PADASJOEN KUNTA SISÄLLYSLUETTELO 11 / 2019 Kunnanhallitus

Transkriptio

1 SISÄLLYSLUETTELO 11 / 2019 Kunnanhallitus Kokousaika Maanantai 20. toukokuu 2019 klo Kokouspaikka Kuntala, valtuustosali 68 Tilintarkastajayhteisön tilintarkastuskertomus ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus valtuustolle sekä tilintarkastajan muistio kunnanhallitukselle Yhtymäkokousedustajan valitseminen Eteva Kuntayhtymän yhtymäkokoukseen Yhtymäkokousedustajan valitseminen Ladecin yhtiökokoukseen Johtajasopimuksen hyväksyminen Työllisyyden hoidon kehittäminen Aktiivisen tuen malli Kunnanhallituksen vaali Teknisen johtajan vaali Hallintokuntien pöytäkirjat Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen

2 126 TILINTARKASTAJAYHTEISÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS JA TARKASTUSLAUTA- KUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VALTUUSTOLLE SEKÄ TILINTARKASTAJAN MUIS- TIO KUNNANHALLITUKSELLE Khall. 68 BDO Audiator Oy / JHTT-tilintarkastaja Jorma Kesä on osoittanut kunnanvaltuustolle liitteen 1 mukaisen tilintarkastuskertomuksen. Padasjoen kunnan tarkastuslautakunta puolestaan on osoittanut valtuustolle liitteen 2 mukaisen arviointikertomuksen. Lisäksi JHTT-tilintarkastaja Jorma Kesä on osoittanut tarkastuslautakunnalle / kunnanhallitukselle liitteen 3 mukaisen muistion. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää 1. merkitä tiedokseen tilintarkastuskertomuksen ja arviointikertomuksen, jotka tarkastuslautakunta on osoittanut valtuuston käsiteltäviksi sekä 2. merkitä tiedokseen tilintarkastajan muistion.

3 127 YHTYMÄKOKOUSEDUSTAJAN VALITSEMINEN ETEVA KUNTAYHTYMÄN YHTYMÄ- KOKOUKSEEN Khall. 69 Eteva kuntayhtymän seuraava yhtymäkokous pidetään Yhtymäkokousedustajan kuhunkin kokoukseen erikseen valitsee jäsenkunnan kunnanhallitus tai jäsenkunnan valtuuston päättämä kunnan muu toimielin (Kuntalaki 410/ mom). Pöytäkirjanote tai valtakirja on toimitettava edustajan mukana viimeistään yhtymäkokoukseen. Kunnanhallitus on valinnut kokouksessaan Padasjoen kunnan edustajaksi Eteva Kuntayhtymän yhtymäkokouksiin Silja Savolan ja hänen varalleen Mira Vilkmanin. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus valitsee Eteva Kuntayhtymän pidettävään yhtymäkokoukseen kunnan edustajaksi Silja Savolan ja hänen varalleen Mira Vilkmanin.

4 128 YHTYMÄKOKOUSEDUSTAJAN VALITSEMINEN LADECIN YHTIÖKOKOUKSEEN Khall. 70 Lahden Seudun kehitys Ladec Oy:n vuoden 2019 varsinainen yhtiökokous pidetään alkaen klo 12 Lahden Tiedepuiston Kotka -kokoustilassa, osoitteessa Niemenkatu 73, Lahti. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus valitsee Padasjoen kunnan edustajan Ladec Oy:n pidettävään yhtiökokoukseen.

5 129 JOHTAJASOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN Khall. 71 Kuntalain 42 :ssä säädetään johtajasopimuksesta seuraavasti: Kunnan ja kunnanjohtajan on tehtävä johtajasopimus, jossa sovitaan kunnan johtamisen edellytyksistä. Johtajasopimukseen voidaan ottaa määräyksiä kunnanjohtajan ja kunnanhallituksen puheenjohtajan työnjaosta kunnan johtamisessa ottaen huomioon, mitä hallintosäännössä määrätään. Johtajasopimukseen voidaan ottaa määräyksiä menettelytavoista, joilla kunnanjohtajan viran hoitamiseen liittyvät erimielisyydet ratkaistaan 43 :ssä tarkoitetun menettelyn sijasta. Johtajasopimuksessa voidaan sopia kunnanjohtajalle maksettavasta erokorvauksesta, jolloin sopimuksen hyväksyy valtuusto. Kunnanvaltuusto valitsi kokouksessaan Padasjoen kunnan uudeksi kunnanjohtajaksi DI Petri Koivulan. Uusi johtajasopimusluonnos on siis laadittu hänen ja Padasjoen kunnan välille. Nykyinen kunnanjohtaja Heikki Jaakkola jää eläkkeelle ja sitä ennen lomalle Petri Koivula toimii vs. kunnanjohtajana välisen ajan. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteen 4 mukaisen johtajasopimuksen ja päättää, että se tulee voimaan , jolloin Petri Koivula aloittaa työnsä Padasjoen kunnan palveluksessa.

