Väestö, pendelöinti ja asiointi Sijainti ja liikenne Yrityskentän nykykuvasta Toimialojen ja työpaikkojen kehitys Janakkalassa v.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Väestö, pendelöinti ja asiointi Sijainti ja liikenne Yrityskentän nykykuvasta Toimialojen ja työpaikkojen kehitys Janakkalassa v."

Transkriptio

1 Luonnos ELINKEINO-OHJELMA Janakkalan kunta SISÄLLYSLUETTELO I Elinkeino-ohjelman tavoitteista yleisesti II Toimintaympäristö Väestö, pendelöinti ja asiointi Sijainti ja liikenne Yrityskentän nykykuvasta Toimialojen ja työpaikkojen kehitys Janakkalassa v III Elinkeinotoimen painopisteet Alueelliset painopisteet Toiminnalliset painopisteet Sijainti, saavutettavuus ja liikenneyhteydet Osaavan työvoiman saatavuus Tunnettuuden kasvattaminen Yritysalueiden ja kuntakeskusten kehittäminen Yritysmyönteisen toimintatapa Verkostomainen toiminta Sujuvat elinkeinopalvelut, uusien yritysten syntyminen ja sijoittuminen IV Tavoitteet, seurantatiedot, raportointi Janakkalan kunta Kunnanvirasto Puh. (03) tai (019) Juttilantie 1 Fax (03) tai (019) Turenki

2 2 (14) I Elinkeino-ohjelman tavoitteista yleisesti Elinkeino-ohjelman tarkoituksena on yhdessä kunnan ja elinkeinoelämän toimijoiden kesken saada kirkastettua paikallisen elinkeinotoimen kehittämisen tärkeimpiä tarpeita, ja valita näistä painopisteitä, joihin jatkossa keskitytään. Myös ohjelmatyön aikana käytävän keskustelun kautta on pyritty synnyttämään uusia yhteisiä ajattelun ja toiminnan tapoja. Kunnan ja yritysten välisestä yhteistyöstä Kuntatalouden kiristyessä kunnan kannalta on jatkossa aiempaakin tärkeämpää löytää keinoja tulotalouden vahvistamiseen ja elinvoiman kasvattamiseen. Kunnalla on alueellaan sijaitsevien yritysten suhteen selkeitä, mitattavia tavoitteita, joista merkittävimpiä ovat yhteisöverotuoton ja työpaikkamäärän kasvattaminen. Näiden lisäksi erilaisia välillisempiä tavoitteita on lukemattomia: esimerkiksi uusien yritysten ja asukkaiden hankkiminen, osaamisen kasvattaminen, myönteisen kuntakuvan luominen, paikallisten toimivien markkinoiden ja alihankintaketjujen vahvistaminen sekä kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn kehittäminen. Kunnan suorat mahdollisuudet tukea yrityksiä ovat tunnetusti rajalliset. Tämän vuoksi on arvioitava kunnan oman toiminnan vaikuttavuutta eri yritystyyppien ja yrityskokoluokkien suhteen. Kunnan kannalta on olemassa kolmenlaisia yrityksiä: niitä jotka jo ovat täällä, niitä jotka halutaan tänne ja lisäksi niitä jotka ovat vasta syntymässä. Millaisilla panoksilla, eli tässä tapauksessa toimintatavoilla, saavutamme parhaan tuloksen? Mihin kannattaa vähät resurssit keskittää, jotta toiminnasta koituisi yrityskentällemme suurin mahdollinen hyöty? Miten löydämme ne yritykset joissa olisi suurin kasvun potentiaali? Tai miten autamme tehokkaimmin alkuun uusia yrittäjiä? Elinkeino-ohjelman laatimisen aikana käytävässä pohdinnassa on yritetty katsoa samanaikaisesti lähelle - hahmottaa parhaita käytännön toimintatapoja kunnan ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseksi - ja toisaalta kyetä näkemään kauaksi ja visioimaan paikallista tulevaisuuden yrittäjyyttä uusine ajattelutapoineen. Mihin maailma on menossa? Mitkä toimialat korostuvat lähitulevaisuudessa? Mitä paikka ja paikallisuus jatkossa yrittäjyyden kannalta merkitsevät? Kunnan tehtävä on perusedellytysten luominen, ja tosiasiassa vain sen verran kunta voikaan tehdä. Tuon työn voi kuitenkin tehdä monella tavalla, ja onnistuminen tehtävässä vaatii koko kuntaorganisaation täyttä sitoutumista aiheeseen. Jokaisella toimialalla on tehtävä tietoisesti työtä elinkeinoelämän

