KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta. Kokouskutsu 3/ Kokousaika Kokouspaikka

Transkriptio

1 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouskutsu 3/ Kokousaika Kokouspaikka klo 17:00 Kaarina-talon kokoustila Kuusistonsalmi, Lautakunnankatu 1, Kaarina Käsiteltävät asiat Kokouskutsu Hyvinvointikertomus SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus Ajankohtaiset asiat 3/ Katsaus kotihoidon tilanteeseen ja lisämäärärahaesitys työntekijäresurssin lisäämiseksi SOSTER oheismateriaali 29: Kotihoidon tilastoja SOSTER oheismateriaali 29: Asiakastapaukset ja hintavertailut Sosiaali- ja terveyslautakunnan taloustilanne 3/ SOSTER liite 12/2019: Sote talousraportti 3/ Johtavan ylihoitajan viran täyttäminen Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta Perhehoitoliitto ry:n Kotona perheessä -hanke Valtuustoaloite Kaarinassa asuvien maahanmuuttajanaisten aktivoimiseksi Palvelustrategian päivittäminen vuosille SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus SOSTER oheismateriaali 35: Yrittäjien palvelustrategiatyöpajan tulokset Vanhusten tehostetun palveluasumisen puitesopimusten jatkaminen Vaikeavammaisten asumispalveluiden hankinta Katsaus Kaarinan kaupungin lääkäripalveluihin Lausunto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämiseksi vuonna SOSTER oheismateriaali 40: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kirje liitteineen Kaarinan kaupungin lausunto ruotsinkielisen erikoissairaanhoidon järjestelyistä SOSTER oheismateriaali 41: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin lausuntopyyntö Viranhaltijoiden päätökset 3/

2 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouskutsu 3/ Käsiteltävät asiat 43 Ilmoitusasiat 3/ Muut asiat 3/

3 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Esityslista 3/2019 Sivu Kokousaika Tiistai klo 17:00 Kokouksen päätöksentekotapa varsinainen kokous Kokouspaikka Jäsenet Varajäsenet Hollmén Kimmo pj Heimonen Marko Kapanen Matti vpj Fredriksson Kaj Elo Diana jäsen Kujanpää Marja-Liisa Eriksson Terttu jäsen Klingenberg Christina Gustafsson Irja jäsen Simelius-Nieminen Suvi Häggblom Charlotta jäsen Koho Eija Ilus Markku jäsen Lehtonen Veijo Järvinen Jarkko jäsen Järviö Jarmo Lindqvist Anne jäsen Hyppönen Sirpa Rantanen Juhani jäsen Tanttu Tino-Taneli Vahtola Pirjo jäsen Laitinen Johanna Esittelijä Arola-Järvi Anna sosiaali- ja terveysjohtaja Muut osallistujat Heikkilä Emilia Nurmi Arja Sjöblom Seija Tuomaala Erkki Virta Sofia perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja henkilöstön edustaja ikäihmisten palvelujohtaja johtava ylilääkäri kaupunginhallituksen edustaja Pöytäkirjanpitäjä Haapala Tommi pöytäkirjanpitäjä Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Ehdotus: Todetaan kokous laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Kokouksen pöytäkirjantarkastajien valinta Ehdotus: Valitaan kokoukselle kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Esityslistan hyväksyminen

4 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Esityslista 3/2019 Sivu Ehdotus: Hallintosäännön 146 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Hallintosäännön 147 :n mukaan toimielin voi esittelijän ehdotuksesta tai jäsenen ehdotuksesta, jota on kannatettu, ottaa enemmistöpäätöksellä käsiteltäväksi asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Pöytäkirjan nähtävilläpito Kokouksesta laadittava pöytäkirja asetetaan nähtäväksi kaupungin kotisivuille osoitteessa Kaarinassa Kimmo Hollmén Sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja

5 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 3 27 Diaarinumero Hyvinvointikertomus 2018 KNA/18/ /2019 Tiivistelmä - Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija Hyvinvointikoordinaattori Hanna Inkeroinen, puh Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi, puh Selostus asiasta Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kuntia seuraamaan asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Lisäksi on seurattava kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain hyvinvointikertomuksena. Hyvinvointikertomus 2018 on vuosittainen raportti kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta sekä tehdyistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteistä. Tavoitteena on tuoda esiin hyvinvointivajeita ja kuntalaisten tarpeita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Raportissa tuodaan esille niitä hyvinvoinnin osa-alueita, joihin voidaan vaikuttaa kunnan toimenpitein ja yhteistyössä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vaikutus sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeeseen ja kysyntään on suuri. Jos kaupunki onnistuu edistämään asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia esimerkiksi ympäristön terveyteen, elinoloihin, asumiseen, turvallisuuteen ja osallisuuteen liittyvillä toimilla, voidaan olettaa, että sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve vähenee tai lykkääntyy. On huomattava, että esitetyt TEA-viisarin arvot perustuvat pääosin kyselyihin, joihin yksittäiset viranhaltijat ovat vastanneet vuonna Siksi saatuja arvoja ei voitane pitää täysin luotettavina. Ei esimerkiksi ole uskottavaa, että liikuntapalveluiden osalta Kaarinassa olisi saavutettu terveydenedistämisaktiivisuudessa osallisuuden osalta niin hyvä tulos kuin miltä se tässä kuvattuna näyttää (arvo 100), kun samalla tiedetään kuitenkin, että esimerkiksi osa lapsista ja nuorista liikkuu liian vähän ja on varsin huonossa kunnossa. Kehitettävää on kaikilla sektoreilla. Hyvinvointikertomuksen keskeisiä tuloksia vuodelta 2018 ovat: - Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä tuplaantuu Kaarinassa lähivuosina, mikä edellyttää aktiivista ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämistä, jotta raskaampien palveluiden tarvetta voidaan siirtää. - Ympäristöterveyttä kuvaavien indikaattorien tulokset ovat olleet hyviä

6 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 4 Kaarinassa viime vuosina. - Kaarinan kaupunkirakenne ja virkistysalueiden saavutettavuus on arkiaktiivisuutta ja liikkumista hyvin mahdollistava - hyödynnetäänkö tätä riittävästi? - Kaarinalaiset lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän ja liian iso osa lapsista ja nuorista on huonossa kunnossa niin kestävyyttä, voimaa kuin liikkuvuuttakin mitattaessa. - Joka kolmas 4. ja 5. luokan oppilaista oli yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä onnistumatta. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista joka viides. - Vuonna 2009 vajaa 2 prosenttia lukiossa 1. tai 2. vuotta opiskelevista pojista käytti nuuskaa päivittäin. Vuonna 2017 jo 12,6 prosenttia. - Kaarinalaisten miesten ennenaikainen kuolleisuus on korkea verrattuna Turkuun ja erityisesti naapurikuntaan Lietoon. - Joka kolmas lukiossa 1. tai 2. vuotta opiskeleva tyttö kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Yläkoulun 8. ja 9. luokan tytöistä joka viides. - Yli 65-vuotiaille kaarinalaisille tapahtuu reilu 30 lonkkamurtumaa vuosittain. Myönteistä on se, että määrä ei ole kasvanut kuten maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. - Seksuaalisen häirinnän kokemukset lapsilla ja nuorilla ovat yleisiä niin Kaarinassa kuin koko maassakin. - Joka viides kaarinalainen lukion 1. ja 2. vuotta opiskeleva tyttö kokee itsensä usein yksinäiseksi. - Kirjasto- ja kulttuuripalveluista tuli vuonna 2018 merkittävä hyvinvointia ja terveyttä edistävä tekijä Kaarinassa. - Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus näyttäytyy heikohkona viime vuosina mm. siitä syystä, että hyvinvointikertomusta ei ole laadittu vuosittain eikä seurantaa toteutettu systemaattisesti. Kaarinastrategian toteutuminen Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden tilan säännöllisellä seurannalla edistetään Kaarina-strategian arvoja "avoimesti" ja "asiakaslähtöisesti". Liitteet - Oheismateriaali Hyvinvointikertomus 2018 Esittelijä Päätösehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää osaltaan hyväksyä hyvinvointikertomuksen vuodelta Päätös 27 Ote Kaupunginhallitus

7 Hyvinvointikertomus 2018 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

8 Sisällys Johdanto Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Kaarinassa Hyvinvoinnin tila Kaarinassa Ympäristöterveys Ilmanlaatu Sisäilmasto-olosuhteet Elinolot, työttömyys ja pienituloisuus Asuminen ja ympäristö Virkistysalueiden saavutettavuus Työttömyys ja pienituloisuus Elintavat Terveys Turvallisuus, tapaturmat ja väkivalta Osallisuus Tehdyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet kunnassa Liikunta- ja viherpalvelut Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Sivistyspalvelut Hyvinvointikertomuksesta pois jätetyt minimitietosisällön indikaattorit SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

9 Johdanto Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kuntia valmistelemaan laajan hyvinvointikertomuksen kerran valtuustokaudessa ja raportoimaan kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä väestöryhmittäin sekä toteutetuista toimenpiteistä valtuustolle vuosittain. Tämä hyvinvointikertomus on vuosittainen raportointi hyvinvoinnin tilasta ja tehdyistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimenpiteistä. Sen tavoitteena on tuoda esiin hyvinvointivajeita ja kuntalaisten tarpeita hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle. Hyvinvointikertomuksessa tuodaan esille niitä hyvinvoinnin osa-alueita, joihin voidaan vaikuttaa kunnan toimenpitein ja yhteistyössä kolmannen ja yksityisen sektorin kanssa. Hyvinvointikertomuksen runkona on käytetty mukaillen THL:n tuottamaa kunnan hyvinvointikertomuksen minimitietosisältöä, joka tullee olemaan tulevaisuudessa velvoittava. Toistaiseksi suosituksena oleva minimitietosisältö auttaa kuntia valikoimaan lukuisista indikaattoreista ainakin ne, joilla voi riittävällä tarkkuudella seurata asukkaiden hyvinvoinnin tilaa. Hyvin valitut indikaattorit auttavat ohjaamaan resursseja sekä seuraamaan, onko tehdyillä toimilla ollut vaikutuksia. Suurin osa tämän raportin indikaattoreista on minimitietosisällöstä, mutta joitakin tärkeimpiä osa-alueita on vahvistettu myös muilla tilastoilla ja indikaattoreilla. Raportin lopussa on listaus niistä minimitietosisällön indikaattoreista, joita ei esitellä tässä hyvinvointikertomuksessa. Indikaattorien saatavuudessa on valtakunnallisesti epätasapainoa. Lapsista ja nuorista on saatavissa paljon kokemusperäistä tutkimustietoa kuntatasolla, ikäihmisistä on saatavilla järjestelmätason tietoa, mutta työikäisestä väestöstä ei ole kokemusperäistä eikä järjestelmätasoista tietoa juuri lainkaan. Osa kunnista on paikannut tätä aukkoa toteuttamalla maksullisia kyselytutkimuksia alueellaan, jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tiedolla johtaminen onnistuu mahdollisimman hyvin. Hyvinvointikertomusta on työstänyt hyvinvointityöryhmä ja tarkennuksia sisältöön on pyydetty johtava sosiaalityöntekijä Jani Välimäeltä, kulttuurituottaja Maija Leinolta, viheraluepäällikkö Ossi Vesalaiselta, liikuntapalvelujohtajalta Tapio Svärdiltä, kirjastotoimenjohtaja Ritva Nurminorolta ja kansalaisopiston rehtori Risto Jaakolalta. Hyvinvointikertomuksen keskeiset tulokset tiiviisti: - Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus on ollut heikohko viime vuosina mm. siitä syystä, että hyvinvointikertomusta ei ole laadittu vuosittain ja seurantaa ei ole toteutettu systemaattisesti. - Yli 75-vuotiaiden osuus koko väestöstä tuplaantuu Kaarinassa lähivuosina, mikä edellyttää aktiivista ikäihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämistä, jotta raskaampien palveluiden tarvetta voidaan siirtää. - Ympäristöterveyttä kuvaavien indikaattorien tulokset ovat olleet hyviä Kaarinassa viime vuosina. - Kaarinan kaupunkirakenne ja virkistysalueiden saavutettavuus on arkiaktiivisuutta ja liikkumista hyvin mahdollistava - hyödynnetäänkö tätä riittävästi? - Kaarinalaiset lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän ja liian iso osa lapsista ja nuorista on huonossa kunnossa niin kestävyyttä, voimaa kuin liikkuvuuttakin mitattaessa. - Joka kolmas 4. ja 5. luokan oppilaista oli yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä onnistumatta. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista joka viides. - Vuonna 2009 vajaa 2 prosenttia lukiossa 1. tai 2. vuotta opiskelevista pojista käytti nuuskaa päivittäin. Vuonna 2017 jo 12,6 prosenttia. - Kaarinalaisten miesten ennenaikainen kuolleisuus on korkea verrattuna Turkuun ja erityisesti naapurikuntaan Lietoon. 1 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

10 - Joka kolmas lukiossa 1. tai 2. vuotta opiskeleva tyttö kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Yläkoulun 8. ja 9. luokan tytöistä joka viides. - Yli 65-vuotiaille kaarinalaisille tapahtuu reilu 30 lonkkamurtumaa vuosittain. Myönteistä on se, että määrä ei ole kasvanut kuten maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. - Seksuaalisen häirinnän kokemukset lapsilla ja nuorilla ovat yleisiä niin Kaarinassa kuin koko maassakin. - Joka viides kaarinalainen lukion 1. ja 2. vuotta opiskeleva tyttö kokee itsensä usein yksinäiseksi. - Kirjasto- ja kulttuuripalveluista tuli vuonna 2018 merkittävä hyvinvointia ja terveyttä edistävä tekijä Kaarinassa. 2 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

11 1. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet Kaarinassa THL:n tuottama TEAviisari (= terveydenedistämisaktiivisuus) kuvaa kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta eli kunnan toimintaa asukkaidensa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Arvo 100 kuvaa tilannetta, jossa parannettavaa ei ole ja arvo 0 heikointa tilannetta. Vuonna 2017 Kaarinan johdon terveydenedistämisaktiivisuus sai kokonaisuudessaan arvon 48, kun koko maan keskiarvo oli 70. Alla oleva kuvio 1 kuvaa johdon terveydenedistämisaktiivisuutta eri osa-alueilla. Kuviossa jokainen viisari osoittaa kunkin osa-alueen tulosta Kaarinassa. Heikoin osa-alue Kaarinassa oli seuranta ja tarveanalyysi. Seurannan ja tarveanalyysin osa-alue kuvaa väestön terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden seurantaa ja tarveanalyysiä väestöryhmittäin sekä niiden raportointia johtoryhmälle ja luottamushenkilöille. Viimeisimmässä tiedonkeruussa vuonna 2017 Kaarinan arvo oli 33, kun koko maan keskiarvo on 85. Syy heikkoon tulokseen on siinä, että vuonna 2017 valtuustolle ei raportoitu muun muassa kuntalaisten elinoloista, elintavoista, terveydentilasta ja terveyseroista eli hyvinvointikertomuksen vuosittaista raportointia ei tehty. Lisäksi tulosta laski se, että raportointia ei oltu tehty myöskään kaupungin johtoryhmälle. Kuvio 1. Kuntajohdon terveydenedistämisaktiivisuus Kaarinassa vuonna 2017 (Lähde: TEAviisari, THL) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteet, resurssit ja prosessi vahvistuivat vuoden 2018 alussa, kun hyvinvointikoordinaattori aloitti tehtävässään vuoden alussa. Hyvinvointikoordinaattori toimii tehtävässään kokoaikaisesti ja työtehtäviin kuuluu myös ehkäisevän päihdetyön koordinointi. Keväällä 2018 kaupunkiin perustettiin monialainen hyvinvointityöryhmä, jonka työskentelyn tuloksena syntyi syksyllä 2018 Ilon kautta hyvinvointia ja terveyttä kaarinalaisille - hyvinvointisuunnitelma Hyvinvointisuunnitelma pohjautuu Kaarina-strategian päämääriin ja strategian kriittisiin menestystekijöihin. Hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmistelu ja hyödyntäminen säännöllisesti ja tunnetusti etsii vielä paikkaansa Kaarinassa, mutta on edistynyt. 3 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

12 Hyvinvointisuunnitelman rinnalle laaditaan vuoden 2019 alussa Osallisuus- ja vaikuttamissuunnitelma, jonka tehtävänä on koota yhteen ja linjata sitä kaupungissa tehtävää työtä, joka edistää kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia. Rakenteissa nuorten, vammaisten ja ikäihmisten osallisuutta edistävät nuorisovaltuusto, vammaisneuvosto ja vanhus- ja veteraanineuvosto, joiden toiminta on Kaarinassa säännöllistä. Lisäksi kaupunki myöntää vuosittain avustuksia hyvinvointia ja terveyttä edistäville järjestöille ja yhdistyksille. Avustettavan toiminnan tulee olla avointa kaikille kaupunkilaisille. Vuoden 2018 aikana uudistettiin ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavan Sateenkaarinan toimintaa ja jatkossa työryhmä keskittyy kaikilla kaupungin palvelualueilla tapahtuvan ehkäisevän päihdeja mielenterveystyön toteuttamiseen Kaarina-strategian mukaisesti. Uudistuksen yhteydessä ehkäisevästä päihdetyöstä vastaavaksi toimielimeksi nimettiin kaupunginhallitus. Vuoden 2016 Avin raportin mukaan Kaarinan ehkäisevän päihdetyön rakenteet ovat vahvat eikä niiden osalta ole huomautettavaa (Taulu 2017). Yleisesti ennakoinnin ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulmasta on hyvä tarkastella ikääntyvän väestön väestöennustetta. Kuviossa 2 on yli 75-vuotiaiden määrän muutos aikavälillä Kaarinassa. Indeksoinnilla tarkasteltuna Kaarina ikääntyy 27 nopeimmin suhteessa muihin kuntiin ajanjaksolla Kuvion alla taulukossa 1 on listattuna 10 nopeimmin ikääntyvää ja 10 hitaimmin ikääntyvää kuntaa Suomessa. Merkittävää taulukossa on se, että nopeimmin ikääntyvät kunnat ovat lapsiperhevoittoisia kehyskuntia kuten Kaarinakin on ja hitaimmin ikääntyvät ovat maaseutumaisia kuntia. Kuvion 2 perusteella ikäihmisten palveluiden kustannukset tulevat lähivuosina kasvamaan hyvin voimakkaasti, mutta varhaisella tuella ja ennaltaehkäisevillä palveluilla pystymme loiventamaan palvelutarpeiden kasvun piikkiä. Kaarina Yli 75-vuotiaat Suhde vuoteen ,26 0,40 0,51 1,00 1,08 1,41 1,92 2,24 2,44 2,62 Osuus väestöstä 2,7 % 3,6 % 4,0 % 6,8 % 7,4 % 9,3 % 12,4 % 14,2 % 15,3 % 16,4 % Kuvio 2. Yli 75-vuotiaiden määrän muutos Kaarinassa (Lähde: Perlacon) 4 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

13 Taulukko nopeimmin ikääntyvää ja 10 hitaimmin ikääntyvää kuntaa Suomessa (Lähde: Perlacon) 10 nopeinta 10 hitainta Siuntio 2,43 Luhanka 1,04 Pirkkala 2,34 Rautavaara 1,06 Kirkkonummi 2,34 Multia 1,08 Kempele 2,28 Tervola 1,11 Järvenpää 2,27 Pomarkku 1,11 Kontiolahti 2,21 Kuortane 1,12 Kerava 2,17 Punkalaidun 1,13 Tuusula 2,14 Isojoki 1,14 Kaskinen 2,12 Halsua 1,15 Vihti 2,10 Savitaipale 1,15 Ikäystävällinen Kaarina - ohjelman ( ) tavoitteena on ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen järjestäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on, että painopiste palveluissa siirtyy varhaiseen tukeen (mm. liikunta- ja kulttuuripalvelut, neuvonta ja ohjaus) ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä välimuotoisiin asumispalveluihin (perhehoito, yhteisökodit). Tavoitteena on, että ikäihmiset voivat asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta muun muassa kotihoidon, kuntoutuspalvelujen ja omaishoidon palvelujen avulla. Ohjelma päivitetään kevään 2019 aikana. 5 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

14 2. Hyvinvoinnin tila Kaarinassa 2.1 Ympäristöterveys Ilmanlaatu Kohonneet ilman epäpuhtauspitoisuudet aiheuttavat erilaisia terveys- ja ympäristövaikutuksia. Erityisesti pienhiukkasten on todettu lisäävän sairastuvuutta hengityselinsairauksiin sekä sydänja verisuonitauteihin ja niiden vaikutus näyttäisi alkavan jo hyvin pienissä pitoisuuksissa. Suurimmat epäpuhtauksien päästölähteet Turun seudulla ovat liikenne, energiantuotanto, teollisuus ja puun pienpoltto. Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä on seurannut Turun kaupunkiseudun ilmanlaatua vuonna 2017 seitsemällä mittauspisteellä, joista yksi sijaitsee Kaarinan keskustassa. Mittauspisteen valinnassa on otettu huomioon ilman epäpuhtauksille herkät ihmisryhmät sijoittamalla mittauspiste koulun ja terveyskeskuksen läheisyyteen. Mittauksia Kaarinan pisteellä on tehty vuoden 2004 maaliskuusta lähtien. Mitatut epäpuhtaudet ovat typen oksidit (NO X) ja hengitettävät hiukkaset (PM 10). Ilmanlaadun raja-arvoista on säädetty Valtioneuvoston asetuksessa ilmanlaadusta 79/2017. Turun kaupunkiseudun ilmanlaadun vuosiraportin mukaan vuonna 2017 ilmanlaatu oli vuorokausi-indeksin mukaan Kaarinassa useimmiten hyvää. Ilmanlaadultaan erittäin huonoja vuorokausia havaittiin Kaarinassa kolme, vuonna 2016 niitä ei ollut lainkaan. Huono ilmanlaatu Kaarinassa oli yhtenä vuorokautena. Hyväksi ilmanlaatu luokiteltiin 257 vuorokautena. Korkeimmat arvot aiheutuivat kohonneesta hengitettävien hiukkasten pitoisuudesta kevätpölyaikana sekä syksyisestä inversiotilanteesta. Yhteen kesään sijoittuvaan hengitettävien hiukkasten kohoamisesta johtuvaan erittäin huonoon ilmanlaatuun syy jäi tuntemattomaksi. Kaarinan ilmanlaatuindeksi on laskettu typpidioksidin ja hengitettävien hiukkasten pitoisuuksista (kuvio 3). Kuvio 3. Kaarinan ilmanlaatu vuorokausi-indeksillä kuvattuna vuonna (Lähde: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2017) 6 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

15 Merkittävin typpidioksidin lähde on liikenne. Pitkällä aikavälillä katsottuna typpioksidin vuosikeskiarvojen kehitys on pysynyt suhteellisen tasaisena. Vuonna 2017 typpidioksidin vuosikeskiarvo on laskenut Kaarinassa edelliseen vuoteen verrattuna ollen jopa mittaushistorian matalin (kuvio 4). Kuvio 4. Typpidioksidin vuosikeskiarvojen kehitys suhteessa vuosiraja-arvoon (40 μg/m 3, punainen viiva) 1990-luvulta lähtien Turun seudulla asemittain. (Lähde: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2017) Ulkoilman hengitettäviin hiukkaspitoisuuksiin (PM 10) vaikuttaa eniten liikenteen ja tuulen maasta nostattama pöly. Pitoisuudet kasvavat tavallisesti keväällä ja alkutalvella kaduille ja jalkakäytäville levitetyn hiekoitushiekan pölytessä. Myös kova pakkanen, kuiva ja seisova talviilma, nastarenkaiden irrottama aines asfaltin pinnasta sekä lumeton talvi saattavat nostaa hengitettävät hiukkaspitoisuudet korkealle. Vuosittaiset tai vuorokautiset raja-arvot eivät ylittyneet Kaarinassa vuonna Koko Turun kaupunkiseudun vuoden 2017 matalin hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvo (7 μg/m³) saavutettiin Kaarinassa (kuvio 5). 7 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

16 Kuvio 5. Hengitettävien hiukkasten vuosikeskiarvojen kehitys suhteessa vuosiraja-arvoon (40 μg/m 3, punainen viiva) vuosina Turun seudulla asemittain. (Lähde: Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna 2017) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laskenut pienhiukkasten (PM 2,5) väestöpainotetun keskiarvon Kaarinassa vuonna 2015 (Sotkanet 2019). Pitoisuus on laskettu mallittamalla keskimääräinen vuosipitoisuus kilometrin välein ja painottamalla pitoisuutta alueen väkimäärällä. Pienhiukkaset ovat sekoitus savua, hienojakoista pölyä ja ilmakehän kaasuista syntyviä hiukkasia ja niiden suurimmat päästölähteet Suomessa ovat puun pienpoltto ja liikenne. Kaarinassa pitoisuudet alittavat Suomen ilmanlaadun raja-arvon (25 µg/m 3 ) ja WHO:n ohjearvon (10 µg/m 3 ) ,3 5, ,7 5,9 µg/m Kaarina Lieto Paimio Parainen Salo Sauvo Turku Kuvio 6. Pienhiukkaspitoisuuden väestöpainotettu keskiarvo Kaarinassa ja lähikunnissa vuonna (Lähde: Sotkanet 2019) Sisäilmasto-olosuhteet Koulut ovat monessa kunnassa tärkein kunnan ylläpitämä rakennusmassa, joka voi aiheuttaa terveyshaittoja. Kouluterveyskyselyssä oppilailta kysytään haittaavatko tietyt seikat työskentelyä koulussa ja kuinka paljon. Alla olevassa kuviossa 7 on esitelty niiden kaarinalaisten, eri-ikäisten vastaajien osuudet, jotka ilmoittivat kuumuuden, kylmyyden, tunkkaisen ilman, 8 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

17 epämiellyttävän hajun, luokkahuoneen ahtauden, melun ja liian kirkkaan tai hämärän valaistuksen haitanneen paljon. Yläkouluissa haittasi eniten liika kylmyys, tunkkainen ilma, epämiellyttävä haju ja melu. Lukiossa taas tunkkainen ilma, liika kylmyys ja luokkahuoneiden ahtaus. Alakouluilla haittasi eniten melu. 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Liika kuumuus sisällä häirinnyt paljon; % Liika kylmyys sisällä koulussa häirinnyt paljon, % Tunkkainen ilma koulussa häirinnyt paljon, % Epämiellyttävä haju koulussa häirinnyt paljon, % Luokkahuoneen ahtaus häirinnyt paljon, % Melu koulussa häirinnyt paljon, % Liian kirkas tai hämärä valaistus koulussa häirinnyt paljon, % % 4. ja 5. luokan oppilaista % 8. ja 9. luokan oppilaista % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kuvio 7. Erilaisista sisäilmaolosuhteista kouluilla raportoineiden osuudet Kaarinassa vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) 2.2 Elinolot, työttömyys ja pienituloisuus Asuminen ja ympäristö Elinoloja kuvataan yleisimmin työhön, toimeentuloon ja asumiseen liittyvien tekijöiden kautta, mutta myös asuinoloihin ja ympäristöön liittyvillä tekijöillä. Aluksi esitellään asuinoloihin ja elinympäristöön liittyviä indikaattoreita, jotka kohdistuvat lapsiin ja nuoriin sekä ikäihmisiin, mutta ovat hyödynnettävissä laajemminkin. Lisäksi kuvataan lyhyesti virkistysalueiden saavutettavuutta. Luvun lopussa on työhön ja toimeentuloon liittyviä indikaattoreita. Liikenne- ja viestintäministeriön Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelman (2018) mukaan kävellen ja pyöräillen hoidetaan nykyään ensisijaisesti ostoksia tai muutoin asioidaan. Tätä pystytään tukemaan muun muassa kaupungin tiiviillä yhdyskuntarakenteella ja sen osalta Kaarinan tilanne oli erittäin suotuisa jo vuonna 2017 kuten kuviot 8 ja 9 alla osoittavat. Lähes puolet kaarinalaisista alakouluikäisistä lapsista asui vuonna 2017 enintään kilometrin päässä koulusta ja lähes kaikki enintään kolmen kilometrin päässä. Liikkumista mahdollistava ja tukeva kaupunki asuinympäristönä edistää kuntalaistensa hyvinvointia ja terveyttä itsessään ja on kaupungin elinvoiman näkökulmasta merkittävä ja kehittämisenarvoinen asia. 9 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

18 % % ,6 98,1 99, , ,2 14,7 250 m 500 m 1 km 2 km 3 km 5 km Kuvio 8. Enintään 250 m, 500 m, 1 km, 2 km, 3 km ja 5 km etäisyydellä peruskoulun ala-asteista asuvat, % 7-12-vuotiaista vuonna 2017 (Lähde: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri) Myös ikäihmisille Kaarinan yhdyskuntarakenne on suotuisa, sillä yli 75-vuotiaista kaarinalaisista reilu 30 prosenttia asui enintään 500 metrin päässä kaupasta ja enintään kilometrin etäisyydellä lähes 70 prosenttia (kuvio 9). Vaikka tässä raportissa kuvataan ikäihmisten elinoloja myös sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenneindikaattorien avulla, on erittäin tärkeää muistaa, että ikäihmiset eivät ole vain sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvitsijoita ja käyttäjiä. Tervettä ja toimintakykyistä ikääntymistä turvataan myös esteettömällä ja turvallisella elinympäristöllä ja sitä tukevalla yhdyskuntasuunnittelulla, kohdennetuilla liikuntapalveluilla ja esimerkiksi liikenneratkaisuilla. Nämäkin tarpeet tulevat lisääntymään jo muutaman vuoden kuluttua, kun yli 75-vuotiaiden osuus väestöstä tuplaantuu Kaarinassa raportin alussa esitellyn kuvion mukaisesti ,3 99, , , ,3 250 m 500 m 1 km 2 km 5 km Kuvio 9. Enintään 250 m, 500 m, 1 km, 2 km ja 5 km etäisyydellä päivittäistavarakaupasta asuvat, % 75 vuotta täyttäneistä vuonna 2017 (Lähde: Elinympäristön tietopalvelu Liiteri) 10 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

19 % Kotona asuminen on monelle elämänlaatua ja myös toimintakykyä ylläpitävä tekijä, mikäli asumiseen, osallisuuteen ja terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen liittyvät palvelut tukevat sitä. Näitä tarpeita taustoittamaan kuvio 10 kertoo omassa kodissaan yksin asuvien yli 75- vuotiaiden osuuden vastaavan ikäisestä väestöstä. Vuonna 2017 hieman yli puolet kaarinalaisista yli 75-vuotiaiden asuntokunnista oli yhden hengen asuntokuntia. Koko maan ja Varsinais- Suomen keskiarvoon nähden osuus on ollut pienempi vuodesta 2013 lähtien ,9 54, ,3 54, Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Kuvio vuotta täyttäneiden yhden hengen asuntokunnat, % vastaavanikäisten asuntokunnista (Lähde: Sotkanet) Kuvio 11 palvelurakenneindikaattorin kehityksestä kertoo, että kotona asuvien ja säännöllistä kotihoitoa saavien osuus on lisääntynyt 2,5 prosenttia vuodesta Säännöllisellä kotihoidolla tarkoitetaan asiakkaita, jotka saavat palvelua vähintään kerran viikossa ja heille on laadittu hoitoja palvelusuunnitelma. Luku sisältää myös omaishoidon tuen piirissä hoidettavat ikäihmiset. Omaishoidossa on vuoden 2018 aikana päättynyt useampia pitkäaikaisia sopimuksia eri syistä. Haasteena on myös hakeutuminen omaishoidon tuen piiriin myöhäisessä vaiheessa, jolloin omaishoitajuus jää lyhytaikaiseksi. Ympärivuorokautinen hoito järjestetään tehostetussa palveluasumisessa, jota kaupungin omien yksiköiden lisäksi ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. 11 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

20 Kuvio 11. Palvelurakenneindikaattorien kehitys , % 75 vuotta täyttäneistä (Lähde: Kaarinan oma tilastointi) Virkistysalueiden saavutettavuus Lähiympäristöissä liikkuminen tuottaa monenlaisia hyötyjä. Tutkimusten mukaan jo lyhyt luontohetki vähentää stressiä ja alentaa verenpainetta. Yhteiskunnallisesti hyödyt koskevat esimerkiksi ihmisen yleisen terveydentilan paranemista ja työkunnon ylläpitoa, jolloin muun muassa terveyspalveluiden tarve vähenee. Luonnossa oleskelun on havaittu vaikuttavan myönteisesti myös kokonaismielialaan lisäämällä positiivisia ja vähentämällä negatiivisia tuntemuksia. Virkistysalueiden saatavuuden suhteen kaarinalaisten tilanne on hyvä. Vuonna ,3% kaarinalaisista asui korkeintaan 300 m päässä virkistykseen soveltuvista alueista, joiden pinta-ala on vähintään 1,5 hehtaaria. 95,2% asui korkeintaan 1000m päässä laajemmista, virkistykseen soveltuvista alueista, joiden pinta-ala on vähintään 20 hehtaaria. Virkistykseen soveltuvien alueiden aineisto on vuodelta 2012 ja siihen on otettu mukaan erilaisia metsiä, avoimia kankaita ja kalliomaita, kosteikkoja, soita sekä rakennetuilta alueilta muita urheilu- ja vapaa-ajan toimintaan soveltuvia alueita Työttömyys ja pienituloisuus Kunnalla on vastuu vaikeasti työllistyvien henkilöiden viimesijaisesta aktivoinnista, kuntoutuksesta ja terveydenhoidosta, minkä vuoksi hyvinvointikertomukseen on kerätty kuukausittaiset työvoimaa ja työttömyyttä kuvaavat absoluuttiset määrät elokuusta 2018 tammikuuhun 2019 asti (taulukko 2). Työttömien osuus koko työvoimasta on tällä ajanjaksolla vaihdellut 6-6,7 prosentin välillä. Tammikuussa 2019 kaarinalaisista työttömistä työnhakijoista noin 40 prosenttia oli yli 50-vuotiaita ja noin 12 prosenttia alle 25-vuotiaita. Taulukko 2. Kaarinan työttömyystilastoja (Lähde: Työllisyyskatsaus, ELY-keskus) Työvoima Työttömät työnhakijat, % työvoimasta Työttömät työnhakijat yhteensä Miehet Naiset Alle 20- vuotiaat Alle 25- vuotiaat Yli 50- vuotiaat Pitkäaikaistyöttömät Elokuu , Syyskuu , Lokakuu Marraskuu Joulukuu , Tammikuu , Suurin osa perustoimeentulotukea saaneista henkilöistä on työttömiä, joiden ensisijaiset etuudet eivät riitä elämiseen. Vuonna 2017 Kelan tilastojen mukaan kaarinalaisista vuotiaista 4,3 prosenttia sai perustoimeentulotukea ja vuonna ,7 prosenttia. Perustoimeentulotuki siirtyi Kelaan vuoden 2017 alusta alkaen. Kunnat myöntävät edelleen harkinnanvaraisesti täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen, kun asiakkaalla on päätös perustoimeentulotuesta Kelasta. Aikaisemmin kunnat maksoivat kaikki toimeentulotuen eri muodot. Viimeisimmät koulutukseen liittyvät tilastot ovat vuodelta Vuonna 2016 koulutuksen ulkopuolelle jääneiden kaarinalaisten vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä oli noin yhdeksän prosenttia, joka on hieman enemmän kuin koko maassa ja Varsinais-Suomessa keskimäärin (kuvio 12). Vuodesta 2013 lähtien koulutuksen ulkopuolelle jäi vuosittain noin 10 prosenttia nuorista miehistä. Merkittävää on se, että vuodesta 2013 lähtien koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten naisten osuus on koko ajan kasvanut. 12 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

21 miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä ,4 7,1 8,8 9,7 7,4 8,7 9,2 8,4 8,8 9,7 8,7 9, Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Kuvio 12. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: Sotkanet) 2.3 Elintavat Elintapoja kuvataan tässä hyvinvointikertomuksessa ravitsemukseen, liikuntaan ja päihteisiin liittyvien indikaattoreiden avulla. Tietoja on pääasiassa saatavilla lapsista ja nuorista THL:n tuottamasta Kouluterveyskyselystä, mutta saatavuuden mukaan tietoja esitellään myös muista ikäryhmistä. Tammikuussa 2019 julkaistun THL:n FinRavinto tutkimuksen mukaan suomalaisten ruokavalio ei ole suositusten mukainen ja sukupuolten väliset erot ovat lisääntyneet. Prosessoitua punaista lihaa syödään liikaa ja marjoja, hedelmiä ja kasviksia liian vähän. Perusopetuksen TEAviisari vuodelta 2017 kertoo, että Kaarinassa kouluruokailusuositus koululounaan ja välipalojen järjestämisessä toteutui hyvin. Lisäksi Kaarinassa on huomioitu ikääntyneiden terveys- ja hoivapalveluiden järjestämisessä ja kilpailutusten laatusuosituksissa ravitsemustilan arviointi. Vuoden 2017 Kouluterveyskyselyssä 4. ja 5. luokan oppilaista vain noin 13 prosenttia ilmoitti syövänsä kouluruoan kaikki aterianosat kaikkina koulupäivinä. Lisäksi 8. ja 9. luokan oppilaista noin neljännes ilmoitti, ettei syö koululounasta päivittäin lainkaan (kuvio 13). Sukupuolten välinen ero ei ollut merkittävä kummassakaan ikäryhmässä. Epäsäännöllinen koululounaan nauttiminen on yhteydessä muihin elintapoihin kuten esimerkiksi epäterveellisiin välipaloihin ja jopa tupakointiin ja alkoholinkäyttöön. 13 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

22 % , ,9 13, Tytöt Pojat Tytöt Pojat Syö kaikki kouluruoan aterianosat kaikkina koulupäivinä, % 4. ja 5. luokan oppilaista Ei syö koululounasta päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista Kaarina Koko maa Kuvio 13. Koululounaan syömiseen liittyvät indikaattorit ala- ja yläkoulussa (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) Loppuvuodesta 2018 valmistui Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta, jonka tutkimuskatsauksen mukaan fyysinen kokonaisaktiivisuus on vähentynyt Suomessa ja merkittävästi myös lasten ja nuorten keskuudessa. Tammikuussa 2019 julkaistu LIITU-tutkimus kertoi huolestuttavia muutoksia lasten ja nuorten liikkumisesta ja niiden muutoksista suhteessa aiempiin tutkimusvuosiin. LIITU-tutkimuksen mukaan liikunnan vetovoima lapsilla ja nuorilla on vähentynyt, lapset liikkuvat liian vähän ja lasten ruutuaika ylittyy aiempaa useammalla. Kaarinan Kouluterveyskyselyn tulokset ovat linjassa LIITU-tutkimuksen tulosten kanssa. Vuodesta 2017 lähtien lapset ja nuoret ovat arvioineet itse oman liikkumisensa määrää Kouluterveyskyselyssä. Vuonna 2017 kaarinalaisista 4. ja 5. luokan oppilaista noin puolet arvioi liikkuvansa suosituksen mukaisesti vähintään tunnin päivässä, yläkoulun 8. ja 9. luokan oppilaista enää vajaa viidennes ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista alle 15 prosenttia. Kaikissa ikäryhmissä pojat ovat aktiivisempia liikkujia kuin tytöt. 14 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

23 ,4 44, ,9 14,8 18,8 20,2 9,9 14,6 0 miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä % 4. ja 5. luokan oppilaista % 8. ja 9. luokan oppilaista % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku Kuvio 14. Vähintään tunnin päivässä liikkuvat, % 4. ja 5., 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukio 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) Valtakunnallisen Move! -fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän vuoden 2018 tulokset 5. luokkalaisista ja 8. luokkalaisista julkaistiin tammikuun lopussa Kaarinan tulokset kertovat, että osa lapsista ja nuorista on todella hyvässä kunnossa ja osa todella heikossa kunnossa. Huolestuttavaa 5. luokan oppilaiden tuloksissa on se, että usealla mittauksen osa-alueella suurin osa lapsista ja nuorista kuuluu luokkaan, jossa tulos on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla eli oppilaalla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arkipäivän toiminnoista. Taulukko 3. Move!-tulokset mittauksen osa-alueittain kaarinalaisilla 5. luokan oppilailla (Lähde: Move! 2018) Esim. 37 % kaarinalaisista 5. luokan tytöistä sai kestävyyskuntoa mittaavassa 20 m viivajuoksussa tuloksen, joka on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Koko maassa 35 %. Mittaustulos on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla eli oppilaalla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arkipäivän toiminnoista. Mittaustulos on terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävällä tasolla eli oppilaan fyysinen toimintakyky ylläpitää hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Mittaustulos on terveyttä ja hyvinvointia edistävällä tasolla eli oppilaan fyysinen toimintakyky edistää hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Kaarina (Koko maa) Kaarina (Koko maa) Kaarina (Koko maa) Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat 20 metrin viivajuoksu 37 % (35 %) 39 % (41 %) 29 % (30 %) 21 % (30 %) 34 % (35 %) 41 % (29 %) Ylävartalon kohotukset 39 % (40 %) 41 % (44 %) 26 % (30 %) 32 % (27 %) 35 % (29 %) 28 % (29 %) Vauhditon 5-loikka 35 % (31 %) 41 % (45 %) 37 % (34 %) 36 % (31 %) 28 % (35 %) 23 % (24 %) Etunojapunnerrus 26 % (21 %) 18 % (20 %) 36 % (30 %) 28 % (33 %) 37 % (48 %) 54 % (47 %) Heittokiinniottoyhdistelmä 48 % (37 %) 43 % (39 %) 27 % (32 %) 28 % (31 %) 25 % (30 %) 29 % (30 %) Ei pystynyt suorittamaan mittausta onnistuneesti Suoritti mittauksen onnistuneesti Tytöt Pojat Tytöt Pojat Kyykistys 11 % (9 %) 20 % (16 %) 89 % (91 %) 80 % (84 %) Alaselän ojennus täysistunnassa 8 % (6 %) 24 % (21 %) 92 % (94 %) 76 % (79 %) Esim. 20 % kaarinalaisista 5. luokan pojista ei pystynyt kyykistymään. Koko maassa 16 %. 15 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

24 Olkapään liikkuvuus (vasen ylhäällä) 21 % (16 %) 31 % (30 %) 79 % (84 %) 69 % (70 %) Olkapään liikkuvuus (oikea ylhäällä) 9 % (6 %) 16 % (15 %) 91 % (94 %) 84 % (85 %) Move!-tulosten mukaan 8. luokan oppilailla voimaa, kestävyyttä ja liikkumistaitoja mittaavat tulokset ovat pääpiirteissään hyviä myös verrattuna koko maan tuloksiin (taulukko 4). Kuitenkin esimerkiksi neljänneksellä 8. luokan oppilaista 20 metrin viivajuoksun tulos on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia haittaavalla tasolla. Liikkuvuustestien osalta erityisesti 8. luokan poikien tulokset herättävät huolta. Esimerkiksi 5. luokan pojista 20 prosenttia ja 8. luokan pojista 24 % ei pystynyt kyykistymään. Taulukko 4. Move!-tulokset mittauksen osa-alueittain kaarinalaisilla 8. luokan oppilailla (Lähde: Move! 2018) Mittaustulos on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla eli oppilaalla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arkipäivän toiminnoista. Mittaustulos on terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävällä tasolla eli oppilaan fyysinen toimintakyky ylläpitää hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Mittaustulos on terveyttä ja hyvinvointia edistävällä tasolla eli oppilaan fyysinen toimintakyky edistää hänen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointiaan. Kaarina (Koko maa) Kaarina (Koko maa) Kaarina (Koko maa) Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat 20 metrin viivajuoksu 25 % (26 %) 26 % (35 %) 34 % (33 %) 29 % (30 %) 41 % (41 %) 46 % (36 %) Ylävartalon kohotukset 18 % (28 %) 24 % (34 %) 34 % (36 %) 37 % (33 %) 48 % (36 %) 39 % (32 %) Vauhditon 5-loikka 23 % (21 %) 27 % (38 %) 28 % (32 %) 41 % (31 %) 49 % (47 %) 32 % (32 %) Etunojapunnerrus 25 % (26 %) 20 % (28 %) 30 % (34 %) 34 % (35 %) 45 % (39 %) 46 % (37 %) Heittokiinniottoyhdistelmä 30 % (33 %) 37 % (32 %) 29 % (30 %) 25 % (27 %) 41 % (37 %) Ei pystynyt suorittamaan mittausta onnistuneesti Suoritti mittauksen onnistuneesti Tytöt Pojat Tytöt Pojat Kyykistys 15 % (9 %) 24 % (16 %) 85 % (91 %) 76 % (84 %) Alaselän ojennus täysistunnassa 7 % (6 %) 31 % (28 %) 93 % (94 %) 69 % (72 %) Olkapään liikkuvuus (vasen ylhäällä) 16 % (13 %) 31 % (24 %) 84 % (87 %) 69 % (76 %) Olkapään liikkuvuus (oikea ylhäällä) 7 % (5 %) 20 % (12 %) 93 % (95 %) 80 % (88 %) 38 % (40 %) Edellä mainitun LIITU-tutkimuksen mukaan lasten ja nuorten liikkuminen on vähentynyt samanaikaisesti kuin päivittäinen ruutuaika on ylittynyt aiempaa useammalla. Kouluterveyskyselyssä kysyttiin vuonna 2017 lasten ja nuorten omaa kokemusta muun muassa netin käytöstään ja pyrkimyksistä vähentää netissä vietettyä aikaa (kuvio 15). Nuorimmista tutkimukseen osallistuneista oppilaista yli 30 prosenttia ilmoitti, että on yrittänyt viettää vähemmän aikaa netissä onnistumatta siinä. Yläkoulun 8. ja 9. luokan oppilaistakin neljännes ilmoitti saman tuloksen. Lukiolaisilla tilanne on aavistuksen parempi, sillä enää vajaa 20 prosenttia oli yrittänyt rajoittaa netissä viettämäänsä aikaa onnistumatta. Tulos kertoo siitä, että lapset ja nuoret tunnistavat itsekin viettävänsä paljon aikaa netissä ja omatoimiset yritykset 16 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

25 % vähentää netissä vietettyä aikaa kertovat tavan olevan häiritsevä. Tulos kertoo myös siitä, että erityisesti nuoremmat lapset tarvitsevat eniten tukea ja sääntöjä älylaitteiden käytön rajoittamiseen. 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 32,7 34,4 33,5 23,2 28,2 Tytöt Pojat Yhteensä Tytöt Pojat Yhteensä Tytöt Pojat Yhteensä 4. ja 5. luokan oppilaat 8. ja 9. luokan oppilaat lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat 25,7 13,9 Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku 22,1 18,4 Kuvio 15. Yrittänyt usein viettää vähemmän aikaa netissä, mutta ei ole onnistunut, % 4. ja 5., 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) Nuorten päihteidenkäytön viimeisiä trendejä ovat nuuskankäytön ja kannabiskokeilujen yleistyminen. Kannabiksen käyttöä pidetään myös aiempaa hyväksyttävämpänä ja samaan aikaan raittiiden nuorten määrä on kasvanut merkittävästi. Kouluterveyskyselyn tulokset vuodelta 2017 kertovat, että tupakan, nuuskan ja sähkösavukkeiden päivittäinen käyttö on Kaarinassa yleisempää kuin koko maassa, Varsinais-Suomessa ja esimerkiksi naapurikunnissa Liedossa ja Turussa (kuvio 16). Kuvio 17 kuvaa pidemmältä ajalta päivittäistä nuuskankäyttöä 8. ja 9. luokan ja lukio 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla. Nuuskankäyttö on yleistynyt selvästi viime vuosien aikana. Ehkäisevän päihdetyön työryhmän yhtenä painopisteenä onkin pyrkiä vaikuttamaan nuorten nuuskankäyttöön vähentävästi ,7 9,6 14,6 20,2 7,8 13,5 5 0 miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä % 8. ja 9. luokan oppilaista % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku Kuvio 16. Käyttää päivittäin jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta, % 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) 17 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

26 miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä % ,9 4,8 12,6 5,8 Koko maa Varsinais- Suomi Kaarina Koko maa Varsinais- Suomi Kaarina % 8. ja 9. luokan oppilaista % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Kuvio 17. Nuuskaa päivittäin, % 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuosina 2009, 2011, 2013 ja 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely) Henkilöstön päihdeosaamisen tarve on kasvanut myös ikäihmisten palveluissa ja erityisesti kotihoidossa. Ilmiö on tunnistettu valtakunnallisesti, mutta myös Kaarinassa. Tilanne on tällä hetkellä akuutti ja näin ollen ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön työryhmän yhdeksi painopisteeksi on valittu ikäihmisten päihteidenkäytön vähentäminen. 2.4 Terveys Yhtenä terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin mittarina käytetään PYLL-indikaattoria, joka kuvaa ennen 80 ikävuotta tapahtuneiden kuolemien takia menetettyjen elinvuosien lukumäärää väestössä asukasta kohti 1. Indikaattorilla kuvataan ehkäistävissä olevaa ennenaikaista kuolleisuutta ja sen vuoksi menetettyjä elinvuosia. Indikaattori siis korostaa nuorella iällä tapahtuvien kuolemantapausten merkitystä. Mikäli indikaattori laskettaisiin kuolemansyittäin, saataisiin tarkempaa tietoa siitä, mihin kohderyhmiin tai sairauksiin ennaltaehkäisevät toimet tulisi erityisesti kohdentaa. PYLL-indikaattorin tuorein tieto on vuodelta 2016 (taulukko 5). Vuonna 2016 Kaarinassa tilanne oli parempi kuin maakunnassa keskimäärin, mutta esimerkiksi verrattuna Lietoon Kaarinassa menetettyjen elinvuosien määrä oli jonkin verran isompi. Liedossa menetettyjen elinvuosien määrä on laskenut tasaisesti vuosien välillä, mutta Kaarinassa myönteistä samanlaista myönteistä kehitystä ei ole tapahtunut. Kaarinassa erityisesti miesten ennenaikainen kuolleisuus on korkea. Vuosittainen vertailu osoittaa, että menetettyjen elinvuosien määrä on pienentynyt 2010-luvulla, mutta edelleen juuri näitä kuolemia voitaisiin ehkäistä. Taulukko 5. Menetetyt elinvuodet (PYLL-indeksi) välillä 0-80 vuotta / asukasta vuosilta 1990, 1995, 2000, 2005, 2010, 2015 ja 2016 (Lähde: Sotkanet) Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku 1990 miehet naiset Menetetyt elinvuodet (PYLL = Potential Years of Life Lost) -indeksi muodostetaan laskemalla ensin kuolemistodennäköisyys jokaisessa ikäryhmässä jakamalla kuolemantapausten lukumäärä kyseisen ikäryhmän koolla. Saatu luku kerrotaan menetettyjen elinvuosien määrällä (esim. 0-vuotiaana kuolleen arvioidaan menettävän 80 vuotta, 20-vuotiaana kuolleen 60 vuotta jne.). Näistä ikäryhmittäisistä luvuista lasketaan painotettu summa käyttäen painoina alle 80-vuotiaiden ikärakennetta koko maassa, jotta alueiden erilaiset ikärakenteet eivät vääristä vertailua. Lopuksi kerrotaan saatu luku :lla. Laskenta on tehty THL:lla. (Sotkanet.) 18 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

27 % yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä Lapset ja nuoret ovat Kouluterveyskyselyssä antaneet oman arvionsa terveydentilastaan. Vuoden 2017 tuloksissa huolta herätti erityisesti tyttöjen kokemukset heikosta terveydentilasta. Tarkemmin tarkasteltuna tytöillä oli paljon erilaisia mielenterveyteen liittyviä oireita, jotka todennäköisesti selittävät koettua terveydentilaa. Lukion tytöistä jopa noin 32 prosenttia koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi (kuvio 18) ,8 10,4 8,6 11,3 21,1 Pojat Tytöt Yhteensä Pojat Tytöt Yhteensä Pojat Tytöt Yhteensä 4. ja 5. luokan oppilaat 8. ja 9. luokan oppilaat lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijat 16,3 13,6 31,9 23,6 Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku Kuvio 18. Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 4. ja 5., 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) 2.5 Turvallisuus, tapaturmat ja väkivalta Sisäministeriö on julkaissut alkuvuodesta 2019 Turvallisuutta kaikkialla - paikallisen ja alueellisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset ohjeeksi ja tueksi muun muassa kunnille. Turvallisuus luo pohjaa hyvinvoinnille ja näin ollen se on osa kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Onnettomuuksien, tapaturmien ja rikosten aiheuttamien vahinkojen korjaaminen 19 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

28 % on usein huomattavasti kalliimpaa kuin niiden ennaltaehkäisy. Kunnalla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa turvallisuuteen mahdollistamalla turvallisen elinympäristön asukkailleen. Turvallisuutta avataan tässä raportissa lasten ja nuorten tapaturmia, seksuaalista häirintää ja koulukiusaamiskokemuksia sekä yli 65-vuotiaiden lonkkamurtumia kuvaavilla indikaattoreilla. Tapaturmia sattuu eniten nuorimmille oppilaille kuten kuvio 19 kertoo. Tulokseen voi kuitenkin suhtautua varauksella, sillä tuskin yli puolelle 5. luokan oppilaista on tapahtunut varsinaista tapaturmaa, mutta pienempiä haavereita sitäkin enemmän. Yleisesti ottaen väli- ja liikuntatunnit ovat riskialttiita tapaturmien synnylle, mutta tärkeitä liikkumisen ja motoriikan kehityksen näkökulmasta ,3 50,7 55, ,7 29, ,3 12,1 10,8 0 Pojat Tytöt Yhteensä Pojat Tytöt Yhteensä Pojat Tytöt Yhteensä 4. ja 5. luokan oppilaista % 8. ja 9. luokan oppilaista lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku Kuvio 19. Tapaturma koulussa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana, % 4. ja 5., 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely ) Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan koulukiusaaminen on yleisintä 4. ja 5. luokan ja 8. ja 9. luokan oppilailla. Vuonna 2017 lukiossa noin yksi prosentti 1. ja 2. vuoden opiskelijoista ilmoitti olleensa kiusaamisen kohteena vähintään kerran viikossa. Alakoulun 4. ja 5. luokan oppilaista vastaava luku vuonna 2017 oli 8,1 ja 8. ja 9. luokan oppilailla 9,6 prosenttia. Merkittävää koulukiusaamisen lisääntymistä tai vähenemistä ei ole tapahtunut viime vuosien aikana. Prosentuaalisesti pojat ovat useammin koulukiusaamisen kohteina. Seksuaalisen häirinnän kokemukset olivat varsin yleisiä yläkoulu- ja lukioikäisillä kaarinalaisilla, mutta myös valtakunnallisesti ja maakunnallisestikin (kuvio 20). Prosentuaalisesti tytöt kokevat 2 4. ja 5. luokan oppilaat: Indikaattori tuottaa tietoa niiden lasten osuudesta (%), joille on tapahtunut vähintään kaksi kertaa tapaturma, jonka vuoksi lapsi on käynyt lääkärillä, terveydenhoitajalla tai sairaanhoitajalla lukuvuoden aikana. 8. ja 9. luokan oppilaat ja lukio 1. ja 2 vuoden opiskelijat: Summaindikaattori ilmaisee niiden nuorten osuuden (%), joille on sattunut koulussa/oppilaitoksessa tai koulumatkalla lukuvuoden aikana vähintään yksi tapaturma, joka on vaatinut terveydenhuollon vastaanotolla käyntiä. Koulu- ja opiskelutapaturmia tapahtuu vuosittain noin joka neljännelle yläkouluikäiselle tytölle ja pojalle, toisen asteen opiskelijoilla tapaturmia tapahtuu selvästi harvemmin. Koulu- ja opiskeluympäristön vaaranpaikat vaihtelevat kouluasteen mukaan. Perusopetusikäisistä eniten koulutapaturmia tapahtuu 7 12-vuotiaille. Koulussa tapaturmia ilmenee eniten liikunta- ja välitunneilla. Oppilaitoksen piha-alueen tulee rohkaista käyttäjiä liikkumaan ja leikkimään sekä ulkoilemaan. Hyvät liikkumisen taidot ehkäisevät tapaturmia. Liikkumista varten tulee luoda mahdollisuuksia sekä oppi- että välitunneilla ja samalla huolehtia, että liikkuminen onnistuu turvallisesti. Yläkouluikäisillä ja lukiolaisilla tapaturmia tapahtuu eniten liikuntatunnilla, ammattioppilaitoksessa opiskelevilla puolestaan yhtä yleisesti sekä oppitunneilla että työssä oppimisen jaksoilla. Tapaturmariskiin vaikuttavat yksilö- ja elämäntapatekijät, sosiaaliset suhteet ja sosioekonomiset tekijät. 20 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

29 % häirintää useammin kuin pojat. Kouluterveyskysely toteutettiin ennen vuodenvaihteen tapahtumia Kaarinassa ja myös ennen maailmanlaajuista Metoo-kampanjaa. Kouluterveyskyselyn seuraava tiedonkeruu on keväällä 2019 ja ilmiön kehitystä on seurattava. Alakoululaisilla kysymyksen muotoilu oli seuraava: oletko kokenut jotain seuraavista viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana 1) häiritsevää tai epämukavalta tuntuvaa kehon kommentointia ja 2) seksuaalisesti häiritsevää viestittelyä tai videoiden ja kuvien näyttämistä. Yläkoululaisilta ja lukiolaisilta asiaa kysyttiin kahdella eri kysymyksellä seuraavasti: oletko kokenut häiritsevää seksuaalista ehdottelua tai ahdistelua viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Kysymyksen osiot olivat: 1) Puhelimessa tai internetissä, 2) Koulussa (Oppilaitoksessa), 3) Harrastuksissa, 4) Kadulla, kauppakeskuksessa tai muualla julkisessa tilassa, 5) Sinun tai jonkun toisen henkilön kotona tai muussa yksityisessä tilassa ja oletko kokenut jotakin seuraavista viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana? Toisen kysymyksen osiot olivat: Kehoa tai seksuaalisuuttasi loukkaavaa kiusaamista, nimittelyä tai arvostelua ,3 7,1 8,7 14,1 33,9 miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä % 4. ja 5. luokan oppilaista % 8. ja 9. luokan oppilaista % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 24,4 12,8 32,1 23,1 Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku Kuvio 20. Kokenut seksuaalista häirintää vuoden aikana, % 4. ja 5., 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely 2017) Ikäihmisten tapaturmia kuvataan yli 65-vuotiaille tapahtuneilla lonkkamurtumien määrällä. Kaarinassa kehitys on ollut positiivista, sillä vuodesta 2013 lähtien lonkkamurtumien suhteellinen määrä on pienentynyt (kuvio 21). Lonkkamurtumat kuvaavat laajemmin iäkkään väestön terveyttä ja toimintakykyä. Lonkkamurtumien riskitekijöitä ovat kaatumiselle altistavat tekijät kuten heikentynyt tasapaino ja lihaskunto, monilääkitys, hoitamattomat sairaudet, huono ravitsemus, heikentynyt näkökyky, alentunut kognitiivinen toimintakyky sekä ympäristön ja yksilön toimintakyvyn välinen epäsuhta. Murtumien syntymiseen kaatuessa voi liittyä myös luuston normaalista poikkeavaa haurastumista. Yhden lonkkamurtuman hoito maksaa liki ja uusinta- tai korjaushoidon kustannus on keskimäärin Kaatumisia ja lonkkamurtumia voidaan ennaltaehkäistä. 21 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

30 % miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä % 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,6 0,8 0,7 0,5 0,9 0,7 0,3 0,7 0,6 0,5 0,6 0,5 0,4 0,6 0,5 0, Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Kuvio 21. Lonkkamurtumat 65 vuotta täyttäneillä, % vastaavanikäisestä väestöstä (Lähde: Sotkanet) 2.6 Osallisuus Osallisuudella tarkoitetaan tässä raportissa tunnetta, joka syntyy kun ihminen on osallisena jossain yhteisössä esimerkiksi koulussa, työssä, harrastuksessa tai järjestötoiminnassa. Kun asiaa halutaan kuvata jonkin kokemusperäisen indikaattorin avulla, on Kouluterveyskysely ainut tietolähde. Kouluterveyskyselyssä kysytään yksinäisyyden tunteesta ja sen yleisyydestä. Kaarinalaisista lukiolaistytöistä jopa 19 prosenttia ilmoitti tuntevansa itsensä usein yksinäiseksi (kuvio 22). Lukiolaispojista taas vain viisi prosenttia. Tyttöjen yksinäisyyden kokemukset selittävät mahdollisesti kokemuksia heikosta terveydentilasta. Kouluterveyskyselyssä tiedustellaan myös sitä, kokeeko lapsi tai nuori keskusteluvaikeuksia vanhempiensa kanssa. Vuonna 2017 kaarinalaisista lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vajaa seitsemän prosenttia koki, ettei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa ja yläkoululaisista reilu seitsemän prosenttia. Käänteisesti tämä tarkoittaa sitä, että yli 90 prosenttia Kouluterveyskyselyn vastaajista pystyy puhumaan vanhempiensa kanssa omista asioistaan ,7 1,5 1,6 7,1 11,6 miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä miehet naiset yhteensä % 4. ja 5. luokan oppilaista % 8. ja 9. luokan oppilaista % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista 9, ,6 Koko maa Varsinais-Suomi Kaarina Lieto Turku Kuvio 22. Tuntee itsensä usein yksinäiseksi, % 4. ja 5., 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista vuonna 2017 (Lähde: Kouluterveyskysely SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

31 3 Tehdyt hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimet kunnassa 3.1 Liikunta- ja viherpalvelut Liikunnan TEAviisari kuvaa liikunnan edistämisestä kunnassa vastaavan tahon terveydenedistämisaktiivisuutta. Kaarinassa liikunnan terveydenedistämisaktiivisuus oli 78 vuonna 2018, kun taas koko maassa keskimäärin 73. Liikunnan TEAviisarin osa-alueista heikoin tulos on seurannassa ja tarveanalyysissä, mikä tarkoittaa yhteenvetoa hyvinvointikertomuksessa, tilanteen esittelyä johtoryhmälle ja luottamushenkilöille sekä säännöllistä ja sukupuolittaista seurantaa. Niin kuntajohdon kuin liikunnankin osalta seurannan ja tarveanalyysin tulos tullee paranemaan hyvinvointikertomuksen valmistuttua. Kuvio 23. Liikuntapalveluiden terveydenedistämisaktiivisuus Kaarinassa vuonna 2018 (Lähde: TEAviisari, THL) Kaarinan liikunta- ja viherpalveluiden tavoitteena on tuottaa monipuolisia liikuntapalveluita niin toiminnan, olosuhteiden kuin tiedottamisen osalta. Kilpaurheilun suorituspaikkojen lisäksi kehitämme vastuualueellamme alueellisia matalan kynnyksen palveluita - lähiliikuntapaikkoja. Kaarinan liikunta- ja viherpalvelut ylläpitää ja kehittää liikunnan suorituspaikkoja kuntalaisille, seuroille ja muille yhdistyksille. Vuoden 2018 aikana Kaarinaan on rakennettu tai peruskorjattu useita lähiliikuntapaikkoja. Piikkiöön on rakennettu Kirismäen puiston lähiliikuntapaikka, koirapuisto ja Piikkiön yhtenäiskoulun frisbeegolf-rata. Nunnaan on rakennettu 18-väyläinen frisbeegolf-rata. Auranlaaksoon on rakennettu Littoisten hiekkarannan ulkokuntoilualue. Myös uimarantaa on peruskorjattu. Littoisissa on rakennettu Littoistenjärven virkistysreittiä ja Ristikallion koulun lähiliikuntapaikka. Nummenniityssä Keskusliikuntapuiston frisbeegolf-rata on kunnostettu. Kuusistossa on rakennettu Kuusiston koulun lähiliikuntapaikka ja useita pienempiä virkistysreittejä. Myös Kaarinan kaupungin metsiä on kunnostettu lähiliikunnan näkökulmasta. Kaarinan kaupunki on ollut isäntäkuntana mukana Itäisten kuntien reitistöhankkeessa. Hankkeessa on luotu patikointi-, melonta- ja pyöräilyreittejä Kaarinan, Liedon, Paimion ja Sauvon alueille. 23 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

32 Kaarinan liikuntapalvelut tuottaa itse ohjattuja tunteja eri kohderyhmille vauvasta vaariin noin tuntia viikossa. Näitä tunteja ovat vauvauinnit, uinninopetus koululaisille, uimakoulut, vesijumpat, jumpat, kuntosaliohjaukset, neuvonnat ym. Näiden tuntien lisäksi on vielä useita Vertaisohjaajien ohjaamia tunteja. Lapsiperheille suunnattuja Lasten Lystikästä, Mini Lasten Lystikästä ja Erityislasten Lystikästä on pystytty jatkamaan Vaparissa ja eri kouluilla viikoittaisina toimintoina. Turun seudun seutuyhteistyön tuloksena on syntynyt ikäihmisille 65+ kortti ja saattajakortti. Soveltavan liikunnan palvelutarjontaa on kehitetty myös laajalti alueellisena toimintana. Vähän liikkuville nuorille on kehitetty omaa MIHI-toimintaa ja nämä tunnit on kerätty yhteiseen seudulliseen palvelutarjottimeen. Kaupungin sisällä yhteistyötä on kehitetty varsinkin varhaiskasvatuksen, koulujen, ikäihmisten, hyvinvoinnin edistämisen, terveyspalvelujen, kansalaisopiston ja liikuntapalvelujen välillä. 3.2 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut tuottaa säännöllisesti tapahtumia kuntalaisille. Tavoitteenamme on tehdä tapahtumia niin monipuolisesti, että kaikki kuntalaiset voivat löytää joukosta jotakin omasta mielestään kiinnostavaa ja kokea näin palvelut omikseen. Vuonna 2018 tapahtumatuotantoa on vilkastanut ja yleisömääriä kasvattanut uusi Kaarina-talo, jonka hyvin monet kuntalaiset ovat löytäneet. Jatkamme edelleen Kaarina-talon kehittämistä kuntalaisten olohuoneeksi ja omanlaisekseen kulttuurikeskukseksi. Tapahtumiin osallistuminen ihan pelkkä vastaanottaminen eli yleisönä oleminenkin edistää tunnetusti ja kiistattomasti hyvinvointia ja tuo ihmisten elämään hyvää mieltä, mitä onkin Kaarinassa voinut todistaa moneen otteeseen myös vuonna Taulukossa 6 on Kaarinan kirjaston toimintaa kuvaavia tilastoja viime vuosilta. Vuonna 2018 pääkirjasto oli tammikuun suljettuna ja vuonna 2017 loka-, marras- ja joulukuun. Vuoden 2018 helmikuusta lähtien toiminta on ollut Kaarina-talon uusissa tiloissa, mikä näkyy tilastoissa ja edellisessä tekstissä kuvattuina hyvän mielen kokemuksina niin kuntalaisille kuin työntekijöillekin. Taulukko 6. Fyysiset käynnit, lainaukset ja tapahtumiin osallistuneiden määrä Kaarinan kirjastossa (Lähde: Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut) Fyysiset käynnit / Asukasluku 8,51 8,24 7,8 10,53 Lainaukset / Asukasluku 18,17 17,94 15,51 18,5 Kirjaston tapahtuminen osallistujamäärä / (Asukasluku / 1000) 154,69 117,46 92, Kaikki eivät kuitenkaan syystä tai toisesta pääse julkisissa tiloissa järjestettäviin tapahtumiin. Kaarinan kulttuuri- ja kirjastopalvelut viekin kulttuuria säännöllisesti muun muassa kouluihin ja ikäihmisten palveluiden luo. Tällä säännöllisellä toiminnalla on hyvin keskeinen merkitys esimerkiksi lasten ja ikäihmisten hyvinvoinnille ja osallisuuden kokemiselle. On tärkeää, että kaikille kaarinalaisille tarjotaan mahdollisuus monipuolisesta kulttuuritarjonnasta nauttimiseen esimerkiksi perhetaustaan ja asuinpaikkaan katsomatta. Jotta edellä mainittu onnistuu hyvinvointia lisäävällä tavalla, on tunnettava erilaiset kohderyhmät; kulttuuri- ja kirjastopalveluilla käydään aktiivista keskustelua muun muassa koulujen ja ikäihmisten palveluiden parissa työskentelevien henkilöiden kanssa, ja vuodelle SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

33 on suunnitteilla useita uudistuksia, jotka tuovat palvelut helpommin saataville ja kehittävät myös sisältöjä kohderyhmien kannalta kiinnostavampaan suuntaan. Eräs keskeinen haaste kulttuuripalveluiden pariin hakeutumisessa on henkilökohtainen taloudellinen tilanne. Niinpä Kaarinan kulttuuripalveluilla on tehty linjaus, jonka mukaan kulttuuripalveluiden tuottamat tapahtumat ovat yleisölle maksuttomia. Tämä edistää edelleen osallisuuden kokemusta ja samalla myös paikallisidentiteetin yhteisöllisyyden rakentumista. Keskeisimpiä kulttuuriin liittyviä hyvinvointitekijöitä ovatkin juuri osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemukset. Näitä kulttuuripalveluilla edistetään myös jakamalla avustuksia yhteisöille ja auttamalla erilaisia kulttuurin parissa toimivia tahoja myös muilla tavoin: tarjoamalla tapahtumatuotanto- ja markkinointiapua monenlaisissa tilanteissa. Kulttuuripalveluiden lisäksi kansalaisopisto on yksi kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävä palvelu. Vuonna 2018 Kaarinan kansalaisopistossa tarjottiin kokonaisuudessaan opetustuntia, mikä tarkoittaa 1000 asukasta kohden 382 tuntia. 3.3 Sivistyspalvelut Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä, turvallisuudesta ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessa toimimisesta sekä oman talouden hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestävään elämäntapaan. Perusopetuksessa tuetaan oppilaiden luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen. Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisista, harjoittelemaan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämään ympäristönsä hyvinvointia. Oppilaat oppivat perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämään hyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä haittaavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen ja hakemaan niihin liittyvää tietoa. He saavat mahdollisuuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä sekä kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Oppilaat kasvavat huomaamaan ihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden. He oppivat myös ajanhallintaa, joka on tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaan omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä. Vuonna 2017 perusopetuksen terveydenedistämisaktiivisuutta kuvaavan mittariston kokonaistulos oli Kaarinassa 65, mikä on koko maan keskiarvon (67) tasolla. Alla olevassa kuviossa 24 esitellään perusopetuksen terveydenedistämisaktiivisuuden eri osa-alueiden tulokset. Kaiken kaikkiaan tulos on hyvä, mutta voimavaroissa ja osallisuudessa on parannettavaa. Voimavaroilla tarkoitetaan opettaja-, koulukäyntiavustaja-, kouluterveydenhoitaja-, koululääkäri-, psykologi-, koulukuraattori- ja koulun sosiaalityön henkilöstömitoitusta. Osallisuudella taas tarkoitetaan vanhempainyhdistys- ja tukioppilastoimintaa, huoltajien ja oppilaiden vaikutusmahdollisuuksia ja koulun ja kodin yhteistyötä. 25 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

