Oletko sovittelija vai suorittaja?

Transkriptio

1 Kuopion ja Siilinjärven evankelisluterilaisten seurakuntien lehti Sähköinen terveyspalvelu tekee tuloaan. 2 Luentosarja "Mitä tiedämme Jeesuksesta?" herättää keskustelua 4 5 Sotilaspastori Wihinen: Kamiinan ääressä kuulee kovimmat jutut. 7 Oletko sovittelija vai suorittaja? 8 9 kirkkojakoti.fi PÄÄKUVA ESKO JÄMSÄ, PIKKUKUVA: TIMO HARTIKAINEN

2 2 Nro Nro AJANKOHTAISTA KUUKAUDEN VALINNAT PÄÄKIRJOITUS 3 Yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi Matti Jantunen Seurakuntien uudet luottamushenkilöt aloittivat nelivuotiskautensa. Seurakuntien kirkkovaltuustot aloittivat uusilla kokoonpanoillaan tammikuussa. Luottamushenkilöistä koostuvat kirkkovaltuustot käyttävät seurakunnissa ylintä päätösvaltaa. Kuopiossa yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Matti Jantunen. Varapuheenjohtajaksi valittiin jatkamaan Juhani Laurinkari. Siilinjärvellä Tapio Markkanen jatkaa kirkkovaltuuston puheenjohtajana ja Riitta Kerkola varapuheenjohtajana. Liisa Väätäinen valittiin kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi. Kirkkoneuvoston puheenjohtajana toimii virkansa puolesta kirkkoherra Seppo Laitanen. Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on määrännyt kirkkoherra Reijo Leinon Kuopion PYSÄKILLÄ ev.lut. seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi vuosiksi Yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtajaksi valittiin Pekka Niiranen. Yhteiseen kirkkoneuvostoon valittiin jäseniksi: Maija Taskinen, Eero Wetzell, Upi Heinonen, Taina Tammekann, Leena Kumpusalo, Pekka Niiranen, Kari Niskanen, Tarja Välimäki, Heikki Juutinen, Tuula Pesonen, Marja-Sisko Pihl ja Hannu Tervonen. Seurakuntien rakennemuutos ykkösaiheena Lähivuosien merkittävin seurakuntiin kohdistuva asia on toukokuun kirkolliskokouksen päätöskäsittelyyn tuleva seurakuntarakennemuutos, joka jatkossa vaikuttaa myös seurakuntien luottamushenkilöiden työhön. Esitys on, että kaikki seurakunnat siirtyvät seurakuntayhtymärakenteeseen siirtymäajassa, viimeistään vuoden 2019 alussa. Myös kiristyvä taloustilanne pakottaa miettimään, millaista toimintaa ja millaisia työnkuvia seurakunnassa painotetaan jatkossa. Luottamushenkilö voi vaikuttaa toiminnan suunnitteluun. Kirkkovaltuustot päättävät myös muun muassa kirkollisveroprosentista, virkojen perustamisesta ja rakennushankkeista. Luottamushenkilöt valitsevat vaaleilla myös kirkolliskokouksen 64 maallikkojäsentä. MINNA SIIKANIVA Lääkäri verkossa Matti Jantunen on yhteisen kirkkovaltuuston uusi puheenjohtaja. 412 Vuoden 2015 alussa Suomen seurakuntien määrä on 412. Liitosten myötä seurakuntien määrä väheni edellisvuodesta noin kymmenellä. 74% Kirkon jäsenmäärä oli vuoden 2014 lopussa noin 4 miljoonaa henkilöä. Suomalaisista noin 74 % kuuluu kirkkoon Kirkon Ulkomaanapu avustaa katastrofirahastostaan eurolla Ukrainan pakolaisia ja evakkoja. Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin Juoksulähettiläät kutsuvat mukaan yhteislenkille Väinölänniemen maisemiin joka toinen torstai klo 16. Lenkille lähdetään Snellmannin puistosta, tuomiokirkon puoleisesta päästä. Yhteislenkit alkavat ja siitä aina parittoman viikon torstaisin kevään ajan. Yhteislenkit ovat osa Suomen Lähetysseuran Oikeus liikkua vapaasti -kampanjaa, joka nostaa esiin palestiinalaisten kohtalon pitkittyneessä konfliktissa. Piispa Jari Jolkkonen luovutti viime viikolla Luterilaisen kulttuurin säätiön vuoden 2014 tunnustuspalkinnon elokuvaohjaaja Klaus Härölle. Palkintoperusteluissa todetaan, että Härö kuvaa erityisesti ihmisiä, jotka ovat elämässään heikoilla. Yhteisvastuukeräys käynnistyy 1. helmikuuta. Tämän vuoden kotimaisena erityiskohteena on Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminta. Ulkomaisena kohteena Yhteisvastuukeräyksessä on Haiti. Leena Laurinkari on saanut Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulilta viranhoitomääräyksen Siilinjärven I seurakuntapastorin virkaan lukien toistaiseksi. Hänen erityisvastuualueenaan on lapsi- ja perhetyö. Terve sielu terveessä ruumiissa Vuosi on taas vaihtunut. Monet meistä ovat tehneet erilaisia uuden vuoden lupauksia vaikkapa terveellisimpien elämäntapojen, liikunnan lisäämisen tai sosiaalisen median parissa vietettävän ajan rajoittamisen suhteen. Miettiikö kukaan hengellistä elämäänsä? Päättäisi käydä enemmän kirkossa tai