Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit terveyskeskuksissa

Transkriptio

1 Terveys 2009 Hälsa Health TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit terveyskeskuksissa 2000 Öppenvårdsbesöken inom primärvården på hälsovårdcentralerna 2000 Satu Vuorio Sanna-Mari Saukkonen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos PL 30 (Mannerheimintie 166, Helsinki) Helsinki Puhelin: ISSN

2 Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit terveyskeskuksissa Vuonna oli noin 25,5 miljoonaa terveyskeskuskäyntiä. Käynneiksi lasketaan sekä asiakkaiden käynnit vastaanotolla että terveydenhuollon ammattilaisten käynnit asiakkaan luona. Asukasta kohden lääkärikäyntejä oli 1,6 ja muun ammattihenkilökunnan käyntejä 3,2. ovat tasaisesti vähentyneet 2000-luvulla. Vuodesta 2000 vuoteen mennessä käyntien määrä on vähentynyt yli 10 miljoonasta käynnistä reiluun 8 miljoonaan käyntiin. Asukasta kohti lääkärikäyntejä oli vuosituhannen alussa 2,0, mutta vuonna vastaava luku oli 1,6. Samanaikaisesti käynnit muun ammattihenkilökunnan luona ovat lisääntyneet. Muun kuin lääkärin luokse tehtiin vuonna asukasta kohden 3,2 käyntiä. Vuonna 2000 vastaava luku oli 2,9. (Kuvio 1.) Eniten terveyskeskuskäyntejä on 2000-luvulla tehty Itä-Suomen läänissä, jossa käyntejä on vuodessa ollut keskimäärin 5,2 asukasta kohden. Vähiten terveyskeskuskäyntejä on ollut Etelä-Suomen läänissä, keskimäärin 4,4 käyntiä asukasta kohden. Kuvio 1. Väestöön suhteutetut terveyskeskusten lääkärikäynnit ja käynnit muun ammattihenkilökunnan luona vuosina 2000 Muun ammattihenkilökunnan käynnit/asukas /asukas 3,5 3,0 Käynnit / asukas 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0, Vuosi

3 ten lääkärikäynnit ja käynnit muun ammattihenkilökunnan luona Vuonna perusterveydenhuollon avohoitokäyntejä oli Avohoidon käynnit lisääntyivät 1,8 % vuoteen verrattuna. Kaikista käynneistä lääkärikäyntien osuus oli 34,1 % ja muun ammattihenkilökunnan 65,9 %. Asukasta kohden avohoitokäyntejä tehtiin 4,8. Jos asiakas käy samalla käynnillä sekä lääkärin että muun ammattihenkilön luona, tilastoidaan ainoastaan lääkärikäynti. (Taulukko 1.) Opiskeluterveydenhuollon, kotisairaanhoidon ja lastenneuvolan käyntien määrä lisääntyi verrattuna vuoteen. Opiskeluterveydenhuollon käyntien huomattavaa lisääntymistä ja kouluterveydenhuollon käyntien vähenemistä selittää osin kansanterveyslain muuttuminen kesällä, minkä seurauksena lukiolaisten terveydenhuolto siirtyi kouluterveydenhuollosta opiskeluterveydenhuoltoon. Väestöön (16 25-vuotiaat) suhteutettuna opiskeluterveydenhuollon käyntejä tehtiin 0,7 vuoden aikana. Kaikista avoterveydenhuollon käynneistä opiskeluterveydenhuollon käyntejä oli 1,8 %. Kotisairaanhoidossa toiminta painottuu selvästi muun kuin lääkäreiden tekemään työhön. 98,9 % kotisairaanhoidon käynneistä oli muun ammattihenkilöstön tekemiä vuonna. Kotisairaanhoidon osuus kaikista muun ammattihenkilökunnan käynneistä oli lähes neljännes (24,0 %). Väestöön suhteutettuna kotisairaanhoidon käyntejä tehtiin 0,8 asukasta kohti. Lastenneuvolakäynnit lisääntyivät vuoteen verrattaessa 4,3 %. Väestöön (0 7-vuotiaat) suhteutettuna lääkärikäyntejä oli 0,6 ja muun kuin lääkärin luona käytiin 2,4 kertaa. Käyntimäärät vähenivät jonkin verran työterveyshuollossa, mielenterveyshuollossa ja äitiysneuvoloissa. Työterveyshuollon käyntien vähenemistä selittää lähinnä palvelun ulkoistaminen yksityisille yrityksille tai kunnallisille liikelaitoksille. Kunnallisten liikelaitosten osalta työterveyshuollon käyntitiedot tulisi tilastoida terveyskeskusten avohoitokäynteihin, mutta tietojen saamisessa on ollut hankaluuksia. Taulukko 1. Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit terveyskeskuksissa Perusterveydenhuollon avohoitkäynnit Muun ammattihenkilökunnan käynnit Käynnit yhteensä /1000 asukasta 1) Muun ammattihenkilökunnan käynnit /1000 asukasta 1) Käynnit yhteensä, muutos, % Äitiysneuvola ,1 Lastenneuvola ,3 Perhesuunnitteluneuvola ,0 Kouluterveydenhuolto ,5 Opiskeluterveydenhuolto ,6 Työterveyshuolto ,8 Kotisairaanhoito ,3 Mielenterveyshuolto ,5 Fysioterapia ,7 Muu avohoito ,8 Koko perusterveydenhuolto ,8 2

4 ten avosairaanhoidon vastaanottokäynneistä lääkärikäyntejä oli hieman yli puolet (muu avohoito 53 %). Edelliseen vuoteen verratessa lääkärikäynnit vähentyivät jonkin verran ja muun ammattihenkilöstön luokse tehdyt vastaanottokäynnit puolestaan lisääntyivät. ten muissa toiminnoissa enemmistö käynneistä tehtiin muun kuin lääkärin luokse. Fysioterapiassa kaikki ja kotisairaanhoidossa lähes kaikki käynnit olivat muun ammattihenkilökunnan tekemiä. Myös opiskeluterveydenhuollossa käytiin 90 %:sti muun kuin lääkärin luona. (Taulukko 2.) Taulukko 2. Toiminnoittain eroteltujen terveyskeskuskäyntien jakautuminen lääkärikäynteihin ja muun ammattihenkilökunnan käynteihin vuonna, % Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit, % Muut ammattihenkilökunnan käynnit, % Käynnit yhteensä, % Äitiysneuvola Lastenneuvola Perhesuunnitteluneuvola Kouluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuolto Työterveyshuolto Kotisairaanhoito Mielenterveyshuolto Fysioterapia Muu avohoito Koko perusterveydenhuolto

5 Muun ammattihenkilökunnan luokse tehdyt käynnit ovat tasaisesti lisääntyneet 2000-luvulla ja viime vuosina käyntejä on ollut yli 16 miljoonaa. Asukasta kohden suhteutettuna käynnit ovat vaihdelleet 2,9 ja 3,2 välillä. Lääkärikäyntien määrä on tarkastelujakson aikana puolestaan laskenut reilusta 10 miljoonasta käynnistä runsaaseen 8 miljoonaan käyntiin. Vuonna 2000 lääkärikäyntejä oli asukasta kohti 2,0, kun vastaava luku vuonna oli 1,6. (Taulukko 3.) Taulukko 3. Avohoitokäynnit terveyskeskuksissa vuosina 2000 sekä koko maan väestöön suhteutetut asukaskohtaiset käyntimäärät Vuosi Käynnit muun ammattihenkilökunnan luona Kaikki avohoitokäynnit yhteensä Avohoitokäynnit / asukas Muun ammattihenkilökunnan käynnit/asukas /asukas ,9 2,9 2, ,8 2,9 1, ,8 2,9 1, ,8 3,0 1, ,8 3,0 1, ,9 3,1 1, ,7 3,0 1, ,7 3,1 1, ,8 3,2 1,6 4

