OPINTO-OPAS

Transkriptio

1 OPINTO-OPAS SIIKAJOEN LUKIO

2 2 Sisällys LUKION OPISKELIJALLE... 3 WILMA LUKION YHTEYSTIEDOT JA OPETTAJAKUNTA YLEISTÄ LUKUVUODEN TYÖPÄIVÄT OPPITUNTIEN JA RUOKAILUN KELLONAJAT JAKSOT, KOEVIIKOT, POHJATUNNIT JA UUSINTAKOKEET Jaksot ja koeviikot Koeohjeet TUNTIJAKO LUKIO OPINTOJEN SUORITTAMINEN OPISKELUOHJELMA ITSENÄISET SUORITUKSET MUISSA OPPILAITOKSISSA SUORITETTUJEN OPINTOJEN HYVÄKSILUKEMINEN OPINTO OHJELMAN MUUTTAMINEN OPINTOJEN KESKEYTTÄMINEN OPINTOJEN ARVIOINTI ARVIOINTI JA SIITÄ TIEDOTTAMINEN KURSSISUORITUSTEN ARVIOINTI Arvioinnin perusteet Numeroin arvioitavat kurssit Arviointi pelkän koesuorituksen perusteella Arvioinnit kirjaimin (S, H, K, T, P) KURSSIEN UUSIMINEN OPPIAINEEN OPPIMÄÄRÄN ARVIOINTI PÄÄTTÖTODISTUKSESSA NUMEROIN ARVIOITAVAT OPPIAINEET LUKION OPPIMÄÄRÄ ARVIOINNIN UUSIMINEN JA OIKAISU POISSAOLOT POISSAOLOJEN MERKITSEMINEN JA SEURANTA TOIMINTATAPA LUVATTOMISSA POISSAOLOISSA TYÖSSÄKÄYNTI AUTOKOULU KURSSITÖIDEN PALAUTUS OPINTO OHJAUS LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT TENTIT JA YLIOPPILASKIRJOITUKSET TENTIT YO KOEPÄIVÄT LUKUVUONNA YLIOPPILASTUTKINNOSTA KURSSIT, KIERTOTUNTIKAAVIO, KURSSITARJOTIN AINELYHENTEET (KURSSIKUVAUKSISSA JA KURSSITARJOTTIMESSA) LUKION KIERTOKULKUKAAVIO JA AIKATAULU KURSSITARJOTIN KURSSILUETTELO LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA

3 LUKION OPISKELIJALLE Tämä opas sisältää tärkeää tietoa Siikajoen lukiosta ja lukio-opiskelusta. Tämä on tärkein käsikirjasi. Lukion päättötodistus edellyttää vähintään 75 kurssin suorittamista. Opinto-ohjelmasi laatimisessa sinua auttaa ja ohjaa ensisijaisesti opinto-ohjaaja yhdessä ryhmänohjaajan kanssa. Aineenopettajat opastavat sinua myös kurssivalintojen tekemisessä. Ryhmänohjaajasi puoleen voit kääntyä kaikissa mieltä askarruttavissa asioissa. 3 WILMA Wilmasta voit seurata opintojesi etenemistä. Sieltä näet kurssisuorituksesi, arvosanat, valitsemasi kurssit, kunkin jakson työjärjestyksen ja koeviikon sekä opiskeluohjelmasi. Wilmaan pääset osoitteesta Kirjautumiseen tarvitset käyttäjätunnuksesi ja salasanasi. Seuraa päivittäin myös lukion ilmoitustaulua.

4 4 1 LUKION YHTEYSTIEDOT JA OPETTAJAKUNTA Osoite Opintie Ruukki Käyntiosoite: Virastotie 5 WILMA (oma käyttäjätunnus ja salasana) Rehtori Juha Vaara Apulaisrehtori ja opinto-ohjaaja Mauri Järnström Toimistosihteeri Rauni Rantoharju Kuraattori Maritta Männistö Terveydenhoitaja Tuula Lehto Opettajainhuone Ryhmänohjaajat Rissanen Katja 15A Tolonen Juuso 14A Kalliosaari Heikki 13A Opettajien muotoa etunimi.sukunimi@siikajoki.fi Opettajakunta ja opetusaine: Vaara Juha rehtori Anttila Päivi kuvataide Heikkilä Juhani musiikki Haataja Lauri matematiikka Heilala-Tervo Anne erityisopetus Hellsten Katariina fysiikka, kemia Joensuu Seija matematiikka Junttila-Rantanen Riikka uskonto, psykologia, filosofia Järnström Mauri apulaisrehtori, opinto-ohjaus Kalliosaari Heikki ruotsi, saksa, RO 13A Kananen Pirjo äidinkieli ja kirjallisuus Keskikallio Jaakko historia Kyynäräinen Esko fysiikka Launonen Pekka liikunta, terveystieto Rissanen Katja biologia, maantiede, RO 15A Sirkeinen Meri kemia Tolonen Juuso englanti, historia, yhteiskuntaoppi, RO 14A Vaittinen Kaisla S2 Olkinuora Reetta hevosalan opinnot yhteyshenkilö, eläinlääkintä ym. Mustonen Tuuli ratsastus Väisänen Veli kengitys ja nahkatyöt Lisäksi yhteisopetuskurssien opettajia seutukunnan muista lukioista.

5 2 YLEISTÄ 2.1 Lukuvuoden työpäivät Syyslukukausi 89 työpäivää to alkaa lukuvuosi la työpäivä syysloma (viikko 43) syyslukukausi päättyy lauantaina Kevätlukukausi 100 työpäivää kevätlukukausi alkaa torstaina talviloma (viikko 10) pääsiäisloma kevätlukukausi päättyy lauantaina Oppituntien ja ruokailun kellonajat Oppitunnit ovat 75 min mittaisia. Ruokailu on toisen oppitunnin jälkeen Oppituntien ajankohdat määräytyvät seutukunnallisen kiertotuntikaavion mukaan (s.18). 1. h h RUOKAILU 3. h h Jaksot, koeviikot, pohjatunnit ja uusintakokeet Lukuvuosi jakaantuu 5 jaksoon, joka päättyy koeviikkoon. Kokeet alkavat klo Opiskelijat voivat mennä ruokailemaan kokeen jälkeen alkaen. Kunkin jakson koejärjestys, -ajat ja -paikat löytyvät Wilmasta ja lukion ilmoitustaululta. Kokeen jälkeen iltapäivällä opiskelijat osallistuvat seuraavan päivän kokeen ns. pohjatuntiin ( ), jolloin kerrataan kurssin keskeisiä sisältöjä. Pohjatunteihin osallistuminen on pakollista. Iltapäivällä voi olla myös muita yhteistilaisuuksia, juhlaharjoituksia, kokeiden palautustunteja tai oppilaskunnan järjestämiä tilaisuuksia. Uusintakokeeseen ilmoittaudutaan Wilmassa. Perusteeton poissaolo kokeesta katsotaan osallistumiskerraksi. Uusintakuulustelupäivä on kokeeseen osallistujalle normaali koulupäivä. Hylätty kurssi tai puuttuva kurssisuoritus on uusittava seuraavana uusintakoepäivänä. Uusintakoepäivänä voi suorittaa kaksi koetta. Kurssiarvosanaa 4 voi yrittää korottaa kaksi kertaa erillisessä uusintakuulustelussa tai ao. kurssin kokeessa, jos se on mahdollista. Sen jälkeen kurssi on käytävä uudelleen, mikäli haluaa edelleen parantaa arvosanaa.

