HSL, Opastinsilta 6 A, Helsinki, kokoushuone Reittiopas, 2. krs. Otsikko Si vu

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus AIKA Tiistai klo 09:00-10:21 PAIKKA HSL, Opastinsilta 6 A, Helsinki, kokoushuone Reittiopas, 2. krs ASIAT Otsikko Si vu 1 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 5 2 LIIKENNÖINTISUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN VUOSILLE KIRKKONUMMEN LIITYNTÄLINJASTON TARKISTUKSEN LINJASTOSUUNNITELMASTA PÄÄTTÄMINEN 4 BUSSILIIKENTEEN YMPÄRISTÖBONUS Y9 -TARJOUSKILPAILUN RATKAISU 5 VIRANHALTIJOIDEN TOIMIVALTA IRTAIMEN OMAISUUDEN MYYMISESSÄ SEKÄ TOIMITILOJEN VUOKRALLE OTTAMISESSA JA ANTAMISESSA 6 MATKUSTAJIEN TYYTYVÄISYYS JOUKKOLIIKENTEESEEN (ASTY) SYKSYLLÄ HALLITUKSEN OSALLISTUJIEN NIMEÄMINEN UITP-KONGRESSIIN KUNTALAIN MUKAISTA OTTO-OIKEUTTA VARTEN TOIMITETUT PÄÄTÖKSET TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT MUUT ASIAT JA SEURAAVA KOKOUS LAUSUNNON ANTAMINEN RAIDE-JOKERIN VARIKON HANKESUUNNITELMASTA 25

2 PÖYTÄKIRJA 1/ PÄÄTÖKSENTEKIJÄT Rautava Risto Aarnio Antti Haglund Iida Helenius Mika Kauppinen Sirpa Pasterstein Dennis Rehnström Kristian Rokkanen Sakari Sinisalo Pekka M. Isola Samuli Kälviä Kari Rantanen Tuomas puheenjohtaja, Helsinki, esittelijä :n 5 ajan jäsen, Espoo jäsen, Helsinki jäsen, Espoo jäsen, Vantaa jäsen, Helsinki jäsen, Vantaa jäsen, Vantaa jäsen, Kirkkonummi varajäsen, Kerava, poistui :n 9 käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen klo varajäsen, Helsinki varajäsen, Helsinki MUUT OSALLISTUJAT Tuhkunen Sanna varajäsen, Tuusula Aarnio Tarmo asiantuntijajäsen, Kirkkonummi Grannas Mikael asiantuntijajäsen, Sipoo, saapui :n 2 käsittelyn aikana klo 9.14 Isotupa Juha-Pekka asiantuntijajäsen, Siuntio, saapui :n 2 käsittelyn aikana klo 9.05 Lindberg Arto asiantuntijajäsen, Tuusula, poistui :n 10 käsittelyn aikana klo Masar Christoffer asiantuntijajäsen, Kauniainen Penttilä Hannu asiantuntijajäsen, Vantaa, poistui :n 9 käsittelyn ja päätöksenteon jälkeen klo Vähätörmä Erkki asiantuntijajäsen, Kerava Rihtniemi Suvi Mäkinen Ilmari Anttila Tero Flink Mari Heikkinen Hannu Puntanen Sini Eriksson Hanna Röntynen Antti-Pekka esittelijä, poistui :n 5 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi pöytäkirjanpitäjä, poistui :n 5 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi osastonjohtaja, poistui :n 5 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi osastonjohtaja, poistui :n 5 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi osastonjohtaja, poistui :n 5 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi osastonjohtaja, poistui :n 5 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi asiantuntija, poistui :n 5 käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi hallintopäällikkö, pöytäkirjanpitäjä :n 5 ajan

3 PÖYTÄKIRJA 1/ ALLEKIRJOITUKSET Risto Rautava Ilmari Mäkinen puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä ( :t 1-4, 6-11) Antti-Pekka Röntynen pöytäkirjanpitäjä ( 5) PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Sakari Rokkanen pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Asetettu yleisesti nähtäville yleisessä tietoverkossa ( kuntalain 140 :ssä säädetyllä tavalla.

4 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Hallitus 1 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen, p Ehdotus Hallitus päättää a) todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä b) valita pöytäkirjantarkastajaksi Sakari Rokkasen (varalla Antti Aarnio). Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

5 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus LIIKENNÖINTISUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN VUOSILLE / /2018 Hallitus 2 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelijat Osastonjohtaja Tero Anttila, p , ryhmäpäällikkö Jonne Virtanen, p ja joukkoliikennesuunnittelija Miska Peura, p Johdanto Vuosittain laadittavaan liikennöintisuunnitelmaan sisältyvät keskeisimmät toteutettavat reitti- ja palvelutasomuutokset seuraavan ajovuoden aikana. Liikennöintisuunnitelma on voimassa tulevan kesäliikenteen alusta seuraavan vuoden talviliikenteen loppuun. Suunnitelma on laadittu HSL:n linjasto- ja aikataulusuunnitteluryhmässä yhteistyössä kuntien joukkoliikenneasiantuntijoiden ja koulutoimien sekä liikennöitsijöiden kanssa. Muutokset on esitelty etukäteen liikennöitsijöille. Asukkailla oli mahdollisuus kommentoida suunniteltuja liikennöintimuutoksia HSL:n internetsivuilla HSL:n perussopimuksen mukaisesti hallitus voi päättää liikennöintisuunnitelmasta ilman kuntien lausuntoja. Liikennöintisuunnitelmasta aiheutuvat liikennöintikustannusten muutokset pohjautuvat yhtymäkokouksen kokouksessaan hyväksymään HSL:n talous- ja toimintasuunnitelmaan vuosille Liikennöintisuunnitelman keskeisiä kohtia on selostettu hallitukselle iltakoulussa Merkittävimmät liikennöintimuutokset Merkittävimmät liikennöintimuutokset liittyvät hallituksen jo aiemmin hyväksymiin Pohjois-Espoon ja Leppävaaran (hallituksen päätös ) sekä Tuusulan ja Keravan (hallituksen päätös ) linjastosuunnitelmiin. Liikennöintisuunnitelmaan sisältyy myös jo aiemmin osana Herttoniemen linjastosuunnitelmaa (hallituksen päätös ) hyväksytty linjojen 58 ja 551 muuttaminen runkolinjoiksi 500 ja 510. Metroliikenteessä varaudutaan jatkamaan osa Tapiolaan päättyvistä ruuhka-ajan lähdöistä Matinkylään. Tällä varaudutaan vyöhykeuudistuksen tuomaan matkustajamäärien kasvuun. Lähijunaliikenteessä K- ja N-junat yhdistetään ja jatkossa Keravan kaupunkiradalla liikennöidään K-linjatunnuksella aamuvarhaisesta yömyöhään. K-junat alkavat pysähtyä N-junien mukaisesti myös Käpylässä, Pukinmäessä ja Oulunkylässä, jolloin palvelutaso näiden asemien

