Väestö, pendelöinti ja asiointi Sijainti ja liikenne Yrityskentän nykykuvasta Toimialojen ja työpaikkojen kehitys Janakkalassa v.
|
|
- Topi Ahola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luonnos ELINKEINO-OHJELMA Janakkalan kunta SISÄLLYSLUETTELO I Elinkeino-ohjelman tavoitteista yleisesti II Toimintaympäristö Väestö, pendelöinti ja asiointi Sijainti ja liikenne Yrityskentän nykykuvasta Toimialojen ja työpaikkojen kehitys Janakkalassa v III Elinkeinotoimen painopisteet Alueelliset painopisteet Toiminnalliset painopisteet Sijainti, saavutettavuus ja liikenneyhteydet Osaavan työvoiman saatavuus Tunnettuuden kasvattaminen Yritysalueiden ja kuntakeskusten kehittäminen Yritysmyönteisen toimintatapa Verkostomainen toiminta Sujuvat elinkeinopalvelut, uusien yritysten syntyminen ja sijoittuminen IV Tavoitteet, seurantatiedot, raportointi Janakkalan kunta Kunnanvirasto Puh. (03) tai (019) Juttilantie 1 Fax (03) tai (019) Turenki janakkalan.kunta@janakkala.fi
2 2 (14) I Elinkeino-ohjelman tavoitteista yleisesti Elinkeino-ohjelman tarkoituksena on yhdessä kunnan ja elinkeinoelämän toimijoiden kesken saada kirkastettua paikallisen elinkeinotoimen kehittämisen tärkeimpiä tarpeita, ja valita näistä painopisteitä, joihin jatkossa keskitytään. Myös ohjelmatyön aikana käytävän keskustelun kautta on pyritty synnyttämään uusia yhteisiä ajattelun ja toiminnan tapoja. Kunnan ja yritysten välisestä yhteistyöstä Kuntatalouden kiristyessä kunnan kannalta on jatkossa aiempaakin tärkeämpää löytää keinoja tulotalouden vahvistamiseen ja elinvoiman kasvattamiseen. Kunnalla on alueellaan sijaitsevien yritysten suhteen selkeitä, mitattavia tavoitteita, joista merkittävimpiä ovat yhteisöverotuoton ja työpaikkamäärän kasvattaminen. Näiden lisäksi erilaisia välillisempiä tavoitteita on lukemattomia: esimerkiksi uusien yritysten ja asukkaiden hankkiminen, osaamisen kasvattaminen, myönteisen kuntakuvan luominen, paikallisten toimivien markkinoiden ja alihankintaketjujen vahvistaminen sekä kansallisen ja alueellisen kilpailukyvyn kehittäminen. Kunnan suorat mahdollisuudet tukea yrityksiä ovat tunnetusti rajalliset. Tämän vuoksi on arvioitava kunnan oman toiminnan vaikuttavuutta eri yritystyyppien ja yrityskokoluokkien suhteen. Kunnan kannalta on olemassa kolmenlaisia yrityksiä: niitä jotka jo ovat täällä, niitä jotka halutaan tänne ja lisäksi niitä jotka ovat vasta syntymässä. Millaisilla panoksilla, eli tässä tapauksessa toimintatavoilla, saavutamme parhaan tuloksen? Mihin kannattaa vähät resurssit keskittää, jotta toiminnasta koituisi yrityskentällemme suurin mahdollinen hyöty? Miten löydämme ne yritykset joissa olisi suurin kasvun potentiaali? Tai miten autamme tehokkaimmin alkuun uusia yrittäjiä? Elinkeino-ohjelman laatimisen aikana käytävässä pohdinnassa on yritetty katsoa samanaikaisesti lähelle - hahmottaa parhaita käytännön toimintatapoja kunnan ja yritysten välisen yhteistyön kehittämiseksi - ja toisaalta kyetä näkemään kauaksi ja visioimaan paikallista tulevaisuuden yrittäjyyttä uusine ajattelutapoineen. Mihin maailma on menossa? Mitkä toimialat korostuvat lähitulevaisuudessa? Mitä paikka ja paikallisuus jatkossa yrittäjyyden kannalta merkitsevät? Kunnan tehtävä on perusedellytysten luominen, ja tosiasiassa vain sen verran kunta voikaan tehdä. Tuon työn voi kuitenkin tehdä monella tavalla, ja onnistuminen tehtävässä vaatii koko kuntaorganisaation täyttä sitoutumista aiheeseen. Jokaisella toimialalla on tehtävä tietoisesti työtä elinkeinoelämän
3 3 (14) hyvinvoinnin eteen. Yritysystävällisiä kuntia ovat kaikki kunnat. Menestymiseen tarvitaan yritysaktiivisuutta ja kykyä erottautua myönteisesti muista. II Toimintaympäristö Väestö, pendelöinti ja asiointi Janakkala on kasvu-suomen tärkeimmän kasvukäytävän varrella sijaitseva keskikokoinen kunta, jonka nykyinen asukasmäärä on noin asukasta. Kasvuvauhti on ollut 2000-luvulla ajoittain erittäin kovaa, tasaantunut viime vuosina 0,5 % tienoille. Huolimatta sijainnistaan Helsingin ja Tampereen puolivälissä kunta on monella tavalla suuntautunut yhä enemmän etelän suuntaan. Esimerkkejä tästä ovat pendelöinnin kohdentuminen yhä enemmän Helsinki Hämeenlinna Tampere - akselin eteläisiin kuntiin aina Helsinkiä myöten ja erikoistavarakaupan asioinnin suuntautuminen yhä enemmän koko HHT-akselille. Puolet kunnan työllisistä käy omassa kunnassa töissä, neljäsosa Hämeenlinnassa (1800 henkeä) ja saman verran kaikissa muissa HHT-akselin kunnissa (koko Hki-Tre -väli). Kunnasta puuttuu erikoistavarakaupan tarjontaa, jolloin ostovoimaa valuu naapurikuntiin merkittäviä määriä. Perinteisesti Janakkalan pohjoistaajamasta Turengista on lähiseutua ajatellen asioitu enemmän Hämeenlinnassa ja eteläisestä taajamasta Tervakoskelta Riihimäellä. Valtakunnallisen trendin mukaisesti erikoistavarakauppaa janakkalalaiset tekevät kuitenkin enenevässä määrin paitsi verkon kautta, myös muuten fyysisesti yhä kauempana, usein Helsingissä ja Tampereella saakka. Sijainti ja liikenne Janakkala on viime vuosina asemoinut itsensä yhä vahvemmin toisaalta metropolialueen ulkokehälle ja toisaalta samalla Helsinki-Hämeenlinna-Tampere -akselille. Janakkala sijaitsee täsmälleen tämän HHT-akselin maantieteellisessä keskipisteessä. HHT-akseli muodostaa yhdessä pääkaupunkiseudun kanssa valtakunnan merkittävimmän aluerakenteen keskittymän, jonka alueella asuu jo nyt noin joka kolmas suomalainen, ja jonka varrella tuotetaan lähes puolet maan BKT:sta. Muuttoliikkeestä valtaosa on viime vuosina keskittynyt tämän akselin varren kuntiin, ja väestö eroaa ikärakenteeltaan ja koulutustasoltaan selvästi maan keskimääräisestä tasosta.
4 4 (14) Väestön tiivistyminen akselin varrelle näyttää jatkuvan, vaikka nykyinen heikko suhdannetilanne onkin merkittävästi vähentänyt muuttoliikettä. Muuttoliikkeen moottorina näyttäytyvät HHT-akselin varren kuntien liikenteelliset olosuhteet ja erityisesti hyvät ylikunnalliset joukkoliikenteen yhteydet. HHT:n selkärankana toimivat tässä mielessä sekä päärata että VT 3, jotka sijaitsevat melko lähellä toisiaan koko matkan Helsingistä Tampereelle, ja mahdollistavat siten yhdessä vahvan joukkoliikenteen tarjonnan ja käytännössä yhtenäisen työssäkäyntialueen, erilaisine asumisen ja vapaa-ajanvieton mahdollisuuksineen. Tavaraliikenteen osalta Janakkalan sijainti metropolialueella korostuu. Varsinkin logistiikkaan keskittyneiden ja siihen toiminnassaan painottuneiden yritysten intressissä on pyrkiä sijoittumaan metropolialueen tärkeimpien valtasuonten varteen, liikenteellisten solmukohtien läheisyyteen. Yrityskentän nykykuvasta Kunnan yrityskentän profiili noudattelee tyypillistä jakaumaa kun yrityksiä tarkastellaan työntekijämäärien suhteen: - 94,5 % Janakkalan yrityksistä on mikroyrityksiä (1-9 työntekijää) - 4,5 % pieniä yrityksiä (10-49 tt) - 1 % keskisuuria yrityksiä ( tt) ja vain - 0,01 % yli 250 tt:n suuria yrityksiä. Liikevaihdon suhteen tarkasteltaessa kuva on luonnollisesti erilainen.
5 5 (14) Toimialojen ja työpaikkojen kehitys Janakkalassa Janakkalan teollisuuden perinteet ulottuvat kauaksi historiaan. Esimerkiksi Tervakoskelle vuonna 1818 rakennettu paperitehdas on alallaan Suomen vanhin toimiva teollisuuslaitos. Tämän päivän elinkeinotoimintaa tarkastellaan jaoteltuna maa- ja metsätalouteen, teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan, muihin palveluihin ja julkiseen sektoriin. Edellä mainitut toimialat ovat kehittyneet varsin eri tahtia. Siinä missä liiketoimipaikkojen määrä on kasvanut vuodesta 2000 vuoteen 2010 n. 70 %:lla, on teollisten toimipaikkojen määrä pysynyt lähes ennallaan. Kasvua on tapahtunut erityisesti rakentamisen, muiden palveluiden ja kaupan toimialoilla. Työpaikkojen määrä tarkastelluilla toimialoilla on vastaavana aikana lisääntynyt maltillisesti, n. 6,0 %. Ainoana toimialana teollisuudessa henkilöstön määrä on vähentynyt lähes joka vuosi, tarkastelujaksolla yhteensä 25 %. Rakennemuutos on koskenut Janakkalaakin. Yritysten liikevaihto on samalla tarkastelujaksolla kasvanut 28 %. Vuodesta 2000 kasvua on ollut kaikilla toimialoilla, paitsi maa- ja metsätaloudessa. Suurinta kasvu on ollut rakentamisen toimialalla, jossa liikevaihto on kasvanut peräti 220 %. Yhteenvetona voitaneen todeta, että erityisesti rakentamisen toimiala on kehittynyt Janakkalassa myönteisesti. Kunnassa on perinteisten rakennusyritysten lisäksi vahvoja maanrakennusalan yrityksiä. Teollisuudesta työpaikkoja on poistunut. Teollisuuden toimipaikkojen määrä ei ole kuitenkaan vähentynyt, vaan henkilöstömuutokset ovat olleet luonteeltaan toiminnan tehostamiseen liittyviä. Toimialan liikevaihdon myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut myös metallialan alihankintayritysten vahva osuus Janakkalassa.
6 6 (14) Henkilöstö toimialoittain , työpaikat Liikevaihto toimialoittain (1000 euroa)
7 7 (14) III Elinkeinotoimen painopistealueet Alueelliset painopistealueet Elinkeinotoiminnan alueelliset painopisteet ovat tulevina vuosina Janakkalan Rastikankaassa ja Tervakosken Paunilan alueella. Rastikankaan aluetta laajennetaan uusien myyntiin tulevien tonttien jälkeen maanhankinnalla ja kaavoituksella. Alueen houkuttelevuutta lisätään miljöösuunnitelman teettämisellä ja toteuttamisella. Työmatkaliikennettä helpotetaan jatkamalla kevyen liikenteen väylää Rastikankaalle ja Viralan pikavuoropysäkille saakka. Rastikankaalle ja Paunilalle tehdään uudet markkinointimateriaalit alueen yritystonttien esittelyä varten ja uusien tonttien tullessa myyntiin alueesta toteutetaan erillinen markkinointikampanja. Alueiden yrittäjät kutsutaan koolle pohtimaan alueiden kehittämistä, tarpeita ja haasteita sekä yhteisiä toimintatapoja. Matkailuliiketoiminnan saralla tarkastellaan Viralan aluetta, Tervakosken Puuhamaata, Kalpalinnaa ja Turengin aseman seutua.
8 8 (14) Toiminnalliset painopisteet Sijainti, saavutettavuus ja liikenneyhteydet Janakkalan sijainti ja liikenneyhteydet ovat tärkeitä kilpailuetuja yritysten pohtiessa sijoittumistaan sekä asukkaiden valitessa asuinpaikkakuntaa. Uudenmaan ELY-keskus on aloittanut tiesuunnitelman valmistelun Viralan eritasoliittymäalueelle. Suunnitelma pitää sisällään Turengille tärkeät linjaautoliikenteen pikavuoropysäkin sekä liityntäpysäköintialueen. Janakkalaa halkovien moottori- ja maantien autoilijoille suunnattua mainontaa lisätään. Kunnan käytössä tällä hetkellä olevat maantietaulut uusitaan nykyistä näkyvämmällä aineistolla. Lisäksi kunta hankkii omistukseensa maa-alueita teiden vierestä lisänäkyvyyden mahdollistamiseksi Tervakosken ja Turengin kohdilla. Kunta on hallinnoinut Linnatuulen matkailuesitepalvelua vuoden 2013 alusta Hämeen Matkailun lopetettua toiminnan pisteessä. Matkailuesitepalvelupiste tarjoaa Janakkalan matkailuyrittäjille maksuttoman mahdollisuuden tuoda palveluitaan esille. Matkailuesitepalvelupisteen toimintaa laajennetaan koskemaan myös muuta kuntainformaatiota, elinkeinoelämän ja asumisen markkinointia. Janakkalalaisten yritysten kansainvälistymismahdollisuuksia erityisesti Venäjälle tuetaan yhteistyöllä Suomalais-venäläisen kauppakamarin kanssa. Venäjänkaupasta kiinnostuneille yrittäjille järjestetään infotilaisuus ja selvitetään mahdollisuutta seudulliseen yhteistyöhön. Osaavan työvoiman saatavuus Osaavan työvoiman saatavuus on riippuvainen siitä, minkälainen asuinkunta Janakkala on. Kunta huolehtii omalta osaltaan hyvän asuinkunnan elementeistä, joita ovat mm. tonttitarjonta, sujuvat palvelut, virkistysmahdollisuudet (luonto, liikunta ja kulttuuri), asuinmiljöö ja yhteisöllisyys. Janakkala on vireä kulttuurikunta: kulttuuritoiminta on vilkasta ja monipuolista. Näkyvät kulttuuriyhdistykset ja opistot ovat merkittäviä kulttuuritoiminnan edistäjiä ja ylläpitäjiä, ja kunnan tuottamien kulttuuripalvelujen täydentäjiä. Useat kulttuurihistoriallisesti kiinnostavat kartano-, rautatieasema- ja teollisuusympäristöt antavat Janakkalalle omaleimaisen ilmeen.
