Vesialueen ruoppaaminen Vesijärven Kirkonselällä ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Hollola

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 85/2011/4 Dnro ESAVI/229/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Vesialueen ruoppaaminen Vesijärven Kirkonselällä ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Hollola Mark Dekman HAKEMUS MERKINTÄ Mark Dekman on Itä-Suomen ympäristölupavirastoon toimittamassaan ja täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa vesialueen ruoppaamiseen Vesijärven Kirkonselällä ja töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Hollolan kunnan Kutajoen kylässä. Ympäristölupavirastot on lakkautettu Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n 1 momentin mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastoille, siirtyivät vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Itä-Suomen aluehallintovirasto on hallintolain nojalla siirtänyt asian käsittelyn asiassa toimivaltaiselle Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. SUUNNITELMA Vesijärven Kirkonselkä on laaja ja saareton lahti, joka on salmen kautta yhteydessä muuhun Vesijärveen. Kirkonselän valuma-alue on noin 26 km 2, jossa on peltoja noin 900 ha. Kirkonselkä on luokiteltu vuosina vedenlaadultaan tyydyttäväksi. Hakemuksen kohteena on hakijan omistaman Hollolan kunnan Kutajoen kylässä sijaitsevan kiinteistön Marjastenrinne RN:o 1:576 edustan vesialue Kirkonselän itärannalla. Hankealueelle on vuosia aikaisemmin ruopattu uima- ja veneranta. Hankkeen tarkoituksena on puhdistaa alue ja parantaa uima- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia, tasata pohjan epätasaisuuksia sekä parantaa veden virtausta. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Ruopattava vesialue sijaitsee Kutajoen osakaskunnalle kuuluvalla yhteisellä vesialueella Ruopattava vesialue on laajuudeltaan noin YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9, Helsinki PL 115, Helsinki ymparistoluvat.etela@avi.fi

2 7 300 m 2 ja ruopattava massamäärä noin m 3. Keskimääräinen vesisyvyys ruopattavalla alueella ennen ruoppausta on cm ja ruoppauksen jälkeen cm. Työt toteutetaan kelluvalla telaponttonikaivinkoneella ja massat siirretään proomulla ranta-alueelle, missä ne läjitetään kasaan siten, että massat pystytään myöhemmin muotoilemaan kiinteistölle. Hakija on pyytänyt lupaa aloittaa työt ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, jotta toimenpiteet olisi voitu suorittaa talven/kevään 2010 aikana ennen virkistyskauden alkua. Hakemukseen on liitetty Hämeen ympäristökeskuksen päätös LYH/180/2007 Kirkonselän luonnonsuojelualueen perustamisesta, Kutajärven alueen hoito- ja käyttösuunnitelma vuosille sekä selvitys Hollolan Kirkonselän pesimälinnustosta ja kasvillisuudesta Kaavoitus Luonnonsuojelualueet Päijät-Hämeen seutukaavassa Kirkonselän alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi SLv merkinnällä. Päijät-Hämeen maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa alue on merkitty suojelualueeksi merkinnällä SL 48. Hollolan Kirkonseudun Pyhäniemen osayleiskaavassa Kirkonselän eteläosa on osin merkitty luonnonsuojelualueeksi tai -kohteeksi (SL-1) ja osin vesialueeksi, jolla on luonnonsuojelullisia arvoja (W-1). Kirkonselän pohjoisosa on merkitty Vesijärven rantayleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi (SL). Kirkonselkä kuuluu valtioneuvoston vahvistamaan valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan (LVO040093) sekä Natura alueeseen (VNp , FI ). Alue on liitetty Suomen Natura verkostoon sekä luontodirektiivin mukaisena SCI -aluetyyppinä että lintudirektiivin mukaisena SPA -aluetyyppinä. Natura-alueessa on Kutajärven ja Kirkonselän lisäksi mukana neljä muuta Vesijärven lahtea. Naturaalueen pinta-ala on ha. Natura-alue kattaa vajaan kymmenesosan koko Vesijärvestä. Hämeen ympäristökeskus on määrännyt noin 404 ha:n suuruisen Kirkonselän yhteisen vesialueen rauhoitetuksi luonnonsuojelualueeksi. Luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset sallivat olemassa olevien ( ) laitureiden, uima- ja venepaikkojen sekä veneväylien kunnossapidon niittämällä ja ruoppaamalla. Uusien niittojen ja ruoppausten tekeminen on rauhoitusmääräysten mukaan luvanvaraista. Kutajärven alueen hoito- ja käyttösuunnitelman v mukaan Kirkonselällä on kaksi osittain avoimena pidettyä ranta-aluetta, joiden niitoissa luonnonarvot tulee ottaa huomioon. Toinen kohteista sijaitsee Marjastenmäen edustalla, jossa on Kirkonselän itärannan laajin ruovikkoalue. Marjastenmäen rantaan on ruopattu 1990-luvun alussa noin 250 m pitkä ja 40 m leveä aukko. Marjastenmäen rinteeseen oli tarkoitus tulla pientaloalue. Alueen omistanut kiinteistöyhtiö ajautui kuitenkin vararikkoon ja ruo-

3 pattu ranta-alue jäi omilleen. Ruopatun alueen eteläpäässä on paikkakuntalaisten käytössä oleva yhteisranta, jossa on muutama soutuvene. Ruopatun alueen edustalla on laaja ruovikko, joka on ollut Kirkonselän paras vesilintujen pesimäalue. Ruovikossa on pesinyt parhaimmillaan useita kymmeniä pareja silkkiuikkuja ja muita vesilintuja. Ruovikkoa on vähitellen niitetty ja sen läpi on tehty noin 25 m leveä väylä suoraan avoveteen. Ruovikkoalueen eteläpäässä on vanhempi niittoväylä. Niittämällä auki pidetyn alueen laajuus on noin 1,5 ha. Vesilintujen määrä alueella on vähentynyt, sillä osittain niitetty ruovikko ei tarjoa riittävästi suojaa lintujen pesimäpaikaksi. Suurin osa silkkiuikuista ja useimmat muutkin vesilinnut pesivät nykyisin niitetyn alueen eteläpuolella. Alueen pesimälinnustoon ovat kuuluneet myös kaulushaikara ja ruskohaukka sekä Hollolan Kirkonselän pesimälinnusto ja kasvillisuus selvityksen mukaan myös laulujoutsen. Kutajärven alueen hoito- ja käyttösuunnitelman mukaan niitot tulisi keskittää tulevaisuudessa venerannasta koilliseen johtavalle reitille, joka voidaan pitää avoimena enintään m:n leveydeltä. Kasvillisuutta voidaan niittää myös rannan ruoppausalueelta. Ruopattu alue on noin metrin syvyinen ja säilyy avoimena vesialueena niitoista riippumatta. Ulkoruovikon läpi tehtyjä väyliä ei tule niittää jatkossa. Kasvillisuuden palautuessa, mikä vie useita vuosia, alueen linnustollinen arvo paranee. Alueen käytön ja linnuston kannalta paras ratkaisu olisi siirtää venevalkama ruopatun alueen pohjoispäähän, johon tie on hiljattain kunnostettu. 3 Hankkeen vaikutukset Hakijan mukaan hankkeen vaikutukset luontoarvoihin ovat vähäiset, koska tarkoitus on ruopata jo kertaalleen aiemmin ruopattua aluetta. Veden hetkellinen samentuminen on ohimenevää. Työ toteutetaan virkistyskauden ulkopuolella, jolloin se ei häiritse lintujen pesimistä eikä kalojen kutemista. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN MUISTUTUKSET JA VAATIMUKSET Etelä-Suomen aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla aluehallintovirastossa ja Hollolan kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutus on erikseen lähetetty tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille. 1) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunut, että Vesijärvi kuuluu Kymijoen- Suomenlahden vesienhoitoalueeseen. Vesienhoitosuunnitelmassa ja Hämeen toimenpideohjelmassa Kirkonselkä on mukana myös vesienhoidon suunnittelun erityisalueena (Natura suojelualue). Näiden erityisalueiden tilatavoitteita arvioitaessa on huomioitava suojeltujen alueiden erilai-