rukoilla enemmän, päättäisi liittyä kirkkokuoroon tai osallistua seurakunnan vapaaehtoistyöhön. Kirkossakävijöiden määrässä ei valitettavasti tammikuussa ole nähtävissä erityistä kasvua. Kuntokeskukset sen sijaan pullistelivat kävijämäärien kanssa, mutta jo helmikuussa palaudutaan niin sanottuun normaaliin kauteen. Vakiintuneet kävijät huokaavat, että taas mahtuu tunneille ja kuntosalilaitteille ei tarvitse jonottaa. Moni innokas aloittelija on ajatellut mielessään: mulle kaikki heti. Eli miten saan mahdollisimman pienellä panostuksella maksimaaliset tulokset. Miksi muutos on niin vaikeaa? Luovutammeko liian helposti? Luin tutkimuksen, jossa korostettiin sitä, että uuden elämäntavan tai muutoksen oppiminen vaatii runsaasti aikaa ja toistoa. Kirkko haluaa tukea liikunnallista elämäntapaa. Viime vuonna käynnistyi kolmivuotinen Liikkuva seurakunta -projekti, jonka tavoitteena on aktiivisempi ja liikunnallisempi seurakunta. Tarkoituksena on vähentää istumista ja lisätä liikuntaa. Uuden sukupolven terveydenhuolto tarkoittaa ennen kaikkea omatoimisuutta ja terveyskeskeisempää ajattelua sekä sähköisten palvelujen hyödyntämistä, uskoo erikoislääkäri Esko Kumpusalo. Erikoislääkäri ja professori Esko Kumpusalo kertoo havainneensa jo 1970-luvulla työskennellessään Karttulan terveysasemalla, että omatoimisuudella pystytään parantamaan omaa terveyttä enemmän kuin kuvitellaan. Olen siitä asti haaveillut, että terveydenhuolto ei olisi niin sairauskeskeistä vaan enemmänkin keskityttäisiin ennaltaehkäisyyn ja siihen, miten ihminen itse voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa. Useiden kansansairauksien kuten kohonneen verenpaineen, astman ja diabeteksen hoidossa on paljon kiinni ihmisen omasta aktiivisuudesta. Systemaattinen ennaltaehkäisy ja sairastumisen jälkeen oman terveyden ylläpito pitäisi olla nykyaikana keskiössä. Nilsiä pilottihankkeessa Kumpusalo on ollut toteuttamassa sähköisen terveyspalvelun eklinikan käynnistämistä vuonna Alun perin se kehitettiin nuorten lääkärien tueksi. Nettipalvelun kautta vastavalmistuneet lääkärit saivat nopeasti ja tehokkaasti konsultoitua erikoislääkäreitä ja kokeneempia kollegoita. Kaikelle kansalle palvelu tuli mahdolliseksi pari vuotta sitten. Nyt eklinikka on mukana Sitran tukemassa hankkeessa, ja Nilsiässä otetaan ensiaskeleita lääkärin, ravitsemusterapeutin ja lääkehoidon kokonaisarviointiin koulutetun proviisorin verkossa tapahtuvaan vastaanottoon sekä jokaisen kuntalaisen terveystilin luomiseen. Pilottikokeilu aloitettiin viime syksynä. Nilsiässä peruskoulun luokkalaiset perustavat oman terveystilin, johon voi kerätä tietoa kohdennetusti, esimerkiksi allergiat, verikoetulokset, lääkitykset ja ruokavaliot. Kuntalainen voi itse kirjata omia terveystietojaan, ja niitä voi tarvittaessa eri ammatti-ihmiset Perusterveydenhoitoon pitää päästä samana päivänä tarkastella hänen suostumuksellaan. Toinen kokeilu on verkkopalvelut. Viime vuonna perustetulla hyvinvointitorilla on tietokoneita, joiden avulla nilsiäläinen saa kuvayhteyden omalääkäriin ja muihin terveydenhuollon ammattilaisiin. On tutkittu, että pienet asiat kuten reseptien uusimiset ja pikku vaivat voisi hoitaa suurilta osin sähköisten palvelujen kautta ilman kasvokkain kohtaamista. Ja muun muassa mielenterveyspalveluista olemme saaneet tietoa, että ihmiset käyttävät mieluummin verkkoasiointia. Se on helpommin lähestyttävä tapa. Lääkäri ja potilas kotisohvilla Tavoitteenamme on tehdä samaa kuin mitä pankit ovat pystyneet toteuttamaan omalla toimialallaan. Toivon, että tulevaisuudessa parhaimmillaan 80 prosenttia terveyspalveluista voisi hoitaa sähköisesti, Kumpusalo haaveilee. Hänen mukaansa esimerkiksi oman terveystilin päivittäminen tarjoaa mahdollisuuden, että ihminen itse ottaa vastuuta terveydestään. Samalla myös potilaan näkemys olisi enemmän esillä hoitokeskusteluissa. Ihminen itse on oman terveytensä asiantuntija. Me lääkärit olemme sairauden asiantuntijoita ja meitäkin tarvitaan, mutta toivon, että uusi sukupolvi olisi enemmän terveyskeskeisempiä. Tutkimusten mukaan jokainen euro, joka sijoitetaan ennaltaehkäisyyn, tuottaa yhteiskunnalle vähintään kaksi euroa, Kumpusalo muistuttaa. Uuden sukupolven terveydenhuolto tarkoittaa sitä, että sairauksia ennaltaehkäistään ja hoidetaan varhain. Minun mielestäni hyvinvointiyhteiskunnassa pitää päästä perusterveydenhoitoon samana päivänä. Tähän verkkoasiointi toisi avun. Toisekseen ammattihenkilökunnan pitäisi tukea omatoimisuutta ja lisäksi e-asiointi eli erityyppiset verkkopalvelut tukisivat terveydenhuoltoa. Olemme työssämme huomanneet moniammatillisen tiimityön hyvät tulokset ja niitä kannustaisin lisäämään. Ja ehkä tulevaisuudessa on niin, että toisinaan sekä potilas että lääkäri ovat molemmat omilla kotisohvillaan ja asia tulee hoidettua tietokoneen välityksellä. Vaivattomampaa ja ei niin steriiliä, professori ennustaa. Ihminen kaipaa tekemistä ja rakkautta Esko Kumpusalon mielestä Freudin määritelmä hyvästä terveydestä on oivallinen. Hänen mukaansa siihen kuuluu työtä ja rakastamista. Että olisi toimintakykyä ja elämäniloa. Kumpusalo itse liikkuu säännöllisesti, mielellään kotiseutunsa Karttulan metsissä. Haastattelun jälkeen hän lähtee hoitamaan sosiaalisia suhteita ja virittelemään ääntään lauluharjoituksissa. Laulaminen Karttulakvartetissa on rakas harrastus. Lopetin aikoinaan tupakoinnin, ja käytän alkoholia kohtuudella. Terveellisellä ravinnolla on suuri merkitys ja sillä, että ympärillä on läheisiä ihmisiä - ja kissoja. Enkä aio jäädä vielä eläkkeelle, olen innostunut työstäni ja tekemään työtä, 67-vuotias Kumpusalo toteaa hymyillen. Teksti ja kuva: HANNA KARKKONEN Sairauksien ennaltaehkäisyyn satsaaminen maksaa itsensä takaisin yhteiskunnalle koituvina säästöinä, Esko Kumpusalo tähdentää. Silmiini osui juttu Kotimaa Pro:ssa. Oulussa on suunnitteilla jo kolmas Fitness-Alfa -kurssi. Samalla tapaamiskerralla tutustutaan johonkin liikuntalajiin ja pohditaan kristikunnan perustotuuksia. Kurssit ovat aina täyttyneet hetkessä. Salossa on toteutettu vastaavanlainen idea ja mukana on myös lääkäri, joka pitää kurssin aikana terveystietoiskuja ja antaa ravintoneuvoja. Uuden elämäntavan oppiminen vaatii toistoa Kirkkohallituksen liikunta- ja urheiluyhteistyöstä vastaava asiantuntija Mikko Mäkelä painottaa, että Kristilliseen ihmiskäsitykseen kuuluu ihmisen kokonaisvaltaisuus. Ihminen voi hyvin, kun henkinen, hengellinen ja fyysinen ulottuvuus ovat tasapainossa. MINNA SIIKANIVA minna.siikaniva@evl.fi

3 KOLUMNI Kirkon polttomerkki Kirkko on julkinen, mielikuvia synnyttävä ilmiö. Usein sanotaan, että julkisuudessa oleva kuva kirkosta on väärä. Jos kuvaa koetetaan korjata, ollaan tekemisissä sen kanssa, mitä kutsutaan maineenhallinnaksi tai brändäämiseksi. Sana brändi tarkoittaa alun perin teollisuuden massatuotteisiin laitettua polttomerkkiä. Sana polttomerkki sopisikin kirkolliseen yhteyteen brändi-sanaa osuvammin. Yksi perinteisistä teologian historiallisista keskusteluista on koskenut sitä, mistä kirkon tunnistaa kirkoksi. Eri aikoina on julkaistu luetteloita kirkon tuntomerkeistä (nota ecclesiae). Martti Lutherkin julkaisi tällaisen luettelon: saarnojen, sakramenttien ja virrenveisuun lisäksi kirkon tunnistaa kirkoksi ristin sakramentista. Ristin sakramentti merkitsee sitä, että kirkkoa häväistään ja vainotaan. Ristin sakramentti on kirkon tuntomerkki. Tuntomerkki ei ole sama kuin brändi, mutta se tuottaa osan brändistä. Niinpä kirkon brändi, polttomerkki, on muun muassa se, että siitä erotaan. 4 Nro Nro Ristin sakramentti on kirkon tuntomerkki Kirkon polttomerkkiä on koetettu muuttaa houkuttelevammaksi. Tämä on ymmärrettävää. Kuka suostuisi siihen, että hänestä ajatellaan toisin kuin mitä hän kokee olevansa? Toisaalta maineenhallinta on osoittautunut yhtä vaikeaksi kuin julkisuudenhallinta. Joka kuvittelee voivansa hallita julkisuutta, ei taida ymmärtää julkisuutta kovinkaan hyvin. Maineosaajien mielestä kirkosta erotaan, kun se ei reagoi nopeasti ja hallitusti. Mutta kyllä siitä erotaan yhtä lailla silloin, kun se reagoi nopeasti maineosaajien neuvojen seurauksena. Esimerkkeinä brändäyksistä ovat kirkon mainoskampanjat. Niiden osalta herää kysymys, onko kirkko pikemminkin luovuttanut identiteettinsä kuin vahvistanut sitä tai tehnyt siitä kiehtovamman. Tee kirkosta itsesi näköinen! Hurmioidu aamulla peilistä näkemästäsi myös kirkon kuvana? Usko hyvän tekemiseen! Tervetuloa kirkkoon, jonka yksi keskeisimmistä korostuksista on, että hyvät teot eivät pelasta ja niihin ei tule uskoa? Kai se on hyvä brändätä. Mutta järjenkäyttö ja asioihin perehtyminen eivät olisi pahitteeksi maineenhallinnassakaan. PETRI JÄRVELÄINEN Mitä tiedämme Jeesuksesta? Itä-Suomen yliopiston teologian