aikaisemmassa raportissa. Tiedot on koottu poliisin PolStat-järjestelmän avulla ja kaikki luvut kuvaavat epäiltyjen rikosten lukumäärää tammikuussa 2011 olleen tilanteen mukaan. Lakitekstit on löydettävissä esimerkiksi internetin kautta sivulta

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin.

Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 11.02.2014 Mustiala Tämän lain tarkoituksena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Lakia sovelletaan kaikkiin eläimiin. 39 Tarkastus: Jos on aihetta epäillä,

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kari Nieminen, Varsinais-Suomen ELY-keskus Salo 6.3.2013 Oikeus vesialueen ruoppaukseen VL 2:6: Lietteestä, matalikosta tai muusta niihin verrattavasta

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Tullin rikostorjunta/ talousrikostutkintayksikkö tyt Mikko Laaksonen

Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Tullin rikostorjunta/ talousrikostutkintayksikkö tyt Mikko Laaksonen Valtakunnalliset jätehuoltopäivät 4.10.2016 Tullin rikostorjunta/ talousrikostutkintayksikkö tyt Mikko Laaksonen Ympäristörikollisuuden seuranta Ympäristörikosseurantatyöryhmä: Seuraa kansallista ympäristörikostilannetta

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus

Laki. vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta. Lain tarkoitus Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta 1 Lain tarkoitus Tällä lailla annetaan täydentävät säännökset haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015

Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain (39/1889) 6 luvun 5, 17 luvun 1 a, 8 a :n 2 kohta ja 18 a :n 1 momentin 4

Lisätiedot

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA 1.7.2016 ALKAEN Hartolan ympäristölautakunta 14.4.2016 Hartolan kunnanhallitus 25.4.2016 Hartolan kunnanvaltuusto 16.6.2016 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan

Lisätiedot

Perusturvalautakunta esityslistan liite

Perusturvalautakunta esityslistan liite Perusturvalautakunta 10.12.2008 esityslistan liite Ympäristöterveydenhuollon taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin,

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Laki rikoslain muuttamisesta

Laki rikoslain muuttamisesta EV 19/1995 vp - HE 42/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden rikoslain kokonaisuudistuksen toiseen vaiheeseen liittyvien lakien muutoksiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN

YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA ALKAEN YMPÄRISTÖNSUOJELU- VIRANOMAISEN TAKSA 1.1.2015 ALKAEN Sysmän kunnanvaltuusto 17.11.2014 36 2 (7) YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan ja sen mukainen maksu peritään

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa. Kunnanvaltuusto Rakennus- ja ympäristövaliokunta

Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa. Kunnanvaltuusto Rakennus- ja ympäristövaliokunta Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Kunnanvaltuusto 11.11.2013 135 Rakennus- ja ympäristövaliokunta 17.12.2013 146 0 SISÄLTÖ 1 Soveltamisala... 2 2 Maksujen määräytymisperusteet... 2 3 Perusmaksut...

Lisätiedot

Laki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus

Laki. biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta. Lain tarkoitus Laki biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen liittyvän Nagoyan pöytäkirjan täytäntöönpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tällä lailla pannaan täytäntöön biologista

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskuksen julkisoikeudelliset päätökset, todistukset ja muut julkisoikeudelliset suoritteet, joista peritään maksut.

Suomen ympäristökeskuksen julkisoikeudelliset päätökset, todistukset ja muut julkisoikeudelliset suoritteet, joista peritään maksut. 4246 Liite MAKSUTAULUKKO Suomen ympäristökeskuksen julkisoikeudelliset päätökset, todistukset ja muut julkisoikeudelliset suoritteet, joista peritään maksut. 1 Kemikaalilain (744/1989) ja sen muuttamisesta

Lisätiedot

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten?

Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4.2012 Tuntuipa hyvältä 2012-2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Kalastuksenvalvontaa (ko?) 1.4. Tuntuipa hyvältä -2013 löysinrantein 2014 ruuvia kiristettii Mitäpä sitten? Toimivaltuudet mikä muuttuu? Myyjän varastoa ei saa tarkastaa Velvollisuus hävittää laittomia

Lisätiedot

Laki. rikoslain muuttamisesta

Laki. rikoslain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki rikoslain muuttamisesta kumotaan rikoslain (39/1889) 2 a luvun 9 11, sellaisina kuin ne ovat, 2 a luvun 9 laeissa 475/2008, 641/2009, 392/2011, 431/2014 ja 381/2015

Lisätiedot

Kemikaalilaki muuttuu

Kemikaalilaki muuttuu Kemikaalilaki muuttuu nvm Marilla Lahtinen, STM Tukes koulutustilaisuus, 10.4.2013 Tukes auditorio, Pasila Aiheita kemikaalilainsäädäntökehikko uuden kemikaalilain vaikutukset biosideihin uuden lain mukaiset

Lisätiedot

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta

1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Lakiehdotukset 1. Laki joukkoliikenteen tarkastusmaksusta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan joukkoliikenteen tarkastusmaksusta 11 päivänä toukokuuta 1979 annetun lain

Lisätiedot

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin

Määräys varautumisesta kemikaalionnettomuuksiin Sivu 1/5 Sisäasiainministeriö pelastusosasto Dnro SM-1999-00636/Tu-311 Annettu 13.10.1999 Voimassa 15.9.1999 alkaen toistaiseksi Säädösperusta Pelastustoimilaki (561/1999 31 ja 88 Kumoaa Sisäasiainministeriön

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa *

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * P6_TA(2006)0373 Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Hartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo:

Hartolan kunta. Ympäristönsuojeluviranomaisen. taksa. Voimaantulo: Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Voimaantulo: Ympäristölautakunta 9.10.2014 54 Kunnanhallitus 3.11.2014 243 Kunnanvaltuusto 12.11.2014 43 Voimaantulo 1.1.2015 Hartolan kunta Ympäristönsuojeluviranomaisen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset vp- HE 359. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset vp- HE 359. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta 1994 vp- HE 359 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kemikaalilakia. Ehdotetut muutokset liittyvät ympäristöhallinnon

Lisätiedot

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA Keurusselän ympäristölautakunta 9.12.2015 1 Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Laki laiva-apteekista

Laki laiva-apteekista Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista

Lisätiedot

Valvonnan kehittäminen ja maksullisuus Uudenmaan ELY-keskuksen kuntien neuvottelupäivä

Valvonnan kehittäminen ja maksullisuus Uudenmaan ELY-keskuksen kuntien neuvottelupäivä Valvonnan kehittäminen ja maksullisuus Uudenmaan ELY-keskuksen kuntien neuvottelupäivä Helsinki 18.9.2014 Ylitarkastaja Juha Lahtela Ympäristöministeriö Valvonta ja hallintopakko YSL 18 Luku (167 189 )

Lisätiedot

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja

Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa. Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Rikosuhridirektiivin vaikutukset Suomessa Jaana Rossinen Rikosuhripäivystys Itä-Suomen aluejohtaja Itä-Suomen Aluehallintovirasto Mikkeli, Kuopio ja Joensuu 28.-30.9.2015 Rikosuhridirektiivi Kansallisesti

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 1999 N:o 394 417 SISÄLLYS N:o Sivu 394 Laki Itävallan, Suomen ja Ruotsin liittymisestä tuomioistuimen toimivaltaa sekä tuomioiden täytäntöönpanoa

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 215 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tiettyjen vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta

EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp. Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta EDUSKUNNAN VASTAUS 332/2010 vp Hallituksen esitys Euroopan neuvoston tietoverkkorikollisuutta koskevan yleissopimuksen lisäpöytäkirjan, joka koskee tietojärjestelmien välityksellä tehtyjen luonteeltaan

Lisätiedot

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI

LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY MIKKELI LAPSET, NUORET JA PERHEET, LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISY 28.9.2015 MIKKELI Erikoissyyttäjä Pia Mäenpää/ Itä-Suomen syyttäjänvirasto, Mikkeli ESITYSLISTALLA. NÄKÖKULMA RIKOSPROSESSI LAPSIIN KOHDISTUVAT RIKOSEPÄILYT