3 3 (14) hyvinvoinnin eteen. Yritysystävällisiä kuntia ovat kaikki kunnat. Menestymiseen tarvitaan yritysaktiivisuutta ja kykyä erottautua myönteisesti muista. II Toimintaympäristö Väestö, pendelöinti ja asiointi Janakkala on kasvu-suomen tärkeimmän kasvukäytävän varrella sijaitseva keskikokoinen kunta, jonka nykyinen asukasmäärä on noin asukasta. Kasvuvauhti on ollut 2000-luvulla ajoittain erittäin kovaa, tasaantunut viime vuosina 0,5 % tienoille. Huolimatta sijainnistaan Helsingin ja Tampereen puolivälissä kunta on monella tavalla suuntautunut yhä enemmän etelän suuntaan. Esimerkkejä tästä ovat pendelöinnin kohdentuminen yhä enemmän Helsinki Hämeenlinna Tampere - akselin eteläisiin kuntiin aina Helsinkiä myöten ja erikoistavarakaupan asioinnin suuntautuminen yhä enemmän koko HHT-akselille. Puolet kunnan työllisistä käy omassa kunnassa töissä, neljäsosa Hämeenlinnassa (1800 henkeä) ja saman verran kaikissa muissa HHT-akselin kunnissa (koko Hki-Tre -väli). Kunnasta puuttuu erikoistavarakaupan tarjontaa, jolloin ostovoimaa valuu naapurikuntiin merkittäviä määriä. Perinteisesti Janakkalan pohjoistaajamasta Turengista on lähiseutua ajatellen asioitu enemmän Hämeenlinnassa ja eteläisestä taajamasta Tervakoskelta Riihimäellä. Valtakunnallisen trendin mukaisesti erikoistavarakauppaa janakkalalaiset tekevät kuitenkin enenevässä määrin paitsi verkon kautta, myös muuten fyysisesti yhä kauempana, usein Helsingissä ja Tampereella saakka. Sijainti ja liikenne Janakkala on viime vuosina asemoinut itsensä yhä vahvemmin toisaalta metropolialueen ulkokehälle ja toisaalta samalla Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -akselille. Janakkala sijaitsee täsmälleen tämän HHT-akselin maantieteellisessä keskipisteessä. HHT-akseli muodostaa yhdessä pääkaupunkiseudun kanssa valtakunnan merkittävimmän aluerakenteen keskittymän, jonka alueella asuu jo nyt noin joka kolmas suomalainen, ja jonka varrella tuotetaan lähes puolet maan BKT:sta. Muuttoliikkeestä valtaosa on viime vuosina keskittynyt tämän akselin varren kuntiin, ja väestö eroaa ikärakenteeltaan ja koulutustasoltaan selvästi maan keskimääräisestä tasosta.

4 4 (14) Väestön tiivistyminen akselin varrelle näyttää jatkuvan, vaikka nykyinen heikko suhdannetilanne onkin merkittävästi vähentänyt muuttoliikettä. Muuttoliikkeen moottorina näyttäytyvät HHT-akselin varren kuntien liikenteelliset olosuhteet ja erityisesti hyvät ylikunnalliset joukkoliikenteen yhteydet. HHT:n selkärankana toimivat tässä mielessä sekä päärata että VT 3, jotka sijaitsevat melko lähellä toisiaan koko matkan Helsingistä Tampereelle, ja mahdollistavat siten yhdessä vahvan joukkoliikenteen tarjonnan ja käytännössä yhtenäisen työssäkäyntialueen, erilaisine asumisen ja vapaa-ajanvieton mahdollisuuksineen. Tavaraliikenteen osalta Janakkalan sijainti metropolialueella korostuu. Varsinkin logistiikkaan keskittyneiden ja siihen toiminnassaan painottuneiden yritysten intressissä on pyrkiä sijoittumaan metropolialueen tärkeimpien valtasuonten varteen, liikenteellisten solmukohtien läheisyyteen. Yrityskentän nykykuvasta Kunnan yrityskentän profiili noudattelee tyypillistä jakaumaa kun yrityksiä tarkastellaan työntekijämäärien suhteen: - 94,5 % Janakkalan yrityksistä on mikroyrityksiä (1-9 työntekijää) - 4,5 % pieniä yrityksiä (10-49 tt) - 1 % keskisuuria yrityksiä ( tt) ja vain - 0,01 % yli 250 tt:n suuria yrityksiä. Liikevaihdon suhteen tarkasteltaessa kuva on luonnollisesti erilainen.