9 9 (14) Kulttuuritoimen resurssia halutaan lähitulevaisuudessa panostaa erityisesti lasten ja nuorten kulttuuripalveluihin, mahdollisimman laajaan saavutettavuuteen ja vaikuttavuuteen. Yksi keskeinen tavoite on, että kulttuurityötä tehdään jatkossa kokonaisvaltaisesti yhteistyössä seudun muiden kulttuuritoimijoiden kanssa koko kunnan alueella. Hyvään asuinkuntaan linkittivät vuosittainen Kui Siistii! -kampanja, jolla kiinnitetään huomiota ja parannetaan asuinympäristöä sekä parhaillaan käynnissä oleva Elävä Janakkala hanke. Hankkeella pyritään Janakkalan asukkaiden, yhdistysten, yritysten, kunnan ja seurakunnan entistä antoisampaan ja aktiivisempaan yhteistyöhön. Tavoitteena on myös jakaa vastuuta yhteisestä elinympäristöstä ja yhteisöstä huolehtimisesta kaikille kuntalaisille. Nuoria työllistävillä aloilla on kysyntää pienistä vuokra-asunnoista enemmän kuin tällä hetkellä on tarjontaa. Tohvelakodin vapautuessa nykyisestä käytöstään uuden vanhusten asumisyksikön valmistuttua, rakennus muutetaan vuokrattaviksi nuorisoasunnoiksi. Vuokra-asuntotarpeesta tehdään yrityksille tarvekartoitus ja mikäli tulokset näyttävät selkeää tarvetta, Janakkalan Asunnot Oy selvittää mahdollisuutensa uusasuntotuotantoon. Tunnettuuden kasvattaminen Kunnan tunnettuutta kasvatetaan sisällön; toimijoiden ja tapahtumien kautta. Imagomarkkinointia tehdään maltillisesti käytettävissä olevien resurssien mahdollistamassa määrin. Vuosittaiset suurimmat markkinointipanostukset laitetaan tontti- ja matkailumarkkinointiin. Markkinointiviestinnässä hyväksytään se tosiasia, että Janakkalalla on kaksi napaa, Tervakoski ja Turenki. Näitä valtakunnallisesti tunnettuja paikkakunnan nimiä yhdistetään jatkossa Janakkala-sanaan, viestittävästä aiheesta ja paikasta riippuen käytetään sanapareja Janakkala-Turenki, Janakkala-Tervakoski tai kaikkia kolmea siten, että Janakkala on määräävässä asemassa. Logosta teetetään uusia variaatioita, joissa taajamanimet ovat mukana. Kunta tukee mahdollisuuksiensa mukaan kaikkia kunnassa järjestettäviä tapahtumia, viestii niistä maksutta omissa kanavissaan sekä kasaa ja toimittaa eteenpäin tapahtumakoosteita medialle ja matkailujulkaisuihin. Olennaisia tapahtumia ovat mm. Janakkalan Barokki, Janakkalan Musiikkipäivät, Janakkalan Kesämarkkinat, Janakkala-juhla, Tervassa tapahtuu, KiipFIT ja vuosittaiset urheilukilpailut sekä turnaukset.
10 10 (14) Tapahtumamainonnalle etsitään sekä Turengista että Tervakoskelta näkyvät paikat, jotka soveltuvat isokokoiselle mainoslakanalle. Mainospaikkoja vuokrataan myös muille tapahtumajärjestäjille. Kunta lisää medianäkyvyyttä viestimällä medialle aktiivisesti päätöksenteosta, tapahtumista, ihmisistä sekä erityisesti sellaisista positiivisista yksityiskohdista, jotka eivät itsestään nouse julkisuuteen. Tämä edellyttää, että kunnan viestintä saa riittävästi informaatiota muiden toimijoiden tekemisestä. Kunta tuottaa joka toinen vuosi jokaiseen kotiin ja yritykseen jaettavan palveluoppaan, johon kootaan kaikki kunnan yritykset, sekä yhteisöt ja kunnan omat palvelut. Opas postitetaan myös uusille asukkaille ja kesäasukkaille, minkä lisäksi se on jatkuvasti jaossa infotelineissä ympäri kuntaa. Keväällä 2013 julkaistusta oppaasta tehdään kysely, jonka pohjalta sitä kehitetään edelleen. Yritysalueiden ja kuntakeskusten kehittäminen Turengin ja Tervakosken ilmettä kohennetaan yhtenäisillä kesä- ja syysistutuksilla. Taajamien yrittäjiä motivoidaan mukaan lisäämään alueiden viihtyisyyttä ja vetovoimaa. Kiipulan puutarhan kanssa kesästä 2014 alkaen kaikille liikkeille tarjotaan mahdollisuus ostaa yhtenäiset kukkaruukut kesäksi sekä istutuksen vaihto syyskasveihin loppuvuodeksi. Osana Kui Siistii! -kampanjaa Turengin ja Tervakosken pysäkkikatokset pyritään uusimaan. Uusimisen kustannukset ja vaihtoehdot selvitetään ja hankkeeseen neuvotellaan yritysrahaa mukaan, siten että panostuksellaan yritykset saavat itselleen katoksiin näkyvyyttä. Turengin taajamaa elävöitetään kesäisin vuonna 2013 aloitetuilla kesä(sahti)markkinoilla. Teemallisten tori-iltojen määrää lisätään kesäkaudella yhteistyössä yhdistysten kanssa osana Elävä Janakkala hanketta. Rastikankaan yritysalueesta tehdään miljööltään esimerkillinen yritysalue. Ympäristösuunnitelma teetetään oppilastyönä esimerkiksi HAMK/Lepaan tai Aalto-yliopiston kanssa ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan. Huonokuntoinen tieviitoitus uusitaan, liittymä siistitään ja selvitetään mahdollisuus rakentaa vuokrattavia mainospaikkoja. Harvialan kartanoalueen kaavoituksessa huomioidaan yritys- ja kulttuuritoiminta. Selvitetään pienten ja aloittavien yritysten tarve ja kiinnostus pienyritystalotoimintaan. Mikäli selkeää tarvetta löytyy, kartoitetaan toimintaan mahdolliset sopivat kiinteistöt.