Lisätiedot

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat;

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat; Hyväksytty johtokunta 19.01.2015 9 SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuollon taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän osakaskuntien,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVIKSI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.4.2012 COM(2012) 139 final 2008/0241 (COD) KOMISSION LAUSUNTO Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan c alakohdan nojalla Euroopan parlamentin

Lisätiedot

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA

YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA HYVINKÄÄN KAUPUNKI Ympäristölautakunta 1(5) YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA Ympäristölautakunta 24.11.2016 95 Voimaantulopäivä 1.1.2017 1 Soveltamisala 1.1 Hyvinkään kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 743. Laki. rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta. Annettu Helsingissä 25 päivänä elokuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2006 N:o 743 748 SISÄLLYS N:o Sivu 743 Laki rikoslain 1 ja 20 luvun muuttamisesta... 2249 744 Laki järjestyslain 7 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

YM:n valvontaohje Valvontaviranomaisten toimivalta ja yhteistyö

YM:n valvontaohje Valvontaviranomaisten toimivalta ja yhteistyö YM:n valvontaohje Valvontaviranomaisten toimivalta ja yhteistyö Kuntien ympäristönsuojelun neuvottelupäivät 19.-20.3.2013 Rovaniemi 21.3.2013 1 YM:n valvontaohje Annettu 7.11.2012, korvaa aiemmin 2005

Lisätiedot

Ympäristörikosten selvittämisen pullonkaulat ja syyttäjän rooli. Leila Suvantola VT, LLM, HTT, kihlakunnansyyttäjä

Ympäristörikosten selvittämisen pullonkaulat ja syyttäjän rooli. Leila Suvantola VT, LLM, HTT, kihlakunnansyyttäjä Ympäristörikosten selvittämisen pullonkaulat ja syyttäjän rooli Leila Suvantola VT, LLM, HTT, kihlakunnansyyttäjä Ympäristörikosten (RL 48 luku) selvittäminen Poliisin i tietoon tulleet Selvitetyt rikokset

Lisätiedot

HE 196/2008 vp. saattaminen olisi rangaistavaa. Uuden rikosnimikkeen tuotteita. Asetuksen täytäntöönpano

HE 196/2008 vp. saattaminen olisi rangaistavaa. Uuden rikosnimikkeen tuotteita. Asetuksen täytäntöönpano HE 196/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle rikoslain 17 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikoslakia muutettavaksi siten, että kissan tai koiran turkiksen neuvoston

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

LUVATON RAKENTAMINEN JA LUVATON KÄYTTÖTARKOITUS

LUVATON RAKENTAMINEN JA LUVATON KÄYTTÖTARKOITUS LUVATON RAKENTAMINEN JA LUVATON KÄYTTÖTARKOITUS Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari 17.11.2015, Savoy-teatteri Minna Mättö, rakennuslakimies, OTM, VT Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto 1 MILLOIN

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001

SISÄLLYS. N:o 654. Laki. rikoslain muuttamisesta. Annettu Naantalissa 13 päivänä heinäkuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä heinäkuuta 2001 N:o 654 659 SISÄLLYS N:o Sivu 654 Laki rikoslain muuttamisesta... 2077 655 Laki pakkokeinolain 5 luvun 11 :n muuttamisesta...

Lisätiedot

Poliisin menettely esitutkinnassa

Poliisin menettely esitutkinnassa ANONYMISOITU PÄÄTÖS 18.03.2015 Dnro OKV/1150/1/2014 1/5 ASIA Poliisin menettely esitutkinnassa KANTELU Kantelija on oikeuskanslerille 4.6.2014 osoittamassaan kantelussa arvostellut poliisilaitoksen menettelyä

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET

KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOM AINEN JA YMPÄRISTÖRIKOKSET Hämeenlinnan seudun ympäristöfoorumi, Toiminta ympäristörikostilanteissa 3.4.2012 Katariina Serenius Ympäristövalvontapäällikkö Keski-Uudenmaan

Lisätiedot

(5) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston kauppaa käsittelevän komitean lausunnon mukaisia, 1 artikla

(5) Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston kauppaa käsittelevän komitean lausunnon mukaisia, 1 artikla 16.1.2015 L 10/19 KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2015/57, annettu 15 päivänä tammikuuta 2015, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 792/2012 muuttamisesta luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta

Lisätiedot

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253.

