Onko meidät määrätty pelastukseen? Kerran pelastettu, aina pelastettu. Onko meillä vapaa tahto valita?

Transkriptio

1 Joulukuu miestä saapui sateisessa ja pimeässä säässä joulukiireistään huolimatta kuuntelemaan Olavin alustusta: Onko meidät määrätty pelastukseen? Kerran pelastettu, aina pelastettu. Onko meillä vapaa tahto valita? -Tätä aihetta ovat tutkineet kristikunnan suuret teologit vuosisatojen aikana, esim kirkkoisä Augustinus, Jean Calvin, Jacobus Arminius, Luther ym. -Länsimaisessa kristikunnassa on olemassa kaksi päälinjaa: kalvinilaisuus (Jean Calvin s.1509) ja arminiolaisuus (Jacobus Arminius ). Nämä linjat ovat olleet hyvin vastakkaisia, esim Keski-Euroopassa vielä 70-luvulla ja USA:ssa vieläkin. Suomessa näin ei ole ollut, koska luterilaisuus ei edusta kumpaakaan linjaa selkeästi, esim Matti Korhonen: Uusi Tie 24/

2 Ensin joitakin huomioita kalvinismista (kohdat 1-3 pääosin Matti Korhosen artikkelin mukaan): 1. Kalvinismin 5 kohtaa: 1.Täydellinen turmelus 2.Ehdoton valinta 3.Rajoitettu sovitus 4.Vastustamaton armo 5.Pyhien kestävyys -1. Tästä kohdasta ei taida olla erimielisyyttä. Perustelu löytyy esim. Room.3: Mitä mieltä olette kohdasta 2, ehdoton valinta? Onko siis Jumala valinnut ennalta jotkut pelastumaan ja toiset...? Sitäkö Room 8:29 tarkoittaa? Jos näin on, niin meillä ei ole vapaata tahtoa lainkaan. Kalvinismin mukaan Ihminen tietää siitä olevansa valittu, että on tullut Kristuksen seuraajaksi. On vaikea uskoa tähän siitä syystä, että Jumala teki ihmisen omaksi kuvakseen ja se sisältää vapauden valita, esim Adam ja Eeva. Rakkauteen ei kuulu pakkoa. Saatanakin sai valita oman tiensä. Augustinuksen (400-luvulla) mukaan syntiinlankeemus vei ihmiseltä vapaan tahdon. -3.Koskeeko siis sovituskin vain niitä, jotka pelastuvat? Vai onko Kristus sovittanut kaikki, myöskin ne, jotka eivät ole kuulleet ja ne jotka eivät ota vastaan, vaikka ovat kuulleet? Rajoitettua sovitusta pidetään kalvinismissa loogisena seurauksena kohdasta 2. Minun mielestäni sovitus koskee kaikkia, esim Joh. 3:16. 1Tim 2:6, 1Joh 2:2, 2Kor 5:14 jne. Raamatulla on vaikea tukea oppia rajoitetusta sovituksesta. -4. Voiko ihminen vastustaa armon kutsua? Onko Jumala määrännyt etukäteen myös ketkä uskovat? Olemmeko robotteja, joilla ei ole lainkaan vapaata valinnan mahdollisuutta. Mielestäni voi, juuri vapaudesta käsin. -5. Voiko uskosta luopua ja kääntää selkänsä lopullisesti Jumalalle? Ei voi kalvinismissa. Voiko Jumala sitten hyljätä ihmisen, joka uskoo? Jumala ei koskaan hylkää ketään, sille on selkeät perustelut, esim Room 8:38-39 luettelee että mikään voima tai muu ei voi riistää meitä Jumalan kädestä. Se sisältää ajatuksen, että ei myöskään Jumala hylkää. Se olisi vastoin Hänen luontoaan. 2. Arminiolaisuus tiivistettynä Korhosen artikkelista: Sovitus koskee myös niitä, jotka eivät usko. Sovitustyö siis heidän kohdallaan menee hukaan, sillä he torjuvat armon, eivät ota sitä vastaan. Kenellä tahansa on mahdollisuus ottaa vastaan uskon kautta armo, sillä Jumala ei ole ketään etukäteen paaduttanut. Jumala on etukäteen määrännyt, että se joka uskoo Jeesukseen pelastuu. Mutta Hän ei ole määrännyt ketkä ovat niitä, jotka uskovat. Ihminen tekee ratkaisun ja hän voi myös luopua uskostaan. 3. Miten kristikunta sitten jakautuu näissä teologisissa linjanvedoissa? Kalvinistisia (paljon Amerikassa ja tekevät paljon esim läh. työtä): Reformoidut kirkot, presbyteeriset kirkot, osa baptisteista (esim George Whitefield), jotkut anglikaaneista. Arminiolaisia (myös paljon Amerikassa). Metodistit (esim John Wesley), helluntailaiset, osa baptisteista ja osa anglikaaneista.