11 11 (14) Yritysaktiivinen toimintatapa Suurella osalla kunnan päätöksistä on vaikutusta yrityksiin ja niiden toimintaedellytyksiin. Kunnan yritysten ja yrittäjien toimintaa koskeva päätöksenteko pidetään nopeana ja tasapuolisena. Päätösten yritysvaikutukset huomioidaan kaikilla toimialoilla. Päätöksen teossa tunnistetaan kuntatason vaikutukset, vaikutukset elinkeinoelämään ja työllisyyteen sekä yritystason vaikutukset. Palvelusetelitoimintaa kehitetään edelleen. Palvelusetelillä kunta tukee asiakasta yksityiseltä palveluntuottajalta hankittavien mm. kotihoidon palveluiden maksamisessa. Eri yritysten näkökulmaa edustava ja yrityssektorin tarpeet kokoava Janakkalan yrittäjät ry on kunnalle luontainen keskustelukumppani. Yhteistyötä lisätään säännöllisillä puolivuosittaisilla tapaamisilla yrittäjäyhdistyksen, JTAn ja kunnan markkinoinnin kanssa. Asialistasta riippuen tapaamiseen kutsutaan muiden toimialojen edustajia. Tapaamiset ajoitetaan tammi- ja elokuulle. Lisäksi kaikille uusille aloittaneille yrityksille lähetetään yrittäjien kanssa yhteinen tervehdyskirje, jossa on tietoa kummankin tahon tarjoamista palveluista. Kunnan hankinnat pyritään hankintalain puitteissa toteuttamaan niin, että paikallisilla yrittäjillä olisi mahdollisuus osallistua tarjouskilpailuihin ja menestyä niissä. Vuodesta 2007 lähtien suuri osa kunnan hankinnoista on toteutettu KuntaPro Oy:n kautta. Kunta suorittaa itse sellaisten tuotteiden ja palveluiden hankinnat, joista KuntaPro Oy:llä ei ole sopimusta toimittajan/ toimittajien kanssa. Julkisissa hankinnoissa ei EU:n hankintalainsäädännön ja kansallisen hankintalain mukaan voida suosia paikallisia yrittäjiä tavalla, mikä syrjii muita tarjouksen antajia. Kuitenkin esimerkiksi tilaajan todellisiin tarpeisiin perustuvat lyhyet toimitusajat ja tuotteen tuoreuteen liittyvät tekijät voidaan sisällyttää tarjouspyynnön vaatimuksiin tai valintakriteereihin. Kunnan hankintoja suorittavia viranhaltijoita koulutetaan hankintojen toteuttamisessa. Hankintojen jakaminen osakokonaisuuksiin on yksi keino lisätä paikallisten yrittäjien mahdollisuuksia osallistua volyymeiltaan mittaviin hankintakokonaisuuksiin. Paikallisille pk-yrityksille on myös mahdollista jättää tarjous yhdessä. Toimintatapa vaatii niiltä vastuuta ja aktiivisuutta. Niiden tulisi esimerkiksi toimia aktiivisesti yhteistyössä ja kouluttautua tarjoajiksi. Kunta, JTA ja KuntaPro Oy toimivat yhteistyössä paikallisten yrittäjien kanssa, jotta näiden mahdollisuudet osallistua kunnan ja KuntaPro Oy:n järjestämiin tarjouskilpailuihin paranisivat. Hankinta-asiat otetaan esille säännöllisissä tapaamisissa yrittäjien kanssa.