SISÄLLYS. koskevasta kirjanpidosta sekä markkinoille saatettujen kasvinsuojeluaineiden määrien ilmoittamisesta N:o 253. SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2007 N:o 253 259 SISÄLLYS N:o Sivu 253 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 57/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kemikaalilain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan kemikaalilain säännöksiä muutettavaksi siten, että kemikaalin päällysmerkintöihin

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Kaustisen kunnassa maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta, ottamistoiminnan valvonnasta sekä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.3.2013 Voimaantulopäivä 1.4.2013 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan elintarvikelaissa 23/2006,

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA

TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA TOHOLAMMIN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN TAKSA 1 Soveltamisala 1.1 Ympäristönsuojelulain (86/2000) ja vesilain (264/1961) mukaisen luvan, ilmoituksen tai muun asian käsittelystä kunnan ympäristönsuojeluviranomaisessa

Lisätiedot

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon.

Y:n poliisilaitos on antanut asiasta selvityksen ja Poliisihallitus lausunnon. ANONYMISOITU PÄÄTÖS 02.06.2016 Dnro OKV/459/1/2016 1/5 ASIA Poliisin ja syyttäjän menettely tuomarin virkarikosasiassa KANTELU Kantelija on kannellut X:n syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjän A:n 4.5.2015

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola

Päätös. Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen raukeamisesta, Kouvola Etelä-Suomi Päätös Nro 75/2010/2 Dnro ESAVI/282/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisen jätevesilietteen kalkkistabilointia koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

A7-0277/102

A7-0277/102 10.9.2013 A7-0277/102 102 Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a) Olisi varmistettava, että ympäristöraportit todentavilla henkilöillä on pätevyytensä ja kokemuksensa ansiosta tarvittava tekninen asiantuntemus

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi

FORSSAN KAUPUNKI Tekninen ja ympäristötoimi 18.1.2012 1(4) YMPÄRISTÖVALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelmassa kuvataan Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaiset valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet sekä raportoidaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 7

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA Nro 7 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2015 Nro 7 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT (Hyväksytty ympäristölautakunnassa 26.2.2015) 1 Yleistä

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Mediatilaisuus 7.12.2015 Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä Maa- ja metsätalousministeriö lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen Taustalla EU:n vieraslajiasetus o Ehkäistään haitallisten vieraslajien

Lisätiedot

Ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava kunnalle seuraavat maksut:

Ottamissuunnitelman tarkastamisesta luvan hakijan on suoritettava kunnalle seuraavat maksut: 1 YLEISTÄ 1(5) Maa-ainesten ottamissuunnitelman tarkastamisesta ja ottamistoiminnan valvonnasta sekä muista viranomaistehtävistä luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan maa-aineslain

Lisätiedot

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa

Ohje syyttäjän varallaolosta poliisi rikosten tutkinnanjohtajana sekä pakkokeino- ja haastamisasioissa VALTAKUNNANSYVTTÄJÄNVIRASTO YLEINEN OHJE syyttäjille Annettu 19.12.2002 VKS:2002:4 Dnro 55/31102 Säädösperusta A kihlakunnansyyttäjästä 13 a 1 Voimassa 1.1.2003 - toistaiseksi Ohje syyttäjän varallaolosta

Lisätiedot

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Pori 4.11.2013 Varsinais-Suomen ELY-keskus/ Kari Nieminen Lain tavoite 1. Edistää, järjestää ja sovittaa yhteen vesivarojen ja vesiympäristön

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Päätös. Laki. Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan,

