EVIUS LOPPURAPORTTI. Helsinki Institute for Information Technology HIIT Mikko Kontiainen Martti Mäntylä

Transkriptio

1 EVIUS LOPPURAPORTTI Helsinki Institute for Information Technology HIIT Mikko Kontiainen Martti Mäntylä

2 1( TIIVISTELMÄ 1 TOIMEKSIANTO HIIT sai NAVI-verkoston johtoryhmältä ja Tekesiltä toimeksiannon selvittää mahdollisuuksia NAVI-ohjelman jatkolle kehittyneiden testiympäristöjen ja näiden kansainvälisen verkoston muodossa. 2 TESTIYMPÄRISTÖTOIMINNAN LÄHTÖKOHTIA Testiympäristön tulee olla läheisessä yhteydessä alan nopeaan standardointityöhön ja tarjota tutkimusta ja tuotekehitystä tukevia palveluja. Testiympäristöjen saaminen avoimeen käyttöön osana julkisin toimin rakennettavaa ja ylläpidettävää innovaatioympäristöä on tärkeätä koko alan kehittymiselle. Teknisten toiminnallisuuksien testaamisen lisäksi on tärkeätä mahdollistaa käyttäjätutkimukseen, liiketoimintamallien ja juridiikan tutkimukseen liittyviä palveluelementtejä. 3 SELVITYSTYÖN KULKU Selvitystyö jakautui kolmeen tasoon, alueellinen taso, kansallinen taso ja kansainvälinen taso. Helsingissä työstettiin Helsinki Area Testbedin käynnistämistä, Suomen tasolla pyrittiin saamaan aikaiseksi Testbed Finland ja kansainvälisellä tasolla pyrittiin saamaan nämä hankkeet osaksi EU:n kuudennen puiteohjelman integroitua projektia Wireless World Initiative (WWI). Helsingin alueella koottiin kuuden yrityksen ja viiden tutkimusosapuolen muodostama konsortio Helsinki Area Testbedin taakse. Suomen tasolla käytiin neuvotteluja Testbed Finlandin perustamisesta Oulun, Tampereen ja Helsingin yhteisvoimin. EU:n tasolla osallistuttiin WWI-hankkeen valmisteluun ja CELTIC-ohjelman määrittelyyn. 4 JATKOTOIMET Helsingin alueen testiverkkotoiminnan käynnistämisen valmistelu jatkuu, tavoitteena tekninen valmius syksyllä Testbed Finland valmistelee esisopimusta, tavoitteena Testbed Finlandin perustaminen ja valmius markkinointiin vuoden 2003 aikana. EU:n kuudennen puiteohjelman toiseen hakuun on mahdollisuus jättää hakemus. Samoin CELTIC-ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia rahoitukseen.

3 2( 1 TOIMEKSIANTO Navinova Oy pyysi NAVI-ohjelman johtoryhmän työvaliokunnan toimeksiannosta HIIT:ltä tarjousta NAVI-ohjelman jatkovalmistelusta. Tarkoituksena oli löytää jatkotarpeita ja -aiheita, joiden parissa varsin laajaksi kasvaneen NAVI-verkoston osapuolet ja muut aihepiiristä kiinnostuneet haluaisivat työskennellä. NAVI-ohjelman tavoitteena oli kehittää ja kokeilla henkilökohtaisen paikannuksen infrastruktuuria, laitteita, ohjelmistoja ja palveluita. Testiympäristötoiminta oli NAVIohjelmassa varsin pienimuotoista. NAVI-verkostolta tiedusteltiin keväällä 2002 millaisia jatkotoimenpiteitä NAVI-ohjelman jälkeen tarvittaisiin. Vastauksissa tuli esille yhtäältä tarve laajamittaisempiin, yhteisiin testiympäristöihin ja toisaalta paine kansainvälistymiseen. HIIT jätti NAVI-ohjelman johtoryhmälle tarjouksen EVIUS-valmisteluhankkeesta, jonka tavoitteena oli tuottaa CEC:n 6.puiteohjelmaan tutkimussuunnitelma NAVI-ohjelman toisesta vaiheesta. Tavoitteena oli, että tämä toinen vaihe olisi integroitu projekti nimeltään European Virtual Testbed for Location-Sensitive Ubiquitous Services (EVIUS). Projekti teki käynnistyessään EU:n kuudenteen puiteohjelmaan aloitteen (Expression of Interest / Integrated Project) eurooppalaisesta testiympäristöjen verkostosta, joka tarjoaisi mm. erilaisia paikannuspalveluja tutkimusprojektin käyttöön. Selvitystyöhön haettiin ja saatiin rahoitusta NAVI-ohjelmasta ja Tekesiltä. Selvitystyön aikana tuli ilmeiseksi, että jatkohanke tulee suunnata laajemmin tulevaisuuden liikkuvien palvelujen kehittämiseen ja toteuttaa verkottuneena muiden suomalaisten ja myös EU-toimijoiden kanssa. Syksyn 2002 aikana syntyi ajatus Testbed Finland -verkostosta, joka koostuisi Oulun (Octopus, SmartRotuaari), Tampereen (etampere, RELAB) ja pääkaupunkiseudun itsenäisistä testiympäristöistä. Tämän edellytyksenä on kuitenkin se, että myös pääkaupunkiseudulla kootaan voimat yhteisen testialustan rakentamiseksi siten kuin Oulussa ja Tampereella on jo tehty. Helsinki Area Testbed hankkeen tavoitteena oli tämän pullonkaulan poistaminen.

4 3( 2 TESTIYMPÄRISTÖTOIMINNAN LÄHTÖKOHTIA Testiympäristön tarvetta voidaan tarkastella eri näkökulmista ja näin arvioida testaustoiminnan järkevää toimintatapaa. TEKNINEN NÄKÖKULMA Mobiiliteknologian seuraava vaihe sisältää internetin kaltaisen sisällön tuomisen kannettaviin päätelaitteisiin. Päätelaitteiden rajoitteista (mm. näytön koko, tiedon syötön rajoitukset) palvelujen on oltava selkeästi paremmin kohdistettuja, kuin nykyisin internetissä. Mobiilipalvelujen uskotaan kehittyvän käyttäjäkohtaisesti räätälöityyn suuntaan. Mobiilipalvelujen kehittäminen ja laaja käyttöönotto edellyttää standardointityötä, jonka tuloksena syntyy valmistajien ja operaattoreiden hyväksymä mobiilipalvelujen tekninen ja liiketoiminnallinen arkkitehtuuri. Standardointi avaa kehittyneiden palveluiden markkinan ja luo tarpeen kehitettyjen tuotteiden ja palveluiden testaamiseen uusia standardeja vasten. Mobiilipalveluiden palvelurajapintojen kehittäminen ja standardointi tapahtuu useissa eri foorumeissa rinnakkain. Toimiva kokonaisuus edellyttää rajapintojen määrittelyä kaikissa palvelukerroksissa. Tärkeitä standardointifoorumeita ovat ainakin: 3GPP (3rd Generation Partnership Project) Bluetooth SIG (Bluetooth Special Interest Group) OMA (Open Mobile Alliance) o WAPForum (Wireless Application Protocol Forum) o LIF (Location Interoperability Forum) o WVI (Wireless Village Initiative) W3C (World Wide Web Consortium) OGC (Open GIS Consortium) OpenLS (Open Location Services Initiative) Uusien toiminnallisuuksien tuominen olemassa olevaan infrastruktuuriin ei ole ongelmatonta. Täyden käyttäjähyödyn saaminen uudesta toiminnallisuudesta edellyttää usein syviäkin muutoksia olemassa olevaan tekniseen järjestelmään. Kaikki nämä uudet ominaisuudet ja muutokset vaativat testaamista ja kokeilua. Standardien julkistamisen jälkeenkin on tehtävä paljon yhteensovittamista ja testausta todellisen toiminnallisen yhteensopivuuden varmistamiseksi. Testiympäristö toimiessaan nopeuttaa standardointityötä tarjoamalla palautetta standardien toiminnallisista puutteista ja epäkohdista. Mobiilipalvelujen kehittymisen yksi tärkeä ajuri on uusien teknisten ominaisuuksien hyväksikäyttö ja näiden yhteistoiminta palvelualustassa. Keskeisiä uusia teknisiä toiminnallisuuksia ovat ainakin: Multimediaviestit Paikannus Läsnäolotieto (presence) Henkilökohtaisen informaation hallinta Koko alan teollisuudelle on olennaista, että uudet ominaisuudet voidaan mahdollisimman nopeasti saada tarjolle käyttäjien kannalta houkuttelevissa tuotteissa. Palvelutuotekehityksen tehostaminen ja nopeuttaminen on siksi avainasemassa.