5 5 (14) Toimialojen ja työpaikkojen kehitys Janakkalassa Janakkalan teollisuuden perinteet ulottuvat kauaksi historiaan. Esimerkiksi Tervakoskelle vuonna 1818 rakennettu paperitehdas on alallaan Suomen vanhin toimiva teollisuuslaitos. Tämän päivän elinkeinotoimintaa tarkastellaan jaoteltuna maa- ja metsätalouteen, teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan, muihin palveluihin ja julkiseen sektoriin. Edellä mainitut toimialat ovat kehittyneet varsin eri tahtia. Siinä missä liiketoimipaikkojen määrä on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2010 n. 70 %:lla, on teollisten toimipaikkojen määrä pysynyt lähes ennallaan. Kasvua on tapahtunut erityisesti rakentamisen, muiden palveluiden ja kaupan toimialoilla. Työpaikkojen määrä tarkastelluilla toimialoilla on vastaavana aikana lisääntynyt maltillisesti, n. 6,0 %. Ainoana toimialana teollisuudessa henkilöstön määrä on vähentynyt lähes joka vuosi, tarkastelujaksolla yhteensä 25 %. Rakennemuutos on koskenut Janakkalaakin. Yritysten liikevaihto on samalla tarkastelujaksolla kasvanut 28 %. Vuodesta 2000 kasvua on ollut kaikilla toimialoilla, paitsi maa- ja metsätaloudessa. Suurinta kasvu on ollut rakentamisen toimialalla, jossa liikevaihto on kasvanut peräti 220 %. Yhteenvetona voitaneen todeta, että erityisesti rakentamisen toimiala on kehittynyt Janakkalassa myönteisesti. Kunnassa on perinteisten rakennusyritysten lisäksi vahvoja maanrakennusalan yrityksiä. Teollisuudesta työpaikkoja on poistunut. Teollisuuden toimipaikkojen määrä ei ole kuitenkaan vähentynyt, vaan henkilöstömuutokset ovat olleet luonteeltaan toiminnan tehostamiseen liittyviä. Toimialan liikevaihdon myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut myös metallialan alihankintayritysten vahva osuus Janakkalassa.

6 6 (14) Henkilöstö toimialoittain , työpaikat Liikevaihto toimialoittain (1000 euroa)

7 7 (14) III Elinkeinotoimen painopistealueet Alueelliset painopistealueet Elinkeinotoiminnan alueelliset painopisteet ovat tulevina vuosina Janakkalan Rastikankaassa ja Tervakosken Paunilan alueella. Rastikankaan aluetta laajennetaan uusien myyntiin tulevien tonttien jälkeen maanhankinnalla ja kaavoituksella. Alueen houkuttelevuutta lisätään miljöösuunnitelman teettämisellä ja toteuttamisella. Työmatkaliikennettä helpotetaan jatkamalla kevyen liikenteen väylää Rastikankaalle ja Viralan pikavuoropysäkille saakka. Rastikankaalle ja Paunilalle tehdään uudet markkinointimateriaalit alueen yritystonttien esittelyä varten ja uusien tonttien tullessa myyntiin alueesta toteutetaan erillinen markkinointikampanja. Alueiden yrittäjät kutsutaan koolle pohtimaan alueiden kehittämistä, tarpeita ja haasteita sekä yhteisiä toimintatapoja. Matkailuliiketoiminnan saralla tarkastellaan Viralan aluetta, Tervakosken Puuhamaata, Kalpalinnaa ja Turengin aseman seutua.

8 8 (14) Toiminnalliset painopisteet Sijainti, saavutettavuus ja liikenneyhteydet Janakkalan sijainti ja liikenneyhteydet ovat tärkeitä kilpailuetuja yritysten pohtiessa sijoittumistaan sekä asukkaiden valitessa asuinpaikkakuntaa. Uudenmaan ELY-keskus on aloittanut tiesuunnitelman valmistelun Viralan eritasoliittymäalueelle. Suunnitelma pitää sisällään Turengille tärkeät linjaautoliikenteen pikavuoropysäkin sekä liityntäpysäköintialueen. Janakkalaa halkovien moottori- ja maantien autoilijoille suunnattua mainontaa lisätään. Kunnan käytössä tällä hetkellä olevat maantietaulut uusitaan nykyistä näkyvämmällä aineistolla. Lisäksi kunta hankkii omistukseensa maa-alueita teiden vierestä lisänäkyvyyden mahdollistamiseksi Tervakosken ja Turengin kohdilla. Kunta on hallinnoinut Linnatuulen matkailuesitepalvelua vuoden 2013 alusta Hämeen Matkailun lopetettua toiminnan pisteessä. Matkailuesitepalvelupiste tarjoaa Janakkalan matkailuyrittäjille maksuttoman mahdollisuuden tuoda palveluitaan esille. Matkailuesitepalvelupisteen toimintaa laajennetaan koskemaan myös muuta kuntainformaatiota, elinkeinoelämän ja asumisen markkinointia. Janakkalalaisten yritysten kansainvälistymismahdollisuuksia erityisesti Venäjälle tuetaan yhteistyöllä Suomalais-venäläisen kauppakamarin kanssa. Venäjänkaupasta kiinnostuneille yrittäjille järjestetään infotilaisuus ja selvitetään mahdollisuutta seudulliseen yhteistyöhön. Osaavan työvoiman saatavuus Osaavan työvoiman saatavuus on riippuvainen siitä, minkälainen asuinkunta Janakkala on. Kunta huolehtii omalta osaltaan hyvän asuinkunnan elementeistä, joita ovat mm. tonttitarjonta, sujuvat palvelut, virkistysmahdollisuudet (luonto, liikunta ja kulttuuri), asuinmiljöö ja yhteisöllisyys. Janakkala on vireä kulttuurikunta: kulttuuritoiminta on vilkasta ja monipuolista. Näkyvät kulttuuriyhdistykset ja opistot ovat merkittäviä kulttuuritoiminnan edistäjiä ja ylläpitäjiä, ja kunnan tuottamien kulttuuripalvelujen täydentäjiä. Useat kulttuurihistoriallisesti kiinnostavat kartano-, rautatieasema- ja teollisuusympäristöt antavat Janakkalalle omaleimaisen ilmeen.