3 Jakolinjat eivät ole lainkaan selkeät. Joku kirkkokunta ottaa vain osan kalvinistisista opinkohdista. Joku taas menee niin pitkälle arminiolaisuudessaan, että ylikorostaa sisäisen ratkaisun tekemistä jopa niin, että uskoa pitää uudistaa tuon tuostakin, muuten se voi kadota.näin oli käytännössä esim vapaaseurakunnissa esim 50-luvulla. SVK on toki muuttunut aika paljon siitä. Nyt alttarilla ei tulla uudelleen uskoon vaan kohdataan Jumala tai pyydetään rukousta vaikeiden asioiden tai sairauden puolesta. -Suomen luterilaiset lienevät jossakin välimaastossa, sanoo Matti Korhonen. -Rajoitettu sovitus ei kuulu luterilaiseen opetukseen eikä myöskään vapaakirkolliseen opetukseen. -Suomessa ei kukaan liioin korosta Jumalan suvereenisuutta kalvinistisella tavalla. -Luterilaisuudessa tyypillisesti korostetaan että Kristus kuoli koko maailman puolesta. Ja ihminen voi vastustaa armoa ja pelastettukin voi luopua uskosta (Korhonen). 4. Lopuksi ehkä se vaikein raamatunkohta Room. 8:29-30 (1992 kirkkoraamattu) 29. Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin että hänen Poikansa olisi esikoinen suuressa veljesjoukossa. 30. Ne, jotka Jumala on edeltä määrännyt, hän on myös kutsunut; ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös tehnyt vanhurskaiksi; niille, jotka hän on tehnyt vanhurskaiksi, hän on myös lahjoittanut kirkkautensa. (1938 kirkkoraamattu) 29. Sillä ne, jotka hän on edeltätuntenut, hän on myös edeltämäärännyt Poikansa kuvan kaltaisiksi, että hän olisi esikoinen monien veljien joukossa; 30. mutta jotka hän on edeltämäärännyt, ne hän on myös kutsunut; ja jotka hän on kutsunut, ne hän on myös vanhurskauttanut; mutta jotka hän on vanhurskauttanut, ne hän on myös kirkastanut. Miten sitten tuon Room. kirjeen jakeet tulisi ymmärtää? Löysin helposti 15 erilaista englanninkielistä käännöstä, jotka kääntävät tiesi ennalta. Käsiini osui vain 3, jotka kääntävät valitsi ennalta. Alkutekstin verbi on tietää ennalta tai tuntea ennalta (proginooskoo). Mitä Hän, Jumala sitten tiesi ennalta? Hän tiesi ketkä valitsisivat uskon Jeesukseen. Tämä tietysti perustuu Jumalan attribuutteihin. Hän on kaikkitietävä. Tämä tuntuu hyvin luontevalta. -Myös toista käännöstä on valinnut voidaan perustella sillä, että se näyttäisi olevan heprean kielen käsitelaina, joka Paavalilla oli mielessä kun hän kirjoitti tätä kohtaa kreikan kielellä. Perustelu on kovin monimutkainen enkä aio tässä mennä siihen enempää. Tämäkään käännös ei kuitenkaan tarkoita sitä, että Jumala predestinoisi jotkut pelastukseen ja toiset kadotukseen, valitsisi ennalta jotkut ja hylkäisi toiset.