5 4( Testiympäristö tarjoaa osallistujille seuraavia hyötyjä: mahdollista testata teknisiä ratkaisuja standardinmukaista rajapintaa vastaan. mahdollista saada kokemusta erilaisista integrointiin liittyvistä asioista uusia toiminnallisuuksia sisältävässä ympäristössä (esimerkiksi paikannuksen ja tilannetiedon käyttäminen osana palvelun kohdentamislogiikkaa). mahdollistaa näkyvyyden toimintaverkoston muihin osapuoliin nähden KÄYTTÄJÄNÄKÖKULMA Mobiilipalveluiden tuleminen osaksi käyttäjien arkea ja laajempi yleistyminen tapahtuu hitaasti. Uusien ratkaisujen markkinoiden kehittyminen riippuu asiakkaiden kyvystä omaksua uusia välineitä ja palveluja sekä uusia toimintatapoja samoin kuin toimijoiden kyvystä räätälöidä ratkaisut alusta lähtien asiakkaille sopiviksi. Kuluttajien ympäristön tutkiminen ja palautteen saaminen aikaisiin prototyyppeihin ja käyttöliittymäehdotuksiin on keskeistä. WAP:in epäonnistuminen osoittaa, että käyttäjien aikainen osallistuminen tekniseen kehitykseen on välttämätöntä suurten virheiden välttämiseksi. Testiympäristö tarjoaa palvelujen kehittäjille mahdollisuuden testata uusia palveluita oikeilla käyttäjillä ja saada arvokasta palautetta jatkokehityksen tueksi. Testiympäristö voi tarjota osallistujille seuraavia hyötyjä: mahdollisuuden testata valitun palvelukonseptin sopimista käyttäjän tarpeisiin ja arkeen mahdollistaa käyttäjien maksuhalukkuuden testaamisen mahdollistaa käyttäjäkokemuksien keräämisen palvelun jatkokehitystä varten mahdollistaa palvelun käytettävyyden testaamisen oikeilla käyttäjillä JURIDINEN NÄKÖKULMA Mobiilipalvelujen laaja käyttö aiheuttaa paineita myös lainsäädännön kehittämiselle. Uudet ilmiöt ja palvelut kehittyvät niin nopeasti, että lainsäätäjät ovat jälkijunassa. Palvelujen ja teknologioiden kehittäjät eivät itsekään osaa aina ennakoida miten käyttäjät palveluja lopulta hyödyntävät. Tällaiset tilanteet ovat omiaan aiheuttamaan ristiriitoja olemassa olevan lainsäädännön kanssa. Joissakin tapauksissa joudutaan esimerkiksi käyttäjien yksityisyyden suojelemiseksi tekemään laajoja teknisiä muutoksia. Tällaiset tekniset järjestelyt saattaisivat olla helpompaa tehdä jo arkkitehtuurin suunnitteluvaiheessa. Siksi on tärkeää, että testaustoiminnassa on mukana juridiikan alan tutkimusta. Testiympäristö voi tarjota osallistujille seuraavia hyötyjä: mahdollisuuden tutkia palvelun tai teknisen ratkaisun juridisia ongelma-alueita mahdollisuuden puuttua teknisten standardien juridisiin puutteisiin varhaisessa vaiheessa TOIMIJOIDEN NÄKÖKULMA Euroopan teleoperaattorit ovat 3G-lisenssihuutokaupassa tapahtuneiden virhearviointien jälkeen lamassa jota yleinen talouden epävakaisuus pahentaa entisestään. Investointien puute vaikuttaa myös laitetoimittajiin, kuten Nokiaan. Teknisesti internetin palveluja voitaisiin yhä laajemmin toimittaa mobiilipäätelaitteisiin. Uudet päätelaitteet tarjoavat kolmansille osapuolille mahdollisuuden ja alustan itsenäiseen ohjelmisto- ja sisällöntuotantoon. Toimialalle halutaan

6 5( teleoperaattoreiden ja laitetoimittajien rinnalle sisältötuotantoon ja sovelluksiin keskittynyt toimijajoukko. Tällainen malli tukisi teletoiminnasta lähtöisin olevien osapuolten asemaa kilpailussa esimerkiksi Microsoftin dominoimaa IT-lähtöistä mallia vastaan. Mobiilipalveluiden yleistyminen vaatii ennen kaikkea alan keskeisiltä toimijoilta panostusta palveluinfrastruktuurin rakentamiseksi, sitoutumista yhteistyöhön ja pitäytymistä alan standardeissa. Palveluiden tuottamista haittaa tällä hetkellä ennen kaikkea operaattoreiden kirjavat tekniset ratkaisut esimerkiksi tekstiviestipalveluiden liittämisestä osaksi operaattorin järjestelmää ja laskutusjärjestelmien monimutkaisuus. Testiympäristö voi tarjota osallistujille seuraavia hyötyjä: mahdollisuuden tutkia palvelun tai teknisen ratkaisun juridisia ongelma-alueita pitkällä aikavälillä paremman varmuuden teknisten ratkaisujen vakiintumisesta, toimivuudesta ja soveltumisesta operaattorin käyttöön testiympäristön teknisen infrastruktuurin rakentamiseen osallistuvat yritykset saavat ainutlaatuista kokemusta integraatiotyöstä, jota standardoinnin edistymisestä huolimatta täytyy tehdä vielä paljon. LIIKETOIMINTAMALLINÄKÖKULMA Mobiilipalvelujen syntyminen edellyttää palvelujen kaupallista elinkelpoisuutta. Toimialan on pystyttävä sopimaan siitä, kuka tekee investoinnit ja miten käyttäjien palveluista maksama raha jaetaan. Internet-hype loi alalle paljon epärealistista odotusta, jota joudutaan nyt purkamaan. Uusiin teknisiin mahdollisuuksiin liittyvät tarpeet ylittävät aikaisempia toimialarajoja ja näin muodostuu luovat uusia rooleja toimintaverkostoon ja uusia toimintaverkostoja. Tällaisen verkoston kehittyminen edellyttää avointa yhteistoimintaa ja tiedonvaihtoa osapuolten välillä. Verkoston kehittymisen nopeus riippuu pitkälti toimijoiden yhteistyöstä ja teknologioiden yhteensovittamisesta. Testiympäristö antaa toimiessaan viitettä palvelujen käyttötarpeista ja käytön taloudellisesta volyymistä. toimijoiden roolien testaaminen tulojen ja taloudellisen riskin jakaminen, tehtävien jakaminen laskutusperusteiden tarkentaminen INNOVAATIOYMPÄRISTÖNÄKÖKULMA Ohjelmistoliiketoiminta nähdään useilla alueilla tärkeänä elinkeinotoiminnan kasvualueena ja sen uskotaan tuovan työpaikkoja ja toimeentuloa. Suomella on hyvät lähtökohdat uusien, globaaleille markkinoille tähtäävien tieto- ja viestintätekniikan alan (ICT) yritysten syntymiseen: yritysprofiili on Suomessa ainutlaatuinen, alueella toimii useita tämän alan yliopistoja ja korkeakouluja. Nykyinen tutkimus kärsii yhteisen teknisen resurssin puutteesta. Usea tutkimushanke joutuu rakentamaan oman teknisen prototyypin puutteellisin tai simuloiduin elementein sen sijaan, että pystyisi testaamaan tutkimaansa ilmiötä todellista lähellä olevassa ympäristössä. Tutkimukseen varattua aikaa ja rahaa haaskataan väärään asiaan ja itse tutkimuksen tulokset kärsivät. Julkisen sektorin panostus testiympäristön ja siihen liittyvien prosessien luomiseksi on tärkeää., koska testaustoiminnasta ei helposti voida luoda kaupallista liiketoimintaa. Testiympäristön käynnistäminen parantaa merkittävästi kansallisen innovaatiojärjestelmän tehokkuutta Suomessa. Testiympäristö madaltaa julkisrahoitteisten hankkeiden