opiskelijat kertovat talven luentosarjassa, mitä nykytutkimus tietää Nasaretin suurmiehestä. Kuka mies Jeesus Nasaretilainen oikein on, kyselivät aikalaiset nähdessään Jeesuksen tekevän ihmeitä ja julistavan tulevaa Jumalan valtakuntaa. Asia ei ollut selvä, sillä Jeesus salasi jumalallisen olemuksensa, ainakin Markuksen evankeliumin mukaan, teologian opiskelija Laura Kemppainen selittää Puijon kirkolle kokoontuneelle yleisölle. Pahat henget tosin tunnistivat hänet, mutta Jeesus käski niiden vaieta. Opetuslapsetkin saivat vapaasti erehtyä arvioissaan. Messiaan salaisuus paljastuu vasta ristin ja ylösnousemuksen jälkeen. Messiaan maanpäällisen elämän aikana häntä ei vielä voi tuntea oikealla tavalla. Näin Kemppainen esittelee Markuksen evankeliumin teologiaa. Tärkeimmät iskusanat heijastetaan kankaalle. Joku tekee muistiinpanoja. Että voisi kotona kerrata kirkolla opittua. Neljä evankeliumia Muistiinpanoja tekivät Jeesuksen seuraajatkin. Niistä kasvoi lopulta neljä evankeliumia. Kolme ensimmäistä ovat niin samanlaisia, että niitä kutsutaan HISTORIALLISTA Finlandia-palkitun Jussi Valtosen romaani He eivät tiedä mitä tekevät tuntuu tulevan päivä päivältä ajankohtaisemmaksi. Monikerroksisessa aikalaisromaanissa osansa saavat niin fanatismi kuin verkkomaailmassa muhiva barbarismikin. Kirjassa on villi kuvaus verkkomedian uskontokeskustelusta, jossa kirkon keskustelupalstalta kysyvä saa vastaansa astiastaan irronnutta ateistis-rasistista viharaivoa tai yksiniitistä Veriylkä-sanastoa. Viime aikoina onkin tuntunut, ettei uskonasioihin tarvitse ollenkaan suhtautua asiallisesti. Valtonen lunastaa monella tapaa kirjansa nimen, sillä nettikeskustelu vastaa netin todellisuutta, mutta on vierasta uskon ulottuvuudelle. Tietämättömyys uskonnoista ja kulttuurien pohjavirroista ei saisi olla hyve. Ainakin kuopiolaisilla on ollut jo sata vuotta aikaa ottaa selvää esimerkiksi islamista ja nähdä, ettei mitään pahaa tapahdu. Kaupungissa oli vanhastaan muutamia islamin uskoa tunnustavia tataariperheitä, jotka lukeutuivat Venäjän Nizhni Novgorodin ja Simbirskin kuvernementtien rajamailta lähtöisin olleeseen mishääriheimoon. Ensimmäiset mishäärit olivat saaneet luvan harjoittaa torikauppaa jo vuonna luvulla mishääriperheitä tuli pakolaisina lisää eri suunnista. Yhteisö oli hyvin pieni, eikä Kuopion kansakouluissakaan ollut kuin muutamina vuosina 2 3 muhametilaista oppilasta luvulla yhteisöön kuului jäsentä, ja samoja tataarisukuja asuu kaupungissa edelleen. Koko kansalle tunnetuiksi Kuopion tataarit tulivat Aapelin 1920-luvulle ajoittuvassa romaanissa Pikku Pietarin piha. Aapelin lämmöllä kuvaamilla Tattarin Hatilla ja hänen perheellään oli todelliset esikuvat. Isä Hudaibirdi Gubeidullen oli naimisissa suomalaisen synoptisiksi eli yhteen katsoviksi evankeliumeiksi. Johanneksen evankeliumi taas poikkeaa tuntuvasti muista. Kemppainen kertoo, miksi. Johanneksen Jeesus ei salaa taivaallista alkuperäänsä, vaan julistaa avoimesti olevansa Jumalan Poika. Tämä näkyy erityisesti seitsemässä minä olen -lauseessa. Minä olen elämän leipä, maailman valo, lampaiden portti, hyvä paimen, tosi viinipuu, ylösnousemus ja elämä sekä tie, totuus ja elämä. Näin valtavat väitteet eivät jättäneet kuulijoille valinnan varaa, Kemppainen toteaa. Jeesukseen oli joko uskottava tai hänet oli tuomittava. Niinpä jotkut rakastivat Jeesusta ja toiset vihasivat. Kirjailijoiden peilissä ajan kuva Venäjältä tullut Semen Boikoff piti vuoteen 1916 saakka puotia kauppahallissa, kuten sittemmin myös Aapelin kuvaama Tattarin Hatin isä. naisen kanssa ja heillä oli poika Zinnetulla Alkara, Hatin esikuva. Isä kuoli vuonna 1969 ja poika Aapelin mukaan tataarilla oli kauppahallissa lyhyttavarakauppa, jossa siis myytiin nappeja, nauhoja, pitsejä ja henkseleitä. Tattariksi häntä alettiin kutsua sen jälkeen, kun saatiin tietää miehen nimen olevan Habibullah tai jotakin sinne päin. Tattari piti käsittää savolaiskohteliaisuudeksi, kun ei kuitenkaan olisi osattu lausua nimeä oikein. Suomen tataarit eivät pyrkineet erottautumaan valtaväestöstä. Se olikin helppoa, sillä myös suomalaiset naiset käyttivät luvulle saakka yleisesti huivia. KAIJA VUORIO KUOPION KULTTUURIHISTORIALLINEN MUSEO Itä-Suomen yliopiston teologian opiskelijoiden työssäoppimisjaksoon kuuluu raamattuopetusten pitäminen seurakunnassa. Taitava opettaja Kemppaisen