4 Marraskuu miestä saapui paikalle kuuntelemaan Mikon tarinaa. Mikko on yrittäjäperheen lapsi. Hyvin pienestä pitäen hän oli mukana yrityksen työssä. Tietotekniset taidot olivat jo nuoresta hyvin vahvat ja hän ryhtyi jo poikasena hoitamaan yrityksen tietotekniikkaa. Kahnausta tuli isän kanssa, kun hän ymmärsi jossain vaiheessa vaatia korvausta tehdystä työstä. Hänellä on DI-koulutus tietotekniikastattkk:sta. Mikko liittyi partioon jo sudenpentuiässä. Partioura jatkui käyden lähes kaikki tasot ja koulutukset siten, että hän oli viimein aivan valtakunnallisella tasolla hyvin vastuullisissa tehtävissä. Kokemukset ylimmiltä tasoilta eivöt olleet kaikiilta osin kovin myönteiset. Ylätasolla oli paljon toimijoita, joiden motiivit eivät aina olleet oikeita. Toiminnassa oli paljon kaikenlaista polittista ja vastaavaa vääntöä. Suurin ja myös raskain ponnistelu partiouralla oli 5000:n hengen suurleirin johtaminen. Leirin valmistelu kesti kolme vuotta ja enimmillään projektissa oli 500 avustajaa. Sotilasarvoltaan Mikko on reservin kapteeni ja hänellä on merkittäviä tehtäviä koskien armeijan (tietoteknisiä) turvallisuusasioita. Mikko on toiminut useammissa yrityksisten turvallisuustyössä niin siviili- kuin myös valtionhallinnon ja pankkien tietotekniikkaturvallisuusasioissa. Mikon käsitys on, että rikollisuus it-alalla on yhä enemmän ammattimaista ja hyvin laajaa ja kilpajuoksussa virkavalta on jäämässä jalkoihin. Jopa virustorjuntayritykset ovat nostamassa

5 käsiään pystyyn. Lokakuu 2014 Koulujen syyslomasta huolimatta lokakuun iltaan ehti mukaan 14 veljeä. Pekan ura kirjakauppiaana alkoi varsin poikkeavasti. Eräs hänen ystävistään oli lukenut hengellisen kirjan ja halusi käännättää ja julkaista sen suomeksi, mutta rahaa ystävällä ei ollut hankkeeseen. Hän sai Pekan lainamaan osan starttirahastaan kirjan kustannuksiin. Kun sitten myöhemmin Pekka kyseli lainarahoja takaisin, ystävä ehdotti, että Pekka ottaa kirjan loppuvaraston haltuunsa ja myymällä kirjat itse saa lainansa takaisin. Kirjavarastoa realisoidessaan Pekalle syntyi ajatus perustaa kirjakauppa Saloon. Vuoteen 2007 mennessä Pekka ehti leipiintyä kirjakauppiaana olemiseen ja hän hakeutui LED-valojen linssejä tekevään teknologiayritykseen töihin. Yritys on alallaan menestyvä ja kasvava. Seuraavat vuodet kuluivat rukoillen työnäkyä, mikä olisi hänen paikkansa Jumalan suunnitelmassa. Omassa mielessä pyöri ajatus paikasta jonkin paikallisseurakunnan julistajana. Vuoden 2013 alussa Pekka koki Jumalan kehottavan häntä perustamaan kristillisiä kirjakauppoja ja niinpä hän jäi pois vakituisesta työpaikastaan ja ryhtyi perustamaan kirjakauppoja. Kauppapaikkojen hankinnassa ja kauppojen pystytyksessä moni asia loksahti paikoilleen.nyt, reilun puolentoista vuoden jälkeen kauppoja ja kuusi. Nyky-yhteiskunnassa painetut kirjat ja varsinkin hengelliset kirjat, ovat monien haasteiden edessä,. Vaikka toiminta ei olekaan liiketaloudellisesti kovin kannattavaa, Pekka kokee Jumalan johdatusta työssään kohdatessaan erilaisia ihmisiä ja saadessaan jakaa heidän kanssaan iloja ja suruja ja saadessaan jakaa ilosanomaa. Osassa tekstiä lainauksia Kimmo Janasksen kirjoituksesta Pekka Paunonen: suolaa ja valoa kansalle

6 TOSIMIES-lehdessä Syyskuu 2014 Hildenin Miesten syyskauden avaus Teiskon Niemelässä kokosi 23 miestä savusaunomaan, makkaranpaistoon ja vaihtamaan kuulumisia. Syksyinen kaunis sää täydensi iltaa. Hämärän saapuessa kokoonnuimme Erkin vierastaloon, jossa illan 38-vuotias kenialainen huippujuoksijavieraamme kertoi itsestään ja elämästään. Talvet hän harjoittelee Keniassa, jossa hänellä on vaimo ja kaksi lasta. Jo 17 vuotta hän on tullut kesäksi Suomeen harjoittelemaan. Hän osallistui tänäkin kesänä Kalevan kisoihin ja veteraanina sijoittui yleisessä sarjassa 5000:n metrin juoksussa hopealle. RüdigerS haastatteli ja tulkkasi ansiokkaasti. Ilta päättyi veljespiirissä yhteisesti luettuun Herran siunaukseen. Todella pimeässä läksimme etsimään 11 auton joukosta omaamme.