Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg

Transkriptio

1 3/ Aika/Tid , Klo/Kl. 17:30-19:50 Paikka/Plats Osallistujat/Deltagare Nikkilän kirjaston kokoushuone Nimi/Namn Klo/Kl. Tehtä vä/uppg Läsnä/Närv. Skogster Antti 17:30-19:50 puh.joht./ordf. Albrecht Kenneth 17:30-19:50 jäsen/medlem Kaiser Elvira 17:30-19:50 jäsen/medlem Sundbäck Tom 17:30-19:50 jäsen/medlem Alasara Sami 17:30-19:50 jäsen/medlem Kytö Juha 17:30-19:50 jäsen/medlem Kahri Lilli 17:30-19:50 jäsen/medlem Kuntsi Maija 17:30-19:50 jäsen/medlem Salo Juha 17:30-19:50 KH:n edust/kst:s repr. Torsell Kurt 17:30-19:50 esittelijä/föredragande Salomaa Petra 17:30-19:50 asiantuntija/sakkunnig Ek Daisy 17:30-19:50 pöytäkirj.pit/protokollsförare Poissa/Frånvarande Alaterä Mandi vara puh.joht/viceordf. Söderqvist Erin nuorisov./ungdomsrepr. Päivämäärä Datum Allekirjoitukset Underskrift Käsitellyt asiat Ärenden Päivämäärä Datum n tarkastus justering nähtävänä et framlagt Puheenjohtaja/Ordförande Antti Skogster ntarkastaja/juste rare Tom Sundbäck :00 npitäjä/förare Daisy Ek ntarkastaja/justera re Sami Alasara

2 3/ Luettelo käsitellyistä asioista/ärendeförteckning Otsikko/Rubrik Sivu/Sida 19 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet 3 20 ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare 4 21 Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan 5 22 Sipoon avoimen varhaiskasvatuksen linjauksia alkaen / Linjedragning inom öppen småbarnsfostran i Sibbo fr.o.m Pohjois-Paippisten varhaiskasvatus jälkeen / Småbarnspedagogiken i Norra Paipis efter Yksityinen perusopetuslain mukainen esiopetus Sipoossa lukuvuonna / Privat förskoleundervisning i Sibbo enligt grundutbildningslagen läsåret Sivistysvaliokunnan vuoden 2019 käyttösuunnitelman hyväksyminen / Godkännande av dispositionsplanen för bildningsutskottet Ilmoitusasiat / Delgivningar 25

3 3/ Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus / Sammanträdets laglighet och beslutförhet SIVVLK 19 Sivistysvaliokunta / Todettiin, että kokous oli laillisesti koollekutsuttu ja päätösvaltainen. Konstaterades att sammanträdet var lagligen sammankallat och beslutfört.

4 3/ ntarkastajien valinta / Val av protokolljusterare SIVVLK 20 Sivistysvaliokunta / Päätös ntarkastajiksi valittiin Tom Sundbäck ja Sami Alasara. Beslut Till protokolljusterare valdes Tom Sundbäck och Sami Alasara.

5 3/ Esityslistan hyväksyminen / Godkännande av föredragningslistan SIVVLK 21 Sivistysvaliokunta / Päätös Sivistysvaliokunta päätti yksimielisesti hyväksyä esitys- ja lisälistan. Beslut beslöt enhälligt godkänna föredragnings- och tilläggslistan.

6 3/ Sipoon avoimen varhaiskasvatuksen linjauksia alkaen / Linjedragning inom öppen småbarnsfostran i Sibbo fr.o.m / /2019 SIVVLK 22 Sivistysvaliokunta / Valmistelija / Beredare: varhaiskasvatuspäällikkö/chef för småbarnstjänster Mervi Keski-Oja, mervi.keski-oja(at)sipoo.fi Sipoossa avointa varhaiskasvatusta on järjestetty yli kymmenen vuoden ajan. Aluksi siinä painottui perhekahvilatoiminta ja lapsiparkkitoiminta, myöhemmin alettiin järjestää enemmän myös kerhotoimintaa 3-5 vuotiaille kotihoidossa oleville lapsille. Kerhotoiminnan rooli vahvistui varhaiskasvatuslain tullessa voimaan Tällöin haluttiin varmistaa, että kaikilla sipoolaisilla lapsilla on mahdollisuus päästä varhaiskasvatuksen piiriin myös kotihoidossa ollessaan. Nikkilään valmistuvaan uuteen Pikkusydämen päiväkotiin on suunniteltu omat tilat avoimelle varhaiskasvatukselle. Nyt on hyvä aika tarkistaa Sipoon avoimen varhaiskasvatuksen aikaisempia päätöksiä kerhotoiminnan sisällöstä, hinnoista ja henkilökunnan määrästä. Varhaiskasvatuslaki ei määritä avoimen varhaiskasvatuksen reunaehtoja vaan kukin kunta saa järjestää sitä haluamallaan tavalla tarpeen mukaan. Avoin varhaiskasvatus luetaan kuitenkin kuuluvaksi varhaiskasvatukseen ja sitä sitoo varhaiskasvatuslain seuraavat pykälät: 4, Lapsen edun ensisijaisuus, 10 varhaiskasvatusympäristö, 11 ravinto ja ruokailu, 20 osallisuus ja vaikuttaminen, 21 ja 22 Vasun perusteet, paikalliset Vasut sekä 24 varhaiskasvatuksen arviointi. Avoin varhaiskasvatus voi eri kunnassa tarkoittaa erilaisia toimintoja. Joissakin kunnissa järjestetään päiväkodeissa avointa, ohjattua, virikkeellistä ja tavoitteellista toimintaa, johon lasten huoltajat voivat osallistua yhdessä lasten kanssa. Toisissa kunnissa saattaa painottua perhekahvilatyyppinen toiminta, jossa järjestetään vanhemmille verkostoitumismahdollisuuksia samalla kun lapset voivat leikkiä ikäistensä kanssa. Näissä molemmissa toimintamuodoissa lasten vanhemmat ovat vastuussa lastensa valvonnasta kerhotoiminnan aikana. Yhä useammin kunnat ovat ryhtyneet järjestämään kerhotoimintaa avoimessa varhaiskasvatuksessa. Se on lapsille kevyempi muoto olla mukana ryhmätoiminnassa kuin päiväkodissa järjestettävä varhaiskasvatus, ja useissa tapauksissa se riittää hyvin kattamaan lapsen varhaiskasvatuksen tarpeen. Kerhotoiminnalla kunnat

7 3/ pyrkivät myös vähentämään osa-aikaisten lasten määrää päiväkodeissa ja vapauttamaan päiväkotipaikat laajempaa varhaiskasvatusta tarvitseville lapsille. Usein kerhotoiminta on myös kunnalle edullisempaa kuin varhaiskasvatus päiväkodissa. Sipoossa avoimen varhaiskasvatuksen pääpainopistealue on kerhotoiminnan järjestäminen ympäri vuoden noudattaen koulujen toiminta-aikoja. Sipoossa tulee linjata kerhotoimintojen osalta seuraavia asioita: haku avoimen varhaiskasvatuksen kerhoon, kerhojen kielisyys, kerhopäivien määrä viikossa, kerhoista perittävän asiakasmaksun suuruus, kerhojen ikärajat sekä henkilöstön ja lasten välinen suhdeluku kerhoissa. Haku avoimen varhaiskasvatuksen kerhoon Tällä hetkellä Sipoon avoimeen varhaiskasvatukseen on ollut vapaa haku aina paikkaa tarvittaessa. Kerhopaikka on säilynyt siihen asti, kunnes paikasta on tehty lopettamispäätös. Käytännössä olisi selkeämpää ja monissa kunnissa toteutettua, että avoimeen varhaiskasvatukseen haetaan toimintavuodeksi kerrallaan ja haku tapahtuu pääsääntöisesti kevään varhaiskasvatuspaikkojen hakuaikaan. Ehdotus alkaen: Kerhopaikkaa haetaan toimintavuodeksi kerrallaan. Hakuaika on vuosittain huhtikuussa samaan aikaan varhaiskasvatuspaikkojen kanssa. Tämän lisäksi vapaita paikkoja voidaan hakea aina tarpeen mukaan pitkin vuotta. Näistä kerhopaikoista päätetään kuukausittain samaan aikaan muiden varhaiskasvatuspaikkojen päätösten kanssa. Peruste valinnalle syntyy hakuajan perusteella eli aiemmin hakenut saa vapaana olevan paikan. Tulevaisuudessa pyritään siihen, että kerhopaikkaa haetaan sähköiseti e-portaalin kautta. Päätös valinnasta tehdään tällöin sähköisessä järjestelmässä ja päätökset lähetetään perheille sähköisesti. Kielisyys Varhaiskasvatuslaki ei sido avoimen kerhotoiminnan kielisyyttä vaan kunta saa järjestää sen haluamallaan tavalla. Asukkaiden näkökulmasta on perusteltua, että kaksikielisessä kunnassa palvelua tarjotaan molemmilla kielillä. Sipoossa ruotsinkielisten kunnallisten kerholasten määrä on vähentynyt ja ryhmät eivät ole täyttynet, kun taas samaan aikaan suomenkielisissä kerhoissa on ollut runsaasti hakijoita. Mahdollisena syynä ruotsinkielisten kunnallisten kerholasten vähenemiseen on yksityisten palveluntuottajien tarjoamien kerhojen riittävyys perheille esim.

8 3/ Södra Paipis lekis, Immersby lekis. Sipoossa on aiemmin tarjottu kerhotoimintaa sekä kaksikielisenä kerhona että muutaman vuoden ajan erikseen suomenkielisille ja ruotsinkielisille lapsille. Mikäli resursseja pystyttäisiin kohdentamaan järkevästi kahden eri kielisen kerhotoiminnan järjestämiseen sekä Etelä- että Pohjois-Sipoossa, olisi kerholasten kielenkehityksen ja kulttuuri-identiteetin vahvistumisen näkökulmasta hyvä järjestää kummallekin kieliryhmälle omat kerhot. Resursseja tarvittaisiin kuitenkin lähes kaksinkertainen määrä nykyiseen nähden, jos molemmille kieliryhmille tarjottaisiin yhtä monena päivänä viikossa omat kerhot kummassakin päässä Sipoota. Yhteinen kerho kahdella kielellä voidaan myös nähdä lapsille rikastuttavana tekijänä. Se voi herättää lapsilla jo hyvin varhaisessa vaiheessa kiinnostuksen vieraan kielen ymmärtämiselle ja oppimiselle. Kaksikielinen kerhotoiminta voi mahdollistaa myös toisen kieliryhmän kulttuuriin ja tapoihin tutustumisen sekä kielellisen kehityksen valmiuksien kehittymisen kerhotoiminnan yhteydessä. Kuitenkin kerhot järjestetään siten, että lapsilla on kerhoaikana myös oman kieliryhmänsä aikuinen, joka puhuu hänen äidinkieltään (ruotsi tai suomi). Ehdotus alkaen: Avoimen varhaiskasvatuksen kerhot toimivat pääsääntöisesti kaksikielisinä. Tällöin voidaan tilat ja henkilökunta hyödyntää optimaalisesti, ja kerhopaikkaa hakeville lapsille voidaan myöntää paikka riippumatta heidän äidinkielestään. Kaikissa kerhoissa on henkilökuntaa kummastakin kieliryhmästä, jotta lapsilla on mahdollisuus käyttää omaa äidinkieleltään hoito- ja kasvatushenkilöstön kanssa. Kerhopäivien määrä viikossa Sipoossa järjestetään tällä hetkellä kerhotoimintaa 3-5 vuotiaille lapsille neljänä aamupäivänä ja kolmena iltapäivänä viikossa Söderkullassa ja Nikkilässä. Lisäksi maanantaisin on aloitettu asiakkaiden toiveesta Mini-Sibbe -kerho 2-3 vuotiaille lapsille. Perheet ovat voineet itse valita tarjolla olevista kerhoista 1-4 kerhopäivää viikossa omien tarpeidensa ja toiveidensa mukaisesti. Joissakin kunnissa on tällä hetkellä käytössä avoimen kerhotoiminnan paikkojen osalta ryhmittely siten, että perheet voivat valita muutamasta vaihtoehdosta itselleen parhaiten sopivan määrän kerhoaikoja viikossa. Tällöin kerhopaikan voi valita esim. joko kahdeksi kerhopäiväksi viikossa (ma-ti tai ke-to) tai neljäksi

9 3/ kerhopäiväksi viikossa (ma-to). Valinnat kohdistuvat joko aamupäiviin tai iltapäiviin, ei molempiin. Tämä selkeyttää vapaiden paikkojen hallinnointia ja auttaa jakamaan kerhopaikkoja tasapuolisemmin hakijoille ympäri vuoden. Lisäksi lapsille syntyy tuttu vertaisryhmä, kun samat lapset tulevat samoihin kerhoihin. Ehdotus alkaen: Kerhoaikoja ryhmitellään kunkin toimintakauden alussa sopiviksi viikonpäiviksi siten, että lapsille haetaan kerhopaikkaa tiettyihin, viikonpäiviin sidottuihin kerhoaikoihin esim. joko kahdeksi tai neljäksi päiväksi. Samoin valitaan osallistuminen joko iltapäiväkerhoon tai aamupäiväkerhoon, mutta ei molempiin. Kaksivuotiaille on mahdollista valita myös vain yksi päivä viikossa, jos he osallistuvat pelkästään Mini-Sibbe kerhoon. Tulevan toimintakauden kerhojen vaihtoehdot ovat hakijoiden tiedossa huhtikuussa, hakuajan alkaessa. Kerhon asiakasmaksu Kunta voi itse määritellä avoimen varhaiskasvatuksen kerhojensa asiakasmaksut parhaaksi katsomallaan tavalla. Eri kunnilla on hyvin erilaisia käytäntöjä. Joillakin kunnilla avoimen varhaiskasvatuksen kerhot ovat täysin ilmaisia esim. Porvoo ja toisissa taas on kuukausittain perittävä kuukausimaksu esim. Kerava. Sipoossa käytäntönä on ollut kaksi maksua lukuvuodessa; syyslukukausi ja kevätlukukausi erikseen. Hinnat ovat olleet 50e, jos lapselle valitaan 3-4 kerhokertaa viikossa ja 30e, jos lapselle valitaan 1-2 kerhokertaa viikossa. Tämä on koettu Sipoossa toimivaksi ratkaisuksi, ja samaa asiakasmaksurakennetta halutaan edelleen jatkaa. Kerhohintojen nostamiseen ei koeta painetta muulta osin kuin 3-4 krt/vko kerhokäyntiä voitaisiin nostaa siten, että siitä muodostuisi kaksinkertainen maksu 1-2 krt/vko maksuun nähden. Ehdotus alkaen: Asiakasmaksu peritään kahdesti lukuvuodessa; syyskaudelta ja kevätkaudelta. Hinnoittelun perusteena on kerhokertojen määrä viikossa. 1-2 kertaa viikossa, asiakasmaksu on 30e lukukaudessa 3-4 kertaa viikossa, asiakasmaksu on 60 e lukukaudessa. Järjestettävien kerhojen määrä ja sisältö voivat vaihdella vuosittain. Kerhojen ikärajat Sipoossa avoimen varhaiskasvatuksen kerhot on tähän asti suunnattu pääosin 3-5 -vuotiaille. Perusteluna ikärajalle on ollut, että lasten ikätasoinen kehitys mahdollistaa silloin yhdessä

10 3/ leikkimisen toisten lasten kanssa, lapsille on kehittynyt taito olla erossa vanhemmistaan ja yhteisten ohjeiden ja sääntöjen noudattamiselle on edellytykset. Perheiltä on kuitenkin tullut paljon pyyntöjä 2-vuotiaiden kerhoille. Kotona oleva vanhempi on toivonut tämän ikäiselle lapselle virikkeellistä toimintaa arjen toimintojen lisäksi. Kuluneen toimintavuoden aikana on ollut 2-3-vuotiaille yksi kerho, jonka kesto on ollut kaksi tuntia. Tämä kerho on ollut erittäin suosittu. Tässä kerhossa on ollut mahdollista harjoitella kerhossa olemista ja toimia yhdessä muiden pienten lasten kanssa. Huoltajilta on kuitenkin tullut toiveena, että kerho voisi olla kolmen tunnin mittainen samoin kuin vanhempien lasten kerhot. Lisäksi perheiltä on tullut toiveita, että saman perheen 2-5 vuotiaat lapset voisivat käydä kerhossa samana päivänä. Toiveet on koettu perustelluiksi ja niihin pyritään vastamaan. Ehdotus alkaen: Kerhot toimivat pääsääntöisesti 2-5 -vuotiaille lapsille. Lisäksi järjestetään mahdollisesti erikseen kerhotoimintaa 2-3 -vuotiaille. Kerhotoiminnan aloittaminen edellyttää vähintään 2 vuoden ikää, jolloin kerhon voi aloittaa seuraavan kuukauden alusta, kun lapsi on täyttänyt kaksi vuotta. Lapsen edun ensisijaisuus määrittää aina lapsen osallistuminen kerhoon. Mikäli lapsi aloituksen jälkeen ikävöi ja on itkuinen kerhoaikana, on lapsen edun mukaista siirtää kerhon aloittamisajankohtaa myöhäisemmäksi. Kun ero vanhemmasta ja ryhmän jäsenenä toimiminen sujuu paremmin, kerho voidaan aloittaa uudestaan. Lasten ja aikuisten välinen suhdeluku kerhoissa Avoimen varhaiskasvatuksen kerhoihin ei ole varhaiskasvatuslaissa määritetty henkilöstön ja lasten välistä suhdelukua. Sipoon kerhoissa mitoitus on muodostettu käytännön tarpeiden näkökulmasta ja kulloistenkin järjestettävien toimintojen arvoidun henkilöstötarpeen perusteella. Henkilöstön määrä on voinut vaihdella hieman eri vuosina. Lähtökohtaisesti Sipoossa on noudatettu samaa henkilömitoitusta kuin päiväkodeissa kokopäivälapsiin; 1/7. Hoito- ja kasvatushenkilöstö on muodostunut lastentarhanopettajista ja lastenhoitajista. Kerhoissa voitaisiin käyttää myös varhaiskasvatuslain osapäiväisen lapsen ja hoitajan välistä suhdelukua 1/13, mutta tällöin työntekijä olisi yksin koko lapsiryhmän kanssa koko kerhoajan. Se koetaan turvattomana esim. metsäretkillä, wc-tilanteissa, tai ylipäänsä tilanteissa, joissa aikuisen huomio on muutamassa lapsessa koko ryhmän sijaan. Kahden työntekijän muodostamassa ryhmässä taas

11 3/ tällä suhdeluvulla lapsimäärä olisi huomattavan suuri; 26 lasta/kerho. Tällöin kerhotoiminnan idea pienestä määrästä lapsia harjoittelemassa yhdessä toimimista kotihoidon rinnalla ei toteutuisi. Käytännössä kerholapset tarvitsevat paljon apua ja tukea ryhmän jäseneksi kasvamisessa. Lisäksi ikäerojen vuoksi kerhon toimintaa on hyvä eriyttää ja lapsia jakaa mahdollisesti pienryhmiin heidän taitojensa ja kiinnostuksen kohteidensa mukaisesti, jolloin henkilökuntaa tarvitaan enemmän. Ehdotus alkaen: Sipoon avoimen varhaiskasvatuksen kerhoissa käytetään lähtökohtaisesti samaa mitoitusta kuin kokopäivälasten päiväkotiryhmissä. Henkilökunta koostuu varhaiskasvatuksen opettajista ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajista. Ryhmiä muodostetaan kunakin vuonna hakijoiden määrästä ja iästä riippuen ja tarvittava henkilöstömäärä arvioidaan viime kädessä käytännön tarpeiden näkökulmasta. Taasjärven kylätuvassa järjestettävälle kerhotoiminnalle ympäristöterveydenhuolto on määrittänyt ylärajan sallitulle lapsimäärälle, joka tulee myös huomioida kerhoryhmiä suunniteltaessa. Muu toiminta Sipoon avoin varhaiskasvatus voi järjestää kerhotoiminnan lisäksi myös muuta toimintaa kotihoidossa oleville lapsille. Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi parkkitoiminta 0-5 -vuotiaille lapsille, tapaamisaikoja avoimen varhaiskasvatuksen tiloissa lapsille ja heidän vanhemmilleen sekä erilaisia teemakerhoja lapsille. Toiminnan sisällön tulee kuitenkin aina ensisijaisesti palvella lapsen etua. Parkkitoiminnasta voidaan pyytää nykyistä asiakasmaksua 2e/krt. Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta päättää, että alkaen Sipoon avoimessa varhaiskasvatuksessa: 1. Kerhopaikkaa haetaan toimintavuodeksi kerrallaan. Peruste valinnalle syntyy hakuajan perusteella eli aiemmin hakenut saa vapaana olevan paikan. 2. Avoimen varhaiskasvatuksen kerhot toimivat pääsääntöisesti kaksikielisinä. Kaikissa kerhoissa on henkilökuntaa kummastakin kieliryhmästä, jotta lapsilla on mahdollisuus käyttää omaa äidinkieleltään hoito- ja kasvatushenkilöstön kanssa. 3. Kerhoaikoja ryhmitellään kunkin toimintakauden alussa sopiviksi viikonpäiviksi siten, että lapsille haetaan kerhopaikkaa tiettyihin, viikonpäiviin sidottuihin kerhoaikoihin.

12 3/ Asiakasmaksu peritään kahdesti lukuvuodessa, erikseen syyskaudelta ja kevätkaudelta. Jos kerho on 1-2 kertaa viikossa, asiakasmaksu on 30e lukukaudessa ja jos kerhoa on 3-4 kertaa viikossa, asiakasmaksu on 60 e lukukaudessa. 5. Kerhotoimintaa järjestetään pääsääntöisesti 2-5 -vuotiaille lapsille. Lisäksi järjestetään mahdollisesti erikseen kerhotoimintaa 2-3 -vuotiaille. Kerhotoiminnan aloittaminen edellyttää vähintään 2 vuoden ikää, jolloin kerhon voi aloittaa seuraavan kuukauden alusta, kun lapsi on täyttänyt kaksi vuotta. 6. Sipoon avoimen varhaiskasvatuksen kerhoissa käytetään lähtökohtaisesti samaa mitoitusta kuin kokopäivälasten päiväkotiryhmissä. Henkilökunta koostuu varhaiskasvatuksen opettajista ja varhaiskasvatuksen lastenhoitajista. 7. Sipoon avoin varhaiskasvatus voi järjestää kerhotoiminnan lisäksi myös muuta toimintaa kotihoidossa oleville lapsille ja heidän huoltajilleen. Toiminnan sisällön tulee kuitenkin aina ensisijaisesti palvella lapsen etua. Bildningsdirektörens förslag beslutar om följande inom den öppna småbarnspedagogiken i Sibbo från och med : 1. Plats i klubbverksamheten ansöks för ett år i taget. Valet motiveras på grund av köprincip, dvs. en ledig plats tilldelas den som lämnat in sin ansökan först. 2. Klubbarna inom den öppna småbarnspedagogiken är i huvudsak tvåspråkiga. Varje klubb har både finsk- och svenskspråkig personal för att garantera att barnen har möjlighet att använda sitt modersmål när de kommunicerar med vård- och fostringspersonalen. 3. Klubbtiderna bestäms i början av respektive verksamhetsperiod och grupperas på lämpliga veckodagar, så att ansökningarna för barnens klubbtider inriktas på vissa veckodagar och tidpunkter. 4. Kundavgiften faktureras två gånger per läsår, skilt för hösttermin respektive vårtermin. Om klubben träffas 1 2 gånger i veckan är kundavgiften 30 euro per termin. Om klubben träffas 3 4 gånger är kundavgiften 60 euro per termin. 5. Klubbverksamheten riktas i huvudsak till barn mellan 2 och 5 år.

13 3/ Därtill är det möjligt att verksamhet ordnas skilt för 2 3-åringar. Barnet ska ha fyllt 2 år för att kunna börja i klubbverksamheten. Detta betyder att barnet kan börja i klubben månaden efter den månad i vilken barnet firar sin tvåårsdag. 6. Klubbarna inom den öppna småbarnspedagogiken i Sibbo kommun följer i princip samma dimensionering som används för att bestämma gruppstorlekarna inom heltidsdagvård i daghemmen. I personalen ingår lärare inom småbarnspedagogik och barnskötare inom småbarnspedagogik. 7. Den öppna småbarnspedagogiken i Sibbo kan utöver klubbverksamhet även ordna annan verksamhet som riktas till barn i hemvård och deras vårdnadshavare. Verksamhetens innehåll ska dock alltid i första hand utgå från barnens behov. Päätös Sivistysvaliokunta päätti palauttaa asian uudelleen valmisteluun. Beslut beslöt att ärendet återremitteras för ny beredning.

14 3/ Pohjois-Paippisten varhaiskasvatus jälkeen / Småbarnspedagogiken i Norra Paipis efter / /2018 SIVVLK 69 Sivistysvaliokunta / Valmistelija / Beredare: varhaiskasvatuspäällikkö/chef för småbarnstjänster Mervi Keski-Oja, mervi.keski-oja(at)sipoo.fi Pohjois-Paippisten ryhmäperhepäiväkoti on Sipoon pohjoisin kunnallinen varhaiskasvatuspaikka. Se sijaitsee Pohjois-Sipoossa n. 15 kilometrin päässä Nikkilästä. Pikkupirtti toimii yksityiseltä henkilöltä vuokratussa rakennuksessa, ja sen maksimi lapsimäärä on 12 lasta. Ryhmäperhepäiväkoti on ollut pääosin täynnä ja perheet ovat pitäneet ryhmäperhepäiväkodin toiminnasta. Ryhmäperhepäiväkotien toimintaan liittyy haasteita, joita tulee arvioida mietittäessä Pohjois-Sipoon varhaiskasvatuksen jatkoa. Ryhmäperhepäiväkodissa noudatetaan perhepäivähoidon lainsäädäntöä. Siellä esimerkiksi kasvatushenkilöstön ja lasten välinen suhdeluku on ¼ eli kolmella hoitajalla voidaan hoitaa maksimissaan kahtatoista lasta. Ryhmäperhepäiväkodeissa henkilökunnalta vaaditaan perhepäivähoitajan tehtävään kelpoista pätevyyttä ja kolmannelta henkilöltä lastenhoitajantutkintoa. Päiväkodissa taas lapsiryhmässä tulee olla uuden varhaiskasvatuslain mukaisesti 1 x lastentarhanopettaja, 1x sosionomi ja 1 x lastenhoitaja (voimassa alkaen tai siirtymäajan puitteissa). Henkilökunnan pedagogisessa koulutuksessa on siten suuri ero. Nykyisen suosituksen mukaan ryhmäperhepäiväkodeissa tulisi toimia vain kahdella työntekijällä, jotta ei tavoiteltaisi päiväkotitoiminnan kaltaista varhaiskasvatusta henkilökunnan alemmalla koulutustasolla ja edullisemmilla palkkakustannuksilla. Kolmen hoitohenkilökunnan toiminta tulisi järjestää aina päiväkotitoimintana ja silloin noudatettaisiin varhaiskasvatuslain mukaista henkilöstömitoitusta. Käytännössä ryhmäperhepäiväkodeissa on kuitenkin erittäin haasteellista järjestää toimintaa vain kahdella työntekijällä, koska lasten hoitopäivien tuntimäärät ylittävät usein hoitohenkilökunnan tuntimäärät, ja tällöin toinen henkilöistä joutuu olemaan yksin lasten kanssa aamusta tai iltapäivästä.

15 3/ Näkökulma A. Jatkaa ryhmäperhepäiväk otina Kunnan talous Toiminta on kallista, koska palvelu järjestetään vain 12:lle lapselle. Lisäksi ryhmäperhepäiväkodeissa henkilökunta hoitaa siivouksen, aamu- ja välipalojen valmistuksen sekä ruoka- ja välipalatarvikkeiden tilaukset pedagogisen toiminnan ohessa. Ryhmäperhepäiväkodeissa lainsäädäntö kieltää myös lasten ja henkilökunnan välisen suhdeluvun ylittämisen päivän aikana, kun taas päiväkodissa tilapäinen ylitys on sallittu. Tämä aiheuttaa suuria haasteita sijaistarpeelle ja kaukainen sijainti hankaloittaa sijaisten saatavuutta ja heidän mahdollisuuttaan kulkea sinne. Näistä syistä tulee miettiä, voitaisiinko Pohjois-Paippisten varhaiskasvatus järjestää muulla tavalla kuin ryhmäperhepäiväkotitoimintana. Syksyllä 2019 Sipoossa valmistuu uusi kunnallinen 8-ryhmäinen päiväkoti Nikkilään, ja silloin on mahdollisuus tehdä järjestelyjä kunnallisen varhaiskasvatuksen järjestämispaikkoihin hoitopaikkojen riittävyyden kärsimättä. On perusteltua miettiä tässä yhteydessä, mitä tehdään ryhmäperhepäiväkoti Pikkupirtille, ja kuinka Pohjois-Paippisten alueen varhaiskasvatus tullaan järjestämään jatkossa. Pohjois-Paippisten varhaiskasvatuksen järjestämiselle tulevaisuudessa on neljä erilaista vaihtoehtoa: 1. Pikkupirtti jatkaa nykyisissä tiloissa ryhmäperhepäiväkotina 2. Ryhmäperhepäiväkotitoiminta lopetetaan ja lapset siirtyvät Kartanon ja Nikkilän alueelle tai perheet voivat hakeutua yksityiseen varhaiskasvatuksen piiriin esim. Järvenpäähän työmatkan varteen. 3.Pikkupirtin rakennusta laajennetaan ja toiminta muutetaan päiväkotitoiminnaksi 4. Yksityinen palveluntarjoaja järjestää varhaiskasvatusta palvelusetelillä tai yksityisen hoidon tuella Seuraavassa taulukossa on käsitelty eri vaihtoehtojen vaikutuksia: B. C. Muutetaan Ryhmäperhe-päivä päiväkodiksi kotitoiminta lopetetaan, lapsille paikat muualta Kunnalle taloudellinen vaihtoehto, koska lapsille löytyy Lisäkustannuksia vuokramenojen noususta. Vuokrataan D. Etsitään yksityistä palveluntarjoajaa Maksetaan vain toteutuneista hoitopaikoista. (Edellytyksenä, että

16 3/ Sijaisten tarve runsasta, koska suhdelukua ei voida lainkaan ylittää. olemassa olevasta toiminnasta varhaiskasvatus paikat. Koulutus palvelut voivat mahdollisesti hyödyntää vapautuvaa tilaa. ulkopuoliselta rakennuksia. (Edellytyksenä, että yksityinen toimija haluaa laajentaa kiinteistöä ja vuokrata sen kunnalle.) löydetään yksityinen palveluntuottaja, joka haluaa järjestää toimintaa yksiryhmäisessä ryhmiksessä.) Toiminnan palvelunohjaus Pienessä yksikössä on pieni vaihtuvuus, ja perheet eivät ehkä silti saa lapsiaan lähellä sijaitsevaan ryhmikseen. Perheille tarjotaan muita vaihtoehtoja. Kapasiteetti riittää kattamaan alueen tarpeet. Todennäköisesti tyhjiä hoitopaikkoja, koska lapsimäärän lisääntyminen hidasta. Asiakkaat valitsevat itse hakeutuvatko yksityiseen toimintaan. Kunnalle jää lakisääteinen velvollisuus järjestää hoitopaikka, mikäli perhe ei halua hakeutua yksityiselle. Henkilökunta Henkilökunnan pedagogista koulutusta tulisi lisätä vastaamaan Vasun asettamia tavoitteita. Pieni yksikkö etäällä muista päiväkodeista. Päiväkodinjohtaja kaukana, ja hänellä muita yksiköitä. Nykyien henkilökunta sijoitetaan kunnan muihin yksiköihin Henkilökunta muodostuu päiväkotimitoituksen mukaiseksi (lto, sosionomi ja lh). Osa henkilökunnasta sijoitetaan kunnan muihin yksiköihin Nykyinen henkilökunta sijoitetaan kunnan muihin yksiköihin Asiakkaat Kaikille hakijoille ei riitä todennäköisesti tulevaisuudessa hoitopaikkoja. Asiakkaat siirtyvät joko Kartanon/Nikkilän alueelle tai yksityisiin päiväkoteihin työmatkansa varrelle esim. Järvenpäähän Hakijoille riittää hoitopaikkoja. Asiakkaat valitsevat itse, haluavatko yksityiselle palveluntuottajalle.

17 3/ Lapset Kodinomainen varhaiskasvatuspaikka. Saman ikäisiä kavereita ei välttämättä pienessä ryhmässä Lapset siirtyvät huoltajien valitsemaan toiseen varhaiskasvatuspaikkaan. Huoltajat etusijalla kunnallisia paikkoja täytettäessä. (Suurin osa lapsista, 7/12, siirtyy esiopetukseen syksyllä 2019) Kodinomainen varhaiskasvatuspaikka. Saman ikäisiä kavereita on enemmän päiväkotiryhmissä. Lapsilla palveluntuottajan järjestämän toiminnan mukainen varhaiskasvatuspaikka. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kaikki jatkuu ennallaan. Pikkupirtti jatkaa toimintaansa nykyisellä henkilöstöllä ja tilat vuokrataan nykyiseltä yksityiseltä toimijalta. Haasteena on toiminnan suuret kustannukset vain kahdelletoista lapselle ja suuri sijaisten tarve kaikissa henkilökunnan poissaolotilanteissa. Varhaiskasvatuspaikkoja on edelleen hyvin vähän, ja on epäselvää riittävätkö maksimissaan kaksitoista varhaiskasvatuspaikkaa tulevaisuuden tarpeisiin, vaikka ryhmäperhepäiväkoti jäisikin alueelle. Toisessa vaihtoehdossa ryhmäperhepäiväkoti Pikkupirtin toiminta lopetetaan ja alueen lapsille järjestetään varhaiskasvatuspaikkoja muualta. Nikkilän ja Kartanon alueella on tarjolla kunnallisia varhaiskasvatuspaikkoja ja muissa lähikunnissa yksityisiä palveluntuottajia joko palvelusetelillä tai yksityisen hoidon tuella. Tämä vaihtoehto on talouden näkökulmasta kunnalle hyvä vaihtoehto, koska lapsille löytyy varhaiskasvatuspaikat kunnan omasta toiminnasta tai kunta maksaa yksityiselle palveluntuottajalle vain toteutuneista hoitopaikoista. Lähtökohtaisesti kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää varhaiskasvatusta Pohjois-Paippisissa, koska kunnallisia paikkoja on tarjolla muualla kunnassa. Tässä vaihtoehdossa asiakkaille saattaa kuitenkin muodostua hyvin pitkät kuljetusmatkat varhaiskasvatuspaikkoihin, mikäli he haluavat valita kunnallisen vaihtoehdon. Lisäksi Pohjois-Paippisten alueen osayleiskaavaehdotuksessa on huomioitu varhaiskasvatusyksikön (Pikkupirtti) sijainti alueella nostamassa alueen tonttien rakennusoikeuksia. Tämän varhaiskasvatusyksikön poisto alueelta muuttaisi rakennusoikeuden määrän muodostumista ja saattaisi vaikuttaa myös alueen vetovoimaisuuteen huonontavasti.

18 3/ Kolmannessa vaihtoehdossa ryhmäperhepäiväkoti Pikkupirtin tiloja laajennetaan ja sen toiminta muutetaan päiväkotitoiminnaksi. Tällöin henkilöstömitoitus muuttuu päiväkotimitoitukseksi, päiväkotiin järjestetään ulkopuolinen siivous ja ruokahuolto, ja lasten määrää voidaan lisätä joko 21 hoitopaikan tai mahdollisesti tulevaisuutta ajatellen 42 hoitopaikan suuruiseksi. Muutos edellyttää nykyisen, yksityisen vuokranantajan halua laajentaa kiinteistöä ja vuokrata sitä edelleen kunnalle päiväkotitoimintaa varten. Tässä vaihtoehdossa tulee kuitenkin huomioida, että päiväkoti on edelleen etäällä muista kunnan päiväkodeista ja johtamisjärjestelyt ovat haastavia etäisyyden ja etäjohtamisen vuoksi. Aluksi päiväkotiin jäisi todennäköisesti tyhjiä, kalliita paikkoja, kunnes myöhemmin mahdollinen asukasmäärän kasvu toisi lisää asiakkaita. Toisaalta tämä vaihtoehto mahdollistaisi laadukkaan ja riittävän varhaiskasvatuksen alueella myös tulevaisuudessa Pohjois-Paippisten asukasmäärän kasvaessa. Neljännessä vaihtoehdossa kunta luopuu tilojen käytöstä ja etsii tilalle yksityisen palveluntuottajan, joka ryhtyy järjestämään varhaiskasvatustoimintaa nykyisissä tai laajennetuissa tiloissa. Tässä vaihtoehdossa on haastavaa saada yksityinen toimija varsin pienelle lapsimäärälle ja kaukana kasvukeskuksista. Tähän vaihtoehtoon liittyy lisäksi riski, että perheet eivät valitsekaan yksityistä toimijaa lapsensa varhaiskasvatuspaikaksi, vaan kunta joutuu kuitenkin järjestämään heille kunnallisen varhaiskasvatuspaikan. Kustannusvaikutukset ovat erialisia jokaisessa vaihtoehdossa. Kustannusten eroja voidaan laskea tarkemmin sen jälkeen, kun yksityinen toimija laskenut arvioidun vuokrahinnan laajentamalleen päiväkotirakennukselle, mikäli laajennukseen ryhtyy. Pikkupirtin menot olivat viime vuonna TA 2017 mukaan 1041e/kk/lapsi (bruttokulu150 00e/12 hoitopaikkaa/12 lasta). Mikäli toimita lopetetaan vaihtoehto 2. mukaisesti ja henkilökunta siirtyy kunnan muihin varhaiskasvatusyksiköihin, muutoksen hinta riippuu siitä, onko siirryttävässä paikassa vapaita hoitopaikkoja vai joudutaanko muutoksen myötä lisäämään henkilökunnan määrää. Kolmannessa vaihtoehdossa kustannukset lisääntyvät nykyiseen verrattuna vuokran hinnassa, henkilökunnan palkkakuluissa sekä siivous-ja ruokahuollon järjestämisessä. Toisaalta lisääntyvä lapsimäärä tuo myös asiakasmaksutuloja enemmän kuin nykyiset

19 3/ lapsimäärät. Neljännessä vaihtoehdossa kunta maksaisi yksityiselle palveluntuottajalle vain toteutuneista hoitopaikoista, mutta saattaisi kuitenkin joutua järjestämään kunnallista varhaiskasvatusta osalle Pohjois-Paippisten lapsista. Varhaiskasvatuksen näkökulmasta ryhmäperhepäiväkotitoiminnasta olisi hyvä luopua tässä vaiheessa, mikäli sen toiminnalle löydetään sopiva vaihtoehto. Toiminnan lakkauttaminen kokonaan alueelta kasvattaisi huoltajien kunnallisen varhaiskasvatuksen kuljetusmatkoja huomattavasti ja saattaisi heikentää alueen vetovoimaisuutta rakentamisen näkökulmasta. Näistä syistä kunnalle parhaana vaihtoehtona pidetään mahdollisuutta käynnistää tulevaisuudessa Pohjois-Paippisissa 1-2 ryhmäinen päiväkotitoiminta ilman kunnan omaa investointia päiväkotirakennukseen. Nyt tulee selvittää, voidaanko Pikkupirtin rakennusta laajentaa yksityisen vuokranantajan toimesta ja sen jälkeen neuvotella ehdoista rakennuksen vuokraamiseksi ja kunnallisen päiväkotitoiminnan käynnistämiseksi. Sivistysjohtajan ehdotus Käynnistetään neuvotellut yksityisen toimijan kanssa. Selvitetään, voidaanko Pikkupirtin rakennusta laajentaa soveltuvaksi päiväkotikäyttöön ja sen jälkeen neuvotellaan ehdoista rakennuksen vuokraamiseksi päiväkotitoimintaa varten. Viimeistään maaliskuussa 2019 arvioidaan suunnitelmien ja kustannusvertailujen pohjalta edellytykset toiminnan muutokselle. Bildningsdirektörens förslag Förhandlingar med en privat aktör inleds. Det utreds huruvida byggnaden Pikkupirtti skulle kunna utvidgas för daghemsbruk och efter det förs förhandlingar om villkoren för att hyra ut byggnaden för daghemsverksamhet. Villkoren för ändringen av verksamheten utvärderas utgående från planerna och kostnadsjämförelserna senast i mars Sivistysjohtajan muutettu ehdotus Nykyinen toiminta jatkuu muuttumattomana toistaiseksi. Käynnistetään neuvotellut yksityisen toimijan kanssa. Selvitetään, voidaanko Pikkupirtin rakennusta laajentaa soveltuvaksi päiväkotikäyttöön ja sen jälkeen neuvotellaan ehdoista rakennuksen vuokraamiseksi päiväkotitoimintaa varten. Viimeistään maaliskuussa 2019 arvioidaan suunnitelmien, lapsimäärien ja

20 3/ kustannusvertailujen pohjalta edellytykset toiminnan muutokselle. Bildningsdirektörens ändrade förslag Nuvarande erksamhet fortsätter oförändrad tillsvidare. Förhandlingar med en privat aktör inleds. Det utreds huruvida byggnaden Pikkupirtti skulle kunna utvidgas för daghemsbruk och efter det förs förhandlingar om villkoren för att hyra ut byggnaden för daghemsverksamhet. Villkoren för ändringen av verksamheten utvärderas utgående från planerna, barnantalet och kostnadsjämförelserna senast i mars Päätös Sivistysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens ändrade förslag. SIVVLK 23 Sivistysvaliokunta / Valmistelija / Beredare: varhaiskasvatuspäällikkö/chef för småbarnstjänster Mervi Keski-Oja, mervi.keski-oja(at)sipoo.fi Pikkupirtin päiväkoti sijaitsee alueella, jota ollaan kaavoittamassa lisärakentamisen mahdollistamiseksi. Käytännössä alueen asukasmäärä ei tule lähiaikoina lisääntymään ennen kaavan varmistumista, ja senkin jälkeen kasvun ennakoidaan olevan alkuvuosina varsin maltillista. Yksityisen palveluntuottajan kanssa on käynnistetty neuvottelut ja selvitetty mahdollisuuksia kiinteistön laajentamiselle päiväkotikäyttöön. Yksityinen palveluntuottaja on ollut halukas yhteistyöhän kunnan kanssa ja mahdollisuudet laajentamiselle ovat olemassa heti sen jälkeen, kun alueen asukasmäärä edellyttää laajempaa varhaiskasvatustoiminnan järjestämistä. Sivistysjohtajan ehdotus Nykyinen toiminta jatkuu Pikkupirtin ryhmäperhepäiväkodissa toistaiseksi. Siinä vaiheessa, kun ennusteet asukasmäärän kasvusta Pohjois-Paippisten alueella edellyttävät laajempaa varhaiskasvatuksen järjestämistä, käynnistetään rakennuksen laajentamisselvitykset uudelleen. Mikäli Porvoon ympäristöterveydensuojelu antaa luvan päiväkotitoiminnan

21 3/ järjestämiselle nykyisessä kiinteistössä ilman rakennuksen laajentamista, muutos voidaan tehdä. Bildningsdirektörens förslag Den nuvarande verksamheten fortsätter tillsvidare i gruppfamiljedaghemmet Pikkupirtti. När befolkningstillväxtprognoserna för norra Paipis visar att en bredare daghemsverksamhet är nödvändig inleds utredningarna för att utvidga byggnaden på nytt. Ändringen är möjlig om Borgå stads miljövård tillåter att daghemsverksamhet ordnas i den nuvarande fastigheten utan att byggnaden utvidgas. Sivistysjohtajan muutettu ehdotus Nykyinen toiminta jatkuu Pikkupirtin ryhmäperhepäiväkodissa toistaiseksi. Siinä vaiheessa, kun ennusteet asukasmäärän kasvusta Pohjois-Paippisten alueella edellyttävät laajempaa varhaiskasvatuksen järjestämistä, käynnistetään rakennuksen laajentamisselvitykset uudelleen. Bildningsdirektörens ändrade förslag Den nuvarande verksamheten fortsätter tillsvidare i gruppfamiljedaghemmet Pikkupirtti. När befolkningstillväxtprognoserna för norra Paipis visar att en bredare daghemsverksamhet är nödvändig inleds utredningarna för att utvidga byggnaden på nytt. Päätös Sivistysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän muutetun ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens ändrade förslag.

22 3/ Yksityinen perusopetuslain mukainen esiopetus Sipoossa lukuvuonna / Privat förskoleundervisning i Sibbo enligt grundutbildningslagen läsåret / /2017 SIVVLK 24 Sivistysvaliokunta / Valmistelija / Beredare: varhaiskasvatuspäällikkö/chef för småbarnstjänster Mervi Keski-Oja, mervi.keski-oja(at)sipoo.fi Sipoon yksityisillä palveluntuottajilla oli mahdollisuus hakea joulukuussa 2018 järjestämislupaa perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestämiseksi toimintavuodelle Määräaikaan mennessä oli tullut kuusi hakemusta yksityiseksi esiopetuksen palveluntuottajaksi. Kaikki hakemukset hyväksyttiin kriteerit täyttävinä. Yksityisen esiopetuksen järjestämispaikat päätetään lopullisesti sivistysvaliokunnassa esiopetushaun jälkeen maaliskuussa, kun ilmoittautumisajakohtaan mennessä on saatu selville minimi lapsimäärät kussakin yksikössä. Mikäli haettavaan yksikköön ei muodostu riittävän suurta ryhmää (min 7 lasta tai viisi lasta jos edellisenä vuonna on järjestetty esiopetusta), lupaa ei myönnetä. Neljällä hakijalla täyttyivät minimilapsimäärät, ja näissä voidaan järjestää yksityistä esiopetusta. Seuraavat yksityiset palveluntuottajat saavat luvan järjestää perusopetuslain mukaista esiopetusta ja sitä täydentävää varhaiskasvatusta Sipoossa lukuvuonna : Poco, suomenkielinen esiopetus; Poco, ruotsinkielinen esiopetus; Lehmuslinna, suomenkielinen esiopetus sekä Nickby barnträdgård, ruotsinkielinen esiopetus. Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta päättää myöntää lukuvuodeksi perusopetuslain mukaisen esiopetuksen järjestämisluvan seuraaville yksityisille palveluntuottajille: Poco, suomenkielinen esiopetus ja täydentävä varhaiskasvatus; Poco, ruotsinkielinen esiopetus ja täydentävä varhaiskasvatus ; Lehmuslinna, suomenkielinen esiopetus ja täydentävä varhaiskasvatus sekä Nickby barnträdgård, ruotsinkielinen esiopetus ja täydentävä varhaiskasvatus. Bildningsdirektörens förslag beslutar bevilja följande privata serviceproducenter tillstånd att ordna förskoleundervisning enligt lagen om grundläggande utbildning under läsåret : Poco, finskspråkig förskoleundervisning och kompletterande småbarnspedagogik; Poco, svenskspråkig förskoleundervisning och

23 3/ kompletterande småbarnspedagogik; Lehmuslinna, finskspråkig förskoleundervisning och kompletterande småbarnspedagogik samt Nickby barnträdgård, svenskspråkig förskoleundervisning och kompletterande småbarnspedagogik. Päätös Sivistysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

24 3/ Sivistysvaliokunnan vuoden 2019 käyttösuunnitelman hyväksyminen / Godkännande av dispositionsplanen för bildningsutskottet 2019 SIVVLK 25 Sivistysvaliokunta / Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja/bildningsdirektör Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.fi Valtuuston hyväksyttyä talousarvion, toimielimet päättävät talousarvion käyttösuunnitelmista. Käyttösuunnitelmilla toimielimet jakavat määrärahat tulosyksiköille. Kunnanvaltuusto on myöntänyt sivistysvaliokunnalle euron suuruisen nettomäärärahan, jossa toimintakulut alustavasti (sisältäen sekä ulkoiset että sisäiset erät) ovat 55,543 milj. euroa ja toimintatuotot 4,075 milj. euroa. Sivistysosastolla on laadittu kehystä vastaava käyttösuunnitelmaehdotus. Liitteet / Bilagor Liite / Bilaga 1 / 25. SIVVLK: Taloussuunnitelma-Dispositionsplan 2019 Sivistysjohtajan ehdotus Sivistysvaliokunta päättää jakaa määrärahan osamäärärahoihin, liitteen 1 mukaisesti. Bildningsdirektörens förslag besluter dela upp anslaget i delanslag enligt bilaga 1. Päätös Sivistysvaliokunta hyväksyi yksimielisesti esittelijän ehdotuksen. Beslut godkände enhälligt föredragandens förslag.

25 3/ Ilmoitusasiat / Delgivningar SIVVLK 26 Sivistysvaliokunta / Tutustumiskierros uudistetussa Nikkilän kirjaston tiloissa. 2. Jokipuiston koulun sisäilmatilanne 3. Ylimääräinen kokous (Peruskoulujen ja lukioiden tuntiresurssit) Päätös Ilmoitusasiat merkittiin tiedoksi. Beslut Delgivningarna antecknades för kännedom.

26 3/ Muutoksenhakuohjeet Sivistysvaliokunta Kokouspäivämäärä Pykälät Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain (410/2015) 136 :n mukaan oikaisuvaatimusta tai kunnallisvalitusta koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät: 19-22, Koska päätöksestä voidaan tehdä kuntalain 134 :n 1 mom mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla: Pykälät Hallintolainkäyttölain 5 :n tai muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet: 19-22, Oikaisuvaatimusohjeet Oikaisuvaatimusviranomainen Seuraaviin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Pykälät: Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään Sipoon kunta sivistysvaliokunta Iso Kylätie 18 PL Sipoo kirjaamo@sipoo.fi on viety nähtäväksi yleiseen tietoverkkoon. Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimusoikeus Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä: se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä kunnan jäsen. Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava: päätös, johon haetaan oikaisua se, millaista oikaisua vaaditaan

27 3/ millä perusteella oikaisua vaaditaan. Oikaisuvaatimuksessa on lisäksi ilmoitettava tekijän nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite Valitusosoitus Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta myös asianosainen sekä kunnan jäsen. Valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie HELSINKI faksi: sähköposti: helsinki.hao@oikeus.fi Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa Kunnallisvalitus, pykälät: Hallintovalitus, pykälät: Muu valitusviranomainen, pykälät: Valitusaika 30 päivää Valitusaika päivää Valitusaika päivää Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista Valituksen muoto ja sisältö Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava: päätös, johon haetaan muutosta miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot. Jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

28 3/ Valitukseen on liitettävä: päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Oikeudenkäyntimaksu Hallinto-oikeus voi periä muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksun sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Hankinta-asiat Hankinta-asioiden osalta pöytäkirjan liitteenä on erillinen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus. Pykälät: Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje / valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.