6 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus ympäristössä paranee merkittävästi. Lisäksi muutos parantaa vaihtoyhteyksiä erityisesti Pukinmäessä ja Käpylässä, kun junat pysähtyvät asemilla suurimman osan päivästä noin 5 minuutin välein. Sm5-junakaluston käyttö mahdollistaa pysähdysten lisäämisen siten, että matka-aika Helsingin ja Keravan välillä pitenee vain noin minuutilla. K-junien pysähtyminen jokaisella asemalla selkeyttää linjastoa. Pääradalla liikennöi tällöin Helsingin ja Keravan välillä selkeästi vain isommilla asemilla (Pasila, Tikkurila, Kerava) pysähtyvät nopeat lähijunat (D, R, Z) ja kaupunkiraiteita käyttävät junat (I, P, K, T) pysähtyvät kaikilla väliasemilla. Pysähtymiskäyttäytymisen yhtenäistäminen helpottaa myös toimintaa junaliikenteen häiriötilanteissa. Kehäradan junaliikenteeseen lisätään yksittäisiä lähtöjä varhaisaamuun sekä yöhön, jolloin yhteydet aikaisille lennoille sekä myöhään saapuvilta lennoilta paranevat. Siuntion Y-junalle lisätään pysähdys Kauklahteen, millä pyritään tasaamaan Rantaradan lähijunien kuormitusta. Raitioliikenteeseen ei ole suunnitteilla merkittäviä pysyviä muutoksia. Linjojen 2 ja 7 päätepysäkki siirtyy Länsi-Pasilasta Pasilan uuteen joukkoliikenneterminaalin syksyn 2019 aikana. Pasilan joukkoliikenneterminaalin sekä uusien ratayhteyksien rakentaminen aiheuttaa linjoille 2, 7 ja 9 poikkeusjärjestelyitä kesällä Hämeentien peruskorjaus aiheuttaa raitioliikenteelle pitkäaikaisia poikkeusreittejä kevättalvesta alkaen. Raitioliikenne poistuu Hämeentieltä Sörnäisten ja Hakaniemen väliltä kokonaan noin puolentoista vuoden ajaksi. Raitiolinjat 1, 6(T), 7 ja 8 eivät aja Sörnäisten kautta vuoden 2019 loppuun asti. Tällöin raitioliikenne poistuu väliaikaisesti myös Mäkelänkadulta Hämeentien ja Sturenkadun väliltä sekä Hämeentieltä Sörnäisten ja Paavalin kirkon väliltä. Hämeentien bussiliikenne sekä metroliikenne kulkevat työmaan ajan normaalisti. Tiheästä bussi- ja metroliikenteestä johtuen Hämeentien raitioliikennettä korvaamaan ei järjestetä ylimääräistä bussiliikennettä. Bussiliikenteessä poikkeusjärjestelyjä aiheuttaa myös Raide-Jokerin rakentaminen. Työmaiden vaikutukset tarkentuvat suunnittelun edetessä. Sipoon bussiliikenteeseen tulee muutoksia sekä Nikkilän että Söderkullan alueilla. Nikkilässä vanha linja-autoasema poistuu bussiliikenteen käytöstä syysliikenteeseen siirryttäessä, mikä aiheuttaa reittimuutoksia lähes kaikille Nikkilässä liikennöiville bussilinjoille. Itäkeskuksen ja Söderkullan välinen linja 841 jaetaan linjoiksi 841 Itäkeskus Söderkulla Nikkilä ja 842 Itäkeskus Söderkulla Eriksnäs. Tällöin yhteydet Itäkeskuksesta Nikkilään ja Eriksnäsiin muuttuvat vaihdottomiksi. Linjan 991 Eriksnäs Söderkulla Nikkilä liikennöinti päättyy linjojen 841 ja 842 korvatessa sen. Itäkeskuksen ja Söderkullan välillä vuorotarjonta säilyy nykyisen tasoisena. Kuormittuneille bussilinjoille 21(B), 55, 56, 57 ja 544 lisätään tarjontaa kysynnän kasvaessa. Linjalla 56 aloitetaan myös viikonloppuliikenne, jolloin yhteydet Kalasataman kasvavalle alueelle paranevat merkittävästi.

7 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus Lähibussilinjoille 701, 702 ja 802 tehdään asiakkaiden toivomia reittimuutoksia. Vastaavasti linjoilta poistetaan joitakin reittiosuuksia, joiden varrelta on ollut nousijoita hyvin harvoin. Palaute Liikennöintisuunnitelman liikennöintimuutokset ovat olleet kommentoitavina HSL:n internetsivuilla Liikennöintimuutoksista jätettiin yhteensä noin 350 kommenttia. Lisäksi HSL sai yhden kannanoton asukasyhdistykseltä. Valtaosa saadusta palautteesta ei koskenut suoraan esitettyä suunnitelmaa, vaan niissä toivottiin joukkoliikennetarjonnan parantamisesta. Erityisesti toivottiin Etelä-Espoosta Kamppiin kulkevien suorien bussilinjojen lisäämistä sekä Lauttasaaren ja Helsingin keskustan välisen bussiliikenteen palauttamista. Liikennöintisuunnitelmaan sisältyvistä muutoksista eniten keskustelua aiheuttivat K-junien lisäpysähdykset. Muutosta pidettiin varsin tasapuolisesti sekä hyvänä että huonona. Muutos pidentää matka-aikaa Keravan ja Helsingin välillä noin minuutilla, mutta tuo merkittävän palvelutason parannuksen Käpylän, Pukinmäen ja Tapanilan asemien ympäristöön ilman lisäkustannuksia. Lisäksi muutos parantaa vaihdollisten matkojen sujuvuutta, vähentää vaihtamisen tarvetta, selkeyttää joukkoliikennejärjestelmää sekä helpottaa toimimista poikkeustilanteissa, jolloin esimerkiksi osa junaliikenteestä on peruttu. Bussiliikenteen muutoksista eniten palautetta annettiin Tuusulan ja Keravan linjastosuunnitelmaan liittyvistä muutoksista, jotka koskevat Vantaalla Ruskeasannan ja Ilolan alueella liikennöiviä linjoja 621, 622, 623 ja 633. Linjan 633 vuorovälin tihentyessä ja reitin muuttuessa kulkemaan Ruskeasannan ja Ilolan läpi uutta Epinkoskentien katuyhteyttä nykyiset linjat 621 ja 622 voidaan lakkauttaa. Lisäksi Ruskeasannan aluetta palvelee Hakaniemen ja Hyrylän välillä liikennöivä uusi linja 643. Linjojen 633 ja 643 tiheiden vuorovälien myötä linjan 623 reitti oikaistaan samalla kulkemaan Tuusulanväylältä Läntisen Valkoisenlähteentien kautta Koivukyläntielle. Ruskeasannan alueelta säilyy kuitenkin vaihdoton yhteys Leinelän asemalle linjalla 624. Joissakin palautteissa tuotiin esiin huoli Ruskeasannan ja Simonkylän välisten koulumatkayhteyksien sujumisesta linjan 623 reittimuutoksen jälkeen. Tarkemmassa aikataulusuunnittelussa linjan 623 koulumatkayhteyksiä palvelevat lähdöt pyritään mahdollisuuksien mukaan muuttamaan Ruskeasannan kautta kulkevalle K-reitille. Nikkilän linja-autoaseman poistumiseen liittyviä reittimuutoksia käsiteltiin noin 20 kommentissa, jotka koskivat erityisesti Nikkilän keskustan pohjoispuolella olevan Nikkilän kartanon alueen yhteyksiä. Nikkilän kartanon alueelta on lyhyempi kävelymatka vanhalle linja-autoasemalle kuin uuteen Ison kyläntien kadunvarsiterminaaliin. Nikkilän kartanon aluetta palvelevat Nikkilästä Järvenpään ja Pornaisten suuntiin kulkevat linjat 786, 787, 986 ja 987, joilla on erityisesti viikonloppuisin hyvin rajoitetusti liikennettä. Linjan 785 ja/tai linjan 985 jatkaminen Itäisestä Jokipuistosta kartanon alueelle edellyttäisi uuden kääntöpaikan rakentamista. Sipoon kunta selvittää mahdollisuuksia