9 9 (14) Kulttuuritoimen resurssia halutaan lähitulevaisuudessa panostaa erityisesti lasten ja nuorten kulttuuripalveluihin, mahdollisimman laajaan saavutettavuuteen ja vaikuttavuuteen. Yksi keskeinen tavoite on, että kulttuurityötä tehdään jatkossa kokonaisvaltaisesti yhteistyössä seudun muiden kulttuuritoimijoiden kanssa koko kunnan alueella. Hyvään asuinkuntaan linkittivät vuosittainen Kui Siistii! -kampanja, jolla kiinnitetään huomiota ja parannetaan asuinympäristöä sekä parhaillaan käynnissä oleva Elävä Janakkala hanke. Hankkeella pyritään Janakkalan asukkaiden, yhdistysten, yritysten, kunnan ja seurakunnan entistä antoisampaan ja aktiivisempaan yhteistyöhön. Tavoitteena on myös jakaa vastuuta yhteisestä elinympäristöstä ja yhteisöstä huolehtimisesta kaikille kuntalaisille. Nuoria työllistävillä aloilla on kysyntää pienistä vuokra-asunnoista enemmän kuin tällä hetkellä on tarjontaa. Tohvelakodin vapautuessa nykyisestä käytöstään uuden vanhusten asumisyksikön valmistuttua, rakennus muutetaan vuokrattaviksi nuorisoasunnoiksi. Vuokra-asuntotarpeesta tehdään yrityksille tarvekartoitus ja mikäli tulokset näyttävät selkeää tarvetta, Janakkalan Asunnot Oy selvittää mahdollisuutensa uusasuntotuotantoon. Tunnettuuden kasvattaminen Kunnan tunnettuutta kasvatetaan sisällön; toimijoiden ja tapahtumien kautta. Imagomarkkinointia tehdään maltillisesti käytettävissä olevien resurssien mahdollistamassa määrin. Vuosittaiset suurimmat markkinointipanostukset laitetaan tontti- ja matkailumarkkinointiin. Markkinointiviestinnässä hyväksytään se tosiasia, että Janakkalalla on kaksi napaa, Tervakoski ja Turenki. Näitä valtakunnallisesti tunnettuja paikkakunnan nimiä yhdistetään jatkossa Janakkala-sanaan, viestittävästä aiheesta ja paikasta riippuen käytetään sanapareja Janakkala-Turenki, Janakkala-Tervakoski tai kaikkia kolmea siten, että Janakkala on määräävässä asemassa. Logosta teetetään uusia variaatioita, joissa taajamanimet ovat mukana. Kunta tukee mahdollisuuksiensa mukaan kaikkia kunnassa järjestettäviä tapahtumia, viestii niistä maksutta omissa kanavissaan sekä kasaa ja toimittaa eteenpäin tapahtumakoosteita medialle ja matkailujulkaisuihin. Olennaisia tapahtumia ovat mm. Janakkalan Barokki, Janakkalan Musiikkipäivät, Janakkalan Kesämarkkinat, Janakkala-juhla, Tervassa tapahtuu, KiipFIT ja vuosittaiset urheilukilpailut sekä turnaukset.