4 set vesienhoidolliset tavoitteet. Niiden tulee säilyttää elinympäristönä suojelun perusteena ollut suotuisa taso. Toisin sanoen rehevyys ja riittävä kasvipeitteisyys katsotaan kuuluvan niille. Vesijärven eteläosa (mukaan lukien Kirkonselkä) on vesienhoidon suunnittelussa todettu olevan tyydyttävässä tilassa, jonka hyvä tila saavutetaan nykykäytännön lisäksi tehtävillä toimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Jos ruoppaushanke toteutetaan Kutajärven alueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa esitettyjen toimenpidesuositusten mukaisesti, hanke ei ole ristiriidassa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelman ja Hämeen toimenpideohjelman tavoitteiden kanssa. Hämeen ympäristökeskuksen tekemässä luonnonsuojelualueen perustamispäätöksessä sallituissa toimissa on todettu, että olemassa olevien uima- ja venepaikkojen sekä veneväylien kunnossa pitäminen niittämällä ja ruoppaamalla on sallittu. Kutajärven alueen hoito- ja käyttösuunnitelman v mukaan "Niitot tulisi keskittää tulevaisuudessa venerannasta koilliseen (oikeammin luoteeseen) johtavalle reitille, joka voidaan pitää avoimena enintään metrin leveydeltä (Hoito- ja käyttösuunnitelma kuva 35). Kasvillisuutta voidaan niittää myös rannan ruoppausalueelta." Edellisestä ruoppauksesta on kuitenkin kulunut jo noin 20 vuotta ja alueen suojelullinen merkitys on tänä aikana kasvanut. Siksi luonnonsuojelualueen perustamiseksi tehtyä päätöstä tulee tarkastella kriittisemmin. Suojelupäätöksessä sallituilla toimilla on haluttu turvata virkistyskäytön mahdollistaminen kiinteistöillä, joiden kunnostettu alue on pienimuotoinen. Käsiteltävänä olevassa tapauksessa kunnostustoimet ovat ylimitoitettuja. Edellä mainittuihin näkökohtiin viitaten ympäristö ja luonnonvarat - vastuualueen mielestä kunnostettavan alueen kokoa tulee pienentää noin kolmasosaan suunnitellusta. Paras sijainti kunnostettavalle kohteelle olisi alueen eteläosassa niitettävänä auki pidettävän uoman kohdalla, jolloin toimenpidealue rajoittuisi kylän yhteisrantaan. Kohde on esitetty hoito- ja käyttösuunnitelman kuvassa 35. Pienennetylle toimenpiteelle voidaan myöntää lupa normaalein lupaehdoin. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä on lausunut, että ruoppaus aiheuttaa veden samentumista ja vapauttaa myös ravinteita veteen. Nämä haitat rajoittuvat kuitenkin suppealle alueelle ja jäävät todennäköisesti lyhytaikaisiksi. Matalat vesikasvillisuuden valtaamat ranta-alueet ovat tärkeitä kevätkutuisten kalojen lisääntymisalueita. Ne tarjoavat myös ruokaa ja suojaa monien kalojen poikasvaiheille. Rannan ruoppaaminen merkitsee yleensä kutupaikkojen tuhoutumista. Tästä syystä kalatalousryhmä on pitänyt laajoja rantojen ruoppauksia ongelmallisina. Vesijärvellä kutupaikoiksi soveltuvia rantasaraikkoja on runsaasti, joten yksittäisellä ruoppauksella ei ole kovin haitallisia seurauksia. 4

5 5 Kalatalousryhmä on katsonut, että lupa ruoppaukseen voidaan myöntää. Tarvittaessa vesistön samentumista on rajoitettava suodatinkankaalla tai muulla sopivalla tavalla. Ruoppaustöitä ei tule tehdä kevätkutuisten kalojen lisääntymisaikana toukokuussa eikä tärkeimpänä kalastusaikana kesä elokuussa. 3) Kutajoen kalastuskunta on lausunut, että se hallinnoi vesialuetta , jolla kyseinen kunnostus tehdään. Ruopattavaa aluetta ei pitäisi syventää, vaan poistaa pintahumus ja vesikasvien juuristo. Jos aluetta syvennetään, se kerää kaiken irtonaisen vesikasvin ja humusjätteen laajalta alueelta. Hollolan kirkolle kulkeva laivareitti ja siinä liikennöivät alukset irrottavat aikaisemmin ruopatuilta väyliltä hienojakoista maaainesta, joka kulkeutuu tuulista riippuen ympäri Kirkonselkää ja kerääntyy kyseisille ruopatuille alueille. Veden kierron parantamiseksi olisi hyvä tehdä kunnostustöitä Kutajoen kylän venevalkaman kohdalla. Pyhäniemenlahteen päin oleva uoma pitäisi avata ja oikaista rantaviivan kohdalla oleva jyrkkä mutka, jotta kaikki roskat eivät kerääntyisi venevalkaman kohdalle. Kutajärven alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta poiketen pidetään vesiväylät suoraan selälle ja Pyhäniemenlahteen päin auki niittämällä vesikasvit vuosittain. Venevalkaman liikenne voisi kulkea suoraan laivaväylää kohti eikä se häiritsisi muuta rannan käyttöä. Kutajoen kalastuskunta tulee hakemaan lupaa kunnostustöille venevalkaman kohdalle. Kalaston kannalta hakemuksessa tarkoitetut kunnostukset aiheuttavat useiksi vuosiksi kalapakoa ja veden samentuminen aiheuttaa kutupaikkojen saastumista laajalla alueella. Ruoppausalueelle pitäisi harkita suodatinkankaan asettamista ja sorastusta. Hakijan tulisi suorittaa haittojen kompensoimiseksi kolmen vuoden aikana kalaistutuksia euron arvosta vuosittain muistuttajan valitsemilla kalanpoikasilla. Lisäksi hakijan tulisi kunnostaa Kutajoen kylän venevalkaman edusta. Jos hanke toteutuu, hakija voi maksaa euroa vuosittain kolmen vuoden aikana ruoppausvuodesta lähtien muistuttajan tilille. HAKIJAN SELITYS Hakija on muistutusten ja vaatimusten johdosta toimittamassaan selityksessä lausunut, että kunnostettavan alueen pienentäminen ei ole aiheellista, koska siinä käsitellään jo aiemmin ruopattua aluetta. Myös suojelupäätöksessä on mainittu aiemmin ruopattujen alueiden kunnossapito. Alueen pienentäminen on mahdollista, jos kunnostettava alue sijoittuu olemassa olevan laiturin ympäristöön ja rannalta katsottuna pääsääntöisesti sen oikealle puolelle. Muutoin rantaa kunnostamalla ei saavuteta haettua virkistyskäytön parantumista, jolloin kyseiselle kunnostustyölle ei ole intressejä.

6 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Samentumishaittojen minimoimiseksi kunnostettava alue tultaisiin verhoamaan suodatinkankaalla ja hiekalla. Myös työnaikainen samentumisseinämän rakentaminen voidaan tarvittaessa toteuttaa. Hakija on valmis suorittamaan Kutajoen kalastuskunnan vaatimat kalojen istutukseen suunnattavat maksut ehdotetulla aikataululla kalastuskunnalle. 6 Luparatkaisu Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Mark Dekmanille luvan vesialueen ruoppaukseen Vesijärven Kirkonselällä kiinteistön Marjastenrinne edustalla Kutajoen kylän yhteisellä vesialueella Hollolan kunnassa hakemuksesta poiketen siten rajoitettuna, että ruoppaus saadaan suorittaa oheiseen liitteeseen 2 merkityllä alueella. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Luvan saajan on noudatettava vesilain säännöksiä ja seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset 1) Ruoppaustöitä saa tehdä välisenä aikana. 2) Työt on tehtävä mahdollisimman yhtäjaksoisesti ja siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja häiriötä vesialueelle ja sen käytölle. 3) Ruoppausmassat on läjitettävä maa-alueelle siten, etteivät ne pääse valumaan takaisin vesistöön. 4) Jos töitä tehdään vesialueen ollessa jäässä, on ne kohdat, joissa jäätä on rikottu tai jään kantavuus on huonontunut, merkittävä asianmukaisesti. 5) Töistä mahdollisesti aiheutuva, välittömästi ilmenevä vahinko on viipymättä korvattava vahingonkärsijälle. Luvan saaja on muutoinkin vastuussa hankkeesta aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä. 6) Työt on aloitettava ja saatettava olennaisilta osiltaan loppuun kahden vuoden kuluessa siitä, kun tämä päätös on saanut lainvoiman uhalla, että lupa muutoin raukeaa. 8) Töiden päätyttyä rakennuspaikat on siistittävä maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. 9) Töiden aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava kirjallisesti Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

7 10) Töiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelle sekä Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 7 Perustelut Marjastenmäen rantaan 1990-luvun alussa ruopatun noin 250 m pitkän ja 40 m leveän vesialueen tarkoituksena on ollut palvella rinteeseen rakennettavan pientaloalueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Rakennushanke ei ole kuitenkaan toteutunut. Hakemuksen mukaisella ruoppauksella on tarkoitus parantaa hakijan oman kiinteistön Marjastenrinne virkistyskäyttöä. Marjastenmäen edustalla sijaitsee Kirkonselän itärannan laajin ruovikkoalue, jonka suojelullinen merkitys on aikaisemman ruoppauksen jälkeen kasvanut. Suunnitellut kunnostustoimet ovat kiinteistön Marjastenrinne tarpeita varten ylimitoitettuja, kun otetaan huomioon alueen merkittävä luonnonsuojelullinen arvo. Kun ruoppausaluetta pienennetään noin puoleen suunnitellusta, hanke ei merkittävästi vähennä alueen luonnonsuojelullisia arvoja, ja lupa ruoppaukseen voidaan myöntää. Luvan mukainen ruoppaus on tarpeen kiinteistön Marjastenrinne virkistyskäytön kannalta. Ruoppauksesta aiheutuu tilapäistä ja paikallista veden samentumista ja häiriötä linnuille. Aiheutuvaa haittaa vähennetään antamalla hankkeen toteuttamisajankohdasta lupamääräys 1) ja toteuttamistavasta lupamääräys 2). Kunnostushanke ei merkittävästi vähennä niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on liitetty Natura 2000-verkostoon. Hanke ei heikennä Kirkonselän luonnonsuojelualueen luonnonarvoja. Kunnostushanke ei ole ristiriidassa Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden kanssa hyvän tilan saavuttamiseksi Vesijärvellä vuoteen 2021 mennessä. Kunnostushanke ei ole voimassa olevien kaavojen tavoitteiden vastainen. Luvan mukaisesti toteutetusta hankkeesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Luvan myöntämisen edellytykset ovat vesilain mukaan olemassa. Lainkohdat Vesilain 2 luvun 4, 6 :n 2 momentti, 11 ja 11 a sekä 16 luvun 23 a Töidenaloittamislupa Perustelut Aluehallintovirasto hylkää töidenaloittamislupaa koskevan hakemuksen. Töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista ei ole vesilain 2 luvun 26 :n mukaisia perusteita. Lainkohta Vesilain 2 luvun 26

8 8 Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Asiassa annetut muistutukset on otettu huomioon luparatkaisusta ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Koska ruoppausaluetta on pienennetty noin puoleen haetusta, hankkeesta ei aiheudu vesilain mukaista kompensoitavaa haittaa tai vahinkoa Kutajoen kalastuskunnalle. Käsittelymaksu on 770 euroa. Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Koska hakemus on tullut vireille ennen , maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) nojalla annetun ympäristölupaviraston maksullisia suoritteita koskevan ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) mukaisesti. Asetuksen liitteenä olevan maksutaulukon mukaan alle m 3 ktr ruoppausta koskevan hakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus on 770 euroa. Päätös Mark Dekman Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Hollolan kunta Hollolan kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousryhmä (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Asianosaisille listan dpoesavi/229/04.09/2010 mukaan. Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ilmoitustaululla ja päätöksestä kuulutetaan Hollolan kunnan virallisella ilmoitustaululla.

9 9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Liittet 1. Valitusosoitus 2. Karttapiirros ruopattavasta alueesta Hannu Kokko Esko Vähäsöyrinki Merja Ahti Asian ovat ratkaisseet ympäristöneuvokset Hannu Kokko (puheenjohtaja) ja Esko Vähäsöyrinki. Asian on esitellyt ympäristölakimies Merja Ahti. MA/tv

10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite 1 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Etelä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Ratapihantie 9, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: ymparistoluvat.etela@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

11 Ruopattava alue Liite 2