6 Käyntimäärät ovat vuosina 2000 lisääntyneet varsinkin kotisairaanhoidossa ja opiskeluterveydenhuollossa. Suurin osa terveyskeskuskäynneistä kirjautuu kuitenkin avosairaanhoidon vastaanottokäynneiksi eli niin kutsutuksi muuksi avohoitokäynniksi. Muun avohoidon käynnit ovat kuitenkin vähentyneet vuosituhannen alusta aina vuoteen asti. Vuonna muun avohoidon käyntimäärät kuitenkin lisääntyivät hieman. Vuosittainen käyntimäärien vaihtelu on 2000-luvulla ollut hyvin maltillista. (Kuvio 2.) Kuvio 2. ten avohoitokäyntien muutokset vuosina 2000 toiminnoittain Perhesuunnitteluneuvola Opiskelijaterveydenhuolto Mielenterveyshuolto Äitiysneuvola Työterveyshuolto Lastenneuvola Fysioterapia Kouluterveydenhuolto 2000 Kotisairaanhoito Käynnit (lkm) Muu avohoito eli avosairaanhoidon vastaanottokäynnit Käynnit (lkm)

7 Tilastotiedotteessa esitetään joitakin läänikohtaisia tietoja terveyskeskusaineistosta. Kaikki terveyskeskustoimintaa kuvaavat muuttujat ovat poimittavissa SOTKAnetistä vaihtoehtoisin aluevalinnoin ( Eniten terveyskeskusten palveluita käytettiin vuonna Itä-Suomen läänissä, jossa asukasta kohden tehtiin 5,1 terveyskeskuskäyntiä. Käyntien määrä kuitenkin väheni hiukan vuoteen verrattuna. Vähiten lääkärikäyntejä tehtiin Etelä-Suomen läänissä (1,4 käyntiä/asukas). Etelä-Suomen läänissä myös kaikkien käyntien määrä suhteessa asukaslukuun oli pienin (4,5 käyntiä/asukas). Toisaalta käyntien määrä lisääntyi läänissä 3,2 % edellisvuoteen verrattuna. Eniten avohoitokäyntien määrä lisääntyi kuitenkin Lapin läänissä (5,6 % enemmän kuin vuonna ). (Taulukko 4.) Taulukko 4. ten avohoitokäynnit lääneittäin vuonna Lääni Muu t ammattihenkilökunnan käynnit Käynnit yhteensä Käynnit /asukas /asukas Muutos avohoitokäynneissä, % Etelä-Suomen lääni ,5 1,4 3,2 Itä-Suomen lääni ,1 1,9-0,8 Lapin lääni ,7 1,6 5,6 Länsi-Suomen lääni ,0 1,8 1,0 Oulun lääni ,0 1,6 2,0 Korkein terveyskeskuslääkärillä käyneiden asiakkaiden osuus oli Länsi-Suomen läänissä, jossa 68,2 % asukkaista kävi lääkärin vastaanotolla vuonna. Pienin asiakkaiden osuus oli Etelä-Suomen läänissä, jossa 54,8 % asukkaista oli terveyskeskuslääkärin asiakkaana. Koko maan tasolla asiakasmäärät hiukan kasvoivat (0,6 %) verrattaessa vuotta vuoteen. (Taulukko 5.) Taulukko 5. ten lääkärin asiakkaat lääneittäin vuosina Lääni asiakkaita Asiakkaiden % -osuus läänin asukkaista asiakkaita Asiakkaiden % -osuus läänin asukkaista Asiakasmäärän muutos, % Etelä-Suomen lääni , ,8 0,4 Itä-Suomen lääni , ,8 0,9 Lapin lääni , ,4 25,7 Länsi-Suomen lääni , ,2 0,2 Oulun lääni , ,1-5,2 Koko maa yhteensä , ,9 0,6 6

8 2000-luvun aikana keskimääräinen vuosittainen käyntien määrä on koko maassa pysynyt alle viidessä käynnissä asukasta kohden. Eniten terveyskeskuksessa ovat 2000-luvulla käyneet Itä-Suomen läänin asukkaat, joille kertyi keskimäärin 5,2 käyntiä vuodessa. Myös Länsi-Suomen ja Oulun lääneissä terveyskeskuskäyntien keskiarvo on yli viisi käyntiä asukasta kohden. Vähiten terveyskeskuspalveluita ovat käyttäneet viimeisen yhdeksän vuoden aikana Etelä- Suomen läänin asukkaat, jotka ovat käyneet keskimäärin 4,4 kertaa vuodessa terveyskeskuksessa. (Kuvio 3). Kuvio 3. Kaikki terveyskeskuskäynnit lääneittäin ,0 Käynnit / asukas 5,0 4,0 Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Koko maa 3,

9 Avohoidon lääkärikäynnit ja lääkärin potilaat ikäryhmittäin Vuonna terveyskeskusten lääkärikäynnit vähenivät lähes kaikissa ikäryhmissä. Ainoastaan 85-vuotiaiden ja vanhempien ikäryhmässä lääkärikäynnit lisääntyivät hieman (1,2 %). Ikääntyneet eivät kuitenkaan käyneet lääkärissä eniten, vaan useimmin lääkärissä kävivät alle 1-vuotiaat (2,9 käyntiä). Ikäryhmittäin tarkasteltuna peruskouluikäiset lapset kävivät lääkärissä kaikista vähiten (1,1 käyntiä). (Taulukko 6.) Taulukko 6. ja keskimääräiset käyntimäärät asukasta kohti ikäryhmittäin tarkasteltuna vuonna ja vertailu vuosiin ja 2000 ikäryhmittäin Lääkärikäyntejä / asukas Keskimääräinen Keskimääräinen lääkärikäyntien muutos lääkärikäyntien, % muutos 2000, % Alle 1-vuotiaat ,9-4,1-27,6 1 6-vuotiaat ,4-5,4-19, vuotiaat ,1-0,8-18, vuotiaat ,3-2,9-21, vuotiaat ,5-2,2-20, vuotiaat ,2-1,5-16, vuotiaat ,7-0,8-9,9 85-vuotiaat ja yli ,8 1,2-4,4 Kaikki käynnit yhteensä ,6-2,3-18,2 Pidemmän aikavälin tarkastelussa havaitaan, että eniten terveyskeskuslääkärissä kävivät 2000-luvulla 65 vuotta täyttäneet. Tässä ikäryhmässä käyntejä on viime vuosina ollut keskimäärin 2,6. Alle 15-vuotiaiden ikäryhmässä käyntien määrässä on ollut tarkastelujaksolla eniten vaihtelua. Vuonna 2000 alle 15-vuotiaat kävivät 2,2 kertaa terveyskeskuslääkärillä kun vuonna vastaava luku oli 1,7. Työikäisten lääkärikäynnit ovat vähentyneet tasaisesti. Viimeisen yhdeksän vuoden aikana vuotiaat kävivät lääkärissä keskimäärin 1,5 kertaa. Merkittävä osa vuotiaista käyttää myös yksityistä työterveyshuoltoa ja Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön palveluita 1, mikä osaltaan vaikuttaa terveyskeskuskäyntien määrään. (Kuvio 4a). Vuodesta 2000 käynnit terveyskeskuslääkärillä ovat vähentyneet 18,2 %, ja niiden määrä on laskenut kaikissa ikäryhmissä. Alle 15-vuotiaiden väestöön suhteutetut lääkärikäynnit ovat vuodesta 2000 vuoteen vähentyneet 19,4 %. Työikäisten lääkärikäynnit ovat vähentyneet eniten (-20,9 %). Myös 65 vuotta täyttäneillä lääkärikäynnit ovat vähentyneet, mutta maltillisemmin (-12,3 %). 1 YTHS tilastoi vuonna yhteensä terveyden- ja sairaanhoidon vastaanottokäyntiä, joista lääkärikäyntejä oli (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön vuosikatsaus, 8. Saatavana www-osoitteessa: ). 8