6 130 TYÖLLISYYDEN HOIDON KEHITTÄMINEN Khall. 72 Kunta on velvollinen maksamaan 50 % työmarkkinatuesta niiden henkilöiden osalta, jotka ovat olleet työttöminä 300 päivää ja 70 % niiden henkilöiden osalta, jotka ovat olleet työttöminä 1000 päivää. Lisäksi kunta on velvollinen hoitamaan työllistämisen ns. velvoitetyöllistettäville kuntalaisille Lain julkisesta työvoima- ja yrityspalveluista 7 ja 11 lukujen mukaisesti. Kunta on osoittanut vuosibudjetissaan varoja työllisyydenhoidon velvollisuuksien täyttämiseen perusturvan alaisesta toimintakoodista Käyttösuunnitelman kunnanhallitus on hyväksynyt Maksut KELAlle työmarkkinatuesta on kirjattu avustuksina valtiolle (KELA) ja erillisestä työllistämisrahasta ko. toimintakoodissa on maksettu palkkatuen alaiset työllistettyjen palkat kunnan työllisyydenhoidon alalla. Nämä työllistetyt tulevat pääosin KELAn listoilta henkilöistä, joiden perusteella KELA maksattaa kunnalla työmarkkinatukia em. sääntöjen mukaan (KELA - sakkolistat). Myös perusturvan toimintakoodin 2000 ulkopuolella kunnan eri osastoilla (hallintokunnat) maksetaan määräaikaisien palkkoja, joista osa on palkkatuen alaisia ja osa voi olla KELA - sakkolistoillakin olevia työttömiä. Kokemukset työllisyyden hoitamisesta osoittavat selvästi, että pelkästään niillä keinoin, joita nyt on käytössä, ei päästä optimiin työllisyydenhoidon kuluissa eikä palvelutasossakaan suhteessa kustannuksiin. Aiempi ratkaisu sijoittaa osa kehityspäällikön työajasta työllisyyden hoitamiseen ja sitä kautta saada myös yhteys työttömyyden ja yrityskentän välille, on tuottanut selkeän positiivisen tuloksen ja on taloudellisestikin mitaten erittäin kannattavaa, mutta ei ole tuloksena sitä mitä työllisyyden hoitamisessa voitaisiin parhaimmillaan saada tulosta panostamalla hallitusti alan palveluihin. Kehityspäällikkö on perehtynyt parhaisiin käytänteisiin ja neuvotellut alan viranomaisten sekä yhteistyökumppanien kanssa tavoitteenaan löytää malleja parempaan taloudelliseen vaikutukseen pääsemiseksi ja työllisyyden hoitamisen kustannusten parempaan hallittavuuteen. Kustannusten poukkoilu on riski kunnan taloudelle, vaikka kyse ei ole pelkästään suorista kustannuksista, vaan myös ihmisten paremmasta palvelemisesta vaikealla alalla. Selvitys osoittaa, että kunnan kannattaa kokeilla määräajan työllisyyden hoidossa työpajatoimintaa, joka parhaimmillaan sekä pienentää kuluja että parantaa palveluja.