34 Kuvio 24. Perusopetuksen terveydenedistämisaktiivisuus Kaarinassa vuonna 2017 (Lähde: TEAviisari, THL) THL:n minimitietosisältö suosittaa seuraamaan kunnan hyvinvointikertomuksessa vain joitain sivistyspalveluihin liittyviä indikaattoreita. Yksi niistä on laajaan terveystarkastukseen sisältyvä opettajan kirjallinen arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa. Opettajan antama arvio on tärkeä osa lapsen kokonaisvaltaista kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin arviointia ja tuen tarpeiden varhaista tunnistamista. Moniammatillinen yhteistyö laajassa terveystarkastuksessa tukee koulun ja kodin välistä yhteistyötä ja lapsen hyvinvoinnin edistämistä. Vuonna 2017 perusopetuksen TEAviisarin tulos kertoo, että Kaarinassa vanhemmat ja huoltajat kutsutaan hyvin mukaan tarkastuksiin, mutta opettajan arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa on harvinaisempaa ja siinä on paljon kehitettävää (kuvio 24). 26 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

35 Kuvio 25. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy opettajan kirjallinen arvio oppilaan selviytymisestä ja hyvinvoinnista koulussa ja vanhemmat/huoltajat kutsutaan mukaan tarkastukseen (Lähde: TEAviisari, THL) Sivistyspalvelut ovat omalta osaltaan vastanneet lasten ja nuorten liikkumattomuuden haasteeseen toteuttamalla hankkeita, jotka ovat kuuluneet valtakunnallisiin Ilo kasvaa liikkuenja Liikkuva koulu -ohjelmiin. Maaliskuussa 2019 jätettiin rahoitushakemus Liikkuva opiskelu - hankkeesta, joka on suunniteltu toteutettavan lukuvuonna Kaarinan lukiossa. Ohjelmien ja hankerahoitusten päättyessä on tärkeää pohtia sitä, miten hankkeessa tehtyä työtä jatketaan. 27 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

36 4 Hyvinvointikertomuksesta pois jätetyt minimitietosisällön indikaattorit - Itsearviointi kuntien opiskeluhuoltoryhmien toiminnasta - Itsearviointi seurojen, yhdistysten ja kunnan yhteistyöstä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi - Itsearviointi kunnan elinvoiman edistämisestä - Asukkaiden osallistumiskeinot kuvattu kunnan verkkosivuilla - Ennakkoarvioinnin käyttö kunnan toiminnassa - Turvallisuussuunnitelman perusteella on päätetty toimenpiteistä luottamushenkilöjohdossa - Maahanmuuttajien kotouttamisen edistämisen (suuret kaupungit) - Kunta on asettanut tavoitteita hyvinvointia ja terveyttä edistävien ravitsemustottumusten lisäämiseksi väestöryhmittäin - Psykologin ja kuraattorin yhteisölliseen opiskeluhuoltoon käyttämä aika, % työajasta (perusopetus) - Ehkäisevää päihdetyötä yhteisesti kirjattujen käytäntöjen mukaisesti toteuttavat peruskoulut, % peruskouluista - Varhaiskasvatuksen käyttöaste - Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista - Tieliikenneonnettomuudet - Ulkona, yömajoissa, tilapäissuojissa ja laitoksissa olevat yksinäiset asunnottomat / 1000 asukasta (suuret kaupungit) - Liikuntaan liittyvä neuvonta ja ohjaus, % asukkaista - Elintarvikevälitteisten ruokamyrkytysepidemioiden lukumäärä ja niissä sairastuneet ( asukasta kohti) - Vesivälitteisissä epidemioissa sairastuneiden määrä ( asukasta kohti) - Melusta kärsivien ihmisten määrä kunnittain, yli 55 db vuorokausitaso tai 50 db yöaikaan (suuret kaupungit) - Suuren kaupungin vuokra-asuntojen osuus kaupunginosittain (suuret kaupungit) - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä vuotiaiden ylipaino - Huolta herättävää päihteiden tai tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttöä tai rahapelaamista, % 8. ja 9. luokan oppilaista, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista - Alaikäisenä alkoholin tai savukkeiden ja sähkösavukkeiden ostoja vähittäismyynnistä, % 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista - Kohtalainen tai vaikea ahdistuneisuus, % 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista - Tyytyväinen elämäänsä tällä hetkellä, % 4. ja 5. ja 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista - Kokenut vanhempien fyysistä väkivaltaa vuoden aikana, % 4. ja 5. ja 8. ja 9. luokan oppilaista ja lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista - Nuorten (15-29-vuotiaat) tekemät rikokset - Päihdekiinniotot - Ulkomaalaiset työttömät työnhakijat, % ulkomaalaisten työvoimasta - Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet, % vuotiaista - Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % äänioikeutetuista - THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu - Kaatumisiin ja putoamisiin liittyvät hoitojaksot 65 vuotta täyttäneillä / vastaavanikäistä 28 SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

37 Lähteet Aikuisten ruokavalio on kaukana suositeltavasta. THL tiedote < /aikuisten-ruokavalio-on-kaukana-suositeltavasta> Viitattu Kokko S, Martin L, toim. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa: LIITUtutkimuksen tuloksia Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 1, Helsinki. Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma Julkaisuja 5/2018. Liikenne- ja viestintäministeriö Sievänen, T. ja Neuvonen, M. (toim.) Luonnon virkistyskäyttö Metlan työraportteja 212. Suomen ympäristökeskus (SYKE). Elinympäristön tietopalvelu Liiteri. Viitattu Taulu, A Ehkäisevän päihdetyön rakenteet Lounais-Suomen aluehallintoviraston toimialueen kunnissa vuonna /2017 Aluehallintoviraston julkaisuja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet.fi. Viitattu Turun seudun ilmansuojelun yhteistyöryhmä Turun kaupunkiseudun ilmanlaatu vuonna Turvallisuutta kaikkialla - paikallisen ja alueellisen turvallisuussuunnittelun kansalliset linjaukset. Sisäministeriön julkaisuja 2019:2. Valtioneuvoston selonteko liikuntapolitiikasta < Viitattu SOSTER oheismateriaali 27: Hyvinvointikertomus 2018

38 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Ajankohtaiset asiat 3/2019 KNA/122/ /2019 Tiivistelmä - Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi, puh Selostus asiasta Lautakunnassa annetaan katsaus seuraaviin vireillä oleviin ajankohtaisiin asioihin: - RAI-arviointijärjestelmä - PSOP: suomi.fi - Ateriapalvelun asiakastyytyväisyys - Veteraanipalvelut / kotiin annettavat palvelut: Muutokset alkaen - Katsaus perhepalveluiden kustannusvaihtoehtoihin - Ympärivuorokautisten palveluiden laadunvalvonta - Paljon palveluita tarvitsevien sosiaaliohjaaja aloittaa terveyskeskuksessa Kaarinastrategian toteutuminen - Liitteet - Oheismateriaali - Esittelijä Päätösehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Lautakunta merkitsee annetun katsauksen tiedoksi. Päätös 28 Ote -

39 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Tiivistelmä Katsaus kotihoidon tilanteeseen ja lisämäärärahaesitys työntekijäresurssin lisäämiseksi KNA/396/ /2019 Kotihoidon palveluiden tarve on kasvanut jatkuvasti. Nykyisillä resursseilla ei kyetä enää hoitamaan kasvavaa asiakasmäärää. On päätettävä joko tiukentaa palvelunantokriteereitä tai lisättävä henkilökunnan määrää. Lautakunnalle esitetään palkattavaksi kuusi lähihoitajaa lukien paikkaamaan palvelukysynnän lisääntymisestä johtuvaa henkilöstövajetta. Kustannus vuodelle 2019 on euroa; vuotuinen kustannus on euroa. Kotihoitoa vahvistamalla voidaan loiventaa väestön ikääntymisestä johtuvaa ikäihmisten palveluiden kulukasvua. Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija Kotihoidon johtaja Jenni Haapanen, puh Controller Tommi Haapala, puh Ikäihmisten palvelujohtaja Seija Sjöblom, puh Selostus asiasta Mitä kotihoito on Kotihoidolla tarkoitetaan sosiaalihuoltolain 19 :n kotipalvelun ja terveydenhuoltolain 25 :ään sisältyvien kotisairaanhoidon tehtävien muodostamaa kokonaisuutta. Kotihoidon tarkoituksena on tukea asiakkaan toimintakykyä siten, että hän voi asua turvallisesti mahdollisimman pitkään kotonaan. Kotihoidon palvelujen avulla siirretään asiakkaan mahdollista ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Kotihoito on kotiin asiakkaalle annettua hoitoa, huolenpitoa, sairaanhoitoa, ohjausta ja neuvontaa. Kotona selviytymistä tuetaan lisäksi tukipalvelujen avulla: tukipalveluja ovat ateriapalvelu, kauppapalvelu, turvapuhelin, päiväkuntoutus sekä lyhytaikaishoito palveluasumisyksiköissä. Kotihoito on tarkoitettu niille henkilöille, jotka eivät selviydy ilman toisen henkilön apua jokapäiväisistä toiminnoistaan ja joilla ei ole omaisia tai läheisiä auttamassa. Kotihoidon asiakkaina on pääosin ikäihmisiä, mutta myös nuorempia, lapsiakin. Kotihoidossa työskentelee 37 hoitajaa, 9 sairaanhoitajaa, yksi terveydenhoitaja, kolme hoitaja/vuosilomasijaistajaa, yksi sairaanhoitaja/vuosilomasijaistaja, yksi hoitaja/sairauslomasijaistaja, yksi sairaanhoitaja/palvelutarpeenarvioija sekä kaksi toiminnanohjaajaa ja 0,5 työnjakajaa sekä kotihoidon johtaja. Kotikuntoutustiimissä työskentelee 3 hoitajaa, sairaanhoitaja, fysioterapeutti ja toimintaterapeutti. Lisäksi Hovirinta-Värttinän yksikönjohtajan työpanoksesta osa (0,42) kuuluu laskennallisesti kotihoitoon.

40 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 38 Kotihoidon kehittäminen Kotihoitoa on digitalisoitu, mm. vuonna 2014 otettiin käyttöön toiminnanohjausjärjestelmä, jonka avulla saadaan järjestettyä tasapuolisesti asiakkaiden tarpeiden ja henkilökunnan osaamisen sekä maantieteellisen sijainnin perusteella optimaaliset reitit ja työpäivät. Tuolloin otettiin käyttöön myös mobiilikirjaaminen (= kirjaaminen ja tilastointi älypuhelimilla asiakkaiden kodeissa). Asiakastiedot kulkevat työntekijöiden mukana älypuhelimissa. Vuonna 2017 otettiin käyttöön sähköinen ovenavaus, joka mahdollistaa asiakkaan oven avaamisen työtekijöiden älypuhelimilla. Tämä toi joustavuutta käyntien siirtoihin sekä turvallisuutta, koska avaimia ei tarvitse enää kantaa mukana. Asiakkaiden palvelutarvetta on arvioinut keskitetysti yksi palvelutarpeenarvioija/sairaanhoitaja. Sekä uusien asiakkaiden että terveyskeskuksen sairaalasta kotiutuvien asiakkaiden palveluiden arviointiin yhden työpanos on tällä hetkellä riittämätön ja arviointeja tekevät kotihoidon muutkin työntekijät. Kotikuntoutustiimin toiminta käynnistettiin vuonna Kotikuntoutuksen tavoitteena on lisätä asiakkaan mahdollisuuksia pärjätä kotona pidempään ja myöhentää ympärivuorokautisen hoidon aloitusta. Kotikuntoutustiimi ohjaa ja tukee asiakasta omatoimisuuteen kaikilla arjen osa-alueilla. Kuntoutuja tekee siis niin paljon itse kuin pystyy ja osaa. Kuntoutusta voi olla esimerkiksi se, että kuntoutuja harjoittelee pukeutumista, voileipien valmistamista, rollaattorin tuella kävelemistä, kaupassa käymistä tai tulee itse avaamaan ulko-oven kuntouttajalle. Kuntoutukseen sisältyy myös vapaa-ajanvieton ja harrastusmahdollisuuksien edistäminen. Kuntoutuskäynneille pyritään varaamaan riittävästi aikaa kiireettömän kuntoutustoiminnan mahdollistamiseksi. Kotihoitoa on mahdollista saada myös palvelusetelillä ja käytössä sähköinen palvelusetelijärjestelmä PSOP. Palveluseteliasiakkaita on tällä hetkellä 28 kuudella eri yrittäjällä. Palveluseteli tuo joustoa, mutta myös haasteita mm. yhteisen asiakastietojärjestelmän puuttumisen vuoksi. Valvonnan toteuttaminen vaatii myös riittävää resursointia. Ikäihmisten palveluissa on käynnistetty koneellisen lääkkeenjaon mahdollisuuden selvittely paikallisten apteekkien kanssa. Tämä lisäisi työntekijöiden asiakkaalle annettavaa aikaa. Ikäihmisten palveluiden johtamisjärjestelmää kehitetään paraikaa asiakaspalvelun laadun varmistamiseksi. Erityisesti kiinnitetään huomiota esimiesselvityksessä tehtyihin havaintoihin. Kotihoidon johtajan alaisuudessa on tällä hetkellä 55 työntekijää. Henkilöstölautakunnan linjauksen mukaan yksiköissä, joissa esimiehellä on yli 30 alaista, voidaan ottaa käyttöön tiimiesimiesmalli. Kotihoidossa tämä on välttämätöntä. Tiimiesimies tuo parannusta mm. lähijohtamiseen, työhyvinvointiin, vuorovaikutukseen ja työarjessa läsnä olemiseen kotihoidossa, sillä tiimiesimies voi mm. käydä

41 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 39 henkilökohtaisia kehityskeskusteluita työntekijöiden kanssa. Lisäksi tiimiesimiehen tehtävänkuvaan voivat sisältyä päivittäiset työnjohdolliset tehtävät, henkilöstöjohtamista, henkilöstöhallinnollisia päätöksiä, kurinpidollisia toimenpiteitä, työturvallisuusvastuuta ja työaikamääräyksiä. Tiimiesimiesmallin pilotointi on suunniteltu aloitettavaksi kotihoidossa mahdollisimman pian vuonna Asiakastarpeet suhteessa resursseihin Vanhusväestön määrä sekä muistisairautta sairastavien määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina ja kasvu jatkuu edelleen (kuvio 1). Erityisesti yli 75- vuotiaiden määrän kasvu kiihtyy lähivuosina (kuvio 2). 75 vuotta täyttäneistä kuntalaisista 15 % saa kotihoitoa tällä hetkellä ja kotihoidon asiakasmäärä suhteellisesti kasvanut viime vuosina. Kotihoidon asiakkaiden suhteellisessa määrässä on saavutettu valtakunnallinen tavoite nykyisillä resursseilla, mikä on heikentänyt palvelun laatua. Esimerkiksi asiakaskäyntien kesto on lyhentynyt (kuvio 3). Kuntaliiton vertailun mukaan Kaarinassa käytetään muita kehyskuntia niukemmin rahaa kotihoitoon (kuvio 4). Sen sijaan ympärivuorokautiseen hoivaan Kaarina käyttää muihin kehyskuntiin verrattuna melko paljon resursseja. Ympärivuorokautisen hoidon kulut ovat kasvaneet euromääräisesti enemmän kuin kotihoidon kulut (kuvio 5). Ympärivuorokautisen hoidon tarpeen kasvun loiventamiseksi henkilöstöresurssien lisääminen kotihoitoon on tarkoituksenmukaista. Kotihoidon asiakaslukumäärä on merkittävästi lisääntynyt (kuvio 6). Kotihoidon asiakasmäärä ja asiakkaille annettava aika, nk. välitön asiakastyö, on lisääntynyt vuodesta 2012 alkaen 24 % ja säännöllisten asiakkaiden määrä on noussut 39 % (kuviot 7 ja 8). Asiakkuuksien kesto on keskimäärin tällä hetkellä 24,5 kk ja vaihteluväli 0,5 kk kk (kuvio 9). Keskimääräinen asiakaskäynnin kesto on 20 minuuttia, joka on liian lyhyt tarpeisiin nähden. Se on lyhentynyt viime vuosien aikana (kuvio 10). Erityisesti muistisairaat sekä mielenterveys- ja päihdeasiakkaat tarvitsevat pidempiä käyntejä pärjätäkseen kotona. Tällä hetkellä asiakaskäyntejä tehdään keskimäärin arkisin 240 käyntiä päivässä ja viikonloppuisin 180 käyntiä päivässä. Kotiutushoitajan aloitettua työnsä terveyskeskuksen sairaalassa ovat kotiutukset nopeutuneet merkittävästi, mikä on tavoitteen mukaista. Nopeat kotiutukset lisäävät työtä kotihoidossa, sillä moni tarvitsee lyhyen intensiivisen hoidon kotiutuksen yhteydessä, minkä jälkeen asiakas saattaa pärjätäkin kevyemmillä tukipalveluilla kotona. Asiakasvaihtuvuus on aiempaa suurempaa. Kotihoidon asiakkaat ovat monisairaita ja palveluiden tarve hyvin vaihteleva. Ikäihmisten palvelut toimivat verkostomaisesti ja yhteistyötahoja on useita. Yhteistyötä tehdään mm. mielenterveys- ja päihdeyksikkö Vintin, vammaispalvelun ja kotisairaalan kanssa.

42 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 40 Lokakuussa 2018 avautunut yhteisökoti ja senioriasunnot Katariinankulmassa sitovat kotihoidon henkilöstöä kolmen työntekijän verran päivässä (kaksi hoitajaa aamuvuoroissa ja 1 iltavuorossa). Tähän työhön on viisasta panostaa, sillä yhteisökoti välimuotoisena asumispalveluna siirtää tehostetun palveluasumisen tarvetta. Kotihoidon tarjoaminen keskustan senioriasunnoissa säästää matkoihin kuluvaa aikaa. Tulevilla ikäihmisten määrillä ja nykyisellä palvelurakenteella tehostetun palveluasumisen lisärahan määrän tarve kasvaa merkittävästi (kuvio 11). Asiakastapaukset ja hintavertailu eri palveluissa Liitteessä on kuvattu kaksi eri asiakastapausta ja hintavertailu eri palveluista. Nopea kotiutus ja mahdollisimman pitkä hoito kotona ovat sekä inhimillisempiä että taloudellisempia vaihtoehtoja kuin sairaalassa oleminen. Jokainen lisäpäivä terveyskeskuksen sairaalassa on ikäihmisen toimintakyvyn säilymisen kannalta riski (Liite 2) Jos jatkamme kotihoidossa nykyresurssilla Jos lisäresurssia kasvavasta asiakasmäärästä huolimatta ei saada, kotihoitoon pääsyn kriteereitä on tiukennettava. Käytännössä se tarkoittaisi, että pelkästään hygienianhoito-asiakkuudet (= suihku kerran viikossa) sekä pelkästään lääkehoito-asiakkuudet lopetetaan ja kuntalaiset hankkivat nämä palvelut yksityiseltä sektorilta itse maksaen. Asiakaskäyntien kestoa joudutaan lyhentämään nykyisestä. Tästä seuraa, että kotiutuksia ei pystytä hoitamaan jatkossa tavoitteen mukaisessa aikataulussa, vaan asiakkaat odottavat terveyskeskuksen sairaalassa kotiin pääsyä hoidon jo päätyttyä. Terveyskeskuksen sairaalan käyttö kasvaisi, koska asiakkaat eivät saisi tarvitsemaansa palvelua kotiin. Tämä saattaisi lisätä erikoissairaanhoidon siirtoviivemaksuja; jos terveyskeskussairaalassa ei ole tilaa erikoissairaanhoidosta tuleville potilaille, sairaanhoitopiiri laskuttaa kaupunkia "turhasta" paikasta TYKS:ssä. Tässä tilanteessa palvelurakenne vinoutuisi entisestään ja kokonaiskulut kasvaisivat. Lisämäärärahaesitys Kotihoitoon esitetään palkattavaksi kuusi lähihoitajaa alkaen paikkaamaan palvelukysynnän lisääntymisestä johtuvaa henkilöstövajetta. Lisähenkilökunta ei lisää tilatarpeita, koska työskentely tapahtuu suurelta osin asiakkaiden kodeissa. Kustannus vuodelle 2019 on euroa. Vuotuinen kustannus on euroa. Kaarinastrategian toteutuminen Sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä. Vastuullinen johtaminen. Liitteet -

43 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 41 Oheismateriaali Esittelijä Päätösehdotus Kotihoidon tilastoja Asiakastapaukset ja hintavertailut Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Sosiaali- ja terveyslautakunta 1) merkitsee tiedoksi katsauksen kotihoidon tilanteeseen; 2) päättää esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle, että sosiaalija terveyslautakunnalle myönnetään euron lisämääräraha vuoden 2019 talousarvioon kuuden lähihoitajan palkkaamiseksi kotihoitoon alkaen. Päätös 29 Ote Kaupunginhallitus Ikäihmisten palvelujohtaja Kotihoidon johtaja

44 Kuvio 1 Varsinkin yli 75 v. määrä Kaarinassa nousee lähitulevaisuudessa. Kotihoidon palvelukysynnän kannalta yli 85 v. määrän sekä muistisairaiden määrän kasvu on merkityksellistä. Lähde: Tilastokeskuksen väestöennuste Kuvio 2 Ikääntyneiden määrän kasvu kiihtyy lähivuosina, ennakoiviin toimiin ryhdyttävä nyt. Yli 75-vuotiaiden määrän muutos 10 nopeinta 10 hitainta Siuntio 2,43 Luhanka 1,04 Pirkkala 2,34 Rautavaara 1,06 Kirkkonummi 2,34 Multia 1,08 Kempele 2,28 Tervola 1,11 Järvenpää 2,27 Pomarkku 1,11 Kontiolahti 2,21 Kuortane 1,12 Kerava 2,17 Punkalaidun 1,13 Tuusula 2,14 Isojoki 1,14 Kaskinen 2,12 Halsua 1,15 Vihti 2,10 Savitaipale 1,15 indeksoinnilla tarkasteltuna Kaarina ikääntyy 27 nopeimmin suhteessa muihin kuntiin ajanjaksolla Kaarina Yli 75-vuotiaat Suhde vuoteen ,26 0,40 0,51 1,00 1,08 1,41 1,92 2,24 2,44 2,62 Osuus väestöstä 2,7 % 3,6 % 4,0 % 6,8 % 7,4 % 9,3 % 12,4 % 14,2 % 15,3 % 16,4 % Lähde: Perlacon SOSTER oheismateriaali 29: Kotihoidon tilastoja

45 Kuvio 3 Kotihoidon asiakkaiden suhteellisessa määrässä on saavutettu valtakunnallinen tavoite nykyisillä resursseilla, mikä on vaikuttanut palvelun laatuun (esim. asiakaskäyntiaikojen lyhentymiseen). Lähde: Kaarinan kaupunki, ikäihmisten palvelut Kuvio 4 Muihin kuntiin verrattuna resursseja käytetään Kaarinassa paljon ymp. vrk hoivaan ja niukasti kotihoitoon Lähde: Kuntaliitto, FCG SOSTER oheismateriaali 29: Kotihoidon tilastoja

46 Kuvio 5 t Voidaksemme loiventaa ympäri-vrk hoidon kasvua tarvitaan merkittävästi henkilöstöresurssien lisäämistä kotihoitoon. Toimintakate. Lähde: Kaarinan kaupunki, taloushallinto Kuvio 6 Lähde: Kaarina, ikäihmisten palvelut SOSTER oheismateriaali 29: Kotihoidon tilastoja

47 Kuvio 7 Lähde: Kaarinan kaupunki, ikäihmisten palvelut Kuvio 8 Lähde: Kaarinan kaupunki, ikäihmisten palvelut SOSTER oheismateriaali 29: Kotihoidon tilastoja

48 Kuvio 9 Kotihoidon asiakkuudet voivat olla hyvin eri pituisia Lähde: Kaarinan kaupunki, ikäihmisten palvelut Kuvio 10 Ikäihmisten kotona pärjäämisen kannalta kotihoitokäynnin lyhentyminen ei ole toivottavaa. Lähde: Kaarinan kaupunki, ikäihmisten palvelut SOSTER oheismateriaali 29: Kotihoidon tilastoja

49 Kuvio 11 t Toimintakate. Lähde: Kaarinan kaupunki, taloushallinto SOSTER oheismateriaali 29: Kotihoidon tilastoja

50 Asiakastapaukset ja hintavertailut Selma 90-vuotiaalla yksin kerrostalossa (hissillinen) asuvalla Selmalla on perussairauksina tyypin 2 -diabetes, insuliinihoito aloitettu 5/2018. Verenpainetauti, osteoporoosi. Haimasyöpä todettu 5/2018, oireenmukainen hoito. Liikkuu rollaattorilla. Omaiset asuvat kauempana. Kotihoito käy asiakkaan luona kolme kertaa päivässä, yhteensä 7 tuntia 45 minuuttia viikossa. Aamukäynti 30min, paitsi torstaina 45min. koska lääkejako - Verensokerin mittaus, insuliinin pistäminen lääkekortin ohjeen mukaan, aamulääkkeiden anto - Ravitsemuksesta huolehtiminen, varmistetaan, että asiakas syö - Torstai aamuna lisäksi lääkejako viikoksi dosettiin, tarvittaessa tilataan puuttuvat lääkkeet apteekista ja uusitaan reseptit Päiväkäynti 15min, paitsi keskiviikkona 45min. koska suihkussa avustaminen ja kauppatilaus - Verensokerin mittaus ja päivälääkkeiden antaminen - Varmistus, että aloittaa ruokailun, ateriapalvelusta ruoka päivittäin - Keskiviikkoisin suihkussa avustaminen ja kauppatilauksen teko, tehdään yhdessä asiakkaan kanssa ja lähetys s-postilla Pajamestareille Iltakäynti 15min. - Verensokerin mittaus, iltalääkkeiden anto - Varmistetaan, että asiakas syö iltapalan SOSTER oheismateriaali 29: Asiakastapaukset ja hintavertailut

51 Hinnat eri palvelumuodoissa: Kotihoito: 7 t 45 min viikossa 67 euroa /t x 7 t 45 min /vko = 519,25 euroa /vko = 2077 euroa / kk Tehostettu palveluasuminen: 89 euroa /vrk = 623 euroa / vko = 2492 euroa /kk Terveyskeskuksen sairaala 250 euroa / vrk = 1750 euroa / vko = 7000 euroa / kk Martta 87-vuotiaan Martan perussairauksina on 2-tyypin diabetes, verenpainetauti, hyperkolesterolemia ja moninivelrikko. Hänellä on huono kuulo. Ollut osastolla sekavuuden ja yleistilan laskun vuoksi. Asuu puolison kanssa esteettömässä asunnossa. Rollaattorilla liikkuu. Puoliso huolehtii ravitsemuksen. Osastolla ollessa vointi ei juurikaan kohentunut, tehostettuun palveluasumiseen hakemista jo mietittiin, mutta lääkärin päätöksellä kotikokeiluun, vaikka osastolla oli vielä sekavuutta, muistamattomuutta ja avuntarve runsas. Kotikokeiluun kotihoidon turvin, kotihoidon käynnit aloitettiin kolme kertaa päivässä aamulla, päivällä ja illalla. Viikon kuluessa huomattiin, että päiväkäynnille ei tarvetta, joten nyt käynnit kaksi kertaa päivässä aamulla ja illalla, yhteensä 4,5 tuntia viikossa. SOSTER oheismateriaali 29: Asiakastapaukset ja hintavertailut

52 - Aamulla ja illalla huolehditaan hygienianhoidosta ja vaipan vaihdosta, kastelee runsaasti. Kerran viikossa suihkuapu. - Aamulla ja illalla tarkistetaan/annetaan lääkkeet. Kerran viikossa lääkejako dosettiin, puoliso hakee lääkkeet apteekista ja kotihoito uusii reseptit. Asiakas jäi kotikokeilun jälkeen kotiin, kotiympäristössä toimiminen onnistuikin hyviin, tuttu ympäristö virkisti asiakasta. Kotihoito käy kaksi kertaa päivässä, aamulla ja illalla. Pärjää kotihoidon ja puolison apujen turvin kotona, vielä ei ole tarvinnut hakemusta laittaa tehostettuun palveluasumiseen. Hinnat eri palvelumuodoissa: Kotihoito: 67 euroa/tunti 67 euroa x 4,5 tuntia= 301,5 euroa /vko 1206 euroa /kk Tehostettu palveluasuminen: 89 euroa /vrk = 623 euroa / vko = 2492 euroa /kk Terveyskeskuksen sairaala 250 euroa / vrk = 1750 euroa / vko = 7000 euroa / kk SOSTER oheismateriaali 29: Asiakastapaukset ja hintavertailut

53 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Sosiaali- ja terveyslautakunnan taloustilanne 3/2019 KNA/421/ /2019 Tiivistelmä - Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija Controller Tommi Haapala, puh Selostus asiasta Liitteenä on lautakunnan taloustilanne 3/2019. Kaarinastrategian toteutuminen - Liitteet Tulosraportti 3/2019 Liite 12/2019 Oheismateriaali - Esittelijä Päätösehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Lautakunta merkitsee tiedoksi maaliskuun taloustilanteen. Päätös 30 Ote -

54 Sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvion toteumaraportti Maaliskuu 2019 Lautakunnan liite teur TA 2019 Ennuste Ero ( ) Ero (%) Toimintatuotot % Toimintakulut % Toimintakate % Toimintatuotot (t ) 1-3/2018 TP 2018 Tot % 1-3/2019 TA 2019 Tot % Enn Lautakunta yht % % Sote yleishallinto % % 0 Perhe- ja sosiaalipalvelut % % Ikäihmisten palvelut % % Terveyspalvelut % % Toimintakulut (t ) 1-3/2018 TP 2018 Tot % 1-3/2019 TA 2019 Tot % Enn % Lautakunta yht % % Sote yleishallinto % % -694 Perhe- ja sosiaalipalvelut % % Ikäihmisten palvelut % % Terveyspalvelut % % Toimintakate (t ) 1-3/2018 TP 2018 Tot % 1-3/2019 TA 2019 Tot % Enn Lautakunta yht % % Sote yleishallinto % % -694 Perhe- ja sosiaalipalvelut % % Ikäihmisten palvelut % % Terveyspalvelut % % Toimintakulut kululajeittain (t ) 1-3/2018 TP 2018 Tot % 1-3/2019 TA 2019 Tot % Enn MAALISKUU 2019 Henkilöstökulut % % Palvelujen ostot % % Aineet, tarvikkeet ja tavarat % % Avustukset % % Vuokrat % % Muut kulut % % -6 Toimintakulut yht % % Suoritteet (osa elokuulta) 3/2017 3/2018 3/2019 Muutos % Lastensuojelu/sijoitettujen lasten määrä (laitoshoito) Lastensuojelu/sijoitettujen lasten määrä (perhehoito) Sos.palv/työmarkk.tuen kuntaosuus t 2kk Ikäihmiset/yksit. palveluas. sidotut rahat t (talousar.) Ikäihmiset/yksit. palveluas. asiakkaiden määrä Avosairaanhoito/käyntien määrä vuoden alusta Hammashoito/käyntien määrä vuoden alusta % % % (7 036) % % % Lautakunnan alaiset investoinnit TA /2019 Jäljellä ( ) Hammashoitoyksiköt 2 kpl Kodeissa tehtävien palvelujen autot 3 kpl Tiklin auto invavarustuksella Sijoitettujen lasten määrä vuoden lopussa. Työmarkkinatuki helmik jälk = 2 kk. Perhe- ja sosiaalipalvelut Kokonaisuudessaan perhe- ja sosiaalipalvelut ovat alkuvuonna menneet lähes edellisen vuoden tuottojen ja kustannusten mukaisesti ja toisaalta talousarvion puitteissa. Työmarkkinatuen kuntaosuus on talousarviossa suunniteltu erittäin haasteelliseksi, myös alkuvuoden toteutuneiden maksujen valossa. Sosiaalipalvelujen talousarvio ei siitä huolimatta ole alkuvuonna ylittynyt, koska työllistämispalvelujen kustannukset erääntyvät jälkikäteisesti. Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten määrä on Kaarinassa jo vuosia ollut jatkuvasti nousevalla uralla, ja erityisesti tulevina lähivuosina kasvuvauhti kiihtyy huomattavasti. Ikäryhmästä riippuen kasvuvauhti on noin 6-8 %. Tämä aiheuttaa merkittävän kustannuspaineen ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen tai vaihtoehtoisiin palvelumuotoihin. Kotihoito on alkuvuonna pysynyt lähes talousarviossa (koska kotihoidon kulut ovat pääosin oman henkilöstön palkkoja), mutta palveluasuminen on alkuvuoden vauhdilla menossa mahdollisesti useita satoja tuhansia yli talousarvion. Kaikenlaiset ideat ikäihmisten palvelujen toteuttamiseksi taloudellisesti kestävästi ovat tarpeen, sillä ikäihmisten palvelujen järjestäminen on lähivuosina soten taloushuolien kestoaihe, myös Kaarinassa. Nykyrakenteella palveluasuminen aiheuttaa joka talousarvioon yli 800 t määrärahan kasvun tarpeen aina edelliseen vuoteen nähden. Terveyspalvelut Terveyspalveluissa avosairaanhoidon ja terveyskeskuksen sairaalan henkilöstökustannukset alkuvuonna ovat ylittäneet talousarvion. Syynä on ollut sijaisten käyttö. Erikoissairaanhoito Lähetteet erikoissairaanhoitoon ovat alkuvuonna vähentyneet -1 %. Erikoissairaanhoidon kustannukset puolestaan ovat alkuvuonna kasvaneet edelliseen vuoteen nähden +11 %. Kustannukset ovat siten aiheutuneet kiireellisestä tai aiemmin aloitetusta hoidosta. Talousarvioon nähden alkuvuoden kehitys näyttää erittäin hankalalta, sillä koko vuoden talousarvio ylittyisi tällä vauhdilla 2 milj.. Kaarina maksaa erikoissairaanhoidosta pääosin käytön ja sovittujen hintojen mukaan. SOSTER liite 12/2019: Sote talousraportti 3/2019

55 Sosiaali- ja terveyslautakunta yksiköittäin Maaliskuu 2019 Toimintatuotot (t ) 1-3/2018 TP 2018 Tot % 1-3/2019 TA 2019 Tot % Yleishallinto Pesopa hallinto % % Perhekeskus % % Lastensuojelupalvelut % % Sosiaalipalvelut % % Vammaispalvelut % % Ikipa hallinto % % Kotihoitopalvelut % % Palveluasuminen % % Avoin päivätoiminta % % Päiväkuntoutus % % Omaishoito Perhehoito % % Tepa hallinto % % Neuvola-,koulu-,opisk-th % % Terapia & psykologipalv % % Avosairaanhoito % % Mielenterveys & päihde % % Terv.kesk.sairaala % % Hammashuolto % % Tukipalvelut % % Keskitetyt ostopalvelut % % Toimintakulut (t ) 1-3/2018 TP 2018 Tot % 1-3/2019 TA 2019 Tot % Yleishallinto % % Pesopa hallinto % % Perhekeskus % % Lastensuojelupalvelut % % Sosiaalipalvelut % % Vammaispalvelut % % Ikipa hallinto % % Kotihoitopalvelut % % Palveluasuminen % % Avoin päivätoiminta % % Päiväkuntoutus % % Omaishoito % % Perhehoito % % Tepa hallinto % % Neuvola-,koulu-,opisk-th % % Terapia & psykologipalv % % Avosairaanhoito % % Mielenterveys & päihde % % Terv.kesk.sairaala % % Hammashuolto % % Tukipalvelut % % Keskitetyt ostopalvelut % % Toimintakate (t ) 1-3/2018 TP 2018 Tot % 1-3/2019 TA 2019 Tot % Yleishallinto % % Pesopa hallinto % % Perhekeskus % % Lastensuojelupalvelut % % Sosiaalipalvelut % % Vammaispalvelut % % Ikipa hallinto % % Kotihoitopalvelut % % Palveluasuminen % % Avoin päivätoiminta % % Päiväkuntoutus % % Omaishoito % % Perhehoito % % Tepa hallinto % % Neuvola-,koulu-,opisk-th % % Terapia & psykologipalv % % Avosairaanhoito % % Mielenterveys & päihde % % Terv.kesk.sairaala % % Hammashuolto % % Tukipalvelut % % SOSTER liite 12/2019: Sote talousraportti 3/2019 Keskitetyt ostopalvelut % %

56 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Johtavan ylihoitajan viran täyttäminen KNA/251/ /2019 Tiivistelmä - Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija Johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala, puh Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi, puh Selostus asiasta Johtava ylihoitaja Tarja Paavola on päivätyllä kirjeellä ilmoittanut irtisanoutuvansa tehtävästään (vak ) siten, että hänen viimeinen virassaolopäivänsä on Eron myöntäminen kuuluu hallintosäännön 60 mukaan palvelussuhteeseen ottavalla viranomaiselle. Yksikön esimiesten valinnasta päättää toimielin, jonka alainen henkilö on eli tässä tapauksessa sosiaali- ja terveyslautakunta. Johtava ylihoitaja on keskeinen esimies terveyspalveluiden johtamisjärjestelmässä. Viran kelpoisuusvaatimuksena tulee tehtävän vaativuus huomioon ottaen olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 559/1994 mukainen laillistus, ja kokemus terveydenhuollon johtamis- ja esimiestehtävistä. Virassa vaaditaan hyvää suullista ja kirjallista suomen kielen taitoa ja tyydyttävää suullista ja kirjallista ruotsin kielen taitoa. Virkaan valittavalta edellytetään halua ja taitoa johtaa moniammatillisia työyhteisöjä, kehittämis- ja muutosjohtamisosaamista. Virassa menestymisen kannalta oleellista on hyvä yhteistyökyky, paineensietokyky ja valmius projektiluonteisten hankkeiden johtamiseen. Kaarinastrategian toteutuminen - Liitteet - Oheismateriaali - Esittelijä Päätösehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Sosiaali-ja terveyslautakunta päättää 1. myöntää Tarja Paavolalle eron johtavan ylihoitajan virasta alkaen; 2. julistaa johtavan ylihoitajan viran heti haettavaksi; 3. että viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto

57 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 55 ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 559/1994 mukainen laillistus sekä kokemus terveydenhuollon johtamis- ja esimiestehtävistä; 4. nimetä valintatyöryhmään lautakunnan puheenjohtajan, yksilöjaoston puheenjohtajan, johtavan ylilääkärin sekä sosiaali- ja terveysjohtajan. Päätös 19 Ote Ehdotus hyväksyttiin. Johtava ylilääkäri Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija Johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala, puh Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi, puh Selostus asiasta Sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen mukaisesti johtavan ylihoitajan virka on ollut haettavana päättynein hakuajoin. Määräajassa hakemuksensa jätti 26 hakijaa. Hakijoista neljä kutsuttiin pidettyihin haastatteluihin. Haastattelun yhteydessä hakijat tekivät myös aiheeseen liittyvän ennakkotehtävän. Viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 559/1994 mukainen laillistus sekä kokemus terveydenhuollon johtamis- ja esimiestehtävistä. Valintatyöryhmä katsoo yksimielisesti, että haastatelluista hakijoista ansioituneimmat ovat TtM Pia-Maria Kirjonen ja TtM Laura Laukkanen. Heistä kumman vain voisi osaamisensa ja ominaisuuksiensa perusteella valita johtavan ylihoitajan virkaan. Verrattuna Laukkaseen Kirjosen eduksi on luettava monipuolisempi työhistoria, tietosuojaosaaminen ja kokemus etenkin perusterveydenhuollon kehittämisestä. Valintatyöryhmä (lautakunnan pj. Hollmén, yksilöjaoston pj. Eriksson, johtava ylilääkäri Tuomaala ja sosiaali- ja terveysjohtaja Arola-Järvi) esittää yksimielisesti, että hakijoiden koulutuksesta, työkokemuksesta ja haastatteluista tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella johtavan ylihoitajan virkaan valitaan TtM Pia-Maria Kirjonen ja varalle TtM Laura Laukkanen. Valintatyöryhmä esittelee asiaa kokouksessa. Kaarinastrategian toteutuminen - Liitteet - Oheismateriaali - Esittelijä Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi

58 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 56 Päätösehdotus Sosiaali- ja terveyslautakunta 1. päättää, että johtavan ylihoitajan virkaan nimitetään TtM Pia-Maria Kirjonen ja että varalle valitaan TtM Laura Laukkanen; 2. toteaa, että mikäli Kirjonen ei ota virkaa vastaan, Laukkanen nimitetään virkaan ilman eri päätöstä; 3. toteaa, että jos Kirjonen ottaa viran vastaan, koeajan määrääminen ei ole tarpeen, sillä Kirjonen on hoitanut ao. tehtävää viransijaisena jo yli puolentoista vuoden ajan; 4. toteaa, että mikäli Kirjosen sijaan virkaan tulee nimitettäväksi Laukkanen, virassa on kuuden kuukauden koeaika; 5. päättää, että virkaan nimitetyn on seitsemän päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista ilmoitettava kirjallisesti, ottaako hän viran vastaan, muutoin valinta raukeaa; 6. toteaa, että virassa edellytetään tartuntatautilain 48 edellyttämää rokotussuojaa. Päätös 31 Ote Hakijat Johtava ylilääkäri

59 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018 KNA/327/ /2019 Tiivistelmä - Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi, puh Selostus asiasta Sosiaalihuollon asiakaslain (812/2000) 24 :ssä säädetään sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisestä ja asiamiehen tehtävistä. Jokaisella kunnalla on oltava sosiaaliasiamies; kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen asiamies. Kaarina ostaa sosiaaliasiamiespalvelut Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskukselta, Oy Vasso Ab:lta. Sosiaaliasiamiehen lakisääteinen tehtävä on seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnissa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Vuoden 2018 selvitys annetaan Kaarinan ja eräiden muiden kuntien osalta yhtenä yhteisenä selvityksenä koko sosiaaliasiamiehen toimialueelta. Tässä kertomuksessa sosiaaliasiamies on tarkastellut erityisesti hautausavustuksen myöntämiskäytäntöjä, perheasioiden sovittelua, asiakasmaksujen perimistä ja välitystilipalvelua kunnissa. Lisäksi asiamies referoi eräitä laillisuusvalvojan päätöksiä. Näistä päätöksistä mikään ei koskenut Kaarinan kaupungin menettelyä. Asiakasyhteydenottojen määrä Kaarinassa oli vuonna 2018 samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Kahden viimeisen vuoden yhteydenottomäärä on ollut huomattavasti pienempi kuin aiemmin, minkä voidaan olettaa johtuvan siitä, että perustoimeentulotuen käsittely siirtyi Kelan vastuulle. Kaarinastrategian toteutuminen - Liitteet - Oheismateriaali Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018 Esittelijä Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Päätösehdotus Lautakunta päättää merkitä sosiaaliasiamiehen selvityksen vuodelta 2018 tiedoksi ja esittää sen edelleen kaupunginhallitukselle tiedoksi. Päätös 32 Ote Kaupunginhallitus

60 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 58

61 SOSIAALIASIAMIEHEN SELVITYS 2018 KATI LAMMI, OTM SOSIAALI- JA POTILASASIAMIES OY VASSO AB VARSINAIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS KAARINA KOSKI TL KUSTAVI LAITILA LIETO RAISIO RUSKO SAUVO SOMERO TAIVASSALO UUSIKAUPUNKI VEHMAA SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

62 1 Johdanto Sosiaalihuollon asiakaslaki Sosiaaliasiamiestoiminta 1 2. Kuntakyselyyn 2018 liittyvä erityistarkastelu Täydentävänä toimeentulotukena maksettavat hautausavustukset Perheasioiden sovittelu Asiakasmaksulain 11 :n soveltaminen terveydenhuollon tasamaksuissa Välitystili ja sosiaalinen luototus 6 3. Muutama huomio valvontaviranomaisen ja hallinto-oikeuden antamista ratkaisuista Vanhuksen hoitoon osallistuvan omaisen tiedonsaantioikeuksissa puutteita Asiakasmaksun alentaminen ja päätöksenteko toimeentulotukiasiassa ja kuntaliiton kuntainfo Vammaispalvelulain mukaan myönnetystä kuljetuspalvelusta perittävä maksu lukio-opiskelijalta ja yhdenvartaisuuslain mukainen kohtuullinen mukautus Tapaus Pohjolakoti, lapsen sosiaalityöntekijän toimintaedellytykset ja sijaishuoltopaikan valvonta 12 4 Sosiaaliasiamiehelle vuonna 2018 tulleet yhteydenotot Tilastoinnista Yhteydenottomäärät 15 5 Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisten muistutusten määrä 2018 ja asiakaspalautteen antaminen Muistutusten määrä Asiakaspalautteen antaminen 18 6 Liitteet Kuntakohtaiset yhteydenottomäärät sosiaalihuollon palveluittain Kuntakyselyn 2018 kysymykset 29 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

63 SAATE KUNNANHALLITUKSELLE Vuotta 2018 voisi kuvata suurten odotusten vuodeksi. Odotettiin Sote-uudistuksen valmistumista, pitkälle työstetyn vammaispalvelulain uudistamisen maaliin viemistä, sosiaalihuollon asiakasmaksulain kokonaisuudistusta, sosiaalihuollon asiakaslain ja potilaslain yhdistymistä uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi, joitakin tässä mainitakseni. Tätä saatetta kirjoittaessa tiedetään jo, että edellä mainitut ja monet muutkin sosiaalihuollon uudistukset ja lainsäädäntöhankkeet antavat odotuttaa itseään vielä tästäkin eteenpäin. Sosiaalihuollon lainsäädäntöuudistuksien tavoitteena tulisi aina olla nykyistä paremman asiakaslähtöisen kokonaisuuden rakentaminen. Sosiaalihuollon asiakas on tänään ja tulevaisuudessakin aina myös kuntalainen ja kansalainen riippumatta siitä, miten hänen sotepalvelunsa on järjestetty. Kokonaisuudet ratkaisevat ja monialaisen yhteistyön merkitys kasvaa. Yksittäisen kuntalaisen, kansalaisen, asiakkaan kannalta olennaista on, että kuntien yleisemmällä tasolla olevat kunnan palveluiden kehittämiseen tähtäävät strategiat ja vuosisuunnitelmat konkretisoituvat ihmisten arjessa aidoiksi hyvinvointikokemuksiksi. Sote-uudistuksen valmistelussa saatiin varmasti paljon käytännön tasolle asti vietävää tietoa palveluiden paremmasta järjestämisestä ja toiminnallisia muutosehdotuksia, joita mahdollisuuksien mukaan soisi kunnissa jatkotyöstettävän, vaikka muutosväsymys saattaakin painaa organisaatioita. Kiitän osaltani hyvästä yhteistyöstä kaikkia kuntia sekä yhteistyöryhmiä, joissa olen saanut olla kutsuttuna mukana vuonna Turussa Kati Lammi, OTM Sosiaali- ja potilasasiamies Oy Vasso Ab SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

64 1 JOHDANTO 1.1 SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAKI Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) sisältää asiakkaan oikeusturvaan, kohteluun ja osallistumiseen liittyvät keskeiset periaatteet. Lain tarkoituksena on turvata asiakkaan oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja kohteluun ilman syrjintää, vahvistaa asiakkaan osallisuutta ja itsemääräämisoikeutta sekä lisätä asiakassuhteen luottamuksellisuutta. Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus saada selvitys eri toimenpidevaihtoehdoista asiassaan ja asiakasta on neuvottava sosiaalipalveluiden hakemisessa. Selvitys ja neuvonta on annettava asiakkaalle ymmärrettävällä tavalla. Asiakkaalle haetusta sosiaalihuollon palvelusta on tehtävä kirjallinen, muutoksenhakukelpoinen päätös, josta selkeästi ilmenee mitä ja miten palvelua on myönnetty tai jätetty myöntämättä sekä päätöksen asiaperustelut. Sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan etu ja asiakkaan oikeus osallistua häntä koskevien palveluiden suunnitteluun. Sosiaalihuollon asiakkuudesta syntyvien tietojen dokumentoinnissa ja asiakirjojen laatimisessa on noudatettava hyvää hallintotapaa ja sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista annettua lakia (254/2015). Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus tehdä asiakaslain mukainen muistutus saamastaan kohtelusta ja muistutukseen on vastattava kirjallisesti kohtuullisessa ajassa. 1.2 SOSIAALIASIAMIESTOIMINTA Sosiaalihuollon asiakaslain 24 :ssä säädetään sosiaaliasiamiestoiminnan järjestämisestä ja asiamiehen tehtävistä. Jokaisella kunnalla on oltava sosiaaliasiamies; kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen asiamies. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: 1. Neuvoa asiakasta asiakaslain soveltamiseen liittyvissä tehtävissä; 2. Avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä; 1 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

65 3. Tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi: sekä 4. Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. Asiamiehen kelpoisuusvaatimukseksi on säädetty sosiaalityöntekijän kelpoisuus tai tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Sosiaaliasiamiehelle laissa säädettyjen tehtävien johdosta kysymyksessä on erityisesti asiakkaan oikeusturvaa edistävä tehtävä, jota hoidettaessa korostuu tehtäviä hoitavan henkilön oikeudellinen asiantuntemus. Sosiaaliasiamiehen puolueettomuuden turvaamiseksi asiamies ei voi toimia sosiaalihuollon asiakastyössä tai olla päätöksiä tekemässä. Varsinais- Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Vasso Ab on tuottanut vuonna 2018 sosiaaliasiamiespalvelut kahdelletoista kunnalle/kaupungille/yhtymälle; Kaarina, Koski Tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Raisio, Rusko, Sauvo, Somero, Taivassalo, Uusikaupunki ( lähtien) ja Vehmaa. Lisäksi Härkätien Sote yhteistoiminta-alue teki vuoden 2014 alusta sopimuksen potilasasiamiestoiminnan osalta Vasson kanssa. Väestöpohja on yhteensä yli asukasta, kun yhteen on laskettu sosiaali- että potilasasiamiestoimintaan kuuluvat kunnat. Sosiaali- ja potilasasiamiehen tehtävää hoitaa yksi päätoiminen asiamies, Kati Lammi. Asiamiehellä on ylempi oikeustieteen korkeakoulututkinto (OTM). Oy Vasso Ab:n toimitilat sijaitsevat Turussa, osoitteessa Läntinen Pitkäkatu E, Turku. Asiamies vastaa yhteydenottoihin pääsääntöisesti puhelinaikoina (ma klo 12-14, ti-to klo 9-11). Asiakkaalla on myös mahdollisuus tavata asiamies Vasson toimitiloissa tai asiakkaan kotikunnassa erikseen sovitussa paikassa ja ajankohtana. Vuosilomien aikana sosiaalialan osaamiskeskusten sosiaaliasiamiehet sijaistavat pääsääntöisesti toisiaan. 2. KUNTAKYSELYYN 2018 LIITTYVÄ ERITYISTARKASTELU 2.1 TÄYDENTÄVÄNÄ TOIMEENTULOTUKENA MAKSETTAVAT HAUTAUSAVUSTUKSET Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä huolehtii kunta. Täydentävänä toimeentulotukena myönnetään mm. hautausavustukset. Ennen hautausavustuksen myöntämistä, kunnat vaativat perustoimeentulotuen ratkaisemista Kelassa. Kuolleen henkilön puolesta asioiva 2 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

66 taho joutuu siten ensin hakemaan vainajalle perustoimeentulotuen osalta päätöksen Kelasta ja käsittely Kelassa määräytyy sen mukaan onko vainaja ollut perustoimeentulotuen saajana jo ennen kuolemaansa vaiko ei. Sosiaaliasiamiehelle tuli useita asiakasyhteydenottoja hautausavustuksen saamiseen ja hakemiseen liittyen ja Suomen hautaustoimistojen liitto lähestyi sosiaaliasiamiestä kuntien hautausavustuksen myöntämiseen liittyvissä menettelyllisistä käytänteistä. Toimeentulotukea myönnetään välttämättömiin hautauskustannuksiin silloin kun vainajan varat eivät riitä kattamaan edes kohtuullisia hautauksesta aiheutuvia kustannuksia. Kuolinpesän varallisuuden selvittäminen voi olla haastavaa. Perustoimeentulotuen osalta päätös joudutaan tekemään usein puutteellisilla tiedoilla Kelassa. Sosiaaliasiamiehen kuntakyselyssä kysyttiin kuntien käytäntöjä hautausavustuksen myöntämiseen liittyvässä vainajan tulojen ja varallisuuden selvittelyssä sekä missä vaiheessa selvittelyä kunta vaatii kuolinpesää esittämään perukirjan. Kaikki kunnat ilmoittivat vaativansa vainajan perukirjan esitettäväksi avustuksen myöntämisen ehtona. Suurin osa kunnista vaati perukirjan esitettäväksi ennen kuin hautausavustuspäätös tehdään. Tämä seikka osaltaan aiheuttaa hämmennystä hautajaisjärjestelyjä toimittavalle taholle (kuolinpesälle), koska ymmärrettävästi hautajaisiin liittyvät kulut syntyvät ja usein erääntyvätkin maksettavaksi ennen kuin perukirja valmistuu. Hautausavustuksen takaisinperintämahdollisuutta (takaisinperinnästä oltava maininta toimeentulotukipäätöksessä) kuolinpesältä ei yleensä käytetä tai ainakin päätös siitä tehdään harvoin. Euromääräiset avustussummat vaihtelivat 410 eurosta aina 1015 euroon asti, tosin kyselyssä ei kysytty avustuksen sisällöllisiä elementtejä (kuuluuko avustukseen esim. seurakunnan maksut, vainajan kuljetus, omaisten hautajaisiin osallistumisesta aiheutuneita kuluja jne.) ja vaihteluväli voi selittyä tällä seikalla. Useammalla kunnalla ei ollut euromääräistä ala- tai ylärajaa omissa ohjeistuksissaan lainkaan. Joka tapauksessa vastauksista oli luettavissa myös kunnan pääsääntöisestä toimintatavasta poikkeava yksilöllinen harkinta päätöksiä tehdessä niin avustuksen euromääräisen summan kuin vainajan varallisuuden selvittelyynkin liittyvissä käytänteissä. Määrällisesti hautausavustuspäätöksiä kunnissa tehtiin vähän, 0 21 kappaletta/v kuntien ilmoitusten mukaan (kahdessa kunnassa tilastotietoa ei ollut saatavissa). 3 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

67 2.2 PERHEASIOIDEN SOVITTELU Avioliittolain ( /411) 5 luvun mukaan perheille tarjotaan perheasioiden sovittelua ristiriitojen ja oikeudellisten asioiden ratkaisemiseksi. Avioliittolain 20 :n mukainen perheasioiden sovittelun käyttöalue on varsin laaja. Sovittelua voidaan käyttää lapsen huoltoa, tapaamista, asumista ja elatusta koskevissa asioissa sekä muissa vanhempien välisissä konfliktitilanteissa. Käytännössä perheasioiden sovittelu on muotoutunut eroperheiden ristiriitojen ratkaisemisfoorumiksi. Lain mukaan sovittelijan on kiinnitettävä huomiota perheeseen kuuluvien alaikäisten lasten asemaan. Perheasioiden sovittelu nähdään nykyään yhtenä lastensuojelun varhaisen tuen välineenä ja ennaltaehkäisevänä palveluna. Sosiaalihuoltolain 14 säätää kunnallisena sosiaalipalveluna järjestettäväksi perheasioiden sovittelun sen sisältöisenä ja siinä laajuudessa kuin sosiaalihuoltolaissa tai muussa laissa säädetään (avioliittolaki). Palvelu on siis lakisääteistä ja myös maksutonta. Perheasioiden sovittelun järjestämistapa vaihtelee kunnittain ja palvelun saatavuus ja tunnettuus voivat olla varsin heikoissa kantimissa monissa kunnissa. Liian usein eroperhe ajautuu lapsen huolto- ja tapaamisasioiden riidoissaan tuomioistuimeen kun vaihtoehtoisia riidan ratkaisun malleja tai mahdollisuuksia ei ole ollut tarjolla. Perheasioiden sovittelun sisällöllinen hahmottaminen on verrattain vaikeaa, koska lainsäädäntö itsessään ei anna sovittelulle mitään pakottavia elementtejä noudatettavaksi. Palvelun järjestämistapa vaihtelee kunnan itsensä tai yhdessä muiden kuntien kanssa järjestetystä palvelusta kunnan ostopalveluin pääosin ev.lut. kirkon perheasioiden neuvottelukeskukselta järjestettynä ostettuun palvelutapaan. Kunnan omana toimintana järjestettynä sovittelua annetaan useimmiten perheneuvoloissa, lastenvalvojan tai tehtävään nimetyn sosiaalityöntekijän toimesta. Lähtökohtana onnistuneelle sovittelulle on osapuolten vapaaehtoisuuteen perustuva tahtotila löytää omista lähtökohdistaan sellainen ratkaisu sovittelussa ratkaistavaksi sovituista asioista, joihin he voivat sitoutua tulevaisuudessa hoitaessaan eron jälkeistä vanhemmuuttaan lapseen liittyvissä asioissa. Onnistunutta sovittelua edesauttaa myös se, että sovittelu on menettelyllisesti ratkaistu riittävän jäsentyneesti, sovittelua antavat työntekijät ovat sisällöllisesti perehtyneitä ja kouluttautuneita sovittelun periaatteisiin ja palvelua on saatavilla riittävän ajoissa. 4 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

68 Kuntakyselyssä kahdeksan kuntaa ilmoitti järjestävänsä perheasioiden sovittelupalvelun ostopalveluin perheasioiden neuvottelukeskuksilta kokonaan. Yhdessä kunnassa sovittelua järjestettiin sekä omana toimintana että ostopalveluna perheasioiden neuvottelukeskukselta. Viidessä kunnassa toiminta järjestettiin pelkästään kunnan omana toimintana. Sovitteluun liittyvää erityisosaamista- tai koulutusta työntekijöillä, jotka tekevät sovittelutyötä, oli näistä viidestä palvelun oman toimintana järjestämästä kunnasta kolmella kunnalla. Erityiskoulutusta oli silloinkin vain 1-2 työntekijällä per kunta. Kuntakyselyssä ei kysytty sovittelupalvelun piirissä olleita tai sovitteluun kunnasta perheasioiden neuvottelukeskukseen ohjattuja asiakasmääriä, mutta kuntien olisi hyvä kiinnittää huomiota asiakasmääriin ja palvelun saatavuuteen. Samoin sovittelupalvelun ammatillistuminen tuo paineita kunnille panostaa työntekijöidensä erityisosaamiseen ja koulutukseen silloin kun palvelua järjestetään kunnan omana toimintana. Suurelta osin kuntien nettisivuilta sekä palveluyksiköistä löytyi perheasioiden sovittelusta tietoa ja mm. paperisia esitteitä oli saatavissa. Niissäkin kunnissa, joissa esitettä tai tietoa ei ollut saatavissa kunnan kotisivuilla, palvelusta olisi olla hyvä vähintäänkin yleinen palvelukuvaus palvelun sisällöstä ja tarkoituksesta ja sen järjestämistavasta kunnasta. Sinänsä kunnan koko tai asukasmäärä tai palvelun vähäinen kysyntä ei riitä perusteeksi palvelusta tiedottamatta jättämiseen. 2.3 ASIAKASMAKSULAIN 11 :N SOVELTAMINEN TERVEYDENHUOLLON TASAMAKSUISSA Kuntakyselyssä kysyttiin, onko päihde- ja mielenterveyspalveluita saavalla asiakkaalla mahdollista saada asiakasmaksulain 11 :n mukainen asiakasmaksun alentamis- tai perimättäjättämispäätös terveydenhuoltoperusteisesti määrätystä tasamaksusta. Viittaan tässä kohtaan edempänä 3.2. kohdassa olevaan Eduskunnan oikeusasiamiehen ja Kuntaliiton kannanottoihin asiasta. Kuntien vastauksista kahdessa ei pystynyt päättelemään onko tasamaksuun perustuva asiakasmaksu verrannollinen tuloperusteiseen asiakasmaksuun nähden ja asiakasmaksulain 11 :n alentaminen tai perimättä jättäminen olisi siten mahdollista. Kahdessa kunnassa maksun alentamiseen tai perimättä jättämispäätöksille ei ole ilmennyt tarvetta. Kaksi kuntaa ilmoitti, ettei 11 :ä sovelleta kysymyksessä esitettyyn asiakasmaksuun. Viidessä kunnassa tapauskohtainen alentaminen tai perimättä jättäminen on mahdollista. 5 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

69 2.4 VÄLITYSTILI JA SOSIAALINEN LUOTOTUS Sosiaaliasiamiehelle tulee runsaasti yhteydenottoja, joissa asiakkaat tai heidän omaisensa asiakkaiden puolesta esittävät huolensa taloudellisesta pärjäämisestään. Asiakas, joka ei ole oikeutettu toimeentulotukeen voi yllättävässä elämäntilanteessa joutua sellaiseen taloudelliseen tilanteeseen, jolla on vaikutuksia henkilön (ja/tai perheen) muuhun elämänhallintaan ja omasta toimeentulostaan vastaaminen voi käydä haastavaksi. Keinot saada elämisen kustannukset maksetuksi voivat aiheuttaa asiakkaalle ylivelkaantumista esim. pikavippien ottamisella. Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa (Laki sos.luototuksesta /1133), jonka tarkoituksena on ehkäistä sosiaalista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista. Sosiaalista luottoa voidaan myöntää perustellusti henkilölle, jolla ei ole pienituloisuutensa ja vähävaraisuutensa vuoksi muulla tavoin mahdollista saada kohtuuehtoista luottoa ja jolla on kyky suoriutua luoton takaisinmaksusta. Kunta voi järjestää sosiaalista luototusta päättämässään laajuudessa. Kuntakyselyn mukaan yksikään kunta ei järjestänyt sosiaalista luototusta. Sosiaaliasiamies pitäisi hyvänä asiana, jos asiakkailla olisi mahdollisuus saada sosiaalista luototusta ja että kunnan päättävät elimet harkitsisivat tämän sosiaalihuollon palvelun käyttöön ottamista kunnissa. Välitystilin kautta asiakkailla, joilla on pitkäaikaisia ja toistuvia vaikeuksia saada raha-asioittensa hoito sellaiseen kuntoon, että heidän elämisen perustarpeet tulee tyydytetyksi, on mahdollista tehdä sosiaalitoimen kanssa sopimus raha-asioiden hoitamisesta sosiaalitoimen kautta. Välitystilin käyttö perustuu vapaaehtoisuuteen ja asiakkaan antamaan suostumukseen (valtakirjaan). Välitystilin tarkoituksena on usein turvata asiakkaan välttämättömien menojen, kuten asumismenojen maksaminen ja siten edesauttaa asiakkaan mahdollisuutta ylläpitää asuntoa itsellään. Välitystilin käyttö korvaa osittain holhoustoimilain mukaisen edunvalvontajärjestelmän. Välitystilistä ei ole säädetty lailla. Kuntaliitto on antanut vuosia sitten yleisohjeen asiakkaiden rahavarojen käsittelystä sosiaali- ja terveystoimessa (Yleiskirje 4/80/2000). Kuntakyselyn mukaan kaikissa kunnissa välitystilin käyttö on mahdollista. 6 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

70 3. MUUTAMA HUOMIO VALVONTAVIRANOMAISEN JA HALLINTO- OIKEUDEN ANTAMISTA RATKAISUISTA 3.1 VANHUKSEN HOITOON OSALLISTUVAN OMAISEN TIEDONSAANTIOIKEUKSISSA PUUTTEITA (EOAK/263/2017, ) Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa otetaan kantaa asiakkaan osallistumisoikeuteen palvelujensa suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä asiakkaan tietojen luovuttamisesta erityistilanteissa asiakkaan hoitoon osallistuvalle omaiselle tai läheiselle. Kantelussa arvosteltiin kotihoidon kirjaamiskäytäntöä, joka oli muuttunut aiemmin käytetystä ns. asiakkaan kotona säilytettävästä viestivihkosta (kotihoitokansio), johon työntekijä merkitsi asiakkaan päivittäiseen hoitoon liittyviä asioita, sittemmin kokonaan sähköiseen potilastietojärjestelmään tehdyiksi kirjaamisiksi. Käytänteen muuttuminen tarkoitti asiakkaan ja hänen hoitoonsa osallistuvan omaisen kannalta sitä, että he eivät enää pystyneet seuraamaan kotihoidon palvelujen järjestämistä tai niiden laatua päivittäistoimintojen osalta reaaliajassa. Viestivihkojen pääasiallisena tarkoituksena on toimia omaisten ja (usein vaihtuvien) työntekijöiden välisen tiedonkulun välineenä. Viestivihkoon tehdyt merkinnät ovat usein sellaisia päivittäiseen toimenpanoon liittyviä tietoja, joita ei viedä varsinaiseen asiakastietojärjestelmään asiakasasiakirjalain mukaisina kirjaamismerkintöinä. Viestivihkojen käyttöä ei ole laissa edellytetty. Apulaisoikeusasiamies kuitenkin katsoo, että tällaisia viestivihkoja voidaan käyttää tietojen vaihtamisen välineenä ja säilyttää asiakkaan kotona kunhan tietojen salassapidosta suhteessa sivullisiin huolehditaan. Apulaisoikeusasiamiehen juridinen argumentaatio ratkaisussa perustuu sosiaalihuollon asiakaslain säännöksiin. Asiakkaalla on oikeus osallistua itseään koskevien asioiden suunnitteluun. Asiakkaalla on oikeus saada viranomaiselta sellaisia neuvoja ja selvityksiä, joiden perusteella asiakas voi arvioida mahdollisia toimenpiteitä. Asiakkaan osallistumismahdollisuuksien keskeisenä edellytyksenä on tietojen saannin turvaaminen. Erityisen tärkeää tietojen saannin turvaaminen on silloin kun asiakkaan ohella tai puolesta omainen tai läheinen osallistuu asiakkaan hoitoa koskevaan toimeenpanoon ja päätöksentekoon. Näissä tapauksissa omainen ovat usein myös (ainoa) asiakkaan puolesta palvelujen laadun ja hyvän hoidon toteutumista seuraava taho. 7 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

71 Kantelun kohteena olevan viranomaisen omassa selvityksessä apulaisoikeusasiamiehelle vedottiin viestivihkojen käytön lopettamisen perusteeksi siihen, että asiakas ja hänen laillinen edustajansa saavat pyytäessään asiakastiedot tulosteina ja asiakkaalla on mahdollisuus käyttää henkilötietolain (523/1999) mukaista tarkastusoikeuttaan ja jatkossa Omakanta.fi näyttää myös kirjaukset. Näihin perusteisiin apulaisoikeusasiamies totesi, rekisterimerkintöjen tarkastusoikeus on eri asia kuin henkilön oikeus saada tietoa omasta hoidostaan tai omaisen mahdollisuus osallistua kotihoidon asiakkaan hoitoa koskevaan toimeenpanoon. Asiakkaan ja omaisen tulee voida seurata reaaliaikaisesti työntekijöiden asiakkaasta tekemiä päivittäisiä merkintöjä ja siirtyminen sähköiseen asiakastietojärjestelmään saattaa apulaisoikeusasiamiehen käsityksen mukaan heikentää kotihoidon asiakkaan sekä omaisen mahdollisuutta seurata asiakkaan tilaa ja päivittäistä palvelujen tarvetta ja riittävyyttä ja siten mahdollisuutta osallistua päätöksentekoon. Sosiaaliasiamiehenä haluan lisäksi todeta, että monella iäkkäällä asiakkaalla ei ole kykyä tai edes mahdollisuutta käyttää sellaisia henkilökohtaisia tunnistamisen välineitä, joilla he voisivat asioida viranomaisen sähköisissä palveluissa. Myöskään minkäänlaisten pätevien valtuutusten tai suostumusten antamisen mahdollisuus omien asioidensa hoitamiseen saattaa olla mennyt asiakkaalta siinä vaiheessa kun havahdutaan, että puolesta asiointia pitäisi harkita. Tässä taitekohdassa olevien asiakkaiden oikeusturvan kannalta on välttämätöntä, että heidän omaisensa ja läheisensä voivat toimia asiakkaan etujen turvaamisessa ja heille annetaan tätä tarkoitusta varten välttämättömät ja riittävät asiakastiedot. Korostan, että nyt ei ole kyse kaiken kattavasta asiakas- tai potilastiedon antamisesta vaan asiakaslain :n soveltamisesta mihin apulaisoikeusasiamieskin ratkaisussaan kiinnittää huomiota ja toteaa lainsäädännön olevan tältä osin puutteellinen ja aiheuttavan soveltajilleen epätietoisuutta. Ratkaisun toinen pääkohta viestivihkojen käytön lopettamisen lisäksi koski tietojen luovuttamista omaiselle tai läheiselle. Sosiaalihuollon salassa pidettävää tietoa voidaan luovuttaa sivulliselle joko asiakkaan nimenomaisella suostumuksella tai lain säännöksen nojalla. Sosiaaliasiamiehelle tulee varsinkin iäkkäiden palveluihin ja kehitysvammapalveluihin liittyen yhteydenottoja, joissa omainen kertoo, ettei hän saa asiakkaan tietoja nähtäväkseen (edes silloin kun asiakas on antanut suostumuksensa tietojen luovuttamiseen). Kyse on useimmiten asiakaslain 9 :n mukaisesta tilanteesta, jolloin asiakkaalla itsellään ei ole enää riittävää oikeustoimikelpoisuutta käyttää osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuutta omaan asiaansa eikä asiakas ole antanut suostumusta tai hänelle ei ole nimetty laillista edustajaa. Pykälän mukaan asiakkaan tahtoa on silloin 8 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

72 selvitettävä yhteistyössä hänen laillisen edustajansa taikka omaisensa tai läheisen henkilön kanssa. Asiakaslain 17.4 :n säätää tiedon luovuttamisesta omaiselle tai läheiselle näissä tilanteissa. Tietoina voidaan antaa sellaiset välttämättömät tiedot, jotka asiakkaan hoidon ja huollon järjestämiseksi tarvitaan ja tietoja voidaan siten pääsääntöisesti antaa myös sellaiselle omaiselle, jolla ei ole ns. laillisen edustajan statusta (esim. edunvalvoja, edunvalvontavaltuutettu) tai jota asiakas ei ole valtuuttanut saamaan tietoa (suostumus). Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu konkretisoi tämän omaisen tiedon saannin oikeutuksen asiakaslain 9 :n mukaisissa tilanteissa. 3.2 ASIAKASMAKSUN ALENTAMINEN JA PÄÄTÖKSENTEKO TOIMEENTULOTUKIASIASSA (EOAK/6708/2017, ) JA KUNTALIITON KUNTAINFO (10/2018, ) Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (asiakasmaksulain) 1 :n mukaan kunnallisista sosiaali- ja terveydenpalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan. Maksu voidaan määrätä myös ns. tasamaksuna. Asiakasmaksulain 11.1 :ssä on säädetty maksun perimättä jättämisestä ja sen alentamisesta. Säännöksen mukaan sosiaalihuollon palveluista määrätty maksu ja terveydenhuollon palveluista henkilön maksukyvyn mukaan määrätty maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksun periminen vaarantaa henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista. Kunta voi pykälän 2 momentin mukaan päättää jättää maksun perimättä tai alentaa sitä myös muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen maksujen ja perusteiden kohdalla tai jos siihen on huollolliset näkökohdat huomioon ottaen syytä. Säännöksen 2 momentti mahdollistaa siten mm. terveydenhuollon tasamaksun alentamisen tai perimättä jättämisen lain 11 :n tarkoittamilla perusteilla. Asiakasmaksulain 11.1 on kirjoitettu toimeenpanoa toteuttavan tahon (kunnan) näkökulmasta velvoittavaan sanamuotoon, on jätettävä tai on alennettava. Lain 11.2 jättää kunnalle sen sijaan laajemmin harkintavaltaa maksun alentamisessa tai perimättä jättämisessä. Sosiaaliasiamiehen käsityksen mukaan kunnat eivät tunnista asiakasmaksulain 11.2 :n mukaista mahdollisuutta käyttää terveydenhuollon tasamaksuihinkin asiakasmaksun alentamisen tai perimättä jättämisen mahdollisuutta tai ainakin sitä käytetään todella harvoin. Toimeentulotuki on luonteeltaan viimesijainen sosiaalihuoltoon kuuluva taloudellinen tuki. Oikeutta toimentulotukeen tai tuen määrää harkittaessa kaikki toimeentulotukeen nähden ensisijaiset etuudet ja muut tukimuodot on selvitettävä ja otettava käyttöön ennen toimeentulotuen 9 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

73 myöntämistä. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut (tulosidonnaiset, tasamaksut tai palvelusetelin omavastuu) aiheuttavat henkilölle toimeentulotuen tarpeen, on viranomaisen ensisijaisesti harkittava maksun alentamista tai kokonaan poistamista. Kunnan velvollisuus on ohjeistaa ja tiedottaa asiakasta asiakasmaksun määräämiseen, alentamiseen tai perimättä jättämiseen liittyvissä asioissa. Vastuu asiakasmaksun määräämisestä tai alentamisesta kuuluu asiakkaan kotikunnalle ja toimeentulotuen myöntäminen asiakkaan oleskelukunnalle. Vaikka nämä eivät ole yksi ja sama kunta, noudatetaan samaa perusperiaatetta asiakasmaksun alentamisen tai poistamisen ensisijaisuudesta (Kuntainfo 10/2018). Kuntien vaihtelevat käytännöt määrätä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja tietyissä palveluissa ovat aiheuttaneet ongelmia ja epäselvyyksiä niin asiakkaiden kuin toimeentulotukea myöntävien viranomaistenkin taholta. Toimeentulotukiasian käsittely on pitkittynyt ja asiakkaan palvelun saanti on saattanut vaikeutua, jopa käydä hetkellisesti mahdottomaksi toteuttaa kun asiakkaan taloudellinen tilanne on ajautunut sellaiseksi, että palvelun tuottaja on kieltäytynyt antamasta palvelua asiakkaalle maksamattomien asiakasmaksujen takia. Erityisesti päihde- ja mielenterveydenhuollon palvelut, palveluasuminen, laitosasuminen ja kotihoito ovat palveluita, joissa asiakasmaksujen osalta sosiaaliasiamiehelle tulee useita yhteydenottoja koskien asiakkaan taloudellista mahdollisuutta selvitä hänelle määrätystä asiakasmaksusta. Syynä tähän on se, että potilaan ja asiakkaan asema ja oikeudet muodostuvat osin erilaisiksi riippuen siitä järjestetäänkö palvelut sosiaalipalveluina vai terveydenhuollon palveluina, jolloin asiakasmaksun määräytyminkin vaihtelee tosiasiallisesta hallintotoiminnasta määrättyyn useimmiten terveydenhuollon tasamaksuun tai sosiaalihuoltolakiperusteisesti tulojen määräytymisen perusteella tehtyyn muutoksenhakukelpoiseen hallintopäätökseen. Ja edelleen, toimeentulotuen näkökulmasta asiakasmaksusta pitäisi pystyä erittelemään mikä osa maksusta on terveydenhuollon ja mikä osa sosiaalihuollon asiakasmaksua, koska toimeentulotuen perusosaan ja täydentävään osaan hyväksyttävät menot kohdentuvat Kelan ja kunnan välillä toimeentulotukilain mukaisesti. Sosiaaliasiamiehen tiedossa on, että kunnissa on ollut käytössä käytäntö, jossa asiakkaan saama sosiaalihuollon palvelu on laskutettu terveydenhuollon asiakasmaksuna, jotta kun on tiedetty asiakkaalla olevan toimeentulotuen tarvetta, niin on ajateltu asiakkaan saavan asiakasmaksuunsa kokonaisuudessaan perustoimeentulotukea. Kuntaliitto ohjeisti kuntia erittelemään asiakasmaksupäätöksiinsä selvästi mikä osa laskusta on terveydenhuollon kustannusta ja mikä 10 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

74 osa sosiaalihuoltoa. Ohjeistusta on annettu päihdehuollon, palveluasumisen, laitospalveluiden ja kotihoidon osalta. 3.3 VAMMAISPALVELULAIN MUKAAN MYÖNNETYSTÄ KULJETUSPALVELUSTA PERITTÄVÄ MAKSU LUKIO-OPISKELIJALTA JA YHDENVARTAISUUSLAIN MUKAINEN KOHTUULLINEN MUKAUTUS (POHJ.-SUOMEN HAO , 18/0643/3) Hallinto-oikeuden ratkaisussa oli haettu vammaispalvelulain mukaisesti lukio-opiskelua varten myönnetyn kuljetuspalvelumatkojen omavastuuosuuden kohtuullistamista 43 euroon kuukaudessa sillä perusteella, että muut lukiota käyvät opiskelijat saivat Kelan koulumatkatuen, minkä perusteella heidän omavastuuksi jäi enintään 43 euroa kuukaudessa. Kelan koulumatkatukea ei myönnetä opiskelijalle, joka saa tukea koulumatkasta aiheutuviin matkoihin muun lain, kuten vammaispalvelulain nojalla. Vammaispalvelulain mukaisista kuljetusmatkoista voidaan asiakkaalta periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu. Vastaajana oleva kunta oli perinyt asiakkaalta noin 200 euron kuukausiomavastuuosuuden matkoista soveltaen vammaispalvelulain- ja asetuksen mukaisten palvelujen ja tukitoimien myöntämisen soveltamisohjeistustaan ja todennut, ettei maksu vaaranna asiakkaan koulumatkojen toteutumista. Hallinto-oikeus totesi, että asiakas joutui maksamaan koulumatkoistaan merkittävästi enemmän kuin muut lukiolaiset. Hallinto-oikeus katsoi niin ikään, että asiakas oli jäänyt vammaisuutensa perusteella eriarvoiseen asemaan muihin lukio-opiskelijoihin nähden. Kuljetuspalvelun tarkoitus on korvata vammaisuudesta aiheutuvaa kohtuutonta haittaa käyttää julkista liikennettä ja oikeuden näkemyksen mukaan vertailu tuli esillä olevassa tilanteessa tehdä suhteessa vammattomiin opiskelijoihin, eikä suhteessa muihin vammaisiin. Kuljetuspalveluilla turvataan vaikeavammaisille henkilöille kohtuulliset liikkumismahdollisuudet samoin kustannuksin kuin muillekin kansalaisille ja siten merkitystä ei ole onko asiakkaan taloudellinen tilanne vaarantunut sosiaaliviranomaisen määräämän asiakasmaksun omavastuuosuuden suuruuden takia. Hallinto-oikeus nojasi ratkaisun perusteissaan vahvasti paitsi vammaispalvelulakiin niin myös yhdenvartaisuuslakiin ja YK:n vammaissopimukseen, joista kaksi viimeksi mainittua edellyttävät että vammaisia henkilöitä varten tehdään heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset 11 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

75 mukautukset sen takaamiseksi, että vammaiset henkilöt voivat nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden henkilöiden kanssa. Hallintooikeus katsoi vastaajana olleen kunnan evänneen asiakkaalta kohtuulliset mukautukset yhdenvertaisuuslain 8 :n 2 momentin nojalla syrjintäkiellon vastaisesti kun kunta oli katsonut, ettei asiakkaalla ollut oikeutta omavastuuosuuden kohtuullistamiseen eikä asiakasmaksun kohtuullisuutta siten oltu verrattu koulumatkatukilain mukaiseen opiskelijan maksuosuuteen. Hallinto-oikeus kumosi perusturvalautakunnan päätöksen ja palautti asian uudelleen käsiteltäväksi määräten, että asiakkaalta perittävä omavastuuosuus kuljetuspalveluista kohtuullisten mukautusten jälkeen on yhdenvertainen muihin koulumatkatukea saaviin lukioopiskelijoihin nähden. Ratkaisu merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että kuntien on asetettava vammaispalvelun kautta myönnettävästä lukiota tai toisen asteen koulutusta käyville opiskelijoille kuljetuspalvelusta määrätty asiakaan omavastuuosuuden maksu vastaamaan koulumatkatukilain 5 :ää. 3.4 TAPAUS POHJOLAKOTI, LAPSEN SOSIAALITYÖNTEKIJÄN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA SIJAISHUOLTOPAIKAN VALVONTA (EOAK/3676/2018, ) Eduskunnan apulaisoikeusasiamies teki ennalta ilmoittamattoman tarkastuskäynnin Nuorten Ystävät-palvelut Oy koulukoti Pohjolakotiin Tätä Pohjolakotia koskeva apulaisoikeusasiamiehen omaan aloitteeseen perustuva ratkaisu on luettavissa: (EOAK/3726/2018, ). Tarkastuskäynnin perusteella Pohjolakotiin lapsia sijoittaneilta kunnilta pyydettiin selvitystä millä tavoin ne olivat valvoneet Pohjolakodin toimintaa. Varsinais-Suomen alueella Turku ja Raisio ( EOAK/3676/2018) olivat saaneet selvityspyynnön vastattavakseen. Katson sosiaaliasiamiehenä enemmän kuin aiheelliseksi referoida tässä selvityksessä apulaisoikeusasiamiehen arvion Raision antamasta selvityksestä; ratkaisun perustelut pätevät kaikkeen sijaishuoltoa koskevaan valvontaan, lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tehtäviin ja lapsen oikeuksiin lastensuojelun toimenpiteitä toteutettaessa vaikka kunnalla ei tällä hetkellä olisi juuri Pohjolakodissa lapsia sijoitettuna. Aluksi totean, että apulaisoikeusasiamies toteaa Raision sosiaalitoimen ja vastuusosiaalityöntekijän huolehtineen sijaishuollon valvonnasta ja että tarvittaessa epäkohtiin oli puututtu. Erityisesti kiinnitettiin huomiota sosiaalityöntekijän antaman selvityksen ja lapsen 12 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

76 kertomuksen perusteella työntekijän ja lapsen väliseen luottamukselliseen ja lämpimään suhteeseen. Lisäselvitystä pyydettiin vielä lapsen erikoissairaanhoidon ja koulunkäynnin tukemiseen liittyvästä järjestelyistä. Lastensuojelulain 13 b:n mukaan lastensuojelun asiakkaana olevalle lapselle on nimettävä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Lastensuojelun prosessissa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä käyttää asianosaisiin nähden merkittävää julkista valtaa. Sosiaalityöntekijä valmistelee lapsen huostanottoa ja sijaishuoltoa koskevat asiat. Sosiaalityöntekijällä on velvollisuus valvoa lapsen edun toteutumista sekä huolehtia lapsen mielipiteen ja kuulemisen toteuttamisesta. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityötekijän on lastensuojelulain 29 :n mukaan tavattava lapsi riittävän usein. Sosiaalityöntekijän tulee huolehtia lapsen tiedollisien oikeuksien toteutumisesta. Lasta tulee myös neuvoa ja ohjata hänen oikeusturvaansa liittyvissä menettelyissä esim. muutoksenhaussa tai sosiaalihuollon asiakaslain mukaisten hallintokanteluiden ja muistutuksen tekemisessä. Sijaishuollon järjestämien kuuluu lapsen huostaan ottaneelle toimielimelle. Käytännössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän velvollisuuteen kuuluu päättää missä ja minkä sisältöisenä sijaishuolto järjestetään. Kun lapsi on päätetty sijoittaa sijaishuoltopaikkaan, on sosiaalityöntekijän vastuulla se, että sijaishuolto vastaa lapsen tuen tarpeisiin. Tämä vaatimus koskee niin sijoittamista edeltävää selvittämismenettelyä kuin sijoittamisen aikana tapahtuvaa lapsen edun turvaavaa valvontaa sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisessa. Sosiaalityöntekijän on varmistettava, että lapsi saa sijaishuoltopaikassaan sellaiset palvelut, hoidon ja huolenpidon, kuin mitä hänen yksilölliset tarpeensa vaativat ja kasvatus ja tukitoimet vastaavat niihin ongelmiin, mitkä ovat olleet huostaanoton perusteena. Lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän on erityisesti valvottava lapseen kohdistuvien rajoitustoimenpiteiden käyttöä sekä sijaishuoltopaikan kasvatusmenetelmiä. Lastensuojelulaissa ei ole tarkempia määräyksiä siitä, miten sijaishuoltopaikan valvonta tulisi järjestää. Lapsen sijoittaneella kunnalla on oikeus päättää, miten valvonta käytännössä järjestetään. Apulaisoikeusasiamiehen näkemyksen mukaan valvonnan tulee sisältää lapsen henkilökohtaisten tapaamisten ja muun lapseen pidettävän yhteydenpidon lisäksi keskusteluja sijaishuoltopaikan henkilökunnan kanssa. Sosiaalityöntekijän on arvioitava lapsesta laadittuja päivittäismerkintöjä. Riittävää ei siten ole jättää valvontaa pelkästään sijaishuoltopaikan laatimiin 13 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

77 kuukausiraportteihin. Lapsen kertomaa epäkohdista tulee peilata suhteessa hänestä tehtyihin asiakasasiakirjamerkintöihin sijaishuoltopaikassa. Valvontaa tehdessään sosiaalityöntekijän tulee arvioida lapseen kohdistuneita rajoituksia ja niistä tehtyjä asiakirjoja. Apulaisoikeusasiamies toteaa, että sosiaalityöntekijä (sijoittajakunta) ei voi luovuttaa (sijaishuollon palvelua tuottavalle) työntekijälle kuuluvia velvollisuuksia sijaishuoltopaikan itsensä valvottavaksi ja siirtää lakisääteisiä tehtäviä ja vastuutaan kolmansille osapuolille kun kyseessä on julkisen vallan käyttöalaan kuuluva tehtävä. Sijaishuollosta vastuussa oleva toimielin vastaa siitä, että sen alaiset viranhaltijat ja työntekijät voivat suoriutua tehtävistään ja tätä tarkoitusta varten on varattu riittävät määrärahat ja vakanssit. Vastuussa olevien esimiesten on varmistuttava, että sijaishuollosta vastaavalla sosiaalityöntekijällä on tosiasiallinen mahdollisuus suoriutua lakisääteisistä työtehtävistään. Sijaishuoltopaikkaan tulee tehdä valvontakäyntejä riittävän usein. Valvonnan tulee olla jatkuvaa, riippumatta siitä, onko sijaishuoltopaikan osalta ilmennyt aihetta erityiseen huoleen. Lastensuojelun karua arkea raportoi viime vuonna myös apulaisoikeuskansleri, joka loppusyksyn 2018 tiedotteessaan, (luettavissa: otti voimakkaasti kantaa lastensuojelun resursseihin ja valvontaan. Apulaisoikeuskanslerin tarkastukset kohdistuivat erityisesti aluehallintovirastojen ja kuntien selviytymiseen valvontatehtävistään. Tiedotteessaan apulaisoikeuskansleri otti mm. kantaa olettamukseen, että omavalvontasuunnitelmat riittäisivät turvaamaan riittävän valvonnan; erityisesti lastensuojelun valvontajärjestelmien pitää olla uskottavampia ja tehokkaampia, omavalvonta ei ole siihen ratkaisu. Myös lastensuojelun ulkoistuksiin liittyy piirteitä, joihin apulaisoikeuskanslerin tiedotteessa otetaan kantaa; yksityiset palveluntuottajat käyttävät viranomaisia päätösten tuottajina, eivätkä kunnat ulkoistaessaan sosiaalihuollon palveluita ota riittävästi huomioon kunnan vastuulle jääviä valvontaan ja julkisen vallan käyttöön liittyviä tehtäviään ja resurssoi näiden tehtävien hoitamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon päivitetyssä valtakunnallisessa valvontaohjelmassa vuosille on yhtenä valvonnan kohteena lasten ja nuorten oikeuksien toteutuminen sijaishuollossa ja lastensuojelulaitoksiin sijoitettujen nuorten pääsy psykiatrian alojen palveluihin. Valvontaviranomaiset tekevät ohjaus- ja arviointikäyntejä sijaishuollon yksiköihin. Käynneillä 14 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

78 kiinnitetään huomiota lasten ja nuorten osallisuuteen ja itsemääräämisoikeuteen ja viranomaiset kuulevat käynneillä lapsia ja nuoria (valvira.fi). 4 SOSIAALIASIAMIEHELLE VUONNA 2018 TULLEET YHTEYDENOTOT 4.1 TILASTOINNISTA Sosiaaliasiamiehen asiakasyhteydenottoihin perustuva tilastointi esitetään siinä valossa kuin asiakkaat, heidän edustajansa tai omaisensa sekä henkilöstö kunnissa tai muu taho ottaa asiamieheen yhteyttä. Yhteydenottotilastoista ei siten voi johtaa absoluuttista totuutta kunnan sosiaalipalveluiden tilanteesta. Toki selvitys ja esitetyt luvut antavat oikeutuksen vetää joitain johtopäätöksiä, mutta pitää myös muistaa, että esim. monissa asiakasryhmissä (vanhus-, mielenterveys- ja päihdehuolto) asiakkaan yhteydenotto, ainakaan hänen itsensä ottamana yhteydenottona, ei ole ollenkaan niin itsestään selvä asia ja silloin ko. asiakasryhmä jää ikään kuin tilastoinnin varjoon. Sosiaaliasiamiehellä ei ole toimivaltaa tehdä asiakkaiden oikeuksia ja etuuksia koskevia päätöksiä. Asiamiehen ensisijaisena tehtävänä on antaa asiakkaalle neuvontaa ja ohjausta hänen kysymässään asiassa. Usein yhteydenotto vaatii laajempaakin selvittelyä tai palaveriin osallistumista yhdessä asiakkaan kanssa (vaatii asiakkaan suostumuksen). Ensisijaisesti asiakkaan kanssa yritetään löytää ratkaisuja neuvotteluin, mutta tarvittaessa asiakas saa ohjauksen myös muistutuksen ja muiden oikeusturvakeinojen käyttämisestä. Asiamiehen tulee toimia puolueettomasti eikä asiamies voi ottaa asiakkaan asiaa asianajollisesti hoitaakseen. Mikäli asia ei kuulu sosiaalipalvelujen alaan (Kela, edunvalvonta, TE-toimisto, terveydenhuolto, velkaneuvonta) asiakas ohjataan asioimaan oikeaan viranomaiseen. Sosiaaliasiamiehelle tulee useita yhteydenottoja myös kuntien henkilöstöltä tai muilta tahoilta esim. omaisilta, edunvalvojalta, terveydenhuollon henkilöstöltä. Asiamiehenä pidän erittäin hyvänä, että henkilöstö ottaa yhteyttä heitä askarruttavissa kysymyksissä ja asiamiehen vaikuttamistoiminta ulottuu näin myös kuntien päätöksentekotasolle. Henkilöstöltä tulevissa yhteydenotoissa korostuu lainsäädännön tulkintaan liittyvät kysymykset. 4.2 YHTEYDENOTTOMÄÄRÄT Vuonna 2018 sosiaaliasiamiehelle kertyi 222 kpl tilastoitua yhteydenottoa. Alla olevista taulukoista näkyvät yhteydenottojen suhteellinen määrä per kunnan asukasluku vuonna 2018 (sekä vertailulukuna Turun yhteydenottomäärä) sekä yhteydenottojen määrän kehitys viimeisen viiden vuoden aikana. Kuntakohtaiset yhteydenottomäärät per sosiaalihuollon palvelu on esitetty selvityksen lopussa liitteissä. 15 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

79 Taulukko 1. Kuntien yhteydenottomäärät 2018 Kunta Väkiluku Yhteydenottojen Osuus väestöstä joulukuu 2018 määrä 2018 Kaarina ,0013 = 1,3 % Koski Tl ,0026 = 2,6 % Kustavi ,00032 = 3,2 % Laitila ,0014 = 1,4 % Lieto ,0016 = 1,6 % Raisio & Rusko ,0033 = 3,3 % Sauvo ,0023 = 2,3 % Somero ,0011 = 1,1 % Taivassalo ,0024 = 2,4 % Uusikaupunki ( ) 0,0010 = 1 % Vehmaa ,0026 = 2,6 % Turku vrt ,0010= 1 % (Lähde: Oy Vasso Ab) 16 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

80 Kuvio 1. Yhteydenottojen lukumäärä LKM Yhteydenotot SOSIAALIHUOLLON ASIAKASLAIN MUKAISTEN MUISTUTUSTEN MÄÄRÄ 2018 JA ASIAKASPALAUTTEEN ANTAMINEN 5.1 MUISTUTUSTEN MÄÄRÄ 2018 Sosiaalihuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus sosiaalihuollon toimintayksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Toimintayksikön on tiedotettava asiakkailleen muistutusoikeudesta riittävällä tavalla sekä järjestettävä muistutuksen tekeminen asiakkaalle mahdollisimman vaivattomaksi. Toimintayksikön tai johtavan viranhaltijan on kirjattava muistutus ja käsiteltävä se asianmukaisesti ja annettava siihen kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa muistutuksen tekemisestä. Vastaus on perusteltava. 17 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

81 Taulukko 2. Muistutusten määrä 2018 kunnan ilmoitusten mukaan Kaarina 11 Raisio/Rusko 13 Koski Tl 0 Sauvo 2 Kustavi 0 Somero 1 Laitila 4 Taivassalo 0 Lieto 7 Uusikaupunki 5 Vehmaa ASIAKASPALAUTTEEN ANTAMINEN Vassossa sosiaalityön harjoittelijana alkuvuodesta 2019 ollut Jenna Fagerholm selvitti osana harjoittelutyötään sosiaaliasiamiehen pyynnöstä alla olevan koontina esitettävän tiedon siitä, onko kunnissa käytössä yleisiä kaikista kunnan palveluista annettavia asiakaspalautelomakkeita ja onko ja miten ne on eroteltu asiakaslain muistutuksen tekemiseen liittyvästä palautteen antamisesta. Lisäksi tarkastettiin sosiaaliasiamiehen yhteystietojen löytyminen kunnan nettisivuilta. Palautteen antamisen ja muistutuksen erottaminen on tärkeää, koska asiakaslain mukaiseen muistutukseen vastaaminen perustuu asiakaslakiin ja muistutuksen käsittelyssä on noudatettava hyvää hallintotapaa. Lisäksi muistutus sisältää salassa pidettävää tietoa ja asiakasta ei saa ohjata antamaan palautetta sosiaalihuollon palveluista yleisissä palautekanavissa. Muistutukset ja niihin annettavat vastaukset on myös arkistoiva. Asiakaspalautteesta ei aina ole mahdollista myöskään erottaa onko kirjoittaja tarkoittanut sen muistutuksena kunnassa käsiteltäväksi ja silloin palautteen antajalta tulee tiedustella mikä hänen tarkoituksensa asiassa on ollut ja edetä sen mukaisesti. Mikäli kunnalla on käytössä sähköinen palautteen antamisen mahdollisuus, olisi hyvä, jos samassa sivunäkymässä olisi esim. mainintana asiakaslain muistutuksen tekemiseen liittyvä prosessi kuvattuna, jotta asia olisi selkeästi ymmärrettävissä ja erotettavissa asiakkaille. 18 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

82 Kaarina 1. Sähköinen palautepalvelu, jossa sosiaalipalveluille oma osionsa. 2. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot ovat oikein ja palvelun tarkoitus selkeästi luettavissa. 3. Muistutuslomake löytyy samasta yhteydestä kuin tiedot sosiaaliasiamiehestä. Koski Tl 1. Ei suoraan sosiaalitoimeen liittyvää tai sinne sivulle linkattua palautelomaketta, mutta kunnan sivulla yleinen palautelomake kunnalle. Palaute luvataan ohjata kunnanviraston henkilökunnalle. Palautteeseen on mahdollista pyytää vastaus. 2. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot ovat oikein ja palvelun tarkoitus on selkeästi luettavissa. 3. Muistutuksesta ei mainintaa muuten kuin sosiaaliasiamiehen avustamana toimenpiteenä. Lisää tietoa muistutuksen tekemisestä ei löydy myöskään sivun hakutoimilla. Kustavi 1. Ei mahdollisuutta antaa palautetta. 2. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot oikein ja tarkoitus selkeästi kirjattu, mainittu myös avusta muistutuksen tekemiseen. 3. Haulla muistutus ei hakutuloksia sivulta. Laitila 1. Kotisivuilla mahdollisuus antaa palautetta nettilomakkeella, mutta palautemahdollisuutta ei suoraan yhdistetty sosiaalihuoltoon. Palaute on tehtävä omalla nimellään, ja siihen voi toivoa vastausta. Lomakkeessa ei lue, mikä taho palautetta vastaanottaa ja ohjaako tämä taho mahdollisesti palautetta eteenpäin. 2. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot oikein ja tarkoitus on selkeästi kirjoitettu. Maininta siitä, että sosiaaliasiamies avustaa muistutuksen tekemisessä. 3. Muistutuksen tekemisestä ei lisätietoja. 19 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

83 Lieto 1. Liedon kaupungin sivulla palautelomake, josta tiedot lähetetään edelleen vastuutahoille jatkokäsittelyä varten. Lomakkeen voi lähettää nimettömällä, ja siihen on mahdollista pyytää vastaus. Linkki palautteen antamiseen löytyy mm. sosiaali- ja terveyspalveluita kuvaavan sivun alalaidasta. 2. Sosiaaliasiamies neuvoo ja auttaa otsikon alla tiedot ovat paikkaansa pitävät ja helposti löydettävissä. 3. Muistutuksesta ei palveluita kuvaavilla sivuilla mainittu. Raisio 1. Raision kotisivuilla on ohjeet ja linkki palautteen antamiseen. Palautteen tarkoitusta ei ole eritelty muutoin, kun rajaamalla palaute liikeneväylistä, viheralueista, venesatamista ja liikunta- ja ulkoilualueista pois. Palautteen voi antaa nimettömänä, mutta vastauksen voi saada vain vastatessaan henkilötiedoilla. Palaute ohjataan kaupungin palveluosoitteeseen, josta se ohjataan edelleen asiasta vastaavalle henkilölle. Yhteystietonsa jättäneille pyritään vastaamaan kahden viikon sisällä. 2. Tiedot sosiaaliasiamiehestä löydettävissä ja ajankohtaisia, samassa yhteydessä tieto asiamiehen mahdollisuudesta avustaa muistutuksen teossa. 3. Muistutuksesta ei mainintaa. Rusko 1. Ruskon kunnalle palvelut tuottaa Raision kaupunki. Ruskon kotisivuilla ei mahdollista antaa palautetta. 2. Tiedot sosiaaliasiamiehestä löytyvät, ja tiedot ovat ajankohtaiset. 3. Ei mainintaa muistutuksesta muuten kuin sosiaaliasiamiehen avustamana toimintana. Sauvo 1. Ei palautemahdollisuutta. 2. Tiedot sosiaaliasiamiehestä löytyvät, ja tiedot ovat ajankohtaiset. 3. Ei mainintaa muistutuksesta muuten kuin sosiaaliasiamiehen avustamana toimintana. 20 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

84 Somero 1. Someron kotisivuilla on mahdollista antaa palautetta omalla nimellään. Palautelomakkeessa ei kuitenkaan informoida tarkemmin siitä, mihin palautelomake on ensisijaisesti tarkoitettu tai kenelle palaute ohjataan. Palautteeseen on mahdollista pyytää vastausta. 2. Tiedot sosiaaliasiamiehestä löytyvät ja ovat ajankohtaisia. Sivusto ei kuitenkaan informoi suoraan sosiaaliasiamiehen yhteystiedoista nimeä lukuun ottamatta, vaan linkittää yhteystiedot Oy Vasso Ab:n kotisivun kautta. 3. Muistutuksesta on informoitu selkeästi ja kattavasti, ja nettisivuilta löytyy muistutuslomake. Taivassalo 1. Kotisivuilla mahdollisuus palautteen antamiseen. Palautteen antamiseen ei ole ohjeita, eikä tietoa siitä, kenelle palaute ohjataan. Palautteeseen ei myöskään luvata vastata. Palautetta voi antaa vain nimellä. 2. Tiedot sosiaaliasiamiehestä löytyvät helposti ja ovat ajankohtaisia. 3. Muistutuksesta ei tietoa löydettävissä. Vehmaa 1. Ei mahdollisuutta antaa palautetta. 2. Tiedot sosiaaliasiamiehestä löytyivät ja ne olivat ajankohtaiset, joskin hieman hankalasti aseteltu. (leipätekstissä mainittu sosiaaliasiamies Kati Lammi, selkeässä Yhteystiedot palkissa ei mainittu nimeä tai sähköpostiosoitetta suoraan) 3. Muistutuksesta tietoa vain sosiaaliasiamiehen avustamana toimintana. Uusikaupunki 1. Kaupungin kotisivuilla mahdollisuus antaa palautetta joko nimettömänä tai nimellään. Vastausta toivottaessa nimi tulee antaa. Palautteessa ei kommentoida mille taholle palaute osoitetaan. 2. Tiedot sosiaaliasiamiehestä löydettävissä ja ajankohtaisia. 3. Muistutuksesta tietoa vain sosiaaliasiamiehen avustamana toimintana. 21 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

85 Kahdeksassa kunnassa kahdessatoista kunnasta (8/12), kotisivuilla on mahdollisuus antaa netissä palautetta. Osassa palautteista vastaanottavaa tahoa ei mainittu (4/8), kun taas osassa se luvattiin ohjata tiettyyn paikkaan ja sieltä mahdollisesti eteenpäin (4/8). Vain yhden kunnan kotisivuilla palautelinkki on suoraan näkyvissä myös sosiaali- ja terveyspalveluita kuvaavassa osiossa suurimmassa osassa kotisivuja palautemahdollisuus löytyi yleisesti etusivulta tai erillisestä kohdasta. Taulukko 3. Koonti kuntien kotisivuilta löytyvistä tiedoista Kunta Palautemahdollisuus kunnan kotisivuilla Selkeä tieto sosiaaliasiamiehestä Selkeä tieto muistutuksesta Kaarina x x x Koski Tl x x Kustavi x Laitila x x Lieto x x Raisio x x Rusko Sauvo x x Somero x x x Taivassalo x x Uusikaupunki x x Vehmaa x 22 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

86 6 LIITTEET 6.1 KUNTAKOHTAISET YHTEYDENOTTOMÄÄRÄT SOSIAALIHUOLLON PALVELUITTAIN 100 Yhteydenoton tehtäväalueet Toimeentulotuki Lastensuojelu Ikääntyneiden palvelut Vammaispalvelut Kehitysvammahuolto Omaishoidon tuki Perheasiat Kotipalvelu Päihdehuolto Lasten päivähoito Sosiaalityö (muu kuin edellä) Muu palvelu 23 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

87 25 Yhteydenoton tehtäväalueet, Kaarina toimeentulotuki lastensuojelu ikääntyneiden palvelut vammaispalvelut kehitysvammahuolto omaishoidon tuki perheasiat kotipalvelu (kotihoito) päihdehuolto lasten päivähoito sosiaalityö (muu kuin edellä) 3 muu palvelu Yhteydenottojen lukumäärä 2,5 Yhteydenoton tehtäväalueet, Koski Tl 2 2 1, ,5 0 toimeentulotuki lastensuojelu ikääntyneiden palvelut vammaispalvelut kehitysvammahuolto 0 0 omaishoidon tuki perheasiat kotipalvelu (kotihoito) päihdehuolto lasten päivähoito sosiaalityö (muu kuin edellä) muu palvelu Yhteydenottojen lukumäärä 24 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

88 2,5 2 2 Yhteydenoton tehtäväalueet, Kustavi 1,5 1 0,5 0 toimeentulotuki lastensuojelu ikääntyneiden palvelut vammaispalvelut kehitysvammahuolto omaishoidon tuki perheasiat kotipalvelu (kotihoito) päihdehuolto lasten päivähoito sosiaalityö (muu kuin edellä) muu palvelu Yhteydenottojen lukumäärä 6 5 Yhteydenoton tehtäväalue, Laitila toimeentulotuki lastensuojelu ikääntyneiden palvelut vammaispalvelut kehitysvammahuolto omaishoidon tuki perheasiat kotipalvelu (kotihoito) päihdehuolto lasten päivähoito sosiaalityö (muu kuin edellä) muu palvelu Yhteydenottojen lukumäärä 25 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

89 toimeentulotuki lastensuojelu ikääntyneiden palvelut vammaispalvelut Yhteydenoton tehtäväalue, Lieto kehitysvammahuolto omaishoidon tuki perheasiat kotipalvelu (kotihoito) päihdehuolto lasten päivähoito sosiaalityö (muu kuin edellä) 4 muu palvelu Yhteydenottojen lukumäärä Yhteydenottojen tehtäväalue, Raisio toimeentulotuki lastensuojelu ikääntyneiden palvelut vammaispalvelut kehitysvammahuolto omaishoidon tuki perheasiat kotipalvelu (kotihoito) päihdehuolto lasten päivähoito sosiaalityö (muu kuin edellä) 11 muu palvelu Yhteydenottojen lukumäärä 26 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

90 3,5 3 2,5 2 3 Yhteydenottojen tehtäväalue, Sauvo 1, , toimeentulotuki lastensuojelu ikääntyneiden palvelut vammaispalvelut kehitysvammahuolto omaishoidon tuki perheasiat kotipalvelu (kotihoito) päihdehuolto lasten päivähoito sosiaalityö (muu kuin edellä) muu palvelu Yhteydenottojen lukumäärä 4, ,5 3 2, , , toimeentulotuki lastensuojelu ikääntyneiden palvelut Yhteydenottojen tehtäväalue, Somero vammaispalvelut kehitysvammahuolto omaishoidon tuki perheasiat kotipalvelu (kotihoito) päihdehuolto lasten päivähoito sosiaalityö (muu kuin edellä) 4 muu palvelu Yhteydenottojen lukumäärä 27 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

91 3,5 3 2,5 2 Yhteydenottojen tehtäväalue, Taivassalo 3 1, ,5 0 toimeentulotuki lastensuojelu ikääntyneiden palvelut vammaispalvelut kehitysvammahuolto omaishoidon tuki perheasiat kotipalvelu (kotihoito) Yhteydenottojen lukumäärä päihdehuolto lasten päivähoito sosiaalityö (muu kuin edellä) muu palvelu 3,5 3 Yhteydenottojen tehtäväalue, Vehmaa 3 2, , ,5 0 toimeentulotuki lastensuojelu ikääntyneiden palvelut vammaispalvelut kehitysvammahuolto omaishoidon tuki perheasiat kotipalvelu (kotihoito) Yhteydenottojen lukumäärä päihdehuolto lasten päivähoito sosiaalityö (muu kuin edellä) muu palvelu 28 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

92 7 6 Yhteydenottojen tehtäväalue, Uusikaupunki toimeentulotuki lastensuojelu ikääntyneiden palvelut vammaispalvelut kehitysvammahuolto omaishoidon tuki perheasiat kotipalvelu (kotihoito) päihdehuolto lasten päivähoito sosiaalityö (muu kuin edellä) 1 muu palvelu Yhteydenottojen lukumäärä 6.2 KUNTAKYSELYN 2018 KYSYMYKSET 1. Onko kunnassanne määritelty täydentävänä toimeentulotukena maksettavaan hautausavustukseen jokin euromääräinen raja ja mikä se on? 2. Miten kunnassa toimitaan hautausavustuksen myöntämiseen liittyvässä vainajan tulojen ja varallisuuden selvittelyssä? 3. Tehdäänkö hautausavustuspäätös takaisinperintäpäätöksellä kuolinpesästä? 4. Missä vaiheessa hautausavustukseen liittyvää selvittelyä kunta vaatii kulinpesää esittämään perukirjan? 5. Kuinka monta päätöstä hautausavustuksesta tehtiin vuonna 2018? 6. Järjestetäänkö kunnassanne avioliittolain mukainen perheasioiden sovittelu, josta sosiaalihuoltolain 14 :ssä säädetään, kunnan omana toimintana, ostopalveluna tai muulla tavoin, miten? 29 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

93 7. Jos perheasioiden sovittelua järjestetään kunnan omana toimintana, onko sovittelua antavilla työntekijöillä jokin sovitteluun liittyvä erityiskoulutus ja kuinka monella työntekijällä? 8. Löytyykö kunnan nettisivuilta tietoa perheasioiden sovittelusta? Onko palvelusta käytössä jokin (paperinen, tulostettava tms.) esite? 9. Onko päihde- ja mielenterveyspalveluja saavalla asiakkaalla mahdollisuus saada asiakasmaksulain 11 :n mukainen asiakasmaksun alentamis- tai perimättäjättämispäätös terveydenhuoltoperusteisesti määrätystä tasamaksusta? 10. Onko kunnassanne käytössä välitystili ja/tai sosiaalinen luototus? 11. Sosiaalihuollon asiakaslain mukaisten muistutusten määrä kunnassanne vuoden 2018 aikana? (Muistutusten yhteismäärä kaikilta sosiaalihuollon tehtäväalueilta) 30 SOSTER oheismateriaali 32: Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2018

94 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Tiivistelmä Perhehoitoliitto ry:n Kotona perheessä -hanke KNA/418/ /2019 Perhehoitoliitto ry hakee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) avustusta Kotona perheessä -hankkeeseen ( ). Hankkeen yhteistyökumppaniksi Perhehoitoliitto ry on esittänyt Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikköä, jonka vastaavana kuntana on Kaarinan kaupunki. Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija Ikäihmisten palvelujohtaja Seija Sjöblom, puh Selostus asiasta Perhehoitoliitto ry hakee Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta (STEA) avustusta Kotona perheessä -hankkeeseen ( ). Mikäli rahoitus saadaan, hanke käynnistyy alkuvuonna Hankkeen tavoitteena on perhehoidossa olevan ikäihmisen hyvinvoinnin lisääntyminen. Hankkeen ensisijaisena tuloksena on ikäihmisen hyvinvointia tukevan perhehoidon kuvaus, suositukset hyvästä perhehoidosta sekä niihin perustuva toimintamalli ja materiaalia, jolla voidaan vahvistaa perhehoitajan osaamista ja voimavaroja. Hanke toteutetaan yhteiskehittämisen menetelmin, jolloin ikäihmiset ovat koko kehittämistyön ajan keskeisiä toimijoita. Ikäihmisten palvelurakenteen monipuolistamiseksi, välimuotoisten asumispalveluiden laajentamiseksi on Varsinais-Suomessa tunnistettu tarve perhehoidon sisällölliseen kehittämiseen, jotta voidaan varmistaa perhehoidon laatu ja asiakaslähtöisyys. Ikäihmisten perhehoidossa tulee turvata ikäihmisen itsemääräämisoikeus, mahdollisuus oman elämäntavan jatkumiseen ja läheisten ihmissuhteiden jatkuvuuden varmistamiseen. Koska hanke toteutetaan yhteiskehittämisen menetelmin, voidaan varmistaa perhehoidossa olevien ikäihmisten oman äänen kuuluminen kehittämistyössä. Asukkaiden hyvinvoinnin turvaamisen lisäksi perhehoitajien hyvinvoinnin monimuotoinen turvaaminen ovat ydinasioita perhehoidon kehittämisessä. Kaarinan kaupungin hallinnoiman Varsinais-Suomen ikäihmisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikön rooli hankkeessa olisi etsiä alueeltaan yhteistyössä hankkeen kanssa 3 5 perhekotia, joissa kehittämistyö tapahtuu ja osallistua niistä jokaisessa järjestettävään yhteiskehittämisen työpajaan. Muiden työryhmien ja hankkeen ohjausryhmän työskentelyyn osallistumisesta sovitaan erikseen. Osallistuminen ja yhteistyö tarkentuvat rahoituspäätöksen tultua. Yhteistyö ei edellytä Kaarinan kaupungin omarahoitusosuutta Perhehoitoliiton hankkeeseen. Kaarinastrategian Hyvinvoinnin edistäminen ennakoivasti.

95 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 93 toteutuminen Liitteet - Oheismateriaali - Esittelijä Päätösehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää osallistua yhteistyökumppanina Perhehoitoliitto ry:n Kotona perheessä -hankkeeseen ja valtuuttaa sosiaali- ja terveysjohtajan allekirjoittamaan aiesopimuksen. Päätös 33 Ote Perhehoitoliitto ry/raija Leinonen Ikäihmisten palvelujohtaja Seija Sjöblom Perhehoidon koordinaattori Maarit Haverinen Perhehoidon koordinaattori Reija Suomi

96 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Valtuustoaloite Kaarinassa asuvien maahanmuuttajanaisten aktivoimiseksi KNA/264/ /2019 Tiivistelmä - Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija Perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja Emilia Heikkilä, puh Vs. johtava sosiaalityöntekijä Maarit Heikkinen Työllisyyspalvelujohtaja Jani Välimäki Perhekeskuksen johtaja Terhi Vierikko Selostus asiasta Kaarinan Perussuomalaisten valtuustoryhmä on tehnyt seuraavan valtuustoaloitteen: "Kaarinan Perussuomalaisten valtuustoryhmän valtuustoaloite kaupungissamme asuvien maahanmuuttajien aktivoimiseksi paremmin sekä Kaarinaan, että suomalaiseen yhteiskuntaan. Huolimatta jopa pitkästä Suomessa oleskeluajasta osa maahanmuuttajista ei ole lainkaan integroitunut suomalaiseen yhteiskuntaan, elämäntapaamme ja meidän arvoihimme. Osa pitää kiinni jopa sellaisista kulttuurisista asioista, joita Suomen laki ei tunnusta, kuten esimerkiksi sharia-lakia noudattavat islaminuskoiset henkilöt. Tähän samaiseen ryhmään kuuluvat juuri ne maahanmuuttajanaiset, joista olemme huolissamme. Usein heidän miehensä eivät päästä naisia koulutukseen, tapaamisiin, suomen kielen opiskeluun, eikä mukaan työelämään. Jopa lapsia ei välttämättä päästetä päiväkotiin opettelemaan kieltä ja kulttuuria. Naiset jätetään kotiin hoitamaan yhä lisääntyvää lapsikatrasta. Näin heidät eristetään tehokkaasti muusta yhteiskunnasta. Kun maahanmuuttajaväestö näyttää kasvavan myös Kaarinassa, on ensiarvoisen tärkeää saada välittömästi kaupunkiin muutettaessa käyntiin suomalaisen kulttuurin ja kielen opetus näille naisille! Suomalaiseen kulttuuriin ei myöskään kuulu hijabin, tai puhumattakaan niqapin käytöstä. Nyt näemme kuitenkin Kaarinan kaduilla ja päiväkodeissa jo pieniä tyttöjä, joille on laitettu päälle hijab. Eli pitäydytään edelleen vanhan kulttuurin tavoissa, mutta hyväksytään muuten kaikki hyvät ja ilmaiset asiat mitä yhteiskuntamme meille antaa. Kuten koulutus, terveydenhoito, hyvä ruoka jne. Rahalla on suuri vaikutus kaikkiin ihmisiin. Esitämmekin Kaarinan kaupungille, että Kaarinassa asumisen ja myös rahan saannin edellytys on, että maahanmuuttajille laitetaan osallistaminen suomalaisiin tapoihin ja kulttuuriin. Toteutus voidaan tehdä kaupungin taholta yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Tämä tarkoittaa, että Kaarinan kaupungin tulee tukea maahanmuuttajanaisten

97 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 95 ja -lasten integroitumista länsimaihin mm. kieltämällä hijabien ja niqabien käytön yleisillä paikoilla. Pitäytyminen edellisen kulttuurin tapoihin haittaa vakavasti mm. naisten töihin pääsyä. Haluamme maahanmuuttajaäidit pois kotiseinien sisältä oppimaan uusia asioita ja tapaamaan suomalaisia ihmisiä. Mikäli maahanmuuttaja, mies, tai nainen, kieltäytyy Kaarinassa osallistumasta Suomen kulttuuriopetukseen se voidaan korreloida suoraan hänen saamaansa sosiaalitukeen. Eli Kaarinan kaupungin antaman harkinnanvaraisen sosiaalituen ehtona tulee olla sekä taloudelliset seikat, että sopeutuminen länsimaihin." Vastaus aloitteeseen: Lainsäädännöllinen perusta myönnettävälle toimeentuloturvalle Perustuslain 6 :ssä säädetään yhdenvertaisuudesta. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Perustuslain 11 takaa jokaiselle uskonnon ja omantunnon vapauden, johon sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Perustuslain 19 :n mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Suomen perusturvajärjestelmän peruspilarit ovat asumisperusteisuus, verorahoitteisuus ja yhdenvertaiset oikeudet. Asumisperusteisella sosiaaliturvalla tarkoitetaan sosiaaliturvaetuuksia ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joihin suomalaisen lainsäädännön mukaan syntyy oikeus Suomessa asumisen perusteella. Asumisperusteista sosiaaliturvaa ovat Kelan ja kuntien hoitamat etuudet, kuten esimerkiksi toimeentuloturva. Perustoimeentulotuen myöntää Kela. Kunta myöntää toimeentulotukilain mukaista täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Toimeentulotukilaissa säädetään niistä seikoista, joita tulee ottaa huomioon, kun harkitaan myönnettävää etuutta. Kunnan on mahdollista antaa päätöksentekoa ohjaavaa ohjeistusta, jolla pyritään turvaaman asiakkaille yhdenmukainen ja tasapuolinen kohtelu. Kunta ei voi tehdä harkintaan lisäedellytyksiä, jotka olisivat ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa. Tämän vuoksi sosiaalietuuksien myöntäminen ei voi olla sidottu esimerkiksi uskonnonvapautta tai yhdenvertaisuutta rajoittavaan kriteeriin. Kaupungin on kuitenkin mahdollista vaikuttaa maahanmuuttajien kotouttamiseen muilla keinoin. Maahanmuuttajanaisten ja -lasten mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan integroivaan toimintaan Kaarinassa Valtuustoaloitteessa ilmaistaan huoli etenkin maahanmuuttajanaisten ja -lasten tilanteesta. Juuri näitä naisia ja lapsia varten Sateenkaari Koto ry on järjestänyt

98 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 96 Kaarinassa opetuskoti-toimintaa vuodesta 2016 lähtien. Toiminnan rahoitus on pohjautunut ESR-hankkeeseen, joka päättyy heinäkuussa Toimintansa aikana opetuskoti Pikku-Mustikka on vakiinnuttanut paikkansa maahanmuuttajanaisten palveluna, joka palvelee sekä tämän asiakasryhmän asiakkaita että työntekijöitä erittäin hyvin. Näillä näkymin Pikku-Mustikan toiminta Kaarinassa päättyy kesällä 2019, jos toiminnalle ei saada uutta rahoitusta. Sateenkaari Koto ry:n opetuskotitoiminta yleensä on kaikille (maahanmuuttaja)naisille avoin palvelukokonaisuus: matalan kynnyksen päivätoimintaa, kotoutumista ja työllistymistä edistäviä palveluita. Palvelutarjontaan kuuluu kielenopetusta, palveluohjausta, työkokeiluja, kulttuurin ja yhteiskuntatietämyksen opiskelua sekä työvalmiuksien vahvistamista. Tärkeä osa kielenopetusta on lapsille samalle ajalle järjestetty lastenhoito. Yksilötasolla näiden palveluiden kautta voidaan vaikuttaa muun muassa siihen, miten arjen taidot ja suomalaisen kulttuurin ymmärrys kehittyvät ja miten toimintakyky, kielitaito ja elämänhallinnan taidot lisääntyvät. Näin naisista on mahdollista tulla itsenäisiä toimijoita, osallisuuden tunne yhteiskunnassa kasvaa ja saadaan estettyä ylisukupolvisen huono-osaisuuden kehittymistä. Pikku-Mustikan toiminnan taustalla olevan nykyisen heinäkuussa 2019 päättyvän ESR-hankkeen rahoituksella on turvattu Pikku-Mustikan perustoiminnat. Lisäpanosta toimintaan (mm. kielenopetus, pop-up-toiminnat, lisätyöntekijäresurssi) on saatu muiden erillisten rahoitusten kautta. Kaarinan kaupunki on osallistunut myös nykyisen hankkeen rahoitukseen kuntaavustuksen kautta. Opetuskotitoiminnan jatkon mahdollistaminen - uusi SIIVET-hanke Pikku-Mustikan toiminnan jatkon mahdollistamiseksi on Sateenkaari Koto ry hakenut uutta ESR-hankerahaa ajalle Jatkohanke on nimeltään SIIVET - Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen tuetun työllistymisen ja kansalaistoiminnan avulla. Hankerahaa haetaan Suomen rakennerahasto-ohjelman avoimen ESR-haun kautta. Kyseisen rahaston hankkeiden yleisinä tavoitteina on edistää kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä kaupunkialueilla (Turku, Kaarina, Salo, Raisio) yhdessä paikallisten kolmannen sektorin toimijoiden kanssa, sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (toimintalinja 5) sekä tuki kaikkein heikoimmassa asemassa olevien etenemiseen kohti työmarkkinoita ja ammatillisen koulutuksen reformin tukeminen. Siivet-hankkeen suunniteltu kokonaisbudjetti on ,72, joka sisältäisi ESR-rahan, hakijan omavastuuosuuden sekä Kaarinan myöntämän kuntaavustuksen. Kaupungin osuus rahoituksesta olisi /kk (2400 x34kk, yhteensä koko lähes kolmivuotisen hankkeen aikana). Hankkeen kohderyhmänä olisivat opetuskotitoiminnan hengen mukaisesti edelleen maahanmuuttajanaiset ja heidän kauttaan lapset, perheet ja koko

99 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 97 yhteisö. Ensisijaisia kohderyhmiä ovat maahanmuuttajanaiset, jotka eivät työllisty ammattiin valmistumisesta huolimatta, ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajanaiset, erityisesti kotiäidit, ja naiset, jotka eivät ole työn, koulutuksen tai muiden työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä, sekä opetuskodin alueella toimivat yhdistysten vapaaehtoiset. Hankkeen yhteistyökumppaneina olisivat Kaarinan kaupungin lisäksi Turun Kristillinen opisto, Peimarin koulutuskuntayhtymä, MLL:n Varsinais-Suomen piiri, Akateemiset naiset ry., alueella toimivat muut kolmannen sektorin toimijat sekä toiminnassa mukana olevien naisten työllistymisen kautta tulevat mahdolliset tulevat työyhteisöt. Sateenkaari Koto ry ja Pikku-Mustikka toimivat jo nyt yhteistyössä kaikkien edellä mainittujen tahojen kanssa. Perhe- ja sosiaalipalveluiden näkökulmasta rakennerahasto-ohjelman mukaiset tavoitteet, SIIVET-hankkeen osatavoitteet sekä niiden kautta saatavat hyödyt liittyvät kaikki olennaisesti myös niihin päämääriin, joihin Kaarinan kaupunki palveluillaan, strategiallaan sekä seudullisella kotouttamisohjelmallaan pyrkii. Opetuskotitoiminnan merkitys kuntalaisille, kaupungille ja työntekijöille Pikku-Mustikka on maahanmuuttajien parissa työskentelevien työntekijöiden näkökulmasta palvelu, jota kaarinalaiset maahanmuuttajat ja heidän kanssaan työskentelevät viranomaiset ja yhteistyökumppanit tarvitsevat jatkossakin. Pikku-Mustikan toiminta on matalan kynnyksen toimintaa, jota lähialueella ei ole saatavilla ja jolle on selkeä tarve. Perhe- ja sosiaalipalveluiden nykyisillä resursseilla tai tällä hetkellä käytössä olevilla palveluilla ei pystytä vastaamaan siihen tarpeeseen, jonka Pikku-Mustikan toiminnan mahdollinen loppuminen synnyttää. Maahanmuuttajille suunnattujen palveluiden tarve Kaarinassa on viime vuosina kasvanut. Kaarinan kaupunki kasvatti pakolaissopimukseen kirjattua vastaanotettavien henkilöiden lukumäärää 20 henkilöstä 60 henkilöön vuosille ja sopimukseen kirjattu lisätty henkilömäärä on myös toteutunut. Aiemmin kuntien yhteisenä, ostettuna lisäresurssina ollut seutuohjaaja-toiminta päättyi vuoden 2017 lopussa. Seutuohjaajasopimuksen päätyttyä ei tilalle ole ostopalveluna hankittu muuta palvelua/resurssia eikä lisätty myöskään kaupungin omien palveluiden määrää maahanmuuttajien kanssa tehtävässä työssä. Lisäksi Kaarinaan muuttaa tällä hetkellä melko paljon itsenäisestikin muuttavia maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, joista osa on kotouttamiseen liittyvien erilaisten palveluiden tarpeessa. Pikku-Mustikka on toimintavuosien aikana vakiinnuttanut paikkansa kaarinalaisten maahanmuuttajanaisten palveluna ja saavuttanut heidän luottamuksensa - toiminnassa on mukana naisia monenlaisesta eri maahantulotaustasta. Asiakkaat kehuvat paikkaa yhteisöksi, jossa saa tukea ja apua kaikkiin tarvittaviin asioihin; tietoa suomalaisessa yhteiskunnassa toimimisesta sekä neuvoa ja opastusta mm. erilaisista palveluista, terveydestä, ravinnosta, harrastusmahdollisuuksista jne. Pikku-Mustikan ohjaajien ja

100 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 98 vapaaehtoisten tekemällä työllä on äärimmäisen suuri merkitys kotoutumiseen liittyvissä asioissa ja naisten osallisuuden lisäämisessä. Sitä ei pystytä tekemään pelkkänä viranomaistyönä. Toiminnassa on mukana myös alle kouluikäisiä lapsia, joiden kotoutuminen alkaa jo Pikku-Mustikka-aikana. Lasten näkökulmasta Pikku-Mustikka tukee myös varhaiskasvatuksen ja koulun piiriin siirtymistä, kun lapset ovat Pikku-Mustikassa tottuneet oman perheen ulkopuolisiin aikuisiin ja lapsiin. Pikku-Mustikassa suomen kielen opetuksella on suuri rooli. Toiminnassa on mukana monta äitiä, jotka ovat olleet kotona lasten kanssa, mutta jotka ovat oppineet suomen kieltä uskomattoman hyvin vain Pikku-Mustikassa käymällä. Suomen kieltä oppimalla nämä naiset pääsevät osalliseksi ympäröivään yhteiskuntaan, joka tukee heidän henkilökohtaisen hyvinvointinsa lisäksi laajemmin myös koko perheen ja yhteisön hyvinvointia ja sopeutumista yhdenvertaisiksi kuntalaisiksi. Kaarinan velvollisuus järjestää kotouttamispalveluita ELY-keskuksen maksamilla korvauksilla Pakolaisten vastaanottamisesta ja kotouttamispalveluiden järjestämisestä maksetaan kunnalle valtion taholta vuosittain erilaisia korvauksia, jotka on tarkoitettu nimenomaan kotoutumista tukevien palveluiden järjestämiseen. Kaarinassa Pikku-Mustikka on maahanmuuttajatyöhön nimetyn sosiaalityöntekijän ja ohjaajan (50 %) tarjoamisen palveluiden lisäksi ainoa vain maahanmuuttajille suunnattu palvelu. Iso osa kustannuksista, jotka syntyvät maahanmuuttajaperheiden erityistarpeiden huomioinnista esim. lastensuojelussa, päivähoidossa tai terveydenhuollossa, korvataan kunnalle takaisin täysimääräisesti ELY-keskuksen maksamina erityiskorvauksina. Kunnalle maksetaan kotouttamispalveluiden järjestämistä varten myös niin sanottuja laskennallisia korvauksia. Korvaukset on tarkoitettu pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun heidän kotoutumistaan tukevaan toimintaan. Kunta saa laskennallista korvausta jokaisesta vastaanotetusta /vuosi (7-vuotiaista ja sitä vanhemmista henkilöistä) sekä /vuosi (alle 7-vuotiaista henkilöistä). Korvausaika on neljä vuotta kiintiössä tulleista henkilöistä ja kolme vuotta turvapaikkamenettelyn kautta tulleista henkilöistä. Ely-keskuksen tietojen mukaan Kaarinassa oli laskennallisten korvausten piirissä 65 henkilöä (luvussa ei ole eroteltu alle 7-vuotiaita). Vaikka kaikki näistä henkilöistä olisivat yli 7-vuotiaita, olisi esimerkiksi maaliskuun laskennallisten korvausten määrä (2300/12*65=12458). Viimeisin kunnalle ELY-keskukselta tuloutettu summa on ,63 joulukuulta Kaarinastrategian toteutuminen - Liitteet -

101 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 99 Oheismateriaali - Esittelijä Päätösehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Sosiaali- ja terveyslautakunta 1. päättää mahdollistaa opetuskoti Pikku-Mustikan toiminnan jatkumisen osoittamalla SIIVET-hankkeen vaatiman kuntaosuuden mukaisen rahoituksen /kk (koko hankkeen ajaksi 34kkx2400, yhteensä ). Rahoitus katetaan ELY-keskuksen kunnalle maksamista laskennallisista korvauksista. 2. päättää, että jos Sateenkaari Koto ry:n SIIVET -hanke ei saa haettua edellä mainittua ESR-hankerahaa, toiminnan ja palveluiden jatkuvuuden turvaamiseksi voidaan tarvittaessa tehdä Sateenkaari Koto Ry:n kanssa määräaikainen kumppanuussopimus ylimenokaudeksi elokuusta 2019 alkuvuoteen Asia tuodaan tältä osin erikseen sosiaali- ja terveyslautakunnan päätettäväksi; 3. esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen -valtuustolle esittelyssä annetun selostuksen vastauksena valtuustoaloitteeseen, ja että aloite katsotaan loppuun käsitellyksi. Päätös 34 Ote Kaupunginhallitus

102 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Tiivistelmä Palvelustrategian päivittäminen vuosille KNA/25/ /2019 Kaarinan palvelustrategia päivitetään kevään 2019 aikana. Palvelustrategia on kiinteä osa toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainotussuunnitelmaa sekä Kaarina-strategian jatkotyötä. Kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi esitetään palvelustrategian valmistelun aikataulu Kaupunginhallitus Valmistelija Hallintojohtaja Päivi Antola, p Selostus asiasta Kaarina-strategian jatkotyön ja jalkauttamisen yksi vaiheista on palvelustrategian laadinta. Kaarina-strategian mukaan palvelustrategian tulee olla valmis kesäkuussa Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunta selviää palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista. Palvelustrategiassa linjataan, kuinka kuntapalvelut järjestetään tulevina vuosina eri palvelualueilla. Palvelustrategia antaa tietoa siitä, mitä toimintoja ja palveluja Kaarinan kaupunki aikoo kehittää omana toimintanaan. Sen avulla asukkaat saavat tietoa ja voivat varautua palvelutarjonnan muutoksiin kunnan henkilöstö voi varautua palvelujen järjestämisen muutoksiin ulkopuoliset toimijat, esim. yritykset, voivat valmistautua palveluiden kysynnän muutoksiin. Palvelustrategian perustana ovat kuntalaisten elinolojen ja palvelutarpeiden kehittyminen, kunnan käytettävissä olevat taloudelliset resurssit, henkilöstön saatavuus, yhteistyömahdollisuudet muiden kuntien ja yritysten kanssa sekä ulkopuolisen palvelutarjonnan vaihtoehdot ja markkinoiden kehitysnäkymät. Kaarinan kaupunki hyväksyi vuonna 2007 ensimmäisen palvelustrategiansa. Viimeksi palvelustrategiaa on päivitetty vuonna Ehdotuksena on, että nyt laadittavassa palvelustrategiassa noudatetaan pitkälle edellisen päivityskierroksen 2016 periaatteita. Palvelustrategian uudistamisen pääperiaatteet ovat seuraavat:

103 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 101 uudistettava palvelustrategia valmistellaan vuosille , jolloin palvelustrategian voimassaoloaika päättyy samaan aikaan Kaarina-strategian kanssa palvelustrategia on osa toiminnan kehittämis- ja talouden tasapainotussuunnitelmaa ja valmistellaan samanaikaisesti suunnitelman kanssa palvelut luokitellaan elämänkaarimallin mukaisesti lasten ja nuorten palveluihin ikäihmisten palveluihin ja terveyden ja toimintakyvyn palveluihin sekä kaikille yhteisiin palveluihin (tukipalvelut) palveluita luokiteltaessa pyritään löytämään yhteiset prosessit vastuualuerajoista riippumatta palvelustrategian tulee ohjata vahvasti toimintaa ja osoittaa suunnan, jota kohti edetään palvelustrategiaa laadittaessa keskitytään olennaisiin ja taloudellisesti merkittäviin palveluihin. Mm. lakisääteiset palvelut, jotka kunnan tulee lainsäädännön tai muulla erityisellä perusteella tuottaa itse, jätetään kokonaan yksityiskohtaisen tarkastelun ulkopuolelle. Nämä palvelut kuitenkin listataan luettelomaisesti näkyviin palvelustrategiaan palveluiden järjestämistapoja arvioitaessa tuodaan esille perusteluja, mitä palvelujen järjestämistavan valintaan vaikuttavia muutoksia toimintaympäristössä arvioidaan tapahtuvan ja miksi ehdotuksessa on päädytty tiettyyn järjestämistapaan (esim. tutkimustulokset, hinta, vaikuttavuus, laatu) palvelustrategian lisätään yhteenveto strategian henkilöstö- ja yritysvaikutuksista Palvelustrategian valmisteluaikataulu on liitteenä. Alla olevasta linkistä on luettavissa voimassaoleva palvelustrategia: Kaarina-strategian toteutuminen Palvelustrategia toteuttaa ensisijaisesti kahta Kaarinan kaupungin strategista päämäärää: vastuullinen johtaminen sekä sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä. Vastuullinen johtaminen edellyttää,

104 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 102 että valmisteltavia ja päätettäviä asioita tarkastellaan kokonaisvaltaisesti. Samoin henkilöstön ja luottamushenkilöiden vuorovaikutus ja yhteistyö on tärkeää. Päämäärä "Sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä" korostaa eri väestöryhmien tarpeisiin vastaamista kysynnän mukaan. Kaikki edellä kerrotut asiat ovat olennaisia palvelustrategian valmistelussa. Liitteet Palvelustrategian valmisteluaikataulu Liite 2/2019 Oheismateriaali - Esittelijä Päätösehdotus Käsittely Kaupunginjohtaja Harri Virta: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä palvelustrategian valmistelun periaatteet ja aikataulun sekä antaa tarvittaessa ohjeita asian valmistelua varten. Niina Alho esitti, että palvelustrategian valmisteluaikataulua täydennetään seuraavasti: Lautakuntien lähetekeskustelu/ maaliskuu Luottamushenkilöseminaariin kutsutaan myös lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Kari Nikkonen kannatti Niina Alhon esitystä. Puheenjohtaja tiedusteli, hyväksyykö kaupunginhallitus yksimielisesti Niina Alhon esityksen. Kukaan ei tätä vastustanut. Palvelustrategian valmisteluaikataulu Korjattu liite 2a/2019 Päätös 2 Ote Kaupunginhallitus päätti hyväksyä palvelustrategian valmistelun periaatteet ja aikataulun (liite 2a/2019). Kaupunginjohtaja Harri Virta Hallintojohtaja Päivi Antola Kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki Vs. sivistysjohtaja Mika Rantanen Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Tekninen johtaja Jyrki Haapasaari Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi, puh Selostus asiasta Palvelustrategian valmistelu on tammi-helmikuun aikana käynnistynyt palvelualueilla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on käyty läpi aiempaa

105 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 103 palvelustrategiaa, toimintaympäristön muutoksia ja tulevaisuuden tavoitteita. Myös koko kaupungin henkilöstön palvelustrategiaraati on kokoontunut kaupunginjohtajan johdolla. Raadin tehtäväksi annettiin vertailla oman tuotannon ja ostopalveluiden tai palvelusetelin hyviä ja huonoja puolia eräissä palveluissa. Oheismateriaalina on henkilöstön strategiaraadin työn yhteenveto. Kaupunginhallituksen tammikuussa hyväksymän aikataulun mukaan maaliskuussa toimielimet käyvät lähetekeskustelun palvelustrategian valmistelusta ja antavat ohjeita palvelustrategian laadintaa varten. Palvelustrategiaa valmistellaan kevään aikana niin, että kaupunginvaltuuston käsittelyyn strategia etenee kesäkuussa. Kokouksessa käydään keskustelua sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelustrategisista painopisteistä. Kaarina-strategian toteutuminen Palvelustrategia toteuttaa ensisijaisesti kahta Kaarinan kaupungin strategista päämäärää: vastuullinen johtaminen sekä sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä. Liitteet - Oheismateriaali Palvelustrategian valmisteluaikataulu Yhteenveto henkilöstön palvelustrategiaraadin työn tuloksista Esittelijä Päätösehdotus Käsittely Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa ohjeita konsernijohdon ja hallintopalveluiden palvelustrategiatyön jatkovalmistelua varten. Esittelijä antoi muutetun päätösehdotuksen: Sosiaali- ja terveyslautakunta antaa ohjeita sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelustrategiatyön jatkovalmistelua varten. Emilia Heikkilä poistui pykälän käsittelyn jälkeen klo 18:41. Päätös 18 Ote Lautakunta antoi ohjeita jatkovalmistelua varten. Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Controller Tommi Haapala Johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala Ikäihmisten palvelujohtaja Seija Sjöblom Perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja Emilia Heikkilä Sosiaali- ja terveyslautakunta

106 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 104 Valmistelija Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi, puh Perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja Emilia Heikkilä, puh Ikäihmisten palvelujohtaja Seija Sjöblom, puh Johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala, puh Controller Tommi Haapala, puh Selostus asiasta Kaarinan palvelustrategia päivitetään kevään 2019 aikana vuosille Palvelustrategiaehdotukset tulee jatkovalmistelua varten käsitellä lautakunnissa huhtikuun loppuun mennessä. Lautakunta on jo aiemmin käynyt asiasta lähetekeskustelun. Esitykseen ei sisälly merkittäviä muutoksia aiempaan verrattuna. Yhteistyötä lähikuntien kanssa pyritään edistämään mahdollisuuksien mukaan esim. kilpailutuksissa, yhtenäisten palvelukriteerien määrittämisessä, rekrytoinnissa ja seudullisissa yhteisyksiköissä. Nykyisin omana tuotantona tarjottavat palvelut on tarkoitus jatkossakin edelleen tuottaa itse. Kiinteistöjen, muun omaisuuden tai oman palvelutuotannon ulkoistamisia ei suunnitella. Ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoidossa palvelusetelien osuus tulee lisääntymään asiakasmäärän kasvun myötä, mikäli investointihankkeita ei tehdä. Terveyspalveluissa joidenkin ostopalvelujen käyttö on perusteltua investointitarpeen vähentämiseksi ja omien henkilöstöresurssien kohdentamiseksi tehokkaammin. Muutoin kehittämistyötä on tarkoituksenmukaista arvioida tulevien valtakunnallisten linjauksien mukaan. Liitteenä olevassa palvelustrategiaehdotus on kokonaisuus, jossa on esitetty muidenkin lautakuntien toimivaltaan kuuluvia palveluita. Näiden palvelujen järjestämiseen muut lautakunnat ottavat kantaa osaltaan. Kaarina-strategian toteutuminen Liitteet Oheismateriaali Esittelijä Päätösehdotus Palvelustrategia toteuttaa kahta Kaarinan kaupungin strategista päämäärää: vastuullinen johtaminen sekä sujuvat ja turvalliset arjen palvelut läheltä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus Liite 13/2019 Yrittäjien palvelustrategiatyöpajan tulokset Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää osaltaan hyväksyä sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotuksen vuosille ja esittää sen edelleen kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle hyväksyttäväksi. Päätös 35

107 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 105 Ote Kaupunginhallitus

108 LASTEN JA NUORTEN PALVELUT SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

109 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEN KUVAUS Alla on kuvattu, mitä palveluiden tuottamistavan valintaa vaikuttavia muutoksia toimintaympäristössä ennakoidaan tapahtuvan vuosina Painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin vaatii edelleen toimintatapojen muutosta. Palveluiden määräaikaisuuden ja prosessiluontoisuuden kautta voidaan tehostaa toimintaa. - Taloudellisten reunaehtojen kaventuessa, palvelutarpeiden kasvamisen ja moninaistumisen myötä toiminnan vaikuttavuuden ja arvioinnin merkitys kasvaa nykyisestä. Toimintatapojen muutoksessa vahvistettava; - ryhmätyömuotoisia palveluita - Järjestöyhteistyön tekemisen tapoja universaalipalvelujen rinnalla, jotka parhaimmillaan avaavat mahdollisuuksia tukea asiakasta aikaisemmin ilman korjaavien palveluiden tarvetta. - itsemääräämisoikeuden ja kuluttaja-asiakkuutta koskevan tietoisuuden lisääntyesssä valinnanvapauden ja vaihtoehtoisten palveluiden ja palvelunjärjästämistapojen lisääminen - Vaikuttavuuden mittaamisen ja todentamisen merkitys lisääntyy palveluiden tuottamisessa. - Seutukunnallinen tuottaminen perusteltua ja harkittava esimerkiksi erityisosaamista vaativissa spesifeissä tehtävissä. - Seutukunnaliset kilpailutukset ja hankinnat lisääntyvät - Vieraskielisen väestön määrän ennakoidaan lisääntyvänedelleen aiemmasta, mikä tulee huomioida palvelutuotannossa - Toiminnan kannalta muutoksia toimintaympäristössä ja palveluissa tuottavat muutokset keskeisissä toimintaa ohjaavissa laeissa SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

110 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA LASTEN JA NUORTEN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi vaihtoehtoiset realistiset tuottamistavat Tavoitteellinen tuottamistapa Perusteluja valinnalle Lasten ja nuorten palveluiden hallinto Perhe- ja sosiaalipalvelut SEUDULLINEN SIJAISHUOLTOYKSIKKÖ kunnan yhteinen yksikkö, jossa asiakkaina sopimuskunnat, perhehoitajat, lastensuojelulaitokset 8 % Kaarina, 92 % muut kunnat PERHEKESKUS Avoin perhekeskustoiminta kaarinalaiset lapsiperheet oma tuotanto, yhdistysyhteistyö Lapsiperheiden kotipalvelu kaarinalaiset lapsiperheet oma tuotanto 40% ostopalvelu 40% palveluseteli 20% Nykyisen toiminnan jatkaminen, mahdollisuus laajentaa kuntapohjaa sekä muu kuntayhteistyö Oma tuotanto. Yhdistys- ja järjestöyhteistyö oma tuotanto, palveluseteli, ostopalvelu Maakunnallinen tuottamistapa perustelluin. 8 % Kaarina, 92 % muut kunnat 50 % oma tuotanto 50 % yhdistys/ järjestöt Tilapäinen lapsiperheiden kotipalvelu palvelusetelin piiriin 80 %. Oma tuotanto 20 %. Maakunnallinen tuottamistapa perustelluin ja kuntayhteistyön lisääminen Lisätään alueellisia matalan kynnyksen palveluita järjetöyhteistyön kautta. Palveluseteli lisää asiakkaan valinnanvapautta. Tukihenkilö ja tukiperhetoiminta Kasvatus- ja perheneuvonta, lastenvalvojan palvelut Asumisen palvelut Lapsiperheet, joissa tarve sosiaalihuollon tukipalveluista Kaarinan, Sauvon ja Paimion lapsiperheet, jotka kaipaavat tukea kasvatuksessa tai parisuhteessa tai erotilanteessa. Avoparit (isyyden tunnustaminen), Eroperheet (lasten elatus ja asumissopimukset) kaarinalaiset tuetun asumisen tarpeessa olevat nuoret aikuiset toimeksiantosuhteiset tukihenkilöt ja -perheet 20 %, ammatilliset tukihenkilöt ostopalvelu 80 % oma tuotanto perheneuvonta ja lastenvalvojapalvelut. Ostopalveluna valvotutvaihdot ja valvotutu ja tuetut tapaamiset 95 % 60 % oma tuotanto ostopalvelu 40 % toimeksiantosuhteiset tukihenkilöt ja -perheet, ammatilliset tukihenkilöt ostopalvelu. Järjestöyhteistyön lisääminen. oma tuotanto, ostopalvelu. Seudullista tuottamista arvioidaan lastenvalvojapalveluiden osalta ja yhteistyömahdollisuuksien lisäämistä yli kuntarajojen. Suunnitteilla alkaen seudullinen perheoikeudellinen yksikkö. Omien tukiasuntojen rinnalla asumisen tuen laajentaminen yleiseksi sosiaalipalveluksi yli yksikkörajojen. Järjestöyhteistyö Järjestöyhteistyö, toimeksiantosuhteiset tukihenkilöt, ammatilliset tukihenkilöt ja tukiperheet ostopalveluna Oma tuotanto ja ostopalvelut. Seudullinen tuottaminen erityisesti lastenvalvojapalveluissa. Oma tuotanto 60 %, ostopalvelut 40 % Järjestöyhteistyö vapaaehtoistoiminnan kautta tuottamaan laajemmin tukihenkilöpalveluita. Ammatillisessa tukihenkilö ja tukiperhepalveluissa hankintasopimus voimassa ja tämän jälkeen Nykyinen yhden lastenvalvojan malli kunnassa on haavoittuvainen. Kasvatus- ja perheneuvonnan terapia ja hoidollisten palveluiden sekä lastenvalvojan palveluiden seudullinen toteuttaminen järkevää henkilöstörekrytoinnin ja osaamisen varmistamiseksi. Ostopalvelua hyöydynnetään erityisen tuen tarpeisten nuorten osalta. SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

111 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA LASTEN JA NUORTEN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi vaihtoehtoiset realistiset tuottamistavat Tavoitteellinen tuottamistapa Perusteluja valinnalle Perhetyö ja ohjaus, mielenterveystyö kaarinalaiset lapsiperheet 85 % oma tuotanto 15 % ostopalvelu Oma tuotanto ja ostopalvelu. Palveluseteli lisäisi asiakkaan valinnanvapautta. Oma tuotanto. Ostopalvelut lisäresurssina. Palvelusetelin käyttöönoton kartoittaminen lisäämään asiakkaan valinnanvapautta. Palvelujen oikea-aikaisuus ja riittävä tuki lyhentää asiakkaan palveluntarvetta. Seudullinen hankintasopimus voimassa ja tämän jälkeen optio vuosi. LASTENSUOJELU Lastensuojelun sosiaalityö kaarinalaiset lapset, jotka ovat lastensuojelulain mukaisten tukitoimien tarpeessa Oma tuotanto 100 % Oma tuotanto 98 %, ostopalvelu 2 % (esimerkiksi laitoksessa olevan koulun sosiaalityö) Lastensuojelun lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän palvelut tuotetaan 100 % omana tuotantona. Muu sosiaalityö (esim. erityisen tuen tarpeessa olevan lapsen sosiaalityö) pääsääntöisesti omana työnä, mahdollisuus ostaa myös ostopalveluna. Kunnalla on järjestämisvastuu lastensuojelulain mukaisista tukitoimista. Viranhaltija tekee sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaiset päätökset. Avohuollon tukipalvelut Lastensuojelulain mukaiset tukitoimet lastensuojelun avohuollon perheille Oma työ 30 % ostopalvelut 65 %, kuntayhtymästä 5 % Oma tuotanto, ostopalvelut, seudullinen kuntayhteistyö Seudullisen yhteistyön lisääminen, oman työn osuuden säilyttäminen tasolla. Seudullisesti kilpailutetut ostopalvelut Kunnan peruspalveluita riittävästi vahvistamalla voidaan vähentää raskaampien lastensuojelun toimenpiteiden tarvetta. Seudullinen hankintasopimus voimassa ja optiovuosi. Lastensuojelun perhehoito Perheisiin sijoitetut lapset Toimeksiantosopimus 100 % Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimukset. Seudullisen kuntayhteistyön vahvistaminen. Perhehoitolain mukaisesti toimeksiantosopimusten kautta. SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

112 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA LASTEN JA NUORTEN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi vaihtoehtoiset realistiset tuottamistavat Tavoitteellinen tuottamistapa Perusteluja valinnalle Lastensuojelun laitoshoito Laitoksiin sijoitetut lapset Ostopalvelut 90 %. V-S lastensuojelun kuntayhtymä 10 % Ostopalvelut 90 % ja V-S lastensuojelun kuntayhtymä 10 % Maakunnallisesti kilpailutettu ostopalvelu 90 %, kuntayhtymä 10 % Maakunnallinen hankintasopimus asti voimassa ja optio vuodet. Toimeentulotuki Viimesijaisen toimeentulon tarpeessa olevat lapsiperheet Oma työ 100 % Koulutus Ei vaihtoehtoisia tuottamistapoja. Oma tuotanto Päätökset tehtävä viranhaltija työnä. Terveyspalvelut NEUVOLAPALVELUT, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHU OLTO Ehkäisy- ja äitiysneuvola fertiili-ikäiset kuntalaiset, raskaana olevat naiset ja ja sikiö + perhe. oma tuotanto, ostopalvelut oma tuotanto, ostopalvelut oma tuotanto 95 %, tarvittaessa Perheiden tukeminen ostopalvelut 5 %. Äitiys- ja yksilöllisesti pidempien lastenneuvolan yhdistäminen, hoitokontaktien kautta. ryhmämuotoinen toiminta rinnalla Lastenneuvola alle kouluikäiset lapset + perhe oma tuotanto, ostopalvelut oma tuotanto, ostopalvelut oma tuotanto 95 %, tarvittaessa ostopalvelut 5 %. Yksilötyön rinnalla ryhmämuotoinen toiminta Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto peruskouluikäiset lapset + perhe, nuoret opiskelijat oma tuotanto oma tuotanto, ostopalvelut oma tuotanto 95 %, ostopalvelut 5 % Puhe-, toimintaterapia -ja psykologipalvelut terapiaan ohjautuvat kuntalaiset oma tuotanto, ostopalvelut, yliopistoyhteistyö Oma tuotanto, ostopalvelu, seudullisesti tuotettuna "puheterapiayksikkö" Oma tuotanto, ostopalvelut Arvioinnin ensisijaisuus omana tuotantona, ostopalveluiden kohdentuminen tarvittaessa terapiajaksoihin, yksilötyön sijaan tulevaisuudessa vahvemmin ryhmämuotoisena tuotettuna. Yksityiskohtaisen tarkastelun ulkopuolella olevat palvelut Kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki Ammatillinen koulutus (osa kuntayhtymää) Taulukkoon on merkitty punaisella, mikäli uuden palvelustrategian mukainen tavoitteellinen tuottamistapa eroaa merkittävästi edellisessä palvelustrategiassa asetetusta tavoitteesta. SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

113 PALVELUSTRATEGIAN HENKILÖSTÖ- JA YRITYSVAIKUTUKSET PALVELUSTRATEGIAN HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET - Seudullisella yhteistyöllä voidaan vähentää tiettyjen erityispalveluiden haavoittuvuutta - Ostopalveluiden kautta erityisosaamista vaativia palveluita tai selkeästi määriteltyjä palvelukokonaisuuksia, joita ei järkevää tuottaa itse sekä täydentämään resursseja. PALVELUSTRATEGIAN YRITYSVAIKUTUKSET - Sosiaali- ja terveyspalveluissa oman tuotannon ja ostopalveluiden suhde ei tule merkittävästi muuttumaan uuden palvelustrategian myötä. - Yritysvaikutuksia tulee mahdollisen asiakasmäärän kasvun kautta, jolloin ostopalveluiden käytöllä vastataan lisääntyneeseen palvelukysyntään. - Oman tuotannon rinnalla yritykset tuottavat palveluita kumppaneina, jolloin yhteistyö ja aito kumppanuus lisääntyy palveluntuottajien kanssa. - Palvelusetelivalikoiman mahdollinen laajentaminen uusiin palveluihin lisää yksityisten palveluiden kysyntää ja edellyttää palveluntuottajilta asiakaslähtöisen palvelun kehittämistä. - Yritysyhteistyötä lisätään mm. seudullisesti kilpailutettavissa palvelukokonaisuuksissa. SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

114 IKÄIHMISTEN PALVELUT SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

115 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEN KUVAUS Alla on kuvattu, mitä palveluiden tuottamistavan valintaa vaikuttavia muutoksia toimintaympäristössä ennakoidaan tapahtuvan vuosina Väestön ikääntyminen ja muistisairautta sairastavien lukumäärän kasvu. - Taloudellisten resurssien rajallisuus, talouden realiteetit, on pakko toimia toisin - miten kehitetään ikäihmisten palveluita, jotta voidaan loiventaa väestön ikääntymisestä johtuvaa kulukasvua, keskeistä muistisairautta sairastavien palveluiden kehittäminen - taloudellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi korostuu palveluiden tuottamistavan valinnassa. - Asiakaslähtöisyyden, valinnanvapauden ja itsemääräämisoikeuden periaatteiden korostuminen, ikäihmisten rooli kuluttajana korostuu -> Kaarinassa palvelusetelien käytön lisääntyminen ja mahdollisesti myös henkilökohtaisen budjetin toimintamallin kokeilu, myös palvesetelien kehittämisessä uudet innovatiiviset kokeilut varhaisen tuen ja toimintakyvyn ylläpitämiseen liittyvissä palveluissa, mahdollisuuksien mukaan seudullisessa yhteistyössä. - Painopiste palveluissa siirtyy edelleen ikäihmisten toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen, varhaiseen tukeen (mm. tiivis yhteistyö liikunta- sekä kulttuuri- ja kirjastopalvelujen kanssa, neuvonta ja ohjaus, avoin päivätoiminta, päiväkuntoutus, kotikuntoutus) ja ennalta ehkäiseviin palveluihin sekä välimuotoisiin asumispalveluihin (senioritalot, perhehoito, yhteisökodit). - Kaarinan ikäihmisten palveluiden palvelurakenne painottuu edelleen liikaa ympärivuorokautiseen hoitoon. Jotta voidaan hoitaa kotona entistä enemmän apua tarvitsevia asiakkaita, tulee lisätä kotihoitoon hoitajia. Asiakkaiden entistä nopeammat kotiutukset sairaalasta sujuisivat asiakaslähtöisemmin kotiutustiimin avulla - Ikäihmisten yksinasumisen yleistymisen myötä yksinäisyyden ja turvattomuuden riski kasvaa, mikä lisää palvelutarvetta. - Ikäihmiset ovat entistä heterogeenisempi asiakasryhmä - aktiviiset nuoremmat eläkeläiset - hyvin iäkkäät hoivapalveluita tarvitsevat ikäihmiset - ikäihmisten tuloerot kasvavat (osan tulot nykyisten eläkeläisten tuloja merkittävästi suurempia, osa on suhteellisesti hyvin köyhiä) - syrjäytymisen riskiryhmiä (esim. muistisairaat, mielenterveys- ja päihdeongelmaiset ikäihmiset, maahanmuuttajat ikäihmiset) -> riskiryhmien löytäminen ajoissa on vaikuttaa ikäihmisten palveluihin inhimillisesti ja taloudellisesti. - Monitoimijamalli ja verkostoyhteistyö korostuvat palveluiden järjestämisessä (kuntien yhteistyö, seudullisuus, vapaaehtoistyö, yhdistykset, järjestöt, yksityiset palvelut). - Maakunnallisesti yhtenäiset linjaukset palvelukäytännöissä lisääntyvät edelleen, esim. maakunnnallinen puhelinneuvonta( KomPAssijatkohanke), keskitetty palveluohjaus (palvelutori Eerikki ja lähitorit) - Sähköisten palvelujen systemaattinen kehittäminen seudullisessa yhteistyössä (digitalisaatio) -> Kaarinassa esim. sähköinen palvelutori, SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

116 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA IKÄIHMISTEN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi vaihtoehtoiset realistiset tuottamistavat Tavoitteellinen tuottamistapa Perusteluja valinnalle Ikäihmisten Palvelutori Eerikki Fysioterapiapalvelut (sisältää Visiitin kuntosalin) yli 65-vuotiaat/omaiset Oma tuotanto Oma tuotanto 100 % Kehitetty maakunnallisten linjausten mukaisesti. Vuoden 2019 aikana kehitetään alueelliset lähitorit palvelukeskuksiin ja osaan asumispalveluyksiköitä. Palvelutoreilla tehdään viranomaispäätöksiä, joten ei voi olla ostopalvelua yli 65-vuotiaat Oma tuotanto Ostopalvelu, palveluseli Oma tuotanto 100 % Keskeinen koordinointiroooli ikäihmisten kuntoutuspalveluissa koko vastuualueella, joten tarkoituksenmukaisinta olla omana tuotantona. Ollut kahden vuoden ajan ostopalveluna, mikä ei ollut kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukainen ratkaisu. Tukipalvelut ateria-, kauppa-, pesula-, siivous -ja turvapalvelut, asunnon muutostyöt yli 65-vuotiaat ja vammaispalvelun asiakkaat - myös sotaveter. ja sotainvalidit Ostopalvelu 92 % palveluseteli 8 % Ostopalvelu, palveluseteli, oma tuotanto Ostopalvelu 92 % Palveluseteli 8 % (sotaveteraanien siivouspalvelu) Sotaveteraaneille valinnanmahdollisuus siivouspalvelutuottajasta. Liikkumista edistävät palvelut (kuljetuspalvelu) liikuntaesteiset asiakkaat Ostopalvelu Oma tuotanto, palveluseteli Ostopalvelu 100 % Kuljetuspalvelut kilpailutettu yhteisesti vammaispalvelun kanssa Avoin päivätoiminta: Hovirinta, Värttinä, Tupasvilla yli 65-vuotiaat Oma tuotanto 100 % Oma tuotanto, ostopalvelu, palveluseteli, Oma tuotanto 100 % Yksiköt (Hovirinta, Värttinä, Tupasvilla) lähitoreiksi palvelutoritoimintamallissa. ASKELaluetyömallin mukaista toimintaa. Sama henkilökunta yksiköissä tuottaa myös päiväkuntoutuksen palvelut. Päiväkuntoutus: Hovirinta, Värttinä, Tupasvilla yli 65-vuotiaat Oma tuotanto 100 % Oma tuotanto, ostopalvelu, palveluseteli, Oma tuotanto 100 % Toiminta kytkeytyy tiiviisti avoimeen päivätoimintaan. Muistisairaiden päiväkuntoutus on keskitetty Hovirintaan ja Tupasvillaan. SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

117 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA IKÄIHMISTEN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi vaihtoehtoiset realistiset tuottamistavat Tavoitteellinen tuottamistapa Perusteluja valinnalle Välimuotoiset asumispavelut: Perhehoito: Seniorien perhehoitokylä yli 65-vuotiaat Toimeksiantosopimus Toimeksiantosopimus Perhehoitolain mukaan on oltava toimeksiantosopimus. Katariinankulman yhteisökodit: Onnela ja Ilona yli 65-vuotiaat Oma tuotanto 100 % Oma tuotanto, ostopalvelu, palveluseteli Oma tuotanto 100 % Asukkailla vuokrasopimussuhde. Taloudellisesti ja toiminnan koordinoinnin kannalta on tarkoituksenmukaista keskittää tarvittavien kotihoidon palveluiden tuotonto yhdelle toimijalle Omaishoito yli 65-vuotiaat Toimeksiantosopimus: Palkkiot 70 % Ostopalvelu omaishoitajan tukemiseen tarkoitetuissa palveluissa Toimeksiantosopimus 68 % Palvelusetelien lisäämisen avulla asiakkaan valinnanvapauden lisääminen, palveluissa mahdollisesti myös henkilökohtaisen budjettimallin kokeilu, jos saadaan pilottirahoitus. Palvelut: Oma tuotanto 28,5 % Siivouspalvelu: Palveluseteli noin 1,5 % Oma tuotanto 27 % Palveluseteli 5 % SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

118 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA IKÄIHMISTEN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi vaihtoehtoiset realistiset tuottamistavat Tavoitteellinen tuottamistapa Perusteluja valinnalle Kotihoito yli 65-vuotiaat Oma tuotanto 90 % Oma tuotanto 90 % myös alle 65 -vuotiaat (12 %) Ympärivuorokautinen hoito, tehostettu palveluasuminen Lyhytaikainen ympärivuorokautinen hoito: Omaishoidon tukikeskus Visiitti 18 paikkaa ja Tupasvilla 5 paikkaa (36 % Tupasvillan asiakaspaikoista) Pitkäaikainen ympärivuorokautinen hoito Omaishoidon asiakkaat, muut kotona asuvat kuntouttavaa hoitoa tarvitsevat asiakkaat, toimintakyvyn arviointiasiakkaat, pitkäaikaispaikkaa jonottavat asiakkaat Palveluseteli 5 % Ostopalvelu 5 % (lapsiasiakkaat) Oma tuotanto 85 %, ostopalvelu 15 % (Visiitin yöhoito) Palveluseteli 5 % ostopalvelu 5 % (lapsiasiakkaat) Oma tuotanto 85 % ostopalvelu 15 % (Visiitin yöhoito) Palvelukysynnän lisäykseen vastaaminen: Oman tuotannon lisäys. Tavoiteena on lisätä edelleen omassa tuotannossa intensiivistä kuntoutusta ja kotiutustiimin avulla sujuvoittaa asiakkaiden kotiutusta sairaaloista. Muistisairaiden lyhytaikaishoito on keskitetty Tupasvillan ryhmäkoti Hillaan. Visiitissä viisi paikkaa on varattu intensiivisen kuntoutuksen paikoiksi ja neljä paikkaa pitkäaikaispaikkaa jonottaville yli 65-vuotiaat Oma tuotanto 36 % Oma tuotanto 36 % Hovirinnan palvelutalo on muuttunut senioriasumisyksiköksi. Ostopalvelu 13 % Ostopalvelu 10 % Valmakoti on muuttunut Piikkiökodiksi Palveluseteli 51 % Palveluseteli 54% Asiakkaiden valinnanvapauden turvaaminen monituottajamallin ja palvelusetelihankinnan avulla. Oman tuotannon suhteellisen osuuden säilyttäminen/lisääminen edellyttää investointihankkeita. Laitoshoito, vanhainkoti: Valmakoti MUUTOS Valmakoti muuttui syyskuussa 2018 tehostetuksi palveluasumiseksi, minkä jälkeen Kaarinassa ei ole enää vanhainkotia, laitosasumista. Yksityiskohtaisen tarkastelun ulkopuolella olevat palvelut Ikäihmisten palveluiden hallinto ja Varsinais-Suomen ikäimisten ja kehitysvammaisten perhehoitoyksikkö Taulukkoon on merkitty punaisella, mikäli uuden palvelustrategian mukainen tavoitteellinen tuottamistapa eroaa merkittävästi edellisessä palvelustrategiassa asetetusta tavoitteesta. SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

119 PALVELUSTRATEGIAN HENKILÖSTÖ- JA YRITYSVAIKUTUKSET PALVELUSTRATEGIAN HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET - Oman tuotannon suhteellinen osuus ei tule lisääntymään/säilymään ympärivuorokautisessa hoidossa, jollei tehdä investoinithankkeita, esim. Kaarinakodin kiinteistöön tarvittavia peruskorjauksia tai uudisrakenushankkeita - Palvelutarpeen kasvuun ympärivuorokautisessa hoidossa vastataan pääsääntöisesti palvelusetelituotantoa lisäämällä. - Kaarinan ikäihmisten palveluiden palvelurakenne painottuu edelleen liikaa ympärivuorokautiseen hoitoon. Jotta voidaan hoitaa kotona entistä enemmän apua tarvitsevia asiakkaita, tulee lisätä kotihoitoon hoitajia omaan kotihoidon palvelutuotantoon. Asiakkaiden entistä nopeammat kotiutukset sairaalasta sujuisivat asiakaslähtöisemmin kotiutustiimin avulla. PALVELUSTRATEGIAN YRITYSVAIKUTUKSET - Palvelusetelituotannon lisäys ympärivuorokautisessa hoidossa lisää yksityisten palvelutuottajien palveluiden kysyntää. - Lähivuosina lisääntyy ikäihmisten kokonaan itsemaksettavien sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä. SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

120 TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN PALVELUT SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

121 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSEN KUVAUS Alla on kuvattu, mitä palveluiden tuottamistavan valintaa vaikuttavia muutoksia toimintaympäristössä ennakoidaan tapahtuvan vuosina Painopisteen siirtäminen korjaavista palveluista ennaltaehkäiseviin palveluihin vaatii edelleen toimintatapojen muutosta. Palveluiden määräaikaisuuden ja prosessiluontoisuuden kautta voidaan tehostaa toimintaa. - Taloudellisten reunaehtojen kaventuessa, palvelutarpeiden kasvamisen ja moninaistumisen myötä toiminnan vaikuttavuuden ja arvioinnin merkitys kasvaa nykyisestä. Toimintatapojen muutoksessa vahvistettava; - ryhmätyömuotoisia palveluita - Järjestöyhteistyön tekemisen tapoja universaalipalvelujen rinnalla, jotka parhaimmillaan avaavat mahdollisuuksia tukea asiakasta aikaisemmin ilman korjaavien palveluiden tarvetta. - itsemääräämisoikeuden ja kuluttaja-asiakkuutta koskevan tietoisuuden lisääntyesssä valinnanvapauden ja vaihtoehtoisten palveluiden ja palvelunjärjästämistapojen lisääminen - Vaikuttavuuden mittaamisen ja todentamisen merkitys lisääntyy palveluiden tuottamisessa. - Seutukunnallinen tuottaminen perusteltua ja harkittava esimerkiksi erityisosaamista vaativissa spesifeissä tehtävissä. -Seutukunnnaliset kilpailutukset ja hankinnat lisääntyvät - Vieraskielisen väestön määrän ennakoidaan lisääntyvän edelleen aiemmasta, mikä tulee huomioida palvelutuotannossa - Toiminnan kannalta muutoksia toimintaympäristössä ja palveluissa tuottavat muutokset keskeisissä toimintaa ohjaavissa laeissa. - Kaupungin keskeinen arvo on asiakaslähtöisyys, mikä sosiaali- ja terveyspalveluissa tarkoittaa prosessien kriittistä tarkastelua ja yksinkertaistamista ja kuntalaisten ottamista enemmän mukaan itseään koskevaan päätöksentekoon. - Kuntalaisten aktivointi oman terveyden ylläpitoon korostuu. Yhteistyö hyvinvoinnin edistämisen toimintojen kanssa on keskeistä. - Painopistettä pitäisi pystyä siirtämään erikoissairaanhoidosta varhaisemman puuttumisen suuntaan. - Riskiryhmät pitää tunnistaa aiempaa paremmin ja resursseja pitää kohdistaa erityisesti riskiryhmiin (moniasiakkuudet, muistisairaat, ym.) SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

122 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi vaihtoehtoiset realistiset tuottamistavat Tavoitteellinen tuottamistapa Perusteluja valinnalle Perhe- ja sosiaalipalvelut SOSIAALIPALVELUT Sosiaalityö ja -ohjaus Kaiken ikäiset kuntalaiset oma tuotanto, ostopalvelu Oma tuotanto, SHL:n mukaisten kotiin annettavien palveluiden lisääminen ostopalveluna Oma tuotanto, ostopalvelu erityistarpeisiin Palvelutarpeisiin pystytään pääsääntöisesti vastaamaan omana tuotantona. Ostopalvelua hyödynnetään erityisen tuen tarpeissa. SHL:n mukaiset tukipalvelut (mm. kuljetuspalvelu, ammatilliset tukihenkilöt, sosiaalinen kuntoutus) Kaiken ikäiset kuntalaiset oma tuotanto ja ostopalveluna sekä vapaaehtoistyönä järjestö ja yhdistystoiminnan laajentaminen oma tuotanto ja ostopalvelut sekä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Liikkumistatukevat palvelut sekä ammattillinen tukihenkilö- ja tukiperhetoiminta toteutetaan ostopalveluna. Lisäksi vapaaehtoistyöhön perustuvaa tukihenkilötoimintaa. Shl-asumispalvelut Shlasumispalvelukriteerit täyttävät kuntalaiset ostopalvelu 100 % Kilpailutettuna ostopalveluna, palveluseteli Kilpailutettu ostopalvelu Seutukunnallinen kilpailutus päihe- ja mielenterveyskuntoutujille. Seutukunallinen yhteistyö/kilpailutus muihin palveluihin. Työllistämistoiminta Työttömät, pitkäaikaistyöttömät oma tuotanto 100 % osittain yhteistyössä yhdistysten ja yritysten kanssa Oma tuotanto, yritys- ja yhdistysyhteistyö Oma tuotanto yritys- ja yhdistysyhteistyötä kehittäen Yritys- ja kuntayhteistyön vahvistaminen, Kaarina-lisä ja edelleen sijoittaminen Kuntouttava työtoiminta Työttömät, joilla oikeus kuntouttavan työtoiminnan palveluihin ostopalvelu 50 %, oma tuotanto 50 % Oma tuotanto, seudullisesti kilpailutettuna ostopalveluna, hanke- ja yhdistysyhteistyö Oma tuotanto ja ostopalvelu Seutukunnallisesti kilpailtukseen perustuva hankintasopimus voimassa 2019 loppuun ja mahdollisuus optiovuoteen. Tulevat hankinnat toteutetaan seutukunnallisina hankintoina. SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

123 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi vaihtoehtoiset realistiset tuottamistavat Tavoitteellinen tuottamistapa Perusteluja valinnalle Kotouttamispalvelut Kotouttamisajalla olevat maahanmuuttajat oma tuotanto 70 %, ostopalvelu 30 %. Oma tuotanto, ostopalvelut, osittainen seudullinen toteutus, yhdistys- ja hankeyhteistyö. Oma tuotanto ja ostopalvelu. Yhdistysyhteistyön, vapaaehtoistyön ja seudullisen yhteistyön ja seudullisen toteutuksen lisääminen nykyisestä Ostopalveluitakäytetään erityisesti alaikäisenä ilman huoltajaa maahantulleiden palvelutarpeisiin ja maahanmuuttajien eritysiosaamista vaativien mielenterveyspalvelut (Kriisikeskus) hankitaan. VAMMAISPALVELUT Vammaisten päivätoimintapalvelut kehitysvammaiset aikuiset ja lapset omana toimintana 95 % ja ostopalveluna 5% ostopalvelu Oma toiminta 95 % ostopalveluna 5 % Kustannustehokkaaksi kuntavertailussa on osoittautunut oma tuotanto, Tikli. Asiakkaita sijoitettu Kaarinan ulkopuolelle, joilloin tarkoituksenmukaista hankkia palvelu läheltä asiakasta. Vammaisten työtoimintapalvelut Avotyötoiminta kehitysvammaiset pääasiassa oma tuotanto ja asiakkaan tarpeen vaatiessa ostopalvelu kehitysvammaiset ja oma tuotanto mielenterveyskuntoutu jat Oma tuotanto, ostopalvelu Oma toiminta 99 % Kustannustehokkaaksi kuntavertailussa on osoittautunut oma tuotanto, TIKLI. Asiakkaita sijoitettu Kaarinan ulkopuolelle, tarkoituksenmukaista hankkia palvelu läheltä asiakasta. Oma tuotanto, seudullinen yhteistyö Oma tuotanto ja seudullinen kuntayhteistyö Avotyön sisältö saattaa muuttua nykymuodosta, jolloin toimintatapa ja -muoto voivat muuttua. Vammaispalvelujen subjektiiviset etuudet vaikeavammaiset avustuksina ja ostopalveluna Avustukset, ostopalvelu, seudullinen yhteistyö Kilpailutettuina ostopalveluina, mm. kuljetuspalvelu. Seudullinen yhteistyö Seudullinen yhteistyö kilpailutuksissa. Vammaispalvelujen harkinnanvaraiset etuudet vammaiset avustuksina ja ostopalveluna,neuropsyk iatrinen valmennus omana toimintana Avustus, ostopalvelu, seudullinen yhteistyö Oman toiminnan osuuden kasvattaminen ja kilpailutettuina ostopalveluina Toteutetun nepsy-koulutuksen hyödyntäminen, seudullinen yhteistyö kilpailutuksissa. SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

124 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi vaihtoehtoiset realistiset tuottamistavat Tavoitteellinen tuottamistapa Perusteluja valinnalle Tuetun elämisen palvelu kehitysvammaiset, vaikeavammaiset ja neuropsykiatrisen valmennuksen tarpeessa olevat oma tuotanto oma tuotanto, ostopalvelu ja seudullisesti kilpailutettu ostopalvelu Oma tuotanto ja tarvittaessa ostopalvelu Omana toimintana toiminut hyvin, mahdollistaa joustavuuden sekä arviointikotikäynnit. Kehitysvammaisten asumispalvelut kehitysvammaiset ostopalveluna puitesopimuksen mukaisesti Ostopalvelu, palveluseteli Ostopalvelu Hankintasopimus voimassa asti ja optiovuodet. Kehitysvammaisten perhehoito kehitysvammaiset toimeksiantosopimuksina, seudullisesti toteutettuna Toimeksiantosopimus Seudullisesti tuotettuna nykyisen mallin mukaan. Maakunnallinen yhteistyö ja vastuukuntamalli. Maakunnallinen yhteistyö. Vammaispalvelun avustajatoiminta (henkilökohtainen apu) vaikeavammaiset kotona asuvat, sekä asumispalveluissa asuvat avustuksina, ostopalveluna ja palvelusetelinä Avustukset, ostopalvelu, Työnantajamallia täydentää palveluseteli. Kuntayhteistyön ostopalveluja palveluseteli lisääminen hankinassa. Asiakkaan tarpeen mukainen malli. Seudullinen yhteistyö kilpailutuksissa. Vaikeavammaisten palveluasuminen vaikeavammaiset ostopalveluna, puitesopimus voimassa ostopalvelu, palveluseteli Seutukunnallisena kilpailutettuna ostopalveluna ja arvioidaan palvelusetelin käyttöönottoa Seudullinen yhteistyö kilpailutuksissa. Nykyinen puitesopimus voimassa vuoden 2019 loppuun. Seutukunnallinen kilpailutus jatkossakin. Omaishoidon tuki alle 65 v kotona hoidettavat alle 65 vammaiset ja pitkäaikaissairaat avustuksina. Omaishoitajan vapaat ostopalveluna tai toimeksiantosopimuksell a ja siivouspalvelu palvelusetelinä Seudullinen kuntayhteistyö ja palvelusetelin käytön laajentaminen myös omaishoitajan vapaapäiviin. Omaishoitajan vapaat toimeksiantosopimuksella tai ostopalveluna. Seudullinen yhteistyö ja kilpailutus muun muassa tilapäishoidon osalta. Palvelusetelin laajentamisen kartoitus. Seudullinen yhteistyö kilpailutuksissa ja kuntayhteistyön kehittäminen. SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

125 PALVELUIDEN TUOTTAMISTAPA TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN PALVELUISSA Palvelu Talousarvio 2019 (brutto) Asiakkaat Nykyinen tuottamistapa Nykyisen lisäksi vaihtoehtoiset realistiset tuottamistavat Tavoitteellinen tuottamistapa Perusteluja valinnalle Terveyspalvelut Hammashuolto oma tuotanto lisätarpeen kattaminen palvelusetelillä, ostopalvelusopimuksilla tai Hammashuollon toiminnasta 5-10 % ostopalveluna tai kuntayhteistyönä, loppu omana tiettyjen suusairauksien osalta toimintana kuntien välisenä yhteistyönä. Kaikilla terveysasemilla tilat alkavat olla ahtaat.pääterveysaseman tilanne on vaikein. Lisätarpeen kattaminen ostopalveluilla vähentäisi investointitarvetta.kuntayhteistyö saattaisi helpottaa harvinaisten ja työläiden suusairauksien hoitoa perustasolla. Erikoissairaanhoito Pääosin VSSHP.2,5% ns. täydentävää erikoissairaanhoitoa, joka ostetaan muualta Kirurgisia toimenpiteitä ja diagnostiikkaa voidaan mahdollisesti ostaa myös muualta kuin VSSHP:ltä Fysioterapia/kuntoutus omatuotanto/ostopalvelu Kuntoutuspalveluiden lisätarpeen kattaminen osittain ostopalvelulla 2,5%- 3,5%erikoissairaanhoidosta hankitaan muualta kuin VSSHP:stä Fysioterapiasta/fysioterapeuttise sta kuntoutuksesta 20 % ostopalveluna. VS- alueella on paljon yksityistä sairaalakapasiteettia, jonka hyödyntäminen saattaa olla edullista. Sairaalan kuntoutustarpeet edellyttäisivät henkilöstölisäystä. Avokuntoutuksen ostopalvelua lisäämällä voitaisiin nykyistä resurssia suunnata sairaalaan. Diagnostiikkapalvelut oma tuotanto/ostopalvelu 80%/20 % ostopalvelun laajentaminen oma tuotanto / ostopalvelu 70%/30 % Laboratorion kuormitus on kova. Lisäkapasiteetin ostaminen olisi todennäköisesti edullisempaa kuin laiteinvestoinnit ja henkilöstölisäys. Mielenterveys-ja päihdepalvelut ( vastaanottopalvelut, asumispalvelut,kuntoutuspalv elut, korvaushoito)) Työterveyshuolto oma tuotanto 49%, ostopalvelu 51% Kaarinan kaupunki, alueen yritykset Ostopalvelu 100% ( Mehiläinen ) Avopalveluiden lisääminen, oman tuotannon osuuden kasvattaminen avopalveluissa Yksityiskohtaisen tarkastelun ulkopuolella olevat palvelut Oma tuotanto 55 %, ostopalvelut 45% Mielenterveys-ja päihdepotilaat tarvitsevat paljon palveluita.palvelukokonaisuudet ovat suunnitelmallisempia, jos mahdollisimman paljon tehdään omana tuotantona. Julkisomisteinen yhtiö Julkisomisteinen yhtiö Mikäli maakunnallinen, julkinen yhtiö tuottaa jatkossa perusterveydenhuollon palvelua, on liiketaloudellisesti järkevää tuottaa myös työterveyshuolto maakunnallisesti Taulukkoon on merkitty punaisella, mikäli uuden palvelustrategian mukainen tavoitteellinen tuottamistapa eroaa merkittävästi edellisessä palvelustrategiassa asetetusta tavoitteesta. SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

126 PALVELUSTRATEGIAN HENKILÖSTÖ- JA YRITYSVAIKUTUKSET PALVELUSTRATEGIAN HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET - Seudullisella yhteistyöllä voidaan vähentää tiettyjen erityispalveluiden haavoittuvuutta - Ostopalveluiden kautta erityisosaamista vaativia palveluita tai selkeästi määriteltyjä palvelukokonaisuuksia, joita ei järkevää tuottaa itse sekä täydentämään resursseja. - Hammashuollon, fysioterapian tai diagnostiikkapalveluiden ulkoistuksella voidaan välttää oman henkilöstön lisäystarve. - Korvaushoidon toteuttaminen esimerkiksi seudullisena yhteistyönä saattaa vähentää oman työvoiman tarvetta. - Mahdollisella soteuudistuksella voi olla laajoja henkilöstövaikutuksia, jotka eivät tällä hetkellä ole tiedossa. PALVELUSTRATEGIAN YRITYSVAIKUTUKSET - Sosiaali- ja terveyspalveluissa omantuotannon ja ostopalveluiden suhde ei tule merkittävästi muuttumaan uuden palvelustrategian myötä. - Yritysvaikutuksia tulee mahdollisen asiakasmäärän kasvun kautta, jolloin ostopalveluiden käyttöällä vastataan lisääntyneeseen palvelukysyntään. - Oman tuotannon rinnalla yritykset tuottavat palveluita kumppaneina, jolloin yhteistyö ja aito kumppanuus lisääntyy palveluntuottajien kanssa. - Palvelusetelivalikoimanmahdollinen laajentaminen uusiin palveluihin lisää yksityisten palveluiden kysyntää ja edellyttää palveluntuottajilta asiakaslähtöisen palvelun kehittämistä. - Yritysyhteistyötä lisätään mm. seudullisesti kilpailutettavissa palvelukokonaisuuksissa. - Mahdollisella soteuudistuksella voi olla laajoja yritysvaikutuksia, jotka eivät tällä hetkellä ole tiedossa. SOSTER liite 13/2019: Sosiaali- ja terveyslautakunnan palvelustrategiaehdotus

127 Yrittäjien aamukahvit , Villa Wolax, Palvelustrategiatyöpaja Kysymykset: Mitä palveluja tuotetaan itse? Mitä palveluja ostetaan ulkoa? Missä palveluissa käytetään palveluseteliä? Mitä tuotetaan yhdessä muiden kuntien kanssa? Onko muita vaihtoehtoisia tuottamismalleja? Yhteenveto: - Kaupungin tulisi itse tuottaa palvelut, jotka varmistavat kohtuullisen elämän, ns. perustoiminnot must have vs. nice to have -palvelut. - Perusinfran pitää olla kaupungin omistuksessa. - Kaupungin tulisi olla edelläkävijä ja tehdä kestäviä ratkaisuja ei hinta vaan laatu edellä tehdyt ratkaisut. - Omaa tuotantoa 50 % ja ostopalveluna 50 %, näin pidetään hintataso kurissa ja samalla pidetään huolta siitä, että kaupungilla on mahdollista tuottaa palveluita itse, jos ostopalvelu ei toimi kaikkea ei voi eikä saa ulkoistaa! - Nice to have -palvelut: voiko ulkoistaa 100 %? - Pidettävä huolta siitä, että peruspalvelut ovat laadukkaat ja saman tasoiset riippumatta siitä, tuottaako sen julkinen vai yksityinen sektori. Ns. lisäpalvelut (nice to have) voivat palvelun käyttäjät ostaa tarpeen mukaan erikseen. - Kaupungilla on oltava tiukka valvonta ja seuranta ostopalveluiden suhteen ja riittävä osaaminen ja ymmärrys. Valvonta ehdottoman tärkeää palvelun laadun, hinnan ja toimivuuden varmistamiseksi: kaupungin on reagoitava nopeasti, jos puutteita ilmenee. - Työvoiman saatavuuden vaikutukset ostopalveluiden käyttöön: yksityissektori pystynee kilpailemaan palkoilla paremmin ja sitä kautta turvaamaan työvoiman saatavuuden. - Kaupungin rooli valvojana: valvonta voidaan toteuttaa myös ostopalveluna mm. ulkopuolisten konsulttien avulla. - Allianssimalli on hyvä ja toimiva: tilaaja (kaupunki) ja tuottaja (yksityinen toimija) tekevät koko ajan tiivistä yhteystyötä. - Kaupungin pitää tuntea paikalliset toimijat: markkinavuoropuheluita aiempaa enemmän ja matalammalla kynnyksellä pienissäkin hankinnoissa! Hankinnat tulisi tehdä aina mahdollisuuksien mukaan mahdollisimman läheltä. Kaarinan Kehitys Oy Kyynäräkatu Kaarina SOSTER oheismateriaali 35: Yrittäjien palvelustrategiatyöpajan tulokset

128 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Tiivistelmä Vanhusten tehostetun palveluasumisen puitesopimusten jatkaminen KNA/419/ /2019 Kaarinan kaupunki on ollut mukana yhteisessä Turun seudun vanhusten tehostetun palveluasumisen puitesopimushankinnassa, minkä hankintakausi päättyy Sopimuskautta on mahdollista jatkaa yhden (1) vuoden optiolla. Sosiaali- ja terveyslautakunnalle esitetään optiovuoden käyttöönottoa ajalle Optiokaudella hankinnan arvo Kaarinan osalta on nykyisellä asiakaslukumäärällä (noin 40 asiakasta) noin 1,5 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija Ikäihmisten palvelujohtaja Seija Sjöblom, puh Selostus asiasta Kaarinan perusturvalautakunta päätti ( ) osallistua vanhusten tehostetun palveluasumisen seudulliseen kilpailuttamiseen, jonka toteuttamisesta vastasi Turun kaupunki. Puitesopimushankinnassa ovat mukana tilaajina Turun ja Kaarinan lisäksi Koski TL, Lieto, Marttila, Naantali, Oripää, Paimio, Pöytyä, Raisio ja Rusko. Puitesopimus on voimassa Sen jälkeen sopimusta voidaan tilaajan päätöksellä jatkaa alkuperäisin ehdoin asti. Tilaajan tulee ilmoittaa kirjallisesti mennessä, käyttääkö se oikeuttaan sopimuksen jatkamiseen. Turun sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt ( ) vanhusten tehostettua palveluasumista koskevien puitesopimusten jatkamisesta yhdellä (1) vuodella ajalle Tilaajana kunnat ostavat tehostettua palveluasumista suomen- ja ruotsinkielisille sekä vaativaa muistisairaiden tehostettua palveluasumista suomen- ja ruotsinkielisille. Osakokonaisuuksille on tehty erikseen puitesopimukset valittujen palvelutuottajien kanssa. Puitesopimuksia on tähän mennessä allekirjoitettu 45. Kaarinassa on nykyisin asiakkaita tehostetun palveluasumisen puitesopimusyksiköissä noin 40. Hankinnan arvo optiokautena olisi nykyisellä asiakasmäärällä noin 1,5 miljoonaa euroa. Puitesopimuksen mukaisen vanhusten tehostetun palveluasumisen ostopalvelun hankintaa on tarkoituksenmukaista jatkaa, jotta voidaan varmistaa kaikille asiakkaille tarkoituksenmukaisen tehostetun palveluasumisen paikan saaminen oikea-aikaisesti. Asiakas voi kieltäytyä tehostetun palveluasumisen asumispaikan palvelusetelin vastaanottamisesta. Jos Kaarinan omissa asumispalveluyksiköissä ei ole vapaana asukaspaikkoja, on ainut mahdollisuus tehostetun palveluasumisen paikan myöntäminen ostopalveluna, koska asiakkaan ei ole mahdollista jäädä odottamaan omista yksiköistä vapautuvaa paikkaa terveyskeskuksen sairaalan osastolle. Kaarinastrategian Vastuullinen johtaminen.

129 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 127 toteutuminen Liitteet - Oheismateriaali - Esittelijä Päätösehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää, että vanhusten tehostettua palveluasumista koskevia puitesopimuksia jatketaan yhdellä (1) vuodella ajalle Päätös 36 Ote Palvelutuottajat Turun kaupunki/sari Ahonen /Anja Mäkelä Ikäihmisten palvelujohtaja Seija Sjöblom Palveluohjaaja - asumispalvelukoordinaattori Sari Kulta Palveluohjaaja Sanna Fränti

130 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Vaikeavammaisten asumispalveluiden hankinta KNA/428/ /2019 Tiivistelmä - Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija Perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja Emilia Heikkilä, puh Selostus asiasta Kaarinan kaupunki on yhdessä Raision, Liedon ja Naantalin sekä perusturvayhtymä Akselin kanssa kilpailuttanut erityisryhmien kuntouttavat asumispalvelut vuosille Vuoden 2019 osalta on otettu optio käyttöön. Erityisryhmien kuntouttaviin asumispalveluihin sisältyvät mielenterveyskuntoutujille, päihdekuntoutujille sekä vaikeavammaisille tarkoitetut asumispalvelut. Kaarinan kaupunki yhdessä eräiden muiden kuntien kanssa on sitovasti ilmoittanut osallistuvansa Turun kaupungin toteuttamaan mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluiden hankintaan seutuhankintana ajalle yhden (1) + yhden (1) vuoden optioilla. Kaarinan sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt asiasta tältä osin Erityisryhmien asumispalveluiden aiemmasta puitesopimuksesta siten ei ole mahdollista käyttää viimeistä optiovuotta. Tämän johdosta Kaarinan kaupungin tulee kilpailuttaa vaikeavammaisten asumispalvelut ja sama tilanne koskee myös muita erityisryhmien asumispalveluiden kilpailutukseen osallistuneita kuntia. Niiden kanssa on alustavasti suunniteltu ja valmisteltu yhteistä hankintaa. Hankinta tulee koskemaan vain vaikeavammaisten asumispalveluita. Yhteishankinnan tarkoituksena on saada yhteisiä etuja kilpailutuksessa ja saada prosessihyötyä kilpailutuksen suhteen. Hankinta on tarkoitus toteuttaa hankintalain 21 :n mukaisena hankintayksiköiden yhteishankintana. Hankintaprosessista vastaa Kaarinan kaupunki. Kilpailutuksen on tarkoitus ottaa huomioon kokonaistaloudellinen edullisuus asiakkaan näkökulma huomioiden. Hankinta toteutetaan puitejärjestelynä eli palvelun tuottajia valitaan useampi. Hankinta on suunniteltu tehtäväksi ajalle ja optiot vuosille Kaarinan sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää Raision, Naantalin, Liedon, Paimion ja Perusturvakuntayhtymän Akselin sekä Sauvon asiasta päättäviä toimielimiä ilmoittamaan, sitoutuvatko ne yhteishankintaan ja valtuuttavatko ne Kaarinan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemään hankintapäätöksen. Yhteishankinnassa on tarkoituksenmukaista, että hankintaprosessia hoitaa kokonaisuudessaan yksi taho. Kuntien edustajat osallistuvat aktiivisesti asian valmisteluun. Kaarinan kaupunki veloittaa kultakin

131 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 129 hankintaan osallistuvalta kunnalta kilpailutuksesta ja hankintaprosessin hoitamisesta sekä sopimuspohjan teosta 850 euroa. Sitoumus on voimassa siihen asti, kunnes hankintasopimus on allekirjoitettu tai muusta perustellusta syystä hankinta on keskeytetty. Kaarinastrategian toteutuminen - Liitteet - Oheismateriaali - Esittelijä Päätösehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Sosiaali- ja terveyslautakunta 1) päättää toteuttaa vaikeavammaisten asumispalveluiden hankinnan hankintalain 21 :n mukaisena hankintayksiköiden yhteishankintana; 2) pyytää Raision kaupungin, Naantalin kaupungin, Liedon kunnan, Paimion kaupungin, Perusturvakuntayhtymän Akselin sekä Sauvon kunnan ao. toimielimiä ilmoittamaan mennessä, sitoutuvatko ne yhteishankintaan ja valtuuttavatko ne Kaarinan kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunnan tekemään hankintapäätöksen. Päätös 37 Ote Raision kaupunki Naantalin kaupunki Liedon kunta Paimion kaupunki Perusturvakuntayhtymä Akseli Sauvon kunta

132 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Katsaus Kaarinan kaupungin lääkäripalveluihin KNA/429/ /2019 Tiivistelmä - Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija Avosairaanhoidon ylilääkäri Rita Arjonen, puh Johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala, puh Selostus asiasta Katsauksen tarkoituksena on tuoda lautakunnalle tietoa lääkäripalveluiden tilanteesta ja antaa vastauksia lautakunnassa esiin nousseisiin kysymyksiin. Lääkäripalvelut Kaarinassa Kaarinan terveyskeskuksessa on 25 lääkärin vakanssia. Näistä vakansseista on vakinaisesti täytetty 22, joista erikoislääkäreitä on 15. Kaikki lääkärikunnan täyttämättömät virat, osa-aikaisuudet, perhe- ja koulutusvapaat on sijaistettu, pääasiassa nuorilla lääkäreillä, joita on tällä hetkellä töissä 15. Lounaistiedon mukaan Kaarinassa oli vuonna 2019 tammikuussa asukasta eri henkilöä on käynyt Kaarinan terveyskeskuksen asiakkaana vuoden 2018 aikana. Terveyspalveluiden kattavuus on siten 68 %, mukaan lukien neuvolan ja kouluterveydenhuollon käynnit. Suun terveydenhuolto ei ole luvuissa mukana. Kattavuus on ylempää keskitasoa verrattuna muihin vastaavankokoisiin kuntiin. Kaarinassa asukkaita on 1340 / lääkäri. Vakituisiin lääkärin vakansseihin sisältyvät johtavan ylilääkärin, avosairaanhoidon ylilääkärin, oman pediatrin, geriatrin ja psykiatrin virat, jolloin tavallista avosairaanhoidon vastaanottoa pitävien yleislääketieteen erikoislääkäreiden lukumääräksi jää 10. Lukujen valossa Kaarinassa on paljon lääkäreitä suhteessa asukasmäärään, mutta suurin osa vastaanottoa ja päivystystä tekevistä lääkäreistä on vastavalmistuneita nuoria yleislääketieteen erityiskoulutusta tai yleislääketieteen erikoistumista suorittavia lääkäreitä, joita on tällä hetkellä työssä olevasta lääkärityövoimasta 53 %. Vastaanoton lisäksi lääkärit työskentelevät mm. kouluissa, neuvoloissa, sairaalassa, ikäihmisten palveluissa. Työhön sisältyy myös paljon puhelinaikaa, reseptien uusintaa ja toimistotyötä. Missä olemme onnistuneet Kaarinassa pääsee muihin kuntiin verrattuna hyvin vastaanotoille ja toimintaa kehitetään jatkuvasti asiakasystävällisempään ja sujuvampaan suuntaan. Mielenterveys- ja päihdepotilaat, diabeetikot ja lapset ovat erityisen hyvässä hoidossa. Palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa on myös kehitetty voimakkaasti.

133 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 131 Kaarinan terveyskeskus valittiin toisen kerran peräkkäin maan parhaiden lääkäreiden koulutuspaikkojen joukkoon, ainoana terveyskeskuksena Varsinais-Suomessa. Työilmapiiri terveyskeskuksessa on innostunut ja hyvä. Nuoria lääkäreitä on tulossa jonoksi asti. Vetovoimatekijöinä Kaarinassa ovat hyvät konsultaatiomahdollisuudet ja joustavat työehdot. Kaarinan lääkärien luottamusmiehen tekemässä työhyvinvointikyselyssä 2/2019 ilmeni, että asiat ovat pääosin kunnossa. Vakituiset lääkärit ovat sitoutuneita työhönsä ja työn kehittämiseen. Positiivisina asioina nostettiin esiin hyvä työilmapiiri, lomien järjestymisen joustavuus ja päivittäisen työajan hallinta. Negatiivisina asioina koetaan mm. huonosti toimivat tietojärjestelmät, kokemattomampien sijaisten tarvitsema runsas ohjaus ja seudullisesti ja kansallisesti alhainen erikoislääkäreiden palkkataso. Nuoremmat lääkärit kokevat perehdytyksen hyväksi ja kiittävät saamaansa tukea kokeneemmilta kollegoilta. Nuoret kokevat nopeatahtisen hoitaja-lääkäri työparimallin mukaisen toiminnan haastavaksi, erityisesti päivystyksessä. Terveydenhuoltoa on katsottava kokonaisuutena Kaarinassa erikoissairaanhoitoa käytetään paljon ja siitä aiheutuu suuria kustannuksia. Esimerkiksi Liedossa erikoissairaanhoitoon kuluu vuosittain /asukas, Kaarinassa /asukas. Jos Kaarinassa päästäisiin Liedon lukuihin, erikoissairaanhoidosta maksettaisiin 2,3 M vähemmän vuodessa, ja vastaavasti, jos Liedossa oltaisiin Kaarinan tasolla, rahaa kuluisi siellä 1,4 M enemmän. Liedossa terveyskeskuksen lääkärille pääsyä joutuu odottamaan kauemmin kuin Kaarinassa, mutta todennäköisesti käynneillä saadaan enemmän aikaan. Liedossa on suhteellisesti enemmän kokeneita lääkäreitä, mikä selittänee erikoissairaanhoidon alhaisempia kustannuksia. Kaarinassa lääkäreiden kokemuksen puute näkyy runsaana erikoissairaanhoidon käyttönä ja tutkimuskuluina; nuoret lääkärit tekevät enemmän sairaalalähetteitä ja tilaavat enemmän laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia kokeneisiin lääkäreihin verrattuna. Toinen ongelma on jatkuvuuden puute: potilas-lääkärisuhteet ovat lyhyitä ja jatkuva lääkäreiden vaihtuvuus lisää myös tutkimusten määriä, kun uusi kokematon lääkäri aloittaa usein tutkimuskierteen alusta. Nuorten lääkäreiden suuri määrä vaikuttaa erikoislääkäreiden työhön, sillä iso osa erikoislääkäreiden työpanoksesta menee nuorten ohjaamiseen ja konsultointiin. Lääkäripalveluiden tarjoamiseen liittyvät uhkat ja riskit Kaarinalaisten ikäihmisten EPLL:n tarjoamien päivystyspalveluiden käyttö lisääntyi valtavasti vuonna Tämä johtui oletettavasti pääasiassa siitä, että Kaarinassa ei ollut geriatria ja kokeneiden erikoislääkärien määrä oli vähäinen. Lisäksi eräät tehostettua palveluasumista tarjoavat hoivayksiköt

134 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 132 lähettävät asukkaitaan päivystykseen tilanteissa, jotka tulisi pystyä hoitamaan ilman, että asukasta kuljetetaan minnekään. Viimeisinä kolmena vuotena Kaarinasta on lähtenyt pois viisi kokenutta erikoislääkäriä. Kaarinan (muihin kuntiin verrattuna) alhainen palkkataso on yksi keskeinen syy. Kokeneita erikoislääkäreitä tuntuu olevan mahdotonta rekrytoida pois lähteneiden tai eläköityneiden tilalle. Viime syksynä kahteen auki olleeseen virkaan ei tullut yhtään erikoislääkärin hakemusta ja kaksi virkoihin valittua kokenutta yleislääkäriä kieltäytyi ottamasta virkaa vastaan palkkatason alhaisuuden vuoksi. Toinen virka jäi kokonaan täyttämättä. Virkaa ei ole laitettu uudelleen haettavaksi juuri palkkaepäsuhdan vuoksi. Jotta kokeneiden erikoislääkäreiden rekrytointi olisi mahdollista, erikoislääkäreiden palkkatason tulisi olla seudullisesti kilpailukykyisellä tasolla. Näin voitaisiin palkata täyttämättömiin vakansseihin kokeneita erikoislääkäreitä, jolloin oletettavasti säästettäisiin sekä erikoissairaanhoidon kuluissa että paikallisesti tukitoimintojen kuluissa tutkimusmäärien vähentyessä. Terveyskeskuksissa työskentelevien erikoislääkärien palkkatasoa muissa Kaarinan kaltaisissa kunnissa on selvitetty ja saatuihin tietoihin perustuen tehty alustavia laskelmia. Palkankorotukset edellyttäisivät vuonna 2019 lisämäärärahaa. Kaarinastrategian toteutuminen - Liitteet - Oheismateriaali - Esittelijä Päätösehdotus Sosiaali- ja terveysjohtaja Anna Arola-Järvi Sosiaali- ja terveyslautakunta merkitsee katsauksen tiedokseen ja keskustelee mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Päätös 39 Ote -

135 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu Diaarinumero Tiivistelmä Lausunto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämiseksi vuonna 2020 KNA/366/ /2019 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri pyytää mennessä jäsenkuntien esityksiä sairaanhoitopiirin toiminnan kehittämiseksi vuoden 2020 aikana. Kuntien kehittämisehdotukset ovat pohjana järjestettävälle kuntaneuvottelulle. Sosiaali- ja terveyslautakunta Valmistelija Johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala, puh Selostus asiasta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri pyytää Kaarinan kaupungin lausuntoa toimintansa kehittämisestä vuonna Oheismateriaalina olevassa saatekirjeessä on kuvattu VSSHP:n strategiaa, jonka valintojen edistämistä kuvataan vuosittain asetettavilla toiminnallisilla tavoitteilla. Vuoden 2019 tavoitteet on kuvattu saatekirjeen liitteessä 1. Sairaanhoitopiirin digistrategia vuosille on luonnosmuodossaan liitteessä 2. Sairaanhoitopiirin strategian viisi keskeistä valintaa ovat: - Vahvistamme potilaan osallistumista hoitoonsa ja asiakaskokemuksen huomioimista toiminnassamme. - Kehitämme palvelu- ja hoitoketjujamme saatavuuden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. - Kehitämme osaamista ja palveluitamme toimimalla kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Tunnistamme mahdollisuudet huippuosaamiselle ja tuemme sitä. - Turvaamme henkilöstön työssä jaksamisen ja yhdenvertaisen kohtelun. - Edistämme toiminnassamme kestävää kehitystä. Lausuntopyynnön taloudellisen katsauksessa esitetään lähivuosien alijäämäskenaariot, mikäli nykyinen toimintatapa jatkuu ja kuntien maksuosuudet kasvavat vuosittain 2 % tai 2,5 %. Laskelmassa on varauduttu uusien sairaalatilojen käyttöönottokustannuksiin, kiky-sopimuksella leikattujen palkkakustannusten merkittävään nousuun ja korkotason nousuun. Sellaista laskelmaa, jossa toiminnan tehostamisen euromääräisiä vaikutuksia olisi arvioitu, ei esitetty. Lausuntopyynnön liitteenä on sairaanhoitopiirin digistrategialuonnos, joka tukee päästrategian keskeisten kehittämistavoitteiden toteutumista. Luonnoksessa arvioidaan uuden sukupolven tekoälytuetuilla IT-järjestelmillä voitavan säästää koko valtakunnan sote-palvelujärjestelmässä 10 vuoden tähtäimellä jopa 2,5 5,5 Mrd euroa. Kaarinan kaupungin ehdotettu lausunto:

136 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 134 Lautakunta esittää kantanaan, että 1) Kaarinan, kuten muidenkin kuntien, rahoituskyky on uhattuna väestön ikärakenteen muutokseen liittyvän palvelutarpeen kasvun vuoksi. Sairaanhoitopiirin tuottavuuden parantamistoimia tulee voimallisesti jatkaa erikoissairaanhoidon kustannuksien ja kuntien maksuosuuksien uhkaavan kasvun hillitsemiseksi. 2) olisi tarpeellista esittää tavoitteena myös kolmas alijäämälaskelma, jossa väistämätön tuotantokustannusten nousu olisi kokonaan kompensoitu euromääräisesti sitovalla toiminnan tehostamisella. Tehostamisessa pitää arvioida kriittisesti tukipalvelujen lisäksi varsinaista toimintaa, ja huomioida että kunkin hoidon vaikuttavuutta arvioitaessa otetaan keskeisesti huomioon hoidon kustannukset. 3) maakunnan sote-palvelujärjestelmää tulisi kehittää kokonaisuutena. On hyvä, että sairaanhoitopiiri pyrkii tehostamaan omaa toimintaansa, mutta todennäköisesti suurin säästöpotentiaali liittyy perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon toimivaan integraatioon. 4) toiminnallisen kehittämisen tulee tapahtua järjestämissuunnitelman kautta. 5) sote-tiedon integraatioasioissa on syytä edetä una-projekteissa sovituilla tavoilla. 6) uuden sukupolven potilas- ja asiakastietojärjestelmän käytettävyyteen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Hankala tietojärjestelmä syö tehostamisen hyödyt. 7) väestölle tarkoitettujen palvelukanavien ja mobiilisovellusten pitää tarjota käyttäjälleen todellista lisäarvoa. Jos näin ei koeta, palvelukanavat jäävät käyttämättä. Kaarinastrategian toteutuminen Vastuullinen johtaminen. Liitteet - Oheismateriaali Esittelijä Päätösehdotus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kirje liitteineen Ikäihmisten palvelujohtaja Seija Sjöblom Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Kaarinan kaupunki antaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille esittelyosassa kerrotun lausunnon. Päätös 40

137 KAARINAN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyslautakunta Kokouspäivämäärä Sivu 135 Ote Kaupunginhallitus Johtava ylilääkäri Erkki Tuomaala

138 Jäsenkunnille ja Turun yliopistolle ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2020 Sairaanhoitopiirin perussopimuksen mukaan sairaanhoitopiirin talousarviota valmisteltaessa jäsenkunnille ja Turun yliopistolle on varattava tilaisuus esitysten tekemiseen kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä. Pyydämme esityksiänne mennessä, jotta niitä voitaisiin käsitellä järjestettävässä kuntaneuvottelutilaisuudessa. VSSHP:n strategia vuosille Sairaanhoitopiirin uusi strategia on astunut voimaan. Sen viisi keskeistä valintaa ovat: - Vahvistamme potilaan osallistumista hoitoonsa ja asiakaskokemuksen huomioimista toiminnassamme. - Kehitämme palvelu- ja hoitoketjujamme saatavuuden, vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseksi. - Kehitämme osaamista ja palveluitamme toimimalla kotimaisissa ja kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Tunnistamme mahdollisuudet huippuosaamiselle ja tuemme sitä. - Turvaamme henkilöstön työssä jaksamisen ja yhdenvertaisen kohtelun. - Edistämme toiminnassamme kestävää kehitystä. Tarkemmin strategisten valintojen edistämistä kuvataan vuosittain asetettavilla toiminnallisilla tavoitteilla. Vuoden 2019 tavoitteet on kuvattu liitteessä 1. VSSHP:n digistrategia vuosille Sairaanhoitopiirin digitalisaatiokehitystä ohjaava strategiadokumentti on luonnosmuodossaan liitteenä 2. Sairaanhoitopiiri käynnistää tuottavuusohjelman Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin talouden vakauttamisohjelma vuosille määritteli tavoitteekseen, että vieraan pääoman määrä v on enintään 200 M ja että jäsenkuntien maksuosuuksien keski- Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Hallintokeskus Kiinamyllynkatu 4-8, PL 52, TURKU Vaihde Samkommunen för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Kinakvarngatan 4-8, PB 52, ÅBO Växel TFN (02) SOSTER oheismateriaali 40: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kirje liitteineen

139 2 (5) määräinen nousu on korkeintaan 3,8 % ja kuntayhtymän alijäämät katetaan em. maksuosuuksien puitteissa. Ohjelman toimenpitein on tähän mennessä pystytty saavuttamaan tavoitteet, ja jäsenkuntalaskutus on kasvanut tähän mennessä keskimäärin 3,2 %, kun mukaan huomioidaan sairaanhoitopiirille siirtynyt ensihoito ja päivystys. Myös alijäämät on katettu. Sen sijaan vuonna 2017 toteutunut Turun psykiatrian toiminnan siirto on nostanut tarkastelujaksolla jäsenkuntalaskutuksen kasvun 4,1 %:iin. Pitkäjänteisellä kehittämis- ja johtamistyöllä sairaanhoitopiirin talousarvion pitävyys on ohjelmakaudella merkittävästi parantunut. Vuosina 2016 ja 2017 talousarvion mukaiset jäsenkuntien maksuosuudet alittuivat ja vuonna 2018 toteuma oli 100,2 %. Vuonna 2018 Varsinais-Suomessa hoitoon pääsyn mediaani oli parhaimpien sairaanhoitopiirien joukossa merkittävistä kustannustenhallintatoimenpiteistä huolimatta. Talouden vakauttamisohjelmakauden aikana vuoden aikana hoidettujen eri henkilötunnuksen omaavien potilaiden määrä on kasvanut yli 15 %. Tuoreimmassa THL:n sairaaloiden tuottavuusvertailussa Tyksin DRG pisteen hinta oli yliopistosairaaloiden alhaisin. Myös kustannusten kehitys vuosina on ollut maltillisinta Tyksissä. Yhtenä merkittävänä taloutta tervehdyttäneenä esimerkkinä mainittakoon Yksi sairaala -hanke, jonka arvioitu välitön taloudellinen säästö oli lähes 8 miljoonaa euroa. Nyt vakauttamisohjelman lähestyessä päättymistään on tarpeen tarkastella, miltä näyttävät tulevat sairaanhoidon ja sen toimintaympäristön kehitystarpeet ja toisaalta kuntien rahoituskyvyn näkymät. Yhteensovittamisen tarve näiden kesken on merkittävä, sillä nykyistä erikoissairaanhoidon rahoituspohjaa haastavat kasvava kysyntä, uudet hoitoindikaatiot sekä kalliit kehittyneet hoidot ja teknologiat. Näiden käyttöönotto perustuu osoitettuun vaikuttavuuteen sekä kansalliseen lainsäädäntöön ja sen tulkintaan: jos vaikuttava hoito on olemassa, sitä on tarjottava. Toimintakustannusten kehitysnäkymät ovat merkittävästi muuttumassa viime vuosien toteumista. Keskeisimpänä kustannuskehitystä kasvattavana tekijänä ovat lomarahaleikkausten taloudellisten vaikutusten päättyminen sekä työehtosopimusten edellistä kautta korkeammat palkankorotukset. Viime vuosien jopa negatiiviset henkilöstökustannusten muutokset ovat muuttumassa 2,5 2,7 % kustannusten kasvuksi. Henkilöstökustannusten muutokset heijastuvat myös sairaanhoitopiirin palvelujen ostojen kustannusmuutoksiin, koska palveluostoista merkittävä osa on sidoksissa terveydenhuollon henkilöstökustannuksiin. Kokonaisuutena edelliset muodostavat piirin toimintakuluista 75 %. Rahoitusmarkkinoiden kehitysnäkymät pikku hiljaa nousevalla korkotasolla puolestaan johtavat kasvaviin korkokustannuksiin ja peruspääomalle muodostuu maksettavaksi korkoa viimeistään vuodesta 2020 alkaen. Kustannuspainetta pystytään hieman tasaamaan vuoden 2019 jälkeen 6,6 milj. euron taseen ylijäämällä. Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajisto ja johtavat virkamiehet ovat loppuvuodesta 2018 alkaen suunnitelleet ohjelmaa, jonka avulla VSSHP:n tuottavuutta kehitetään määrätietoisesti. Tarkoitus on kustannusten kasvun sopeuttaminen saatavilla olevaan rahoitukseen, kasvukäyrän taittaminen nykyistä ennustetta hitaammin nousevaksi. Kustannusten kasvun rajoittamisen ei pidä johtaa laadun heikentämiseen, vaan tarkoituksena on etsiä keinoja tehdä asioita fiksummin ja taloudellisesti kestävämmin. Tämä tavoite vastaa suoraan sairaanhoitopiirin strategista valintaa edistää kestävää kehitystä ja vuodelle 2019 asetetusta sitovasta tavoitteesta Laadimme sairaanhoitopiirille kestävän kehityksen toimenpideohjelman ja toimeenpanosuunnitelman. THL:n sairaaloiden tuottavuusraportin mukaan Varsinais-Suomessa on edelleen merkittävästi tehottomuudesta johtuvaa kustannuspoikkeamaa ja toisaalta myös erikoissairaanhoidon käyttöä yli laskennallisen tar- Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Hallintokeskus Kiinamyllynkatu 4-8, PL 52, TURKU Vaihde Samkommunen för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Kinakvarngatan 4-8, PB 52, ÅBO Växel TFN (02) SOSTER oheismateriaali 40: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kirje liitteineen

140 3 (5) peen. Palvelurakennetta ja toimintamalleja tulisi tarkastella laajasti ja perusteellisesti koko julkisessa terveydenhuollossa tuottavuuspotentiaalin lunastamiseksi ja kustannuskehityksen hillitsemiseksi. Tuottavuuspotentiaalia voi löytyä hoidollisten palvelujen lisäksi tukipalvelujen toiminnoissa. Tässä esitettävä talousnäkymien tilannekuva on laadittu tilinpäätöstietojen 2018 valmistuttua. Myös tuorein tieto yleisestä lähivuosien kustannustason muutosarvioista ja ansiotason kehityksestä on päivitetty vuosille Laskelmassa on varauduttu T3-rakennuksen käyttöönottoon liittyviin kustannuksiin. Talouden tilannekuvan tarkoitus on muodostaa kustannustason muutoksista ja uuden sairaalan käyttöönotosta seuraava yleiskuva siitä, millainen talouden kehitysura todennäköisesti olisi, mikäli nykyistä toimintaa ei muuteta. Sinänsä toimintaa kehitetään jatkuvasti ja skenaarioon on siten vaikutusmahdollisuuksia. Tilannekuva-arvio on siis nykytoiminnan perusteella laadittu pohjalaskelma. Tilannearvio on laadittu hallituksen puheenjohtajiston oheistuksen perusteella siten, että jäsenkuntien maksuosuuksien enimmäiskasvu voi olla välillä 2,0 2,5 % vuodessa. Tulorajoitteen asettaminen johtaa aiemmin tekstissä kuvattuun kustannuskehitykseen yhdistettynä siihen, että vuosien tilikauden tulokset painuvat alijäämäisiksi. Alla olevassa taulukossa on esitetty arvio tuloskehityksestä jäsenkuntien maksuosuuksien 2,0 ja 2,5 % tuloskenaariolla. Taulukko 1. Jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat enintään 2,0 % vuodessa Jäsenkuntatuotot, muutos -% 2,0 2,0 2,0 2,0 Toimintakulut, muutos -% 2,6 3,3 2,6 4,2 Tilikauden tulos, milj. eur -3,5-14,1-23,5-48,0 Kumulatiivinen yli/alijäämä, milj. eur 5,2-9,0-32,4-80,4 Taulukko 2. Jäsenkuntien maksuosuudet kasvavat enintään 2,5 % vuodessa. 1. Hallituksen puheenjohtajista, sairaanhoitopiirin johtajasta, talousjohtajasta, sairaalajohtajasta, johtajaylilääkäristä ja hallintojohtajasta koostuva ns. taloustyöryhmä on tuottavuusohjelmaa valmistellessaan nähnyt tarpeellisiksi seuraavan kaltaiset toimenpiteet: Kevään 2019 aikana selvitetään ulkoista konsulttia käyttäen sairaanhoitopiirin toiminnasta suurin tuottavuuspotentiaali ja määrite- Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Hallintokeskus Kiinamyllynkatu 4-8, PL 52, TURKU Vaihde Samkommunen för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Kinakvarngatan 4-8, PB 52, ÅBO Växel TFN (02) SOSTER oheismateriaali 40: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kirje liitteineen