10 Kuvio 4a. ten lääkärikäynnit asukasta kohden ikäryhmittäin vuosina ,0 2,5 käynnit/asukas 2,0 1,5 1, vuosi Alle 15-vuotiaat vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Kaikki käynnit yhteensä Vuonna jokaista terveyskeskuslääkärin asiakasta kohti oli noin 2,7 lääkärikäyntiä. Vuodesta 2000 määrä väheni 12,0 %. Eniten jokaista lääkärin asiakasta kohti laskettuja käyntejä on 2000-luvulla ollut 65 vuotta täyttäneillä. Asiakasta kohti suhteutettujen lääkärikäyntien määrä on kuitenkin laskenut tässä ikäryhmässä eniten vuodesta 2000 (-15,9 %). Vähiten asiakasta kohti suhteutettujen lääkärikäyntien määrä laski vuotialla (-11,0 %). Alle 15-vuotiailla jokaista lääkärin asiakasta kohti laskettuja käyntejä oli tarkastelujaksolla vähiten. Vuodesta 2000 määrä väheni 14,7 %. (Kuvio 4b.) Kuvio 4b. ten lääkärikäynnit lääkärin asiakasta kohti ikäryhmittäin ,0 käynnit/asiakas 3,0 2,0 1, vuosi Alle 15-vuotiaat vuotiaat 65 vuotta täyttäneet Kaikki käynnit yhteensä 9

11 Vuosina 2000 alle 15-vuotiaista terveyskeskuslääkärillä kävi %. Vuonna osuus oli 72,5 %. Etelä- Suomen läänissä alle 15-vuotiaista 68,3 % oli ollut terveyskeskuslääkärin asiakkaan, kun vastaava osuus Länsi- Suomen läänissä oli 78,9 %. (Kuvio 5a). Työikäisistä (15 64-vuotiaat) keskimäärin 53,2 % oli ollut terveyskeskuslääkärin asiakkaana vuonna. Suurin kattavuus oli Länsi-Suomen läänissä, jossa 61,2 % ikäryhmästä oli ollut terveyskeskuslääkärin asiakkaana. Etelä-Suomen läänissä vastaava osuus oli 46,5 %. (Kuvio 5b). Vuonna oli 65 vuotta täyttäneistä ollut 80,1 % terveyskeskuslääkärin asiakkaana. Vähiten lääkärin asiakkaina olleita oli Itä-Suomen läänissä (76,4 %) ja eniten Oulun läänissä (88,3 %). Vuosina 2000 lääkärin vastaanotolla oli 65 vuotta täyttäneistä käynyt %. (Kuvio 5c.) Kuvio 5 a, b ja c. lääkärissä käyneiden osuus (%) ikäryhmästä 100 asiakkaat % / alle 15-vuotias väestö Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Koko maa Vuosi 100 asiakkaat % / vuotias väestö Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Koko maa Vuosi 10

12 asiakkaat % / 65 vuotta täyttänyt väestö Vuosi Etelä-Suomen lääni Länsi-Suomen lääni Itä-Suomen lääni Oulun lääni Lapin lääni Koko maa 11

13 Käsitteet ja määritelmät Asiakkaiden/potilaiden lukumäärä: Asiakkaiden/potilaiden ikäryhmittäiset lukumäärät muodostuvat vuoden aikana lääkäripalveluita käyttäneiden henkilöiden lukumäärästä. Yksi asiakas/potilas = yksi henkilötunnus. Avohoitokäynti: Asiakkaan/potilaan terveyden- ja sairaanhoitokäynti vastaanotolla tai terveydenhuollon ammattihenkilön suorittama käynti asiakkaan/potilaan luona. Avohoitokäyntejä ovat erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus-, rokotus- ja seulontakäynnit sekä käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen (esimerkiksi lääkärintodistukset). Tässä tilastossa avohoitokäynteihin ei oteta mukaan laboratorio- ja radiologian yksikköön tehtyjä käyntejä. Fysioterapiakäynti: Fysioterapiakäynteihin tilastoidaan fysioterapian avohoitokäynnit, jotka sisältävät fysioterapiahenkilöstön tekemää tutkimusta, hoitoa ja neuvontaa. Apuvälineiden luovutuskäynnit lasketaan fysioterapiakäynneiksi, jos niiden aikana jokin em. ehdoista täyttyy. Kouluterveydenhuollon käynti: Kouluterveydenhuollon terveydenhoito- ja sairaanhoitokäynteihin lasketaan kuuluvaksi myös koulussa suoritetut 6 7-vuotiaiden käynnit. Kotisairaanhoidon käynti: Kotisairaanhoitokäynteihin tilastoidaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan perustuvat kotisairaanhoitokäynnit. Kotihoitoyksiköissä, joissa kotipalvelu ja sairaanhoito on yhdistetty, tilastoinnissa pyritään erittelemään kotisairaanhoitokäyntien lukumäärä. Jos se ei ole mahdollista, kotihoitokäyntien määrästä pyydetään arvioimaan kotisairaanhoidonkäyntien lukumäärä. Kotisairaanhoidon yöpartiokäynnit, jotka ostetaan yksityiseltä palvelun tuottajalta, tilastoidaan ostetuiksi käynneiksi. Jos taas yöpartiokäynnin suorittaa terveyskeskuksen oma henkilöstö, se tilastoidaan kunnan/kuntayhtymän itse tuottamaksi kotisairaanhoidon käynniksi. Mielenterveyskäynti: Mielenterveyskäynteihin tilastoidaan käynnit, jotka ovat erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon siirtynyttä mielenterveystyötä (mielenterveystoimistot). Muut avohoitokäynnit: Muut käynnit -kohtaan tilastoidaan kaikessa muussa avohoidon toiminnassa syntyneet käynnit (esimerkiksi lääkäreiden ja hoitajien vastaanottotyö, erityistyöntekijöiden vastaanottotyö ja päihdehuollon vastaanottotyö). Opiskeluterveydenhuollon käynti: Opiskeluterveydenhuollon käynteihin tilastoidaan kansanterveyslain 14 :n 1 momentin 6 kohdassa tarkoitetuissa oppilaitoksissa opiskelevien opiskelijoiden suorittamat käynnit. Em. kohdassa tarkoitetut oppilaitokset on lueteltu kansanterveysasetuksen 3 :ssä (692/). Perhesuunnitteluneuvolakäynti: Perhesuunnitteluneuvolakäynneiksi tilastoidaan ensisijaisesti ehkäisyneuvolakäynnit. Työterveyshuollon käynti: Työterveyshuollon käynteihin tilastoidaan työterveyshuoltolain 12 :n ja14 :n mukaiset työnantajalta laskutetut käynnit. Käynteihin tilastoidaan asiakkaiden/potilaiden käynnit terveydenhuollon ammattihenkilöiden luo ja ammattihenkilöiden tekemät käynnit asiakkaan/potilaan luo, mutta ei kuitenkaan työpaikkaselvityksiä tai työpaikkakäyntejä. Tiedonkeruun tarkempi ohjeistus ja lomakepohjat löytyvät osoitteesta: 12

14 Liitteet ja liitetaulukot Liite 1. ten tilastoinnissa huomioitavaa vuonna TERVK KOODI ETELÄ-PIRKANMAAN TERVEYSKESKUS ETELÄ-PIRKANMAAN TERVEYSKESKUS HAAPAVEDEN TERVEYSKESKUS / HAAPAVESI HVC HAILUODON TERVEYSKESKUS / KARLÖ HVC Lisätiedot Työterveyshuollon asiakasyrityksiä siirtyi yksityisten työterveyspalveluiden käyttäjiksi. Kotisairaanhoidon käynnit ovat KOTISAIRAALAN käyntejä, kotisairaanhoito on peruskuntien omaa toimintaa. Viikonloppu- ja iltapäivystys on ulkoistettu. Työterveyshuolto ostopalveluna MedOnelta, ei ole saatu tietoja pyynnöstä huolimmatta HAMINAN SEUDUN TERVEYSKESKUS / FREDRIKSHAMN STADS HVC HOUTSKARIN TK / HOUTSKÄRS HÄLSOVÅRDSCENTRAL HÄRKÄTIEN TERVEYSKESKUS / HÄRKÄTIE HVC Fysioterapiakäynnit laskeneet viime vuodesta: remontin vuoksi ryhmiä on ollut vähemmän, lisäksi lomautukset vaikuttivat ja sijaisuuden täyttökielto. Ei ole ollut ulkopaikkakuntalaisten käyntejä Työterveyshuolto muuttui vuonna toisen palveluntuottajan alle ja oli käynnistymisvaikeuksia. Kosken toimintapisteessä ei ollut koko vuonna vakituisia lääkäreitä avosairaanhoidossa vaan työ tehtiin sijaisvoimin IISALMEN SEUDUN TERVEYSKESKUS / REGIONEN IDENSALMIS HVC INARIN TERVEYSKESKUS / ENARE HVC Asiakas-/potilasmäärät eivät oikein yhdisty kahdesta eri järjestelmästä. Kesken vuoden siirrytty uuteen potilastietojärjestelmään. ei tee työterveyshuoltoa INIÖN TERVEYSKESKUS / INIÖ HÄLSOVÅRDSCENTRAL JOROISTEN TERVEYSKESKUS / JOROIS HVC JUUPAJOEN TERVEYSKESKUS / JUUPAJOKI HVC KANGASALAN SEUDUN TERVEYSKESKUS / REGIONEN KANGASALAS HVC KANNUKSEN TERVEYSKESKUS / KANNUS HVC KARJALOHJAN TERVEYSKESKUS / KARISLOJO HVC KARKKILAN TERVEYSKESKUS / HÖGFORS HVC KAUHAJOEN TERVEYSKESKUS / KAUHAJOKI HVC KAUNIAISTEN TERVEYSKESKUS / GRANKULLA HVC KUUSAMON TERVEYSKESKUS / KUUSAMO HVC Lääkäripalvelut ostettu Houtskarin kunnalta. Työterv.huollon käynnit eivät ole mukana organisaatiomuutos: palvelut ostetaan Soisalon työterveydeltä. Ei ulkopuolisten käyntejä Ikäryhmät ovat seuraavat: 7-18 v, v, v. Ei eroteltuja koulu ja opiskelijaterveydenhuollon käyntejä, ei kunnittain eroteltuja työterveyshuollon käyntejä. Lääkäripäivystys (ilta/yö/vkonloppu) loppunut tk:ssa 1.9. alkaen. Vuoden tiedot ovat vuoden tietoja, lupa kysytty tk:sta. Kaikkia tietoja ei ole saatavissa organisaatiomuutoksen vuoksi (muutos tapahtui v alussa). Mielenterveyskäynnit sisältyvät kotisairaanhoidon käynteihin. Mielenterveyskäynnit siäsltyvät avosairaanhoitokäynteihin. Työterveyshuoltoa ei pysty erottelemaan potilaan kotikunnan perusteella tilastossa. Sopimuksen omaavien työpaikkojen potilaat kirjautuvat kauhajokisten ryhmään vuotiaiden ja 56 ja vanhempien käyntien määrä ei ole eroteltavissa Työterveyshuolto ei ole v. alusta ollut enää omaa toimintaa, palvelu ostetaan yksityiseltä palveluntuottajalta KUUSIOKUNTIEN TERVEYSKESKUSKUNTAYHTYMÄ Terveydenhuolto ohjelmiston vaihduttua 1.3. olemme joutuneet keräämään tiedot 3 eri ohjelmasta LAMMIN-TUULOKSEN TERVEYSKESKUS / LAMMI-TUULOS HVC LAPINLAHDEN TERVEYSKESKUS / LAPINLAHTI HVC Vuoden tiedot ovat vuoden tietoja, lupa kysytty terveyskeskuksesta. Kotisairaanhoitokäynnit eivät kuulu terveysosastolle, vaan Varpaisjärven kunnan sosiaaliosastolle LAUKAAN TERVEYSKESKUS / LAUKAA HVC LEPPÄVIRRAN TERVEYSKESKUS / LEPPÄVIRTA HVC LIMINGAN TERVEYSKESKUS / LIMINGO HVC MYNÄMÄEN TERVEYSKESKUS / MYNÄMÄKI HVC NÄRPIÖN TERVEYSKESKUS / NÄRPES HÄLSOVÅRDSCENTRAL OULUNSALON TERVEYSKESKUS / OULUNSALO HVC PERTUNMAAN TERVEYSKESKUS / PERTUNMAA HVC Kotisairaanhoito ja kotipalvelu=kotihoito, joka on sosiaalitoimen alaisuudessa. Työteveyshuolto siirtynyt Soisalon työterveys liikelaitokselle Työterveyshuolto ostopalveluna MedOnelta. Kotisairaanhoito kuuluu sosiaalitoimen / sosiaalipalvelujen alueeseen Från 1.8. skötte Kaskö stad själv hemsjukvården, skolhälsovården och största delen av öppna vårdens sjukvård. Kotisairaanhoidon lääkärikäynnit tilastoidaan terveyskeskuskäynneiksi. Kotihoito ja kotisairaanhoito yhdistyneet PIRKKALAN TERVEYSKESKUS / BIRKALA HVC Kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoitoon ja heillä on käytössään eri sovellus (Effica) kuin terveyskeskuksella (Mediatri), joten kotisairaanhoidon käynnit ovat vain terveyskeskuksen henkilöstön käyntejä POHJAN TERVEYSKESKUS / POJO HÄLSOVÅRDSCENTRAL Potilastietojärjestelmän arkistosta saatu ikäjaottelu: vuotiaat 1234 käyntiä ja vuotiaat 2728 käyntiä. Potilastietojärjestelmä vaihtunut vuoden vaihteessa PORVOON SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / Kotisairaanhoidon organisaatiouudistus v muutti toimintatapoja ja käyntejä kirjautuu aikaisempaa BORGÅ SOCIAL- OCH HÄLSOVÅRDSCENTRAL vähemmän kotisairaanhoidon käynneiksi, vaikka kotihoito kokonaisuutena on pysynyt samansuuruisena RUOVEDEN TERVEYSKESKUS / RUOVESI HVC Ruoveden terveyskeskuksella on ollut lääkärivaje heinä-joulukuussa TERVOLAN TERVEYSKESKUS / TERVOLA HVC Vuoden tilastoinnissa oli ongelmia, koska terveyskertomusjärjestelmä vaihtui kesken toimintavuoden. Voi osittain selittää suuret erot vuoden tilastotietoihin verrattuna TOHMAJÄRVEN TERVEYSKESKUS / TOHMAJÄRVI HVC UTSJOEN TERVEYSKESKUS / UTSJOKI HVC UUDENKAARLEPYYN TK / NYKARLEBY HVC Lääkärivajetta koko vuoden Mielenterveyskäynnit ei tilastoissa näy tälle vuodelle. Äitiysneuvola ja perhesuunnittelukäyntejä ei tilastomme erittele. En av tandläkarna tjänstledig en del av året UUDENKAUPUNGIN TERVEYSKESKUS / NYSTAD HVC VARKAUDEN TERVEYSKESKUS / VARKAUS HVC YLI-IIN TERVEYSKESKUS / YLI-II HVC Kotisairaanhoitokäyntejä ei pystytä erikseen ilmoittamaan eikä arvioimaan. Ovat vanhusten palveluja ja tilastoidaan yhdessä kotihoitokäynteinä. Työterveyshuollon palvelut on ostettu alkaen kunnalliselta liikelaitokselta, Soisalon Työterveys. Lääkäri-hoitaja työnjako otettu käyttöön; hoitajat kirjanneet paremmin käyntejä. 13