Päätös. Laki. Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan, Espanjan kuningaskunnan, Ranskan tasavallan, EDUSKUNNAN VASTAUS 301/2006 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman muuttoliikkeen torjumiseksi tehdyn sopimuksen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi jätelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan jätelakia muutettavaksi siten, että yksilöitäisiin jätteen käsittelystä aiheutuvat kustannukset,

Lisätiedot

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen

Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet. Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 1 Jätehuoltosäädökset ja -tavoitteet Ympäristökeskus / Ympäristönsuojelutoimisto Tuula-Anneli Kinnunen 30.11.2010 2 JÄTELAINSÄÄDÄNNÖN TAVOITTEET Ehkäistä jätteen syntymistä, edistää jätteen hyödyntämistä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 208. Laki. Sopimuksen Euroopan energiaperuskirjasta ja siihen liittyvän pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 208. Laki. Sopimuksen Euroopan energiaperuskirjasta ja siihen liittyvän pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 27 päivänä maaliskuuta 1998 N:o 208 213 SISÄLLYS N:o Sivu 208 Laki Sopimuksen Euroopan energiaperuskirjasta ja siihen liittyvän pöytäkirjan eräiden määräysten

Lisätiedot

1994 vp -- lue 350 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1994 vp -- lue 350 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1994 vp -- lue 350 Hallituksen esitys Eduskunnalle öljysuojarahastosta annetun lain muuttamiseksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä esitetään, että Euroopan Yhteisön jäsenvaltiosta Suomeen kuljetettavasta

Lisätiedot

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f

Päätös. Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 13 f Päätös Etelä-Suomi Nro 55/2013/1 Dnro ESAVI/78/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2013 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus ongelmajätteiden vastaanottokeskuksen toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

MAA-AINESMAKSUT HALSUAN KUNTA

MAA-AINESMAKSUT HALSUAN KUNTA MAA-AINESMAKSUT HALSUAN KUNTA 2 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Halsuan kunnassa maa-ainesten ottosuunnitelman tarkistamisesta, ottotoiminnasta,

Lisätiedot

HEINOLAN KAUPUNGIN MAA-AINESTAKSA LUKIEN

HEINOLAN KAUPUNGIN MAA-AINESTAKSA LUKIEN 1 HEINOLAN KAUPUNGIN MAA-AINESTAKSA 1.7.2006 LUKIEN Ympäristölautakunta 20.6.2006 95 2 MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Maa-ainesten

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 184/2005 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kemikaalilain, ympäristönsuojelulain ja rikoslain 48 luvun 1 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan kemikaalilakia, ympäristönsuojelulakia ja rikoslakia

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp. Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 27/2011 vp Hallituksen esitys rajat ylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajat ylittävän rikollisuuden torjumiseksi tehdyn neuvoston päätöksen täytäntöönpanoa

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 763/2015 Ampumaratalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA. 763/2015 Ampumaratalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2015 763/2015 Ampumaratalaki Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus Tämän

Lisätiedot

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta

Eduskunnalle. LAKIALOITE 37/2012 vp. Laki rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta LAKIALOITE 37/2012 vp rikoslain 23 luvun 3 :n, ajokorttilain ja sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain 3 :n muuttamisesta Eduskunnalle Rattijuopumustapauksissa kuolleita on 2000-luvulla ollut keskimäärin

Lisätiedot

KONNEVEDEN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

KONNEVEDEN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 1 KONNEVEDEN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT 2 Sisällys: 1 Yleistä 2 Tarkastusmaksu 3 Valvontamaksu 4 Kuuleminen

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT

ALAVIESKAN KUNTA MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT MAA-AINESTAKSA MAA-AINESTEN OTTAMISSUUNNITELMAN TARKASTAMISESTA JA OTTAMISTOIMINNAN VALVONNASTA SUORITETTAVAT MAKSUT Hyväksytty Alavieskan kunnanvaltuustossa 13.2.2008, 5 Voimaantulo 1.4.2008 alkaen 1

Lisätiedot

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut 1.9.2014 alkaen Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntöjen muutokset ovat olleet vireillä tätä suojelusuunnitelmaa laadittaessa. Suojelusuunnitelmassa

Lisätiedot