10 10 (14) Tapahtumamainonnalle etsitään sekä Turengista että Tervakoskelta näkyvät paikat, jotka soveltuvat isokokoiselle mainoslakanalle. Mainospaikkoja vuokrataan myös muille tapahtumajärjestäjille. Kunta lisää medianäkyvyyttä viestimällä medialle aktiivisesti päätöksenteosta, tapahtumista, ihmisistä sekä erityisesti sellaisista positiivisista yksityiskohdista, jotka eivät itsestään nouse julkisuuteen. Tämä edellyttää, että kunnan viestintä saa riittävästi informaatiota muiden toimijoiden tekemisestä. Kunta tuottaa joka toinen vuosi jokaiseen kotiin ja yritykseen jaettavan palveluoppaan, johon kootaan kaikki kunnan yritykset, sekä yhteisöt ja kunnan omat palvelut. Opas postitetaan myös uusille asukkaille ja kesäasukkaille, minkä lisäksi se on jatkuvasti jaossa infotelineissä ympäri kuntaa. Keväällä 2013 julkaistusta oppaasta tehdään kysely, jonka pohjalta sitä kehitetään edelleen. Yritysalueiden ja kuntakeskusten kehittäminen Turengin ja Tervakosken ilmettä kohennetaan yhtenäisillä kesä- ja syysistutuksilla. Taajamien yrittäjiä motivoidaan mukaan lisäämään alueiden viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Kiipulan puutarhan kanssa kesästä 2014 alkaen kaikille liikkeille tarjotaan mahdollisuus ostaa yhtenäiset kukkaruukut kesäksi sekä istutuksen vaihto syyskasveihin loppuvuodeksi. Osana Kui Siistii! -kampanjaa Turengin ja Tervakosken pysäkkikatokset pyritään uusimaan. Uusimisen kustannukset ja vaihtoehdot selvitetään ja hankkeeseen neuvotellaan yritysrahaa mukaan, siten että panostuksellaan yritykset saavat itselleen katoksiin näkyvyyttä. Turengin taajamaa elävöitetään kesäisin vuonna 2013 aloitetuilla kesä(sahti)markkinoilla. Teemallisten tori-iltojen määrää lisätään kesäkaudella yhteistyössä yhdistysten kanssa osana Elävä Janakkala hanketta. Rastikankaan yritysalueesta tehdään miljööltään esimerkillinen yritysalue. Ympäristösuunnitelma teetetään oppilastyönä esimerkiksi HAMK/Lepaan tai Aalto-yliopiston kanssa ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Huonokuntoinen tieviitoitus uusitaan, liittymä siistitään ja selvitetään mahdollisuus rakentaa vuokrattavia mainospaikkoja. Harvialan kartanoalueen kaavoituksessa huomioidaan yritys- ja kulttuuritoiminta. Selvitetään pienten ja aloittavien yritysten tarve ja kiinnostus pienyritystalotoimintaan. Mikäli selkeää tarvetta löytyy, kartoitetaan toimintaan mahdolliset sopivat kiinteistöt.

11 11 (14) Yritysaktiivinen toimintatapa Suurella osalla kunnan päätöksistä on vaikutusta yrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin. Kunnan yritysten ja yrittäjien toimintaa koskeva päätöksenteko pidetään nopeana ja tasapuolisena. Päätösten yritysvaikutukset huomioidaan kaikilla toimialoilla. Päätöksen teossa tunnistetaan kuntatason vaikutukset, vaikutukset elinkeinoelämään ja työllisyyteen sekä yritystason vaikutukset. Palvelusetelitoimintaa kehitetään edelleen. Palvelusetelillä kunta tukee asiakasta yksityiseltä palveluntuottajalta hankittavien mm. kotihoidon palveluiden maksamisessa. Eri yritysten näkökulmaa edustava ja yrityssektorin tarpeet kokoava Janakkalan yrittäjät ry on kunnalle luontainen keskustelukumppani. Yhteistyötä lisätään säännöllisillä puolivuosittaisilla tapaamisilla yrittäjäyhdistyksen, JTAn ja kunnan markkinoinnin kanssa. Asialistasta riippuen tapaamiseen kutsutaan muiden toimialojen edustajia. Tapaamiset ajoitetaan tammi- ja elokuulle. Lisäksi kaikille uusille aloittaneille yrityksille lähetetään yrittäjien kanssa yhteinen tervehdyskirje, jossa on tietoa kummankin tahon tarjoamista palveluista. Kunnan hankinnat pyritään hankintalain puitteissa toteuttamaan niin, että paikallisilla yrittäjillä olisi mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin ja menestyä niissä. Vuodesta 2007 lähtien suuri osa kunnan hankinnoista on toteutettu KuntaPro Oy:n kautta. Kunta suorittaa itse sellaisten tuotteiden ja palveluiden hankinnat, joista KuntaPro Oy:llä ei ole sopimusta toimittajan/ toimittajien kanssa. Julkisissa hankinnoissa ei EU:n hankintalainsäädännön ja kansallisen hankintalain mukaan voida suosia paikallisia yrittäjiä tavalla, mikä syrjii muita tarjouksen antajia. Kuitenkin esimerkiksi tilaajan todellisiin tarpeisiin perustuvat lyhyet toimitusajat ja tuotteen tuoreuteen liittyvät tekijät voidaan sisällyttää tarjouspyynnön vaatimuksiin tai valintakriteereihin. Kunnan hankintoja suorittavia viranhaltijoita koulutetaan hankintojen toteuttamisessa. Hankintojen jakaminen osakokonaisuuksiin on yksi keino lisätä paikallisten yrittäjien mahdollisuuksia osallistua volyymeiltaan mittaviin hankintakokonaisuuksiin. Paikallisille pk-yrityksille on myös mahdollista jättää tarjous yhdessä. Toimintatapa vaatii niiltä vastuuta ja aktiivisuutta. Niiden tulisi esimerkiksi toimia aktiivisesti yhteistyössä ja kouluttautua tarjoajiksi. Kunta, JTA ja KuntaPro Oy toimivat yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa, jotta näiden mahdollisuudet osallistua kunnan ja KuntaPro Oy:n järjestämiin tarjouskilpailuihin paranisivat. Hankinta-asiat otetaan esille säännöllisissä tapaamisissa yrittäjien kanssa.