12 12 (14) Kunta tarjoaa Janakkalan yrityksille mahdollisuuksia yhteismarkkinointiin (erityisesti matkailutoimiala) sekä hallussaan olevia kanavia ja kontaktipintoja yritysten käyttöön. Tällaisia ovat Linnatuulen matkailuesitepalvelun lisäksi mm. kesäasukkaiden postitus, johon alueen yrittäjät voivat osallistua tarjouskupongein sekä tontin ostajille annettava, rakentamisen ja sisustamisen teemaan liittyvien esitteiden jakelu. Verkostomainen toimintatapa Yrittäjillä itsellään täytyy olla halu verkostoitua ja niillä on siitä myös viime kädessä vastuu. Janakkala verkostoituu kuntana muiden kuntien, kaupunkien, valtionhallinnon sekä muiden, erityisesti HHT-akselin yhteistyökumppaneiden kanssa. Kunta järjestää vuosittain Verkostoidu ja vaikuta seminaarin, jonka tavoitteena on lisätä kontakteja alueen yrittäjien välille, benchmarkata yritysten toimintatapoja sekä tuoda esille ajankohtaista yrittäjäasiaa. Seminaaria kehitetään vuosittain kerättävän palautteen pohjalta. Kunta järjestää vuosittain myös kunnan suurimpien yritysten yrityslounaan, joka vastaavalla tavalla tarjoaa tilaisuuden kuulumisten ja kontaktien vaihtoon. Lisäksi kunta organisoi kaikille yrittäjille avoimen aamukahvitilaisuuden kahdesti vuodessa. Samalla tutustutaan sen yrityksen toimintaan, jonka luona tapaaminen on. Sujuvat elinkeinopalvelut, uusien yritysten syntyminen ja sijoittuminen Kunnan elinkeinotoimintaa johtaa kunnanjohtaja. Kunnan elinkeinopalvelut keskitetään Janakkalan Teollisuusalueet Oy:lle, jonka nimi muutetaan laajentunutta toimintaa paremmin kuvaavaksi. Yhtiön nimestä järjestetään nimikilpailu yrittäjille ja asiasta kiinnostuneille. Yhtiön tukena toimii kunnan markkinointiviestintä. JTA ostaa kunnan yrittäjien (ja itsensä) käyttöön internetissä toimivan Yritystulkki-palvelun. Sivusto pitää sisällään yrittämiseen liittyvän perustiedon ajantasaisena ja paikallisesti tuotettuna. Sivustolta löytyvät mm. oppaat, työkirjat, lomakkeet ja laskentaohjeet. Yritystulkki otetaan käyttöön syksystä 2013 lähtien. Toimitila- ja elinkeinopalvelut muodostuvat lisäksi seuraavista: - Yritysten sijoittumispalvelut ja uusien yritysten hankkiminen - Kunnan yritystonttitarjonta valmiilla infralla ja hyvällä rakennettavuudella - Kunnan yritysalueiden markkinointi
13 13 (14) - Kunnan toimitilojen markkinointi - Seudullinen toimitila- ja asumisen markkinointi, vuonna 2013 yhdessä Riihimäen seudun kanssa - Suurten rakennusliikkeiden ja toimitilakonsulttien kontaktointi säännöllisin väliajoin, seuraavaksi syksyllä Toimitilojen rakennuttaminen vuokrattavaksi ja yritystilasopimuksena lunastettavaksi - JTA:n omien toimitilojen (n m2) hallinnointi ja vuokraus - Toimitilapörssi, vapaiden toimitilojen välitys - Neuvonta ja ohjaus: Yrittäjä tai sellaiseksi aikova ohjataan tarvittaessa seuraavien yhteistyökumppaneiden luo: ELY-keskukset (investointituet, työvoimapalvelut), Linnaseutu ry (tukirahoituspalvelut), Finnvera, TEKES HAMK Työelämäpalvelut. - Hämeen Uusyrityskeskus ry palvelusopimus. Uusien alkavien yrittäjien neuvontapalveluiden hoitaminen. - Messuille osallistuminen: Alihankintamessut vuosittain sekä mahdolliset muut messut, joissa mukana janakkalalaisia yrityksiä.
14 14 (14) IV Tavoitteet, seurantatiedot, raportointi Elinkeinotoiminnan tavoitteena on - Kuulla ja palvella kunnassa jo toimivia yrityksiä niin, että niillä on mahdollisimman hyvät toimintaolosuhteet. - Edesauttaa uusia yrityksiä sijoittumaan Janakkalaan - Kannustaa Janakkalan yrittäjä yhteistyöhön toisten yritysten ja mm. yhdistysten kanssa. Elinkeinotoimintaa ja sen tuloksia seurataan jatkossa seuraavilla mittareilla: - asukasluvun kasvu - työpaikkaomavaraisuus - perustetut yritykset, netto - Janakkalaan siirtyneet (tai lähteneet) yritykset, netto - työpaikkojen määrän kehitys, netto - kunnan yritystonttikaupat - rakennusluvat toimitilahankkeisiin - tukirahoituspäätökset - yhteisöverotuotto Toteutuma raportoidaan vuosittain kunnan konsernijaostolle.
Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020. xx.03.2016
Janakkalan elinvoimaohjelma 2016-2020 xx.03.2016 7.6.2016 1 Elinvoiman tavoitteet (2020) Kunnassa toimivilla yrityksillä on hyvät toimintaolosuhteet ja kasvuedellytykset Uusia yrityksiä ja asukkaita sijoittuu
LisätiedotVisio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja
Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion
LisätiedotMissio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA
1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,
LisätiedotRiihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010
Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus
LisätiedotElinkeino- ja elinvoimatyöryhmä
Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmä Hattula, Hämeenlinna, Janakkala Keskeisellä paikalla sijaitsevalla kuntakolmikolla on perusta kunnossa mutta myös potentiaalia, jota hyödyntämällä voitaisiin lisätä alueen
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma
Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa
LisätiedotKERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma
KERAVA ONNELLINEN JA HYVÄNMAKUINEN KAUPUNKI Elinkeino-ohjelma SISÄLTÖ Visio & Missio... Elinkeino-ohjelman tavoitteet... Vahvuudet... Painopistealueet... Keskustan kehittäminen Keravasta seudullinen kaupankeskus...
Lisätiedot26.1.2015 Ari Hiltunen
26.1.2015 Ari Hiltunen Kilpailukyvyn ja elinkeinopolitiikan ohjaus- ja toimintakokonaisuus Selonteko Jyväskylän valtuustolle 26.1.2015 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 2. Jyväskylän Yritystehdas 3. Tehokkaat
LisätiedotMäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016
Mäntsälän kunnan elinkeino-ohjelma 2014-2016 Sisällys 1. Valtuuston hyväksymä taloussuunnitelma 2014 2016... 4 2. Toimenpiteet (sitovat tavoitteet) kuntastrategian toteuttamiseksi suunnitelma-kaudella
LisätiedotHattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys
Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Elinkeino- ja elinvoimatyöryhmän ehdotukset
LisätiedotRistijärven kuntastrategia
Ristijärven kuntastrategia 2018-2030 Johdanto Kuntastrategiassa esitetään Ristijärven kunnan tavoitteet kaudelle 2018-2030. Kuntastrategian tavoitteet tarkennetaan vuosittain arvioitaviksi toimenpiteiksi
LisätiedotElinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Muonio. Muonio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 MUONIO... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS
LisätiedotElinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS
LisätiedotPainopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot
Yhteenveto Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet. Tonttien luovutuksessa pyritään
LisätiedotLoimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel
Loimaan strategia 1.10.2018, Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel 1 Aikataulu 16.4. valtuustoseminaari I 13.6. yhteistyön aloituskokous ELOKUU Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä I, 7.8.2018 SYYSKUU
Lisätiedot1. Edustamani kunta. Elinvoimakehittäjä-kampanja(1) (Virolahti) :24 100,0% 100% 90% 80% 70% 60% Prosentti 50% 40% 30% 20% 10%
1. Edustamani kunta 100% 100,0% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 0,0% 0,0% 0,0% 0,0% Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti 1. Edustamani kunta Nimi Hamina 0,0% Kotka 0,0% Miehikkälä 0,0% Pyhtää
LisätiedotPalveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille
Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille
LisätiedotElinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Kannonkoski. Kannonkoski. Mannerheimintie 76 A PL 999, 00101 Helsinki 09 229 221 toimisto@yrittajat.
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 KANNONKOSKI... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.
NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät
LisätiedotTuusulan kunnan elinkeino-ohjelma
Tuusulan kunnan elinkeino-ohjelma 2017 2018 Tuusula on noin 40 000 asukkaan ja yli 2 700 yrityksen kasvuhakuinen, luova ja käytännönläheinen kulttuurikunta Keski-Uudellamaalla. Sijaintimme Helsinki- Vantaan
LisätiedotELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030
ELINVOIMAOHJELMA 2018-2021 Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030 Elinvoimaisen kunnan teesit Hausjärven elinvoimaohjelma on laadittu elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittämiseksi yhdessä yrittäjien
LisätiedotElinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ylitornio. Ylitornio. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki
Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 YLITORNIO... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS
LisätiedotKuntastrategia vuoteen 2030 Kh
Kuntastrategia vuoteen 2030 Kh 23.4.2018 99 Tulevaisuuden kunnan roolit (Kuntaliitto) 24.4.2018 Lähde: Kuntaliitto, ISBN 978-952-293-461-1 (pdf) 2 2018-2030 20.000 asukkaan Janakkala kasvukäytävän toimiva
LisätiedotKuntaraportti Janakkala. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Janakkala Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotJanakkala. Kuntaraportti
Janakkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotStrategia Päivitetty
Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu
LisätiedotKuntaraportti Forssa. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Forssa Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Riihimäki. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Riihimäki Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotLoppi. Kuntaraportti
Loppi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKuntaraportti Tammela. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Tammela Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Loppi. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Loppi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotHausjärvi. Kuntaraportti
Hausjärvi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKuntaraportti Hattula. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Hattula Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Jokioinen. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Jokioinen Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Hausjärvi. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Hausjärvi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Humppila. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Humppila Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotHumppila. Kuntaraportti
Humppila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotInkoo 2020 18.6.2015
Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut
LisätiedotLoimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI
Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku
Lisätiedotämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet
ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet Visio, toiminta-ajatus ja arvot Talousarvio ja toimintasuunnitelma Kunkin strategisen kärkitavoitteen suunnitelmien laatimisesta
LisätiedotMARKKINOINTISUUNNITELMA
MARKKINOINTISUUNNITELMA 2015 Painoarvot Someron kaupungin markkinointia vuonna 2015 tullaan painottamaan uusasukashankintaan sekä nykyisten yritysten kasvun tukemiseen. Markkinoinnissa digitaalisen median
LisätiedotMäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos
Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta
LisätiedotVoimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa
25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta
LisätiedotTAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012
Sivu 1 / 5 Janakkalan Keskustan, Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien ja Vihreiden yhteinen TAVOITEOHJELMA VAALIKAUDEKSI 2009 2012 1. JANAKKALA on elinvoimainen, elämänmyönteinen, kasvava, yhtenäinen,
LisätiedotElinvoimakehittäjä. Kotkan-Haminan seutu 2019 Kyselyn tulokset
Elinvoimakehittäjä Kotkan-Haminan seutu 2019 Kyselyn tulokset Kotkan-Haminan seutu vastaajia 274 kpl 46,4 127 kpl 31,8 87 kpl 3,6 10 kpl 5,8 16 kpl 12,4 34 kpl Hamina Kotka Miehikkälä Pyhtää Virolahti
LisätiedotMinun tulevaisuuden kuntani
Minun tulevaisuuden kuntani Tulevaisuuden kunta -seminaari 20.1.2016 Finlandia-talo Kaupunkien merkityksestä Kaupungistuminen on lähivuosikymmeninä Suomen talouden suurin projekti Osmo Soininvaara ja Mikko
LisätiedotHämeenlinna. Kuntaraportti
Hämeenlinna Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotRiihimäki. Kuntaraportti
Riihimäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65
KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii
LisätiedotWinter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen
Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää
LisätiedotTammela. Kuntaraportti
Tammela Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotTulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma
Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta
LisätiedotLAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN
LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.