7 6( testaustoiminnan kynnystä ja kustannuksia sekä liittää tutkimusyhteisöt tiiviimmin yritysten kehitystoimintaan ja tutkimuksen tulosten kaupalliseen hyödyntämiseen. Testiympäristöjen kehittäminen mahdollistaa laajemman osaajayhteisön, eräänlaisen innovaatioympäristön syntymisen, jossa toimijat voivat oppia toisiltaan ja luoda aitoa vuorovaikutusta teknisellä, kaupallisella ja käyttäjätutkimuksen tasoilla. Osaamista kertyy verkostoon kokeilujen ja tiedon jakamisen kautta. Jokainen kokeilu lisää koko verkoston ymmärrystä siitä, mikä toimii ja mikä ei. Testausympäristö tuo yhteen toimintaverkon eri toimijat: laitevalmistajat, mobiilioperaattorit, palvelualustojen kehittäjät, mobiilisovellusten tekijät, palvelutarjoajat, sisällön tuottajat sekä hotspottien haltijat kuten kiinteistönomistajat, yritykset, kaupungit jne. Hankkeeseen osallistuneet toimijat haluavat edistää koko toimialan kehitystä ja oman yrityksensä tutkimus- ja kehitystoimintaa luomalla ICT-alueen teknisen ja tutkimuksellisen testausresurssin. Testlab Otaniemi ja Testbed Finland -hankkeet pyrkivät edistämään yritysten tutkimus- ja kehitystyötä. Näemme hankkeessa seuraavia merkittäviä hyötyjä: hankkeet perustuvat tiiviin yritysverkoston konkreettiselle yhteistyölle, jossa jokaisella toimijalla on aito intressi kehittää teknisiä ratkaisuja ja integrointikyvykkyyttään. hankkeet tuovat suomalaisen tutkimusyhteisön lähelle soveltavaa toimintaa ja näin edistävät tutkimuksen integroimista yritysten tutkimustoiminnan kanssa ja nopeuttavat tutkimuksen tulosten hyödyntämistä. hankkeet luovat toimijaverkoston, jossa on mahdollista iteratiivisesti kehittää yhteistoimintamalleja arvoverkoston eri osapuolten kanssa - tällainen toiminta helpottaa kaupallisen toiminnan käynnistämistä tuotteen kaupallistamisvaiheessa. hankkeet ovat käyttäjälähtöisiä ja tekevät teknisen kehitystyön rinnalla käyttäjätutkimusta varmistaakseen palvelujen ja konseptien käyttökelpoisuuden