15 Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit toiminnoittain, terveyskeskuksittain ja kunnittain Liitetaulukko 1. Kunnan asukkaiden tekemät avohoitokäynnit suhteutettuna asukaslukuun Liitetaulukko 2. Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit terveyskeskuksittain ja kunnittain Liitetaulukko 3. Äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvolakäynnit terveyskeskuksittain Liitetaulukko 4. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon käynnit terveyskeskuksittain Liitetaulukko 5. Työterveydenhuollon käynnit terveyskeskuksittain ja Liitetaulukko 6. Kotisairaanhoitokäynnit terveyskeskuksittain Liitetaulukko 7. Mielenterveyskäynnit terveyskeskuksittain Liitetaulukko 8. Fysioterapiakäynnit terveyskeskuksittain Liitetaulukko 9. Muut avohoitokäynnit terveyskeskuksittain Perusterveydenhuollon avohoitokäynnit lääkärille terveyskeskuksittain, kunnittain ja ikäryhmittäin Liitetaulukko 10. Alle 1-vuotiaat Liitetaulukko vuotiaat Liitetaulukko vuotiaat Liitetaulukko vuotiaat Liitetaulukko vuotiaat Liitetaulukko vuotiaat Liitetaulukko vuotiaat Liitetaulukko ja yli 85-vuotiaat ten avohoitokäynnit toiminnoittain ja lääneittäin Liitetaulukko 18. Avohoitokäynnit toiminnoittain ja lääneittäin 14

16 THL / Tieto-osasto Perusterveydenhuollon toimintatilasto, avohoito Liitetaulukko 1. THL / Avdelningen för information Statistik över primärvårdsverksamhet, öppenvård Bilagetabell 1. Kunnan asukkaiden tekemät avohoitokäynnit suhteutettuna asukaslukuun invånarnas öppenvårdsbesök i förhållande till invånarantalet * Vain oman kunnan asukkaiden tekemät avohoitokäynnit, ei sisällä ulkopaikkakuntalaisten käyntitietoja. * Endast öppenvårdsbesök som den egna kommunens invånare gjort. Inbegriper inte besök som personer som inte har sin hemvist i kommunen gjort. koodi - (31.12.) - käynnit - yhteensä - kunnan asukas - - Asukasluku Lääkärissä Käynnit / Invånar-antal Besök / kod (31.12) totalt totalt kommun-invånare Käynnit muun ammattihenkilökunnan luona - Besök hos annan personal Muun ammattihenkilökunnan käynnit / kunnan asukas - Besök hos annan personal/ kommuninvånare 020 Akaa ,7 2,2 004 Alahärmä ,7 3,2 005 Alajärvi ,7 2,7 006 Alastaro ,1 2,2 009 Alavieska ,5 4,3 010 Alavus ,2 3,5 754 Anjalankoski ,5 2,2 015 Artjärvi - Artsjö ,7 3,0 016 Asikkala ,2 4,2 017 Askainen - Villnäs ,8 2,2 018 Askola ,2 2,4 019 Aura ,1 3,1 040 Dragsfjärd ,7 3,8 044 Elimäki ,2 5,4 045 Eno ,3 4,4 046 Enonkoski ,2 3,8 047 Enontekiö - Enontekis ,7 3,0 049 Espoo - Esbo ,2 2,2 050 Eura ,5 4,2 051 Eurajoki - Euraåminne ,7 2,4 052 Evijärvi ,6 4,9 061 Forssa ,9 2,5 069 Haapajärvi ,9 5,0 071 Haapavesi ,4 4,5 072 Hailuoto - Karlö ,0 5,3 073 Halikko ,8 2,3 074 Halsua ,9 4,4 075 Hamina - Fredrikshamn ,7 4,1 077 Hankasalmi ,7 2,4 078 Hanko - Hangö ,8 3,5 079 Harjavalta ,1 3,5 081 Hartola ,8 5,3 082 Hattula ,3 2,4 083 Hauho ,4 2,3 084 Haukipudas ,4 2,3 086 Hausjärvi ,3 2,7 111 Heinola ,1 2,9 090 Heinävesi ,6 3,3 091 Helsinki - Helsingfors ,1 3,2 095 Himanka ,2 5,1 097 Hirvensalmi ,2 2,3 098 Hollola ,8 2,3 099 Honkajoki ,1 4,0 THL/SVT Tilastoraportti FOS Statistikrapport 18/2009