LisätiedotMOREENI - RASTIKANGAS Keskellä Suomen ekosysteemiä
MOREENI - RASTIKANGAS Keskellä Suomen ekosysteemiä Moreeni-Rastikangas Moreeni-Rastikangas on uuden ajan kasvava yritysalue Hämeenlinnan kaupunkiseudulla, Suomen kasvukäytävän keskipisteessä Tampere-Hämeenlinna-Helsinki
LisätiedotTEUVAN KUNTASTRATEGIA VALTUUSTOKAUDELLE
TEUVAN KUNTASTRATEGIA VALTUUSTOKAUDELLE 2018-2021 2 Strategiset painopisteet Kunnan talouden tasapainottaminen ja keskeisten palveluiden turvaaminen Kunnan vetovoiman ja elinkeinoelämän edistäminen Lasten
LisätiedotKeski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät
Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat
LisätiedotHollolan kunta. Viestintäpolitiikka 2025
n kunta Viestintäpolitiikka 2025 Kunnanhallitus 25.6.2012 Viestinnän tavoitteet Viestinnän tavoitteena on omalta osaltaan tukea kuntastrategiassa 2025 määritellyn tahtotilamme saavuttamista ja arvojemme
LisätiedotKuntaraportti Vantaa. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Vantaa Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotIisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari
Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1 Strategiaseminaari 27.6.2017 Visio 2030 Suomen houkuttelevin seutukaupunki Strategiset ohjelmat Vetovoima ja kasvu Osaaminen ja hyvinvointi Toimiva kaupunkiympäristö
LisätiedotVihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva
Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista
LisätiedotTAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA
LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.
Lisätiedot13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö
13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000
LisätiedotPertunmaan kunnan strategia
Pertunmaan kunnan strategia 2019 2023 2019 PERTUNMAAN KUNTASTRATEGIA 2019 2023 KUNNAN VISIO 2023 Koko perheen Pertunmaa - yhteisöllinen ja yritysystävällinen PISTE! KEHITYKSEN POLKU Lapset ja nuoret Hyvinvointi
LisätiedotKauniainen. Kuntaraportti
Kauniainen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007
Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta
LisätiedotMetropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys
Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja
LisätiedotKuntaraportti Lahti. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Lahti Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen
Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012
LisätiedotKuntaraportti Heinola. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Heinola Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Hollola. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Hollola Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Hartola. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Hartola Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Kärkölä. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Kärkölä Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Hanko. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Hanko Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntastrategia Kuva: Tiia Heimonen, Lemi
Kuntastrategia 2025 Kuva: Tiia Heimonen, Lemi KUNNAN TEHTÄVÄ Hyvinvointi ja elinvoima SUUNTA: PIENESTÄ ISOKSI Lemi on hyvä paikka asua pienestä isoksi. Laadukkaita palveluja on tarjolla vauvasta vaariin.
LisätiedotKuntaraportti Porvoo. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Porvoo Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Järvenpää. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Järvenpää Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Lohja. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Lohja Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Hyvinkää. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Hyvinkää Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Sipoo. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Sipoo Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Nurmijärvi. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Nurmijärvi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotKuntaraportti Loviisa. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Loviisa Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Mäntsälä. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Mäntsälä Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotTeolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja
Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,
LisätiedotKuntaraportti Kirkkonummi. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Kirkkonummi Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotKuntaraportti Raasepori. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Raasepori Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotKuntaraportti Askola. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Askola Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotKuntaraportti Pornainen. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Pornainen Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
LisätiedotLahti. Kuntaraportti
Lahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotOnko Kouvolassa elinvoimaa?
Onko Kouvolassa elinvoimaa? Elinvoiman itsearviointikyselyn nostoja N=199 Markku Pyykkölä, Maria Vuorensola FCG Konsultointi Oy 25.1.219 Page 1 FCG Johtaminen ja ohjelmistot eväitä uudistuksiin ja muutoksiin
LisätiedotLappeenranta. Kuntaraportti
Lappeenranta Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotHeinola. Kuntaraportti
Heinola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotOrimattila. Kuntaraportti
Orimattila Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKuntaraportti Lappeenranta. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Lappeenranta Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien
LisätiedotHartola. Kuntaraportti
Hartola Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKärkölä. Kuntaraportti
Kärkölä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKuntaraportti Imatra. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Imatra Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien
LisätiedotParikkala. Kuntaraportti
Parikkala Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotRuokolahti. Kuntaraportti
Ruokolahti Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotLuumäki. Kuntaraportti
Luumäki Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön
LisätiedotKuntaraportti Parikkala. Suomen Yrittäjät
Kuntaraportti Parikkala Suomen Yrittäjät Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja
Lisätiedot