6 Hyväksyttyä kurssiarvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Erillinen uusintapäivä on kolme kertaa vuodessa, ensimmäinen ja viimeinen uusintapäivä syksyllä ja toiseksi viimeinen uusintakerta keväällä. Hyväksytyn kurssin suoritus ei koske tapauksia, joissa arvosana 4 on jo korotettu Jaksot ja koeviikot uusintakoe klo luokassa VI5 to ke to ke Jaksot koeviikko uusintaan ilmoittautuminen to ke to ke to ke to pe klo Kurssin kaikki poissaolot on oltava selvitettynä ennen koetta. Selvittämättömät poissaolot voivat estää osallistumisen kokeeseen Koeohjeet 1. Kun koetehtävät on jaettu, kokeesta voi poistua aikaisintaan tunnin kuluttua. Myöhästyneet voidaan ottaa kokeeseen ensimmäisen tunnin aikana. 2. Kokeessa on jokaisella omat välineet. Jos jotakin puuttuu tai esim. laskin menee epäkuntoon, opiskelija viittaa ja koetta valvova opettaja auttaa. 3. Suljetut kännykät ja kynäpenaalit säilytetään kokeen aikana repuissa/laukuissa. Pulpetilla saa olla vain kirjoitusvälineet ja muut kokeessa tarvittavat apuvälineet. 4. Jos tehtävissä on jotakin epäselvää, valvojalta voi pyytää apua kokeen alussa. 5. Kun valvoja ilmoittaa kokeen alkavan, kommunikointi on sen jälkeen kiellettyä. 6. Kokeen aikana opiskelija voi kättä nostamalla pyytää valvojaa käymään luonaan. Jos valvoja katsoo tarpeelliseksi, hän antaa tarkennetun ohjeen tiedoksi kaikille. 7. Jos kokeessa olija keskustelee toisten kanssa kokeen aikana tai valvoja havaitsee muuta vilppiä, opiskelija poistetaan luokasta ja koe hylätään tämän koeviikon osalta. Myös lukiolain mukaista rangaistusmenettelyä voidaan käyttää.

7 7 3. TUNTIJAKO Oppiaine tai aineryhmä Pakolliset kurssit Syventävät valtakunnalliset kurssit Soveltavat kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus Kielet perusopetuksen vuosiluokilta 1-6 alkava kieli (A-kieli) englanti perusopetuksen vuosiluokilta 7-9 alkava kieli (B-kieli) ruotsi muut kielet (sa/ra/ve) Matematiikka lyhyt oppimäärä pitkä oppimäärä Ympäristö ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Uskonto tai elämänkatsomustieto Filosofia 1 3 Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Taito- ja taideaineet 5 Liikunta Musiikki Kuvataide Terveystieto 1 2 Hevosalan kurssit Tietotekniikka 1 Opinto-ohjaus 1 3 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit 10 Kurssit yhteensä vähintään Pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi on lukion omia tai muualla suoritettavia ns. soveltavia kursseja. Opinto-ohjauksessa oppituntien lisäksi on henkilökohtaista ohjausta ja infoja. Osa kursseista opetetaan verkko-opetuksena jostakin seutukunnan lukiosta (Raahe=RA ja Pyhäjoki=PJ).

8 4 LUKIO-OPINTOJEN SUORITTAMINEN 4.1 Opiskeluohjelma Tähän opinto-oppaaseen on koottu kaikki Siikajoen lukion opetussuunnitelman mukaiset oppiaineet ja niiden kurssit sekä kurssitarjotin ensi vuodelle. Ajantasaisen kurssitarjottimen löydät Wilmasta, josta näet myös oman työjärjestyksesi. Kaikkia syventäviä ja soveltavia kursseja ei järjestetä joka vuosi. Kurssi voidaan toteuttaa myös ns. puolikurssina. Oppaan avulla voit suunnitella omaa opinto-ohjelmaasi lukio-opintojesi läpiviemiseksi valtakunnallisen tuntijaon ja Siikajoen lukion kurssitarjonnan mukaisesti 2-4 vuodessa. Rehtori myöntää lisäaikaa, joka on perusteltava ja anottava kirjallisesti. Lukion päättötodistus edellyttää vähintään 75 kurssin suorittamista. Jos aiot käydä lukion kolmessa vuodessa, kursseja pitäisi suorittaa eri vuosina seuraavasti: =75. Täydellä kurssivalinnalla kahdessa vuodessa ehtii opiskella kurssia. Opiskelijoiden on syytä pitää huolta siitä, että kaikki pakolliset kurssit tulevat suoritetuiksi ajoissa opiskeluohjelman mukaisesti. Kysy neuvoa ja opastusta omaan kurssiohjelmaasi liittyen opinto-ohjaajalta tai ryhmänohjaajalta. Myös aineenopettajat auttavat oppiaineensa kurssien kokoamisessa Itsenäiset suoritukset Lupa itsenäiseen suoritukseen haetaan kirjallisesti ko. aineen opettajalta ja apulaisrehtori/opolta. Hakemuksesta tulee ilmetä perustelu, miksi opiskelija hakee lupaa suorittaa kurssi itsenäisesti. Lupaa ei yleensä myönnetä, jos kurssin voi opiskella samaan aikaan normaalisti. Itsenäistä suoritusta ei myöskään suositella, mikäli oppiaineen aikaisempien kurssien keskiarvo on alle 7. Itsenäisen kurssin suoritustapa sovitaan aina opettajan kanssa, ja suoritukseen voi kuulua muutakin näyttöä kuin kurssikoe. Koe tehdään uusintakoepäivänä tai asianomaisen kurssin kurssikokeessa koeviikolla. 4.3 Muissa oppilaitoksissa suoritettujen opintojen hyväksilukeminen Opiskelijalla on oikeus lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut opinnot, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. (Lukiolaki 629/1998, 23 1 mom). Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksi lukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. (23 2 mom). Opiskelija voi lukea hyväkseen muissa oppilaitoksissa (musiikkipoistot, kansalaisopistot, ammattiopistot, yliopistot, kesälukiot, iltalukiot ym.) suorittamiaan opintoja, mikäli ne tavoitteiltaan vastaavat lukion opetussuunnitelmaa ja ovat tuntimäärältään riittäviä. Muut suoritukset luetaan yleensä soveltaviksi kursseiksi. Varsinaisten lukiokurssien tai niiden osien korvaamisesta päättää apulaisrehtori. Opiskelija esittää erillisen hakemuksen tai kurssitodistuksen, joiden perusteella päätös tehdään.

9 Opiskelijalla on oikeus saada pyydettäessä etukäteen päätös muussa oppilaitoksessa suoritettavien opintojen hyväksymisestä lukio-opinnoiksi ja tieto noudatettavista arvosteluperusteista. Luettaessa opiskelijalle hyväksi opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: 9 Asteikko 1 5 Lukioasteikko Asteikko (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suoritettu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi lukio-opintoihin pakollisiksi, syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. 4.4 Opinto-ohjelman muuttaminen Opiskelija voi muuttaa opintojensa aikana etukäteen valitsemaansa opinto-ohjelmaa. Tästä on kuitenkin neuvoteltava opinto-ohjaajan kanssa seuraavin ohjein: - Seuraavaa jaksoa koskevat muutokset tehdään viikkoa ennen koeviikon alkamista. - Opintomenestys voi vaikuttaa opiskelusuunnitelmaan, tällöin opinto-ohjelmaa voidaan muuttaa myös jaksoarvioinnin jälkeen - Opinto-ohjelman muuttamisessa on otettava huomioon koko lukuvuoden ohjelma - Valitsemaltaan kurssilta ei voi jäädä pois ilman erittäin perusteltua syytä - Aloitettua kurssia ei saa myöskään keskeyttää ilman pätevää syytä. Opiskelija voi siirtyä pitkästä matematiikasta lyhyeen matematiikkaan kurssin päättyessä. Tällöin kurssin vastaavuus on seuraava: MAA1 / MAB1 MAA3 /MAB2 MAA4 / MAA5 / MAB8 MAA6 / MAB5 MAA7 / MAB4 MAA8 / MAB3 MAA9 / MAB6 MAA18 / MAB7

10 10 Arvosanat siirtyvät sellaisenaan lyhyen oppimäärän arvosanoiksi. Ne voi korottaa tenttimällä kurssit uudelleen. Lyhyestä matematiikasta pitkään vaihdettaessa kurssien vastaavuus on sama. Lisäkuulustelu tarvitaan kuitenkin lyhyen matematiikan kurssien suppeamman sisällön takia. Kesken jääneen oppimäärän kurssit lasketaan mukaan opiskelijan kokonaiskurssimäärään. 4.5 Opintojen keskeyttäminen Opinnot voi keskeyttää rehtorin luvalla enintään lukuvuodeksi kerrallaan. Keskeyttämistä on anottava kirjallisesti huoltajan allekirjoittamalla anomuksella (mikäli hakija on alle 18-vuotias).

11 11 5 OPINTOJEN ARVIOINTI 5.1 Arviointi ja siitä tiedottaminen Opiskelijan arvioinnista päättää kunkin oppiaineen tai aineryhmän osalta opiskelijan opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. Päättöarvioinnista päättävät rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta häneen. (Lukioasetus 810/1998, 9 1 ja 2 mom.) Lukioasetuksen mukaan Opiskelijan työskentelystä ja opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa opiskelijalle ja hänen huoltajalleen (Lukioasetus 810/1998, 6 1mom). Opiskelijat näkevät viikon kuluttua koeviikon päättymisestä jaksotodistus, josta ilmenee kurssiarvosanat. Alle 18-vuotiailta opiskelijoilta vaaditaan jaksotodistuksiin huoltajan allekirjoitus. Ryhmänohjaaja vastaa siitä, että huoltajien allekirjoittamat todistukset palautetaan RO:lle viikon kuluessa niiden jakamisesta. Arvosanat näkyvät huoltajille myös Wilmasta. Lukuvuoden alussa huoltajille tiedotetaan tarkemmin Wilman kautta saatavilla olevista arviointitiedoista ja niiden kuittaamisesta. 5.2 Kurssisuoritusten arviointi Arvioinnin perusteet Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Kurssin opettaja selvittää kurssin alussa opiskelijoille, minkälaisiin näyttöihin kurssiarvosana perustuu ja sopii arvioinnin yksityiskohdista opiskelijoiden kanssa. Lukiolain (17 1mom) mukaan opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti. Ns. jatkuva näyttö (mm. opetuksen aktiivinen seuraaminen, opetuskeskusteluun osallistuminen, koti- ja koulutehtävien tekeminen, niiden määräaikainen palauttaminen, esitelmät, tutkielmat, kirjoitelmat ja harjoitustyöt) vaikuttaa lopulliseen kurssiarvosanaan koearvosanan lisäksi. Arvosana voi perustua kokonaankin jatkuvaan näyttöön. Oppimista vaikeuttavat diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten luki-häiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet tai muut syyt tulee ottaa huomioon arvioinnissa. Opiskelijalla on oikeus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön Numeroin arvioitavat kurssit Kunkin oppiaineen pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus on 4. Katso suoritusmerkinnät (S) päättöarvioinnin kohdalta, kappale Arviointi pelkän koesuorituksen perusteella Jos arvosana perustuu pelkästään kokeeseen, koenumeron puolikas pyöristetään ylöspäin Arvioinnit kirjaimin (S, H, K, T, P) S ja H Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointi ovat joko numero, suoritusmerkintä (S = suoritettu), hylätty (H = hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti

12 annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. K ja T Keskeytetty kurssi merkitään kirjaimella K ja kesken oleva kurssisuoritus merkitään kirjaimella T (=täydennettävä). Kesken oleva kurssisuoritus (T) on täydennettävä seuraavaan uusintakuulusteluun mennessä tai puuttuvat osasuoritukset arvioidaan arvosanalla 4. Puuttuvat suoritukset on toimitettava seuraavaan uusintakuulusteluun mennessä. Jos niitä ei ole palautettu määräaikaan mennessä, puuttuvan osasuorituksen arvosana on 4. P Liialliset poissaolot tai selvittämättömät poissaolot merkitään kirjaimella P Kurssien uusiminen Hyväksyttyä kurssia voi yrittää korottaa yhden kerran erillisinä uusintakoepäivinä ja kurssiarvosanaa neljä (4) kaksi kertaa (uusittava seuraavana uusintakoepäivänä). Samana uusintapäivänä voi tehdä kaksi koetta. Kts. kohta 1.5. Puuttuvat kurssisuoritukset on palautettava opettajalle jakson päättymisen jälkeen seuraavaan uusintapäivään mennessä tai puuttuva suoritus alentaa kurssiarvosanaa. 5.4 Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaine voidaan arvioida, kun vähintään 2/3 sen pakollisista ja syventävistä kursseista on suoritettu hyväksytysti. Ainekohtaiset erityismääräykset mainitaan erikseen opetussuunnitelmassa. Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan opiskelemista oppiaineen pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Oppiaineen oppimäärän päättöarvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. 0,5 pyöristetään yleensä ylöspäin. Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja näistä arvosanaa 4 pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja enintään 1-2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, joista ei mitään voi jälkikäteen poistaa. Oppiaineen oppimäärään liittyvien muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitavasta päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun 1) erillisen kuulustelun lisäksi 2) koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa määrittelemien syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadul-

13 13 la lisänäytöllä tai jos 3) opiskelijan päättövaiheessa osoittamat näytöt ovat kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat. 5.5 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä (S). Opiskelija voi pyytää pelkkää suoritusmerkintää (S) myös sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppiaineen oppimäärä käsittää vain yhden kurssin ja valinnaisista kielistä kaksi kurssia. Suoritusmerkinnän voi numeroarvosanan sijasta pyytää seuraavissa tapauksissa: Oppiaine Suoritetut kurssit enintään Valinnainen kieli 1-2 Psykologia 1 Fysiikka 1 Kemia 1 Filosofia 1 Kuvataide 1 Musiikki 1 Terveystieto 1 Liikunta ei rajaa HUOM! Jatko-oppilaitokset eivät S-merkintöjä yleensä hyväksy, vaan vaativat koululta numeroarvosanan. Opetussuunnitelmassa määritellyt muut soveltuvat opinnot arvioidaan siten kuin opetussuunnitelmassa määrätään. 5.6 Lukion oppimäärä Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän suoritettuaan hyväksytysti kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät. Kursseja pitää olla vähintään 75. Ennen päättötodistuksen antamista opiskelija voi osallistua oppiaineen oppimäärän suulliseen kuulusteluun (voi sisältää kirjallisiakin tehtäviä). Jos opiskelija saa tästä paremman arvosanan kuin kurssien perusteella määräytyvä arvosana, tästä tulee uusi arvosana. 5.7 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatuaan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos opiskelija on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, opiskelija voi pyytää arvioinnin oikaisua aluehallintovirastolta. Mikäli päätös on ilmeisen virheellinen, aluehallintovirasto (AVI) voi oikaista arviointia velvoittamalla opettajan toimittamaan uuden arvioinnin tai määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi tai määrätä mikä arvosana opiskelijalle on annettava

14 14 6 POISSAOLOT Opiskelijalla ei saa olla yhtään luvatonta poissaoloa kurssin aikana. Yksikin luvaton poissaolo voi johtaa kurssimerkintään P (poissaolot). Luvattomat poissaolot saattavat johtaa koko kurssin uudelleen suorittamiseen. 6.1 Poissaolojen merkitseminen ja seuranta 1. Poissaolot selvitetään Wilmassa ja esim. ryhmänohjaustuokiolla ryhmänohjaajalle. 2. Poissaolojen selvittäminen tapahtuu kurssikokeeseen mennessä. 3. Koululla on oikeus vaatia tarvittaessa terveydenhoitajan tai lääkärintodistus poissaolosta. 4. Kurssinopettaja merkitsee poissaolot ja myöhästymiset Wilmaan. 5. Opettajalla on oikeus olla päästämättä toistuvasti myöhässä tulevaa opiskelijaa oppitunnille. 6. Poissaolojen seurannasta ja selvittämisestä vastaa ryhmänohjaaja. 7. Koeviikkoa edeltävällä viikolla pidettävässä ryhmänohjaustuokiossa selvitetään poissaolot. 6.2 Toimintatapa luvattomissa poissaoloissa 1. Ryhmänohjaaja keskustelee opiskelijan kanssa luvattoman poissaolon merkityksestä 2. Poissaolon toistuessa ryhmänohjaaja on yhteydessä alaikäisen huoltajaan 3. Ryhmänohjaaja tiedottaa asiasta opinto- ohjaajaa, rehtoria ja kuraattoria. 4. Järjestetään opiskeluhuollon palaveri 6.3 Työssäkäynti Työssä käyminen ei ole hyväksyttävä syy poissaoloon. 6.4 Autokoulu Autokoulun suorittaminen ei ole hyväksyttävä syy poissaoloon. Voit olla autokoulun takia poissa koulusta vain insinööriajon, kirjallisen kuulustelun ja liukkaankelin ajon takia, mutta näihinkin on pyydettävä etukäteen lupa. 6.5 Kurssitöiden palautus Kurssiin kuuluvat työt tulee palauttaa koeviikon alkuun tai ensimmäiseen uusintakokeeseen mennessä. 6.6 Pohjatunnit Koeviikkoon kuuluvat pohjatunnit ovat pakollisia. 6.7 Poissaololuvan myöntäminen Poissaololuvat haetaan etukäteen. Poissaololuvan myöntää 1-5 päiväksi ryhmänohjaaja. Yli viikon pituiset lomat myöntää rehtori. Koeviikolle lomia ei myönnetä. Lomamatkojen suunnittelussa huomioidaan koulun työ- ja loma-ajat. 6.8 Sairauspoissaolot Sairauspoissaolot eivät poista opiskelijan velvollisuutta suorittaa kurssiin liittyvät tehtävät. Opettaja voi antaa tarvittaessa lisäaikaa palautuksille. 6.9 Kurssille uudelleen osallistuminen Opiskelija voi olla poissa korkeintaan 6kpl- 75minuutin oppitunteja/kurssi. Rajan ylittyessä ko. kurssi on käytävä uudelleen. Luvattomia poissaoloja ei voi olla kuitenkaan yhtään.

15 15 7 OPINTO-OHJAUS Opinto-ohjauksen tehtävä on tukea opiskelijaa opinnoissa lukioaikana ja huolehtia siitä, että opiskelijalla on riittävästi sellaisia tietoja ja taitoja, joita hän tarvitsee siirtyessään jatko-opintoihin ja työelämään. Opiskelija saa ohjausta opintoihinsa mm. opinto-ohjauksen luokkatunneilla, infotilaisuuksissa, pienryhmä- ja henkilökohtaisessa ohjauksessa sekä oppiaineiden oppitunneilla. Ryhmänohjaaja on lukiolaisen lähiohjaaja, joka perehdyttää lukio-opintoihin ja lukion käytänteisiin sekä seuraa opiskelijan opintojen etenemistä sekä hyvinvointia ja on tarvittaessa yhteydessä huoltajiin. Ryhmänohjaaja voi tarvittaessa kutsua ryhmänsä kokoon Wilma-viestillä. Aineenopettajat ohjaavat oman oppiaineensa opiskelussa ja perehdyttävät opiskelijat ylioppilastutkinnon kannalta olennaisiin asioihin omassa aineessaan. Opinto-ohjaaja pitää valtakunnallisen opinto-ohjauskurssin (OP1) oppitunnit. Opiskelija osallistuu kurssin oppitunneille kolmen lukiovuoden aikana. Opinto-ohjaaja ohjaa ja neuvoo kaikissa opintojen suunnitteluun, kurssivalintoihin, ylioppilastutkintoon, jatkokoulutukseen ja ammatinvalintaan liittyvissä asioissa. Opintoohjaajan viikko-ohjelma ja henkilökohtaiset ohjausajat on nähtävillä työhuoneen ovessa ja Wilmassa. Opiskelija voi Wilman kautta varata itselleen ohjausaikaa, mikäli ei muuten tavoita opinto-ohjaajaa. Opinto-ohjaaja järjestää opiskelijoille myös infotilaisuuksia ja opintoretkiä, joista tiedotetaan opiskelijoille lukuvuoden aikana. 8 LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 1. Oppitunneille ja päivänavaukseen saavutaan ajoissa. 2. Oppitunneilla ja koulun tilaisuuksissa noudatetaan hyviä tapoja ja annetaan työskentelyrauha niin opiskelijatovereille kuin koulun henkilökunnalle. 3. Koulun yhteiset tilaisuudet koskevat kaikkia oppilaita. Tilaisuuksien aiheuttamista ja muista työjärjestyksen muutoksista ilmoitetaan hyvissä ajoin. Koulussa tapahtuva vapaa-ajan toiminta on järjestyssääntöjen alaista. 4. Opiskelijoiden on huolehdittava, että koulu ja sen ympäristö pysyvät siistinä. Koulun omaisuutta on käsiteltävä huolellisesti. Opiskelija on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa tahalliset tai tuottamukselliset vahingot. Niistä on ilmoitettava viipymättä rehtorille, jollekin opettajalle tai talonmiehelle. 5. Tupakoinnin suhteen noudatetaan tupakkalain määräyksiä eli koulun alueella tupakointi on kielletty. 6. Opiskelija ei saa esiintyä koulussa päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena, eikä päihteitä saa tuoda kouluun. 7. Jos opiskelija ei noudata lukion järjestystä tai käyttäytyy sopimattomasti (lukiolaki 26 ) a) voidaan poistaa luokasta enintään jäljellä olevan tunnin ajaksi, b) voidaan antaa kirjallinen varoitus c) tai voidaan erottaa määräajaksi. 8. Luokasta poistaminen on kirjattava. Ennen varoituksen antamista tai erottamista opiskelijaa on kuultava, rikkomus yksilöitävä ja hankittava tarpeellinen selvitys.

16 16 9 TENTIT JA YLIOPPILASKIRJOITUKSET 9.1 Tentit Ylioppilaskirjoituksiin osallistuvilla on oikeus osallistua ennen kirjoituksia tentteihin. Ennen kirjoituksia olevat tentit ovat lähinnä valmistautumista yo-kokeeseen, mutta niissä voi korottaa arvosanojaan opettajan ilmoittamilla edellytyksillä. Ne ovat vapaaehtoisia, mutta tarpeellisia ylioppilaskirjoituksissa menestymiseksi. Ylioppilaskirjoitusten jälkeiset kuulustelut ovat arvosanojen korottamista varten. Opiskelija voi osallistua vain kerran saman aineen korotuskuulusteluun. 9.2 Yo-koepäivät lukuvuonna Syksyn 2015 koepäivät: syksyn-2014-koepaivat-2 Kuullunymmärtämiskokeet ma 7.9. ti 8.9. ke 9.9. toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä/espanja vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska espanja englanti venäjä/italia

17 17 Kirjalliset kokeet pe ma ke pe ma ke pe ma ke äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, lyhyt oppimäärä äidinkieli, saame, esseekoe Kevään 2016 koepäivät: koepaivat-2 Kuullunymmärtämiskokeet ma ti ke vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti saksa ranska venäjä/espanja toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso suomi, A- ja B-taso vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa ranska espanja englanti venäjä/italia

18 18 Kirjalliset kokeet pe ma ke pe ma ke ke pe 1.4. ma 4.4. äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe suomi/ruotsi toisena kielenä -koe uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, pitkä oppimäärä toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, lyhyt oppimäärä äidinkieli, saame

19 Ylioppilastutkinnosta Tutkinnon suorittamiseen on käytettävissä kolme peräkkäistä tutkintokertaa. Ylioppilaskokeeseen voi osallistua, kun kaikki kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit on suoritettu. Osallistumisoikeus tarkistetaan ennen koepäivää. Koetehtävät perustuvat pakollisiin ja syventäviin kursseihin. Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään 4 oppiainetta 1) kaikille pakollinen äidinkielen koe 2) muut kolme pakollista koetta valitaan seuraavista a) pitkä tai lyhyt matematiikka b) reaalikoe c) ruotsin kieli: pitkä tai keskipitkä d) vieras kieli (A/C-englanti tai muu vieras kieli pitkä tai lyhyt oppimäärä) Yhdessä pakollisessa aineessa on oltava pitkä oppimäärä. Yksityiskohtaisempaa tietoa saat abeille jaetusta abin oppaasta, YTL:n sivuilta ( sekä opinto-ohjaajalta että aineenopettajilta.

20 20 10 KURSSIT, KIERTOTUNTIKAAVIO, KURSSITARJOTIN 10.1 Ainelyhenteet (kurssikuvauksissa ja kurssitarjottimessa) OP opinto-ohjaus RO ryhmäohjaus ÄI äidinkieli ja kirjallisuus RUB ruotsi ENA englanti SAB saksa RAB ranska VEB venäjä MAA pitkä matematiikka MAB lyhyt matematiikka FY fysiikka KE kemia BI biologia GE maantieto UE ev.lut. uskonto ET elämänkatsomustieto FI filosofia PS psykologia HI historia YH yhteiskuntaoppi MU musiikki KU kuvataide LI liikunta TE terveystieto AT tietotekniikka KO kotitalous TN tekninen työ TS tekstiilityö Hev hevosalan kurssit Pakolliset kurssit on merkitty kurssitarjottimeen vahvennettuna, syventävät ja soveltavat ei vahvennettuina. Yhteisopetuskurssit on merkitty keltaisella ja lopussa maininta, mistä opetus lähetetään. Kurssit kannattaa suorittaa numerojärjestyksessä. Huolehdi, että pakolliset kurssit tulevat ajallaan suoritetuiksi. Hevosalan kurssit pidetään klo jälkeen maaseutuopiston ilmoittaman aikataulun mukaan Lukion kiertotuntikaavio ja aikataulu Värilliset koodit seutulukioiden yhteisopetusajat Ma Ti Ke To Pe RUOKAILU

21 Kurssitarjotin Lukuvuosi /MAJ 1.jakso 15A 14A 13A 1 MAA1 MAB1 PS3 BI5 RUB7 2 KE1/KE1 RUB3 AI6 3 AI1 TE3 FY4 MAA11 FI4/PJ 4 PS1 MAA5 MAB4 ENA7 KE4 5 KU1 YH1 FY8 PS6 6 ENA0/RUB0 UE2 MAA9 MAB6 7 LI1 KE6 MU3 MU4/KU6(Kulttuuriretkikurssi) 8 OP1/OP3 KE6 MU3 KU7 9 Rat1 LI15 syysvaellus abirub10(½) abiena10(½) abibi(½) 2.jakso 1 RUB1 ENA4 MAA10 2 FY1/FY1 BI2 FI3/PJ MAA12 3 HI5 BI3 GE3/PJ SAB4 FY7 4 HI1 AI4 MAB7/SJ MAA13 5 MAA2 KU2 MU2 AI8 6 ENA1 TE2 FY5 RUB6 KE5 7 OP1 LI2 MU3 8 MU1 KE6 LI4 OP2 9 Rat1 RUB8 (puhekurssi) 3.jakso 1 TE1 MAA6 MAB5 ENA8 2 AI2 RUB4 abips abibi (½) LI5 MAB9/RA 3 MAA3/MAB2 ENA5 abify/sj PS5 4 HI2 PS4 SAB5/SJ GE4/SJ MAA14 5 FI1 BI4 KU3 AI9 6 BI1 UE3 AI11 abike 7 MU1 LI4 OP2 8 MU1 LI4 OP2 9 abirub10(½) abiena10(½) 4.jakso 1 KE2 FY6 UE4/SJ 2 FY2 YH2 3 FI2/PJ HI3 4 RUB2 HI6 SAB6/PJ 5 ENA2 MAA7/MAB6 6 GE1 AI5 7 OP1 LI2 8 LI1 OP1 9 Rat2 5.jakso 1 FY3 MAA8 MAB8/PJ 2 PS2/SJ KE3 LI3 3 AI3 HI4 4 MAA4 MAB3 ENA6 5 UE1 GE2 6 ENA3 RUB5 7 LI1 OP1 8 OP1 LI2 9 Rat2 LI16 kevätvaellus

22 KURSSILUETTELO OP1 KOULUTUS, TYÖ JA OPISKELU OP2 OPISKELU, TYÖELÄMÄ JA TULEVAISUUS OP3 OPISKELUTEKNIIKAN KURSSI OP4 TUTOR-KURSSI (1/2) OP5 MENTOR-KURSSI (1/2) AI1 AI2 AI3 AI4 AI5 AI6 AI7 AI8 A19 AI10 A11 A12 S21 S22 S23 S24 S25 S26 RUB0 RUB1 RUB2 RUB3 RUB4 RUB5 RUB6 RUB7 RUB8 RUB10 ENA0 ENA1 ENA2 ENA3 ENA4 ENA5 ENA6 ENA7 ENA8 ENA10 KIELI, TEKSTI JA VUOROVAIKUTUS TEKSTIN RAKENTEITA JA MERKITYKSIÄ KIRJALLISUUDEN KEINOJA JA TULKINTAA TEKSTI JA VAIKUTTAMINEN TEKSTI, TYYLI JA KONTEKSTI KIELI, KIRJALLISUUS JA IDENTITEETTI PUHEVIESTINNÄN TAITOJEN SYVENTÄMINEN TEKSTITAITOJEN SYVENTÄMINEN KIRJOITTAMINEN JA NYKYKULTTUURI LUOVAN KIRJOITTAMISEN KURSSI KIELENHUOLLON PERUSTEET ILMAISUTAIDON PERUSKURSSI PERUSTEET HALLINTAAN KIELI KÄYTTÖÖN KIELELLÄ VAIKUTETAAN SYVEMMÄT TEKSTITAIDOT SUOMALAINEN KULTTUURI TUTUKSI KOHTI TOIMIVAA KAKSIKIELISYYTTÄ KERTAUSKURSSI KOULU JA VAPAA-AIKA ARKIELÄMÄÄ POHJOISMAISSA SUOMI, POHJOISMAAT JA EUROOPPA ELÄMÄÄ YHDESSÄ JA ERIKSEEN ELINYMPÄRISTÖMME KULTTUURIN TEKIJÖITÄ JA NÄKIJÖITÄ YHTEINEN MAAILMA JA KANSAINVÄLISTYMINEN SUULLISEN KIELITAIDON KURSSI ABIKURSSI KERTAUSKURSSI NUORI JA HÄNEN MAAILMANSA VIESTINTÄ JA VAPAA-AIKA OPISKELU JA TYÖ YHTEISKUNTA JA YMPÄRÖIVÄ MAAILMA KULTTUURI TIEDE, TALOUS JA TEKNIIKKA LUONTO JA KESTÄVÄ KEHITYS YHTEINEN MAAILMA JA KANSAINVÄLISTYMINEN ABIKURSSI

23 23 VIERAAT KIELET (B2/B3) SA1/RA1/VE1 HYVÄÄ PÄIVÄÄ, HAUSKA TUTUSTUA SA2/RA2/VE2 NÄIN ASIAT HOITUVAT SA3/RA3/VE3 VAPAA-AIKA JA HARRASTUKSET SA4/RA4/VE4 MEILLÄ JA MUUALLA SA5/RA5/VE5 ENNEN JA NYT SA6/RA6/VE6 OPISKELU JA TULEVAISUUDENSUUNNITELMAT ( SA7/RA7/VE7 KULTTUURI SA8/RA8/VE8 YHTEINEN MAAPALLOMME SA11/RA11/VE11 ABIKURSSI FY1 FY2 FY3 FY4 FY5 FY6 FY7 FY8 FY9 FY10 FY11 KE1 KE2 KE3 KE4 KE5 KE6 KE7 MAA1 MAA2 MAA3 MAA4 MAA5 MAA6 MAA7 MAA8 MAA9 MAA10 MAA11 MAA12 MAA13 MAA14 MAA18=MAB7 FYSIIKKA LUONNONTIETEENÄ LÄMPÖ AALLOT LIIKKEEN LAIT PYÖRIMINEN JA GRAVITAATIO SÄHKÖ SÄHKÖMAGNETISMI AINE JA SÄTEILY MATEMAATTINEN FYSIIKKA TÄHTITIEDE FYSIIKAN TIEDEKURSSI IHMISEN JA ELINYMPÄRISTÖN KEMIA KEMIAN MIKROMAAILMA REAKTIOT JA ENERGIA METALLIT JA MATERIAALIT REAKTIOT JA TASAPAINO KEMIAN JA FYSIIKAN TYÖKURSSI KERTAUSKURSSI FUNKTIOT JA YHTÄLÖT POLYNOMIFUNKTIOT GEOMETRIA ANALYYTTINEN GEOMETRIA VEKTORIT TODENNÄKÖISYYS JA TILASTOT DERIVAATTA JUURI- JA LOGARITMIFUNKTIOT TRIGONOMISET FUNKTIOT JA LUKUJONOT INTEGRAALILASKENTA LUKUTEORIA JA LOGIIKKA NUMEERISIA JA ALGEBRALLISIA MENETELMIÄ DIFFERENTIAALI- JA INTEGRAALILASKENNAN JATKOK. MATEMATIIKAN KERTAUSKURSSI TALOUSMATEMATIIKKA

24 24 MAB1 MAB2 MAB3 MAB4 MAB5 MAB6 MAB7 MAB8 MAB9 BI1 BI2 BI3 BI4 B5 BI6 GE1 GE2 GE3 GE4 GE5 GE6 UE1 UE2 UE3 UE4 UE5 UE6 FI1 FI2 FI3 FI4 PS1 PS2 PS3 PS4 PS5 PS6 PS7 HI1 HI2 HI3 HI4 HI5 HI6 HI7 YH1 LAUSEKKEET JA YHTÄLÖT GEOMETRIA MATEMAATTISIA MALLEJA I MATEMAATTINEN ANALYYSI TILASTOT JA TODENNÄKÖISYYS MATEMAATTISIA MALLEJA II TALOUSMATEMATIIKKA MATEMAATTISIA MALLEJA III KERTAUSKURSSI ELIÖMAAILMA SOLU JA PERINNÖLLISYYS YMPÄRISTÖEKOLOGIA IHMISEN BIOLOGIA BIOTEKNOLOGIA KERTAUSKURSSI SININEN PLANEETTA YHTEINEN MAAILMA RISKIEN MAAILMA = HASARDIMAANTIEDE ALUETUTKIMUS KERTAUSKURSSI SIIKAJOKILAAKSO KOTISEUTUNA (itsenäisesti suoritettava) USKONNON LUONNE JA MERKITYS KIRKKO, KULTTUURI JA YHTEISKUNTA IHMISEN ELÄMÄ JA ETIIKKA USKONTOJEN MAAILMAT MIHIN SUOMI USKOO? KERTAUSKURSSI JOHDATUS FILOSOFISEEN AJATTELUUN FILOSOFIAN ETIIKKA TIEDON JA TODELLISUUDEN FILOSOFIA YHTEISKUNTAFILOSOFIA PSYYKKIINEN TOIMINTA, OPPIMINEN JA VUOROVAIKUTUS IHMISEN PSYYKKINEN KEHITYS IHMISEN TIEDONKÄSITTELYN PERUSTEET MOTIVAATIO, TUNTEET JA ÄLYKÄS TOIMINTA PERSOONALLISUUS JA MIELENTERVEYS SOSIAALINEN VUOROVAIKUTUS JA IHMISSUHDETAIDOT KERTAUSKURSSI IHMINEN, YMPÄRISTÖ JA KULTTUURI EUROOPPALAINEN IHMINEN KANSAINVÄLISET SUHTEET SUOMEN HISTORIAN KÄÄNNEKOHTIA SUOMEN VAIHEET ESIHISTORIASTA AUTONOMIAN AKAAN KULTTUURIEN KOHTAAMINEN KERTAUSKURSSI YHTEISKUNTATIETO

25 YH2 YH3 YH4 YH5 MU1 MU2 MU3 MU4 KU1 KU2 KU3 KU4 KU5 KU6 KU7 LI1 LI2 LI3 LI4 LI5 LI15 LI16 LI17 TE TE2 TE3 AT AT1 TALOUSTIETO KANSALAISEN LAKITIETO EUROOPPALAISUUS JA EUROOPAN UNIONI KERTAUSKURSSI MUSIIKKI JA MINÄ KUORO (Pakollinen, jos et valitse KU2), 2. vuosi BÄNDISOITTO, LAULU JA KÄYTÄNNÖN MUSISOINT KULTTUURIRETKIKURSSI (yhteisprojektina KU6:n kanssa) MINÄ, KUVA JA KULTTUURI YMPÄRISTÖ, PAIKKA JA TILA (Pakollinen, jos et valitse MU2) 2. vuosi MEDIA JA KUVIEN VIESTIT TAITEEN KUVISTA OMIIN NYKYTAITEEN TYÖPAJA KULTTUURIRETKIKURSSI (yhteisprojektina MU4:n kanssa) LUKIODIPLOMIKURSSI (abit) TAITOA JA KUNTOA LIIKUNTAA YHDESSÄ JA ERIKSEEN KUNTOON PELATEN, LENKKEILLEN JA JUMPATEN YHDESSÄ LIIKKUEN (2. vuosi, wanhojentanssikurssi) VIRKISTYS, STRESSINHALLINTA JA YO-KIRJOITUKSIIN VALMIS- TAUTUMISKURSSI RETKEILYKURSSI 1 (syksy) RETKEILYKURSSI 2 (kevät) RETKEILYKURSSI 3 (syksy/kevät) TERVEYDEN PERUSTEET NUORET JA SAIRAUS NUOREN ARJESSA TERVEYS JA TUTKIMUS TUTKIELMAKURSSI 25

26 LUKION OPPIKIRJAT LUKUVUONNA Opiskelijalla tulee olla kurssin oppikirjat kurssin alkaessa. Kirjoja voit hankkia alla olevien nettiosoitteiden kautta Huom! Verkkokurssien oppikirjat on syytä tarkistaa opetusta antavan lukion kotisivulta löytyvästä oppikirjaluettelosta. KIRJOJEN TULEE OLLA UUSIMPIA PAINOKSIA (ellei toisin mainita). Kurssi Kirja Kustantaja ISBN OPINTO-OHJAUS Lukion aloittavilla OP1 Hiekkataipale-Kattelus-Kauttu-Siippainen-Vanninen: Lukiosuunta Sanoma Pro ÄIDINKIELI ÄI1 Hellström-Kärki-Mustonen-Puolitaival: Särmä tehtäviä 1: suomen kieli ja kirjallisuus Sanoma Pro ÄI2 Hellström-Kärki-Mustonen-Puolitaival: Särmä tehtäviä 2: suomen kieli ja kirjallisuus Sanoma Pro ÄI3 Hellström-Kärki-Mustonen-Puolitaival: Särmä tehtäviä 3: suomen kieli ja kirjallisuus Sanoma Pro ÄI4 Hellström-Kärki-Mustonen-Puolitaival: Särmä tehtäviä 4: suomen kieli ja kirjallisuus Sanoma Pro ÄI5 - Hellström-Kärki-Mustonen-Puolitaival: Särmä tehtäviä 5: suomen kieli ja kirjallisuus Sanoma Pro ÄI6 Hellström-Kärki-Mustonen-Puolitaival: Särmä tehtäviä 6: suomen kieli ja kirjallisuus Sanoma Pro Koulu hankkii yhteiskäyttöön Särmä-sarjaan kuuluvan tekstikirjan. ÄI8 - ÄI9 Ylioppilastekstejä 2015, SKS ja ÄOL ÄI11 Kouki-Karhumäki-Eeva-Kytömäki: Kielikirja Sanoma Pro SUOMI TOISENA KIELENÄ S21 Perusteet hallintaan: Eloranta, Niina - Lehtosaari, Heidi: Kipinä suomea lukioon. Finn Lectura. S22 Kieli käyttöön: Eloranta, Niina - Lehtosaari, Heidi: Kipinä suomea lukioon. Finn Lectura. S23 Kielellä vaikutetaan: Eloranta, Niina - Lehtosaari, Heidi: Kipinä suomea lukioon. Finn Lectura. S24 Tekstitaidot kuntoon: Eloranta, Niina - Lehtosaari, Heidi: Kipinä suomea lukioon. Finn Lectura. S25 Suomalainen kulttuuri tutuksi: Eloranta, Niina Lehtosaari, Heidi: Kipinä suomea lukioon. Finn Lectura.

27 S26 Kohti toimivaa kaksikielisyyttä: Eloranta, Niina Lehtosaari, Heidi: Kipinä suomea lukioon. Finn Lectura. 27 B-RUOTSI RUB0 Jukarainen ym. Framsteg OTAVA RUB1 Appel, Fagerholm, Johansson ym. Precis kurs 1 SanomaPro RUB2 Appel, Fagerholm, Johansson ym. Precis kurs 2 SanomaPro RUB3 Blom ym. Galleri Kurs 3 OTAVA RUB4 Blom ym. Galleri Kurs 4 OTAVA RUB5 Blom ym. Galleri Kurs 5 OTAVA RUB 3-5 Kaunisto ym. Grammatik Galleri OTAVA RUB 3-5 Kaunisto ym. Grammatik Galleri Facit (vastaukset) OTAVA RUB6 Blom ym. Galleri Kurs 6 OTAVA RUB7 Blom ym. Galleri Kurs 7 OTAVA RUB 6-7 Kaunisto ym. Grammatik Galleri OTAVA RUB 6-7 Kaunisto ym. Grammatik Galleri (vastaukset) OTAVA A-ENGLANTI ENA0 Lindholm ym. Pre-fix Sanoma Pro Grammar Rules + Key, kielioppikirja OTAVA ENA1 McWhirr ym., Open Road 1 OTAVA ENA2 Karapalo ym., Open Road 2 OTAVA ENA3 Karapalo ym., Open Road 3 OTAVA ENA4 Benmergui, ym. Culture Cafe 4 OTAVA ENA5 Benmergui, ym. Culture Cafe 5 OTAVA ENA6 Benmergui, ym. Culture Cafe 6 OTAVA ENA7 Benmergui, ym. Culture Cafe 7 OTAVA X ENA8 Benmergui, ym. Culture Cafe 8 OTAVA ENA10 Säteri, ym. Perfect Sanoma Pro SAKSA SAB31 Kelkka ym.: Kurz und gut 1-2. Texte. OTAVA SAB32 Kelkka ym.: Kurz und gut 1-2. Übungen. OTAVA SAB33 Kelkka ym.: Kurz und gut 3. OTAVA SAB34-6 Kelkka ym.: Kurz und gut 4-6. Texte. uusi painos OTAVA SAB34-6 Kelkka ym.: Kurz und gut 4-6. Übungen. OTAVA SAB37-8 Kelkka ym.: Kurz und gut 7-8. Texte. OTAVA SAB37-8 Kelkka ym.: Kurz und gut 7-8. Übungen. OTAVA X RANSKA RAB1-2 Voilà 1 Textes pour le lycée (uudistettu) OTAVA

28 28 Exercises pour le lycée (uudistettu) OTAVA RAB33 Voilà 2 Textes et exercises (uudistettu) OTAVA RAB34 Voilà 3 Textes et exercises OTAVA RAB35 Voilà 4 Textes et exercises OTAVA RAB36 Voilà 5 Textes et exercises OTAVA VENÄJÄ VEB31-3 Možno 1 Tekstikirja OTAVA VEB31-3 Možno 1 Harjoituskirja OTAVA VEB34-6 Možno 2 Tekstikirja OTAVA VEB34-6 Možno 2 Harjoituskirja OTAVA VEB37-8 Možno 3 Tekstikirja ja harjoituskirja OTAVA PITKÄ MATEMATIIKKA MAA1 Sami Alatupa ym. Pitkä Sigma 1, Funktiot ja yhtälöt SanomaPro MAA2 Sami Alatupa ym. Pitkä Sigma 2, Polynomifunktiot SanomaPro MAA3 Sami Alatupa ym. Pitkä Sigma 3, Geometria SanomaPro MAA4 Sami Alatupa ym. Pitkä Sigma 4, Analyyttinen geometria SanomaPro MAA5 Sami Alatupa ym. Pitkä Sigma 5, Vektorit SanomaPro MAA6 Sami Alatupa ym. Pitkä Sigma 6, Todennäköisyys ja tilastot SanomaPro MAA7 Sami Alatupa ym. Pitkä Sigma 7, Derivaatta SanomaPro MAA8 Sami Alatupa ym. Pitkä Sigma 8, Juuri- ja logaritmifunktiot SanomaPro MAA9 Sami Alatupa ym. Pitkä Sigma 9, Trigonometriset funktiot ja lukujonot SanomaPro MAA10 Sami Alatupa ym. Pitkä Sigma 10, Integraalilaskenta SanomaPro MAA11 Anne-Maria Ernvall-Hytönen ym. Pyramidi 11 Lukuteoria ja logiikka SanomaPro MAA12 Katariina Hemmo ym. Pyramidi 12, Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä SanomaPro MAA13 Pekka Kontkanen ym. Pyramidi 13, Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi SanomaPro MAA14 oppikirja ilmoitetaan myöhemmin LYHYT MATEMATIIKKA MAB1 Hassinen ym. Sigma 1, Lausekkeet ja yhtälöt. SanomaPro MAB2 Ekonen, Hassinen ym. Sigma 2, Geometria. SanomaPro MAB3 Hassinen ym. Sigma 3, Matemaattisia malleja 1. SanomaPro MAB4 Hassinen ym. Sigma 4, Matemaattinen analyysi. SanomaPro MAB5 Hassinen ym. Sigma 5, Tilastot ja todennäköisyys. SanomaPro

29 29 MAB6 Hemmo ym. Sigma 6, Matemaattisia malleja II SanomaPro MAB7 Hassinen ym. Sigma 7 Talousmatematiikka SanomaPro MAB8 Hassinen ym. Matemaattisia malleja III SanomaPro MAB9 Abi, lyhyt matematiikka Otava FYSIIKKA FY1 Lehto et al: Fysiikka 1 SanomaPro FY2 Fysiikka 2 SanomaPro FY3 Fysiikka 3 SanomaPro FY4 Fysiikka 4 SanomaPro FY5 Fysiikka 5 SanomaPro FY6 Fysiikka 6 SanomaPro FY7 Fysiikka 7 SanomaPro FY8 Fysiikka 8 SanomaPro FY9 Lehto et al.: YO Fysiikka, kertauskirja. SanomaPro KEMIA KE1 Mooli 1 OTAVA KE2 Mooli 2 OTAVA KE3 Mooli 3 OTAVA X KE4 Mooli 4 OTAVA KE5 Mooli 5 OTAVA KE6 (ei kirjaa) KE7 Abikemiaa OTAVA BIOLOGIA BI1 Kokkonen ym.: Lukion biologia. Eliömaailma OTAVA BI2 Kokkonen ym.: Solu ja perinnöllisyys OTAVA BI3 Tast ym.: Koulun biologia, Lukio 3, Ympäristöekologia. OTAVA BI4 Koulun biologia, Lukio 4. Ihmisen biologia OTAVA BI5 Koulun biologia, Lukio 5. Bioteknologia OTAVA BI6/Abi Hannus ym.: Abi Biologia OTAVA MAANTIEDE GE 1 Anttila-Muilu ym.: GEOS 1, Sininen planeetta SanomaPro GE 2 Anttila-Muilu ym.: GEOS 2, Yhteinen maailma. SanomaPro GE3 Brander et al.: Manner 3 Riskien maailma. OTAVA GE4 Anttila-Muilu-Cantell-ym. Geos 4 Aluetutkimus SanomaPro

30 GE5/abi Fabritius ym. Abi Maantiede OTAVA ELÄMÄNKATSOMUSTIETO ET1 Hjelm & Slotte: Dialogi hyvästä elämästä SanomaPro ET2 Tomperi ym.: Dialogi tiedosta ja maailmankuvista SanomaPro ET3 Tomperi & Niemelä: Dialogi Yksilöstä ja yhteisöstä SanomaPro TERVEYSTIETO TE1 Kalaja, Porevirta ym. Ote 1 Terveyden perusteet OTAVA TE2 Kalaja ym.: Ote 2 Nuoret, terveys ja arkielämä OTAVA TE3 Kalaja ym.: Ote 3 Terveys ja tutkimus OTAVA USKONTO UE1 Jämsä et al: Uusi arkki 1. Uskonto ja raamattu. EDITA UE2 Uusi arkki 2. Kirkkohistoria ja kirkkotieto EDITA UE3 Etiikan arkki EDITA UE4 Uusi arkki 4: Maailmanuskonnot EDITA UE5 Uusi arkki 5: Uskonto Suomessa EDITA UE6/abi Timonen: Uskonnon kertauskirja SanomaPro PSYKOLOGIA PS1 Skeema 1: psykologian perusteet EDITA PS 2 Skeema 2: Kehityspsykologia EDITA PS3 Skeema 3: Tiedonkäsittelyn perusteet EDITA PS4 Skeema 4: Motivaatio, tunteet ja taitava ajattelu EDITA PS5 Skeema 5: Persoonallisuus ja mielenterveys EDITA PS/abi Oppikirja ilmoitetaan myöhemmin FILOSOFIA FI1 Hakala ym.: Filosofia 1. Johdatus filosofiseen ajatteluun SanomaPro FI2 Hallamaa ym.: Etiikan Odysseia EDITA apuna Eerolainen: FILO, etiikkaa etsimässä TAMMI FI3 Hallamaa ym.: Tiedon Odysseia EDITA apuna Hakala et al: Minä ja maailmankaikkeus TAMMI FI4 Hallamaa ym.: Yhteiskunta Odysseia EDITA apuna Eerolainen et al: FILO, vapaus, veljeys, tasa-arvo, TAMMI

31 HISTORIA HI1 Kaikkien aikojen historia 1. EDITA HI2 Kaikkien aikojen historia 2. EDITA HI3 Kaikkien aikojen historia 3 EDITA HI4 Kaikkien aikojen historia 4 EDITA HI5 Kaikkien aikojen historia 5 EDITA HI6 Forum VI: Kulttuurien kohtaaminen OTAVA HI7 Ei oppikirjaa 31 YHTEISKUNTAOPPI YH1 Kansalainen ja yhteiskunta (vuoden 2013 pains) EDITA YH2 Kansalainen ja talous (vuoden 2013 painos) EDITA YH3 Jokaisen oikeustieto Sanomapro YH4 Liuskari-Päivärinta-Vihervä: Forum Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni OTAVA TÄHTITIEDE FY10 Oja Heikki: Polaris URSA KUVATAIDE (ei kirjaa) MUSIIKKI (ei kirjaa)