12 12 (14) Kunta tarjoaa Janakkalan yrityksille mahdollisuuksia yhteismarkkinointiin (erityisesti matkailutoimiala) sekä hallussaan olevia kanavia ja kontaktipintoja yritysten käyttöön. Tällaisia ovat Linnatuulen matkailuesitepalvelun lisäksi mm. kesäasukkaiden postitus, johon alueen yrittäjät voivat osallistua tarjouskupongein sekä tontin ostajille annettava, rakentamisen ja sisustamisen teemaan liittyvien esitteiden jakelu. Verkostomainen toimintatapa Yrittäjillä itsellään täytyy olla halu verkostoitua ja niillä on siitä myös viime kädessä vastuu. Janakkala verkostoituu kuntana muiden kuntien, kaupunkien, valtionhallinnon sekä muiden, erityisesti HHT-akselin yhteistyökumppaneiden kanssa. Kunta järjestää vuosittain Verkostoidu ja vaikuta seminaarin, jonka tavoitteena on lisätä kontakteja alueen yrittäjien välille, benchmarkata yritysten toimintatapoja sekä tuoda esille ajankohtaista yrittäjäasiaa. Seminaaria kehitetään vuosittain kerättävän palautteen pohjalta. Kunta järjestää vuosittain myös kunnan suurimpien yritysten yrityslounaan, joka vastaavalla tavalla tarjoaa tilaisuuden kuulumisten ja kontaktien vaihtoon. Lisäksi kunta organisoi kaikille yrittäjille avoimen aamukahvitilaisuuden kahdesti vuodessa. Samalla tutustutaan sen yrityksen toimintaan, jonka luona tapaaminen on. Sujuvat elinkeinopalvelut, uusien yritysten syntyminen ja sijoittuminen Kunnan elinkeinotoimintaa johtaa kunnanjohtaja. Kunnan elinkeinopalvelut keskitetään Janakkalan Teollisuusalueet Oy:lle, jonka nimi muutetaan laajentunutta toimintaa paremmin kuvaavaksi. Yhtiön nimestä järjestetään nimikilpailu yrittäjille ja asiasta kiinnostuneille. Yhtiön tukena toimii kunnan markkinointiviestintä. JTA ostaa kunnan yrittäjien (ja itsensä) käyttöön internetissä toimivan Yritystulkki-palvelun. Sivusto pitää sisällään yrittämiseen liittyvän perustiedon ajantasaisena ja paikallisesti tuotettuna. Sivustolta löytyvät mm. oppaat, työkirjat, lomakkeet ja laskentaohjeet. Yritystulkki otetaan käyttöön syksystä 2013 lähtien. Toimitila- ja elinkeinopalvelut muodostuvat lisäksi seuraavista: - Yritysten sijoittumispalvelut ja uusien yritysten hankkiminen - Kunnan yritystonttitarjonta valmiilla infralla ja hyvällä rakennettavuudella - Kunnan yritysalueiden markkinointi

13 13 (14) - Kunnan toimitilojen markkinointi - Seudullinen toimitila- ja asumisen markkinointi, vuonna 2013 yhdessä Riihimäen seudun kanssa - Suurten rakennusliikkeiden ja toimitilakonsulttien kontaktointi säännöllisin väliajoin, seuraavaksi syksyllä Toimitilojen rakennuttaminen vuokrattavaksi ja yritystilasopimuksena lunastettavaksi - JTA:n omien toimitilojen (n m2) hallinnointi ja vuokraus - Toimitilapörssi, vapaiden toimitilojen välitys - Neuvonta ja ohjaus: Yrittäjä tai sellaiseksi aikova ohjataan tarvittaessa seuraavien yhteistyökumppaneiden luo: ELY-keskukset (investointituet, työvoimapalvelut), Linnaseutu ry (tukirahoituspalvelut), Finnvera, TEKES HAMK Työelämäpalvelut. - Hämeen Uusyrityskeskus ry palvelusopimus. Uusien alkavien yrittäjien neuvontapalveluiden hoitaminen. - Messuille osallistuminen: Alihankintamessut vuosittain sekä mahdolliset muut messut, joissa mukana janakkalalaisia yrityksiä.