7 131 Selvityksen perusteella on päädytty suunnitelmaan perustaa työllisyyden hoitamiseen aiemmin työpajan nimikkeellä toimineen yksikön kaltainen yksikkö jo aiempien valtuuston kanssa käytävien keskustelujenkin pohjalta. Yksikkö on nimetty Padaspaletiksi ja sille on otettu työnohjaajan nimikkeelle työntekijä TE-keskuksen määritelmien ja palkkatuen avulla. Padaspaletin suunnitelma sisältää budjetoinnin, jossa on laskettu, millaisia vaikutuksia toiminnalla on kunnan työllisyydenhoidon kokonaismenoihin ja linjaus on ollut, ettei kunnalla ole mahdollisuuksia kasvattaa toimintakoodin 2000 työllisyysmenoja lainkaan. Padaspaletin käynnistäminen vaatii alkuinvestoinnin (arviolaskenta osoittaa 3350 euroa) sekä varautumisen uusien toiminnanosien kuluihin (kuljetus ym.). Merkittävin menoerä on kuitenkin suunnitelmiin sisältyvä Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän kanssa puoliksi palkattava alan ammattilainen. Yhtymän kanssa on käynnistetty keskustelut asiasta osana valmisteluja. Soveltuva henkilö on jo löytynyt yhtymän henkilöstöstä. Kunnan toimintamenot eivät kasva, mutta toimintakoodin 2000 työllisyysmenojen budjetin rakennetta on muutettava siten, että budjetin menosta avustukset 4740 / Muut avustukset yhteisöille (KELA -sakkomeno) on leikattava tämän vuoden osalta euroa ja siirrettävä se henkilöstömenojen lisäyksiin sekä alkuinvestointeihin. Padaspaletille on laadittu tavoitteet asiakasmäärissä, joiden avulla menot eivät toimintakoodilla 2000 lisäänny. Tavoitteet ovat varsin realistisia ja helposti seurattavia. Padaspaletti on kokeilu-/kehittämishanke päättyen vuoden 2020 lopussa. Jatkosta päätetään saadun kokemuksen avulla. Valmistelu ja lisätiedot: kehityspäällikkö Petri Jalkanen, puh petri.jalkanen@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää oikeuttaa hallintojohtajan tekemään uuden toimintatavan edellyttämät muutokset tulosalueen eläkemenot ja työllisyys määrärahojen käyttösuunnitelmaan vuoden 2019 osalta siten, etteivät tulosalueen nettomenot kasva.

8 132 AKTIIVISEN TUEN MALLI Yhteistoiminta- Työsuojelupäällikkö: Yhteistoimintatyöryhmä esittää liitteessä 2 työryhmä 6 esitetyn aktiivisen tuen mallin kunnanhallituksen hyväksyttäväksi. Yhteistoimintatyöryhmä päätti esittää kunnanhallituksen hyväksyttäväksi kunnanhallituksen hyväksyttäväksi liitteen mukaisena. Pöytäkirjan liitteenä 2 on aktiivisen tuen malli, johon on korjattu kokouksessa havaittu virhe. Khall. 73 Aktiivisen tuen malli on liitteenä 5. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy aktiivisen tuen mallin liitteen 5 mukaisena.

9 133 KUNNANHALLITUKSEN VAALI Khall. 74 Kunnan hallintosäännön mukaan kunnanhallitus johtaa kunnan toimintaa ja vastaa kuntalaissa säädetyistä tehtävistä. Muut kunnanhallituksen tehtävät on lueteltu hallintosäännön 22 :ssä. Hallintosäännön mukaan kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä, jotka valtuusto valitsee. Jäsenistä valtuusto valitsee kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kuntalain 31 :n mukaan varajäseniin sovelletaan, mitä varsinaisista jäsenistä säädetään. Kuntalain 33 :n mukaisesti puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valitaan samassa vaalitoimituksessa. Kuntalain 73 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) välittömästi kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on kunnanhallituksen tehtäväalueella toimivan, kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; 3) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; 4) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä tai säätiössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Enemmistön kunnanhallituksen jäsenistä on oltava muita kuin kunnan tai kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa olevia henkilöitä.

10 134 Edellä 1 momentin 4 kohtaa ei sovelleta kunnan määräysvallassa olevan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäseneen. Kuten edellä todettiin, henkilö, joka ei ole vaalikelpoinen valtuustoon, ei ole vaalikelpoinen myöskään kunnanhallitukseen. Vaalikelpoisuudesta valtuustoon säädetään Kuntalain 72 :ssä seuraavasti: Vaalikelpoinen valtuustoon ei ole: 1) valtion virkamies, joka hoitaa välittömästi kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä; 2) kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka toimii kunnanhallituksen tai lautakunnan tehtäväalueen johtavassa tehtävässä tai sellaiseen rinnastettavassa vastuullisessa tehtävässä; 3) kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön; 4) kuntayhtymän jäsenkunnan valtuuston osalta kuntayhtymän palveluksessa oleva henkilö, joka asemaltaan voidaan rinnastaa 2 kohdassa tarkoitettuun kunnan palveluksessa olevaan henkilöön. Edellä tarkoitetussa palvelussuhteessa oleva on vaalikelpoinen valtuutetuksi, jos palvelussuhde päättyy ennen kuin valtuutettujen toimikausi alkaa. Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 4 a :n mukaisesti sekä kunnallisissa että kuntien välisen yhteistoiminnan toimielimissä lukuun ottamatta kunnanvaltuustoja, tulee olla sekä naisia että miehiä kumpiakin vähintään 40 %, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Valmistelu ja lisätiedot: hallintojohtaja Kristiina Laakso, puh , sähköposti kristiina.laakso@padasjoki.fi. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se suorittaa kunnanhallituksen jäsenten (7) ja heidän henkilökohtaisten varajäsentensä (7) vaalin toimikaudeksi sekä nimeää kunnanhallituksen puheenjohtajan ja I ja II varapuheenjohtajan.

11 135 TEKNISEN JOHTAJAN VAALI Khall. 45 Padasjoen kunnan teknisen johtajan virka oli haettavana mennessä. Koulutusvaatimuksena oli vähintään insinöörin (AMK tai alempi opistotasoinen) tutkinto. Määräaikaan mennessä virkaa hakivat seuraavat henkilöt: Grönman Tuomas, Rakennusinsinööri AMK, s Hertsi Mika, Rakennusinsinööri, s.1962 Husso Soili, Insinööri AMK, s.1960 Ikonen Jorma, Projekti-insinööri, YAMK s Koukka Salla, Ympäristötekniikan insinööri, s Kupiainen Mikko, Insinööri AMK, s.1980 Linna Rami, Insinööri AMK, s Ristola Juha-Pekka, Insinööri AMK, FM, s Salo Saki, Rakennusinsinööri AMK, s Seppänen Kim, Rakennusterveysasiantuntija, metsätal.ins. s.1975 Sipilä Ensio, Diplomi-insinööri, s Suuronen Ilmo, Tietokoneinsinööri, s Tiihonen Aki, Diplomi-insinööri, s Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus valitsee teknisen johtajan virkaa hakeneista henkilöistä haastatteluun kutsuttavat. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti kutsua haastatteluihin seuraavat henkilöt: Husso Soili Kupiainen Mikko Linna Rami Ristola Juha-Pekka Khall. 75 Haastatteluun kutsutuista Mikko Kupiainen ja Rami Linna peruivat haastatteluaikansa. Kunnanhallitus haastatteli Soili Husson ja Juha-Pekka Ristolan, joista jälkimmäinen lähetettiin Personnel Groupin soveltuvuusarviointiin. Arviointiasiakirjat ovat salassa pidettäviä, mutta valtuutetut saavat arvioinnin kuntalassa luettavakseen ottamalla yhteyttä hallintojohtajaan. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se valitsee tekniseksi johtajaksi Juha-Pekka Ristolan.

12 136 HALLINTOKUNTIEN PÖYTÄKIRJAT Khall. 76 Tekninen lautakunta Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, ettei se vaadi teknisen lautakunnan päätöksiä käsiteltäviksi.

13 137 PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMI- NEN Khall. 77 Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä perustettiin Tämän jälkeen on havaittu, että yhtymän perussopimusta tulisi muuttaa ja täsmentää mm. omistajaohjausta ja yhtymän laskutusta koskevilta osiltaan. Nyt kyseessä olevaa perussopimuksen muutosta on valmisteltu viime vuoden syksystä alkaen useilla kuntien yhteisillä foorumeilla mm. puheenjohtajafoorumilla. Yhtymän perussopimuksessa kiinnitettiin jo yhtymän perustamisvaiheessa erityisesti huomiota kuntien omistajaohjauksen mahdollisuuksiin. Sittemmin on yhtymän jäsenkuntien keskuudessa havaittu, että omistajaohjauksen parantamiseen ja jämäköittämiseen on tarvetta. Tämän vuoksi perussopimuksen muutosehdotuksessa on esitetty mm. yhtymäkokous -malliin siirtymistä. Lisäksi työvaliokunnan roolia ja palvelusopimus- ja taloussuunnitteluprosessia on täsmennetty sekä lisätty uusi kuntafoorumi tilaisuus. Yhtymän toiminnan rahoitus kappaleeseen on esitetty useita korjauksia ja täsmennyksiä. Näiden korjausten ja täsmennysten valmistelussa on ollut mukana myös yhtymän talousjohto. Lisäksi perussopimusehdotuksessa on mm. poistettu yhtymän perustamisvaiheen kahden johtajan malli, otettu maininta tarkastuslautakunnan resursoinnista sekä uutena valvontainstrumenttina erityisen tarkastuksen mahdollisuus. Muutosten esitetään tulevan voimaan Luonnos uudeksi perussopimukseksi on liitteenä 6, voimassa oleva perussopimus liitteenä 7. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä 6 olevan päivitetyn Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perussopimuksen niin, että se tulee voimaan