17 koodi - kod - Asukasluku (31.12.) - Invånar-antal (31.12) Lääkärissä käynnit - totalt Käynnit muun ammattihenkilökunnan luona - Besök hos annan personal Käynnit yhteensä - Besök totalt / kunnan asukas - / kommun-invånare Muun ammattihenkilökunnan käynnit / kunnan asukas - Besök hos annan personal/ kommuninvånare 101 Houtskari - Houtskär ,3 0,0 102 Huittinen ,9 4,3 103 Humppila ,0 2,4 105 Hyrynsalmi ,9 4,2 106 Hyvinkää - Hyvinge ,0 2,9 283 Hämeenkoski ,9 3,0 108 Hämeenkyrö - Tavastkyro ,5 2,9 109 Hämeenlinna - Tavastehus ,1 2,4 139 Ii ,7 2,8 140 Iisalmi - Idensalmi ,3 2,4 142 Iitti ,1 3,6 143 Ikaalinen - Ikalis ,0 2,7 145 Ilmajoki ,0 3,2 146 Ilomantsi - Ilomants ,5 4,5 153 Imatra ,6 2,4 148 Inari - Enare ,9 2,9 150 Iniö ,0 5,0 149 Inkoo - Ingå ,3 3,3 151 Isojoki - Storå ,1 6,2 152 Isokyrö - Storkyro ,2 3,8 163 Jaala ,4 2,7 164 Jalasjärvi ,3 3,5 165 Janakkala ,3 3,5 167 Joensuu ,4 3,0 169 Jokioinen - Jockis ,8 2,2 171 Joroinen - Jorois ,8 2,1 172 Joutsa ,6 3,7 173 Joutseno ,7 3,0 174 Juankoski ,1 3,1 175 Jurva ,3 3,2 176 Juuka ,3 4,6 177 Juupajoki ,0 1,4 178 Juva ,0 2,2 179 Jyväskylä ,8 3,0 180 Jyväskylän mlk - Jyväskylä l ,9 3,0 181 Jämijärvi ,4 2,9 182 Jämsä ,3 2,7 183 Jämsänkoski ,4 3,5 186 Järvenpää - Träskända ,6 2,8 202 Kaarina - S:t Karins ,8 2,3 204 Kaavi ,6 3,9 205 Kajaani - Kajana ,1 2,8 208 Kalajoki ,3 3,5 210 Kalvola ,6 2,4 211 Kangasala ,0 2,8 213 Kangasniemi ,0 3,4 214 Kankaanpää ,0 3,6 216 Kannonkoski ,7 4,0 217 Kannus ,8 4,5 THL/SVT Tilastoraportti FOS Statistikrapport 18/2009

18 koodi - kod - Asukasluku (31.12.) - Invånar-antal (31.12) Lääkärissä käynnit - totalt Käynnit muun ammattihenkilökunnan luona - Besök hos annan personal Käynnit yhteensä - Besök totalt / kunnan asukas - / kommun-invånare Muun ammattihenkilökunnan käynnit / kunnan asukas - Besök hos annan personal/ kommuninvånare 218 Karijoki - Bötom ,6 3,6 220 Karjaa - Karis ,4 4,4 223 Karjalohja - Karislojo ,5 2,6 224 Karkkila - Högfors ,1 7,3 226 Karstula ,1 2,9 227 Karttula ,1 3,1 230 Karvia ,7 3,5 231 Kaskinen - Kaskö ,0 2,4 232 Kauhajoki ,2 3,9 233 Kauhava ,8 4,3 235 Kauniainen - Grankulla ,1 2,7 236 Kaustinen - Kaustby ,0 3,0 239 Keitele ,7 4,5 240 Kemi ,0 2,9 320 Kemijärvi ,0 3,9 241 Keminmaa ,6 2,7 243 Kemiö - Kimito ,6 3,6 244 Kempele ,8 2,9 245 Kerava - Kervo ,9 2,4 246 Kerimäki ,7 3,5 247 Kestilä ,7 3,0 248 Kesälahti ,8 2,2 249 Keuruu ,0 0,0 250 Kihniö ,8 3,9 252 Kiikala ,9 2,2 254 Kiikoinen ,0 3,5 255 Kiiminki ,3 2,3 256 Kinnula ,2 5,8 257 Kirkkonummi - Kyrkslätt ,5 3,5 259 Kisko ,9 1,9 260 Kitee ,4 2,3 261 Kittilä ,7 3,6 262 Kiukainen ,9 3,2 263 Kiuruvesi ,5 4,6 265 Kivijärvi ,9 2,9 271 Kokemäki - Kumo ,8 2,8 272 Kokkola - Karleby ,4 3,7 273 Kolari ,5 3,7 275 Konnevesi ,6 2,9 276 Kontiolahti ,0 2,7 277 Korpilahti ,0 3,5 279 Korppoo - Korpo ,9 5,6 280 Korsnäs ,3 4,8 281 Kortesjärvi ,7 4,4 284 Koski Tl ,9 3,4 285 Kotka ,1 3,6 286 Kouvola ,3 2,4 287 Kristiinankaupunki - Kristines ,9 3,1 288 Kruunupyy - Kronoby ,8 3,8 THL/SVT Tilastoraportti FOS Statistikrapport 18/2009

19 koodi - kod - Asukasluku (31.12.) - Invånar-antal (31.12) Lääkärissä käynnit - totalt Käynnit muun ammattihenkilökunnan luona - Besök hos annan personal Käynnit yhteensä - Besök totalt / kunnan asukas - / kommun-invånare Muun ammattihenkilökunnan käynnit / kunnan asukas - Besök hos annan personal/ kommuninvånare 289 Kuhmalahti ,1 3,4 290 Kuhmo ,7 4,1 291 Kuhmoinen ,0 2,7 297 Kuopio ,3 2,1 300 Kuortane ,0 3,2 301 Kurikka ,0 2,3 303 Kuru ,8 1,8 304 Kustavi - Gustavs ,9 3,4 305 Kuusamo ,2 4,9 306 Kuusankoski ,5 2,3 308 Kuusjoki ,1 2,6 310 Kylmäkoski ,6 2,2 312 Kyyjärvi ,0 3,2 315 Kälviä - Kelviå ,0 3,7 316 Kärkölä ,6 2,3 317 Kärsämäki ,4 4,2 319 Köyliö - Kjulo ,1 2,3 398 Lahti - Lahtis ,5 3,2 399 Laihia - Laihela ,7 3,4 400 Laitila ,6 3,9 401 Lammi ,8 3,9 407 Lapinjärvi - Lappträsk ,3 1,8 402 Lapinlahti ,3 5,0 403 Lappajärvi ,3 4,1 405 Lappeenranta - Villmanstran ,3 3,6 406 Lappi ,0 2,2 408 Lapua - Lappo ,0 4,8 410 Laukaa ,6 2,5 413 Lavia ,6 4,7 414 Lehtimäki ,9 2,3 415 Leivonmäki #JAKO/0! #JAKO/0! 416 Lemi ,7 3,4 418 Lempäälä ,8 2,9 419 Lemu ,7 2,5 420 Leppävirta ,3 3,5 421 Lestijärvi ,0 4,2 422 Lieksa ,8 3,3 423 Lieto - Lundo ,6 2,1 424 Liljendal ,3 2,3 425 Liminka - Limingo ,2 3,5 426 Liperi ,4 3,0 444 Lohja - Lojo ,7 2,5 429 Lohtaja - Lochteå ,4 3,5 430 Loimaa ,8 2,8 433 Loppi ,4 2,9 434 Loviisa - Lovisa ,8 2,9 435 Luhanka ,0 3,8 436 Lumijoki ,5 2,6 440 Luoto - Larsmo ,2 3,4 THL/SVT Tilastoraportti FOS Statistikrapport 18/2009

20 koodi - kod - Asukasluku (31.12.) - Invånar-antal (31.12) Lääkärissä käynnit - totalt Käynnit muun ammattihenkilökunnan luona - Besök hos annan personal Käynnit yhteensä - Besök totalt / kunnan asukas - / kommun-invånare Muun ammattihenkilökunnan käynnit / kunnan asukas - Besök hos annan personal/ kommuninvånare 441 Luumäki ,5 5,5 442 Luvia ,0 3,2 475 Maalahti - Malax ,3 4,2 476 Maaninka ,2 2,7 480 Marttila ,0 3,3 481 Masku ,8 2,1 482 Mellilä ,7 2,2 483 Merijärvi ,1 3,5 484 Merikarvia - Sastmola ,2 3,4 485 Merimasku ,8 2,4 489 Miehikkälä ,9 4,7 490 Mietoinen #JAKO/0! #JAKO/0! 491 Mikkeli - S:t Michel ,9 2,0 493 Mouhijärvi ,0 0,0 494 Muhos ,3 2,0 495 Multia ,1 2,5 498 Muonio ,3 2,7 499 Mustasaari - Korsholm ,1 3,2 500 Muurame ,9 2,8 501 Muurla ,6 1,9 503 Mynämäki ,7 2,9 504 Myrskylä - Mörskom ,7 4,4 505 Mäntsälä ,7 2,4 506 Mänttä ,7 3,0 507 Mäntyharju ,2 4,2 529 Naantali - Nådendal ,2 2,6 531 Nakkila ,6 2,6 532 Nastola ,8 2,9 533 Nauvo - Nagu ,4 3,9 534 Nilsiä ,4 3,2 535 Nivala ,0 3,5 536 Nokia ,1 2,3 537 Noormarkku - Norrmark ,4 3,3 538 Nousiainen - Nousis ,9 2,3 540 Nummi-Pusula ,1 3,2 541 Nurmes ,2 4,1 543 Nurmijärvi ,7 5,0 544 Nurmo ,6 2,9 545 Närpiö - Närpes ,7 3,8 559 Oravainen - Oravais ,7 3,6 560 Orimattila ,8 3,6 561 Oripää ,8 2,8 562 Orivesi ,1 2,8 563 Oulainen ,9 3,7 564 Oulu - Uleåborg ,3 2,6 567 Oulunsalo ,7 2,4 309 Outokumpu ,8 4,2 576 Padasjoki ,3 3,6 577 Paimio - Pemar ,2 2,1 THL/SVT Tilastoraportti FOS Statistikrapport 18/2009

21 koodi - kod - Asukasluku (31.12.) - Invånar-antal (31.12) Lääkärissä käynnit - totalt Käynnit muun ammattihenkilökunnan luona - Besök hos annan personal Käynnit yhteensä - Besök totalt / kunnan asukas - / kommun-invånare Muun ammattihenkilökunnan käynnit / kunnan asukas - Besök hos annan personal/ kommuninvånare 578 Paltamo ,8 3,9 573 Parainen - Pargas ,7 2,4 580 Parikkala ,4 4,3 581 Parkano ,1 3,6 599 Pedersören kunta - Pedersö ,3 3,8 583 Pelkosenniemi ,5 3,9 854 Pello ,8 5,2 584 Perho ,8 4,4 585 Pernaja - Pernå ,4 1,7 586 Perniö - Bjärnå ,8 3,2 587 Pertteli ,6 2,0 588 Pertunmaa ,6 14,0 592 Petäjävesi ,0 2,3 593 Pieksämäki ,6 3,7 595 Pielavesi ,0 3,7 598 Pietarsaari - Jakobstad ,3 4,2 601 Pihtipudas ,7 9,8 602 Piikkiö - Pikis ,8 2,7 603 Piippola ,8 3,4 604 Pirkkala - Birkala ,1 3,2 606 Pohja - Pojo ,3 2,1 607 Polvijärvi ,4 3,5 608 Pomarkku - Påmark ,6 3,2 609 Pori - Björneborg ,6 2,8 611 Pornainen - Borgnäs ,8 1,9 638 Porvoo - Borgå ,4 2,4 614 Posio ,6 4,5 615 Pudasjärvi ,3 5,6 616 Pukkila ,6 3,5 617 Pulkkila ,0 6,4 618 Punkaharju ,2 3,8 619 Punkalaidun ,7 2,9 620 Puolanka ,7 5,5 623 Puumala ,6 4,0 624 Pyhtää - Pyttis ,1 4,1 625 Pyhäjoki ,5 2,5 626 Pyhäjärvi ,6 5,3 630 Pyhäntä ,9 3,1 631 Pyhäranta ,2 2,0 632 Pyhäselkä ,5 2,8 633 Pylkönmäki ,7 5,5 635 Pälkäne ,1 3,3 636 Pöytyä ,4 2,6 678 Raahe - Brahestad ,6 3,7 680 Raisio - Reso ,8 4,2 681 Rantasalmi ,6 4,0 682 Rantsila ,4 4,1 683 Ranua ,3 2,9 684 Rauma - Raumo ,6 3,2 THL/SVT Tilastoraportti FOS Statistikrapport 18/2009

22 koodi - kod - Asukasluku (31.12.) - Invånar-antal (31.12) Lääkärissä käynnit - totalt Käynnit muun ammattihenkilökunnan luona - Besök hos annan personal Käynnit yhteensä - Besök totalt / kunnan asukas - / kommun-invånare Muun ammattihenkilökunnan käynnit / kunnan asukas - Besök hos annan personal/ kommuninvånare 686 Rautalampi ,3 3,4 687 Rautavaara ,4 4,1 689 Rautjärvi ,7 9,1 691 Reisjärvi ,3 3,6 692 Renko ,7 3,3 694 Riihimäki ,8 2,6 696 Ristiina ,3 2,2 697 Ristijärvi ,5 3,8 698 Rovaniemi ,2 2,2 700 Ruokolahti ,5 8,9 701 Ruotsinpyhtää - Strömfors ,5 2,3 702 Ruovesi ,5 3,9 704 Rusko ,8 2,4 705 Rymättylä - Rimito ,2 3,2 707 Rääkkylä ,2 2,3 729 Saarijärvi ,1 3,6 732 Salla ,0 4,3 734 Salo ,9 2,4 737 Sammatti ,4 3,5 738 Sauvo - Sagu ,2 1,7 739 Savitaipale ,8 4,7 740 Savonlinna - Nyslott ,5 3,1 741 Savonranta ,5 4,1 742 Savukoski ,5 3,3 743 Seinäjoki ,7 2,5 746 Sievi ,6 4,2 747 Siikainen ,5 2,0 748 Siikajoki ,7 3,5 749 Siilinjärvi ,2 2,7 751 Simo ,0 3,5 753 Sipoo - Sibbo ,3 1,6 755 Siuntio - Sjundeå ,3 5,9 758 Sodankylä ,4 3,9 759 Soini ,9 2,6 761 Somero ,3 4,3 762 Sonkajärvi ,8 4,2 765 Sotkamo ,5 4,8 768 Sulkava ,7 4,4 772 Suodenniemi #JAKO/0! #JAKO/0! 775 Suomenniemi ,4 3,4 776 Suomusjärvi ,6 2,3 777 Suomussalmi ,1 3,8 778 Suonenjoki ,5 3,3 781 Sysmä ,8 6,9 783 Säkylä ,0 2,6 784 Särkisalo - Finby ,6 2,2 831 Taipalsaari ,2 3,0 832 Taivalkoski ,5 3,9 833 Taivassalo - Tövsala ,7 4,5 THL/SVT Tilastoraportti FOS Statistikrapport 18/2009

23 koodi - kod - Asukasluku (31.12.) - Invånar-antal (31.12) Lääkärissä käynnit - totalt Käynnit muun ammattihenkilökunnan luona - Besök hos annan personal Käynnit yhteensä - Besök totalt / kunnan asukas - / kommun-invånare Muun ammattihenkilökunnan käynnit / kunnan asukas - Besök hos annan personal/ kommuninvånare 834 Tammela ,7 2,1 835 Tammisaari - Ekenäs ,4 3,9 837 Tampere - Tammerfors ,5 2,9 838 Tarvasjoki ,9 2,9 844 Tervo ,6 4,0 845 Tervola ,1 4,3 846 Teuva - Östermark ,2 3,9 848 Tohmajärvi ,2 3,3 849 Toholampi ,5 4,4 850 Toivakka ,2 2,1 851 Tornio - Torneå ,2 3,4 853 Turku - Åbo ,3 2,7 855 Tuulos ,8 3,2 857 Tuusniemi ,3 3,4 858 Tuusula - Tusby ,2 5,9 859 Tyrnävä ,5 2,8 863 Töysä ,2 3,0 885 Ullava ,8 3,8 886 Ulvila - Ulvsby ,7 3,2 887 Urjala ,5 2,1 889 Utajärvi ,0 7,9 890 Utsjoki ,0 3,0 892 Uurainen ,1 2,5 893 Uusikaarlepyy - Nykarleby ,8 4,3 895 Uusikaupunki - Nystad ,1 1,8 785 Vaala ,9 4,6 905 Vaasa - Vasa ,5 3,4 906 Vahto ,7 1,5 908 Valkeakoski ,1 3,0 909 Valkeala ,6 2,4 911 Valtimo ,1 4,7 912 Vammala ,1 4,3 913 Vampula ,9 3,0 092 Vantaa - Vanda ,5 2,5 915 Varkaus ,5 3,2 916 Varpaisjärvi ,4 3,8 918 Vehmaa ,5 4,5 920 Velkua ,8 2,2 921 Vesanto ,2 3,5 922 Vesilahti ,4 3,3 924 Veteli - Vetil ,2 3,2 925 Vieremä ,1 2,7 926 Vihanti ,9 4,3 927 Vihti - Vichtis ,2 4,1 931 Viitasaari ,0 4,9 933 Vilppula ,6 2,8 934 Vimpeli ,7 2,9 935 Virolahti ,0 4,0 936 Virrat - Virdois ,4 4,2 THL/SVT Tilastoraportti FOS Statistikrapport 18/2009

24 koodi - kod - Asukasluku (31.12.) - Invånar-antal (31.12) Lääkärissä käynnit - totalt Käynnit muun ammattihenkilökunnan luona - Besök hos annan personal Käynnit yhteensä - Besök totalt / kunnan asukas - / kommun-invånare Muun ammattihenkilökunnan käynnit / kunnan asukas - Besök hos annan personal/ kommuninvånare 942 Vähäkyrö - Lillkyro ,5 3,4 923 Västanfjärd ,4 3,3 945 Vöyri-Maksamaa - Vörå-Max ,0 0,0 972 Yli-Ii ,3 6,1 971 Ylihärmä ,7 3,6 973 Ylikiiminki ,3 4,7 975 Ylistaro ,7 3,5 976 Ylitornio - Övertorneå ,9 4,3 977 Ylivieska ,4 4,1 978 Ylämaa ,5 4,2 979 Yläne ,0 2,7 980 Ylöjärvi ,9 2,3 981 Ypäjä ,2 2,1 988 Äetsä ,1 3,3 989 Ähtäri - Etseri ,3 3,3 992 Äänekoski ,2 4,1 THL/SVT Tilastoraportti FOS Statistikrapport 18/2009

25 THL / Tieto-osasto Perusterveydenhuollon toimintatilasto, avohoito Liitetaulukko 2. THL/ Avdelningen för information Statistik över primärvårdsverksamhet, öppenvård Bilagetabell 2. PERUSTERVEYDENHUOLLON AVOHOITOKÄYNNIT TERVEYSKESKUKSITTAIN JA KUNNITTAIN ÖPPENVÅRDSBESÖK INOM PRIMÅRVÅRDEN EFTER HÄLSOVÅRDSCENTRAL OCH KOMMUN *) Sisältää terveyskeskusten ilmoittamat oman paikkakunnan asukkaiden ja ulkopaikkakuntalaisten käyntitiedot lääkärikäynneistä ja muun ammattihenkilökunnan käynneistä. *) Inbegriper de uppgifter hälsovårdscentralerna lämnat om besök hos läkare och annan personal som kommunens invånare och invånare från andra kommuner gjort. Näppäinyhdistelmässä 'Ctrl' + 'F' saat käyttöösi etsi -valikon, jonka avulla voit etsiä haluamaasi terveyskeskusta sen nimen tai terveyskeskuskoodin perusteella. Genom tangentkombinationen 'Ctrl' + 'F' får du tillgång till en sökfunktion, så att du kan söka hälsovårdscentralen i fråga med dess namn eller kod. koodi Kod för hvc yhteensä totalt Muun ammattihenkilö- kunnan käynnit Besök hos annan personal MÄNTÄN SEUDUN Mänttä TERVEYDENHUOLTOALUE Vilppula Ulkopuoliset Yhteensä Ulkop.osuus,% 17,5 3, MELTOLAN TERVEYSKESKUS Karjaa - Karis Ulkopuoliset Yhteensä Ulkop.osuus,% 9,0 6, JÄRVISEUDUN TERVEYSKESKUS Alajärvi Vimpeli Ulkopuoliset Yhteensä Ulkop.osuus,% 3,9 2, ASKOLAN TERVEYSKESKUS Askola Ulkopuoliset Yhteensä Ulkop.osuus,% 2,3 3, ELIMÄEN TERVEYSKESKUS Elimäki Ulkopuoliset Yhteensä Ulkop.osuus,% 4,4 1, ESPOON TERVEYSKESKUS Espoo - Esbo Ulkopuoliset Yhteensä Ulkop.osuus,% 1,2 1, EURAN TERVEYSKESKUS Eura Ulkopuoliset Yhteensä Ulkop.osuus,% 2,7 2, HAAPAJÄRVEN TERVEYSKESKUS Haapajärvi Ulkopuoliset Yhteensä Ulkop.osuus,% 12,0 6, HAAPAVEDEN TERVEYSKESKUS Haapavesi Kestilä Piippola Pulkkila Pyhäntä Rantsila Ulkopuoliset Yhteensä Ulkop.osuus,% 2,7 2, HAILUODON TERVEYSKESKUS Hailuoto - Karlö Ulkopuoliset 4 36 Yhteensä Ulkop.osuus,% 0,4 0, HANKASALMEN TERVEYSKESKUS Hankasalmi Ulkopuoliset Yhteensä Ulkop.osuus,% 2,1 2, HANGON TERVEYSKESKUS Hanko - Hangö Ulkopuoliset Yhteensä Ulkop.osuus,% 3,5 2,7 THL/SVT Tilastoraportti FOS Statistikrapport 18/2009 1(16)