8 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus toteuttaa kääntöpaikka, mutta toistaiseksi ei ole tiedossa, millä aikataululla toteuttaminen voisi olla mahdollista. Useissa kommenteissa toivottiin runkolinjojen 500 ja 510 liikennöimistä linjojen 58 ja 551 poikkeusreitin mukaisesti Teollisuuskatua. Runkolinjojen reitin on kuitenkin jo aiemmin päätetty kulkevan linjan 58 varsinaisen reitin mukaisesti Aleksis Kiven katua, minne on poikkeusreitin liikennöimisen aikana toteutettu runkolinjan edellyttämiä pysäkkiparannuksia. Aleksis Kiven kadun reitti myös palvelee hyvin kehittyvää Pasilan konepajan aluetta sekä Alppiharjua, missä asutus on tiheää. Teollisuuskadulle jäävät liikennöimään linjat 50 ja 59 tiheällä vuorovälillä. Teollisuuskatu ja Aleksis Kiven katu ovat rinnakkaisia väyliä, joiden välimatka on noin 200 metriä. Jonkin verran palautetta annettiin myös raitiolinjan 7 reittimuutoksesta Itä-Pasilassa. Jatkossa linja kulkee Pasilasta Mäkelänkadun suuntaan lähtiessään Asemapäällikönkatua, eikä linja enää tee tässä suunnassa ns. Messukeskuksen lenkkiä. Raideyhteys Pasilansillalta Messukeskukselle poistuu, eikä tätä reittiä ole enää mahdollista liikennöidä. Tulevaisuudessa linjan 7 reitin jatkuessa Meilahteen Messukeskukselle tulee sijoittumaan linjan 2 päätepysäkki. Hallintosäännön 7 :n hallitukselle määrättyjen lisätehtävien 10 kohdan mukaan hallitus päättää liikennejärjestelmäsuunnitelmasta, liikenteen strategisista suunnitelmista, joukkoliikenteen kehittämissuunnitelmasta sekä joukkoliikenteen liikennöintisuunnitelmasta. Ehdotus Hallitus päättää a) hyväksyä Liikennöintisuunnitelman vuosille ohjeellisena noudatettavaksi sekä b) oikeuttaa toimitusjohtajan tekemään liikennöintisuunnitelmaan vähäisiä muutoksia. Käsittely Käsittelyn aikana esittelijä teki keskustelun perusteella liitteen sivulle 7 seuraavan lisäyksen: "Kauniaisten kouluverkkoon ei ole tulossa muutoksia, jotka vaikuttaisivat joukkoliikennetarpeisiin, mutta koululaisliikenteen tarpeet tulee tarkistaa huomioon ottaen Espoosta tulevien koululaisten huomattavat määrät". Lisäksi esittelijä teki varajäsen Samuli Isolan esittämän perusteella liitteeseen seuraavan lisäyksen: "Jatkotyössä on syytä selvittää Ruskeasannan alueen ilta- ja viikonloppuliikenteen parantamista". Hallitus hyväksyi molemmat esittelijän lisäykset liitteeseen. Käsittelyn aikana jäsen Mika Helenius ehdotti liikennesuunnitelman jättämistä pöydälle. Heleniuksen ehdotus raukesi kannattamattomana.

9 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liite Liikennöintisuunnitelma vuosille

10 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus KIRKKONUMMEN LIITYNTÄLINJASTON TARKISTUKSEN LINJASTOSUUNNITELMASTA PÄÄTTÄMINEN 23/ /2018 Hallitus 3 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Tero Anttila, p ja ryhmäpäällikkö Jonne Virtanen, p Tausta ja tavoitteet Länsimetron liikennöinti käynnistyi Länsimetron liityntälinjasto otettiin käyttöön , jonka yhteydessä myös Kirkkonummen seutulinjat päätettiin Kampin sijaan Matinkylään. Kirkkonummen kunnanhallitus teki kokouksessaan HSL:lle joukon ehdotuksia Kirkkonummen joukkoliikenneyhteyksien parantamiseksi. Kirkkonummen linjastoa koskevia toimenpiteitä päätettiin selvittää myöhemmin erikseen. Kirkkonummen kunnanhallitus päätti kokouksessaan esittää HSL:n TTS-lausunnossa, että HSL varaa vuodesta 2019 alkaen Kirkkonummen joukkoliikenteen palvelutason parantamiseen enintään euron lisämäärärahan, joka kasvattaisi jatkossa HSL:n Kirkkonummen kuntaosuutta. Työn tavoitteena oli kehittää nykyistä linjastoa olemassa olevien sopimusten aikana ja niiden ehtojen mukaisesti. Tavoitteena oli pääsääntöisesti kehittää Kirkkonummen alueen juna- ja metroliikenteeseen tukeutuvaa joukkoliikennelinjastoa. Samalla tutkittiin nykylinjaston kustannustehokkuutta vähäliikenteisten vuorojen osalta. Suunnitellut muutokset Perustetaan uusi linjavariantti 172V. Linja kulkee Kantvikista Kirkkonummen matkakeskuksen kautta suoraan Gesterbyhyn, josta se jatkaa linjan 172 reittiä Masalan kautta Matinkylään. Linja liikennöi nykyisen linja 172 lähtöjen tilalla, ruuhka-aikoina 30 minuutin välein. Linja 172 alkaa liikennöidä arkisin ruuhka-aikojen ulkopuolella 60 minuutin välein, korvaten nykyisen linjan 173 lähdöt. Linja 173Z alkaa liikennöidä myös ruuhka-aikojen ulkopuolella arkisin ja viikonloppuisin. Vuorovälit linjalla 173Z ovat ruuhkassa 30 minuuttia ja ruuhka-ajan ulkopuolella 60 minuuttia. Linjaa 173(K) liikennöidään jatkossa ainoastaan iltaisin ja varhaisaamuisin niin arkena kuin viikonloppuisinkin. Asukasvuorovaikutus

11 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus Projektin pääasiallinen vuorovaikutusalusta oli blogi, johon on kirjoitettu työn etenemisestä ja pyydetty asukkailta kommentteja suunnittelun eri vaiheissa. Liityntälinjaston tarkastelusta on tiedotettu HSL:n omissa tiedotuskanavissa (hsl.fi, uutiskirjeet, blogi, sosiaalinen media, bussinäytöt) sekä mediatiedotteilla. Sen lisäksi alueen asukasyhdistyksiä ja yrityksiä on informoitu suunnittelun sisällöstä, liikkumiskyselystä ja linjastoluonnoksesta. Blogissa esitelty linjastoluonnos keräsi kahden viikon aikana eri kanavissa noin 200 kommenttia. Alueen mediat Kirkkonummen Sanomat, Viisykkönen, ja Länsiväylä ovat myös uutisoineet projektin kulusta ja linjastoehdotuksesta. Kirkkonummen liityntälinjaston tarkastelussa järjestettiin liikkumiskysely, jolla kartoitettiin Kirkkonummen alueella kulkevien liikkumistottumuksia. Vastaajia pyydettiin merkitsemään kartalle koti, työ- tai opiskelupaikka sekä asiointipaikat. Kyselyssä oli myös avoin vastausmahdollisuus, johon saattoi kertoa joukkoliikenteen kehittämistarpeita. Liikkumiskyselyä mainostettiin kaikissa projektin tiedotuskanavissa. Myös suunnittelualueen bussien sisänäytöillä on mainostettu liikkumiskyselyä. Kyselyyn tuli yhteensä noin 2000 vastausta ja 1000 avointa vastausta. Työn aikana järjestettiin asukaspaneeli, johon valittiin seitsemän aktiivista joukkoliikenteen käyttäjää eri puolilta aluetta. Paneelissa osallistujat saivat kertoa oman mielipiteensä nykylinjastosta, jonka jälkeen he saivat tehdä pienryhmissä omia ehdotuksiaan linjastoksi. Paneelin keskustelu kirjoitettiin muistioihin ja tiivistettiin kehityskohteiksi, jotka käytiin suunnitelman teossa läpi. Linjastoluonnos keräsi noin 200 kommenttia. Eniten kommentteja tuli suorien linjojen palauttamisesta Kamppiin. Sen lisäksi kommentoitiin paljon Heikkilän ja Tolsan kierroksen sekä Kantvikin kierroksen tarpeellisuudesta ja niiden matka-aikaa hidastavasta vaikutuksesta. Yleisimpiä parannusehdotuksia ei tässä suunnitelmassa valitettavasti voitu toteuttaa. Kaikkiin eniten kommentteja ja palautteita saaneisiin aiheisiin vastattiin blogissa perustellen, miksi ongelmakohtia ei voida korjata ehdotetuilla tavoilla. Liikennöintikustannukset Ehdotetussa linjastossa ruuhka-aikojen ulkopuolinen liikenne lisääntyisi merkittävästi nykyiseen verrattuna. Kustannusvaikutus ehdotetuilla muutoksilla olisi noin euroa vuodessa. Tämä kokonaiskustannus sisältää ehdotetut muutokset arki- ja viikonloppuliikenteeseen sekä liikennöintiaikoihin. Kokonaiskustannuksissa ei ole huomioituna tehokkuustarkastelun myötä esille nousseita mahdollisesti lakkautettavien lähtöjen tuomia säästöjä. Liikennöintikustannukset vuoden 2019 osalta olisivat noin euroa, jos suunnitellut muutokset saadaan liikenteeseen maaliskuun 2019 alussa. Vaikutukset Merkittävimmät vaikutukset tapahtuvat Kantvikin ja Tolsan sekä Ravallsin ja

12 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus Lindalin alueilla. Ruuhka-aikoina linjan 172 muuttaminen linjaksi 172V nopeuttaa matkoja Kantvikista ja Kolsarista Gesterbyn kouluihin noin 10 minuuttia. Myös matkat Matinkylään linjalla nopeutuvat noin 5 minuuttia. Toisaalta matkat Kantvikista ja Kolsarista muuttuvat vaihdollisiksi Ravallsiin ja Lindaliin. Ruuhka-aikojen ulkopuolella matka-ajat ja palvelu paranevat Kantvikissa, Kolsarissa, Heikkiläntiellä ja Tolsassa. Matka-aika Kantvikin suunnasta Matinkylään nopeutuu noin 20 minuuttia sekä Heikkiläntieltä ja Tolsan alueelta noin 7 8 minuuttia. Heikkilän ja Tolsan alueelle tulee myös palvelua hiljaiseen aikaan. Kantvikin alueen vuoroväli paranee 60 minuutista 30 minuuttiin. Kuntien osallistuminen Liityntälinjaston tarkastelun ovat toteuttaneet Kirkkonummen kunnan ja HSL:n edustajista koostunut ohjausryhmä sekä Kirkkonummen, Pohjolan liikenteen ja HSL:n edustajista koostunut projektiryhmä. Myös Kirkkonummen sivistystoimi on ollut mukana projektiryhmässä, jotta alueen koulut otettaisiin riittävästi huomioon. Linjastoehdotus on esitelty Kirkkonummen kunnanhallitukselle Linjaston käyttöönotto Linjasto on suunniteltu otettavaksi käyttöön kevään 2019 aikana. Suunnitelma pyritään ottamaan käyttöön alkaen. Ehdotus Päätös Hallitus päättää hyväksyä liitteenä olevan Kirkkonummen liityntälinjaston muutokset ohjeellisena noudatettavaksi aikaisintaan maaliskuusta 2019 lähtien. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

13 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus BUSSILIIKENTEEN YMPÄRISTÖBONUS Y9 -TARJOUSKILPAILUN RATKAISU 441/ /2018 Hallitus 4 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Tero Anttila, p ja ryhmäpäällikkö Mika Häyrynen, p Helsingin seudun liikenne kuntayhtymän hallitus päätti kokouksessaan järjestää HSL:n sopimusliikennöitsijöille tarjouskilpailun linja-autoliikenteen hiilidioksidi- ja lähipäästöjen vähentämisestä. Kyseessä on ympäristöbonus, jolla voidaan hyvittää liikennöitsijöille voimassa olevien sopimusvelvoitteiden lisäksi toteutettavia toimenpiteitä, joilla alennetaan päästöjä. HSL on varannut euroa (+ alv) ympäristöbonusten maksamiseen vuoden 2019 helmikuusta vuoden 2020 tammikuuhun saakka. Ympäristöbonustarjouskilpailuun Y9/2019 osallistui neljä (4) liikennöitsijää, jotka jättivät yhteensä 65 tarjousta. Tarjoukset asetettiin paremmuusjärjestykseen, joka on esitetty liitteessä 1. Ehdotettuina toimenpiteinä oli jäte- tai tähderaaka-aineesta valmistetun parafiinisen biodieselin käyttäminen dieselbusseissa, jäte- tai tähderaaka-aineesta valmistetun bioetanolin käyttäminen etanolibusseissa, biokaasun käyttäminen kaasubusseissa sekä pakokaasujen jälkikäsittely. Tarjouskilpailussa hyväksyttävien tarjousten yhteenlaskettu ympäristöhyöty tuli olla vähintään sama kuin hyväksyttyjen tarjousten hinta yhteensä, yksittäisen tarjouksen kustannustehokkuuden oli oltava kuitenkin vähintään 0,6 (ympäristöhyöty verrattuna tarjouksen hintaan). Tarjoukset hyväksyttiin kustannustehokkuuden mukaisessa paremmuusjärjestyksessä. Hyväksyttyjen tarjousten kustannustehokkuuden keskiarvoksi tuli näin ollen 1,12, heikoimman hyväksytyn tarjouksen kustannustehokkuuden ollessa 0,99. Tämän kilpailukierroksen hyväksyttävien toimenpiteiden kustannukset ajanjaksolle ovat yhteensä euroa (+alv), joka maksetaan liikennöitsijöille bonuksena liikennöintikorvausten lisäksi. Kilpailukierroksen perusteella maksettavat ympäristöbonukset perustuvat biodieselin, bioetanolin ja biokaasun käyttöön sekä pakokaasujen jälkikäsittelyyn. Käyttämällä biodieseliä (10,8 milj. litraa), bioetanolia ( litraa), biokaasua ( kg) ja pakokaasujen jälkikäsittelylaitteistoja. Toimenpiteillä pystytään vähentämään HSL:n bussiliikenteen hiilidioksidipäästöjä (CO2) tonnia, typenoksideja (NOx) 20,2 tonnia, sekä pienhiukkasia (PM) 530 kg vuoden 2019 helmikuusta vuoden 2020 tammikuuhun saakka. Ympäristöbonukset maksetaan liikennöitsijöille puolivuosittain jälkikäteen. Ympäristöbonuksen Y9 maksupäivät ovat (maanantaina) ja Aiemmin ratkaistujen kilpailukierrosten (Y1 ja Y6+) maksupäiviä

14 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus ovat tammikuun 10. päivä ja heinäkuun 10. päivä. Mikäli maksupäivä sijoittuu viikonloppuun, maksupäivä siirtyy seuraavaan arkipäivään. Hankintapäätös tulee kokonaisuudessaan julkiseksi hallituksen päätöksenteon jälkeen ja ehdotus, tarjousvertailu sekä osa selostusosasta ovat salassapidettäviä päätöksentekoon saakka. Hallintosäännön 7 :n 8 kohdan mukaan hallitus päättää hankinnoista. Ehdotus Hallitus päättää, että a) HSL maksaa tällä kilpailukierroksella ympäristöbonuksena liitteen 1 mukaisista päästöjä alentavista toimenpiteistä biodieselin, bioetanolin ja biokaasun käytöstä sekä pakokaasujen jälkikäsittelystä hyväksyttyjen tarjousten mukaisesti euroa (+alv) ajalle b) ympäristöbonus jakautuu seuraavasti ajalle : Helsingin Bussiliikenne Oy euroa (+alv) Nobina Finland Oy euroa (+alv) Oy Pohjolan Kaupunkiliikenne Ab euroa (+alv) Savonlinja Oy euroa (+alv) c) ympäristöbonukset maksetaan liikennöitsijöille puolivuosittain jälkikäteen. Ympäristöbonuksen Y9 maksupäivät ovat ja Käsittely Päätös Osastonjohtaja Tero Anttila selosti asiaa kokouksessa. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liite Ympäristöbonus-toimenpiteiden tarjousvertailu (julkinen päätöksenteon jälkeen)

15 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus VIRANHALTIJOIDEN TOIMIVALTA IRTAIMEN OMAISUUDEN MYYMISESSÄ SEKÄ TOIMITILOJEN VUOKRALLE OTTAMISESSA JA ANTAMISESSA 19/ /2019 Hallitus 5 Esittelijä Hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava Valmistelijat Hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen, p Yhtymäkokous on hyväksynyt HSL:n hallintosäännön, joka on tullut voimaan alkaen. Hallintosäännön 7 :n hallitukselle säädettyjen lisätehtävien 7 kohdan mukaan hallitus päättää omaisuuden ostamisesta ja myymisestä sekä vuokralle ottamisesta ja antamisesta sekä vahvistaa rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää mainituista asioista. HSL:n omaisuuteen sisältyy Kiinteistöosakeyhtiö Asemapäällikönkatu 5:n, Helsingin konsernihankinta Oy:n ja TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n osakkeita, IT-laitteita ja ohjelmia, työautoja, muuta irtainta omaisuutta sekä rahoitusomaisuutta. HSL vuokraa joitain kuljettajien taukotiloja, joita on edelleen vuokrattu muille toimijoille. HSL vuokraa myös toimitiloja asiakaspalvelujen ja tarkastusmaksuyksikön käyttöön. HSL hankkii työautoja, sähköbusseja sekä toimistolaitteita myös leasingsopimuksilla ja HSL vuokraa sähköbusseja edelleen muille toimijoille. Toimivaltaa on syytä määritellä tarkemmin laitteiden, autojen ja muun irtaimen omaisuuden myymisessä ja vuokralle antamisessa sekä toimitilojen vuokralle ottamisessa ja antamisessa, jotta toimijoiden roolit ja toimintatavat edellä mainituissa asioissa olisivat mahdollisimman selkeät. Omaisuuden ostamisen suhteen noudatetaan voimassaolevia hankintasäädöksiä ja hallituksen hyväksymiä ohjeistuksia, joten ei ole tarpeen tehdä täydentäviä päätöksiä omaisuuden hankkimisesta. Sijoitustoiminnan osalta noudatetaan hallituksen kokouksessaan päättämiä sijoitustoiminnan periaatteita. Lisäksi hallitus on kokouksessaan päättänyt viranhaltijoiden hankintatoimivallasta päättäessään, että toimitusjohtajalla on oikeus hyväksyä rakennuksia, rakennelmia ja laitteita sekä muita hankkeita koskevat hankesuunnitelmat enintään euron (alv 0%) määrään saakka. Kyseisen hankintatoimivaltaa koskevan päätöksen mukaan Teknologiaratkaisut -osaston sekä Hallinto- ja strategiapalvelut -osaston osastonjohtajilla on oikeus tehdä kuntayhtymän lukuun oman osastonsa hankintoja enintään euron (alv 0 %) määrään saakka ja Liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osaston, Joukkoliikenneosaston sekä Asiakkuus ja myynti -osaston osastonjohtajilla on oikeus tehdä kuntayhtymän lukuun oman osastonsa hankintoja enintään euron (alv 0%) määrään saakka. Toiminnan sujuvuuden vuoksi hallitus voi delegoida irtaimen omaisuuden myymiseen sekä vuokralle ottamiseen ja antamiseen liittyviä tehtäviä edelleen

16 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus alaiselleen viranhaltijalle. Irtainta omaisuutta myytäessä tai vuokralle otettaessa ja annettaessa huomioidaan aina kuntayhtymän kokonaisetu ja voimassa oleva toiminta- ja taloussuunnitelma. Kuntayhtymän käytänteiden mukaan yli euron irtaimen omaisuuden myynnistä sekä vuokralle ottamisesta ja antamisesta laaditaan viranhaltijan päätöspöytäkirja, joka toimitetaan tiedoksi hallitukselle otto-oikeutta ja laillisuusvalvontaa varten. Ehdotus Hallitus päättää, että a) Hallinto- ja strategiapalvelut -osaston osastonjohtaja päättää kuntayhtymän omistaman irtaimen omaisuuden myynnistä, kun myytävän irtaimiston arvo on alle euroa. Tämän arvon ylittävän irtaimen omaisuuden myynnistä päättää toimitusjohtaja euroon saakka. Yli euron arvoisen omaisuuden myynnistä päättää hallitus. Toimitusjohtaja voi delegoida päätösvaltaansa irtaimiston myymisessä edelleen alaiselleen viranhaltijalle; b) osastonjohtajat päättävät oman osastonsa toiminnan osalta omaisuuden vuokralle ottamisesta ja antamisesta hankintatoimivaltansa puitteissa. Sitä ylittävältä osin omaisuuden vuokralle ottamisesta ja antamisesta päättää toimitusjohtaja. Käsittely Toimitusjohtaja Rihtniemi sekä osastonjohtajat Anttila, Flink, Heikkinen, Mäkinen ja Puntanen sekä viestinnän asiantuntija Eriksson poistuivat esteellisinä (hallintolaki kohta) asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Hallintopäällikkö Röntynen toimi pöytäkirjanpitäjänä tämän asian käsittelyn ja päätöksenteon ajan. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