8 7( TESTIYMPÄRISTÖN VAATIMUSMÄÄRITTELY Ymmärtäen yllä esitetyt erilaiset näkökulmat, on vaikeaa määritellä testiympäristön toiminnan vaatimukset yksiselitteisesti. Testiympäristölle voidaan asettaa hyvinkin erilaisia vaatimuksia, riippuen erilaisista painotuksista ja eri osapuolten intresseistä. Tällaisia vaatimuksia voisivat olla esimerkiksi: Tuotekehityksen tekninen tuki: testiympäristön pitää tarjota standardinmukainen rajapinta tekniseen resurssiin - esimerkiksi paikannusresurssiin siten, että rajapinnan kautta pystytään paikantamaan käyttäjiä testiympäristön pitää tarjota ohjelmistoammattilaisille kehitystyökaluja, joiden avulla he pystyvät kehittämään palveluita tiettyyn tekniseen ympäristöön testiympäristön pitää tarjota testausresurssi ohjelmiston omien määrittelyjen mukaiseen testaukseen (testaus, että ohjelma toimii kuten sen pitääkin omien määrittelyidensä mukaan toimia.) testiympäristön pitää tarjota testausresurssi standardinmukaisen palvelualustaympäristön mukaiseen yhteensopivuustestaukseen (testaus, että ohjelma toimii standardinmukaisessa palvelualustaympäristössä) testiympäristön pitää tarjota testausresurssi eri valmistajilta peräisin olevien standardin mukaisten laitteiden yhteensopivuustestaukseen Käyttäjätutkimuksen tuki: testiympäristön pitää tarjota tekninen resurssi, jotta pystytään luomaan tekninen prototyyppi tietyn uuden palvelun demonstroimiseksi käyttäjille testiympäristön pitää tarjota työkaluja ja menetelmiä käyttäjätestaukseen testiympäristön pitää tarjota alihankintaresurssi, joka tekee käyttäjätutkimuksen määrittelyn ja testauksen Liiketoimintamallien ja juridiikan tutkimuksen tuki: testiympäristössä pitää pystyä pyörittämään maksuliikennettä käyttäjien maksuhalukkuuden testaamiseksi testiympäristöön pitää pystyä liittämään todellisten toimijoiden järjestelmiä ja käyttämään näitä osana alkuvaiheen liiketoimintakokeilua Testiympäristö on toimivien tuotteiden, palveluiden ja projektien show room tai kauppapaikka Innovaatioympäristön tuki palvella tutkimusta ja tuotekehitystä kiihdyttävänä, standardeihin palvelurajapintoihin perustuvana kehittämisinfrastruktuurina testiympäristötoiminnassa kunnioitetaan immateriaalioikeuksia tarjoamalla mekanismit teknisten salaisuuksien säilyttämiseksi

9 8( 3 SELVITYSTYÖN KULKU Selvitystyön keskeisiä tavoitteita oli selvittää suomalaisten toimijoiden kiinnostus yhteisen testiympäristön perustamiseen selvittää testaustoiminnan edellytykset selvittää mahdollisuudet kansainväliseen verkottumiseen valmistella tutkimussuunnitelma hankkeen rahoituksen tueksi Selvitystyö jakaantui loogisesti kolmeen osaan: 1. alueellinen: Helsingin alueelle testiympäristö 2. kansallinen: yhteistyö Suomen keskeisten toimijoiden kanssa 3. eurooppalainen: verkottuminen Eurooppalaisten toimijoiden kanssa. Selvitystyön aikataulua jatkettiin jälkeen neljällä kuukaudella, koska Helsingin alueen testiympäristön keskustelut vaativat paljon jäsentämistä ja koska kuudennen puiteohjelman haun aikataulut sekä Tekesin joidenkin teknologiaohjelmien aikataulut muuttuivat selvästi myöhäisemmiksi. Työtä on tarkoitus edelleen jatkaa jälkeen. Otaverkko Oy:ltä tilattiin 15 henkilötyövuorokauden laajuinen Helsinki Area Testbedin teknisen arkkitehtuurin valmistelu- ja selvitystyö. Työn tekemistä koordinoi projektipäällikkö Mikko Kontiainen, työn tekemiseen osallistuivat myös Herkko Hietanen, Esko Kurvinen, Taina Lindholm, Petri Myllymäki, Mikko Mäkelä ja Anton Puolakka sekä työn ohjaamiseen Martti Mäntylä ja Antti Rainio.

10 9( TESTAUSYMPÄRISTÖN RAKENNELUONNOS Helsinki Area Testbed Horisontal research topics usability user acceptance Pilot 1: Context management middleware Pilot 2: Context sensitive communication Pilot 3: Semantic mobile services Pilot 4: Context sensitive content payment security business models legal isues Service and Network Application Programming Interface - API Application Enablers Control X,Y GIS PRESENCE PROFILE CONTENT MMS... Software Development Kit SDK Network Service Enablers Kuva: Helsinki Area Testbed rakenneluonnos Kuvassa esitetään rakenneluonnos Helsinki Area Testbedistä. Kuvassa voidaan hahmottaa kolme toisiaan tukevaa kokonaisuutta: tekninen infrastruktuuri (alareunan palkki), joka koostuu teknisistä toiminnallisuuksista (Application Enablers) ja niitä yhdistävästä verkkokerroksesta (Network Service Enablers). Verkkoa hallitaan palvelun- ja verkonhallinnan elementin kautta (Service and Network Control) ja siihen kytkeydytään ohjelmointirajapinnan kautta (Application Programming Interface). Kehittäjien tukena voi olla ohjelmistokehityksen työkaluja (Software Development Kit). tutkimushankkeet (soikiot), jotka voivat olla teknisiä hankkeita, jotka tutkivat ja kehittävät esimerkiksi tiettyä teknistä toiminnallisuutta (enableria) tai niiden integrointia, tutkivat tiettyä palvelusovellusta ja/tai siihen liittyvää ilmiötä tai palvelualustan toiminnallisuutta. tutkimusaiheet, jotka voivat olla esimerkiksi maksamisen problematiikkaa usean tutkimushankkeen yli tutkivia projekteja tai käytettävyyden kysymyksiin keskittyviä hankkeita.

11 10( HELSINKI AREA TESTBED Tehdyn haastattelukierroksen, EVIUS-ohjausryhmäkokousten ja HIIT:n myyntiponnistusten perusteella kävi ilmeiseksi, että myös Helsingissä on kiinnostusta yhteisen testiympäristön perustamiseen ja sitä kautta liittymiseen osaksi Testbed Finlandia. Yhtenä lähtökohtana oli jo olemassa olevat tekniset resurssit, joita haluttiin hyödyntää. Yhteistyön lähtökohdista pidettiin useita konsortiokokouksia ( , 10.1., 22.1., 30.1., 10.2, 24.2., 27.2., 19.3., 3.4., 8.4., ) Kokouksissa keskusteltiin teknisistä kysymyksistä ja testiympäristön pelisäännöistä ja rahoituksesta. Helsinki Area Testbedistä laadittiin projektisuunnitelma, joka on luonnosvaiheessa. HAT projektisuunnitelma on liitteenä 2. Liitteinä 3 ja 4 HAT ppt-esitykset. Otaverkko Oy valmisteli Helsinki Area Testbedin teknistä arkkitehtuuriselvitystä HIIT:n pyynnöstä. Otaverkko toimi myös aktiivisesti Testbed Finlandin tekniikkaselvitystyössä pyrkimyksenä harmonisoida nämä kaksi teknistä testiympäristöä. Otaverkon tekniikkaselvitysraportti on liitteenä 5. Hankkeen aikana jätettiin Tekesiin kaksi hakemusta. Tekesiin jätettiin sekä USIXaihehakemus, että varsinainen hakemus NETS-ohjelmaan. Tekes tulkitsi hankkeen investointihankkeeksi, jota se ei voi sääntöjensä puitteissa tukea. Tutkittiin myös mahdollisuutta toimia yrityshankkeena Otaverkon kautta, mutta tästä luovuttiin. Tekesiin ei ole siis jätetty tällä hetkellä tästä hankkeesta rahoitushakemusta. Näkemys on, että Tekesistä voidaan hakea rahaa erillisiin tutkimushankkeisiin, jotka hyödyntävät testialustaa. Hakemukset ovat liitteinä 6 ja 7. Hankkeesta jätettiin myös CEC:n kuudennen puiteohjelman aiehakuun Expression of Interest / Integrated Project (EoI/IP). Expression of Interest (EoI) on liitteenä 8. Jatkossa selvitetään tarkemmin Helsinki Area Testbedin tekniset ja muodolliset reunaehdot. Hankkeen rahoitus on vielä avoin.

12 11( TESTBED FINLAND Hankkeessa tunnistettiin jo varhaisessa vaiheessa tarve toimia yhteistyössä muiden testaustoimintaa harjoittavien toimijoiden kanssa. Tällaisia ovat ainakin Oulun Octopusverkko ja Tampereen e-tampere/relab. Näin varmistetaan järkevä suomalaisten resurssien käyttö. Testbed Finland- yhteistyöverkoston kokoamiseksi pidettiin kolme koko päivän mittaista työseminaaria, joiden tavoite oli hahmottaa osapuolten kiinnostusta yhteisen testiympäristön rakentamiseen, testiympäristön fokusta ja teknistä rakennetta ja yhteisiä pelisääntöjä. Kokoukset pidettiin , ja HTC:ssa Helsingissä. Kokouksissa oli keskimäärin noin 25 osallistujaa. Lisäksi pidettiin Oulussa kaksi kokousta ja Testbed Finlandin työskentely jakaantui pelisääntöryhmään ja tekniikkaryhmään. Tekniikkaryhmä pyrki määrittelemään yhteistä arkkitehtuurimäärittelyä testiympäristölle. Pelisääntöryhmä otti hoitaakseen tilapäisen Management Groupin tehtävät ja hahmotteli Testbed Finlandin organisaatiorakennetta, sopimuksia ja markkinoinnin aikataulua. Liitteenä 9 on ppt-esitys Testbed Finlandista. Valmistelutyön kautta on syntynyt Testbed Finland yhteistyö, jossa mm. Oulun, Tampereen ja pääkaupunkiseudun testiympäristöosapuolet pyrkivät määrittelemään kansallisen testiympäristöverkoston arkkitehtuurin ja pelisäännöt. Asiassa on tehty aloitteita ja hakemuksia Tekesin ohjelmiin. Kotimaisten pilottiprojektien verkottamisen rinnalla yhteistyö tähtää suomalaisten osapuolten kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksien kohottamiseen EU:n kuudennen puiteohjelman tulevissa integroiduissa projekteissa. Erityisesti on tähdätty mukaan suureen integroituun WWI-projektiin (WWI, Wireless World Initiative). Työ on vielä kesken. Muodollista päätöstä Testbed Finlandin perustamisesta ei ole saatu vielä aikaiseksi. Asiaa hidasti Helsingin pään järjestäytymättömyys. Tarkoitus on sopia aiesopimustasolla Testbed Finland yhteistyöstä ennen syksyä Geodeettisen laitoksen NAVImap testiympäristön jatkoksi ehdottama Naviroadtestiympäristö tarjoaisi Digiroad-aineistoa OGC:n standardeihin perustuvien palvelurajapintojen pohjalta ja erityisesti Open Location Services (OpenLS) hankkeessa laadittujen uusimpien määritysten pohjalta mm. reitinhakua varten ja mobiilikarttojen esittämiseen. Hankkeeseen on haettu rahoitusta liikenne- ja viestintäministeriön FITSohjelmasta ja rahoituspäätöstä odotellaan. Muita kiinnostuneita tahoja kartoitettiin myös - näistä potentiaalisimpina nähdään Porin älyverkkotestialusta ja Savonlinnan SoftaTest-alusta. Lista Testbed Finlandiin osallistuneista on liitteenä 10. EUROOPPALAINEN YHTEISTYÖ Selvitystyön alussa tehtiin valinta siitä, että verkottuminen Eurooppaan hoidetaan kuudennen puiteohjelman ja Nokian, Ericssonin, Siemensin ja Alcatelin Wireless World Initiative (WWI) -hankkeen kautta. Verkottumista Eurooppaan haittasi muodollisen päätöksen puuttuminen sekä Helsinki Area Tesbedistä, että Testbed Finlandista.

13 12( 4 JATKOTOIMET HELSINKI AREA TESTBED Helsinki Area Testbed (HAT) valmistelutyö jatkuu aikaisemman työn pohjalta. Seuraavaksi valmistellaan HAT konsortiosopimus ja pyritään laajentamaan tähän sopimukseen liittyvien yritysten piiriä. Tavoitteena on saada HAT muodollisesti perustettua ennen syksyä Samanaikaisesti tehdään selvitystä HAT:n teknisen infrastruktuurin muodosta perustuen osallistujien olemassa oleviin teknisiin resursseihin ja halukkuuteen antaa niitä yhteiskäyttöön. Tavoitteena on saada valmisteltua selkeät API-kuvaukset kaikista teknisistä rajapinnoista ja suunnitelma teknisen infrastruktuurin integroimisesta yhteen. Jokaista teknistä resurssia kohti tarvitaan myös selkeät käyttöehdot, joiden avulla hankkeet voivat arvioida HAT:n infrastruktuurin käyttöä. Testiympäristöä hyödyntävien yhteisten ja ulkopuolisten tutkimushankkeiden määritteleminen ja tunnistaminen on toinen konkreettinen valmistelutyö. Tutkimushankkeitten hankkiminen ja markkinointi voidaan kuitenkin aloittaa vasta kun on jotain konkreettista kerrottavaa. Suomalaisten alan tutkimuslaitosten kanssa on käyty kuitenkin jo keskusteluja. Tarkoitus on alkuvaiheessa tehdä pilottihanke, johon osallistuvat konsortion jäsenistä hankkeesta kiinnostuneet. Testiympäristön halutaan jatkossa mahdollistavan myös ns. true-testingin, eli testauksen tavallisilla käyttäjillä todellisessa käyttöympäristössä. Jatkossa on myös tarkoitus seurata aktiivisesti standardoinnin kehitystä ja erillisen teknologiaroadmap -suunnitelman mukaisesti implementoida uusia ominaisuuksia testiympäristöön. Käytettävyystutkimuksen järjestäminen osaksi testiympäristöä on vielä auki. On mahdollista, että ensimmäisessä vaiheessa tämä osa tutkimuksesta joudutaan alihankkimaan tapauskohtaisesti käytettävyystutkimukseen erikoistuneilta tutkimuslaitoksilta. TESTBED FINLAND Testbed Finlandin (TBF) roolin hahmottuminen vaatii vielä keskusteluja osapuolten välillä. Tavoitteena on valmistella aiesopimus Testbed Finland LoI ja pian sen jälkeen TBF:n perustava konsortiosopimus ja pyrkiä synnyttämään suomalainen testaustoiminnan verkosto. Muodollisen perustamisen jälkeen käynnistetään Testbed Finlandin markkinointi ja pyritään löytämään yhteistyökumppaneita myös Euroopasta. Tällaisia ovat ainakin Fraunhofer FOKUS Berliinissä ja Siemensin testiverkko Italiassa. EUROOPPALAINEN YHTEISTYÖ Testaustoiminnan on tukeuduttava kansainvälisiin standardeihin. Kaikki suomalaiset yritykset, jotka ovat olleet keskusteluissa mukana osallistuvat jollain tavalla kansainväliseen alan standardointityöhön. Näistä tärkein on Open Mobile Alliance (OMA). Testbed Finland ja Helsinki Area Testbed hakevat mahdollisesti määrittelemiään tutkimushankkeita varten rahoitusta Suomesta ja Euroopasta. Ajankohtaisia ovat EU:n 6. puiteohjelma ja EU:n EUREKA / CELTIC. Helsinki Area Testbed tarjoaa lisäksi Tekesin ja EU:n tutkimushankkeille mahdollisuutta käyttää testiympäristöään resurssina.

14 Liitteet: Liite 1: EVIUS projektisuunnitelma Liite 2: HAT projektisuunnitelma Liite 3: HAT ppt-esitys Liite 4: HAT ppt-esitys Liite 5: Otaverkon arkkitehtuuriselvitys Liite 6: USIX-aiehakemus Tekesiin Liite 7: NETS-hakemus Tekesiin Liite 8: Expression of Interest CEC:n 6.puiteohjelmaan Liite 9: Testbed Finland ppt-esitys Liite 10: Lista Testbed Finland -kokouksiin osallistuneista Liite 11: Testbed-yhteystietoja Liite 12: EVIUS-ohjausryhmä Liite 13: Lista haastatteluista

15 LIITE 10: TESTBED FINLAND -KOKOUKSIIN OSALLISTUNEET Jari Ahola VTT Risto Alander Elisa Petteri Alahuhta VTT Elektroniikka Mikko Hyvärinen Nokia Pertti Hölttä Elisa Research Jarmo Järvenpää Nokia Eija Kaasinen VTT Kari Kaarela Octopus/Mobile Forum Petri Karinen MobileForum Tuomo Karhapää Otaverkko Mika Klemettinen Nokia Mikko Kontiainen HIIT Timo Laakko VTT Kari Lehtinen Elisa Research Lare Lekman Ekahau Oy Juha Leppänen VTT/TTE Olli Lukkari MobileForum Olli Mannerkoski Valkeus Interactive Oy Martti Mäntylä HIIT Marko Nieminen HUT Timo Ojala Oulun yliopisto Ville Ollikainen VTT/TTE Jari Partanen JOT Automation Jari Pirkola MobileForum Pekka Pitkänen Widian Oy Anton Puolakka HIIT Antti Rainio Navinova Jukka Salmikuukka VTT Tre Tapani Sarjakoski Geodeettinen laitos Mika Saren Radiolinja Oy Jaakko Sauvola Nokia Olli Seppälä HUT Juha Tuominen TKK/INIT Juha Törönen VTT

16 LIITE 11: TESTBED-YHTEYSTIETOJA HELSINKI HAT HIIT Martti Mäntylä P.O.Box 9800, FIN HUT; Otaverkko Oy Tuomo Karhapää Metsänneidonkuja 12, FIN Espoo; Arabianranta / Art and Design City Helsinki Art and Design City Helsinki Oy Ab Hämeentie 133 A FIN Helsinki tel: +358 (0) Kari Raina toimitusjohtaja kari.raina@adchelsinki.fi tel: +358 (0) mob: +358 (0) CKIR - Center for Knowledge and Innovation Research ckir@hkkk.fi HTC Pinta Tammasaarenkatu 3, 3 krs P.O. Box 1210 FIN Helsinki tel: +358 (0)

17 Heli Penttinen Project Manager tel: +358 (0) mob: +358 (0) OULU Octopus Mobile Forum Elektroniikantie 3 FIN Oulu Jaakko Sauvola Nokia Mobile Phones jaakko.sauvola@nokia.com Olli Lukkari Mobile Forum olli.lukkari@mobileforum.org mob: +358 (0) Smart Rotuaari MediaTeam University of Oulu P.O.Box 4500 FIN University of Oulu Timo Ojala University of Oulu, Media Team timo.ojala@oulu.fi tel: +358 (0) mob: +358 (0)

18 TAMPERE e-tampere - OMA Testlab Jarmo Viteli Director of etampere programme jarmo.viteli@etampere.fi tel: +358 (0) mob: +358 (0) Antti Timonen Widian antti.timonen@widian.fi mob: +358 (0) Eija Kaasinen VTT Information Technology eija.kaasinen@vtt.fi tel: +358 (0) mob: +358 (0) Jari Ahola VTT Information Technology jari.ahola@vtt.fi tel: +358 (0)3 Hannu Hakala VTT Industrial Systems hannu.hakala@vtt.fi tel: +358 (0) mob: +358 (0) Pasi Viitanen VTT Industrial Systems pasi.viitanen@vtt.fi tel: +358 (0) mob: +358 (0)

19 PORI Coast Lab Teknologiakeskus Pripoli Tiedepuisto Pori tel: +358 (0) fax: +358 (0) prizztech@prizz.fi Marko Mikkola Projektipäällikkö, DI PrizzTech Ltd marko.mikkola@prizz.fi tel: +358 (0) mob: +358 (0) Markku Paukkunen Johtaja, DI Satakunnan ammattikorkeakoulu, kehittämis- ja palvelukeskus O'Sata markku.paukkunen@samk.fi tel: +358 (0) mob: +358 (0) SAVONLINNA SoftaTest SoftaTest P.O. Box 35 Kaartilantie 10 FIN Savonlinna Timo Hätinen Director timo.hatinen@softatest.com tel: mob: +358 (0)

20 KUOPIO Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu PL6, Sammakkolammentie 2 C FIN Kuopio tel: +358 (0) psamk@pspt.fi Arto Toppinen yliopettaja, sähköosaston johtaja Arto.Toppinen@pspt.fi tel: +358 (0) mob: +358 (0) Osmo Miinalainen tuotekehityspäällikkö Osmo.Miinalainen@pspt.fi tel: +358 (0) mob: +358 (0) Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon liitto PL 1188 (Microkatu 1), Kuopio Paula Savolainen IT-koordinaattori paula.savolainen@teknia.fi tel: +358 (0) mob: +358 (0)