alustuksen jälkeen päästään keskustelemaan pöytäkunnittain. Ehkä siinä tapahtuu paras oppiminen. Jeesus oli todella taitava opettaja, eräs porinaryhmä toteaa. Hänen vertauskertomuksensa toimivat vielä kahden vuosituhannenkin jälkeen. Levoton pyhäkou- MITÄ MIELESSÄ? Ihanan kesän muisto Kuopion Tuomiokirkko meni tammikuun alussa kiinni remonttia varten. Ovet sulkeutuivat haikeankauniiden saksofonisävelten siivittämänä. Suojelusenkeli, Summertime, Ihme ja kumma sekä Amazing grace soljuivat lahtelaisen, eläkkeellä olevan papin, Lasse Reijomaan instrumentista hetkeä ennen kuin alttari riisuttiin tekstiileistä ja kirkon valot sammutettiin. Miksi halusit tulla soittamaan juuri tänään ja tänne? Vaikka en olekaan kuopiolainen Tuomiokirkko on minulle tärkeä paikka. Olin kesällä -61 mukana remontoimassa kirkkoa edellisen kerran. Takana oli vuosi teologianopintoja ja halusin kesäksi Kuopioon töihin, koska silloinen tyttöystäväni sai täältä harjoittelupaikan. Tyttöystävästä tuli sittemmin ensimmäinen vaimoni ja hän muisteli tuota ihanaa kesää aina kuolemaansa saakka. Kun kuulin, että kirkko menee nyt taas remonttiin, kysyin lupaa tulla soittamaan ennen ovien sulkeutumista. Serenadini soi ikimuistoisen kesän ja edesmenneen Leila-vaimoni muistolle. Miksi valitsit soitettavaksi nämä kappaleet? Ne kaikki liittyvät jollain TIMO HARTIKAINEN Historiallisen Jeesuksen ongelma pähkinänkuoressa Rippikoululaiselle kerrotaan tarina. Hän kertoo sen seuraavalle. Ja tämä seuraavalle. Kaikki tietävät, mitä tapahtuu, kun tarina on kulkenut suusta suuhun muutaman kerran. Se on muuttunut. Nykyisen raamatuntutkimuksen mukaan näin tapahtui myös Jeesuksesta kertovalle suulliselle perimätiedolle. Se muuntui vuosikymmenten kuluessa. Kun Jeesus aloitti julkisen toimintansa, häntä pidettiin lopunaikoja julistavana arvovaltaisena profeettana. Sellaisena Jeesuksen seuraajat oppivat tuntemaan mestarinsa. Sitten Jeesus surmattiin ja Jumala herätti hänet kuolleista. Tämä toi Jeesuksen persoonan uuteen valoon. Hän olikin Jumalan Poika, joka kuoli syntiemme tähden ja jonka työn varaan syntyi uutta pelastusjärjestystä opettava alkukirkko. Tämä muutti radikaalisti sitä, miten Jeesuksen maanpäällinen elämä muistettiin. Hänen toimintansa tähtäsikin alkukirkon syntyyn. Niinpä Jeesus-traditioon lisättiin alkukirkon uskoa vahvistavaa lulainenkin ymmärtää hyvä paimen -vertauksen idean. Koskettavasti puhui Kemppainenkin. Iloitsin ihan sydämestäni luennosta. Siinä kun todistettiin vakaasti, että Jeesus on Jumalan Poika ja syntisten vapauttaja, yksi kuulijoista kertoo. KARI KUULA aineistoa. Toisin sanoen, syntyi uusia Jeesuksen sanoja ja kertomuksia hänen teoistaan. Evankelistat vetivät kaiken päälle vielä viimeisen silauksen. He kokosivat tietonsa suullisista ja osin kirjallisista lähteistä, mutta eivät kopioineet kaikkea sellaisenaan teoksiinsa. Osan aineistostaan he muotoilivat uudelleen oman ymmärryksensä mukaisesti ja osan he sepittivät itse. Tästä seuraa niin sanottu historiallisen Jeesuksen ongelma. Mikä evankeliumien aineisto palautuu Jeesukseen? Mitä voimme tietää hänestä varmasti? Mitä hän julisti ja mihin hän pyrki toiminnallaan? Nykyisen tutkimuksen pääuoma katsoo, että tiedämme historiallisesta Jeesuksesta melko paljon. Kolme ensimmäistä evankeliumia antavat pääpiirteissään luotettavan kuvan hänestä, vaikka monet yksityiskohdat ovatkin myöhempää perua. Lisäksi evankeliumit paljastavat monenlaisia asioita Jeesus-traditiota tallentaneiden seurakuntien elämästä. Erikoishammasteknikko Satu Koskela Suokatu 16, KUOPIO Puh Mitä tiedämme Jeesuksesta -keskustelusarja jatkuu Puijon kirkolla: *Jeesuksen seuraajat ja vastustajat. Ma klo Teija Kuivalainen ja Hanna Lehto. *Miksi Jeesus surmattiin, mitä ajatella ylösnousemuksesta? Ma 9.2. klo Jani Mäkitalo ja Kari Kuula. Radio Kantti nauhoittaa alustukset. Ne ovat kuultavissa Kantin sivuilta tapaa omaan elämänkaareeni. Esimerkiksi Summertime vie muistot tuohon nuoruuden kesään Kuopiossa, Ihme ja kumma puolestaan on lastenlaulu ja minä olen tällä hetkellä kymmenen lapsenlapsen isoisä. Amazing grace taas on hyvin juhlava kappale, joka pääsee oikeuksiinsa kirkkotilassa. Miten innostuit saksofonista? Olin jossain vaiheessa pappisuraani sotilaspastorina Kaartin pataljoonassa ja tutustuin siellä Kaartin soittokuntaan. Mieleeni juolahti, että voisiko keski-ikäinenkin mies vielä oppia soittamaan jotain instrumenttia. Opetus ja soittimet olivat talon puolesta saatavilla, joten sieltä se kipinä lähti. Aiotko tulla katsomaan kirkkoa remontin jälkeen? Ehdottomasti. Olen erittäin kiinnostunut näkemään remontin lopputuloksen. Pistin jo valmistumisajankohdan ylös kalenteriini. HELI HARING Vuoden 2015 ensimmäisen adventin messu vietetään taas Tuomiokirkossa ja se on samalla kirkon 200-vuotisjuhlamessu. Juhlavuotta varten kerätään ihmisten tarinoita ja muistoja Tuomiokirkkoon liittyen. Niitä voi lähettää osoitteeseen tuomiokirkko.kuopio@evl.fi. TIMO HARTIKAINEN Katso video tästä. Kauniit, edulliset kivet ja pronssit GSM: hautakivi@ hautakivihalvemmalla.fi ERIKOISHAMMASTEKNIKKO ESA-MATTI KOPONEN Puijonkatu 26, III kerros puh. (017) Uudet hammasproteesit, pohjaukset ja korjaukset LAATU- JA TYÖTAKUU Kokoproteesit Hammassuojat Pohjaukset Korjaukset 860 Suokatu 16, KUOPIO Puh erikoishammasteknikko Niina Toivanen Kauppakatu 48, Kuopio ajanvaraus Milloin viimeksi proteesisi on tarkastettu? Hammasproteesit ovat osa terveyttäsi! Suosittelen yli 40 vuoden kokemuksella tarkastusta 1-2 vuoden välein. Tervetuloa tuttuun, turvalliseen ja ammattitaitoiseen hoitoon! Jorma Päivinen erikoishammasteknikko, hammasteknikkomestari Vuorikatu 36, Kuopio Puh. (017) info@kuopionhammasproteesiklinikka.fi Lue lisää uusituilta nettisivuiltamme: Kirkon ovi käy. Kumpaan suuntaan? Kirkon piirissä tapahtuu juuri nyt enemmän kuin vuosikausiin. Kotimaa24.fi -uutispalvelu tarjoaa viimeisimmät uutiset, mielipiteet ja keskustelut osoitteessa kotimaa24.fi Vain pysyt ajan tasalla. 4,90 /kuukausi kotimaa24.fi/ 5

4 6 Nro Nro YHTEISVASTUU TAPAHTUU Löydä lisää tapahtumia fotoi 7 Yhteisvastuukeräys käynnistyy sunnuntaina 1.2. Kotimaisena keräyskohteena on Suurella sydämellä -vapaaehtoistyö. Ulkomainen esimerkkikohde on Haiti, läntisen pallonpuoliskon köyhin valtio. Aloitustilaisuuksia Keskusseurakuntatalolla klo 10. Kerääjät sakastiin klo Lounas 10 ja ohjelmatuokio Alavan seurakuntakeskuksessa klo 11. Tuotteiden myyntiä ja keittolounas. Maaningan kirkossa klo 10. Karttulan seurakuntakodilla messun jälkeen. Lounas. Petosen seurakuntakodilla klo 13. Puijon seurakuntakeskuksella kirkkokahvien jälkeen n. klo Pyhän Johanneksen kirkossa klo 10. Riistaveden seurakuntatalossa klo 10. Perhemessu, keittoruoka. Kaavin seurakuntatalossa klo Säyneisissä. Klo 11 Kynttilähiihto, ulkoilua, makkaranpaistoa, klo 12 lastenvirsihetki kirkossa, klo 13 messu kirkossa. Messun jälkeen kirkkokahvit ja Yhteisvastuukeräyksen avaus seurakuntasalissa. Vehmersalmen seurakuntakodissa klo 13. Keittolounas. Siilinjärven kirkossa klo 10. Uusien luottamushenkilöiden tehtäviinsä siunaus. Verkkokirkko-lähetys. Yhteisvastuutapahtumia Tule ylistämään ja rukoilemaan kansamme -ilta Kallaveden kirkossa su 8.2. klo 18. Sudanilaisten ja karenilaisten musiikkiryhmä ja Lähde-yhtye esiintyvät. Kolehti Yhteisvastuulle. Yhteisvastuutapahtuma virkistyspäivän yhteydessä keskusseurakuntatalolla ke klo 10. Pullamyyjäiset ja arpajaiset. Diakoni Birgitta Oksman puhuu teemalla Haiti tänään. Lounas 8 tarjolla klo Pianisti Viktor Pellian yhteisvastuukonsertti keskusseurakuntatalossa su klo 14. Ohjelma 10. Yhteisvastuukonsertissa Tintti Tinkala ja lauluoppilaat Pyhän Johanneksen kirkossa ke klo 18. Maria Laakso Co. ja Säde-kuoro esiintyvät Kaavin kirkossa yhteisvastuukonsertissa pe klo 18. Vapaa pääsy, ohjelma 5, josta tuotto Yhteisvastuulle. Perhekirkko ja kaikenikäisten Yhteisvastuutapahtuma Vehmasmäen kappelissa su klo 10. MINNA ELO Tapahtumat verkossa Kuopion seurakuntien tapahtumia löydät verkosta sivuilta sekä Facebookista ja Twitteristä. Siilinjärven seurakunnan tapahtumat sivuilta ja Facebookista. Verkkolehden sivuilla tapahtumia näet sekä näköislehdestä että tapahtumat-sivulta. Tukea vanhemmuuteen Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakan Vanhempana vahvemmaksi -luento Alavan seurakuntasalissa maanantaina 2.2. klo 18. Flyygelijuhlaviikko Kallaveden kirkossa Pianomusiikin ystäviä hemmotellaan viikon ajan joka päivä konserteilla, joihin on vapaa pääsy. Konserttisarjalla juhlistetaan Kallaveden kirkon uutta flyygeliä. Ma 16.2 klo 18 Uuden laulun aika: Jarkko Maukonen, kitara laulu ja Heikki Vuorinen, flyygeli. Ti 17.2 klo 18 Flyygeli kädet kellot: Seppo Kirkinen, käsikellot ja Jouni Kuronen, flyygeli Ke 18.2 klo 13 Kahvi ja virsi toivevirret: Richard Nicholls, flyygeli. To 19.2 klo 19 Raamatun lehdiltä musiikkia psalmitekstien pohjalta: Kallaveden kirkkokuoro Richard Nichollsin johdolla, Anna-Mari Linna, sopraano ja Ilona Vähäsöyrinki, flyygeli. Pe 20.2 klo 18 Kauneimmat hengelliset laulut -yhteislaulutilaisuus: Nuorten lauluryhmä, Mari Vuola-Tanila, flyygeli ja Heikki Tanila, juonto. La 21.2 klo 15 Negro spirituaalit ja englantilaiset hengelliset laulut: Richard Nicholls, laulu ja Tapio Nykänen, flyygeli. Su 22.2 klo 10 Kansanlaulukirkko. Liturgi Raili Rantanen, saarnaaja Veli Mäntynen ja kanttori Mari Vuola-Tanila, lapsikuoro ja Tervon pelimannit. EIJA RÄSÄNEN Perhe yhdessä Kynttilänpäivänä koko perhe kirkkoon! Puijon kirkossa vietetään sunnuntaina 8.2. perhemessua klo 11. Nyt on mahdollisuus aamu-unisillakin ehtiä kirkkoon! Koko perheen ulkoilutapahtuma Rytkyn leirikeskuksessa sunnuntaina 8.2. klo Mäenlaskua ja talvisia leikkejä. Myynnissä hernekeittoa, laskiaispullia, kahvia ja mehua yhteisvastuun hyväksi. Avalanche-rinnetapahtuma Kasurilassa lauantaina klo Rinnelavalla tanssia ja musiikkia. Välipalaksi paistetaan grillimakkaraa ja muurinpohjalettuja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Kasvomaalausta. Tapahtuma järjestetään yhdessä Itä-Suomen Kings Kidsien kanssa. Perheiden Yv-talvitapahtuma Poukaman leirikeskuksessa sunnuntaina klo Luvassa on monenlaista mukavaa pienille ja isoille: napakelkkailua, poniajelua, makkaranpaistoa, pulkkamäkeä. Sisätiloissa voi askarrella, käydä hiljentymässä rukoussaunassa ja tutustua tämän vuoden yhteisvastuukeräyksen teemaan. Arkissa tapahtuu Musiikkia palan painikkeeksi lauantaina 7.2. klo Alatorin Street Food -tapahtuman yhteydessä. Askartelua tiistaina klo Aiheena Ystävänpäivä. Lauluja elämän lähteeltä lauantaina klo Musiikkiryhmä Kaavilta ja yhteislaulua Viisikielinen-laulukirjasta. Laskiaista Laskiaissunnuntain perhemessu Pyhän Johanneksen kirkossa klo 10. Lapsi-, päivä- ja kirkkokuoro esiintyy. Yhteisvastuun perhetapahtuma. Laskiaissunnuntain messu keskusseurakuntatalolla klo 10. Kirkkokuoro ja Paastonaika alkaa laskiaisen jälkeisestä keskiviikosta, tuhkakeskiviikosta. Tuhkakeskiviikon messuja on useimmissa seurakunnissamme, katso lisätietoja alkaen sivulta 11 tai verkosta kuopionseurakunnat.fi/kalenteri kirkkokahvit. Perhekirkko Alavan seurakuntakeskuksessa klo 11. Esiintymässä lapsikuoro sekä Alavan ja Lehtoniemen päiväkerholaiset. Ruokailu 4 / 2. Oma pulkka mukaan! Kaikenikäisten laskiaistapahtuma Syvänniemellä. Hermannitalolla klo 11: kilpahiihtoa, lumikenkäilyä, pulkkamäki yms. Majatalopäivä Eevantalolla klo 12: rattoisaa ajanviettoa ja seurustelua, lapsille pelejä; keittolounas ja laskiaispullakahvit 9 /4. Perhekirkko Vehmersalmen kirkolla klo 13. Nuotion äärellä kirkonmäellä, makkaraa, mehua ja lumileikkejä. Koko perheen laskiaisrieha Vuorelan kirkolla klo Luvassa lastenkonsertti, yhteislaulua, laskiaispullat ja mehut sekä mäenlaskua! Vapaa pääsy, vapaaehtoinen kahviraha/kolehti Yhteisvastuun hyväksi. Laskiaisen Mukulamessu Petosen seurakuntatalossa klo 17. Konsertteja Kirkkokonsertti Kaavin kirkossa sunnuntaina 8.2. klo 11. Herättäjä yhdistyksen valtakunnallinen kuoro. Vapaa pääsy. Urkutaiteilija Kalevi Kiviniemen sooloresitaali Siilinjärven kirkossa sunnuntaina klo 18. Konsertissa kuullaan J.S. Bachin, Sibeliuksen ja Lisztin teoksia sekä improvisaatioita. Kansainvälisten arvioiden mukaan aikamme merkittävimpiin muusikoihin kuuluvaa Kiviniemeä on aiheellisesti nimitetty myös improvisaation mestariksi. Kohti pääsiäistä Paastonajan aamurukous joka arkiaamu klo keskusseurakuntatalon seurakuntasalissa. Gospel meets gospel! Lauluyhtye Kalla The Soul Jam Band keskusseurakuntatalolla sunnuntaina 8.2. klo 18. Mustaa gospelia, spirituaaleja sekä suomigospelia riemukkaana soppana suurella esittäjistöllä. Luvassa mustan gospelin klassikoita sekä uutta ja vanhaa suomigospelia sekä a cappella että koko bändin voimin. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma 10/5. Kuvassa lauluyhtye Kalla. TUIJA HYTTINEN TIINA LATVALA Uusille alokkaille järjestetään messu varusmiespalveluksen alkuvaiheessa. Kamiinan ääressä kuulee kovimmat jutut Kuopion varuskunta on saanut monen kymmenen vuoden tauon jälkeen oman kokoaikaisen sotilaspastorinsa. Kallaveden kirkkoherra Matti Pentikäinen on toiminut kaksi vuotta oman työnsä ohella sotilaspastorina ja häntä ennen lähes kolmekymmentä vuotta osa-aikaisesti Siilinjärven kirkkoherra Seppo Laitanen. Vuoden alussa sotilaspastorin virassa aloitti Keuruun pioneerirykmentistä siirtynyt Tommi Wihinen. Kuopion varuskuntaan kuuluvat Karjalan lennosto, Pohjois-Savon aluetoimisto ja Sotilaslääketieteen keskuksen Rissalan terveysasema. Tutulle on helppo puhua Tommi Wihinen kokee sotilaspappien työn puolustusvoimissa merkittävänä. Juhlilla on paikkansa, mutta tärkeää on läsnäolo arjessa. Oli kyseessä sitten marssi, aseenkäsittely tai jokin muu harjoitus, niin voin hyvin olla siinä mukana. Kamiinan ääressä ja leirinuotiolla ne kovimmat jutut kuitenkin tulevat vasta esiin. Jotta sotilassielunhoito on mahdollista, on tärkeää, että olen jo ennestään tuttu henkilö. Papin kulku seurakuntansa mukana harjoituksissa valmistaa keskusteluyhteyden myös sodan ajan tilanteisiin. Kun ollaan kuoleman vaarassa, eivät käsitteet ja sanat riitä. Olen saanut tärkeän neuvon: Sinulla on toimisto, mutta vietä siellä mahdollisimman vähän aikaa, Wihinen painottaa. Omia kokemuksiaan kertaa myös Matti Pentikäinen. Minusta on hienoa, että olen saanut kohdata vaikkapa kastelapsia ja rippikoululaisia myös varusmiesaikana. On paljon helpompi lähestyä ennestään tuttua ihmistä. Sotien aikana miehet ja papit löysivät toisensa samoista juoksuhaudoista. Korostettiin sitä, että hengellinen elämä kuuluu kaikille. Talvisodan aikaan tuli tunnetuksi sanonta: Käskystä lähdemme minne tahansa, mutta ilman pappia emme lähde minnekään, Pentikäinen kertoo. Sotien jälkeen kirkon yhteiskunnallinen työ alkoi kehittyä ja jalkautua enenevässä määrin osaksi erilaisia työyhteisöjä. Käskystä lähdemme minne tahansa, mutta ilman pappia emme lähde minnekään Asiantuntijoina eettisissä asioissa Wihinen ja Pentikäinen korostavat, että sotilasorganisaatiossa sotilaspastorit toimivat eettisten ja hengellisten kysymysten asiantuntijoina ja tukevat työnsä kautta ihmisten henkistä kestokykyä. Koulutamme varusmiehiä muun muassa sotilasvalaan, sota-ajan etiikkaan ja kaatuneiden huoltoon liittyvissä kysymyksissä. Viimeksi mainitussa kuolleen vakaumus nousee aina esiin. Sotilaspastorin tehtävät ovat suurilta linjoiltaan samat kuin seurakuntapapillakin: julistus, opetus, sielunhoito ja toimitukset. Sotilaspastorit ovat myös vakituisen henkilöstön tukena. Lisäksi he pitävät yllä yhteyksiä sidosryhmiin kuten veteraaneihin, reservijärjestöihin ja paikallisseurakuntiin. Seurustelusuhteet mietityttävät Sotilaspastoreita ilahduttaa, että alokaskirkkoon osallistuvat lähes kaikki vakaumuksesta riippumatta, vaikka kirkkoon kuulumattomille on järjestetty samaan aikaan muuta ohjelmaa. Kirkko koetaan merkityksellisenä. Tammikuisena sunnuntaina messuun osallistui lähes 150 alokasta. Heille kaikille oli jaettu sotilaskotiyhdistyksen lahjoittamina sotilaiden virsikirja, jossa on muun muassa rukous sydänsuruihin. Wihinen kertoo, että alokkaiden kanssa keskustelut liittyvät usein kotihuoliin, työasioihin ja seurustelusuhteisiin. Jumalakysymykset nousevat voimakkaammin esiin vasta valan vannomisen yhteydessä. Alokkaille vaikeimpia aikoja ovat ensimmäiset kaksi viikkoa. On tärkeää, että ensimmäinen messu on alkuvaiheessa. Kirkko on omalta osaltaan tukena alokkaiden elämänmuutoksessa. Varusmiesten motivaatio kohdallaan Yleinen maailmantilanne ja viime aikojen ilmatilaloukkaukset ovat herättäneet paljon kysymyksiä. Lennoston merkitys on tärkeä. Varusmiesten motivaatio on suuri. Ei tarvitse perustella Suomen puolustusvoimien tärkeyttä ja lennoston merkitystä. Ymmärretään, että harjoituksia tehdään ihan tosissaan, Wihinen korostaa. KUVAT: TIMO HARTIKAINEN Alokkaat Pesonen ja Kokkonen ovat jo mukautuneet armeijan rytmiin. Sotilaspastorit yli 30 vuoden ajalta: Wihinen, Pentikäinen ja Laitanen. Karjalan lennostoon saapuu alokkaita ympäri Suomea. Petrus Kokkonen Keiteleeltä on kiinnostunut armeijan johtajakoulutuksesta. Opittuja johtajataitoja voi hyödyntää myös siviilissä. Alokasajan ensimmäisen viikko on ollut jännittävä ja vaatinut mukautumista armeijan rytmiin, mutta nyt tuntuu jo luontevammalta. Taavi Pesonen Vehmersalmelta toteaa samaa. Ensimmäisille lomille alokkaat pääsevät vasta viikon kuluttua. Alokaskirkko oli kummallekin mukava kokemus. Seuraavaksi on vuorossa ensimmäinen läheisten vierailu, Kokkonen ja Pesonen kertovat. MINNA SIIKANIVA