17 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus MATKUSTAJIEN TYYTYVÄISYYS JOUKKOLIIKENTEESEEN (ASTY) SYKSYLLÄ / /2018 Hallitus 6 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelijat Osastonjohtaja Sini Puntanen, p , ryhmäpäällikkö Marko Vihervuori, p ja liikennetutkija Hanna Kitti, p Syksyn 2018 asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan matkustajista 86 prosenttia oli joko erittäin tai melko tyytyväisiä HSL-joukkoliikenteeseen, eli antoi yleisarvosanan 4 tai 5 asteikolla 1 5. Yleisarvosanan keskiarvo oli 4,06. Tyytyväisten matkustajien osuus oli lähes sama kuin syksyllä Keväällä 2018 yleisarvosana laski voimakkaasti länsimetron ja sen liityntälinjaston liikennöinnin alettua. Tuolloin matkustajista 81 prosenttia oli tyytyväisiä HSL-joukkoliikenteeseen. Matkustajien tyytyväisyys metroliikenteeseen parantui merkittävästi keväästä 2018, jolloin asiakastyytyväisyyttä tutkittiin länsimetrossa ensimmäistä kertaa. Syksyllä HSL-joukkoliikenteeseen tyytyväisiä oli 84 prosenttia metromatkustajista, kun keväällä tyytyväisiä oli 75 prosenttia. Kantametrossa, metron osuudella Ruoholahdesta itään, matkustajista 88 prosenttia oli tyytyväisiä metroliikenteeseen syksyllä Länsimetrossa tehdyillä matkoilla tyytyväisyys HSL-joukkoliikenteeseen parantui voimakkaasti keväästä. Syksyllä länsimetron matkustajista 81 prosenttia antoi erittäin hyvän tai hyvän yleisarvosanan HSL:lle, kun keväällä tyytyväisiä oli vain 68 prosenttia matkustajista. Myös tyytyväisyys metroliikenteen täsmällisyyteen parantui merkittävästi koko metrossa keväästä Syksyllä kolme matkustajaa neljästä oli sitä mieltä, että metro liikennöi aikataulun mukaisesti, kun taas keväällä tätä mieltä oli kaksi kolmesta matkustajasta. Länsimetrossa tyytyväisyys matkanteon sujuvuuteen (tyytyväisiä 80 %), liikennevälineen vaihtamiseen (tyytyväisiä 74 %) sekä opasteiden toimivuuteen (tyytyväisiä 80 %) parantui lähes kymmenellä prosenttiyksiköllä keväästä. Syksyn aikana metroa vaivannutta kuljettajapulaa saatiin paikattua kouluttamalla uusia kuljettajia. Metrossa oli myös vähemmän teknisiä häiriöitä kuin keväällä. Kantametrossa asiakastyytyväisyys on edelleen useiden tekijöiden suhteen korkeammalla tasolla kuin länsimetrossa, lukuun ottamatta siisteyttä ja turvallisuutta. Myös länsimetron liityntäliikenteessä ja Lauttasaaren bussilinjoilla asiakastyytyväisyys parantui monella tapaa keväästä Yleisarvosanan perusteella tyytyväisiä oli liityntäliikenteessä 80 prosenttia matkustajista, kun keväällä tyytyväisiä oli vain 65 prosenttia. Lisäksi syksyllä liityntälinjaston ja Lauttasaaren bussiliikenteen matkustajista 77 prosenttia oli sitä mieltä, että vaihtaminen on sujuvaa, kun keväällä näin ajatteli vain 69 prosenttia vastaajista. Osalle länsimetron liityntälinjoista tehtiin matkustamista helpottavia aikataulu- ja reittimuutoksia syksyn aikataulukauden

18 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus voimaanastumisen yhteydessä. Koko HSL-bussiliikenteessä vaihtamisen sujuvuuteen oli tyytyväisiä 82 prosenttia vastaajista. Länsimetron rinnalle perustetuilla linjoilla 143A, 146A, 147A ja 164A asiakkaista 92 prosenttia oli tyytyväisiä matkanteon sujuvuuteen, kun HSL-bussiliikenteessä keskimäärin 82 piti matkantekoa sujuvana. Yleisarvosanan perusteella kaikkein tyytyväisimmät matkustajat ovat raitiovaunuliikenteessä. Raitovaunuliikenteessä matkustajista 90 prosenttia oli yleisarvosanan perusteella tyytyväisiä, mikä vastaa matkustajien tyytyväisyyttä keväällä Asiakastyytyväisyys laski hetkellisesti raitiovaunuliikenteen linjastouudistuksen astuttua voimaan syksyllä Syksyllä 2018 myös raitiovaunuliikenteen täsmällisyys koettiin HSL-liikenteen parhaimmaksi. Jopa 78 prosenttia matkustajista oli sitä mieltä, että raitiovaunuliikenne pysyy aikataulussaan. Lähijunaliikenteessä taas yli yhdeksän kymmenestä matkustajasta oli tyytyväinen matkanteon sujuvuuteen. Syksyllä kysyttiin matkustajien tyytyväisyyttä uuteen HSL:n mobiilisovellukseen, ja noin kolme vastaajaa neljästä oli sitä mieltä, että mobiilisovellus sopii hyvin heidän käyttöönsä. Sovellukseen tyytyväisistä jopa 92 prosenttia oli sitä mieltä, että lipun ostaminen on helppoa. Matkustajien tyytyväisyys opasteiden toimivuuteen etenkin raitiovaunu- ja bussiliikenteen pysäkeillä on parantunut yhtäjaksoisesti keväästä 2017 alkaen. Pysäkkien ja asemien matkustajainformaation kehitystyötä on jatkettu pitkäjänteisesti, ja pysäkkiopastusta on selkiytetty samalla kun opasteisiin on eri tavoin tuotu matkustamista helpottavaa informaatiota. HSL mittaa matkustajien tyytyväisyyttä joukkoliikennepalveluihin lähes ympärivuotisella kyselytutkimuksella. Tutkimusta tehdään arkisin maanantaista torstaihin kello 6 18 ja perjantaisin kello Syksyllä 2018 tutkimukseen osallistui yli matkustajaa bussi-, raitiovaunu-, metro- ja lähijunaliikenteessä. Vastaukset painotetaan linjoittain nousijamäärien perusteella. Ehdotus Päätös Hallitus päättää merkitä asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset tiedoksi. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

19 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus Hallitus HALLITUKSEN OSALLISTUJIEN NIMEÄMINEN UITP-KONGRESSIIN / /2017 Hallitus 157 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen, p UITP-kongressi järjestetään Tukholmassa sunnuntaista torstaihin UITP (Union Internationale des Transports Publics) on julkisen liikenteen kansainvälinen yhteistyöjärjestö, jossa on jäseniä 96 eri maasta. HSL on järjestön jäsen. Kongressiin odotetaan yli osallistujaa eri puolilta maailmaa. Kongressin teemoja ovat mm. erinomainen asiakaskokemus, liikkuminen palveluna sekä palvelujen rahoituksen uudet mallit. Lisätietoja tapahtumasta saa tapahtuman verkkosivuilta: HSL:n organisaatiosta kongressiin osallistuvat toimitusjohtaja, osastonjohtajat sekä mahdollisia asiantuntijoita. Edellä mainittujen lisäksi on tarkoituksena, että hallitus päättää neljän hallituksen jäsenen osallistumisesta kongressiin. Myös aiempina vuosina HSL:stä on osallistuttu tapahtumaan. Osallistujille tapahtumaan osallistuminen on maksutonta, sillä HSL vastaa osallistujien osallistumismaksusta, majoituskuluista sekä matkustuskustannuksista. Lisäksi osallistujille maksetaan KVTES:n mukainen päiväraha kongressipäiviltä. Osallistumismaksu henkilöä kohden on jäsenorganisaatioille euroa, kun ilmoittautuminen tehdään ennen tammikuun loppua. Lisäksi arvioidaan, että lennot ja muut matkustuskulut henkilöä kohden ovat noin 500 euroa ja majoitus tapahtuman aikana noin 700 euroa. Näin ollen yhden osallistujan osallistumiskustannukset päivärahoineen ovat noin euroa. Ehdotus Hallitus päättää nimetä keskuudestaan neljä osallistujaa Tukholmassa järjestettävään UITP-kongressiin. Päätös Hallitus päätti jättää asian pöydälle. Hallitus 7 Ehdotus Hallitus päättää nimetä keskuudestaan neljä osallistujaa Tukholmassa järjestettävään UITP-kongressiin.

20 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus Hallitus Päätös Hallitus päätti nimetä osallistujiksi Tukholmassa järjestettävään UITP-kongressiin Antti Aarnion, Sanna Tuhkusen ja Kicka Lindroosin.

21 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus KUNTALAIN MUKAISTA OTTO-OIKEUTTA VARTEN TOIMITETUT PÄÄTÖKSET Hallitus 8 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen, p Hallitukselle on toimitettu kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeutta varten toimitusjohtajan ja osastonjohtajien viranhaltijapäätökset ajalta Päätösluettelo on liitteenä. Ehdotus Päätös Hallitus päättää olla ottamatta käsiteltäväkseen liitteessä mainittuja päätöksiä. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liite Päätösluettelo

22 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT Hallitus 9 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen, p HSL:lle ovat saapuneet seuraavat päätökset tiedoksi: - Ote Vihdin kunnanvaltuuston päätöksestä Joukkoliikenteen järjestämistapaselvitys HSL on antanut seuraavat lausunnot ja vastauksen: - HSL:n lausunto Masalanportin asemakaavaehdotuksesta - HSL:n lausunto Trafin tulkintoihin puolesta-asioinnissa - HSL:n vastaus eduskunnan liikennevaliokunnan kysymykseen lipunmyyntirajapintojen avaamisesta Ehdotus Käsittely Päätös Hallitus päättää merkitä asiat tiedoksi. Osastonjohtaja Mari Flink selosti puolesta-asiointiasiaa ja Traficomille annettua lausuntoa kokouksessa. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet Ote Vihdin kunnanvaltuuston päätöksestä (Dnro 154/ /2018) HSL:n lausunto Masalanportin asemakaavaehdotuksesta (Dnro 332/ /2017) HSL:n lausunto Trafin tulkintoihin puolesta-asioinnissa (Dnro 144/ /2018) HSL:n vastaus eduskunnan liikennevaliokunnan kysymykseen lipunmyyntirajapintojen avaamisesta (Dnro 144/ /2018)

23 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus MUUT ASIAT JA SEURAAVA KOKOUS Hallitus 10 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen, p Ehdotus Hallitus päättää kokoontua seuraavan kerran aiemmin päätetyn mukaisesti tiistaina klo Ryhmät klo Seuraavat iltakoulut ovat keskiviikkona ja klo alkaen. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

24 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus LAUSUNNON ANTAMINEN RAIDE-JOKERIN VARIKON HANKESUUNNITELMASTA 141/ /2018 Hallitus 11 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelijat Osastonjohtaja Tero Anttila, p , ryhmäpäällikkö Johanna Wallin, p. 050? ja joukkoliikennesuunnittelija Teuvo Syrjälä, p. 040? Raide-Jokeri on Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille suunniteltu pikaraitiotielinja. Raide-Jokerille on suunniteltu varikko Helsingin Roihupeltoon sekä varikkovaraus Espoon Laajalahteen. HSL:n hallitus on kokouksessaan lausunut Raide-Jokerin hankesuunnitelmasta. Lausunnossa HSL on todennut, että HSL pitää Raide-Jokeria tärkeänä hankkeena, jolla vastataan Helsingin seudun kasvun liikennejärjestelmää kohtaan aiheuttamaan paineeseen. Hanke lisää seudun poikittaisen joukkoliikenteen kapasiteettia ja parantaa matka-aikojen ennustettavuutta. Raideliikenteen verkon laajentuminen mahdollistaa seudun ydinalueiden tiivistämisen asuin- ja palvelurakentamisella. HSL:n lausunnossaan esittämät kannat pätevät edelleen. HSL:n hallitus on kokouksessaan lausunut Raitiotievarikkojen kehittämissuunnitelmasta. Lausunnossa HSL on todennut pikaraitiotievarikoiden osalta, että nykyiset varikot eivät kaluston pituuden vuoksi sovellu pikaraitiokaluston varikoiksi. Raide-Jokerin ja Kruunusiltojen varikoiden kautta on tarkoituksenmukaista hoitaa Raide-Jokerin ja Kruunusiltojen raitioliikenteen vaunujen säilytystarve kokonaisuudessaan. Raide-Jokerin varikolla ei ole tarkoitus tehdä kaikkia raskaimpia korjaustoimenpiteitä, vaan nämä on tarkoitus tehdä HKL:n muilla varikoilla, joissa on soveltuvat tilat ja välineet niitä varten. HSL:n näkemyksen mukaan raskaan huollon vaatimia tiloja ei ole tarkoituksenmukaista kahdentaa, mutta tilojen käyttö tulee organisoida kilpailuneutraalilla tavalla, joka mahdollistaa myös muiden operaattoreiden tasapuolisen toimimisen varikolla. HSL:n lausunnossaan esittämät kannat pätevät edelleen. Helsingin kaupunki on pyytänyt HSL:ltä lausuntoa Raide-Jokerin varikon hankesuunnitelmasta. HKL:n johtokunnan on tarkoitus käsitellä asiaa kokouksessaan perjantaina ja Helsingin kaupunginhallituksen kokouksessaan , joten HSL:n hallituksen kokousaikataulun vuoksi asia on syytä käsitellä tammikuun kokouksessa. HSL:n lausunto on esitetty pykälän liitteenä ja siinä otetaan kantaa mm. hankesuunnitelmassa esitettyyn sijoituspaikkaan, kalustoon sekä aikatauluun. Hankesuunnitelma on julkaistu Raide-Jokerin verkkosivuilla (linkki hankesuunnitelmaan).