14 14 (14) IV Tavoitteet, seurantatiedot, raportointi Elinkeinotoiminnan tavoitteena on - Kuulla ja palvella kunnassa jo toimivia yrityksiä niin, että niillä on mahdollisimman hyvät toimintaolosuhteet. - Edesauttaa uusia yrityksiä sijoittumaan Janakkalaan - Kannustaa Janakkalan yrittäjä yhteistyöhön toisten yritysten ja mm. yhdistysten kanssa. Elinkeinotoimintaa ja sen tuloksia seurataan jatkossa seuraavilla mittareilla: - asukasluvun kasvu - työpaikkaomavaraisuus - perustetut yritykset, netto - Janakkalaan siirtyneet (tai lähteneet) yritykset, netto - työpaikkojen määrän kehitys, netto - kunnan yritystonttikaupat - rakennusluvat toimitilahankkeisiin - tukirahoituspäätökset - yhteisöverotuotto Toteutuma raportoidaan vuosittain kunnan konsernijaostolle.

Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020. xx.03.2016

Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020. xx.03.2016 Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020 xx.03.2016 7.6.2016 1 Elinvoiman tavoitteet (2020) Kunnassa toimivilla yrityksillä on hyvät toimintaolosuhteet ja kasvuedellytykset Uusia yrityksiä ja asukkaita sijoittuu

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä

Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä Hattula, Hämeenlinna, Janakkala Keskeisellä paikalla sijaitsevalla kuntakolmikolla on perusta kunnossa mutta myös potentiaalia, jota hyödyntämällä voitaisiin lisätä alueen

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma

KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

26.1.2015 Ari Hiltunen

26.1.2015 Ari Hiltunen 26.1.2015 Ari Hiltunen Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus Selonteko Jyväskylän valtuustolle 26.1.2015 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 2. Jyväskylän Yritystehdas 3. Tehokkaat

Lisätiedot

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016

Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmän ehdotukset

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat. Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Yhteenveto Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet. Tonttien luovutuksessa pyritään

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 YLITORNIO... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Loppi. Kuntaraportti

Loppi. Kuntaraportti Loppi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hausjärvi. Kuntaraportti

Hausjärvi. Kuntaraportti Hausjärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012

TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Hämeenlinna. Kuntaraportti

Hämeenlinna. Kuntaraportti Hämeenlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Riihimäki. Kuntaraportti

Riihimäki. Kuntaraportti Riihimäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Tammela. Kuntaraportti

Tammela. Kuntaraportti Tammela Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

MARKKINOINTISUUNNITELMA

MARKKINOINTISUUNNITELMA MARKKINOINTISUUNNITELMA 2015 Painoarvot Someron kaupungin markkinointia vuonna 2015 tullaan painottamaan uusasukashankintaan sekä nykyisten yritysten kasvun tukemiseen. Markkinoinnissa digitaalisen median

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden kuntani

Minun tulevaisuuden kuntani Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Elinkeinotoimen vastuualue

Elinkeinotoimen vastuualue Elinkeinotoimen vastuualue Luottamushenkilökoulutus 6.3.2013 kehittämispäällikkö Satu Sarin p. 044 767 4936 Sisältö o Tehtävät, toimijat ja yhteistyökumppanit o Strategiset tavoitteet: elinkeino-ohjelma

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 1 Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi 18.9.2013 116 000 jäsenyritystä 21 aluejärjestöä 400 paikallisyhdistystä 53 toimialajärjestöä yli 4000 luottamushenkilöä 1500 jäsentä kuntien valtuustoissa 55000 Elinkeinorakenne

Lisätiedot

Lahti. Kuntaraportti

Lahti. Kuntaraportti Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Lappeenranta. Kuntaraportti

Lappeenranta. Kuntaraportti Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Heinola. Kuntaraportti

Heinola. Kuntaraportti Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hollola. Kuntaraportti

Hollola. Kuntaraportti Hollola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Orimattila. Kuntaraportti

Orimattila. Kuntaraportti Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025

Hollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025 n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme

Lisätiedot

Hartola. Kuntaraportti

Hartola. Kuntaraportti Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Parikkala. Kuntaraportti

Parikkala. Kuntaraportti Parikkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4

POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 POLVIJÄRVEN KUNNAN KUNTASTRATEGIA 1/4 Kuntastrategian tavoitteena on antaa tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja määrätietoinen pohja kaikelle kuntaorganisaatiossa tapahtuvalle päätöksenteolle, valmistelulle

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Porvoo. Kuntaraportti

Porvoo. Kuntaraportti Porvoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sysmä. Kuntaraportti

Sysmä. Kuntaraportti Sysmä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pornainen. Kuntaraportti

Pornainen. Kuntaraportti Pornainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso

TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso TOHOLAMPI luonnollinen kotilaakso Kh 01.09.2014 200 Kv 06.10.2014 31 1 VISIO 2020 Toholampi on olemassa joko itsenäisenä kuntana tai isomman kunnan osana. Kuntatalous on vahva ja kilpailukykyiset peruspalvelut

Lisätiedot

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma

Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Suomen Yrittäjien kunnallisvaaliohjelma Kunnallisjohdon seminaari 23.5.2012 varatoimitusjohtaja Anssi Kujala Suomen Yrittäjät 28.5.2012 1 115 000 jäsenyritystä 404 paikallisyhdistystä 21 aluejärjestöä

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Espoo. Kuntaraportti

Espoo. Kuntaraportti Espoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Inkoo. Kuntaraportti

Inkoo. Kuntaraportti Inkoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pukkila. Kuntaraportti

Pukkila. Kuntaraportti Pukkila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä

Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Case Uusikaupunki Muutos pakon edessä Kauhava 10.10.2013 Yhteysjohtaja Kristiina Salo Uudenkaupungin kaupunki Uusikaupunki Perustettu 1617 Asukasmäärä 15 499 31.12.2011 Kesämökkejä 3873 Työvoima 6 652

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Maalahti. Kuntaraportti

Maalahti. Kuntaraportti Maalahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Kouvola. Kuntaraportti

Kouvola. Kuntaraportti Kouvola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Puumala. Kuntaraportti

Puumala. Kuntaraportti Puumala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rantasalmi. Kuntaraportti

Rantasalmi. Kuntaraportti Rantasalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

HAUSJÄRVEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA

HAUSJÄRVEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA Liite nro 67 14.4.2015 Khall 165 HAUSJÄRVEN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2015 Kunnanhallitus 14.4.2015 Kunnanvaltuusto 28.4.2015 HAUSJÄRVEN ELINKEINO-OHJELMA 2015 Hausjärven elinkeino-ohjelma 2015 on laadittu

Lisätiedot

Paltamo. Kuntaraportti

Paltamo. Kuntaraportti Paltamo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä 10.4.2014

Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä 10.4.2014 Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä 10.4.2014 Hattula, Hämeenlinna, Janakkala Keskeisellä paikalla sijaitsevalla kuntakolmikolla on perusta kunnossa mutta myös potentiaalia, jota hyödyntämällä voitaisiin lisätä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Hamina. Kuntaraportti

Hamina. Kuntaraportti Hamina Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Seinäjoki Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten kehitysnäkymiä Sanna Hartman, Toimialapäällikkö sosiaali- ja terveyspalvelut, TEM TOL 2008 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut 88 Sosiaalihuollon avopalvelut

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Suomussalmi. Kuntaraportti

Suomussalmi. Kuntaraportti Suomussalmi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Järvenpää. Kuntaraportti

Järvenpää. Kuntaraportti Järvenpää Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Sipoo. Kuntaraportti

Sipoo. Kuntaraportti Sipoo Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Seinäjoki. Kuntaraportti

Seinäjoki. Kuntaraportti Seinäjoki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kauhava. Kuntaraportti

Kauhava. Kuntaraportti Kauhava Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

Isokyrö. Kuntaraportti

Isokyrö. Kuntaraportti Isokyrö Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Kitee. Kuntaraportti

Kitee. Kuntaraportti Kitee Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Kontiolahti. Kuntaraportti

Kontiolahti. Kuntaraportti Kontiolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Polvijärvi. Kuntaraportti

Polvijärvi. Kuntaraportti Polvijärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Rääkkylä. Kuntaraportti

Rääkkylä. Kuntaraportti Rääkkylä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Lapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa)

Lapuan elinkeinostrategian 2014 2017 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Lapuan elinkeinostrategian 2014 toimintasuunnitelma (tarkistetaan vuosittain lokakuussa) Kaikissa hallintokunnissa otetaan käyttöön yritysvaikutusten arviointilomakkeet, punaisella tärkeimmiksi arvioidut

Lisätiedot

Ylivieska. Kuntaraportti

Ylivieska. Kuntaraportti Ylivieska Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Toholampi. Kuntaraportti

Toholampi. Kuntaraportti Toholampi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Pori Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Harjavalta. Kuntaraportti

Harjavalta. Kuntaraportti Harjavalta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Vimpeli. Kuntaraportti

Vimpeli. Kuntaraportti Vimpeli Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot