Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) Mikkelin seudun ympäristölautakunta

Transkriptio

1 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) Aika , klo 15:16-16:19 Paikka Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone Käsitellyt asiat 23 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 24 Pöytäkirjan tarkastus Terveysvalvonnan ja ympäristöpalvelujen johtajan viranhaltijapäätökset, otto- oikeus Terveysvalvonnan ja ympäristöpalvelujen johtajan sekä ympäristöpäällikön viranhaltijapäätökset, tiedoksi 27 Tiedoksi 28 Roskaantuminen kiinteistöllä Lepola RN:o , siivouksesta määrääminen ja uhkasakon asettaminen, Kangasniemi 29 Maa- ainesten ottaminen (Maa- aineslupa, MAL 4 ), yksityishenkilö Ympäristölupapäätös Kattilaharjun ampumaradalle; Pertunmaan Riistanhoitoyhdistys Yleiset uimarannat Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelujen alueella uimakaudella 2019

2 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) Saapuvilla olleet jäsenet Petri Pekonen, puheenjohtaja Maarit Pöntinen, 1. varapuheenjohtaja Dina Samaletdin Harri Haavikko Jarmo Lautamäki Markku Lamponen Risto Salminen Susanna Rusakko, varajäsen Muut saapuvilla olleet Marita Savo, ympäristötarkastaja, sihteeri Markku Aholainen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Liukkonen, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Hirvensalmi Leena Pekkanen, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Mäntyharju Minna Pöntinen, kaupunginhallituksen edustaja Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö Poissa Eija Partanen Miika Orava Allekirjoitukset Petri Pekonen Puheenjohtaja Marita Savo Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Risto Salminen pöytäkirjantarkastaja Harri Haavikko pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjan nähtävänäolo Mikkelin kaupungin yleisessä tietoverkossa

3 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) 23 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Esittelijä: Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö Kokous todetaan lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

4 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) 24 Pöytäkirjan tarkastus Ehdotus Esittelijä: Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Risto Salminen ja Harri Haavikko. Pöytäkirja tarkastetaan sähköisesti perjantaina ja on sen jälkeen nähtävänä kaupungin yleisessä tietoverkossa. Päätös Hyväksyttiin.

5 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) 25 Terveysvalvonnan ja ympäristöpalvelujen johtajan viranhaltijapäätökset, otto- oikeus Ympäristöpalvelujen johtaja Henkilöstöpäätökset: 1 Terveystarkastajan viran täyttäminen, Kaupungineläinlääkäri Pirkko Penttilä- Hiltusen irtisanoutuminen kaupungineläinlääkärin vakituisesta virasta (9312), Anneli Tirkkosen vaalin vahvistaminen, Ehdotus Esittelijä: Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö Mikkelin seudun ympäristölautakunta päättää olla käyttämättä otto- oikeuttaan, koska viranhaltijapäätöksissä ei ole havaitti mitään sellaista, mikä olisi esteenä päätösten täytäntöönpanolle. Päätös Hyväksyttiin.

6 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) 26 Terveysvalvonnan ja ympäristöpalvelujen johtajan sekä ympäristöpäällikön viranhaltijapäätökset, tiedoksi Terveysvalvonnan johtaja Ympäristöterveydenhuollon luvat ja ilmoitukset: 2 Päätös nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntilupahakemusta koskevassa asiassa/ Magianta Oy, K- Supermarket Rokkala, Mikkeli, Päätös nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntilupahakemusta koskevassa asiassa/ Tokmanni Oy, Tokmanni, Kangasniemi, Päätös tupakkatuotteiden ja nikotiininesteiden vähittäismyyntilupahakemusta koskevassa asiassa/ Mari Tiusanen, Cafe Mariska, Anttola, Ympäristöpäällikkö Ympäristönsuojelun luvat ja ilmoitukset: 1 Ilmoitus melua ja tärinää aiheuttavasta toiminnasta; Mikkelin Urheiluautoilijat ry, Löytö Rallisprint 2019, Ilmoitus melua ja tärinää aiheuttavasta tilapäisestä toiminnasta; Savon Kuljetus Oy, Metsä- Sairilantie, Mikkeli, Ympäristönsuojelulain 118 :n mukainen ilmoitus, Ristiinan Ammattirealisointi Oy, Vesiliikennelain 21 :n mukainen päätös / Ristiinan Ammattirealisointi Oy, Hakemus kiinteistön vapauttamiseksi velvollisuudesta liittyä vesi- ja viemäriverkostoon (VHL 11 ), Aholantie 25, Hirvensalmi, Hakemus kiinteistön vapauttamiseksi velvollisuudesta liittyä vesihuoltolaitoksen vesijohto- ja viemäriverkostoon (VHL 11 ), Mäntyrannantie 116, Tuukkala, Ehdotus Esittelijä: Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin.

7 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) 27 Tiedoksi Mikkelin kaupungin ympäristötilinpäätös 2018 Ympäristötilinpäätös on tehty vuodesta 2009 alkaen osaksi kaupungin tilinpäätöstä. Ympäristötilinpäätös kattaa pääosin Mikkelin kaupunkiorganisaatiossa toimintayksiköitä koskevat ympäristötulot ja menot sekä ympäristöinvestoinnit. Siihen on otettu Mikkelin vesiliikelaitoksen ympäristöön liittyvät lupaehdot ja toiminnan toteutumisen tarkkailu suhteessa lupaehtoihin. Kaupungin yhteenlasketut ympäristötulot olivat 6, 53 milj. euroa, joka on 8, 1 prosenttia kaupungin kaikista toimintatuloista. Lähes kaikki tulot tulivat jätevesimaksuista (96 %). Muita tuloja tuli mm. viranomaistehtävien hoitamiseen liittyvistä lupa- ja valvontamaksuista. Ympäristömenot olivat 10, 4 milj. euroa, joka on 2, 6 prosenttia kaupungin kaikista toimintakuluista. Suurimmat menoerät olivat viemärilaitoksen poistot (17, 3 %) ja jäteveden puhdistus (18, 9 %). Ympäristömenoihin lasketaan myös ympäristönsuojeluun liittyvät verot ja veroluonteiset maksut, joita ovat sähkövero ja polttoainevero. Muita kuluja olivat mm. ympäristönsuojelun viranomaistehtävien hoitoon liittyvät kulut ( ) sekä kunnan toiminnoista syntyvien jätteiden käsittelyyn ja liikenne- ym. alueiden puhtaanapitoon liittyvät kulut ( ). Maaperän ja pohjaveden suojelu pitää sisällään mm. puhdistustyöt, suunnittelun, tutkimukset sekä seurannan. Haja- asutusalueiden vesihuoltoavustuksia on annettu yhteensä noin Lopetettujen kaatopaikka- alueiden suotovesien ja ympäristön tarkkailuvelvoite kuuluu kaupungille osakassopimuksen mukaisesti (yhteensä noin ). Ympäristöinvestoinnit olivat 11, 66 milj. euroa, joka oli 36, 4 prosenttia kaupungin kaikista käyttöomaisuusinvestoinneista. Suurimmat investoinnit liittyivät uuteen jätevedenpuhdistamoon (9, 65 milj. euroa), jäteveden puhdistamiseen ja viemäröintiin sekä melun torjuntaan ja ympäristönsuojelun edistämiseen. Vuoden 2018 investointeja olivat mm. Ristiinan paloaseman ja Silvastin päiväkodin öljylämmityksen muuttaminen kaukolämpöön ( ) sekä Pitkäjärven hulevesien biohiilisuodattimien rakentamisen aloittaminen. VT 5 töiden yhteydessä rakennettavien melusuojauksien työt ( ) aloitettiin vuonna Ympäristövastuu on aikaisemmista tapahtumista johtuva, ympäristöön liittyvä olemassa oleva velvoite, joka todennäköisesti tulee aiheuttamaan kuluja. Tällainen ympäristövastuuseen liittyvä vastainen kulu merkitään taseeseen joko pakollisena varauksena tai siirtovelkana. Vuoden 2018 ympäristövastuuvaraukset olivat yhteensä euroa. Ne kohdistuivat siilokortteliin, Suonsaaren autopurkamotontille ja Laiturikatu 6:n kiinteistölle. Benviroc Oy: Mikkelin kasvihuonekaasupäästöt ; Ennakkotieto vuodelta 2018 CO2- raportin vuosiraportissa on esitetty Mikkelin kasvihuonekaasujen päästöt vuosilta sekä ennakkotieto vuodelta Raportissa on otettu huomioon vuonna 2013 toteutunut Mikkelin, Ristiinan ja Suomenniemen välinen kuntaliitos kaikkien

8 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) laskettujen vuosien osalta. Mukana laskennassa ovat seuraavat sektorit: kuluttajien ja teollisuuden sähkönkulutus, sähkölämmitys, maalämpö, kaukolämmitys, erillislämmitys, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto. CO2- raportissa noudatetaan kulutusperusteista laskentatapaa, jossa kaukolämmön päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutetun energian määrään riippumatta siitä, onko kaukolämpö tuotettu kunnassa vai kunnan ulkopuolella. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutetun sähköenergian määrään käyttäen valtakunnallista päästökerrointa. Erillislämmityksen, tieliikenteen ja maatalouden päästöt kuvaavat kunnassa tapahtuvia päästöjä. Jätteenkäsittelyn päästöt on laskettu syntypaikan mukaan, eli useiden kuntien yhteisten jätehuoltoyhtiöiden päästöt on allokoitu kullekin kunnalle kunnassa syntyvän jätemäärän perusteella. Mikkelin kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2017 olivat yhteensä 281, 3 kt CO2- ekv ilman teollisuutta. Näistä päästöistä 29, 4 kt CO2- ekv aiheutui kuluttajien sähkönkulutuksesta ja 12, 0 kt CO2- ekv sähkölämmityksestä. Maalämmön osuus lämmitysmuotojakaumasta ja päästöistä on pieni. Päästöistä 35, 6 kt CO2- ekv aiheutui kaukolämmityksestä, 34, 6 kt CO2- ekv erillislämmityksestä, 119, 2 kt CO2- ekv tieliikenteestä, 32, 6 kt CO2- ekv maataloudesta ja 17, 0 kt CO2- ekv jätehuollosta. Teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt olivat 17, 7 kt CO2- ekv. Mikkelin päästöt asukasta kohti vuonna 2017 olivat 5, 2 t CO2- ekv ilman teollisuutta, kun ne kaikissa CO2- raportissa mukana olevissa kunnissa vaihtelivat välillä 3, 0 13, 5 t CO2- ekv. CO2- raportin kuntien keskimääräinen asukaskohtainen päästö vuonna 2017 oli 6, 2 t CO2- ekv. Mikkelin päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta olivat vuonna , 5 t CO2- ekv /asukas, eli noin 20 % suuremmat kuin CO2- raportin kunnissa keskimäärin. Sähkönkulutus kotitalouksissa ja palveluissa riippuu monista tekijöistä. Asukasta kohti laskettu sähkönkulutus on yleensä keskimääräistä suurempaa kunnissa, joissa on paljon loma- asukkaita, kunnissa, joissa on selvästi enemmän työpaikkoja kuin asukkaita, sekä kunnissa, joissa tarjotaan palveluja myös naapurikuntiin. Mikkelin asukasta kohti lasketut päästöt sähkölämmityksestä vuonna 2017 olivat 0, 2 t CO2- ekv, eli noin 30 % pienemmät kuin CO2- raportin kunnissa keskimäärin. Sähkölämmityksen päästöihin vaikuttavat sähkölämmityksen osuus lämmitysmuotojakaumasta, sekä vuosittainen lämmitystarve. Maalämmön suosio kasvaa nopeasti, mutta sen osuus lämmitysmuotojakaumasta on vielä pieni. Mikkelin kaukolämmityksen päästöt asukasta kohti olivat vuonna , 7 t CO2- ekv, ja päästöt rakennusten erillislämmityksestä 0, 6 t CO2- ekv. Päästöt kaukolämmityksestä olivat noin 10 % pienemmät ja päästöt erillislämmityksestä noin 30 % pienemmät kuin CO2- raportin kunnissa keskimäärin. Mikkelin päästöt tieliikenteestä vuonna 2017 olivat 2, 2 t CO2- ekv/asukas, eli noin 10 % pienemmät kuin CO2- raportin kunnissa keskimäärin. Tieliikenteen päästöihin vaikuttavat sekä läpiajoliikenne että paikallinen liikenne. Mikkelin päästöt ilman teollisuutta laskivat 9 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen Keskimäärin päästöt laskivat CO2- raportin kunnissa (86 kuntaa) 5 prosenttia.

9 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) Benviroc Oy, 2018: Mikkelin kaupungin maankäyttösektorin päästöt ja nielut 2010 ja 2014 Taustaa Hiilinielu kerää ja varastoi ilmakehän hiilidioksidia. Tärkeimmät hiilinielut ovat meret ja metsät. Kansainvälisissä ilmastosopimuksissa huomioidaan maalla olevat hiilinielut, mutta ei meriä. Ihmisen toiminnalla on vaikutusta hiilinielujen kokoon ja säilymiseen. Istuttamalla metsiä voidaan kasvattaa hiilinieluja ja vastaavasti metsää hävitettäessä hiilidioksidia vapautuu ilmakehään. Hakkuiden ylittäessä metsän kasvun, metsän hiilivarasto pienenee ja metsät muuttuvat hiilen lähteeksi. Yhtenäisiä metsäalueita säilyttämällä sekä kestävällä metsänhoidolla kaupunki voi vaikuttaa hiilinielujen ylläpitoon, säilymiseen ja lisäämiseen. IPCC:n lokakuussa 2018 julkaiseman ilmastoraportin mukaan kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä lähivuosina rajusti ja päästöttömyyteen on päästävä vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen on rajattavissa 1, 5 asteeseen. Kunnilla ja kaupungeilla on merkittävä rooli kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä ja useat Suomen kunnat ovat asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi tärkeänä osana ilmastotyötä on hiilinieluista huolehtiminen ja niiden kasvattaminen. Maaperän hiilinielujen avulla voidaan kompensoida osa kunnan toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä. Tässä selvityksessä on laskettu Mikkelin kaupungin maankäyttösektorin päästöt ja nielut vuosilta 2010 ja Mukana laskennassa ovat ne maankäyttömuodot, joiden päästöjä ja nieluja voidaan pitää ihmisen toiminnan aiheuttamina: metsät, viljelysmaat, ruohikkoalueet ja turvetuotantoalueet. Metsät voitaisiin periaatteessa jakaa luonnontilaisiin ja ihmisen toiminnan vaikutuspiirissä oleviin metsiin. Suomessa on kuitenkin päätetty, että koko metsäpinta- ala otetaan huomioon YK:n ilmastosopimukselle raportoitaessa, eli kaikki Suomen metsissä tapahtuvat muutokset lasketaan ihmisen toiminnan aiheuttamiksi. Samaa lähestymistapaa on käytetty tässä selvityksessä. Näin ollen mukana ovat kaikki Mikkelin metsät. Laskennassa eivät ole mukana esimerkiksi päästöt ja nielut vesistöistä tai luonnontilaisilta soilta, sillä näitä pidetään alueina, joiden kasvihuonekaasutaseeseen ihmisen toiminta ei ole vaikuttanut. Maankäyttö Mikkelissä Maankäyttösektorin laskennassa mukana olevien maankäyttömuotojen pinta- alaltaan selkeästi merkittävin alue Mikkelissä ovat metsät. Viljelysmaat ovat pinta- alaltaan seuraavaksi suurimmat alueet. Turvetuotantoalueiden ja ruohikkomaiden pinta- alat ovat pieniä. Metsä- ja kitumaan pinta- alatiedot erikseen kangasmaille sekä ojitetuille ja ojittamattomille soille ovat peräisin Metlan ja Luken tuottamasta aineistosta. Viljelysmaiden ja ruohikkomaiden päästöjen ja nielujen laskenta perustuu Maaseutuviraston tilastoihin Mikkelin peltoalasta sekä yli 5- vuotiaiden nurmien pinta- alasta. Turvetuotantoalueiden pinta- alat on saatu ELY- keskuksesta. Maaperän päästöjen ja nielujen laskenta perustuu Suomen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiin ja parametreihin. Niissä tapauksissa, joissa kuntatason lähtöaineiston saatavuus ei ole mahdollistanut

10 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) kasvihuonekaasuinventaarion kertoimien yksityiskohtaista käyttöä, on kertoimia sovellettu keskiarvoistettuina. Metsät Metsien päästöjen ja nielujen laskennassa ovat mukana puuston biomassan hiilivaraston muutos sekä maaperän päästöt ja nielut. Puuston biomassan hiilivaraston muutos on laskettu perustuen Metsäntutkimuslaitoksen (Metla) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) aineistoon Mikkelin puuston runkotilavuudesta vuosina 2009, 2011, 2013 ja Puuston hiilivaraston muutoksen laskennassa on käytetty Suomen kasvihuonekaasuinventaarion parametreja. Puuston runkotilavuus yhteensä Mikkelissä on vaihdellut hieman alle kuutiometristä noin kuutiometriin. Mänty on tilavuudeltaan merkittävin puulaji Mikkelissä koko tarkastelujaksolla. Vuodesta 2009 vuoteen 2013 kaikkien puulajien runkotilavuudet yhteensä kasvoivat 15 %. Vuodesta 2013 vuoteen 2015 puuston runkotilavuus Mikkelissä kuitenkin laski kaikkien puulajien osalta. Männyn runkotilavuus laski 2, 4 %, kuusen 1, 5 % ja lehtipuiden 0, 4 %. Maankäytön päästöt ja nielut Puuston vaikutus maankäyttösektorin päästöihin ja nieluihin on merkittävämpi kuin maaperän. Puuston kasvihuonekaasutase vaihtelee kasvun ja hakkuiden mukaan. Puuston toimi hiilen nieluna Mikkelissä vuonna 2010, jolloin hiilinielu oli yli 1000 kt CO2- ekv. Puuston tilavuuden pienenemisestä, aikavälillä , johtuen puuston nielu muuttui kuitenkin päästöksi vuonna Vaikka maaperän hiilinielu oli vuonna 2014 suurempi kuin 2010, oli maankäyttösektori Mikkelissä hiilen päästölähde (257 ktco ) vuonna Määräys pilaantumisen ehkäisemiseksi Ympäristöpäällikkö on antanut Mikkelin seudun ympäristölautakunnan antaman delegointipäätöksen perusteella ympäristönsuojelulain 180 :n mukaisen määräyksen Hirvensalmella Koskisen Oy:n kiinteistöllä toimintansa maaliskuussa 2019 aloittaneelle Noireco Oy:n biohiililaitokselle. Määräyksen mukaan biohiililaitosta saa käyttää ainoastaan sillä ehdolla, että sen tuotantoprosessista syntyvät haisevat savukaasut poltetaan niin, ettei niistä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa eikä lähiympäristössä esiintyvää hajuhaittaa. Ehdotus Esittelijä: Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö Merkitään tiedoksi. Päätös Merkittiin.

11 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) 28 Roskaantuminen kiinteistöllä Lepola RN:o , siivouksesta määrääminen ja uhkasakon asettaminen, Kangasniemi MliDno Valmistelija / lisätiedot: Jouni Lintunen Mikkelin seudun ympäristölautakunta määräsi kiinteistönomistajan siistimään Kangasniemen Kaihilanmäessä sijaitsevan kiinteisön RN:o pihan mennessä. Ympäristötarkastaja totesi määräajan kuluttua umpeen, että kiinteistön pihalta oli poistunut suuri määrä jätettä. Siellä oli kuitenkin edelleen mm. vene, auton pohja ja kokonainen auto sekä jätesäkkejä ja irtoroskia. Kiinteistönomistajan edustaja ilmoitti tuolloin, että heillä on vielä työ kesken. Auto ja vene lähtisi mahdollisesti jo syksyn 2017 aikana ja muutoin siistiminen jatkuisi kesällä Valvonnasta vastaava viranhaltija päätti odottaa siistimisen valmistumista, eikä vienyt lautakunnan määräyksen tehosteeksi asetettua uhkasakkoa tuomittavaksi. Tarkastuksella ympäristötarkastaja totesi, että tilanne kiinteistön pihalla oli muuttumaton, eikä siistimistä ollut jatkettu. Ympäristötarkastaja kehotti siistimään pihan vuoden loppuun mennessä, mutta kehotusta ei noudatettu. Kiinteistönomistajaa on kuultu uuden määräyksen antamisesta ja uhkasakon asettamisesta. Hän on vastannut seuraavasti: "Ohensalontien mökin tilanne on jumittunut perheellisistä ja taloudellisista syistä. Anon mökin siivoustyön loppuunsaattamista 2019 elokuun loppuun. Aion jatkaa siivous- ja raivaustyötä heinäkuussa Autot ja vene ovat poistumassa myös tontilta." Ehdotus Esittelijä: Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö Mikkelin seudun ympäristölautakunta määrää kiinteistönomistajan *********siivoamaan kiinteistön RN:o pihalla olevat jätteet pois ja toimittamaan ne asianmukaiseen paikkaan mennessä. Määräystä on noudatettava sillä uhalla, että määräyksen laiminlyönnistä on maksettava 1500 euron suuruinen uhkasakko. Perusteluna päätökselle on jätelain roskaantumispykälien mukaisen tilanteen ennallistaminen. Kiinteistölle varastoitu jäte aiheuttaa mm. epäsiisteyttä ja viihtyisyyden vähentymistä naapureille. Lautakunta katsoo, että ********* on kiinteistönomistajana toissijaisessa vastuussa jätteen siivoamisesta. Asettamalla määräyksen tehosteeksi uhkasakon, lautakunta varmistaa, että jätteet saadaan poistettua. Sovelletut oikeusohjeet: jätelaki 646/2011, 72-75, uhkasakkolaki 1113/ Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Kiinteistönomistaja saantitodistuksella

12 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) 29 Maa- ainesten ottaminen (Maa- aineslupa, MAL 4 ), yksityishenkilö MliDno Valmistelija / lisätiedot: Jouni Lintunen Liitteet 1 Liite vakuusohje *********on jättänyt ympäristölautakunnalle maa- aineslain 4 :n mukaisen maa- aineslupahakemuksen Mikkelin kaupungin Harjumaan kylään tilalle Kirmaselkä Kyseessä on jatkolupahakemus. Lupaa haetaan kiintokuutiometrin hiekan ottamiseen 10 vuoden aikana. Lupapäätöksestä peritään Mikkelin seudun ympäristölautakunnan hyväksymän maa- aineslain mukaisten viranomaistehtävien maksutaksan ( ) mukaisesti Maa- aineslupapäätös viedään valtakunnalliseen ns. Notto- rekisteriin. Hakemuksen johdosta laadittu ehdotus maa- ainesluvaksi on liitteenä. Hakemus ja siihen liittyvät asiakirjat ovat oheismateriaalina. Ehdotus Esittelijä: Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö Mikkelin seudun ympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan päätöspöytäkirjan ja myöntää ********* päätöspöytäkirjan ja sen lupamääräysten mukaisen maa- ainesluvan Mikkelin kaupungin Harjumaan kylään tilalle Kirmaselkä Päätös Hyväksyttiin liitteenä olevaan päätöspöytäkirjaan lupamääräys 2 tehtävällä seuraavalla muutoksella: Luvanhaltijan tulee olla selvillä alueen pohjaveden pinnankorkeudesta ja jättää pohjavedenpinnan päälle vähintään kolmen metrin koskematon suojakerros. Pohjavedenpinnan korkeusasema tulee mitata alueella olevista tai tarvittaessa asennettavista pohjavesiputkista vähintään kahdesti vuodessa. Tiedoksi Hakija; Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Lupapiste; valmistelija; laskutus.

13 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) 30 Ympäristölupapäätös Kattilaharjun ampumaradalle; Pertunmaan Riistanhoitoyhdistys MliDno Valmistelija / lisätiedot: Marita Savo Marita.Savo@mikkeli.fi ympäristötarkastaja Liitteet 1 Liite Ympäristölupapäätös Pertunmaan Riistanhoitoyhdistys Pertunmaan Riistanhoitoyhdistys on jättänyt ympäristölautakunnalle ympäristönsuojelulain 27 :n mukaisen ympäristölupahakemuksen ampumaratatoiminnan jatkamiselle Pertunmaalle Kattilaharju- nimiselle kiinteistöllä , osoitteessa Myntintie 611. Kyseessä on olemassa oleva toiminta. Lupaa haetaan toistaiseksi voimassa olevaksi ja toiminnan jatkamiseksi ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa (YSL 199 ). Lupapäätöksestä peritään Mikkelin seudun ympäristölautakunnan hyväksymän ympäristönsuojelun maksutaksan ( , 5 htp) mukaisesti Ympäristölupapäätös viedään valtakunnalliseen YLVA- tietojärjestelmään. Hakemuksen johdosta laadittu ehdotus ympäristöluvaksi on liitteenä. Lausunnot ja muistutukset sekä hakijan vastine ovat oheismateriaalina. Ehdotus Esittelijä: Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö Ympäristölautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan päätöspöytäkirjan ja myöntää Pertunmaan Riistanhoitoyhdistykselle päätöspöytäkirjan ja sen lupamääräysten mukaisen ympäristöluvan ampumaradalle Pertunmaalle Kattilaharju- nimiselle kiinteistölle Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Hakija; Etelä- Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; muistutuksen tehneet; lausunnon antajat; Lupapiste; valmistelija; laskutus

14 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) 31 Yleiset uimarannat Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelujen alueella uimakaudella 2019 MliDno Valmistelija / lisätiedot: Sanna Toivanen Kunnan terveydensuojeluviranomaisen on Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (177/2008) mukaan laadittava luettelo asetuksen soveltamisalaan kuuluvista yleisistä uimarannoista ennen kunkin uimakauden alkua. Näitä ns. EU- uimarantoja on Mikkelin kaupungissa kolme: Pankalampi Pitkäjärvi Orijärvi, Rantakylä Lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriön asetus (354/2008) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta säätää, että terveydensuojeluviranomaisen on laadittava uimarantaluettelo myös pienistä yleisistä uimarannoista. Näitä pieniä yleisiä uimarantoja Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen alueella on seuraavat: Mikkeli: Otavan uimaranta, Otava Taipaleenlahden uimaranta, Anttola Haukivuoren sataman uimaranta, Haukivuori Pitkähiekan uimaranta, Haukivuori Ristiinan uimala, Ristiina Löydön uimaranta, Vitsiälä Alamaan uimaranta, Hiirolan Laajalampi Avojärven uimaranta, Vehmaskylä Honkalahden uimaranta, Heinälahti Iso Majaveden uimaranta, Parkkila Kihlin uimaranta, Orijärvi Rantakylä Korpijärven uimaranta, Vuolinko Kyyhkylän uimaranta, Porrassalmi Loukeen uimaranta, Loukee Pesäjärven uimaranta, Harjumaa

15 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) Saarijärven uimaranta, Rämälä Sairilan uimaranta, Sairila Valkamalahden uimaranta, Suomenniemi Koulurannan uimaranta, Suomenniemi Kaihun uimaranta Laajalammen uimaranta Launialan uimaranta Nieluslammen uimaranta Ritvalan uimaranta Suojalammen uimaranta Urpolan uimaranta Visulahden matkailukeskus Kangasniemi: Keskustan uimala Sienijärven uimaranta Suurolan uimaranta Mäntyharju: Haapaselän uimaranta Pekkolanlammen uimaranta Kurkiniemen uimaranta Hirvensalmi: Roosin uimaranta Urmasrinteen uimaranta Pertunmaa: Rantalan uimaranta Kuortin uimaranta Kisaranta

16 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) Uimarantaluettelossa ei ole tapahtunut muutoksia viimevuotiseen. Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo lainsäädännön vaatimusten täyttymistä virallisilla uimarannoilla uimakauden ( ) aikana. Terveydensuojeluviranomaisen on huolehdittava myös siitä, että yleisöllä on mahdollisuus saada tietoa uimarantaluettelosta. Tiedot yleisistä uimarannoista päivitetään Ympäristöpalvelujen kotisivuille. Ehdotus Esittelijä: Hanna Pasonen, ympäristöpäällikkö Mikkelin seudun ympäristölautakunta vahvistaa yllä olevan Mikkelin seudun ympäristöpalvelujen toiminta- alueella olevia yleisiä uimarantoja (ns. EU- uimarannat) sekä pieniä yleisiä uimarantoja koskevan luettelon uimakaudelle 2019 ja lähettää sen Itä- Suomen aluehallintovirastolle tiedoksi. Päätös Hyväksyttiin. Tiedoksi Itä- Suomen aluehallintovirasto, kirjaamo.ita@avi.fi

17 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) Muutoksenhakukielto 23, 24, 25, 26, 27, 31 Muutoksenhakukielto Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta. Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136.

18 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) Oikaisuvaatimus 28, 29 Oikaisuvaatimusohje Tähän päätökseen saa hakea muutosta Itä- Suomen hallinto- oikeudelta kirjallisella valituksella. VALITUSOIKEUS on: - asianosaisella - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - alueellisella ympäristökeskuksella ja vaikutusalueen edellä mainitun muun kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. VALITUSAIKA JA VALITUKSEN PERILLE TOIMITTAMINEN Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava 30 päivän kuluessa tämän päätöksen vastaanottamisesta sitä päivää lukuun ottamatta. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusta ei ole tehty määräajassa, valitus voidaan jättää tutkimatta. Sähköisesti lähetetty valitus on tämän lisäksi toimitettava hallinto- oikeuteen asianmukaisesti allekirjoitettuna. VALITUSKIRJELMÄN SISÄLTÖ JA ALLEKIRJOITTAMINEN Itä- Suomen hallinto- oikeudelle osoitettavassa valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta- päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi- perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämä nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on omakätisesti allekirjoitettava valituskirjelmä. VALITUSKIRJELMÄN LIITTEET Valituskirjelmään on liitettävä: - tämä päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. VALTUUTUS

19 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) Asiamiehen on, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, liitettävä valituskirj elmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Itä- Suomen hallinto- oikeudessa oikeudenkäyntimaksua 97 euroa, ellei toisin määrätä. Itä- Suomen hallinto- oikeus Postiosoite: PL 1744, Kuopio Käyntiosoite: Minna Canthin katu 64 Sähköpostiosoite: ita- suomi.hao(at)oikeus.fi Puhelinnumero: Hallinto- oikeuden asiakaspalvelu on avoinna arkisin Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa

20 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) Oikaisuvaatimus 30 Oikaisuvaatimusohje MIKKELIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA VALITUSOSOITUS VALITUSVIRANOMAINEN Tähän päätökseen ja/tai päätökseen asiankäsittelystä peritystä maksusta saa hakea muutosta Vaasan hallinto- oikeudelta kirjallisella valituksella. VALITUSOIKEUS on: - asianosaisella - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta- alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - valtion valvontaviranomaisella ja vaikutusalueen edellä mainitun muun kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella. VALITUSAIKA JA VALITUKSEN PERILLE TOIMITTAMINEN Valituskirjelmä liitteineen ympäristölupa- asiassa on toimitettava 30 päivän kuluessa tämän päätöksen antopäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta Vaasan hallinto- oikeuteen. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka- ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan lähettää myös faksina tai sähköpostilla, jolloin valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka- ajan päättymistä. VALITUSKIRJELMÄN SISÄLTÖ JA ALLEKIRJOITTAMINEN Vaasan hallinto- oikeudelle osoitettavassa valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - päätös, johon haetaan muutosta - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämä nimi ja kotikunta. Valituskirjelmässä on lisäksi ilmoitettava postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite joihin asiaa koskevat ilmoituksen valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on omakätisesti allekirjoitettava valituskirjelmä, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faksilla tai sähköpostilla).

21 Mikkeli Pöytäkirja 3/ ( 21) VALITUSKIRJELMÄN LIITTEET Valituskirjelmään on liitettävä: - tämä päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. VALTUUTUS Asiamiehen on, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Vaasan hallinto- oikeuden postiosoite: PL 204, Vaasa käyntiosoite: Korsholmanpuistikko 43, Vaasa puhelin faksi: sähköpostiosoite: vaasa.hao@oikeus.fi Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa OIKEUDENKÄYNTIMAKSU Hallinto- oikeudessa valituksen käsittelystä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 260 euroa. Mikäli hallinto- oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei tuomioistuinmaksulain 9 :n nojalla peritä. Maksua ei myöskään peritä tuomioistuinmaksulain 5.ssä erikseen säädetyissä asioissa eikä saman pykälän 15- kohdan perusteella myöskään asioissa, joiden käsittely tuomioistuimessa on muualla laissa säädetty maksuttomaksi. Maksuvelvollinen on tuomioistuinmaksulain 6 :n nojalla vireillepanija ja maksu on valituskirjelmäkohtainen.