25 PÖYTÄKIRJA 1/ Hallitus Ehdotus Päätös Hallitus päättää antaa Helsingin kaupungille liitteenä esitetyn lausunnon Raide-Jokerin varikon hankesuunnitelmasta. Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liite HSL:n lausunto Raide-Jokerin varikon hankesuunnitelmasta

26 PÖYTÄKIRJA 1/ MUUTOKSENHAKUOHJEET Pöytäkirja on julkaistu HSL:n verkkosivuilla ( Muutoksenhakukielto ( :t 1, 6-11) Päätöksiin, jotka koskevat vain asian valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa kuntalain 136 :n mukaan hakea muutosta. Muutoksenhakukielto hankinta-asiassa ( 4) Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan hankinta-asiaan ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla (hankintalain 163 ). Oikaisuvaatimusohje ( :t 2, 3, 5) Päätöksiin tyytymätön saa tehdä siitä oikaisuvaatimuksen HSL:n hallitukselle. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen (kuntalaki 134 ). Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen). Oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös HSL:n jäsenkunta sekä luonnollinen henkilö, yhteisö, laitos tai säätiö, joka kuntalain 3 :n mukaisesti on jäsenenä jossakin HSL:n jäsenkunnista. Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista tiedoksisaantipäivää mukaan lukematta. Myöhästynyttä oikaisuvaatimusta ei oteta tutkittavaksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kolmen (3) päivän kuluttua viestin lähettämisestä, jos päätös on annettu asianosaiselle tiedoksi sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 19 :ssä säädetyllä tavalla, seitsemän (7) päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, jos päätös on annettu asianosaiselle tiedoksi kirjeellä ilman saantitodistusta, saantitodistukseen merkittynä päivänä, jos päätös on lähetetty asianosaiselle tiedoksi saantitodistuksin, tiedoksiantotodistukseen merkittynä päivänä, jos päätös on annettu asianosaiselle tiedoksi henkilökohtaisesti. Niiden, jotka eivät ole asianosaisia, katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän (7) päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on julkaistu HSL:n internetsivuilla. Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti (myös sähköinen muoto täyttää kirjallisen muodon vaatimuksen). Siitä on käytävä ilmi, mihin päätökseen se on kohdistettu, millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään oikaisuvaatimuksen, oikaisuvaatimuksen tekijän vaatimus perusteineen sekä oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja yhteystiedot Oikaisuvaatimus on toimitettava HSL:lle: Sähköpostiosoite: hsl(at)hsl.fi Postiosoite: HSL, PL 100, HSL

27 PÖYTÄKIRJA 1/ Faksinumero: ( 09) Käyntiosoite: Opastinsilta 6 A, Helsinki Aukioloaika: ma pe klo Asiakirjojen on oltava perillä viimeistään muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Oikaisuohje ja valitusosoitus hankinta-asiassa ( 4) I Oikaisuohje Päätöksiin voi hakea muutosta joko tekemällä hankintaoikaisuvaatimuksen tai valituksen markkinaoikeudelle tai molemmat. Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla (hankintalaki 163 ). Sähköistä tiedoksiantoa käytettäessä hankintapäätös katsotaan saaduksi tiedoksi sinä päivänä, jolloin päätöksen sisältävä sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Jos tiedoksianto toimitetaan postitse kirjeellä vastaanottajalle, vastaanottajan katsotaan saaneen asiasta tiedon seitsemäntenä päivänä sen lähettämisestä, jollei tiedoksiannon näytetä tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä todisteellista tiedoksiantotapaa, tiedoksianto katsotaan tapahtuneeksi saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Ohje hankintaoikaisuvaatimuksen tekemisestä Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön voi vaatia hankintalain :n mukaan hankintaoikaisua. Hankintaoikaisua voi vaatia hankintayksiköltä tarjouskilpailuun osallistunut tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu asianosainen. Asianosaisen on vaadittava hankintaoikaisua 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta. Hankintaoikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi vaatimukset perusteineen. Vaatimuksesta on käytävä ilmi oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi. Vaatimukseen on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivat ne jo ole hankintayksikön hallussa.

28 PÖYTÄKIRJA 1/ Hankintaoikaisuvaatimus toimitetaan hankintayksikölle: Sähköpostiosoite: hsl(at)hsl.fi Postiosoite: HSL, PL 100, HSL Faksinumero: ( 09) Käyntiosoite: Opastinsilta 6 A, Helsinki Aukioloaika: ma pe klo Asiakirjojen on oltava perillä viimeistään muutoksenhakuajan viimeisenä päivänä ennen aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisuvaatimuksen vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosainen voi hankintalain nojalla hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen. II Valitusosoitus markkinaoikeuteen Tarjoaja, osallistumishakemuksen tehnyt ehdokas tai muu asianosainen voi saattaa asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee (hankintalaki mom.): 1) yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua; 2) sitä, että hankintasopimusta ei jaeta osiin 75 :n nojalla; tai 3) sitä, että 93 :ssä tarkoitetun kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena käytetään yksinomaan halvinta hintaa tai kustannuksia. Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen. Valitus on tehtävä kirjallisesti (myös sähköinen muoto täyttää kirjallisen muodon vaatimuksen). Valituskirjelmässä, joka on osoitettava markkinaoikeudelle, on ilmoitettava: 1. päätös, johon haetaan muutosta 2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan 3. valittajan nimi ja kotikunta 4. jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta 5. postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan lähettää. Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan ja dynaamiseen hankintajärjestelmään hyväksymistä koskevan ratkaisun osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää (hankintalaki mom.). Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on omakätisesti allekirjoitettava valituskirjelmä. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Valituskirjelmään on liitettävä:

29 PÖYTÄKIRJA 1/ valituksen kohteena oleva päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä 2. selvitys valituksen kohteena olevan päätöksen tiedoksisaantitavasta ja -päivästä 3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle 4. asiamiehen on liitettävä valtakirja hallintolainkäyttölain 21 :n mukaisesti. Valitus on toimitettava valitusajan kuluessa markkinaoikeudelle: Markkinaoikeus Sähköposti: markkinaoikeus(at)oikeus.fi Käyntiosoite Radanrakentajantie 5, Helsinki. Puhelin: , Faksinumero: , Asiakaspalvelun aukioloaika: ma pe Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Valitusasiakirjojen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen asiakaspalvelun aukioloajan päättymistä. Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 :n nojalla markkinaoikeus perii muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua euroa. Jos hankinnan arvo on vähintään miljoona euroa, käsittelymaksu on euroa. Jos hankinnan arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa, käsittelymaksu on euroa. Jos asia poistetaan käsittelystä antamatta pääasiassa ratkaisua, se jää tutkimatta tai se jää sillensä, on oikeudenkäyntimaksu kuitenkin 500 euroa. Hankintalain 148 :n nojalla hankinta-asiaan muutosta hakevan on kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikölle viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön edellä mainittuun osoitteeseen. Kunnallisvalitusosoitus ( ) Kunnallisvalituksen saa tehdä oikaisuvaatimusta koskevasta päätöksestä se, joka on tehnyt asiassa oikaisuvaatimuksen. Jos päätöstä on oikaisuvaatimuksen johdosta muutettu, saa kunnallisvalituksen tehdä muukin päätöksen asianosainen taikka HSL:n jäsenkunta sekä luonnollinen henkilö, yhteisö, laitos tai säätiö, joka kuntalain 3 :n mukaisesti on jäsenenä jossakin HSL:n jäsenkunnista. Kuntalain mukaisen kunnallisvalituksen Helsingin hallinto-oikeudelle saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muutoin lainvastainen. Valitusaika on 30 päivää. Valitusaika lasketaan päätöksen tiedoksisaannista. Valitusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon