Saajoen virtavesialueiden kalataloudellinen kunnostaminen, Jyväskylä.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 82/09/1 Dnro ISY-2009-Y-66 Annettu julkipanon jälkeen HAKIJA Keski-Suomen TE-keskus ASIA Saajoen virtavesialueiden kalataloudellinen kunnostaminen, Jyväskylä. HAKEMUS Keski-Suomen TE-keskus on ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa Päijänteen Juokslahteen laskevan Saajoen kalataloudelliseen kunnostamiseen Keski-Suomen ympäristökeskuksen laatiman, päivätyn kunnostussuunnitelman mukaisesti. Hankkeen sijainti ja vesistöalueen kuvaus Saajoki on osa Suur-Päijänteen valuma-aluetta (14.2) ja siinä tarkemmin Saajoen vesistöaluetta (14.27). Saajoki laskee entisen Korpilahden kunnan alueella Päijänteen länsipuolella Saarijärvestä Päijänteen Juokslahden pohjoisosan Saalahteen. Saajoen kokonaispituus on noin 7,8 km, josta yli 70 % on suvantoa ja vajaat 30 % virtavesialuetta. Joen kokonaisputouskorkeus on 34 m. Joen yläpuolisen Saarijärven luusuan (F=117 km 2, L=7,1 %) virtaamatiedot ( ) ovat seuraavat: ylivirtaama (HQ) 12,4 m 3 /s, keskivirtaama (MQ) 1,1 m 3 /s ja alivirtaama (NQ) 0,09 m 3 /s. Hankealue muodostuu Yläkoskien, Alakoskien ja Myllykosken osa-alueista. Kunnostettavien koskien yhteispinta-ala on noin 1,6 ha.

2 2 Saajoen kunnostettavien alueiden pituudet, leveydet ja pinta-alat ovat seuraavat: Kunnostettava alue Pituus (m) Leveys (m) Pinta-ala (m 2 ) Yläkosket 850 3, Alakosket Myllykoski Saajoen veden laadulle ovat ominaisia hyvät happiolot, veden lievä happamuus, veden ruskeus ja rehevyyttä kuvastavat ravinnepitoisuudet. Happiolosuhteet ja happamuus eivät rajoittane vesieliöiden elämää. Sekä vesistöjen yleiskäyttökelpoisuusluokituksen että kalavesiluokituksen perusteella Saajoki kuuluu luokkaan tyydyttävä. Hankealueen käyttö Pääosa Saajokeen tulevasta vesistökuormituksesta on valuma-alueen maa- ja metsätalousalueiden hajakuormitusta. Ranta-alueilla on peltoja ja asutusta. Joen varrella ei ole merkittäviä pistekuormittajia. Alakosken yläosalla on aiemmin toiminut Pitkäsen kalankasvatuslaitos (Itä-Suomen vesioikeuden lupa , nro 90/Ym I/82), mutta kasvatus on viimeisen 10 vuoden ajan ollut vain kotitarvekasvatusta eikä laitoksella ole ympäristölupaa. Saajoen uittosääntö on kumottu Itä-Suomen vesioikeuden päätöksellä Päätökseen ei sisältynyt velvoitteita uiton muuttamien virtavesialueiden kunnostamisesta. Saajoen ylittää rautatiesilta ja kuusi maantiesiltaa, joista osa on yksityisteiden siltoja. Koskialueiden yli kulkee 13 puhelin- tai sähkölinjaa. Jokialueella ovat toimineet Mutkalan, Ylämyllyn, Kalmarin ja Saalahden myllyt. Veneily ei ole Saajoen kunnostettavilla koskialueilla mahdollista vesistön pienuuden vuoksi. Hankealueen suojelu- ja muut erityisominaisuudet Keski-Suomen museo on todennut hakijan pyytämässä lausunnossa, että virtavesien kunnostussuunnitelmassa riittää Saajoen saha- ja myllyhistorian jäänteiden sijaintipaikan selvittäminen sekä mahdollinen ennallistamismahdollisuuden arviointi.

3 3 Keski-Suomen ympäristökeskus on inventoinut Saajoen luontoarvoja vuonna Raporttiin sisältyy suosituksia joki- ja ranta-alueiden kasviston ja eläimistön suojaamiseksi tarpeellisista toimista ja työtavoista. Keski-Suomen seutukaavassa ja uudessa maakuntakaavassa ei ole kunnostuksen toteuttamiseen vaikuttavia aluevarauksia tai merkintöjä. Hankealueen kalatalous Saajoki, sen yläpuolinen Saarijärvi ja Päijänne muodostavat alueellisesti merkittävän kalataloudellisen kokonaisuuden. Saajoessa on useita jyrkkiä koskijaksoja, mutta ne eivät muodosta estettä kalojen vaellukselle. Saajoen yläpuoliseen Saarijärveen on istutettu 2000-luvulla kuhaa, siikaa ja harjusta. Saarijärveen ja Saajokeen on istutettu myös rapua. Saajoessa harjoitetaan lähinnä virkistyskalastusta. Rapukanta on elpynyt ruton jälkeen, mutta pyyntiä ei ole vielä harjoitettu. Saajoella tehdyissä sähkökoekalastuksissa (1980 ja 2004) runsain laji on ollut kivisimppu. Saalislajistoon ovat kuuluneet myös ahven, taimen, särki, made, hauki ja kiiski. Myös rapua on saatu sähkökoekalastuksissa. Hankkeen vaikutukset Kunnostus aiheuttaa lähinnä lyhytaikaista ja paikallista veden samentumista. Hankkeen mahdolliset haittavaikutukset kalastukseen ja kalakantoihin ilmenevät kalastuksen tilapäisenä estymisenä ja kalojen lyhytaikaisena karkottumisena alueelta. Veden laatumuutoksilla voi olla rapuihin enemmän vaikutusta kuin kalastoon. Haittojen suuruuteen vaikuttavat muun muassa kunnostusten toteuttamisajankohta, pohjan laatu ja kunnostusalueen sijainti. Kunnostus ei vaikuta vedenhankintaan. Kunnostustoimenpiteet pyritään toteuttamaan niin, ettei niillä vaikuteta koskien yläpuolen vallitseviin vedenkorkeuksiin eikä siten aiheuteta vettymishaittoja. Kunnostuksesta ei myöskään ai-

4 heudu haittaa vakituiselle asutukselle tai loma-asutukselle eikä vesistön virkistyskäytölle. 4 Saajoella on useita ranta-asukkaiden tekemiä uoman sulkevia patorakenteita, joilla ei ole lupaa. Niillä on pyritty parantamaan saunarantojen ja uimapaikkojen käytettävyyttä. Kunnostustoimenpiteillä muutetaan haitallisia "saunapatoja" niin, että patoalueet luonnonmukaistuvat ja kalojen kulkumahdollisuudet turvataan. Kunnostuksen tavoitteet Saajoen kunnostuksen päätavoite on Saajoen virtavesiluonnon monimuotoisuuden lisääminen ja kalatalouden edistäminen parantamalla virtakutuisten vaelluskalojen ja ravun lisääntymis- ja poikastuotantoalueita sekä kunnostamalla mahdollisimman esteetön ja luonnonmukainen vaellusväylä lisääntymis- ja syönnösalueiden välille. Kunnostus tehdään pääsääntöisesti ns. täydellisen kunnostuksen periaatteella. Uomatoimet rajataan kuitenkin vain välttämättömiin, jotta eliöstön palautuminen olisi mahdollisimman nopeaa. Lisäksi hankkeen avulla pyritään edistämään suunnittelualueen kulttuurihistoriallisia, maisemallisia, virkistyksellisiä ja luonnonsuojelullisia arvoja. Kunnostustoimenpiteet Saajoen ylin kunnostusalue, Yläkosket, muodostuu kolmesta erillisestä koskialueesta eli Niskakoskesta, Mutkakoskesta ja Tamppikoskesta. Kunnostuksen painopiste on taimenen, harjuksen ja ravun lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden rakentamisessa ja niiden ympärivuotisessa vesityksessä. Pääosa kivimateriaalista ja kaikki sora on tuotava alueelle muualta. Alakosket on Saajoen pisin ja voimakkaimmin laskeva virtavesiosuus. Kunnostuksen painopiste on taimenen ja ravun lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden rakentamisessa ja niiden ympärivuotisessa vesityksessä. Harjusalueeksi soveltuu lähinnä Alakoskien alaosa. Kaikki sora, mutta vain osa kivimateriaalista on tuotava alueelle muualta.

5 5 Myllykoski on Saajoen lyhin virtavesiosuus, mutta sen arvoa lisää sijainti jokireitin alajuoksulla. Kunnostuksen tavoite on erityisesti vaellusväylän toimivuuden parantaminen. Lisäksi parannetaan taimenen ja ravun lisääntymis- ja poikastuotantomahdollisuuksia. Nivamaisia harjuksen elinympäristöjä kunnostetaan. Kaikki kunnostuksessa käytettävä sora- ja kivimateriaali on tuotava muualta. Hakemussuunnitelmaan sisältyvät kunnostuskohteittain suunnitelmaselostukset ja ohjeelliset periaatepiirrokset kunnostustoimenpiteistä. Kullakin kunnostettavalla kohteella on myös omia erityispiirteitä, jotka otetaan huomioon kunnostamisessa. TIEDOKSIANTO Hakemus on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :n mukaisesti annettu tiedoksi kuuluttamalla. Muistutukset, vaatimukset ja mielipiteet on tullut toimittaa ympäristölupavirastolle kirjallisesti viimeistään YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Keski-Suomen TE-keskukselle luvan Saajoen virtavesialueiden kalataloudelliseen kunnostukseen Jyväskylän kaupungissa. Saajoki laskee Päijänteen Juokslahteen. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa haittaa, vahinkoa tai edunmenetystä. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan määräys. Kunnostus toteutetaan päivätyn hakemussuunnitelman kuvien 2 ja 3 kartoilla esitetyillä koskijaksoilla ja selostuksen kohdista (kunnostustoimenpiteet kohteittain) ilmenevällä tavalla sekä tässä päätöksessä jäljempänä määrätyllä tavalla. Toimenpiteet on kuvattu kartoilla hakemuksen liitteenä olevissa piirustuksissa (1:500) 9.1 ja 9.2 Yläkosket, 13.1, 13.2 ja 13.3 Alakosket sekä 17 Myllykoski.

6 6 Lupa ei oikeuta muihin uoman muutostöihin tai muuhun pato- ja myllyrakenteiden poistamiseen tai muuttamiseen eikä heikentämään tai estämään niitä oikeuksia, jotka sisältyvät hankealueelle myönnettyihin viranomaislupiin. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Työt on tehtävä sellaisena aikana ja siten, että vesistön käytölle ei aiheudu tarpeetonta haittaa. Rapujen elinalueilla saa liikkua koneilla vain välisenä aikana. Kunnostukseen käytettävän materiaalin tulee olla puhdasta sora- ja kiviainesta. 2. Työt on tehtävä niin, että koskialueiden purkautumiskyky ja vesistön vedenkorkeudet eivät haitallisesti muutu. 3. Vedenkorkeutta hankealueella ja työnaikaisia vaikutuksia veden laatuun on seurattava Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi on toimitettava ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen töiden aloittamista. 4. Toiselle kuuluvaa maa-aluetta saadaan hyödyntää kunnostuksessa vain maanomistajan kirjallisella suostumuksella. 5. Työt on tehtävä siten, etteivät ne vaurioita Saajoen uoman yli tai ali kulkevia sähköjohtoja ja tietoliikennekaapeleita eivätkä uomassa olevia siltojen rakenteita. 6. Kunnostustöiden jäljet ympäristössä on siistittävä ja alue on saatettava asianmukaiseen kuntoon. 7. Työt on aloitettava neljän ja tehtävä kuuden vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Töiden valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti ympäristölupavirastolle, Keski-Suomen ympäristökeskukselle sekä Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 60 päivän kuluessa valmistumisajankohdasta. 8. Töiden aloittamisajankohta sekä lupapäätöksen päivämäärä ja antaja on ilmoitettava ennen töiden aloittamista Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Jyväskylän kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle.

7 7 9. Jos tässä päätöksessä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuu vahinko, haitta tai muu edunmenetys, jota nyt ei ole edellytetty, voi edunmenetyksen kärsinyt tai yleisen edun vaatiessa asianomainen viranomainen lupapäätöksen lainvoiman estämättä saattaa asian ympäristöviraston käsiteltäväksi vesilain 2 luvun 27 :ssä säädetyssä ajassa. RATKAISUN PERUSTELUT Hanke on tarpeen Saajoen virtavesieliöstön, etenkin kalaston ja ravun lisääntymis- ja poikastuotantoalueiden parantamiseksi sekä alueen virtavesiluonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi. Hankkeella edistetään myös Saajoen kulttuurihistoriallisia, maisemallisia ja virkistyksellisiä arvoja. Saajoessa esiintyy rapua, minkä vuoksi on tarpeen rajoittaa koneilla liikkuminen rapujen kuorenvaihdon jälkeiseen aikaan eli 1.8. jälkeen tapahtuvaksi. Hanke ei suunnitelman ja lupamääräysten mukaisesti toteutettuna sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa. LAINKOHDAT Vesilain 2 luvun 3 ja 6 :n 1 momentti, 12, 14a, 15 ja 16 luvun 30 KÄSITTELYMAKSU Päätöksestä peritään käsittelymaksu 770 euroa (muu vesilain 2 luvun mukainen hanke). Vesilain 21 luvun 9 (muut. 88/2000). Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1388/2006).

8 8 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta tähän päätökseen saa hakea 1) se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea, 2) rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toimintaalueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 3) toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät, 4) alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja 5) muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus liitteenä. Seppo Kemppainen Erkki Kaijalainen Antti Ylitalo Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Seppo Kemppainen, Erkki Kaijalainen ja Antti Ylitalo. Asian on esitellyt Antti Ylitalo. AY/KK Tiedustelut: asian esittelijä, puh

9 V A L I T U S O S O I T U S Liite Määräaika ja valitusmenettely Valituskirjelmän sisältö Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Itä-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon viimeistään ennen virka-ajan päättymistä. Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 B, Kuopio Postiosoite: PL 69, Kuopio Asiakaspalvelu: Telekopio: (017) Sähköposti: kirjaamo.isy@ymparisto.fi Virka-aika: klo Valituksen lähettäminen postitse, telekopiona tai sähköpostina tapahtuu lähettäjän vastuulla. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostina) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituskirjelmässä on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta ja yrityksen tai yhteisön Y- tunnus. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Valituskirjelmään on liitettävä Oikeudenkäyntimaksu - ne asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - valtakirja, jos valittaja käyttää asiamiestä, tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta. Valituskirjelmä liitteineen, lukuun ottamatta valtakirjaa, on toimitettava kaksin kappalein. Muutoksenhakuasian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa peritään muutoksenhakijalta oikeudenkäyntimaksua 89 euroa. Maksusta ja maksuvelvollisuudesta vapautuksesta eräissä tapauksissa on säädetty tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa.