EVIUS LOPPURAPORTTI. Helsinki Institute for Information Technology HIIT Mikko Kontiainen Martti Mäntylä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EVIUS LOPPURAPORTTI. Helsinki Institute for Information Technology HIIT Mikko Kontiainen Martti Mäntylä 7.5.2003"

Transkriptio

1 EVIUS LOPPURAPORTTI Helsinki Institute for Information Technology HIIT Mikko Kontiainen Martti Mäntylä

2 1( TIIVISTELMÄ 1 TOIMEKSIANTO HIIT sai NAVI-verkoston johtoryhmältä ja Tekesiltä toimeksiannon selvittää mahdollisuuksia NAVI-ohjelman jatkolle kehittyneiden testiympäristöjen ja näiden kansainvälisen verkoston muodossa. 2 TESTIYMPÄRISTÖTOIMINNAN LÄHTÖKOHTIA Testiympäristön tulee olla läheisessä yhteydessä alan nopeaan standardointityöhön ja tarjota tutkimusta ja tuotekehitystä tukevia palveluja. Testiympäristöjen saaminen avoimeen käyttöön osana julkisin toimin rakennettavaa ja ylläpidettävää innovaatioympäristöä on tärkeätä koko alan kehittymiselle. Teknisten toiminnallisuuksien testaamisen lisäksi on tärkeätä mahdollistaa käyttäjätutkimukseen, liiketoimintamallien ja juridiikan tutkimukseen liittyviä palveluelementtejä. 3 SELVITYSTYÖN KULKU Selvitystyö jakautui kolmeen tasoon, alueellinen taso, kansallinen taso ja kansainvälinen taso. Helsingissä työstettiin Helsinki Area Testbedin käynnistämistä, Suomen tasolla pyrittiin saamaan aikaiseksi Testbed Finland ja kansainvälisellä tasolla pyrittiin saamaan nämä hankkeet osaksi EU:n kuudennen puiteohjelman integroitua projektia Wireless World Initiative (WWI). Helsingin alueella koottiin kuuden yrityksen ja viiden tutkimusosapuolen muodostama konsortio Helsinki Area Testbedin taakse. Suomen tasolla käytiin neuvotteluja Testbed Finlandin perustamisesta Oulun, Tampereen ja Helsingin yhteisvoimin. EU:n tasolla osallistuttiin WWI-hankkeen valmisteluun ja CELTIC-ohjelman määrittelyyn. 4 JATKOTOIMET Helsingin alueen testiverkkotoiminnan käynnistämisen valmistelu jatkuu, tavoitteena tekninen valmius syksyllä Testbed Finland valmistelee esisopimusta, tavoitteena Testbed Finlandin perustaminen ja valmius markkinointiin vuoden 2003 aikana. EU:n kuudennen puiteohjelman toiseen hakuun on mahdollisuus jättää hakemus. Samoin CELTIC-ohjelma tarjoaa mahdollisuuksia rahoitukseen.

3 2( 1 TOIMEKSIANTO Navinova Oy pyysi NAVI-ohjelman johtoryhmän työvaliokunnan toimeksiannosta HIIT:ltä tarjousta NAVI-ohjelman jatkovalmistelusta. Tarkoituksena oli löytää jatkotarpeita ja -aiheita, joiden parissa varsin laajaksi kasvaneen NAVI-verkoston osapuolet ja muut aihepiiristä kiinnostuneet haluaisivat työskennellä. NAVI-ohjelman tavoitteena oli kehittää ja kokeilla henkilökohtaisen paikannuksen infrastruktuuria, laitteita, ohjelmistoja ja palveluita. Testiympäristötoiminta oli NAVIohjelmassa varsin pienimuotoista. NAVI-verkostolta tiedusteltiin keväällä 2002 millaisia jatkotoimenpiteitä NAVI-ohjelman jälkeen tarvittaisiin. Vastauksissa tuli esille yhtäältä tarve laajamittaisempiin, yhteisiin testiympäristöihin ja toisaalta paine kansainvälistymiseen. HIIT jätti NAVI-ohjelman johtoryhmälle tarjouksen EVIUS-valmisteluhankkeesta, jonka tavoitteena oli tuottaa CEC:n 6.puiteohjelmaan tutkimussuunnitelma NAVI-ohjelman toisesta vaiheesta. Tavoitteena oli, että tämä toinen vaihe olisi integroitu projekti nimeltään European Virtual Testbed for Location-Sensitive Ubiquitous Services (EVIUS). Projekti teki käynnistyessään EU:n kuudenteen puiteohjelmaan aloitteen (Expression of Interest / Integrated Project) eurooppalaisesta testiympäristöjen verkostosta, joka tarjoaisi mm. erilaisia paikannuspalveluja tutkimusprojektin käyttöön. Selvitystyöhön haettiin ja saatiin rahoitusta NAVI-ohjelmasta ja Tekesiltä. Selvitystyön aikana tuli ilmeiseksi, että jatkohanke tulee suunnata laajemmin tulevaisuuden liikkuvien palvelujen kehittämiseen ja toteuttaa verkottuneena muiden suomalaisten ja myös EU-toimijoiden kanssa. Syksyn 2002 aikana syntyi ajatus Testbed Finland -verkostosta, joka koostuisi Oulun (Octopus, SmartRotuaari), Tampereen (etampere, RELAB) ja pääkaupunkiseudun itsenäisistä testiympäristöistä. Tämän edellytyksenä on kuitenkin se, että myös pääkaupunkiseudulla kootaan voimat yhteisen testialustan rakentamiseksi siten kuin Oulussa ja Tampereella on jo tehty. Helsinki Area Testbed hankkeen tavoitteena oli tämän pullonkaulan poistaminen.

4 3( 2 TESTIYMPÄRISTÖTOIMINNAN LÄHTÖKOHTIA Testiympäristön tarvetta voidaan tarkastella eri näkökulmista ja näin arvioida testaustoiminnan järkevää toimintatapaa. TEKNINEN NÄKÖKULMA Mobiiliteknologian seuraava vaihe sisältää internetin kaltaisen sisällön tuomisen kannettaviin päätelaitteisiin. Päätelaitteiden rajoitteista (mm. näytön koko, tiedon syötön rajoitukset) palvelujen on oltava selkeästi paremmin kohdistettuja, kuin nykyisin internetissä. Mobiilipalvelujen uskotaan kehittyvän käyttäjäkohtaisesti räätälöityyn suuntaan. Mobiilipalvelujen kehittäminen ja laaja käyttöönotto edellyttää standardointityötä, jonka tuloksena syntyy valmistajien ja operaattoreiden hyväksymä mobiilipalvelujen tekninen ja liiketoiminnallinen arkkitehtuuri. Standardointi avaa kehittyneiden palveluiden markkinan ja luo tarpeen kehitettyjen tuotteiden ja palveluiden testaamiseen uusia standardeja vasten. Mobiilipalveluiden palvelurajapintojen kehittäminen ja standardointi tapahtuu useissa eri foorumeissa rinnakkain. Toimiva kokonaisuus edellyttää rajapintojen määrittelyä kaikissa palvelukerroksissa. Tärkeitä standardointifoorumeita ovat ainakin: 3GPP (3rd Generation Partnership Project) Bluetooth SIG (Bluetooth Special Interest Group) OMA (Open Mobile Alliance) o WAPForum (Wireless Application Protocol Forum) o LIF (Location Interoperability Forum) o WVI (Wireless Village Initiative) W3C (World Wide Web Consortium) OGC (Open GIS Consortium) OpenLS (Open Location Services Initiative) Uusien toiminnallisuuksien tuominen olemassa olevaan infrastruktuuriin ei ole ongelmatonta. Täyden käyttäjähyödyn saaminen uudesta toiminnallisuudesta edellyttää usein syviäkin muutoksia olemassa olevaan tekniseen järjestelmään. Kaikki nämä uudet ominaisuudet ja muutokset vaativat testaamista ja kokeilua. Standardien julkistamisen jälkeenkin on tehtävä paljon yhteensovittamista ja testausta todellisen toiminnallisen yhteensopivuuden varmistamiseksi. Testiympäristö toimiessaan nopeuttaa standardointityötä tarjoamalla palautetta standardien toiminnallisista puutteista ja epäkohdista. Mobiilipalvelujen kehittymisen yksi tärkeä ajuri on uusien teknisten ominaisuuksien hyväksikäyttö ja näiden yhteistoiminta palvelualustassa. Keskeisiä uusia teknisiä toiminnallisuuksia ovat ainakin: Multimediaviestit Paikannus Läsnäolotieto (presence) Henkilökohtaisen informaation hallinta Koko alan teollisuudelle on olennaista, että uudet ominaisuudet voidaan mahdollisimman nopeasti saada tarjolle käyttäjien kannalta houkuttelevissa tuotteissa. Palvelutuotekehityksen tehostaminen ja nopeuttaminen on siksi avainasemassa.

5 4( Testiympäristö tarjoaa osallistujille seuraavia hyötyjä: mahdollista testata teknisiä ratkaisuja standardinmukaista rajapintaa vastaan. mahdollista saada kokemusta erilaisista integrointiin liittyvistä asioista uusia toiminnallisuuksia sisältävässä ympäristössä (esimerkiksi paikannuksen ja tilannetiedon käyttäminen osana palvelun kohdentamislogiikkaa). mahdollistaa näkyvyyden toimintaverkoston muihin osapuoliin nähden KÄYTTÄJÄNÄKÖKULMA Mobiilipalveluiden tuleminen osaksi käyttäjien arkea ja laajempi yleistyminen tapahtuu hitaasti. Uusien ratkaisujen markkinoiden kehittyminen riippuu asiakkaiden kyvystä omaksua uusia välineitä ja palveluja sekä uusia toimintatapoja samoin kuin toimijoiden kyvystä räätälöidä ratkaisut alusta lähtien asiakkaille sopiviksi. Kuluttajien ympäristön tutkiminen ja palautteen saaminen aikaisiin prototyyppeihin ja käyttöliittymäehdotuksiin on keskeistä. WAP:in epäonnistuminen osoittaa, että käyttäjien aikainen osallistuminen tekniseen kehitykseen on välttämätöntä suurten virheiden välttämiseksi. Testiympäristö tarjoaa palvelujen kehittäjille mahdollisuuden testata uusia palveluita oikeilla käyttäjillä ja saada arvokasta palautetta jatkokehityksen tueksi. Testiympäristö voi tarjota osallistujille seuraavia hyötyjä: mahdollisuuden testata valitun palvelukonseptin sopimista käyttäjän tarpeisiin ja arkeen mahdollistaa käyttäjien maksuhalukkuuden testaamisen mahdollistaa käyttäjäkokemuksien keräämisen palvelun jatkokehitystä varten mahdollistaa palvelun käytettävyyden testaamisen oikeilla käyttäjillä JURIDINEN NÄKÖKULMA Mobiilipalvelujen laaja käyttö aiheuttaa paineita myös lainsäädännön kehittämiselle. Uudet ilmiöt ja palvelut kehittyvät niin nopeasti, että lainsäätäjät ovat jälkijunassa. Palvelujen ja teknologioiden kehittäjät eivät itsekään osaa aina ennakoida miten käyttäjät palveluja lopulta hyödyntävät. Tällaiset tilanteet ovat omiaan aiheuttamaan ristiriitoja olemassa olevan lainsäädännön kanssa. Joissakin tapauksissa joudutaan esimerkiksi käyttäjien yksityisyyden suojelemiseksi tekemään laajoja teknisiä muutoksia. Tällaiset tekniset järjestelyt saattaisivat olla helpompaa tehdä jo arkkitehtuurin suunnitteluvaiheessa. Siksi on tärkeää, että testaustoiminnassa on mukana juridiikan alan tutkimusta. Testiympäristö voi tarjota osallistujille seuraavia hyötyjä: mahdollisuuden tutkia palvelun tai teknisen ratkaisun juridisia ongelma-alueita mahdollisuuden puuttua teknisten standardien juridisiin puutteisiin varhaisessa vaiheessa TOIMIJOIDEN NÄKÖKULMA Euroopan teleoperaattorit ovat 3G-lisenssihuutokaupassa tapahtuneiden virhearviointien jälkeen lamassa jota yleinen talouden epävakaisuus pahentaa entisestään. Investointien puute vaikuttaa myös laitetoimittajiin, kuten Nokiaan. Teknisesti internetin palveluja voitaisiin yhä laajemmin toimittaa mobiilipäätelaitteisiin. Uudet päätelaitteet tarjoavat kolmansille osapuolille mahdollisuuden ja alustan itsenäiseen ohjelmisto- ja sisällöntuotantoon. Toimialalle halutaan

6 5( teleoperaattoreiden ja laitetoimittajien rinnalle sisältötuotantoon ja sovelluksiin keskittynyt toimijajoukko. Tällainen malli tukisi teletoiminnasta lähtöisin olevien osapuolten asemaa kilpailussa esimerkiksi Microsoftin dominoimaa IT-lähtöistä mallia vastaan. Mobiilipalveluiden yleistyminen vaatii ennen kaikkea alan keskeisiltä toimijoilta panostusta palveluinfrastruktuurin rakentamiseksi, sitoutumista yhteistyöhön ja pitäytymistä alan standardeissa. Palveluiden tuottamista haittaa tällä hetkellä ennen kaikkea operaattoreiden kirjavat tekniset ratkaisut esimerkiksi tekstiviestipalveluiden liittämisestä osaksi operaattorin järjestelmää ja laskutusjärjestelmien monimutkaisuus. Testiympäristö voi tarjota osallistujille seuraavia hyötyjä: mahdollisuuden tutkia palvelun tai teknisen ratkaisun juridisia ongelma-alueita pitkällä aikavälillä paremman varmuuden teknisten ratkaisujen vakiintumisesta, toimivuudesta ja soveltumisesta operaattorin käyttöön testiympäristön teknisen infrastruktuurin rakentamiseen osallistuvat yritykset saavat ainutlaatuista kokemusta integraatiotyöstä, jota standardoinnin edistymisestä huolimatta täytyy tehdä vielä paljon. LIIKETOIMINTAMALLINÄKÖKULMA Mobiilipalvelujen syntyminen edellyttää palvelujen kaupallista elinkelpoisuutta. Toimialan on pystyttävä sopimaan siitä, kuka tekee investoinnit ja miten käyttäjien palveluista maksama raha jaetaan. Internet-hype loi alalle paljon epärealistista odotusta, jota joudutaan nyt purkamaan. Uusiin teknisiin mahdollisuuksiin liittyvät tarpeet ylittävät aikaisempia toimialarajoja ja näin muodostuu luovat uusia rooleja toimintaverkostoon ja uusia toimintaverkostoja. Tällaisen verkoston kehittyminen edellyttää avointa yhteistoimintaa ja tiedonvaihtoa osapuolten välillä. Verkoston kehittymisen nopeus riippuu pitkälti toimijoiden yhteistyöstä ja teknologioiden yhteensovittamisesta. Testiympäristö antaa toimiessaan viitettä palvelujen käyttötarpeista ja käytön taloudellisesta volyymistä. toimijoiden roolien testaaminen tulojen ja taloudellisen riskin jakaminen, tehtävien jakaminen laskutusperusteiden tarkentaminen INNOVAATIOYMPÄRISTÖNÄKÖKULMA Ohjelmistoliiketoiminta nähdään useilla alueilla tärkeänä elinkeinotoiminnan kasvualueena ja sen uskotaan tuovan työpaikkoja ja toimeentuloa. Suomella on hyvät lähtökohdat uusien, globaaleille markkinoille tähtäävien tieto- ja viestintätekniikan alan (ICT) yritysten syntymiseen: yritysprofiili on Suomessa ainutlaatuinen, alueella toimii useita tämän alan yliopistoja ja korkeakouluja. Nykyinen tutkimus kärsii yhteisen teknisen resurssin puutteesta. Usea tutkimushanke joutuu rakentamaan oman teknisen prototyypin puutteellisin tai simuloiduin elementein sen sijaan, että pystyisi testaamaan tutkimaansa ilmiötä todellista lähellä olevassa ympäristössä. Tutkimukseen varattua aikaa ja rahaa haaskataan väärään asiaan ja itse tutkimuksen tulokset kärsivät. Julkisen sektorin panostus testiympäristön ja siihen liittyvien prosessien luomiseksi on tärkeää., koska testaustoiminnasta ei helposti voida luoda kaupallista liiketoimintaa. Testiympäristön käynnistäminen parantaa merkittävästi kansallisen innovaatiojärjestelmän tehokkuutta Suomessa. Testiympäristö madaltaa julkisrahoitteisten hankkeiden

7 6( testaustoiminnan kynnystä ja kustannuksia sekä liittää tutkimusyhteisöt tiiviimmin yritysten kehitystoimintaan ja tutkimuksen tulosten kaupalliseen hyödyntämiseen. Testiympäristöjen kehittäminen mahdollistaa laajemman osaajayhteisön, eräänlaisen innovaatioympäristön syntymisen, jossa toimijat voivat oppia toisiltaan ja luoda aitoa vuorovaikutusta teknisellä, kaupallisella ja käyttäjätutkimuksen tasoilla. Osaamista kertyy verkostoon kokeilujen ja tiedon jakamisen kautta. Jokainen kokeilu lisää koko verkoston ymmärrystä siitä, mikä toimii ja mikä ei. Testausympäristö tuo yhteen toimintaverkon eri toimijat: laitevalmistajat, mobiilioperaattorit, palvelualustojen kehittäjät, mobiilisovellusten tekijät, palvelutarjoajat, sisällön tuottajat sekä hotspottien haltijat kuten kiinteistönomistajat, yritykset, kaupungit jne. Hankkeeseen osallistuneet toimijat haluavat edistää koko toimialan kehitystä ja oman yrityksensä tutkimus- ja kehitystoimintaa luomalla ICT-alueen teknisen ja tutkimuksellisen testausresurssin. Testlab Otaniemi ja Testbed Finland -hankkeet pyrkivät edistämään yritysten tutkimus- ja kehitystyötä. Näemme hankkeessa seuraavia merkittäviä hyötyjä: hankkeet perustuvat tiiviin yritysverkoston konkreettiselle yhteistyölle, jossa jokaisella toimijalla on aito intressi kehittää teknisiä ratkaisuja ja integrointikyvykkyyttään. hankkeet tuovat suomalaisen tutkimusyhteisön lähelle soveltavaa toimintaa ja näin edistävät tutkimuksen integroimista yritysten tutkimustoiminnan kanssa ja nopeuttavat tutkimuksen tulosten hyödyntämistä. hankkeet luovat toimijaverkoston, jossa on mahdollista iteratiivisesti kehittää yhteistoimintamalleja arvoverkoston eri osapuolten kanssa - tällainen toiminta helpottaa kaupallisen toiminnan käynnistämistä tuotteen kaupallistamisvaiheessa. hankkeet ovat käyttäjälähtöisiä ja tekevät teknisen kehitystyön rinnalla käyttäjätutkimusta varmistaakseen palvelujen ja konseptien käyttökelpoisuuden

8 7( TESTIYMPÄRISTÖN VAATIMUSMÄÄRITTELY Ymmärtäen yllä esitetyt erilaiset näkökulmat, on vaikeaa määritellä testiympäristön toiminnan vaatimukset yksiselitteisesti. Testiympäristölle voidaan asettaa hyvinkin erilaisia vaatimuksia, riippuen erilaisista painotuksista ja eri osapuolten intresseistä. Tällaisia vaatimuksia voisivat olla esimerkiksi: Tuotekehityksen tekninen tuki: testiympäristön pitää tarjota standardinmukainen rajapinta tekniseen resurssiin - esimerkiksi paikannusresurssiin siten, että rajapinnan kautta pystytään paikantamaan käyttäjiä testiympäristön pitää tarjota ohjelmistoammattilaisille kehitystyökaluja, joiden avulla he pystyvät kehittämään palveluita tiettyyn tekniseen ympäristöön testiympäristön pitää tarjota testausresurssi ohjelmiston omien määrittelyjen mukaiseen testaukseen (testaus, että ohjelma toimii kuten sen pitääkin omien määrittelyidensä mukaan toimia.) testiympäristön pitää tarjota testausresurssi standardinmukaisen palvelualustaympäristön mukaiseen yhteensopivuustestaukseen (testaus, että ohjelma toimii standardinmukaisessa palvelualustaympäristössä) testiympäristön pitää tarjota testausresurssi eri valmistajilta peräisin olevien standardin mukaisten laitteiden yhteensopivuustestaukseen Käyttäjätutkimuksen tuki: testiympäristön pitää tarjota tekninen resurssi, jotta pystytään luomaan tekninen prototyyppi tietyn uuden palvelun demonstroimiseksi käyttäjille testiympäristön pitää tarjota työkaluja ja menetelmiä käyttäjätestaukseen testiympäristön pitää tarjota alihankintaresurssi, joka tekee käyttäjätutkimuksen määrittelyn ja testauksen Liiketoimintamallien ja juridiikan tutkimuksen tuki: testiympäristössä pitää pystyä pyörittämään maksuliikennettä käyttäjien maksuhalukkuuden testaamiseksi testiympäristöön pitää pystyä liittämään todellisten toimijoiden järjestelmiä ja käyttämään näitä osana alkuvaiheen liiketoimintakokeilua Testiympäristö on toimivien tuotteiden, palveluiden ja projektien show room tai kauppapaikka Innovaatioympäristön tuki palvella tutkimusta ja tuotekehitystä kiihdyttävänä, standardeihin palvelurajapintoihin perustuvana kehittämisinfrastruktuurina testiympäristötoiminnassa kunnioitetaan immateriaalioikeuksia tarjoamalla mekanismit teknisten salaisuuksien säilyttämiseksi

9 8( 3 SELVITYSTYÖN KULKU Selvitystyön keskeisiä tavoitteita oli selvittää suomalaisten toimijoiden kiinnostus yhteisen testiympäristön perustamiseen selvittää testaustoiminnan edellytykset selvittää mahdollisuudet kansainväliseen verkottumiseen valmistella tutkimussuunnitelma hankkeen rahoituksen tueksi Selvitystyö jakaantui loogisesti kolmeen osaan: 1. alueellinen: Helsingin alueelle testiympäristö 2. kansallinen: yhteistyö Suomen keskeisten toimijoiden kanssa 3. eurooppalainen: verkottuminen Eurooppalaisten toimijoiden kanssa. Selvitystyön aikataulua jatkettiin jälkeen neljällä kuukaudella, koska Helsingin alueen testiympäristön keskustelut vaativat paljon jäsentämistä ja koska kuudennen puiteohjelman haun aikataulut sekä Tekesin joidenkin teknologiaohjelmien aikataulut muuttuivat selvästi myöhäisemmiksi. Työtä on tarkoitus edelleen jatkaa jälkeen. Otaverkko Oy:ltä tilattiin 15 henkilötyövuorokauden laajuinen Helsinki Area Testbedin teknisen arkkitehtuurin valmistelu- ja selvitystyö. Työn tekemistä koordinoi projektipäällikkö Mikko Kontiainen, työn tekemiseen osallistuivat myös Herkko Hietanen, Esko Kurvinen, Taina Lindholm, Petri Myllymäki, Mikko Mäkelä ja Anton Puolakka sekä työn ohjaamiseen Martti Mäntylä ja Antti Rainio.

10 9( TESTAUSYMPÄRISTÖN RAKENNELUONNOS Helsinki Area Testbed Horisontal research topics usability user acceptance Pilot 1: Context management middleware Pilot 2: Context sensitive communication Pilot 3: Semantic mobile services Pilot 4: Context sensitive content payment security business models legal isues Service and Network Application Programming Interface - API Application Enablers Control X,Y GIS PRESENCE PROFILE CONTENT MMS... Software Development Kit SDK Network Service Enablers Kuva: Helsinki Area Testbed rakenneluonnos Kuvassa esitetään rakenneluonnos Helsinki Area Testbedistä. Kuvassa voidaan hahmottaa kolme toisiaan tukevaa kokonaisuutta: tekninen infrastruktuuri (alareunan palkki), joka koostuu teknisistä toiminnallisuuksista (Application Enablers) ja niitä yhdistävästä verkkokerroksesta (Network Service Enablers). Verkkoa hallitaan palvelun- ja verkonhallinnan elementin kautta (Service and Network Control) ja siihen kytkeydytään ohjelmointirajapinnan kautta (Application Programming Interface). Kehittäjien tukena voi olla ohjelmistokehityksen työkaluja (Software Development Kit). tutkimushankkeet (soikiot), jotka voivat olla teknisiä hankkeita, jotka tutkivat ja kehittävät esimerkiksi tiettyä teknistä toiminnallisuutta (enableria) tai niiden integrointia, tutkivat tiettyä palvelusovellusta ja/tai siihen liittyvää ilmiötä tai palvelualustan toiminnallisuutta. tutkimusaiheet, jotka voivat olla esimerkiksi maksamisen problematiikkaa usean tutkimushankkeen yli tutkivia projekteja tai käytettävyyden kysymyksiin keskittyviä hankkeita.

11 10( HELSINKI AREA TESTBED Tehdyn haastattelukierroksen, EVIUS-ohjausryhmäkokousten ja HIIT:n myyntiponnistusten perusteella kävi ilmeiseksi, että myös Helsingissä on kiinnostusta yhteisen testiympäristön perustamiseen ja sitä kautta liittymiseen osaksi Testbed Finlandia. Yhtenä lähtökohtana oli jo olemassa olevat tekniset resurssit, joita haluttiin hyödyntää. Yhteistyön lähtökohdista pidettiin useita konsortiokokouksia ( , 10.1., 22.1., 30.1., 10.2, 24.2., 27.2., 19.3., 3.4., 8.4., ) Kokouksissa keskusteltiin teknisistä kysymyksistä ja testiympäristön pelisäännöistä ja rahoituksesta. Helsinki Area Testbedistä laadittiin projektisuunnitelma, joka on luonnosvaiheessa. HAT projektisuunnitelma on liitteenä 2. Liitteinä 3 ja 4 HAT ppt-esitykset. Otaverkko Oy valmisteli Helsinki Area Testbedin teknistä arkkitehtuuriselvitystä HIIT:n pyynnöstä. Otaverkko toimi myös aktiivisesti Testbed Finlandin tekniikkaselvitystyössä pyrkimyksenä harmonisoida nämä kaksi teknistä testiympäristöä. Otaverkon tekniikkaselvitysraportti on liitteenä 5. Hankkeen aikana jätettiin Tekesiin kaksi hakemusta. Tekesiin jätettiin sekä USIXaihehakemus, että varsinainen hakemus NETS-ohjelmaan. Tekes tulkitsi hankkeen investointihankkeeksi, jota se ei voi sääntöjensä puitteissa tukea. Tutkittiin myös mahdollisuutta toimia yrityshankkeena Otaverkon kautta, mutta tästä luovuttiin. Tekesiin ei ole siis jätetty tällä hetkellä tästä hankkeesta rahoitushakemusta. Näkemys on, että Tekesistä voidaan hakea rahaa erillisiin tutkimushankkeisiin, jotka hyödyntävät testialustaa. Hakemukset ovat liitteinä 6 ja 7. Hankkeesta jätettiin myös CEC:n kuudennen puiteohjelman aiehakuun Expression of Interest / Integrated Project (EoI/IP). Expression of Interest (EoI) on liitteenä 8. Jatkossa selvitetään tarkemmin Helsinki Area Testbedin tekniset ja muodolliset reunaehdot. Hankkeen rahoitus on vielä avoin.

12 11( TESTBED FINLAND Hankkeessa tunnistettiin jo varhaisessa vaiheessa tarve toimia yhteistyössä muiden testaustoimintaa harjoittavien toimijoiden kanssa. Tällaisia ovat ainakin Oulun Octopusverkko ja Tampereen e-tampere/relab. Näin varmistetaan järkevä suomalaisten resurssien käyttö. Testbed Finland- yhteistyöverkoston kokoamiseksi pidettiin kolme koko päivän mittaista työseminaaria, joiden tavoite oli hahmottaa osapuolten kiinnostusta yhteisen testiympäristön rakentamiseen, testiympäristön fokusta ja teknistä rakennetta ja yhteisiä pelisääntöjä. Kokoukset pidettiin , ja HTC:ssa Helsingissä. Kokouksissa oli keskimäärin noin 25 osallistujaa. Lisäksi pidettiin Oulussa kaksi kokousta ja Testbed Finlandin työskentely jakaantui pelisääntöryhmään ja tekniikkaryhmään. Tekniikkaryhmä pyrki määrittelemään yhteistä arkkitehtuurimäärittelyä testiympäristölle. Pelisääntöryhmä otti hoitaakseen tilapäisen Management Groupin tehtävät ja hahmotteli Testbed Finlandin organisaatiorakennetta, sopimuksia ja markkinoinnin aikataulua. Liitteenä 9 on ppt-esitys Testbed Finlandista. Valmistelutyön kautta on syntynyt Testbed Finland yhteistyö, jossa mm. Oulun, Tampereen ja pääkaupunkiseudun testiympäristöosapuolet pyrkivät määrittelemään kansallisen testiympäristöverkoston arkkitehtuurin ja pelisäännöt. Asiassa on tehty aloitteita ja hakemuksia Tekesin ohjelmiin. Kotimaisten pilottiprojektien verkottamisen rinnalla yhteistyö tähtää suomalaisten osapuolten kansainvälisen yhteistyön mahdollisuuksien kohottamiseen EU:n kuudennen puiteohjelman tulevissa integroiduissa projekteissa. Erityisesti on tähdätty mukaan suureen integroituun WWI-projektiin (WWI, Wireless World Initiative). Työ on vielä kesken. Muodollista päätöstä Testbed Finlandin perustamisesta ei ole saatu vielä aikaiseksi. Asiaa hidasti Helsingin pään järjestäytymättömyys. Tarkoitus on sopia aiesopimustasolla Testbed Finland yhteistyöstä ennen syksyä Geodeettisen laitoksen NAVImap testiympäristön jatkoksi ehdottama Naviroadtestiympäristö tarjoaisi Digiroad-aineistoa OGC:n standardeihin perustuvien palvelurajapintojen pohjalta ja erityisesti Open Location Services (OpenLS) hankkeessa laadittujen uusimpien määritysten pohjalta mm. reitinhakua varten ja mobiilikarttojen esittämiseen. Hankkeeseen on haettu rahoitusta liikenne- ja viestintäministeriön FITSohjelmasta ja rahoituspäätöstä odotellaan. Muita kiinnostuneita tahoja kartoitettiin myös - näistä potentiaalisimpina nähdään Porin älyverkkotestialusta ja Savonlinnan SoftaTest-alusta. Lista Testbed Finlandiin osallistuneista on liitteenä 10. EUROOPPALAINEN YHTEISTYÖ Selvitystyön alussa tehtiin valinta siitä, että verkottuminen Eurooppaan hoidetaan kuudennen puiteohjelman ja Nokian, Ericssonin, Siemensin ja Alcatelin Wireless World Initiative (WWI) -hankkeen kautta. Verkottumista Eurooppaan haittasi muodollisen päätöksen puuttuminen sekä Helsinki Area Tesbedistä, että Testbed Finlandista.

13 12( 4 JATKOTOIMET HELSINKI AREA TESTBED Helsinki Area Testbed (HAT) valmistelutyö jatkuu aikaisemman työn pohjalta. Seuraavaksi valmistellaan HAT konsortiosopimus ja pyritään laajentamaan tähän sopimukseen liittyvien yritysten piiriä. Tavoitteena on saada HAT muodollisesti perustettua ennen syksyä Samanaikaisesti tehdään selvitystä HAT:n teknisen infrastruktuurin muodosta perustuen osallistujien olemassa oleviin teknisiin resursseihin ja halukkuuteen antaa niitä yhteiskäyttöön. Tavoitteena on saada valmisteltua selkeät API-kuvaukset kaikista teknisistä rajapinnoista ja suunnitelma teknisen infrastruktuurin integroimisesta yhteen. Jokaista teknistä resurssia kohti tarvitaan myös selkeät käyttöehdot, joiden avulla hankkeet voivat arvioida HAT:n infrastruktuurin käyttöä. Testiympäristöä hyödyntävien yhteisten ja ulkopuolisten tutkimushankkeiden määritteleminen ja tunnistaminen on toinen konkreettinen valmistelutyö. Tutkimushankkeitten hankkiminen ja markkinointi voidaan kuitenkin aloittaa vasta kun on jotain konkreettista kerrottavaa. Suomalaisten alan tutkimuslaitosten kanssa on käyty kuitenkin jo keskusteluja. Tarkoitus on alkuvaiheessa tehdä pilottihanke, johon osallistuvat konsortion jäsenistä hankkeesta kiinnostuneet. Testiympäristön halutaan jatkossa mahdollistavan myös ns. true-testingin, eli testauksen tavallisilla käyttäjillä todellisessa käyttöympäristössä. Jatkossa on myös tarkoitus seurata aktiivisesti standardoinnin kehitystä ja erillisen teknologiaroadmap -suunnitelman mukaisesti implementoida uusia ominaisuuksia testiympäristöön. Käytettävyystutkimuksen järjestäminen osaksi testiympäristöä on vielä auki. On mahdollista, että ensimmäisessä vaiheessa tämä osa tutkimuksesta joudutaan alihankkimaan tapauskohtaisesti käytettävyystutkimukseen erikoistuneilta tutkimuslaitoksilta. TESTBED FINLAND Testbed Finlandin (TBF) roolin hahmottuminen vaatii vielä keskusteluja osapuolten välillä. Tavoitteena on valmistella aiesopimus Testbed Finland LoI ja pian sen jälkeen TBF:n perustava konsortiosopimus ja pyrkiä synnyttämään suomalainen testaustoiminnan verkosto. Muodollisen perustamisen jälkeen käynnistetään Testbed Finlandin markkinointi ja pyritään löytämään yhteistyökumppaneita myös Euroopasta. Tällaisia ovat ainakin Fraunhofer FOKUS Berliinissä ja Siemensin testiverkko Italiassa. EUROOPPALAINEN YHTEISTYÖ Testaustoiminnan on tukeuduttava kansainvälisiin standardeihin. Kaikki suomalaiset yritykset, jotka ovat olleet keskusteluissa mukana osallistuvat jollain tavalla kansainväliseen alan standardointityöhön. Näistä tärkein on Open Mobile Alliance (OMA). Testbed Finland ja Helsinki Area Testbed hakevat mahdollisesti määrittelemiään tutkimushankkeita varten rahoitusta Suomesta ja Euroopasta. Ajankohtaisia ovat EU:n 6. puiteohjelma ja EU:n EUREKA / CELTIC. Helsinki Area Testbed tarjoaa lisäksi Tekesin ja EU:n tutkimushankkeille mahdollisuutta käyttää testiympäristöään resurssina.

14 Liitteet: Liite 1: EVIUS projektisuunnitelma Liite 2: HAT projektisuunnitelma Liite 3: HAT ppt-esitys Liite 4: HAT ppt-esitys Liite 5: Otaverkon arkkitehtuuriselvitys Liite 6: USIX-aiehakemus Tekesiin Liite 7: NETS-hakemus Tekesiin Liite 8: Expression of Interest CEC:n 6.puiteohjelmaan Liite 9: Testbed Finland ppt-esitys Liite 10: Lista Testbed Finland -kokouksiin osallistuneista Liite 11: Testbed-yhteystietoja Liite 12: EVIUS-ohjausryhmä Liite 13: Lista haastatteluista

15 LIITE 10: TESTBED FINLAND -KOKOUKSIIN OSALLISTUNEET Jari Ahola VTT Risto Alander Elisa Petteri Alahuhta VTT Elektroniikka Mikko Hyvärinen Nokia Pertti Hölttä Elisa Research Jarmo Järvenpää Nokia Eija Kaasinen VTT Kari Kaarela Octopus/Mobile Forum Petri Karinen MobileForum Tuomo Karhapää Otaverkko Mika Klemettinen Nokia Mikko Kontiainen HIIT Timo Laakko VTT Kari Lehtinen Elisa Research Lare Lekman Ekahau Oy Juha Leppänen VTT/TTE Olli Lukkari MobileForum Olli Mannerkoski Valkeus Interactive Oy Martti Mäntylä HIIT Marko Nieminen HUT Timo Ojala Oulun yliopisto Ville Ollikainen VTT/TTE Jari Partanen JOT Automation Jari Pirkola MobileForum Pekka Pitkänen Widian Oy Anton Puolakka HIIT Antti Rainio Navinova Jukka Salmikuukka VTT Tre Tapani Sarjakoski Geodeettinen laitos Mika Saren Radiolinja Oy Jaakko Sauvola Nokia Olli Seppälä HUT Juha Tuominen TKK/INIT Juha Törönen VTT

16 LIITE 11: TESTBED-YHTEYSTIETOJA HELSINKI HAT HIIT Martti Mäntylä P.O.Box 9800, FIN HUT; Otaverkko Oy Tuomo Karhapää Metsänneidonkuja 12, FIN Espoo; Arabianranta / Art and Design City Helsinki Art and Design City Helsinki Oy Ab Hämeentie 133 A FIN Helsinki tel: +358 (0) Kari Raina toimitusjohtaja tel: +358 (0) mob: +358 (0) CKIR - Center for Knowledge and Innovation Research HTC Pinta Tammasaarenkatu 3, 3 krs P.O. Box 1210 FIN Helsinki tel: +358 (0)

17 Heli Penttinen Project Manager tel: +358 (0) mob: +358 (0) OULU Octopus Mobile Forum Elektroniikantie 3 FIN Oulu Jaakko Sauvola Nokia Mobile Phones Olli Lukkari Mobile Forum mob: +358 (0) Smart Rotuaari MediaTeam University of Oulu P.O.Box 4500 FIN University of Oulu Timo Ojala University of Oulu, Media Team tel: +358 (0) mob: +358 (0)

18 TAMPERE e-tampere - OMA Testlab Jarmo Viteli Director of etampere programme tel: +358 (0) mob: +358 (0) Antti Timonen Widian mob: +358 (0) Eija Kaasinen VTT Information Technology tel: +358 (0) mob: +358 (0) Jari Ahola VTT Information Technology tel: +358 (0)3 Hannu Hakala VTT Industrial Systems tel: +358 (0) mob: +358 (0) Pasi Viitanen VTT Industrial Systems tel: +358 (0) mob: +358 (0)

19 PORI Coast Lab Teknologiakeskus Pripoli Tiedepuisto Pori tel: +358 (0) fax: +358 (0) Marko Mikkola Projektipäällikkö, DI PrizzTech Ltd tel: +358 (0) mob: +358 (0) Markku Paukkunen Johtaja, DI Satakunnan ammattikorkeakoulu, kehittämis- ja palvelukeskus O'Sata tel: +358 (0) mob: +358 (0) SAVONLINNA SoftaTest SoftaTest P.O. Box 35 Kaartilantie 10 FIN Savonlinna Timo Hätinen Director tel: mob: +358 (0)

20 KUOPIO Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu PL6, Sammakkolammentie 2 C FIN Kuopio tel: +358 (0) Arto Toppinen yliopettaja, sähköosaston johtaja tel: +358 (0) mob: +358 (0) Osmo Miinalainen tuotekehityspäällikkö tel: +358 (0) mob: +358 (0) Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon liitto PL 1188 (Microkatu 1), Kuopio Paula Savolainen IT-koordinaattori tel: +358 (0) mob: +358 (0)

TKK 100 vuotta -merkki

TKK 100 vuotta -merkki TKK 100 vuotta -merkki jari laiho design studio WHO ARE YOU oy Merkin esittely TKK Viestintä elementit TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä TKK Viestintä

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Muutos Tutkimusyhteistyösopimukseen. PlugIT: Terveydenhuollon sovellusintegraatio

Muutos Tutkimusyhteistyösopimukseen. PlugIT: Terveydenhuollon sovellusintegraatio Muutos PlugIT-tutkimusyhteistyösopimukseen, sivu 1/29 Muutos Tutkimusyhteistyösopimukseen PlugIT: Terveydenhuollon sovellusintegraatio 1. Projektiosapuolet: 1.1 Tutkimusosapuolet KUOPION YLIOPISTO, projektin

Lisätiedot

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012

Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa. Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 Kaupunkiseudut globaalissa innovaatiokilpailussa Martti Launonen & Jukka Viitanen Hubconcepts Oy Finlandia-talo 14.12.2012 20 vuoden kokemus innovaatiokeskittymien kehittämisessä 1. Vierailut ja keskustelut

Lisätiedot

Ubicom tulosseminaari

Ubicom tulosseminaari ITEA2 project #11011 2012 2015 Ubicom tulosseminaari Pertti Kortejärvi, Pohto Oy Helsinki 03.10.2013 Taustaa ja tavoitteita Nykyisin monien systeemien (teollisuusautomaatio, kommunikaatioverkot, jne.)

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA

YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA YHTEISTYÖSOPIMUS T&K -TOIMINNAN KEHITTÄMISEKSI KAJAANISSA Yhteistyösopijaosapuolet Oulun yliopisto (OY) VTT Elektroniikka (VTT) Kajaanin ammattikorkeakoulu (AMK) (jäljempänä yhdessä sopijaosapuolet) sopivat

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes

Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus. Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi Sisko Sipilä, Tekes Tuotekehityksen ja innovaatioiden rahoitus Ympäristöystävällisen kromauksen kehittämistyöpaja Otaniemi 25.1.2017 Sisko Sipilä, Tekes Julkisten innovaatiorahoittajien ja -toimijoiden roolit Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista

Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kansainvälistymispalveluiden esittelytilaisuus 28.1.2015 Tietoisku Tekesin uusista ohjelmista Kari Penttinen Ohjelmapäällikkö Tekes kari.penttinen@tekes.fi p. 050 5577 916 www.tekes.fi/ti Taustalla myös

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö

Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö Älyliikenteen innovaatio-, kokeilu- ja kehitysympäristö ITS Factory lyhyesti Älyliikenteen yhteistyöverkosto aloittanut Tampereella jo 2006 (Tampere region ITS - TRITS) ITS Factory perustettu 2012 Mukana

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Kokouksen esityslista liitteineen on saatavana Pohjois-Savon liiton www-sivuilta: www.pohjois-savo.fi/myr

Kokouksen esityslista liitteineen on saatavana Pohjois-Savon liiton www-sivuilta: www.pohjois-savo.fi/myr Esityslista 1/2016 1 (5) KIRJALLINEN KOKOUSMENETTELY (n työjärjestys 19) Vastausaika tulee vireille, kun jäsenet saavat kokousaineiston sähköpostitse. Jäsenillä on viisi (5) työpäivää aikaa reagoida (11.

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland

ehealth Solutions across the Northern Periphery OULU, Finland KUTSU Terveydenhuollon etäpalveluiden kehittäminen Pohjoisen Periferian alueella Arvoisa vastaanottaja! Competitive Health Services hankkeen loppuseminaari pidetään Oulussa 3.-4.11.2010. Paikka: Oulun

Lisätiedot

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa?

Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? Eurooppa suunnannäyttäjäksi Energiateknologiassa? ENERGIA Komiteajäsen: Jukka Leppälahti, Tekes NCP: Arto Kotipelto, Tekes Asiantuntijajäsen: Saila Seppo, Suomen Akatemia Esityksen Sisältö: 1. SET PLAN

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen

Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Arjen tietoyhteiskunta: Tiedon saatavuuden edistäminen Linked Open Data in Finland Kristiina Pietikäinen Julkisen sektorin tieto -työryhmä Tavoitteet: Määritellä ja käynnistää toimia, joiden tavoitteena

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos AVARAS (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) 1.8.2013.- 31.12.2014, 156 k, TTY Porin laitos Avointen tietovarantojen hyödyntämistä tukevan tiedon tuottaminen Satakuntalaisen elinkeinoelämän

Lisätiedot

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A)

Classic Motocross Cup Heinola Kierrosajat 1 Piippola Pauli (Classic A) 16.8.2014 17:16:25 1 (134) 1 Piippola Pauli (Classic A) 1 2:22,60 0:19,74 2 2:02,86 0:00,00 3 2:54,59 0:51,73 16.8.2014 17:16:25 2 (134) 3 Väkeväinen Tom (Classic A) 1 2:09,60 2 2:33,70 0:09,43 3 2:24,27

Lisätiedot

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta

Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020. Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Alueelliset metsäsertifiointitoimikunnat 2016 2020 Eteläinen metsäsertifiointitoimikunta Stefan Borgman, pj Mauri Nousiainen Mikael Rosenberg Samuli Hujo Antero Lehti Erkki Penkari Markus Niemelä Kimmo

Lisätiedot

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008

KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 KiU KITEEN PESÄPALLOHISTORIAA 2008 JOUKKUEET: 1920 Luku Kiteenkylän pesäpallojoukkue Hakulinen Heikki Hakulinen Onni Hakulinen Simo Hakulinen Toivo Hakulinen Viljo Hirvonen Arvi Kosonen Juho Lipponen Toivo

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen

Auli Sirviö 1963 yleinen Kangasala 333 Hanna Lilja 1986 yleinen Tiistenjoki 334 Eija Kestilä 1976 yleinen Jyväskylä 335 Erika Parviainen 1995 yleinen KUNTO+ NAISET kisailijan nimi syntymä vuosi ikäsarja paikkakunta kilpailija numero Helena Laaksonen 1966 yleinen Tampere 300 Tiina Penttilä-Metso 1966 yleinen triva, Nokia 301 Maria Laine 1982 yleinen

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi

Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi Vera Tietoverkottunut rakennusprosessi 11.12.1997 Oulu Mika Lautanala Tekesin toiminta-ajatus Tekesin tehtävä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan

Lisätiedot

Helsinki Living Lab 9.5.2008

Helsinki Living Lab 9.5.2008 Helsinki Living Lab 9.5.2008 H E L S I N K I L I V I N G L A B 2 Learning by Living Sisältö Esipuhe Mikä on Living Lab? Living Lab -toimijat Mestarikäyttäjät T&K&I-toiminta Case Saunalahti Case Destia

Lisätiedot

Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa. Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society

Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa. Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society Aalto University, 5.4.2011 Johdatus päivän ohjelmaan Eero Hyvönen professori,

Lisätiedot

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteet VBE II, vaihe 1: 2005-2006 Data yrityksistä ja rakennushankkeista TUT Tekniset ratkaisut RAK (VRLab)+ARK iroom validointi Työpajat Seminaarit Esitelmät Osallistuvat yritykset VTT Käyttöönotto- ja hyötymallit,

Lisätiedot

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista Jari Uotila VTT Research for SMEs ohjelman hakemuskoulutus 05.09.2012 2 Miksi PK-yritys mukaan EU-hankkeisiin Vähäriskinen tapa aloittaa kansainvälistyminen Uusien

Lisätiedot

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin

Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin OKM/209/523/2016 AIESOPIMUS YHTEISTYÖSTÄ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN RAHOITTAMASSA HANKKEESSA Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin 1 OSAPUOLET Tämä

Lisätiedot

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto

BEAM-ohjelma. KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto BEAM-ohjelma KEHITYSYHTEISTYÖ JA KEHITTYVÄT MARKKINAT Ohjelmapäällikkö Minh Lam 2.3.2016 Kuntaliitto 2 Tarve Suomen talouden elinehto on elinkeinoelämän uudistuminen ja kasvaminen. Suomalaisilla yrityksillä

Lisätiedot

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems

Σ!3674. Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems Advanced Test Automation for Complex Software-Intensive Systems = Advanced Test Automation for Complex Software- Intensive Systems Pääteemana kompleksisten ja erittäin konfiguroitavien softaintensiivisten

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy

1 Hakuaika Haku aukeaa ja päättyy Tekesin Innovation Scout rahoitus julkisille tutkimusorganisaatioille kansainvälisen innovaatio-osaamisen kehittämiseksi korkeakouluissa ja tutkimusorganisaatioissa (ent. KINO) 1 Hakuaika Haku aukeaa 15.8.2016

Lisätiedot

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä

Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma. 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Liikenteen monipalvelumalli - Kansallinen kehittämisohjelma 12.6.2012 Älykästä ja oikeudenmukaista liikennettä Visio Asiakkaalla on käytettävissään toimivien markkinoiden tuottamia palveluita ja sovelluksia

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

Intelligent Boats

Intelligent Boats Intelligent Boats 2009...2011 Kuva: 2008 Cimteam Oy & Ville Penttinen Hanke venevalmistajan kannalta Elektroniikan ja ohjelmistojen elinkaaren hallinta Varaosien saatavuuden hallinta Laadun varmistus Huollettavuuden

Lisätiedot

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?

Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne

Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa. Tilanne Suomi EU:n 7. puiteohjelmassa Tilanne 19.6.2012 Suomen avainluvut 7. puiteohjelmassa Varmistunut rahoitus 558 M Suomalaisille osallistujille varmistunut rahoitus. Osallistumiset 1 687 Suomalaisten osallistumisten

Lisätiedot

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto

JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto JulkICT Lab Palvelumuotoilun Kick Off Työpajan yhteenveto Tiistai 25.3.2014 klo 9.00-12.00 Valtionvarainministeriö Mariankatu 9 Neuvotteluhuone Ylijäämä 1 JulkICT Lab Miksi JulkICT Lab? Hallinnon hankkeille

Lisätiedot

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT 22.4.09 EU:n tarjoamia mahdollisuuksia Tia Härkönen, Tekes Eurooppalainen t&k yhteistyö: omalla pienellä panoksella mukaan volyymiltään suureen hankkeeseen kontakteja, verkostoja

Lisätiedot

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes Tekesin rahoitus Iisalmi 18.3.2014 klo 9.00-14.30, Kulttuurikeskus, Karl Collan sali Varkaus 19.3.2014 klo 9.00-14.30, Scandic Oscar Varkaus Kuopio 27.3.2014 klo 9.00-14.30, Hotelli Iso-Valkeinen Helena

Lisätiedot

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Esittely Jarmo Söderman 1 Yhdistys Perustamiskokous 26.10.2006, rekisteröintipäätös 10.4.2007. Toimialue Teollisuuden tiedonhallinnan ja siihen

Lisätiedot

Mobiilialueen tutkimus EU:n 6. puiteohjelmassa: Wireless World Initiative (WWI)

Mobiilialueen tutkimus EU:n 6. puiteohjelmassa: Wireless World Initiative (WWI) Mobiilialueen tutkimus EU:n 6. puiteohjelmassa: Wireless World Initiative (WWI) Prof. Petri Pulli Tietojenkäsittelytieteiden laitos Infotech Oulu University of Oulu 1 Mobiilialueen tutkimuksen valmistelu

Lisätiedot

INKA-ohjelman ja 6Aika-kaupunkien yhteishaku yrityksille älykkäiden kaupunkien haasteista

INKA-ohjelman ja 6Aika-kaupunkien yhteishaku yrityksille älykkäiden kaupunkien haasteista INKA-ohjelman ja 6Aika-kaupunkien yhteishaku yrityksille älykkäiden kaupunkien haasteista Onko yritykselläsi uusi innovaatio, joka soveltuu kaupunkiympäristöihin? Tarvitseeko yrityksesi tuote-/palvelupilotointia?

Lisätiedot

Risto Kauppi, CEO. Rugged Tooling Subject to change

Risto Kauppi, CEO. Rugged Tooling Subject to change Risto Kauppi, CEO Rugged Tooling 2013. Subject to change Experience of multicore network processors SW programming Deep expertise of IP network testing solutions: 1. load testing 2. deviation and error

Lisätiedot

Päivän ohjelma. 09:00 Tilaisuuden avaus Sami Isomäki, Teknologiapäällikkö RFID Lab Finland ry. 12:00 Lounas

Päivän ohjelma. 09:00 Tilaisuuden avaus Sami Isomäki, Teknologiapäällikkö RFID Lab Finland ry. 12:00 Lounas Päivän ohjelma 1 09:00 Tilaisuuden avaus Sami Isomäki, Teknologiapäällikkö RFID Lab Finland ry. 09:15 Smart Everything Kari Terho, Head of Elisa IoT solutions Elisa Oyj 09:45 Teollinen IoT käytännössä

Lisätiedot

Yhteisöllinen älykasvihuone Yhteinen olohuone ja yritysten näyteikkuna Loppuseminaari 19.1.2015 Henna Hintsala

Yhteisöllinen älykasvihuone Yhteinen olohuone ja yritysten näyteikkuna Loppuseminaari 19.1.2015 Henna Hintsala Yhteisöllinen älykasvihuone Yhteinen olohuone ja yritysten näyteikkuna Loppuseminaari 19.1.2015 Henna Hintsala CLEANTECHYRITYKSET Yhteisöllisen älykasvihuoneen tarkoituksena: kasvihuoneessa tapahtuva yhteisöllinen

Lisätiedot

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( )

5. Kyösti Korpiola ,1971,1973,1974 ( ,1967,1970, ,1968) ( ,1964) ( ) 1. Timo Korpiola 68 1963 80 1967,1969,1970 (3. 1966) 93 1971 +93 1972 (3. Yleismestaruus 1963) 2. Max Jensen 80 1963,1964 Yleismestaruus 1963 (2. 1964) 3. Pauli Hissa +80 1963,1964 Yleismestaruus 1964

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi

Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Huippuostajat Fiksu kysyntä Suomen kasvun moottoriksi Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Kesto 2013-2016 Arvioitu kokonaislaajuus 60 miljoonaa Tekesin rahoitus 30 miljoonaa Tekes

Lisätiedot

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö

Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Biotalouden liiketoimintakärkien ja ekosysteemien haku - suunniteltu sisältö Mitä haetaan? 1. Tunnistettuja liiketoiminta-alueita, näkyvissä merkittävä markkinapotentiaali. Source: Bosman & Rotmans, 2014.

Lisätiedot

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN

LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN LIIKENNEDATA HYÖTYKÄYTTÖÖN 6AIKA PILOTTI - LIIKENTEEN REAALIAIKAISET RAJAPINNAT LIIRA 27.01.2016 Jukka Lintusaari (esitys) Tampereen Yliopisto Jukka.lintusaari@uta.fi (040-1901332) Marko Luomi projekrpäällikkö

Lisätiedot

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen

Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Helsinki Region Infoshare Pääkaupunkiseudun tiedon avaaminen Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 2.11.2011 - MML Paikkatietomarkkinat 2011 Helsinki Region Infoshare Kehitetään tiedontuottajien

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Tekesin teknologiaohjelmat

Tekesin teknologiaohjelmat Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä uutta teknologiaosaamista. Ohjelmilla edistetään tietyn teknologia-alueen, teollisuusalan tai jopa

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

OTTELUT Kaukalopallo Poliisien yli 35v. SM SARJATAULUKKO LOHKO 1. Savonlinna/Mikkeli

OTTELUT Kaukalopallo Poliisien yli 35v. SM SARJATAULUKKO LOHKO 1. Savonlinna/Mikkeli 1 OTTELUT Kaukalopallo Poliisien yli 35v. SM Ottelu Päiväys Klo Kotijoukkue Vierasjoukkue LOHKO 1 1 6.2.2008 08:00 Kaarina Pori 2-2 15 6.2.2008 08:45 Vantaa Turku 3-9 9 6.2.2008 09:30 Savonlinna/Mikkeli

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen

Avoin DATA Avoin tieto Seminaari Mikkelissä. Juha Ropponen Avoin DATA Avoin tieto Seminaari 22.4.2013 Mikkelissä Juha Ropponen Eurooppa 2020 visio ja sen kolme toisiaan vahvistavaa prioriteettia: Älykäs kasvu: Kestävä kasvu: Osallistava kasvu: osaamiseen ja innovointiin

Lisätiedot

Alustatalous liiketoimintatapojen uusi malli

Alustatalous liiketoimintatapojen uusi malli Alustatalous liiketoimintatapojen uusi malli Timo Seppälä Time: 3.11.2016 Place: Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi Suomalaiset yritykset ja digitalisaatio 24%- Internet of Thingskehitystrendin tärkeänä ja

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

KYT seminaari

KYT seminaari Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma KYT2014 Alkava ohjelmakausi 2011 2014 KYT seminaari 18.3.2011 Kaisa Leena Hutri, STUK Ydinjätteiden ja ydinmateriaalien valvonta KYT2014 ohjelman lähtökohdat

Lisätiedot

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille

TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille TESTAA tutkimusinfrastruktuurista hyötyä pk-sektorille OSKE tänään - miten huomenna? 4.11.2011 Janne Poranen, Technology Manager VTT Technical Research Centre of Finland 2 Esityksen sisältö Kuituprosessien

Lisätiedot

- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa.

- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa. 8/9/Kuopio Aineeton tuotanto viestintä. Julkaisut: - Aineeton arvo talouden uusi menestystekijä - Rohkeutta. Näkemystä. Kasvua. Aineeton tuotanto vauhdittaa uudistumista. - Yrityskatsaus 1/2016 - Arvonluonnin

Lisätiedot

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma

EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO Enhancing Global Logistics Kansainvälisen logistiikan kehittämisohjelma EGLO-työkalut tuottavat tulosta myös jatkossa Ismo Mäkinen ohjelmapäällikkö EGLO-vuosiseminaari 30.5.2006 1 EGLO Enhancing Global

Lisätiedot

Classic Motocross Heinola Kierrosajat 35 Lahti Jukka (Classic A)

Classic Motocross Heinola Kierrosajat 35 Lahti Jukka (Classic A) 1 (129) 35 Lahti Jukka (Classic A) 1 3:12,46 0:24,17 2 2:48,29 0:00,00 1 2:38,80 2 2:40,66 0:00,00 3 2:45,05 0:04,39 4 8:44,45 6:03,79 1 2:36,81 2 2:42,99 0:02,31 3 2:41,95 0:01,27 4 2:42,56 0:01,88 5

Lisätiedot

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä

Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen datan käyttömahdollisuudet liikenteessä Open Data Tampere Region Kickoff 20.2.2013 Avoimen n käyttömahdollisuudet liikenteessä Liikenneinsinööri Mika Kulmala Tampereen kaupunki Tarvitaan uusia innovatiivisia ratkaisuja liikkumiseen ja liikenteeseen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

MOOTTORIPYÖRÄ- JA -KELKKAURHEILUN MM-, WC- EM- JA EC-MITALIT SUOMESSA

MOOTTORIPYÖRÄ- JA -KELKKAURHEILUN MM-, WC- EM- JA EC-MITALIT SUOMESSA SUOMEN MOOTTORILIITTO ry MOOTTORIPYÖRÄ- JA -KELKKAURHEILUN MM-, WC- EM- JA EC-MITALIT SUOMESSA 1958 EM 2. Maarata Aulis Tuominen 1959 EM 2. Maarata Antti Pajari 1961 EM 1. Maarata Timo Laine 1962 EM 3.

Lisätiedot

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi

Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet. 18.11.2015 Jukka Talvi Verkoston kartoitus ja jatkoaskeleet 18.11.2015 Jukka Talvi www.cafepress.com Voisko älyliikenne olla Oulun juttu? Selvitys huhti-elokuu 2015 Liiketoimintamahdollisuudet Toimijaverkosto Esitys tavoitteista

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Huomispäivän kuntatekniikka Haasteita ja ratkaisuja. Pekka Malinen INFRA 13 Helsinki 5.3.2013

Huomispäivän kuntatekniikka Haasteita ja ratkaisuja. Pekka Malinen INFRA 13 Helsinki 5.3.2013 Huomispäivän kuntatekniikka Haasteita ja ratkaisuja Pekka Malinen INFRA 13 Helsinki 5.3.2013 Teknistä sektoria koskevia haasteita ja muutospaineita 18 kaupungin haastattelut (Kupera projekti 2009-2010):

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot

Digitaalisuus alustojen mahdollistajana

Digitaalisuus alustojen mahdollistajana Digitaalisuus alustojen mahdollistajana Timo Seppälä Time: 10.11.2016 Place: Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Miksi digitalisaatio herättää keskustelua juuri nyt? 40y 98% 50(0) 1T 2 Suomalaiset yritykset

Lisätiedot

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos

TEKES / Digitaalinen suunnittelu Suomalainen Klubi. Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos TEKES / Digitaalinen suunnittelu 4.6.2013 Suomalainen Klubi Jari Leppäniemi, Jari Soini, TTY Porin laitos Green ICT käsitteestä Green ICT tai myös Green by ICT tarkoittaa yleiskäsitteenä tieto- ja viestintä-teknologian

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

Maakuntahallitus 32 14.03.2016

Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Maakuntahallitus 32 14.03.2016 Osallistuminen Smart & Clean -projektiin, edustajan nimeäminen sitä toteuttavan säätiön hallintoneuvostoon sekä valtion ja pääkaupunkiseudun välisen kasvusopimuksen 2016

Lisätiedot

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry

Suomen avoimien tietojärjestelmien keskus COSS ry EduCloud ncloud Rajapintojen avaaminen ja ekosysteemien rakentaminen JulkICTLab-seminaari 20.11.2015 Martin von Willebrand, puheenjohtaja Avoin arkkitehtuuri Luo jäsenien menestystarinoita avoimilla ratkaisuilla

Lisätiedot

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*)

Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Globaalit arvoketjut Pk-yrityksen näkökulmasta*) Timo Seppälä 27. Elokuuta, 2014; Helsinki *) This research is a part of the ongoing research project Value Creation and Capture The Impact of Recycling

Lisätiedot

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI

TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK TAMK KIMMO VÄNNI TAMPERE3 INNOVATION SCOUT 2017 TURUN AMK 18.1.2017 TAMK KIMMO VÄNNI TAMK:N TYÖPAKETIT Y-MAKERS ALUSTA TIIMIVALMENNUKSEEN PERUSTUVA KASVUYRITTÄJYYSOHJELMA TUOTE-, PALVELU- JA TUTKIMUSIDEOIDEN TESTAAMINEN

Lisätiedot