Vapaaehtoistoiminnan peruskoulutus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vapaaehtoistoiminnan peruskoulutus"

Transkriptio

1 Vapaaehtoistoiminnan peruskoulutus Yhteinen aloitusilta

2 Tervetuloa! Yhteisökoordinaattori Alicia Perho

3 Illan runko Klo Koulutuksen avaus Koulutuksen ja kouluttajien esittely TAUKO Klo Mitä vapaaehtoistoiminta on? Osallistujien tavoitteet Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Miksi mukaan vapaaehtoistoimintaan? Toimijoiden eri motiivit Klo 20 Päätetään ilta viimeistään

4 Tavoitteet Tämän illan jälkeen Koulutuskokonaisuus tuntuu selkeältä Tiedän koulutuksen taustalla olevat tahot Tiedostan henkilökohtaiset tavoitteeni ja motiivit Olen ilmoittautunut syventäviin iltoihin Odotan innolla seuraavaa iltaa Koulutuksen jälkeen Tunnen vapaaehtoistoimintaa ohjaavat periaatteet, rakenteet ja mallit Jos haluan aloittaa vapaaehtoisena, tiedän mihin ottaa yhteyttä Tunnen Keski-Uudenmaan vapaaehtoistoimintaa ja osaan kertoa siitä toisillekin

5 Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry 1(1) KURSSIN RAKENNE 2014 (Illat: KLO 17-20) 1. YHTEINEN ALOITUS 2. YHTEINEN TAPAAMINEN (kurssin yhteinen osio) Aloitus, koulutuksen esittely, valinnaisiin iltoihin ilm (Cooperin kulma) Alicia Perho/Yhdistysverkosto Kohtaaminen ja yksilön tukeminen (Cooperin kulma) Katri Kytöpuu Koulutuksen runko 3. YHTEINEN TAPAAMINEN Vastuut, velvollisuudet, oikeudet Mistä vapaaehtoinen saa tukea (Cooperin kulma) Alicia Perho/Yhdistysverkosto - Kolme yhteistä koulutusiltaa 4. YHTEINEN PÄÄTÖSJUHLA Juhlapäätös (Seurakuntasali) Kaikki kouluttajat paikalla: pikadeitit, kakkukahvit ja todistusten jako Monikulttuurisuus 4.2. (Rinkula) Seurakunta 6.2. (Vanhan kirkon alasali) Lapset ja nuoret (vanha Sahan koulu) - Yksi yhteinen päätösjuhla - Kaksi (väh.)valinnaista syventävää koulutusiltaa oman kiinnostuksen mukaan VALINNAISET ILLAT (valitse vähintään kaksi) Jyrki Brandt Loan Thi Tran /Louhelan Rinki Ryhmänohjaus (Rinkula) Keijo Ruuskanen Tarja Karhu /Järvenpään seurakunta Ikääntyvät 4.3. (Rinkula) Minna Maanpää/MLL Taru Heinonen /Parasta Lapsille ry Eliisa Ahsltedt /Järvenpää nuorisotyö Jonna Marttinen /Vanhempainverkosto Yhdistystoiminta 6.3. (vanha Sahan koulu) - Koulutus katsotaan suoritetuksi kun osallistuu yhteensä vähintään viiteen iltaan Jyrki Brandt/ Louhelan Rinkula Pirjo Heikkilä/ Olohuoneverkosto Kaisu Mäntymäki/ Omaishoitajat ja Läheiset Pirjo Heikkilä/ Setlementti Louhela Päivi Mänkärlä/ kotihoito Järvenpää Raili/Louhelan Rinkula Pia Kytölä /Muistiyhdistys Jonna Marttinen /Vanhempainverkosto Alicia Perho /Yhdistysverkosto

6 Aikataulu Aloitus Monikulttuurisuus 6.2. Seurakunta Punaiset yhteisiä koulutusiltoja ja mustat valinnaisia Lapset ja nuoret Vuorovaikutus 8 TALVILOMAVIIKKO EI KOULUTUSTA Ryhmän ohjaus Ikääntyneet Vastuut, tuki 6.3. Yhdistystoiminta Päätösjuhla

7 Mahdollisuus keikkavarjostukseen Jos haluat tutustua vapaaehtoistoimintaan, voit ilmoittautua vapaaehtoisen mukaan seuraamaan, mitä hän tekee käytännössä Niin sanotut keikkavarjostuspaikat on merkitty listaan kursivoidulla Voit valita kiinnostavan keikkavarjostustehtävän. Ota yhteyttä yhteyshenkilöön, hän järjestää sinulle paikan!

8 Koulutuksen takana olevat yhteisöt Setlementti Louhelan kansalaistoiminnan keskus MLL Uudenmaan piiri Järvenpään Vanhempainverkosto Järvenpään seurakunta Järvenpään kaupunki (Nuorisotyö/Kotihoito) Keski-Uudenmaan Muistiyhdistys ry Parasta Lapsille ry Luodaan Yhdessä ry Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Keski-Uudenmaan Yhdistysverkosto ry

9 Syventävät illat Mihin iltoihin sinä haluaisit osallistua?

10 Monikulttuurinen vapaaehtoistoiminta 4.2. Monikulttuurisen työn koulutusillan aikana tutustutaan monikulttuurisen vapaaehtoistyön mahdollisuuksiin. Tutustutaan kulttuurien väliseen viestintään ja tutustutaan haasteisiin, joita maahanmuuttaja kohtaa uudessa kotimaassa sekä mietitään millä tavoin vapaaehtoistoiminnan avulla voidaan edistää maahanmuuttajien osallisuutta yhteiskunnassamme. Illan aikana kuullaan maahanmuuttajien kokemuksia kotoutumisesta. Iltaan ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat lisätietoja monikulttuurisesta vapaaehtoistyöstä.

11 Ryhmänohjaus Koulutusilta on suunnattu henkilöille, jotka toimivat tai haluavat toimia vapaaehtoisena ryhmänohjaajana. Illan aikana saadaan perustietoa ryhmän toimintaan ja ryhmänohjaajan rooliin ja tehtäviin liittyen. Tutustutaan ryhmän ohjaajan huoneentauluun, jonka avulla työskennellen suunnitellaan uutta ryhmätoimintaa. Kuullaan kokemusasiantuntijaa, joka on ohjannut vapaaehtoisena ryhmää pitkään. Ilta koostuu tietoiskuista ja pohdiskeluista pienryhmissä.

12 Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa 4.3. Kokemusasiantuntija pitää puheenvuoron vapaaehtoisena toimimisesta; kompastuksia ja positiivisia kokemuksia, mitä vapaaehtoistoiminta antaa tekijälleen? Tehdään katsaus kunnan tarjoamiin ikäihmisten palveluihin; miten asiakkuus syntyy ja asiakkaan palvelupolku rakentuu? Pohditan yhdessä ammattityön ja vapaaehtoistoiminnan rajapintoja. Mitkä ovat ammattityöntekijän ja vapaaehtoistoimijan roolit ikäihmisten parissa toimiessa? Mitä eri mahdollisuuksia on toimia vapaaehtoisena ikäihmisten parissa? Mitä ovat olohuoneet? Olohuonetoiminta ikääntyneiden elämänlaadun ja hyvinvoinnin edistäjänä, vapaaehtoistoiminnan mahdollisuudet olohuoneissa? Ilta pitää sisällään myös asiaa muistiterveydestä ja muistisairaan kohtaamisesta vapaaehtoistoiminnassa.

13 Setlementti Louhela Louhelankuja 1

14 Hengellinen vapaaehtoistoiminta 6.2. Järvenpään seurakunnan koulutusilta on tarkoitettu juuri Sinulle, joka haluat toimia tai toimit jo seurakunnassa vapaaehtoisena? Illan aikana kuulet siitä, mitä kaikkea voit seurakunnassa tehdä. Toiminnassa mukana olevat kertovat kokemuksistaan. Pohdimme yhdessä, mitä hengellisyys voisi olla vapaaehtoistoiminnassa ja kullekin henkilökohtaisesti. Ilta koostuu tietoiskuista ja pohdiskeluista pienryhmissä.

15 Seurakunta Kirkkotie 2

16 Vapaaehtoinen lapsi- ja nuorisotyö Illan aikana esitellään lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa tehtävää vapaaehtoistoimintaa ja erilaisten toimintamuotojen erityispiirteitä. Jokaisen tahon edustaja esittelee oman taustayhteisönsä, tarjolla olevat vapaaehtoistehtävät sekä kertoo mitä vapaaehtoisilta vaaditaan, mitä tehtävät tarkoittavat käytännössä sekä millaista tukea vapaaehtoisille on tarjolla.

17 Vanha Sahan koulu Puistotie 83

18 Yhdistystoiminta 6.3. Perehdytään järjestötoiminnan mahdollisuuksiin. Tutustutaan eri yhdistystoimijoiden rooleihin, aatteellisen yhdistyksen toimintaperiaatteisiin, vuosittaisiin rutiineihin ja menestyvän järjestön erityispiirteisiin. Osallistujat pääsevät tekemään testin siitä, millainen yhdistystoimijan rooli sopii itselle parhaiten. Paikalla on myös yhdistysaktiivi, joka kertoo kokemuksistaan yhdistystoiminnassa.

19 Päätösjuhla Seurakuntasalissa

20 Palauta ilmoittautuminen koulutusiltoihin! Jos tulit myöhässä, ota itsellesi koulutuskansio, vihko ja kynä ja nimikyltti TAUKO Kahvia & teetä Pientä suolaista

21 Selvitä kurssilaiselta jota et tunne - Mikä hänen nimensä on - Mistä hän on kotoisin - Kolme tärkeää asiaa elämässä - Tavoitteet tällä kurssilla

22 Seuraavaksi - Yhdistetään parit niin että jokaisessa ryhmässä on neljä henkilöä - Kukin kertoo oman nimensä ja omat odotuksensa/tavoitteensa Keskustelkaa kurssi tavoitteista ja valitkaa ryhmän 2 tärkeintä odotusta/tavoitetta

23 Tavoitteet kurssille Halu tuntea toimijoita, uteliaisuus Uusiin ihmisiin tutustuminen Saada uutta sisältöä elämään Löytää itselle sopiva vapaaehtoistyön kohde Kurkata yhdistysten toimintaan Mahdollisuuksien ymmärtäminen oman valinnan pohjaksi Kun antaa jotain niin myös saa jotain Löytää oma juttu ja saada siihen tukea Oppia tuntemaan omat voimavarat Kaverin löytäminen Halu saada tietoa ja vinkkejä toisen ihmisen kohtaamiseen Omien rajojen tunnistaminen Työkaluja vapaaehtoisuuteen Oppia yhdistystoimintaa käytännössä Oman ammatillisen puolen kehittäminen

24 Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Mitä vapaaehtoistoiminta on? Yksittäisten ihmisten tai yhteisöjen hyväksi tehty toiminta, josta ei saa rahallista korvausta, joka tehdään ilman pakkoa ja jota ei pidetä velvollisuutena perhettä tai sukua kohtaan.

25 Vapaaehtoistoiminnan eri muodot Pohtikaa hetki pienryhmässä ja kirjatkaa ylös mitä eri vapaaehtoistoiminnan muotoja on olemassa?

26 Vapaaehtoistoiminnan eri muodot pienryhmätyön purku Ikäihmisten auttaminen arkiasioissa: ulkoiluapu, arkiaskareet Toiminta ryhmän ohjaajana Lapsiparkkivahti Ruokapakettien jako tai ihmisten auttaminen paikalle Lukeminen, koiran ulkoilutus Auttava puhelin Tukihenkilö Tiepäivystys, vapaapalokunta, vanhempainkerho Vierailut vanhainkotiin Kummitoiminta Kulttuuriluotsitoiminta Roskien kerääminen Vapaaehtoistoimintaa organisoidaan mm. kunnissa, järjestöissä ja seurakunnissa Kolme otsikkoa: 1. apua ja tukea tarvitsevalle 2. vertaistukea ja toimintaa 3. Edunvalvontaa ja vaikuttamistyötä (järjestötoiminta)

27 Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan Muut Pelastuspalvelut Kulttuuri ja taide Asuinaluetoiminta Uskonnollinen toiminta Lapset ja nuoret Terveys- ja sosiaalipalvelut Urheilu ja liikunta Lähde: Sosiaali- ja Keskusturvan keskusliitto 2005

28 Vapaaehtoistoiminnan eri motiivit Miksi ihmiset haluavat tehdä vapaaehtoistyötä? Mieti hetki yksin.

29 Vapaaehtoistoiminnan eri motiivit parityön purku Halu auttaa / jakaa hyvää Oman aktiivisuuden ylläpitäminen Uuden sisällön saaminen elämään Vastavuoroisuus siitä saa myös itse Saa hyvän fiiliksen Oppimisen tarve (itsestä, muista, ympäristöstä ja vapaaehtoistoiminnasta Lisääntyvän vapaa-ajan jakaminen Hyvä mielen jakaminen Yhteisöllisyyden tunne Yhdistystoiminnan tietoisuuden lisääminen Uteliaisuus Halu nähdä auttamisen vaikutukset Seuraa / ystävyyttä Uusien vahvuuksien löytäminen

30 Vapaaehtoisuus Tasa-arvoisuus Vastavuoroisuus Palkattomuus Ei-ammattimaisuus Luotettavuus ja sitoutuminen toimintaan Luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus Suvaitsevaisuus Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Autettavan ehdoilla toimiminen Yhteistyö Yhteisöllisyys Oikeus tukeen ja ohjaukseen Toiminnan ilo Mahdollisuus ihmisenä kasvamiseen (STTK 2005)

31 KIITOS! Nähdään tiistaina 13.2 klo 17 Cooperin kulmassa (sitä ennen monikulttuurisuuden, ryhmänohjauksen, seurakunnan sekä lasten ja nuorten ilta) Aiheena kohtaaminen ja yksilön tukeminen. Kouluttajana Katri Kytöpuu

32 Vuorovaikutus ja kohtaaminen Katri Kytöpuu

33 Aktiivinen kuunteleminen vaatii keskittymistä, koska se sisältää 3 tasoa: On kuunneltava muita On kuunneltava itseään On kuunneltava yhteistä jaettua merkitystä

34 Kuuntelemista tehostaa: 1.Kriittisen ajattelun välttäminen 2.Hyväksyvän ilmapiirin luominen, ylläpitäminen ja rohkaisu avoimeen keskusteluun 3.Puhujien ja heidän ajatustensa arvostaminen

35 Kysymisen tehtävät käynnistävät ajattelemisen ja tekemisen keskittävät ajattelemista ja tekemistä luoden dynaamisen jännitteen määrittää rajat, joiden sisällä on tarkoituksenmukaista edetä toimivat valikoivina instrumentteina silloin, kun käsiteltävien havaintojen määrä on suuri tai kun vallitsee epätietoisuus monipuolistaa, tehostaa ja nopeuttaa ajattelemista Lähde: Jaana Venkula: Kysymisen taito, 2007

36 Kysyminen on ihmiselle myötäsyntyinen maailmaan orientoitumisen tapa, jonka syvempi ymmärtäminen ja laajempi käyttö avartaa maailmankuvaa ja elämänkäsitystä. Mitä monipuolisimpia kysymyksemme ovat sitä monipuolisimpia käsityksiä ja toimintatapoja meille muodostuu Jaana Venkula: Kysymisen taito

37 Kognitiiviset ajattelun virheet Kaikki tai ei mitään aina, ei koskaan Yleistäminen Nykynuoriso.. Huomion kiinnittyminen tiettyihin asioihin Esim. vain negatiivisten asioiden näkeminen Johtopäätöksiin hyppääminen Oletetaan, että tiedetään, mitä toiset ajattelevat Asioiden suurentelu tai vähättely Keskittyminen pahimpaan mahdolliseen tai sitten myönteisten asioiden suurentelu ja negatiisisten vähättely Leimaaminen Joku on tyhmä, yhteistyökyvytön, huumorintajuton

38 Hiljaisuus Mahdollisuus harkintaan Puhutun merkityksen vahvistaminen Keskustelun tahdin hidastaminen Kunnioituksen ilmaiseminen Tilan antaminen Tilanteen rytmitys tauon paikka? Itsensä kokoaminen Häiriötekijöiden jälkeen auttaa palaamaan asiaan

39 Kirjavinkkejä curiouscatrin.blogspot.fi/2010/10/kirjavinkkejasovittelijoille.html

40 Vapaaehtoistoiminnan peruskoulutus 2014 Koulutuksen yhteinen ilta

41 Mahdollisuus keikkavarjostukseen Jos haluat tutustua vapaaehtoistoimintaan, voit ilmoittautua vapaaehtoisen mukaan seuraamaan, mitä hän tekee käytännössä Niin sanotut keikkavarjostuspaikat on merkitty listaan kursivoidulla Voit valita kiinnostavan keikkavarjostustehtävän. Ota yhteyttä yhteyshenkilöön, hän järjestää sinulle paikan!

42 Keskustellaan pienryhmässä Mitä kuuluu? Kertokaa toisillenne mihin syventäviin iltoihin osallistuitte ja mikä oli iltojen parasta antia Mitä uusia ajatuksia olet oivaltanut koulutuksen aikana? Mihin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia tämän illan aikana? Aiheena vapaaehtoisen rooli, vastuut ja ongelmatilanteet

43 Toiveita tälle illalle Ratkaisumalleja kaivataan Konkreettisia esimerkkejä vastuista Mitä saa tehdä ja mitä ei Saako kuljettaa autolla Mitä jos huonomuistisen ikäihmisen kotoa häviää rahaa. Ja siellä käy muitakin Sairaskohtaus pitääkö olla ensiaputaitoinen? Selvennystä vastuuseen mitä se tarkoittaa Sitoutuminen, entä jos omat voimavarat ei riitä, voiko lopettaa

44 Illan runko Klo Illan avaus Klo Rooli, vastuu, ongelmatilanteet - Vapaaehtoisen rooli - Vastuukysymykset - Mistä tukea ongelmatilanteissa Klo 18.45TAUKO Klo Oikeudet ja velvollisuudet Klo Vapaaehtoistoiminnan rakenteet Klo Lukuja vapaaehtoistoiminnasta Klo Päätetään ilta viimeistään

45 Vapaaehtoisen rooli ja vastuukysymykset. Mistä apua ongelmatilanteissa? Keskustele pienryhmässä saamastanne casestä!

46 - Vaitiolovelvollisuus Vapaaehtoisen oikeudet ja velvollisuudet - Oikeus sitoutua itselleen sopivaksi ajaksi itselleen sopivaan tehtävään - Velvollisuus pitää kiinni sovituista asioista ja luvatuista sitoumuksista - Oikeus perehdytykseen, tukeen ja ohjaukseen - Velvollisuus osallistua jatkokoulutuksiin, tapaamisiin, palautteen antamiseen, tilastointiin tai muihin tehtävään liittyviin käytäntöihin - Oikeus saada etukäteen opastusta siihen miten toimia ja kehen ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa - Oikeus yhteistyöhön - Oikeus saada toiminnasta iloa ja jaksamista - Oikeus siirtyä muihin tehtäviin (Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry)

47 Vapaaehtoistoiminnan kantavat rakenteet Vapaaehtoistoiminnan valtakunnallinen sektorirajat ylittävä verkosto Vapaaehtoistoiminnan tukiryhmä eduskunnassa Valtakunnallinen kehittämiskeskus Kansalaisareena ry / liitot VALIKKOVERKOSTOT Alueelliset resurssikeskukset/ yhdistysverkostot /piirijärjestöt Lähde: Katri Tuukkanen opinnäytetyö 2011: Miksen mäkin tähän voisi ryhtyä?

48 Esimerkki sopimusmallista Mikä merkitys sopimuksella on vapaaehtoiselle?

49 Vapaaehtois-työtä ilman tausta-organisaatiota? Erilaiset liikkeet, kuten Hyvä kasvaa Järvenpäässä, Kallio-liike jne

50 Vapaaehtoistyö yhteiskunnan voimavarana Suomessa on järjestöä, joista aktiivisia Joka kuukausi 200 uutta yhdistystä. Järjestöissä on yhteensä noin 15 miljoonaa henkilöjäsenyyttä. Noin 75 prosenttia suomalaisista on elämänsä aikana jonkin yhdistyksen jäsen. Yksin sosiaali- ja terveysjärjestöissä vapaaehtoisia on arviolta vapaaehtoista (kukin 10 h / kk), vastaa henkilötyövuotta. Nykyään yli 65-vuotiaista 40 prosenttia on tehnyt vapaaehtoistyötä edellisen kuukauden aikana, kun vastaava luku kaikkien työikäisten suomalaisten joukossa on 36 prosenttia. (Kansalaisareena 2010) Vuonna 2008 tutkimuksessa selvitettiin monenlaista auttamista. Järjestöjen vapaaehtoistoimintaan oli osallistunut 35 prosenttia vuotiaista. Naapureita oli joskus auttanut 58 prosenttia, ja sama määrä oli auttanut tuntemattomia ihmisiä. (Pessi & Saari 2008: Hyvä tahto. STKL ry) Suuriin ikäluokkiin kuuluvista oli 83 prosenttia antanut käytännön apua toiseen kotitalouteen kuuluvalle sukulaiselle tai ystävälle 12 viime kuukauden aikana. (Sukupolvien ketju tutkimus 2009)

51 Vapaaehtoistoiminta 2010 Tehdyt vapaaehtoistunnit ja taloudellinen arvo LÄHDE:Kansalaisareena ja Taloustutkimus (KA ja TT 4/2010) Vapaaehtoisten määrä hlöä = 36 % K.A n. 13h/kk/hlö Mediaani 8h/kk Neljässä viikossa h Vuodessa (x12) h 8h työpäivinä vuodessa päivää Henkilötyövuosina (220pv/v) htv Kun minimipalkka 8e/h = e/v Vapaaehtoistoiminnan työn arvo minimipalkalla laskettuna: htv x e = e = 2,5 Mrd (Suomen valtion budjetti 52 Mrd => 4.8 %)

52 Vapaaehtoistoiminta 2010 Vapaaehtoiset ja tunnit (LÄHDE: Kansalaisareena ja Taloustutkimus 4/2010)

53 SYVENTÄVÄ VALINNAINEN ILTA: VAPAAEHTOISTOIMINTA IKÄIHMISTEN PARISSA. Ti 4.3 klo SYVENTÄVÄ VALINNAINEN ILTA: YHDISTYSTOIMINTA To 6.3 klo Juhlat tulossa! 13.3 klo 17 Seurakuntasalissa Kaikki kouluttajat paikalla Kakkukahvit ja todistusten jako.

54 Setlementti Louhela ry Monikulttuurisen työn keskus Rinki & Monikulttuurinen vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistoiminnan koulutus Jyrki Brandt Monikulttuurisen työn johtaja

55 Setlementti Louhela ry Vahvistamme ja luomme yhteisöjä, joissa toteutuu aito kohtaaminen ja arjen jakaminen. Uskomme henkilökohtaisen ystävyyden ja yhteyden mahdollisuuteen yli kaikenlaisten rajojen. Sitoudumme erityisesti heikommassa asemassa olevien ihmisten elämänlaadun parantamiseen. Kaikessa toiminnassa etenemme asukaslähtöisesti. Toimimme ihmisten keskellä, ihmisten kesken.

56 Monikulttuurinen Rinki Olohuonetoimintaa: kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien kohtaamisen paikka. Maahanmuuttajille neuvontaa, opastusta, asiointiapua viranomaisille ja arjen asioiden hoitamiseen. Työharjoittelijapaikkoja maahanmuuttajille ja opiskelijoille Ryhmätoimintaa, jossa kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat voivat tutustua toisiinsa tekemisen ja keskustelun ohessa. Suomen kielen kerhotoimintaa. Kaikissa toimintamuodoissa vapaaehtoiset ovat tärkeässä roolissa. Tiimi: Monikulttuurisen työn johtaja, monikulttuurisen työn ohjaaja, vertaistukiohjaaja (+kansalaistoiminnan tiimi)

57 Ringin ryhmätoimintaa keväällä 2014: Maanantaisin suomen kielen kerho Tiistaisin suomen kielen kerho Ringissä Kuukauden viimeinen tiistai: Hutunkeitto- ruokakerho Keskiviikkoisin Suomenkielen keskustelukerho Torstaisin Englannin kielen keskustelukerho Kauneus- ja terveyskerho naisille (kerran kk) Kansainvälinen miesten kerho Keravalla (paritt. viikot) Kansainvälinen naisten kerho Keravalla (parill. viikot) Perjantaisin Suomen kielen keskustelukerho Ringissä ja Keravalla Kansainvälinen nuorten kerho Rinkulan olohuone avoinna arkisin klo

58 Rinki vuonna 2013 Ringin vapaaehtoistoiminta: - Vapaaehtoisia 27 henkilöä, joista 6 maahanmuuttajataustaista - Uusia vapaaehtoisia vuonna 2013 toimintaan tuli 9 henkilöä (6 kantasuom., 3 maahanm.) - Vapaaehtoiset toimivat pääsääntöisesti kerhojen ohjaajina, tapahtumissa mukana, ystävätoiminnassa. - Tapahtumissa, retkissä ja kerhoissa yhteensä 299 vapaaehtoisten käyntiä. Ringin kerhotoiminta: - Vuoden aikana kerhoissa osallistujakäyntejä yhteensä 1790 käyntiä. - Vuoden aikana 16 eri kerhoa. Ringin ystävätoiminta: 4 ystäväperhettä, joissa yhteensä 75 tapaamista. Kansalaistoiminnan tapahtumia: 13 tapahtumapäivää. Yhteistyö: 16 sidosryhmää. Youtubessa video, tekijänä Gwayambadde Isaac Bukenya.

59 Tulevia tapahtumia Ti Kulttuurit kohtaavat työelämässä klo Keravan kirjastossa La Ringin talviretki Ti Uskonnot kohtaavat arjessa. klo Keravan kirjastossa Kulttuuri-iltapäivä, päivää ei vielä sovittu Kauden päätösjuhla toukokuussa, päivää ei vielä sovittu Kesäkuun retki, päivää ei vielä sovittu Päiväleiri elokuussa, päivää ei vielä sovittu

60 Mitä osallistujat hyötyvät toiminnasta? Toiminnassa oppii suomen kieltä, ennakkoluulot vähenee niin kantasuomalaisilla kuin maahanmuuttajilla eri kulttuureja kohtaan. Toiminnassa saa myös yleistietoa Suomesta, oppii arjessa tarvittavia taitoja ja saapua arjen ongelmiin. Ryhmätoiminta rohkaisee puhumaan suomea. Toimintaan osallistuminen edistää myös koettua hyvinvointia ja tärkeää on yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteen kokeminen ja kaveriverkoston saaminen toiminnan myötä.

61 Palautetta: Rinki program is one of the best programs in Finland. The volunteers are very helpful caring and fun to learn finnish language. I really like the international men's club because I get to know different culture, different races and it help me to know more about the Finnish culture. I am very thankful for this program and I hope this program gets well known around Finland. Meet new people, make friends, learn the finnish language and those immigrants with diffirent skills can be helped to find work in Finland. It has changed my perception about Finland: I Learned how finnish people live and the entire system. Good that some materials are translated reading materials in Finnish and English and others since Rinki receives participants from all around the world.

62 Vapaaehtoistoiminta partiossa Partio on kansainvälinen nuorisojärjestö, joka perustuu vapaaehtoistoimintaan. Suomessa partioharrastajia ja vapaaehtoisia on noin ja koko maailmassa lähes 40 miljoonaa. Vapaaehtoistoiminta partiossa on monipuolista. Aikuinen voi esimerkiksi mahdollistaa viikkotoiminnan eri ikäisille lapsille ja nuorille, osallistua yksittäisten tapahtumien järjestämiseen, kirjoittaa juttuja partiolehtiin, toimia tapahtumien EA-vastaavana, huolehtia paikallisyhdistyksen taloudesta tai vaikka tehdä maailmanlaajuisen partioleirin ohjelmaa. Vapaaehtoistoiminnan lisäksi partio tarjoaa myös harrastuksen aikuiselle itselleen. Partion kautta on mahdollista päästä esimerkiksi vaellus- ja leirimatkoille niin Suomeen kuin ulkomaillekin. Partio on tarkoitettu kaikille ja esimerkiksi maahanmuuttajien osallistumista pyritään edistämään. Ensi kesänä järjestettävä Kämppi-leiri on yksi tapa tutustuttaa maahanmuuttajia partioon. Kämppi-leiriä järjestää vapaaehtoiset eri taustoista. Leirille on tavoitteena saada noin 200 osallistujaa, joista jopa puolet on maahanmuuttajataustaisia. Leiri on yksi hyvä esimerkki, jossa voi tehdä vapaaehtoistoimintaa maahanmuuttajien parissa. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä! Uudenmaan Partiopiiri ry p Lisätietoja: Suomen Partiolaiset ry: Uudenmaan Partiopiiri ry: uusimaa.partio.fi Kämppi-leiri:

63 Setlementti Louhelan Monikulttuurisessa Ringissä vapaaehtoinen voi toimia: - Ryhmän ohjaajana - Ystävänä - kulttuuritulkkina - Tapahtumissa ja retkillä mukana: suunnittelussa, esiintymässä, avustajana, tarjoilujen valmistamisessa, osallistujana - Käännösapuna - vertaistukena - tukena arjen asioissa - varamummona + Järvenpään seurakunta järjestää kuukausittain Jampassa Monikulttuurisen olohuoneen. Seuraavaksi: ke klo Jampan seurakuntakodissa.

64 Yhteystiedot Loan Thi Tran, Monikulttuurisen työn ohjaaja, puh , Jyrki Brandt, Monikulttuurisen työn johtaja, puh ,

65 Monikulttuurisen vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia Setlementti Louhelan Monikulttuurinen Rinki Monikulttuurisen työn ohjaaja: Loan Thi Tran

66 Maahanmuuttajien ajatukset vieraassa maassa Mistä? Missä? - Mihin? Miten? Millainen? Mistä maasta olen lähtenyt? Missä maassa asun nyt? Mihin suuntaan vien elämääni eteenpäin? Miten selviän täällä ja miten löydän oman paikkani? Tavoitteeni on Millainen ihminen minusta tulee tässä yhteiskunnassa? APUA! Iloisena perillä

67 Mitä maahanmuuttajat tarvitsevat vapaaehtoiselta? Halu tutustua Suomen elämään Halu oppia uudet tavat ja kieli Halu saada uusia ystäviä Halu saada apua arjessa (virastoissa asioimisessa, kaupoissa, kouluissa, terveyskeskuksessa jne.) Halu ymmärtää Suomen laki ja asetukset paremmin Halu saada tietoa Suomen yhteiskunnasta ja kulttuureista Halu sopeutua Suomen yhteiskuntaan ja rakentaa itse oma elämä sen kautta Halu elää osana yhteiskuntaa

68 Miten maahanmuuttajat hyötyvät vapaaehtoisesta? Saada uusia kokemuksia ja ystäviä Saada uusia taitoja (tarvittavia tapoja arjessa ja harrastuksia) Saada uusia tietoja arkielämässä Oppia puhekieltä Murtaa yksinäisyyden kehää Ehkäistä syrjäytymistä Edistää kotiutumista (ongelmat vähenevät) Elämä on mielekästä

69 Maahanmuuttajien vapaaehtoinen voi toimia: Ystävänä, kummina perheelle (elämiseen kuuluvissa asioissa) Tukena arjen asioissa (virallisissa paikoissa asioiminen, lomakkeiden täyttäminen, ohjausta koulutuksen löytämiseen, opastusta terveyspalvelujen ja muiden palvelujen käyttöön) Kulttuuritulkkina (tavat, traditiot, juhlapyhät ja historia) Kokemusasiantuntijana (jakaa omia kokemuksia) Ryhmien vetäjänä (suomen kielen opetus, käsityö, ruuanlaitto, liikunta, keskustelu naisten ja miesten ryhmissä ym.) Tapahtumissa ja retkillä mukana: suunnittelussa, esiintymässä, osallistujana, avustajana, ohjaajana.

70 Hengellinen vapaaehtoistoiminta diakoni Keijo Ruuskanen puh vapaaehtoistyön koordinaattori Tarja Karhu puh

71 Hengellinen vapaaehtoistoiminta Suomen kieli on sikäli poikkeavaa, että siinä tehdään ero henkisyyden ja hengellisyyden välillä. Henkisyydellä tarkoitetaan yleensä henkeä koskevaa asennetta, pohdiskelua ja toimintaa, kulttuuria, taidetta, psykologiaa. Hengellisyys taas liitetään ihmisen uskoon yliluonnolliseen ja uskonnolliseen ajatteluun. Hengellisyyden paino on henkilökohtaisessa kokemuksessa, hengellisyys on osa ihmisen maailmankatsomusta, ja se vaikuttaa syvällisellä tavalla ihmisen henkiseen hyvinvointiin. Lähde: Ulf Särs, Kirkon Ulkomaanavun kouluttaja.

72 Hengellisyyden työkalupakki Luota, että tilanne kantaa Levollisuus Kuuntele Ole läsnä Hyväksy hiljaisuus Rakkaus

73 Olet edustamasi yhteisön käyntikortti vastuullisuus ja luottamuksellisuus Evankelisluterilaisella seurakunnalla hengellisyyttä/uskoa voi rakentaa ja tarkastella Jeesus Kristuksen armon, Jumalan rakkauden ja Pyhän Hengen yhteyden kautta. Hengellisyys vahvistuu toimimalla lähimmäisten kanssa eli yhteisöllisyys, mitä vapaaehtoistoiminta on parhaimmillaan. Lähemmäs uskoa pääset osallistumalla yhteisiin tapahtumiin ja lukemalla Raamattua ja keskustelemalla siitä heräävistä asioista. Tutustu ja osallistu erilaisiin messuihin ja käy ehtoollisella ja hiljenny kuuntelemaan omaa sydäntäsi. Jokaisessa ihmisessä on ollut Jumalan kosketus Kaikki hengellisyyteen liittyvä keskustelu on luottamuksellista ja salassapitovelvollisuuden piirissä. Vapaaehtoisella itsellään on myös vastuu pitää keskustelu sellaisella tasolla, johon hän itse voi osallistua. Aina voi sanoa, että en tiedä, en voi keskustella tästä asiasta koska.voimmeko puhua muusta asiaan liittyvästä. Vapaaehtoisella itsellään olisi oltava mahdollisuus keskustella näistä asioista muiden kanssa tai työnohjaukselliselta kannalta ammattihenkilön kanssa toimiessaan vapaaehtoisena. Rohkeus ja avoimuus keskustella sekä ystävällinen asenne ovat tärkeitä seikkoja.

74 Mitä on hengellisyys ja miten se välittyy ihmiskuntaan ja maailmaan? Uskoa johonkin, omassa itsessä olevaa. Suvaitsevaisuutta, ymmärtämimistä. Hengellisyys on uskoa vaimeampi muoto. Uskonnosta negatiivinen kuva (sodat yms.) Uskonto ja hengellisyys eivät tällöin kohtaa. Hengellisyys oma henkilökohtainen asia. Vaikea jakaa ja uskaltaako jakaa? Arvot ja arvoristiriidat. Avunantoa yli rajojen (yli uskonrajojen, yli maantieteellisten rajojen), kansakuntien välillä.

75 Mitä on hengellisyys suhteessa lähimmäisiin, parisuhteeseen, ystäviin? Lähimmäisenrakkaus. Tee toiselle kuten haluaisit itsellesi tehtävän. Suvaitsevaisuus, myötäeläminen. Kuunteleminen (ilot ja surut). Toisen ihmisen hengellisyyden oppiminen ja kunnioittaminen. Rinnalla kulkeminen. Ajattelee, toivoo parasta lähimmäiselleen. Auttaa pienissä ja isoissa asioissa. Toisen oikeuksien kunnioittaminen.

76 Mitä on hengellisyys itselle? Perinteen jatkuminen. Lähimmäisen rakkautta. Löytyy omassa sydämessä. Myötäeläminen ilossa/surussa. Luottamus, turva. Uskoa ylemmän voiman ohjaukseen. Henkisyyttä. Henkilökohtainen asia. Sisällään pitämistä. Turvallisuutta, henkistä tasapainoa. Sisäistä rauhaa. ILOA & NAURUA. Kauneuden arvostamista (taide, musiikki, jne.) Tie, totuus ja elämä. Luontoa.

77 Miten hengellisyys näkyy? Asennoitumisessa asioihin. Miten asia kerrotaan; yhteinen päämäärä. Vaikeassa tilanteessa -> johtaisi ratkaisuun. Kyky empatiaan. Ei ratkaista toisen puolesta. Rinnalla sen hetken. Sanoina, käyttäytymistapoina. Ihmisestä tulee hyvä olo. Ilman sanojakin. (Tai vastaavasti ei tule.) Pahuus -> onko se hengellisyyttä? Sodat matkalla hyvään pahan kautta? Sanavalinnoissa; Sanat -> kommunikointi, tuodaan asioita toiselle -> katse, katseenkääntäminen. Kokonaisuus olemuksessa.

78 Järvenpään seurakunnan vapaaehtoistoiminnan sivusto aukeaa maaliskuun v.2014 alussa. Sivuilta saa tietoa seurakunnan vapaaehtoistoiminnasta. Tule ja osallistu.

79 VAPAAEHTOISTOIMINNAN PERUSKOULUTUS 2014 Lapsi- ja nuorisotyö

80 Vapaaehtoistoiminnan peruskoulutus: lapsi- ja Kouluttajat: nuorisotyö Minna Maanpää järjestöpäällikkö, MLL:n Uudenmaan piiri Jonna Marttinen Puheenjohtaja, Järvenpään vanhempainverkosto Taru Heinonen Vapaaehtoistoiminnan kehittäjä, Parasta Lapsille ry Eliisa Ahlstedt Erityisnuorisotyöntekijä, Järvenpään kaupungin nuorisotoimi

81 Vapaaehtoinen lapsi- ja nuorisotyö Illan aikana esitellään lasten, nuorten ja lapsiperheiden parissa tehtävää vapaaehtoistyötä ja erilaisten toimintamuotojen erityispiirteitä. Toimintamuotoja on monia riippuen siitä, haluatko vapaaehtoisena olla mukana jossakin järjestetyssä toiminnassa vai toimia itsenäisesti esimerkiksi perheen tukena. Osallistumismahdollisuudet vaihtelevat myös sen suhteen, kuinka paljon aikaa haluat toimintaan käyttää mahdollisuuksia on kertaluonteisesta osallistumisesta aina säännölliseen viikoittaiseen toimintaan. Illan aikana käydään läpi myös niitä tuen muotoja, joita vapaaehtoisille on tarjolla toiminnassa.

82 Vapaaehtoistoiminnan Uuden median kehittyminen vaatii peruskoulutus: lapsi- ja nuorisotyö Kaikille lapsiperheille yhteisiä haasteita Työn ja perheen yhteensovittaminen luo kiirettä Lapsen kasvatus perheen vaihtuvissa elämäntilanteissa ja kasvatusnäkemysten yhteensovittaminen

83 Vapaaehtoistoiminnan peruskoulutus: lapsi- ja nuorisotyö Jokainen lapsi tarvitsee kasvunsa tueksi Kiireettömän ja turvallisen ilmapiirin Ilon kokemuksia Saatavilla olevan aikuisen Arvostusta ja hyväksyntää

84 Turvallinen aikuinen Muistele omaa lapsuuttasi ja jotakuta turvallista aikuista Valitse kortti, joka kuvaa tätä henkilöä Alatunnistetiedot tähän

85 Parasta Lapsille ry Parasta Lapsille ry Taru Heinonen Vapaaehtoistoiminnan kehittäjä

86 Parasta Lapsille ry - Vuonna 1945 perustettu valtakunnallinen lastensuojelujärjestö - Toiminnan tavoitteena on lisätä lasten, nuorten ja lapsiperheiden jaksamista - Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton - Avustus Lasten Päivän Säätiö ja RAY:n tuki

87 Parasta Lapsille ry TOIMINNAN TAVOITTEET: Yhdessä oleminen ja yhdessä tekeminen Vanhemmille yhteinen aika lasten kanssa ja mahdollisuus tutustua toisiin vanhempiin Lapsille aikuisen antamaa aikaa ja huomiota Vanhempien jaksamisen vahvistaminen Tavoitteellinen ja suunniteltu toiminta

88 Parasta Lapsille ry TOIMINTA: - Vuosittain noin 26 lasten, nuorten ja lapsiperheiden leiriä, 5-8 viikonloppuryhmää ja 3 iltaryhmää - Toiminta tarjoaa elämyksiä, turvallisia olosuhteita ja mahdollisuuksia uusien ystävien kohtaamiseen ja ryhmässä toimimiseen - Toiminnan toteuttavat Parasta Lapsille ry:n vapaaehtoiset vapaaehtoista/ leiri. - Toiminnan suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista huolehtivat vapaaehtoiset yhdessä palkatun leiritoiminnan johtajan kanssa

89 Parasta Lapsille ry TOIMINTA: Parasta Lapsille järjestössä on käytössä yhteinen hakukäytäntö, jolla toimintaan osallistuvat valitaan. Valinnat tehdään taloudellisin, sosiaalisin ja terveydellisin perustein.

90 Parasta Lapsille ry LASTEN LEIRIOHJAAJA: Lasten leireille ja viikonlopputoimintaan Vapaaehtoinen huolehtii leiriohjelman suunnittelusta, toteutumisesta ja arvioinnista yhdessä palkatun johtajan ja muiden vapaaehtoisten kanssa. Leirin aikana vapaaehtoiset elävät leiriarkea yhdessä lasten kanssa. Vapaaehtoisten tehtäviin kuuluvat mm. leirin turvallisuudesta huolehtiminen, lasten kanssa oleminen, leikkiminen ja leirin toimivuudesta huolehtiminen. Leirit ovat kestoltaan 5 vrk mittaisia tai 4 x viikonlopun mittaisia leirejä.

91 Parasta Lapsille ry PERHETOIMINNAN OHJAAJA: Perhetoiminnan ohjaajia lapsiperheiden leireille ja viikonlopputoimintaan. Vapaaehtoinen huolehtii leiriohjelman suunnittelusta, toteutumisesta ja arvioinnista yhdessä palkatun johtajan ja muiden vapaaehtoisten kanssa. Leirin aikana vapaaehtoiset elävät leiriarkea yhdessä perheiden kanssa. Vapaaehtoisten tehtäviin kuuluvat mm. leirin turvallisuudesta huolehtiminen, leiriläisten kanssa oleminen, toimintatuokioiden ohjaaminen ja leirin toimivuudesta huolehtiminen. Leirit ovat kestoltaan 5 vrk mittaisia tai 4 x viikonlopun mittaisia leirejä.

92 Parasta Lapsille ry Parasta Lapsille ry edellyttää, että vapaaehtoinen: on sitoutunut järjestön toimintaperiaatteisiin ja arvoihin on halua ja asennetta toimia lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa. sitoutuu vaitiolon ja salassapidon periaatteeseen on luotettavuutta suunnittelee, toteuttaa ja arvioi toimintaa yhdessä toisten kanssa huolehtii, että toiminta on turvallista sitoutuu siihen, että toiminta on kaikilta osin päihteetöntä ei odota palkkaa toiminnasta saatu ilo ei ole rahassa mitattavissa

93 Parasta Lapsille ry Parasta Lapsille ry huolehtii, että vapaaehtoinen saa: Maksuttomat koulutukset ja ilmaisen matkustamisen koulutuksiin ja toimintaan koti- ja opiskelupaikkakunnalta Ilmaiset suunnittelu- ja arviointitapaamiset matkojen ja ylläpidon osalta Itsenäisesti hankkia ensiapukoulutusta, josta syntyvän kustannuksen järjestö korvaa keskinäisen sopimuksen mukaisesti Tapaturmavakuutuksen toiminnan ajaksi Mahdollisuuden käyttää Linnanmäen vapaakorttia Todistuksen osallistumisestaan Täysihoidon leireillä

94 Parasta Lapsille ry Kiittää!

95 Vapaaehtoiskoulutus Järvenpään vanhempainverkosto

96 Järvenpään vanhempainverkosto Suomen vanhempainliiton alueyhdistys - yhdistys- ja henkilöjäseniä Vanhempien ja vanhempainyhdistysten yhteistyöelin Toimii vapaaehtoisvoimin ja tapaamiset ovat kaikille kiinnostuneille avoimia Mukana paremman kasvuympäristön luomisessa

97 Historiaa 1999 esiteltiin Laukaan mallia Anttilan koulun vanhempainillassa ja pidettiin ensimmäiset eri koulujen vanhempainyhdistysten keskinäiset tapaamiset 2000 vanhemmat tuli mukaan Yhdessä elämään kasvatusyhteistyö malliin 2001 Kasvatus tulevaisuuteen projekti alkaa ja kutsuu vanhempainyhdistystoimijoita kehittämään yhteistyömalleja Vanhempainyhdistysten toimijat tapasivat KASTUn kutsusta 2004 käynnistyivät vanhempainyhdistysten yhteistapaamiset ja järjestäydyttiin yhdistysten tapaan. Ensimmäinen urheiluvälinekirppari ja yhteiset asiantuntijaluennot luotiin säännöllinen keskusteluyhteys koulutoimeen ja sivistyslautakuntaan, avattiin verkkosivut, osallistuttiin katupäivystyksiin ja aloitettiin säännöllisten tiedotteiden lähettäminen

98 Historiaa alueyhdistyksenä 2007 rekisteröityminen alueyhdistykseksi nimellä Järvenpään Vanhempainverkosto ry. Yhteistyötä laajennettiin mm. kunnan eri työryhmien ja eri hankkeiden kanssa. Ensimmäinen nuorten sanomalehti ilmestyi (Emt 2007, Anyway 2008, Inside 2009, YKK 2010, Balance 2011, Nuorten Lehti 2012, Lue Minut 2013) 2008 tiivistettiin yhteistyötä muiden valtakunnan tasolla liiton ja muiden vanhempainyhdistystoimijoiden kanssa. Myönnettiin ensimmäinen Vuoden Ope tunnustus Ensimmäiset päiväkotien vanhempainyhdistykset jäseniksi. Verkostolle myönnettiin Vuoden Aino tunnustus ja ensimmäiset järvenpääläiset valittiin Vanhempainliiton edustajistoon. VANHEMPAINVERKOSTON PUHEENJOHTAJAT» Stig Reinikainen (Vanhempainyhdistysten yhteistyöverkosto)» Katja Repo » Anne Autere 2009» Tarja Satuli-Kukkonen 2010» Katja Repo » Jonna Marttinen 2014-

99 Verkoston tarkoituksena on tiedottaa vanhemmuuteen ja kasvatusasioihin liittyvistä ajankohtaisista asioista edistää vanhempien kannanottojen esiin tulemista koulutusta ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä edistää vanhempien, koulun ja hallinnon välistä yhteistyötä tukea koteja ja kouluja niiden pyrkimyksessä luoda lapsille hyvä

100 Toimintamuodot Järjestää vanhemmuutta tukevia tilaisuuksia Tiedottaa jäsenistölle toiminnastaan, vanhemmuuteen liittyvistä asioista, päätöksen teosta ja eri tahojen kannanotoista Ylläpitää koulujen vanhempainyhdistysten yhteystietoja ja tukea yhdistysten toimintaa Antaa lausuntoja ja laatia kannanottoja Osallistua yhteisöllisiin hankkeisiin, erilaisiin työryhmiin ja tapahtumiin Eroaa koulujen vanhempainyhdistysten toiminnasta siinä, että koskettaa koko kaupunkia ja kaikkia lapsia. Pitkäjänteistä yhdistystoimintaa ja projektiluontoisia kertatempauksia

101 Tapahtumia Mopokoulutus kaikille 8.luokkalaisille + vanhempainilta Selvä Peli-koulutus ajokortti-ikäisille Vuoden ope-palkinto Järvenpää-päivä Seiskaluokkalaisten ryhmäyttäminen syksyllä yhdessä nuorisotoimen kanssa HUBU-koulutukset kaikille 7./8.luokkalaisille Mukana järjestämässä Välittämisen viikkoa Mukana järjestämässä Vapaaehtoiskoulutusta

102 Kiitos! Jonna Marttinen p ysavain.fi/ Facebookissa: https://www.facebook.com/pages/järvenpää n- Vanhempainverkosto/ ?fr ef=ts

103 Vapaaehtoistoiminnan peruskoulutus: lapset, nuoret ja perheet 11/2/2014 Minna Maanpää

104 Mannerheimin Lastensuojeluliitto - kansalaisten järjestö Avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden oikeuksien ja etujen hyväksi jäsentä 565 paikallisyhdistystä 10 piiriä keskusjärjestö Historia Perustettu 1920 Perustajat: Carl Gustaf Emil Mannerheim, Sophie Mannerheim, Arvo Ylppö Erik Mandelin

105 MLL:n toiminnan ydinlähtökohdat Lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin edistäminen Lasten kuulemisen ja osallisuuden edistäminen Lapsuuden kunnioittaminen ja suojeleminen Vanhemmuuden arvostaminen ja tukeminen

106 Paikallisyhdistysten toiminta Perhekahvila, vertaistukea vanhemmuuden haasteisiin Kylämummit ja -vaarit Kerhot ja ryhmät lapsille ja vanhemmille: isä-/äitiryhmät, musiikkikerhot, taidekerhot, leirit, retket Lastentapahtumat, konsertit, kirpputorit ym.

107 Mannerheimin Lastensuojeluliitossa voit tehdä monenlaista vapaaehtoistyötä: Voit toimia perhekummina kylämummina tai kylävaarina perhekahvilaohjaajana suojatiepäivystäjänä talkoorinkiläisenä paikallisyhdistyksen hallituksen jäsenenä Mitä tahansa teetkin, voit aina olla varma, että sinua tarvitaan! Ilmoittaudu vapaaehtoiseksi, yhteyshenkilönäsi toimii Minna Maanpää, p

108 Koulutusta Mitä tarjoamme vapaaehtoisille Ammatillista ohjausta Tukea puhelimitse ja sähköpostilla Vertaistapaamisia Virkistystapaamisia Vapaaehtoisemme ovat vakuutettuja

109 Vapaaehtoistyö Järvenpäässä Juhani Ahon puisto 1krt/vko alkaa 2.4. klo Perhekahvilat Haarjoki, Kyrölä, Keltasirkku, Maahinen Kylämummit ja -vaarit

110 MLL:n paikallisyhdistykset Keski-Uudellamaalla Järvenpää Kerava: Kerava ja Kaleva Tuusula: Hyrylä, Kellokoski ja Jokela Nurmijärvi: Nurmijärven kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki Mäntsälä Pornainen Hyvinkää

111 Jokainen lapsi tarvitsee kasvunsa tueksi Kiireettömän ja turvallisen ilmapiirin Ilon kokemuksia Saatavilla olevan aikuisen Arvostusta ja hyväksyntää

112 MLL netissä uudenmaanpiiri.mll.fi Paikallisyhdistykset osoitteessa

113 Ryhmän ohjaaminen Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi

114 Ryhmässä opimme, kasvamme, vahvistumme ja muutumme.

115 Esimerkkejä vapaaehtoisten ohjaamista ryhmistä Käsityöklubi Ruokakerho Miesten kerho Tuolijumppa Kielikerho Atk-opetus Musiikkiaiheinen kerho Läksykerho lapsille Nuorten kerho Valokuvauskerho Koripallokerho Bingo Senioreiden muistelupiiri

116 Esimerkkejä vertaistoiminnan järjestäjistä AA Nimettömät alkoholistit ryhmät Eläkejärjestöt Huoma henkirikoksen uhrien läheiset ry Imetystukiryhmät Irti huumeista ry Kipuyhdistykset Mielenterveysyhdistykset Muistiyhdistykset Omaishoitajien yhdistykset Seta ry Setlementti yhdistykset Työttömien yhdistykset

117 Ryhmätoiminnan jaottelua Ryhmiä rakenteiden mukaan Suurryhmä Pienryhmä Avoin ryhmä Suljettu ryhmä Täydentyvä ryhmä Ryhmiä tarkoitusten mukaan Harrasteryhmä Oppimisryhmä Hoidollinen ryhmä Tilapäinen ryhmä Toiminnallinen ryhmä Vertaisryhmä Keskusteluryhmä

118 Ryhmän elinkaari - Ryhmän kehitysvaiheet Muotoutuminen (jäät särki) Kuhertelu (mutkattomuutta) Kiehuminen (kapinaa ja napinaa) Yhteistoiminta (intoa ja toimintaa) Luopuminen ja ero (haikeutta ja muistoja)

119 Vertaisuudesta Toisen tunteita ymmärtää parhaiten se, joka on kokenut samaa. " Vertaisen tuki on korvaamatonta. Kun ympäristö ei enää jaksa asiaa puida, vertainen ymmärtää puhumisen tarpeen."

120 Vertaistoiminta Toiminta perustuu yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja yhteisiin kiinnostuksen kohteisiin tai samankaltaisiin elämänkokemuksiin. Voi olla ammatillisesti ohjattua tai vertaisen eli maallikon ohjaamaa. Tavoitteena on edistää jäsentensä hyvinvointia, jaksamista sekä tarvittaessa tukea paranemista. Vertaiskokemus Vertaiskokemuksen myötä ihminen tulee ymmärretyksi tavalla, joka on muille vaikeaa. Jakaminen on voimaannuttavaa ja eheyttävää eli auttaa löytämään ja vahvistamaan ihmisen voimavaroja. Kokemuksen voimasta todistavat lukemattomat ryhmät. Vertaisasiantuntijuus Ihmiset ovat oman elämänsä subjekteja, eikä pelkästään hoidon tai toimenpiteiden kohteina. Vertaisasiantuntijuus on perinteisen asiantuntijatiedon rinnalla kulkevaa kokemustietoa. Tietoa siitä kun on kokeiltu asiantuntijalta saatua neuvoa, hoitoa tai vaikkapa lääkärin määräämää lääkettä. Perinteinen asiantuntijatieto on monesti ristiriitaista, joten tarvitaan omaelämänkerrallista tietoa ja vertaisasiantuntijuutta.

121 Minkälaisia riskejä vertaisuuteen voi liittyä, mitkä ryhmänohjaajan on hyvä tiedostaa?

122 Vertaistuen riskit - Väärän tiedon antaminen - Ammatillisen työn tärkeyden unohtaminen - Vastavuoroisuuden ja luottamuksen kadottaminen - Vertaistukijan jaksaminen ja voimavarojen riittävyys

123 Minkälaisia ominaisuuksia hyvällä ryhmänohjaajalla on?

124 Ryhmätoiminnan teesejä JAKAMINEN yhteisen todellisuuden, kokemusmaailman, arvomaailman, näkemysten jakamista KUUNTELU erilaisten elämäntarinoiden, näkemysten ja kokemusten kuuntelua KOHTAAMINEN yhteinen tila ja toiminnan tarkoitus luovat edellytykset tasavertaiselle ja luottamukselliselle kohtaamiselle. AVOIMUUS rehellistä keskustelua omista ajatuksista ja kokemuksista. OPPIMINEN toisten elämäntarinoiden, kokemusten ja ajatusten peilaaminen itseen mahdollistaa uusien näkemysten ja toimintatapojen toteuttamisen. LUOTTAMUS ryhmässä puhutuista asioista ei kerrota ulkopuolisille. KUNNIOITUS keskinäisen kunnioituksen lisäksi myös avoimuutta ja rohkeutta puhua itsestään kunnioitetaan. TASA ARVOISUUS Kukaan ei ole toista paremmassa tai etuoikeutetummassa asemassa huolimatta ryhmän ulkopuolisesta sosiaalisesta tai ekonomisesta asemasta. Lähde: Peitsalo

125 Ryhmänohjaajan ominaisuuksia Empaattinen eläytyminen Luottamus ryhmän kykyihin ja voimavaroihin Ryhmän jäsenten tasavertainen kunnioittaminen Välittömyys ja huumorintaju Taito käsitellä vaikeita asioita Kyky tehdä ja välittää havaintoja Lähde: Kaukkila

126 Minkälaisia tehtäviä ryhmänohjaajalla ryhmässä on?

127 Ryhmänohjaajan tärkeimmät tehtävät Antaa aikaa tavoitteille ja tutustumiselle Herättää luottamuksen ja turvallisuudentunteen Havainnoi, hyväksyy ja mahdollistaa tunteita Toimii kapellimestarina Ennakoi ja käsittelee pulmatilanteita Suunnittelee ja ohjaa ryhmäharjoituksia Hyväksyy epävarmuuden Toimii säiliönä, ryhmän muistina. Lähde: Kaukkila

128 Ryhmän ohjaajan roolit 1. Ryhmän organisaattori: käytännön järjestelyt säännöt 2. Ymmärtävä kuuntelija: ryhmäläisten tasa-arvoisesta asemasta huolehtiminen 3. Vaikuttaja: ryhmän kaksoistavoitteen toteutumisesta huolehtiminen: - perustehtävä, tavoite - tunnetehtävä, ryhmän kiinteys 4. Ryhmäprosessin ylläpitäjä: ryhmä-ilmiöistä huolehtiminen Lähde: Järvinen

129 Ohjaajan rooli ryhmän eri vaiheissa Ryhmän aloitusvaihe Ryhmän päätösvaihe OHJAAJA RYHMÄLÄISET Lähde: Järvinen

130 Ryhmäprosesseja Kiinteys eli koheesio ryhmän jäsenten tuntema vetovoima ryhmäänsä kohtaan mikäli yksilöt ryhmässä tuntevat koheesiota, he sitoutuvat voimakkaammin ryhmään ja sen toimintaan tehtäväkoheesiossa ryhmän tavoite on joukko yhdistävä ja ylläpitävä voima sosiaalinen koheesio liittyy yksilöiden välisiin suhteisiin ja tunnekokemuksiin koheesio on dynaaminen ilmiö: hajanaisesta ryhmästä saattaa muodostua yhtenäinen ja päinvastoin. Sosiaalinen laiskottelu yksilön motivaatio ryhmätoimintaa kohtaan vähenee, sillä hän uskoo, että hänen panoksensa ryhmän toiminnan edistämiseksi ei ole todennettavissa, tai hän uskoo ettei hänen toiminnallaan ole merkitystä ryhmän suorituksen kannalta yleisempää yli 10 hengen ryhmissä kuin pienemmissä ryhmissä. Yhdenmukaisuuden paine mukautumista toisten ihmisten näkemyksiin. hyvin tyypillinen ilmiö ryhmissä, joka liittyy siihen, että yksilö uskoo enemmistön tietävän paremmin ja toisaalta siihen, että yksilö pyrkii näin hankkimaan muiden hyväksynnän. (Lähde: Kataja)

131 Ryhmäprosesseja Polarisaatio ryhmän sisälle muodostuu ryhmiä, joiden näkökulma ja toiminta etääntyvät toisistaan mielipiteet jakaantuvat ja siirtyvät joko lähtötilaa maltillisempaan tai jyrkempään suuntaan samanmielisten jäsenten ryhmä painottaa yksimielisyyttä asioiden kriittisen kyseenalaistamisen sijaan voi liittyä ryhmätehtävän toteuttamistapoihin tai puhtaasti haluun mukautua tietyn pienryhmän mielipiteeseen Ryhmäajattelu liiallinen ryhmään tukeutuminen, jolloin jokainen ryhmän jäsen pyrkii sopeuttamaan mielipiteensä muun ryhmän ajattelun mukaiseksi tällöin ryhmä saattaa päättää yhteisesti toimenpiteestä, josta jokainen yksilö olisi ilman ryhmää päättänyt toisin ryhmäajatteluun liittyy vahva ryhmän koheesio, kritiikittömyys, ylioptimistisuus sekä suuri paine yhdenmukaisuudelle. Ryhmän pako perustehtävästä kun väsyttää ja ajatukset ovat muualla, ryhmä saattaa harhautua pohdiskelemaan näennäisiä tai keskittyä epäolennaiseen. tiettyyn rajaan asti perustehtävän välttely on normaalia. ohjaajan tehtävä on palauttaa ryhmä turvalliseen ja tavoitteelliseen työskentelyyn. (Lähde: Kataja, Kaukkila)

132 Ryhmän ohjaamisesta A. ohjaajan suhde ryhmäläisiin toisten ihmisten käytös, reaktiot, ongelmat ja tunteet eivät johdu sinusta; sinä et ole vastuussa toisten käytöksestä tai tunteista, vaan jokainen vastaa itsestään älä ota itseesi sitä, mitä toiset sanovat ja tuntevat ihmisistä saattaa paljastua ihan mitä vaan B. Ryhmäläisten suhde toisiinsa ryhmäläisten tulee kunnioittaa toisiaan siten, että kuuntelevat toisiaan ja antavat toisilleen puheenvuoron toisen persoonaa ei saa ampua, vain asiaa ryhmässä saattaa olla entuudestaan tuttuja, jolloin heidän välillään saattaa olla rohkeampaa keskustelua prosessin aikana ryhmäläisten suhde toisiinsa syvenee ja yhteys paranee, mikäli vältytään klikkiytymiltä C. Ohjaajan tehtävät ja rooli aloittaa keskustelu pitää keskustelu kasassa puuttua riitaan silloin, kun se menee henkilökohtaiselle tasolle esittää tarkentavia kysymyksiä antaa palautetta päättää keskustelu ohjaaja on osa ryhmää ja hän voi osallistua keskusteluun ottamalla välillä ryhmäläisen roolin. (Lähde: Pirkanmaan sininauha)

133 Ryhmäläisten rooleja - Yksilöllä on ryhmässä useita rooleja, jotka voivat liittyä ryhmän tehtävään tai yksilön sosiaaliseen asemaan ryhmässä. - Yksilön rooli on kaksoismerkityksellinen, sillä se sekä annetaan että otetaan. - Rooli on muuttuva ominaisuus (kun uusi jäsen tulee ryhmään tai kun ryhmä edistyy tavoitteessaan.) Esimerkinomaisesti - Koordinoija - Orientoija selkeyttää tavoitteita - Aloitteentekijä - Tarkkailija - Mielipiteen kysyjä - Riidan haastaja - kaikkitietäjä - Dominoija - Kyseenalaistaja - Pelle - Kehittelijä, ideoija - Avun hakija - Peruskielteinen - Vetäytyjä - Rohkaisija - Sovittelija

134 Silloin tällöin ryhmissä saattaa leimahtaa osallistujien välille konflikti. Minkälaisia kielteisiä vaikutuksia ryhmän toiminnalle voi syntyä konfliktien seurauksena?

135 Konfliktit ryhmänohjaajan erityiskysymyksenä Konfliktin kielteisiä vaikutuksia Vuorovaikutus lukkiutuu Kielteiset yleistykset ja tunteet lisääntyvät Yhteistyö vähenee Omavaltaiset menetelmät yleistyvät Halu ja kyky asettua toisen asemaan vähenevät (Lähde: Kaukkila)

136 Konfliktit ovat kuitenkin osa yhteisöllistä elämää eikä niitä voi välttää saati pelätä. Minkälaisia positiivisia vaikutuksia ryhmän toiminnalle voi syntyä konfliktien seurauksena?

137 Konfliktit ryhmänohjaajan erityiskysymyksenä Konfliktien positiivisia vaikutuksia Uusia ideoita pohditaan huolellisesti Huomio kiinnittyy avainongelmiin, mikä auttaa ryhmää pysymään tehtävässään Todennäköisyys muutoksiin ja uudistuksiin kasvaa Luovuus lisääntyy ja vanha tuulettuu Ymmärrys ihmisiä ja asioita kohtaan kasvaa Motivaatio ryhmän perustehtävän tavoitteluun lisääntyy Ryhmän yhtenäisyys paranee (Lähde: Kaukkila)

138 Erilaisuus ryhmän jännitteiden luojana Ihmisten erilaisuuksista johtuviin jännitteisiin voidaan suhtautua kolmella tavalla: 1. Asia jota pitää välttää. Yritämme olla huomaamatta ihmisten erilaisuutta. Välttelemme jännitteiden avointa käsittelyä. 2. Ongelma joka täytyy selvittää. Ajattelemme erilaisuuden aiheuttavan konflikteja, joten pidämme sitä ongelmana. Rohkaisemme puhumaan erilaisuuden aiheuttamista jännitteistä ja yritämme löytää niihin rakentavat ratkaisut. 3. Voimavara jota voi hyödyntää. Käytämme ihmisten erilaisia kokemuksia, koulutusta, taitoja ja luonteenpiirteitä ryhmän voimavarana. Tunnistamme erilaisuuden rikkaudeksi. Lähde: Kaukkila

139 Ryhmätapaamisten sisältö Jo suunnitteluvaiheessa on päätettävä: - edetäänkö valmiin, ennalta valmistetun ohjelman mukaisesti - onko ryhmä aktiivisesti mukana suunnittelemassa ohjelmaa ja sen etenemistä - miten ryhmä voi vaikuttaa suunnitteluun Tapaamiskertojen ohjeellinen jaottelu: 1 Ryhmän aloitus, virittäytyminen 2. Teeman käsittely 3. Ryhmän tapaamisen päättäminen Lähde: Järvinen

140 Ryhmän perustajan huoneentaulu 1. Ryhmän perustaminen 2. Ryhmän jäsenten valinta Kenelle ja miksi ryhmä perustetaan Miten ryhmästä tiedotetaan Ryhmän tarkoitus ja perustehtävä Miten ryhmän jäsenet valitaan 3. Ryhmän koko ja kesto 4. Ryhmän kokoontumispaikka Minkä kokoinen ryhmästä tulee Missä ja millaisessa tilassa ryhmä kokoontuu Kuinka usein ryhmä kokoontuu 5. Ryhmän talous 6. Ryhmän työskentely Kuinka paljon ryhmä tarvitsee rahaa Millainen on ryhmätapaamisten rakenne Miten ryhmä rahoittaa toimintansa ja sisältö Kuka vastaa raha-asioista Kuinka kauan yksi ryhmätapaaminen kestää 7. Ryhmänohjaajat 8. Ryhmänohjaajan rooli Kuka tai ketkä ryhmää ohjaavat Millainen ote ja työskentelytapa ohjaajalla on Kenellä on päävastuu ryhmästä 9. Valmistautuminen ryhmätapaamiseen 10. Ryhmänohjaajan oma työnohjaus ja tuki Ovatko ryhmän käytännön valmistelut Milloin ja miten järjestetään ohjaajan oma ajoissa valmiina työnohjaus Onko ohjaaja kerrannut edellisen kerran Mitkä ovat työnohjauksen kustannukset ja valmistellut uuden tapaamisen kulun Voiko ryhmänohjaaja tavata muita ryhmänohjaajia Onko ohjaaja tyhjentänyt mielensä muista asioista ja valmis vastaanottamaan ryhmän iloineen ja suruineen

141 Yhdessä mietittäväksi Kuinka hillitä innokasta keskustelijaa, joka toistuvasti puhuu muiden päälle ja pitää maraton puheenvuoroja? Yksi ryhmäläinen loukkaa pahasti toista ryhmäläistä. Mitä ryhmänohjaaja voi tehdä? Ryhmässä kukaan ei puhu mitään, ryhmän ohjaajalla on tunne, että ryhmä ei toimi. Mitä on tehtävissä?

142 Jyrki Brandt Monikulttuurisen työn johtaja puh Setlementti Louhela ry Pirjo Heikkilä Vanhus- ja vapaaehtoistyön johtaja puh Setlementti Louhela ry Kaisu Mäntymäki Yhteystiedot Ryhmänohjaaja Keski-Uudenmaan Omaishoitajat ja Läheiset ry

143 Lähteinä Kaukkila Veli, Lehtonen Elisa: Ryhmästä enemmän. Käsikirja ryhmänohjaajan taitoja tarvitsevalle. Suomen Mielenterveysseura. 2007) Kataja, Jukka: Ryhmä liikkeelle! : toiminnallisia harjoituksia ryhmän kehittämiseksi. PS-kustannus Järvinen, Ritva, Taajamo: Vertairyhmän ohjaajan käsikirja. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Peitsalo, Peter: Miesryhmät teoista sanoihin. Miessakit ry:n julkaisuja 2008:1. STKL: Vapaaehtoistoiminnan koulutusaineisto Ikäinstituutti: Pirkanmaan Sininauha ry:

144 Vapaaehtoiskoulutus ikääntyneet Ikäihmiset kotihoidossa

145 Järvenpää vanhuspalvelulain näkökulmasta Ikäpoliittinen ohjelma valmisteilla painopisteenä kotiin annettavat palvelut sekä toimintakykyä ja osallisuutta tukeva toiminta eläkeläisneuvosto palvelujen riittävyyden ja laadun jatkuva arviointi ja kehittäminen asiakas oikeassa paikassa oikeaan aikaan asiakaskyselyt omavalvonta yksityisten toimijoiden valvonta

146 kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon tarpeet kasvavat erityisasiantuntijuuden vahvistaminen palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus palvelujen saannin rajat täyttyvät osin henkilöstön osaamisen, määrän ja riittävyyden takaaminen vahva yhteistyö kolmannen sektorin kanssa

147 Kotona asumisen mahdollistaminen kotihoito kotiasumisen tukipalvelut omaishoito lyhytaikaishoito muistikoordinaattori tuettu kotiasuminen kevyttä tukea asumiseen tarvitsevat asiakkaat (mm. vammaiset, väliinputoavat asiakkaat, päihdetai mielenterveyskuntoutujat)

148 Tavoitteemme ikääntynyt ja toimintarajoitteinen järvenpääläinen voi asua mahdollisimman toimintakykyisenä ja hyvinvoivana omassa kodissaan mahdollisimman pitkään oikea-aikaiset, vaikuttavat ja riittävät palvelut monipuolinen palvelukokonaisuus ajantasainen hoito- ja palvelusuunnitelma kuntouttava ja ennaltaehkäisevä työote verkostoituminen ja saumaton yhteistyö

149 Ammattilaisen- ja vapaaehtoisen roolit Kotihoidon henkilöstö vastaa asiakkaiden henkilökohtaisesta hoivasta- ja hoidosta Vapaaehtoisen rooli ikääntyneelle seurana olo lukeminen keskustelu liikunta (sisällä/ulkona) kulttuuri- ja taide

150 Kiitos

151 Keski-Uudenmaan Muistiyhdistys ry

152 Muistihäiriö Stressi, masennus, uupumus ja väsymys. Runsas alkoholin käyttö, jotkut sairaudet (B 12 vit. Imeytymisen häiriö, kilpirauhasen toimintahäiriöt) ja lääkkeet

153 Dementia Muistihäiriöiden taustalla saattaa aivoissa löytyä etenevä dementiaoireita aiheuttava sairaus. Dementia on oireyhtymä. Jonka aiheuttaa elimellinen, aivojen toimintaa heikentävä ja vaurioittava sairaus. Laaja-alaista henkisten kykyjen heikentymistä, haittaa ammatillista/työkykyä ja sosiaalista selviytymistä. Muisti ja uuden oppiminen heikentyy. Kielelliset vaikeudet, havaintotoimintojen häiriöt ajattelun ja toiminnan ohjauksen vaikeutuminen.

154 Puheen tuottaminen ja/tai sen ymmärtäminen vaikeutuu Sanojen löytämisen vaikeus Esineiden ja tavaroiden tunnistaminen vaikeutuu Suunnitelmallisuus ja päätöksenteko hidastuu ja on virhealttius suurenee. Älyllinen suorituskyky vaikuttaa työkykyyn ja sosiaaliseen elämään.

155 Dementiaa aiheuttavat Alzheimerin tauti (70 %) Vaskulaarinen eli aivojen verenkiertohäiriöihin perustuva dementia Lewyn kappale tauti sairaudet Otsalohko- eli frontaalilohkodementia Muut sairaudet esim. Parkinson-dementia

156 Hoito Oireita voidaan helpottaa lääkkeillä Lääkitys hidastaa toimintakyvyn laskua ja mahdollisesti myös taudin etenemistä. Vielä ei pystytä pysäyttämään tai parantamaan Yleiskunnosta huolta Mielen ja mielialan virkeys Lääkitys

157 Sairauden ymmärtäminen Perinteinen ajattelu: oireet ja toimintakyky Uusi näkökulma: huomioidaan sairastunut ihminen yksilönä, jokaisella on oma elämäntilanne, omat kokemukset, tunteet ja ajatukset Elämänhistorialla ja sosiaalisella verkostolla on suuri merkitys. Muistisairaus vaikuttaa niin fyysiseen-, psyykkiseen- ja sosiaaliseen toimintakykyyn.

158 Vuorovaikutus Aito läsnäolo ja välittäminen Empatia (toisen asemaan asettumista, myötätunteista elämistä) Arvostuksen osoittaminen Luottamuksen ja turvallisuuden luominen Kuunteleminen = mahdollisuus tulla kuulluksi omana itsenään ja hyväksyttynä persoonana

159 Vältä vuorovaikutuksessa Kiirettä, anna aikaa vastata, kommunikoida, puhua, toteuttaa, ilmaista itseään, tehdä Kärsimättömyys Epäluotettavuus Arvostuksen puute Fyysinen ja henkinen reviiri uhkaaminen Selkeyden ja johdonmukaisuuden puuttuminen

160 Mikä haavoittaa muistisairasta? Kohdellaan lapsenomaisesti Esineellistetään Tarpeita, mielipiteitä ja tunteita sivutetaan Ei saa apua tai lohdutusta Todellisuuden kieltäminen tai vähätteleminen

161 Keskustelu Juttele kiinnostavista asioista (taustan tietäminen) Muistele ja tarinoi Sopeuta puherytmi, puhetapa, sanasto Tarkista ymmärrättekö toisianne Puhu yhdestä asiasta kerralla Vältä moniosaisia kysymyksiä Anna aikaa miettiä ja vastata

162 Keskittyminen Taustahäly (tv, radio, ovet, ikkunat) Hyvä valaistus Kiinnitä huomio kun puhut Kasvotusten, samalla tasolla, lähietäisyys Selkeys, yksi asia kerralla Apuvälineet (kuulolaite, silmälasit, kynä, paperit)

163 Kiitos!

164 Vapaaehtoisena ikääntyvien parissa

165 Seniori- ja vanhustyön ikäkäsityksestä Kolmas ikä, v Fyysinen kunto yleensä vielä hyvä Eläkkeelle siirryttyä käytettävissä aikaa Neljäs ikä, 80+ Kunto alkaa heiketä, tarvitaan enemmän apua arkisissa askareissa. Uhkana on eristäytyminen kotiin ja yksinäisyys Viides ikä Ikääntyneen selviytyminen kotona ei enää onnistu, edessä laitoshoito

166 Ikääntyneen elämänlaatuun vaikuttavia tekijöitä Ikäihmisten hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ovat samat kuin muillakin ikäryhmillä: sosioekonomiset tekijät (esim. tulo- ja asumistaso), yksilötekijät (esim. terveys ja persoonalliset tekijät), sosiaaliset tekijät (esim. perhe, sosiaaliset verkostot ja osallistuminen) elämänmuutokset ja traumaattiset tapahtumat, asuin ja elinympäristö (esim. yksinasuminen, asunnon esteettömyys ja lähipalvelut) mahdollisuudet saada tarvitsemaansa sosiaali- ja terveyspalveluita ja niiden laatu henkilökohtainen itsemääräämisoikeus ja valinnan mahdollisuus sekä kontrolli mahdollisuus vapaa-ajan aktiviteetteihin psyykkinen hyvinvointi (emotionaalinen yksinäisyys, onnellisuus, tyytyväisyys elämään) Näiden eri tekijöiden painoarvo vaihtelee iän mukaan (Vaarama 2009)

167 Ikäihmiset eivät ole yhtenäinen, homogeeninen kollektiivi, vaan jokainen on oma ainutlaatuinen persoonansa omassa yhteisössään ja jokaisella on omanlaisensa tarpeet (Kurki 2007) Nykypäivän ikääntyneet ovat aiempaa terveempiä, vauraampia ja aktiivisempia Kuitenkin joka kolmas ikääntynyt kokee hyvinvoinnissaan puutteita, uhkatekijöitä ovat mm. huono terveys, yksinäisyys masennus, lähipalveluiden heikko saatavuus ja huonot liikenneyhteydet (Vaarama, 2009)

168 Vapaaehtoistoiminta ikäihmisten toimintakyvyn edistäjänä Ikääntyneiden motiivit vapaaehtoistoimintaan ovat oman aktiivisuuden ja toimintakyvyn ylläpito sekä halu auttaa ja olla hyödyksi Ikä ei ole keskeinen tekijä, siinä minkälaiseen vapaaehtoistoimintaan ikääntyneet osallistuvat, vaan oma kiinnostus ja voimavarat ovat määrittäviä tekijöitä (Rajaniemi,2009)

169 Vapaaehtoistoiminnan muodot ikääntyneiden parissa - esimerkkejä Ystävätoiminta, tarve on suuri Varamummo- ja -vaaritoiminta Ulkoilukaveri Asiointi- ja saattoapu (ostoksille, asioille, kirkkoon tms.) Kodin pienet askareet (taulun kiinnitys seinään jne.) Ryhmänohjaus (esim. olohuoneissa) Olohuone-emäntänä/ -isäntänä toimiminen Olohuonelähetti Viikkokuulumiset- puhelinsoittopalvelu Tapahtumien, juhlien tai retkien järjestelyihin osallistuminen Sairaala- ja saattohoitovapaaehtoinen Kulttuuriluotsitoiminta

170 Vapaaehtoiskeskus Rinkula Rinkulan avunvälitys palvelee lähinnä Järvenpääläisiä avuntarvitsijoita Avunvälitys on avoinna aina arkisin klo Rinkulasta voi saada vapaaehtoista apua joko yksittäiseen, keikkaluonteiseen avuntarpeeseen tai useamman kerran toistuvaan, kuten ystävätoimintaan tai ulkoilukaveriksi. Rinkula tarjoaa myös mahdollisuuden toimia esim.

171 OLOHUONETOIMINTA ikääntyneiden toimintakykyä ja osallisuutta tukeva sekä vapaaehtoistoiminnan mahdollistaja Olohuoneet ovat fyysisiä tiloja, joita ylläpitävät eri yhdistykset, seurakunta tai kunta. Olohuoneisiin voi poiketa kahville, lukemaan päivän lehdet ja tapaamaan toisia ihmisiä sekä osallistua erilaiseen toimintaan. Olohuoneisäntä ja/tai emäntä huolehtii ilmapiirin luomisesta. Olohuoneverkostot muodostuvat kaupunkien ja kuntien eri toimijoista, järjestötoimijoista ja yrittäjistä. Verkostot tukevat ja kehittävät olohuoneiden toimintaa taustalla esim. tiedottamisessa ja vapaaehtoisten kouluttamisessa.

172 Olohuoneiden toimintaperiaatteet Olohuoneet ovat kaikille avoimia kohtaamisen paikkoja, joissa on erilaisia toimintamahdollisuuksia ja niissä on jokaisella hyvä olla Osallistujat nähdään aktiivisena toimijoina, mutta olohuoneessa on mahdollista myös yhdessäolo kahvikupin ääressä tai vain ollen. Olohuoneesta saa tietoa, ohjausta, kuntoutusta, virkistystä ja elämyksiä. Olohuoneiden toimintaa rakennetaan osallistujien tarpeiden ja toiveiden pohjalta.

173 Olohuoneverkoston arvot Yhteisöllisyys Avoimuus Tasa-arvoisuus Keskinäinen kunnioitus Välittäminen Asiakaslähtöisyys

174 Vapaaehtoisten mahdollisuudet olohuoneessa Olohuone emäntänä/-isäntänä toimiminen (ilmapiirin luominen, osallistujien avustaminen olohuoneessa, kahvin keitto ja muut käytännön järjestelyt) Vapaaehtoisena toimimista osallistujan kotona tai saattoapuna olohuoneeseen Vertaisryhmiin osallistuminen, avustaminen tai ryhmien vetäminen Ryhmien ja kerhojen ohjaus (liikunta, kädentaidot, musiikki tms.) Retkiin osallistuminen (avustaminen, suunnittelu ja vetäminen) Esiintyminen esim. laulattaminen, runot, monologit Ohjelman järjestäminen yhdessä osallistujien, muiden vapaaehtoisten kanssa ja taustatahon kanssa

175 Verkostoon kuuluvat olohuoneet Hyvinkää: Paavolan Elokolo (Ehjä ry ja Paavolan asukasyhdistys), Järjestökeskus Onnensilta (Hyvinkään Eläkkeensaajat ry, Hyvinkään Setlementtiyhdistys, Vaje ry), Hyvinkään Verson olohuone, Mummon Kammari (Hyvinkään seurakunta) Järvenpää: Jampan Aluetupa ( Setlementti Louhela ry), Keskiviikkokerho (Myllytien työ- ja toimintakeskus), Rinkula (Setlementti Louhela ry, Sahan koulu (Keski- Uudenmaan yhdistysverkosto Kerava: Kotimäen olohuone (Keravan Palvelutalosäätiö), Monikulttuurinen miesten olohuone ja monikulttuurinen naisten olohuone (Setlementti Louhela ry) Nurmijärvi: Tupakirppis (Setlementti Louhela ry) Tuusula: Jokelan aseman olohuone (Setlementti Louhela ry)

176 Vapaaehtoiskoulutus/ Järjestötoiminta Alicia Perho, yhteisökoordinaattori, Keski- Uudenmaan yhdistysverkosto Jonna Marttinen, puheenjohtaja, Järvenpään vanhempainverkosto Terttu Kanninen, Luodaan Yhdessä ry

177 Miksi yhdistyksiin? Oikeus ajaa itselleen tärkeitä asioita ja halu vaikuttaa Tasavertainen päätöksen teko Oma oppiminen: esim. kokous- ja neuvottelutaidot, sosiaaliset taidot, ryhmätyö Yhteenkuuluvuuden tunne

178 Aatteellinen yhdistys Aatteellisuus tarkoittaa sitä, että yhdistys toimii jonkin hyvän asian puolesta tai jonkin asian edistämiseksi Esimerkiksi ryhmän etujen valvonta, aatesuunnan edistäminen, hyväntekeväisyys, jäsenpalvelujen tuottaminen, yhdessäolomahdollisuuksien lisääminen Ei tavoittele taloudellista voittoa Nimessä ei ole pakko olla sanaa yhdistys. Voi olla myös kerho, klubi, seura, osasto, järjestö tai liitto

179 Rekisteröidyn ja rekisteröimättömän yhdistyksen erot Rekisteröity yhdistys: Tunnuksena ry Toiminta on järjestäytynyttä. Yhdistyksellä on säännöt, hallitus, kirjanpito sekä toiminnan- tai tilintarkastaja Rekisteröidyn yhdistyksen jäsenet eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen sitoumuksista Mahdollisuus hakea avustuksia Rekisteröimätön yhdistys: Vapaamuotoista yhdessäoloa, ei juurikaan rahaliikennettä Rekisteröimättömän yhdistyksen toimintaan osallistuvat tai toiminnasta päättävät henkilöt vastaavat henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti

180 Yhdistysaktiivin puheenvuoro Toimintaansa yhdistyksessä esittelee: Terttu Kanninen, Luodaan Yhdessä ry

181 Kahvia & voileipiä Tauko

182 Yhdistyksen eri toimijat Pohditaan n. 10 min ryhmissä mitä seuraavat toimijat yhdistyksessä tekevät Puheenjohtaja Sihteeri Rahastonhoitaja/kirjanpitäjä Toiminnantarkastaja/tilintarkastaja

183 Puheenjohtaja Koordinoi toimintaa Edustaa Yhteydenpito eri tahoihin ja sidosryhmiin Yhteydenpito jäseniin Koollekutsuu kokoukset Etsii itselleen seuraajan ja perehdyttää työlleen jatkajan

184 Sihteeri Pitää pöytäkirjaa kokouksissa Jäsenrekisterin ylläpitäminen Hankintojen tekeminen Lähettää tarvittaessa kokouskutsun joka paikan höylä Yhteydenpito Toimintasuunnitelman laatiminen, alustava versio Toimintakertomuksen kokoaminen Arkiston hoitaminen

185 Rahastonhoitaja Maksaa laskut Arkistoi Jäsenmaksuseuranta Tilien seuranta Raha-anomukset Kassa-asioiden hoitaminen Tilinpäätös Budjetointi

186 Toiminnantarkastaja Tarkastaa kirjanpidon ja toimintakertomuksen Antaa tarkastuskertomuksen

187 Entä jos ei halua sitoutua hallitustyöhön? Hallitustyöskentely on vapaaehtoista! Voit itse valita millaisen työpanoksen annat yhdistykselle. Yhdistyksissä tarvitaan ihmisiä myös muuhun kuin hallitukseen Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi yksittäisen tapahtuman järjestämiseen osallistuminen, nettisivujen päivittäminen, esittelyvideon tekeminen, toiminnantarkastajan tehtävä, keikkaluontoinen vapaaehtoisuus sekä kerhon vetäjänä toimiminen

188 Menestyvän järjestön erityispiirteitä Lähde: Kari Loimu Jokaisella järjestöllä tulee olla toiminta-ajatus, visio siitä mihin ollaan menossa sekä yhtenäinen näkemys siitä, miten siihen pyritään Menestyvä järjestö on: JÄSENLÄHEINEN IHMISLÄHEINEN TULOSHAKUINEN UUDISTUMIS- KYKYINEN KÄYTÄNNÖN- LÄHEINEN JA YKSINKERTAINEN AMMATTI- TAITOINEN JÄRJESTÖ- KULTTUURILTAAN YHDENMUKAINEN

Vertaisryhmän ohjaamisesta. Vertaisohjaajakoulutus Jyrki Brandt Krista Maarajärvi Setlementti Louhela ry

Vertaisryhmän ohjaamisesta. Vertaisohjaajakoulutus Jyrki Brandt Krista Maarajärvi Setlementti Louhela ry Vertaisryhmän ohjaamisesta Vertaisohjaajakoulutus 10.10.2016 Jyrki Brandt Krista Maarajärvi Setlementti Louhela ry Minkälaisia kokemuksia sinulla on ryhmänohjaamisesta? Ryhmätoiminnan jaottelua Ryhmiä

Lisätiedot

Ryhmän ohjaamisesta. Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Jyrki Brandt Pirjo Heikkilä Setlementti Louhela ry

Ryhmän ohjaamisesta. Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Jyrki Brandt Pirjo Heikkilä Setlementti Louhela ry Ryhmän ohjaamisesta Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 11.2.2016 Jyrki Brandt Pirjo Heikkilä Setlementti Louhela ry Ryhmätoiminnan jaottelua Ryhmiä rakenteiden mukaan Suurryhmä Pienryhmä Avoin ryhmä Suljettu

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus aloitusilta 26.1.2016

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus aloitusilta 26.1.2016 Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus aloitusilta 26.1.2016 Yhteisökoordinaattori Soile-Maria Linnemäki @yverkosto @smlinnemaki #yhdistysverkosto Illan runko Aikataulu suuntaa-antava Klo 17.00 Koulutuksen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus #yhdistysverkosto

Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus  #yhdistysverkosto Vapaaehtoistoiminnanperuskoulutus Päätös 8.3.2016 @yverkosto @smlinnemaki #yhdistysverkosto Vapaaehtoistoiminnan messut Kiertelyä ja jutustelua, yhteystietojen vaihtamista ja jatkosuunnitelmien tekoa.

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus kehitysvammaiselle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Koulutuksen rooli MLL:n toiminnassa

Koulutuksen rooli MLL:n toiminnassa Koulutus rullaa!!! / 110516/ Alma / MLL Koulutuksen rooli MLL:n toiminnassa Lapset ensin. Koulutuksen rooli MLL:n perustehtävän toteuttamisessa Koulutus on mahdollisuus ja keino varmistaa sekä vapaaehtoistemme

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS

Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi. KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS Avoimien palveluiden kokonaisuus lapsiperheiden tueksi KUKKANIEMEN PERHEKESKUS HAAPAJÄRVI ja REISJÄRVEN PERHEKESKUS 1.9.2016 PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ SELÄNTEEN PERHEKESKUSMALLI Visio: Perhekeskustoimintaan

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Vapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta

Vapaaehtoisen. opas. www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoisen opas www.hel.fi/vapaaehtoistoiminta Ihminen tarvitsee ihmistä ollakseen ihminen ihmiselle, ollakseen itse ihminen. Tommy Tabermann Oppaan tekstisisällön on tuottanut Metropolia Ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen

Adoptiomaatapaamisen järjestäminen Adoptiomaatapaamisen järjestäminen 2016 Aina tulee yllätyksiä. Hyvällä suunnittelulla turvaa paljon, reagointikyvyllä ja hyvillä hermoilla pelastaa kaiken. Tekijä: Julia Kurki 2 Vapaaehtoistyö tapahtuman

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus

Mirja Lavonen-Niinistö Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Mirja Lavonen-Niinistö 14.6.2011 Lapsiperheiden tukiverkostot miten eri toimijoiden työstä rakentuu toimiva ja vaikuttava kokonaisuus Perhekeskusajattelu Perustuu monen eri toimijatahon väliseen yhteistyöhön

Lisätiedot

Mitä partio on? 29.3.2012 2

Mitä partio on? 29.3.2012 2 PARTIO Mitä se on? Mitä partio on? Partio on monipuolinen harrastus lapsille, nuorille ja aikuisille Partio on käytännön toimintaa, jonka takana on kuitenkin arvoja ja ihanteita Viikoittaisissa kokouksissa

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA

YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA YHDISTYSTOIMINNASSA ON YTYÄ ETENKIN PORUKASSA Seututapaamiset käynnistyvät maaliskuussa 2016. Seututapaamiseen kutsutaan yhdistysaktiiveja lähialueilta ja kuullaan mitä kaikkea on lähikunnissa käynnistymässä

Lisätiedot

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät

Ryhmän johtaminen. Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät Ryhmän johtaminen Ryhmäprosessi Erilaiset ryhmät RYHMÄN JOHTAMINEN OHJAAJA ON RYHMÄN VIRALLINEN JA EPÄVIRALLINEN JOHTAJA. VIRALLINEN JOHTAJUUS MERKITSEE TEHTÄVÄJOHTAMISTA, EPÄVIRALLINEN JOHTAJUUS MM. TUNNEJOHTAMISTA.

Lisätiedot

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016

Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo maahanmuuttajataustaiset ja monikulttuuriset tytöt ja seksuaaliväkivaltatyö 9.5.2016 Helsingin Tyttöjen Talo Arvot ja työn lähtökohta Tasa-arvo Moninaisuuden arvostaminen Ihmisen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus

Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 2011, 2010 Yleishyödyllisyys y yy ja yhteiskunnallisuus Setlementti Louhela ry Päätavoite 4. SETLEMENTTI LOUHELAN RINKULAN JA RINGIN VAPAAEHTOISTOIMINTA ON

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä ->

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koulutus

Vapaaehtoistoiminnan koulutus Vapaaehtoistoiminnan koulutus 24.1.2017 Yksinäinen vanhus Yksinäinen vanhus VAPAAEHTOISTYÖ VAI VAPAAEHTOISTOIMINTA? 1800 1850 1900 1950 1970 2000 Vapaaehtoistoiminnan historia Vastavuoroinen auttaminen

Lisätiedot

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara? Järjestötyöpaja I, 18.8.2015 Jouni Puumalainen ja Päivi Rissanen, MTKL Puumalainen, Rissanen 2015 1 Osatutkimuksen tavoitteet

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho

OECD Youth Forum Helsinki Arja Terho OECD Youth Forum Helsinki 27.10.2015 Arja Terho Tieto Suomalaisten nuorten näkemyksiä Missä ollaan? Tiedon puute. Ei ole tietoa siitä, miten poliittinen päätöksenteko toimii. Tarvitaan enemmän tietoa ja

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Luottamus sytyttää - oletko valmis?

Luottamus sytyttää - oletko valmis? 16.03.2016 Jyväskylä PESÄPUU RY Toivo syntyy tekemisestä, pienistä teoista, hiljaisten äänten kuulemisesta, teoista, jotka jättävät toivon jälkiä. Toivo on tie unelmien toteutumiseen. Luottamus sytyttää

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 15.15 palautekeskustelu Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n seminaari pidämme puolta pidämme huolta 11.00 Tilaisuuden avaus ja ajankohtaista Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 11.15 Puhtia hyvästä itsetunnosta

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli

Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä. Anne Kosunen ja Eeva Immonen. Mikkeli Kokemuksia vanhempien vertaistukiryhmästä Mikkelissä Anne Kosunen ja Eeva Immonen Mikkeli 20.9.2011 Vanhempien vertaistukiryhmä JaVaMa-ryhmä, Voikukkia-ryhmä Jaetun Vanhemmuuden Mahdollisuudet Huostaanoton

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2

EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 EVANKELIS-LUTERILAINEN USKONTO VUOSILUOKAT 1-2 Oppiaineen tehtävä vuosiluokilla 1-2 Uskonnon opetuksen tehtävänä on antaa oppilaille laaja uskonnollinen ja katsomuksellinen yleissivistys. Opetus perehdyttää

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti

Riitta Mykkänen-Hänninen: Vanhemman neuvo -vertaistukiryhmän ohjaajan käsikirja(2009). Helsinki: Lastensuojelun Keskusliitto / Neuvo-projekti Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Riitta Mykkänen-Hänninen 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - Kouluttaja, työnohjaaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit - Julkaisut: Riitta Mykkänen-Hänninen:

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT

LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT 2014 LAPSIPERHEEN ARJEN VOIMAVARAT Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus pysähtyvät pohtimaan elämäänsä

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto Verkostomalli näkövammaisten vertaisryhmäverkoston kehittämisestä Koordinaattorin rooli organisoinnissa, koulutuksessa,.. Uusien vapaaehtoisryhmien

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015

Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri. Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Rakenna kotikulmillesi Naapuruuspiiri Soile Ataçocuğu & Kalevi Möttönen 2015 Tämä on alueellinen mahdollisuus. Silmukka kerrallaan kutoen, paikalliset mahdollisuudet huomioiden alueellisten toimijoiden

Lisätiedot

Innovatiivinen vapaaehtoistoiminnan organisointi

Innovatiivinen vapaaehtoistoiminnan organisointi Innovatiivinen vapaaehtoistoiminnan organisointi Vapaaehtoistyön koordinaattorien valtakunnallinen Syysseminaari, Helsinki 27.-28.10.2016 Lapinlahden Lähde, Lapinlahdentie 1, 00180 Helsinki 2pv/80, 1pv/60,

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

MUUTOS 4! - Onnistu ohjausryhmän kanssa!

MUUTOS 4! - Onnistu ohjausryhmän kanssa! MUUTOS 4! - Onnistu ohjausryhmän kanssa! Projektointitehtävä; teemat, ideat, toimenpiteet, mittarit Vetäjänä kehittämiskonsultti, valmentaja Terhikki Rimmanen, Humap Oy Enemmän keskustelua ja ideointia,

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to

Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen. Alkutapaaminen to Tervetuloa työuramentoroinnin alkutapaamiseen Alkutapaaminen to 20.10.2016 Esittelykierros Etu- ja sukunimi Koulutus ja ammatti Äidinkieli ja muu kielitaito Aktori ja mentori Aktori Maahanmuuttajataustainen

Lisätiedot

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus

17/2/2011 Katariina Suomu Kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja kehittämispäivät Jyväskylä. MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus 17/2/2011 Katariina Suomu Jyväskylä MLL:n vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutus Kansalaisten järjestö Avoin, vaikuttava, valtakunnallinen kansalaisten järjestö, joka toimii lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä.

1 Sosiaalihuoltolaissa lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. 1 Mitä lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on? Lasten ja nuorten tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvaa suunnitelmallista, ohjattua ja tavoitteellista vapaaehtoistoimintaa,

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot